Onko sinua koskaan ....

..tunteiden vaihtelevuuden? Ihmiselle kuuluu tunteet. Jos sinulle sanotaan pahasti niin sinulla on täysi oikeus loukkaantua. Jos sinulle sanotaan hyvin sinulla on täysi oikeus olla iloinen.

Angi * kirjoitti:

..tunteiden vaihtelevuuden? Ihmiselle kuuluu tunteet. Jos sinulle sanotaan pahasti niin sinulla on täysi oikeus loukkaantua. Jos sinulle sanotaan hyvin sinulla on täysi oikeus olla iloinen.

Lue lisää

sanoi eräälle

toisia helposti arvostelevalle henkilölle, että

'ei tarvi kehua ei källätä!'

(Källätä on väännös ruotsin 'haukkua'-verbistä.)

Hän tiesi itse, mikä hän on.

Mummix kirjoitti:

sanoi eräälle

toisia helposti arvostelevalle henkilölle, että

'ei tarvi kehua ei källätä!'

(Källätä on väännös ruotsin 'haukkua'-verbistä.)

Hän tiesi itse, mikä hän on.

Lue lisää

ulkopuolella muista ihmisistä. Mutta tässä yhteiskunta myllyssä on se melkeimpä mahdottomuus. Elikkä sellainen joka haluaa olla olematon sopii ettei saa haukkua eikä kehua.

Angi * kirjoitti:

..tunteiden vaihtelevuuden? Ihmiselle kuuluu tunteet. Jos sinulle sanotaan pahasti niin sinulla on täysi oikeus loukkaantua. Jos sinulle sanotaan hyvin sinulla on täysi oikeus olla iloinen.

Lue lisää

Veljeni naljaili turhia liikkeitäni savotassa -50 luvulla. Kyllä se harmitti, mutta myös opetti.
Hän teki lyhyenä syksypäivänä 8-10m3 metristä koivuhalkoa pystymetsästä pokasahan kanssa. Itsellä jäi 2-4m3 samana aikana. Olin 17 ja hän 30v. Sinnikkyyttä se toi elämään, että vastukset on voittamista varten:)
Kehumiset sain kiertotietä jälkikäteen monilta tahoilta työn teosta. Sitä kun piti yrittää tehdä paljon, että olisi ollut palkkansa väärtti.
Aikanaan oli useimmat työt urakkapalkalla ja sitten kaupunkimaisemissa ihmettelin, kun aikapalkkalaiset teki työajallaan jopa pahojaan, mutta harvoin edes sen vertaa, että olisivat tienanneet palkkansa??
Kyllä tunnustus pitäisi sanoa, edes poislähtiessä, niin se kohottaisi itsetuntoa..

Joskus toisinkin päin kirjoitti:

Veljeni naljaili turhia liikkeitäni savotassa -50 luvulla. Kyllä se harmitti, mutta myös opetti.
Hän teki lyhyenä syksypäivänä 8-10m3 metristä koivuhalkoa pystymetsästä pokasahan kanssa. Itsellä jäi 2-4m3 samana aikana. Olin 17 ja hän 30v. Sinnikkyyttä se toi elämään, että vastukset on voittamista varten:)
Kehumiset sain kiertotietä jälkikäteen monilta tahoilta työn teosta. Sitä kun piti yrittää tehdä paljon, että olisi ollut palkkansa väärtti.
Aikanaan oli useimmat työt urakkapalkalla ja sitten kaupunkimaisemissa ihmettelin, kun aikapalkkalaiset teki työajallaan jopa pahojaan, mutta harvoin edes sen vertaa, että olisivat tienanneet palkkansa??
Kyllä tunnustus pitäisi sanoa, edes poislähtiessä, niin se kohottaisi itsetuntoa..

Lue lisää

..eräällainen nöyrtymisen merkki jos antoi tunnustusta toiselle ihmiselle. Ihmiset olivat ennenvanhaan hyvin jäykkiä ja nöyrtymättömiä. He olivat melkein järjestäin oman navan tuijottajia.

Ehkä nykyaikana ei enään ole niin paljon tälläisiä ihmisiä koska monet pahat ajat ovat opettaneet ihmisille nöyrtymisen paikan on pakko olla ystävällinen että saa ystävällistä kohtelua itse.

Joskus toisinkin päin kirjoitti:

Veljeni naljaili turhia liikkeitäni savotassa -50 luvulla. Kyllä se harmitti, mutta myös opetti.
Hän teki lyhyenä syksypäivänä 8-10m3 metristä koivuhalkoa pystymetsästä pokasahan kanssa. Itsellä jäi 2-4m3 samana aikana. Olin 17 ja hän 30v. Sinnikkyyttä se toi elämään, että vastukset on voittamista varten:)
Kehumiset sain kiertotietä jälkikäteen monilta tahoilta työn teosta. Sitä kun piti yrittää tehdä paljon, että olisi ollut palkkansa väärtti.
Aikanaan oli useimmat työt urakkapalkalla ja sitten kaupunkimaisemissa ihmettelin, kun aikapalkkalaiset teki työajallaan jopa pahojaan, mutta harvoin edes sen vertaa, että olisivat tienanneet palkkansa??
Kyllä tunnustus pitäisi sanoa, edes poislähtiessä, niin se kohottaisi itsetuntoa..

Lue lisää

ja tästähän on kyse. Jos saat kehuja,
voit hyvin, kiität ja hyvinvointisi
heijastuu työsi tuloksissa.

Tässäpä oppimisen aihetta, mitä kiitos ja
kannustus saa aikaan, teksti on lainattu.

Eräällä varojen keräämis-illallisilla koululle,
jossa kävi lapsia joilla oli oppimisvaikeuksia,
yhden oppilaan isä, piti puheen:

"Kaikki , mitä jumala tekee on oikein, kuitenkaan
minun poikani, Kalle, ei pysty oppimaaan asioita
eikä ymmärrä niitä samalla tavalla, kuin toiset lapset.
Missä jumalan suunnitelma näkyy poikani kohdalla?

Minä uskon, että kun Jumala tuo maailmaan Kallen
kaltaisen lapsen, astuu esiin mahdollisuus ymmärtää Jumalan suunnitelma.
Miten toiset kohtelevat tätä lasta.

Sitten isä kertoi, miten olivat eräänä päivänä
kävelleet Kallen kanssa puiston ohi, missä
Kallelle tutut pojat olivat pelaamassa pesäpalloa.
Kalle kysyi: Luuletko, että saisin mennä mukaan
pelaamaan?

Isä tiesi että useimmat eivät haluaisi Kallea
mukaan, mutta hän ymmärsi, jos Kalle saisi pelata,
se antaisi hänelle tunteen, kuulumisesta
joukkoon.
Isä lähestyi yhtä kentällä pelaavista pojista,
ja kysyi saisiko Kalle tulla mukaan?

Poika katsoi ympärilleen, mitä mieltä muut olivat,
kukaan ei sanonut mitään, joten hän teki päätöksen
ja sanoi.
"olemme kuusi vuoroa häviöllä ,ja menossa on
kahdeksas sisävuoro.
Me yritämme saada hänet, lyöntivuoroon yhdeksännellä sisävuorolla.

Kahdeksannella sisävuorolla Kallen joukkue,
sai muutaman juoksun lisää, mutta oli kolme juoksua häviöllä.
Yhdeksännen vuoron alussa, Kalle laittoi
räpylän käteensä, vaikkei yhtäkään palloa
lentänyt siihen suuntaan,
hän oli onnessaan ja hymyili isälleen,
kun sai olla mukana.

Yhdeksännellä vuorolla Kallen joukkue sai,
taas juoksun, mutta pesillä oli ajolähtö.
Antaivatko he tosiaan Kallelle lyöntivuoron,
koska he tiesivät sen varmaksi häviöksi.

Yllättävää kyllä, maila annettiin Kallelle,
vaikka he tiesivät, että kunnon lyönti olisi
mahdottumuus, koska hän ei osannut pitää,
edes mailaa oikein kädessään.

Kuitenkin Kallen tullessa lyömään,
syöttäjä astui pari askelta lähemmäs,
syötti pallon hitaasti, että tämä
saisi edes hipaituksi palloa.

Kalle huitaisi mailalla kömpelösti ohi.
Syöttäjä astui vielä lähemmäs, nosti
syötön pehmeästi, Kalle osui palloon,
joka tösähti syöttäjän viereen,
hän nosti pallon,
jonka olisi helposti voinut heittää
ykköspesälle.

Kalle olisi palanut ja peli olisi päättynyt,
mutta hän heittikin pallon korkeassa kaaressa
kentän oikeaan laitaa, kauas ykköspesän vahdin ulottumattomiin.

Kaikki rupesivat huutamaan.
Kalle juokse ykköspesälle, juokse!

Kalle ei ollut eläissään juossut ykköspesälle,
säikähtäneenä hän juoksi sinne maahan
piirrettyä viivaa pitkin.

Kaikki huusivat juokse kakkospesälle, juokse!

Mutta Kallen ehdittyä ykköspesälle, kentän
oikealla laidalla oleva pelaaja, oli saanut
pallon kiinni, ja olisi voinut heittää sen,
suoraan kakkospesälle, että olisi tullut palo.

Mutta hän ymmärsi, mitä syöttäjä oli ajanut
takaa, ja heitti pallon korkeassa kaaressa kauas
kolmospesän yli.

Kalle juoksi kohti kakkospesää ja edellä
olevat joukkue toverit juosivat kolmospesältä
kotiin.

Kun Kalle pääsi kakkospesälle, siellä oleva
vastapuolen pelaaja juoksi hänen luokseen,
käänsi hänet kolmospesän suuntaan ja huusi:

Juokse kolmoselle. Kalle kiersi kolmospesän,
kaikki pojat molemmista joukkueista huusivat:
Kalle juokse kotiin.

Kalle juoksi kotipesään,
hänelle hurrattiin sankarina, joka oli lyönyt
kotijuoksun, ja saanut aikaan sen,
että hänen joukkueensa voitti.

Sain tämän tarinan viestinä, ja se tuli
mieleeni, tämän aiheen yhteydessä,
kuinka suuren vaikutuksen, voi kehuminen tuoda.

marjapensas kirjoitti:

ja tästähän on kyse. Jos saat kehuja,
voit hyvin, kiität ja hyvinvointisi
heijastuu työsi tuloksissa.

Tässäpä oppimisen aihetta, mitä kiitos ja
kannustus saa aikaan, teksti on lainattu.

Eräällä varojen keräämis-illallisilla koululle,
jossa kävi lapsia joilla oli oppimisvaikeuksia,
yhden oppilaan isä, piti puheen:

"Kaikki , mitä jumala tekee on oikein, kuitenkaan
minun poikani, Kalle, ei pysty oppimaaan asioita
eikä ymmärrä niitä samalla tavalla, kuin toiset lapset.
Missä jumalan suunnitelma näkyy poikani kohdalla?

Minä uskon, että kun Jumala tuo maailmaan Kallen
kaltaisen lapsen, astuu esiin mahdollisuus ymmärtää Jumalan suunnitelma.
Miten toiset kohtelevat tätä lasta.

Sitten isä kertoi, miten olivat eräänä päivänä
kävelleet Kallen kanssa puiston ohi, missä
Kallelle tutut pojat olivat pelaamassa pesäpalloa.
Kalle kysyi: Luuletko, että saisin mennä mukaan
pelaamaan?

Isä tiesi että useimmat eivät haluaisi Kallea
mukaan, mutta hän ymmärsi, jos Kalle saisi pelata,
se antaisi hänelle tunteen, kuulumisesta
joukkoon.
Isä lähestyi yhtä kentällä pelaavista pojista,
ja kysyi saisiko Kalle tulla mukaan?

Poika katsoi ympärilleen, mitä mieltä muut olivat,
kukaan ei sanonut mitään, joten hän teki päätöksen
ja sanoi.
"olemme kuusi vuoroa häviöllä ,ja menossa on
kahdeksas sisävuoro.
Me yritämme saada hänet, lyöntivuoroon yhdeksännellä sisävuorolla.

Kahdeksannella sisävuorolla Kallen joukkue,
sai muutaman juoksun lisää, mutta oli kolme juoksua häviöllä.
Yhdeksännen vuoron alussa, Kalle laittoi
räpylän käteensä, vaikkei yhtäkään palloa
lentänyt siihen suuntaan,
hän oli onnessaan ja hymyili isälleen,
kun sai olla mukana.

Yhdeksännellä vuorolla Kallen joukkue sai,
taas juoksun, mutta pesillä oli ajolähtö.
Antaivatko he tosiaan Kallelle lyöntivuoron,
koska he tiesivät sen varmaksi häviöksi.

Yllättävää kyllä, maila annettiin Kallelle,
vaikka he tiesivät, että kunnon lyönti olisi
mahdottumuus, koska hän ei osannut pitää,
edes mailaa oikein kädessään.

Kuitenkin Kallen tullessa lyömään,
syöttäjä astui pari askelta lähemmäs,
syötti pallon hitaasti, että tämä
saisi edes hipaituksi palloa.

Kalle huitaisi mailalla kömpelösti ohi.
Syöttäjä astui vielä lähemmäs, nosti
syötön pehmeästi, Kalle osui palloon,
joka tösähti syöttäjän viereen,
hän nosti pallon,
jonka olisi helposti voinut heittää
ykköspesälle.

Kalle olisi palanut ja peli olisi päättynyt,
mutta hän heittikin pallon korkeassa kaaressa
kentän oikeaan laitaa, kauas ykköspesän vahdin ulottumattomiin.

Kaikki rupesivat huutamaan.
Kalle juokse ykköspesälle, juokse!

Kalle ei ollut eläissään juossut ykköspesälle,
säikähtäneenä hän juoksi sinne maahan
piirrettyä viivaa pitkin.

Kaikki huusivat juokse kakkospesälle, juokse!

Mutta Kallen ehdittyä ykköspesälle, kentän
oikealla laidalla oleva pelaaja, oli saanut
pallon kiinni, ja olisi voinut heittää sen,
suoraan kakkospesälle, että olisi tullut palo.

Mutta hän ymmärsi, mitä syöttäjä oli ajanut
takaa, ja heitti pallon korkeassa kaaressa kauas
kolmospesän yli.

Kalle juoksi kohti kakkospesää ja edellä
olevat joukkue toverit juosivat kolmospesältä
kotiin.

Kun Kalle pääsi kakkospesälle, siellä oleva
vastapuolen pelaaja juoksi hänen luokseen,
käänsi hänet kolmospesän suuntaan ja huusi:

Juokse kolmoselle. Kalle kiersi kolmospesän,
kaikki pojat molemmista joukkueista huusivat:
Kalle juokse kotiin.

Kalle juoksi kotipesään,
hänelle hurrattiin sankarina, joka oli lyönyt
kotijuoksun, ja saanut aikaan sen,
että hänen joukkueensa voitti.

Sain tämän tarinan viestinä, ja se tuli
mieleeni, tämän aiheen yhteydessä,
kuinka suuren vaikutuksen, voi kehuminen tuoda.

Lue lisää

Kiitos sinulle näistä hienoista sanoistasi.

Tämä josta kerrottiin oli jälkeen jäänyt ja niin ollen hän ei tuntenut imartelua ja mielistelyä vaan iloitsi kun hän kerrankin osasi.

..ajatus maailmaltasi ja tunteiltasi. Ihmisen täytyy reakoida kaikkiin tilanteisiin. Jos tunteen puuttuvat niin huumoriakaan ei ole.

Hän joka kehuu on itse kehujen arvoinen, hän joka kehuu muita ei ole ylpeä vaan hän rakastaa kanssa ihmisiään pyyteettömästi.
Tälläinen ihminen saa kehut kehuessaan muita. Hän näkee toisesta ihmisestä kuinka hän ilahtuu kauniista sanoistasi, miten voisitkaan olla huomaamatta toisen ihmisen hyvää oloa" olet itse hyvyys. Jos sinua kehutaan saat kannustusta tekemään tälläisiä kehumis tilanteita lisää et tule ylpeäksi vaan saat voimia lisää itse.

Ihminen joka suuttuu ja sanoo suorat sävelet ei ole sulkeutunut. Sulkeutunut ihminen on hiljaa eikä anna tunteilleen valtaa purkaantumiseen joka on kaiken ikäisille hyvin tärkeää, pysyäkseen mieleltään terveenä loppuun saakka.

Ihmisen tulee käyttää tunteitaan säästelemättä.
Hyvyys on kehumista, tai kehuminen on hyvyyttä.
Mahdollisimman kauniisti puhuminen on hyvyyttä.
Mutta kauniisti sanominen voi olla myös imartelua, mielistelyä. Jos joku tekee sinulle hyvän palveluksen niin eikös siihen voisi antaa pienen kehun. Tai etkös sinä voisi ottaa kehuja vastaan jos olet auttanut jotain toista henkilöä?

Ilkeydet ovat pahaa, mutta jos et sano oikeaa mielipidettäsi, niin voitko sanoa sitä hyväksi?
Ilkeyden ja oikean mielipiteen ero on huomattava. Ihminen joka sanoo ilkeesti ei harkitse kieltään. Ihminen joka sanoo suoraan kuinka asia on ei ole ilkeä. Hän vain haluaa tulla oikein ymmärretyksi.

Väität että olet itsekriittinen etkä tule hyvälle miellelle kehumisesta.

Silloin ihminen ei tunne tehneensä sitä mistä häntä kehutaan. Siksi hän vaivaantuu asian johdosta, mutta ei saa kuitenkaan oikastua kehujaa vaan ottaa punastellen vastaan itselle kuulumattomat kehut.
Tunteeton ihminen ei piittaa jos häntä loukataan. Minusta se on sairasta.
Imartelu on eri asia, kuin kehuminen. Jos ostat uudet kengät ja aikaisemmin kaverisi on sanonut ettei tykkää mistään mustista kengistä. Nyt hän kuitenkin kehuu niitä hienoiksi että saisi sinut iloiseksi.. Se on imartelua. Mutta jos hän ei koskaan ole sanonut mitään nekatiivistä ja nyt kehuu kenkiäsi niin olen varma että tekee sen siksi kun tykkää kengistäsi tosissaan.(Edellä oli esimerkki vain.)

Jos sinä kehut oikeassa paikassa toista ihmistä siksi että tykkäät hänestä tai hänen tekemisistään tai tekemättä jättämisistään tai mistä vain. Jos oikein sydämestäsi kehut tai saat kehuja niin ihmettelen ettet vosi hyvin saamista kehuista tai antamistasi kehuista.

Pitkässä avioliitossa olet ollut oikea tunteinen ihminen. Etkö muka enään ole? Olet varmasti, et vain ole tullut seuranneeksi miten toimit...

Angi * kirjoitti:

Väität että olet itsekriittinen etkä tule hyvälle miellelle kehumisesta.

Silloin ihminen ei tunne tehneensä sitä mistä häntä kehutaan. Siksi hän vaivaantuu asian johdosta, mutta ei saa kuitenkaan oikastua kehujaa vaan ottaa punastellen vastaan itselle kuulumattomat kehut.
Tunteeton ihminen ei piittaa jos häntä loukataan. Minusta se on sairasta.
Imartelu on eri asia, kuin kehuminen. Jos ostat uudet kengät ja aikaisemmin kaverisi on sanonut ettei tykkää mistään mustista kengistä. Nyt hän kuitenkin kehuu niitä hienoiksi että saisi sinut iloiseksi.. Se on imartelua. Mutta jos hän ei koskaan ole sanonut mitään nekatiivistä ja nyt kehuu kenkiäsi niin olen varma että tekee sen siksi kun tykkää kengistäsi tosissaan.(Edellä oli esimerkki vain.)

Jos sinä kehut oikeassa paikassa toista ihmistä siksi että tykkäät hänestä tai hänen tekemisistään tai tekemättä jättämisistään tai mistä vain. Jos oikein sydämestäsi kehut tai saat kehuja niin ihmettelen ettet vosi hyvin saamista kehuista tai antamistasi kehuista.

Pitkässä avioliitossa olet ollut oikea tunteinen ihminen. Etkö muka enään ole? Olet varmasti, et vain ole tullut seuranneeksi miten toimit...

Lue lisää

Vaikka en minä oikein osaa luontevasti suhtautua kehumiseen. Eräs Amerikassa asunut tuttavani kertoikin, että siellä kiitetään kohteliaisuudesta, eikä suinkaan aleta suomalaisten tapaan vähätellä, että eihän tämä mitään, eikä tämä puku nyt ole kuin vanha rätti, tai en minä osaa niin hyvin kuin joku toinen jne...
Onhan täysi tunteettomuus sairasta, niinkuin sanoitkin. Ehkä sellainen ihminen on psykopaatti, joka ei tunne yhtään mitään.
On minulla tunteita, mutta 'ylilyöntikehut' häiritsevät enemmän kuin ilahduttavat ja moittiminen ei oikeastaan satuta, sillä jos minua moittii joku sellainen ihminen jonka arvostelukykyyn luotan, niin katson ansainneeni moitteet, enkä tee muuta kuin yritän ottaa opikseni. Sitten on ihmisiä, joiden puheet asetan niille kuuluvalle paikalleen, ö-mappiin.
Sanoit, että olen pitkässä avioliitossani ollut tunneihminen, niin minä olen vieläkin, mutta kun ikää on tullut, niin sen mukana myöskin malttia ja erittelykykyä, eli osaa asettaa asioita omiin lokeroihinsa. Muuttuuhan ihminen vuosien saatossa, eikö vaan? Se mikä 15 - vuotiaana saattoi itkettää, ei enää harmita yhtään.
Oikeastaan moni nuorena iloa tuottanut asia ei enää tunnu miltään. Vanhuus tulee ja on luovuttava monista asioista. En minä kyyninen ole, enkä elämänhalutonkaan, mutta näin se menee, että esm. puheenaiheet ovat muuttuneet.
Tuttavansa tavatessaan kysyy, oletko ollut terve.
Nuorena moinen kysymys ei olisi tullut mieleenkään. Tottakai oltiin terveitä. Ilman muuta haluttiin yhtä sun toista. Niin tosin nytkin odotamme usein jotain kivaa tapahtuvaksi, mutta se "kiva" on minulla kevään odotusta, että pääsisin kasvimaatani tonkimaan. Nuorena odotin kesää, että pääsisin uimarannalle näyttämään upeaa ruskettunutta kroppaani bikineissä:)))

katriina64 kirjoitti:

Vaikka en minä oikein osaa luontevasti suhtautua kehumiseen. Eräs Amerikassa asunut tuttavani kertoikin, että siellä kiitetään kohteliaisuudesta, eikä suinkaan aleta suomalaisten tapaan vähätellä, että eihän tämä mitään, eikä tämä puku nyt ole kuin vanha rätti, tai en minä osaa niin hyvin kuin joku toinen jne...
Onhan täysi tunteettomuus sairasta, niinkuin sanoitkin. Ehkä sellainen ihminen on psykopaatti, joka ei tunne yhtään mitään.
On minulla tunteita, mutta 'ylilyöntikehut' häiritsevät enemmän kuin ilahduttavat ja moittiminen ei oikeastaan satuta, sillä jos minua moittii joku sellainen ihminen jonka arvostelukykyyn luotan, niin katson ansainneeni moitteet, enkä tee muuta kuin yritän ottaa opikseni. Sitten on ihmisiä, joiden puheet asetan niille kuuluvalle paikalleen, ö-mappiin.
Sanoit, että olen pitkässä avioliitossani ollut tunneihminen, niin minä olen vieläkin, mutta kun ikää on tullut, niin sen mukana myöskin malttia ja erittelykykyä, eli osaa asettaa asioita omiin lokeroihinsa. Muuttuuhan ihminen vuosien saatossa, eikö vaan? Se mikä 15 - vuotiaana saattoi itkettää, ei enää harmita yhtään.
Oikeastaan moni nuorena iloa tuottanut asia ei enää tunnu miltään. Vanhuus tulee ja on luovuttava monista asioista. En minä kyyninen ole, enkä elämänhalutonkaan, mutta näin se menee, että esm. puheenaiheet ovat muuttuneet.
Tuttavansa tavatessaan kysyy, oletko ollut terve.
Nuorena moinen kysymys ei olisi tullut mieleenkään. Tottakai oltiin terveitä. Ilman muuta haluttiin yhtä sun toista. Niin tosin nytkin odotamme usein jotain kivaa tapahtuvaksi, mutta se "kiva" on minulla kevään odotusta, että pääsisin kasvimaatani tonkimaan. Nuorena odotin kesää, että pääsisin uimarannalle näyttämään upeaa ruskettunutta kroppaani bikineissä:)))

Lue lisää

Huomaa" minä kehun sinun vastaustasi enkä varmasti "Imartele enkä "mielistele. Meinaan tosissani sitä mitä sanon.
Se on totta että ihminen muuttuu koko ajan. Siis joka päivä ja oppii joka päivä uusia asioita. Hän oppii oppimisesta. Kun tulemme tarpeeksi vanhoiksi niin tiedämme erittäin paljon asioita, mutta unohdamme niistä osan kunnes se samainen asia tulee meitä vastaan jossain uudelleen. Silloin on hyvä kiittää häntä joka meille muistutti asiasta jonka unohdimme itsellemme. Nimittäin minä olen aina ollut hyvin aneeminen, kerran sitten sattui että kerroin tuttavalleni kuinka väsynyt olen..? Katsoin häneen kysyvästi että onko hänellä ehkä samallaista väsymystä kuin minullakin? Mutta minäpäs sainkin vastaukseksi Jospa sinulla on taas liian vähän rautaa? Hölmistyin kun tietysti muistin mokoman vaivani jonka olin unohtanut. Kiitin häntä oikein halauksen kanssa, kuinka ihana hän on kun muistutti minua vaivastani. Olin nimittäin pysynyt 5 vuotta ilman raudansyöntiä. Tuttavani tuli valtavan iloiseksi minun reaktiostani. Silloin meitä oli kaksi iloista. Tuo samainen tuttava oli ennen minua vastaan ynseämpi, hän tervehti silloin kun muisti. Useimmin unohti. Mutta tuon tapauksen jälkeen hän tervehtii aina ja pysähtyy juttelemaan. Mieheni on ihmetellyt naisen muuttunutta käytöstä kunnes sanoin sen hänelle.

Angi * kirjoitti:

Huomaa" minä kehun sinun vastaustasi enkä varmasti "Imartele enkä "mielistele. Meinaan tosissani sitä mitä sanon.
Se on totta että ihminen muuttuu koko ajan. Siis joka päivä ja oppii joka päivä uusia asioita. Hän oppii oppimisesta. Kun tulemme tarpeeksi vanhoiksi niin tiedämme erittäin paljon asioita, mutta unohdamme niistä osan kunnes se samainen asia tulee meitä vastaan jossain uudelleen. Silloin on hyvä kiittää häntä joka meille muistutti asiasta jonka unohdimme itsellemme. Nimittäin minä olen aina ollut hyvin aneeminen, kerran sitten sattui että kerroin tuttavalleni kuinka väsynyt olen..? Katsoin häneen kysyvästi että onko hänellä ehkä samallaista väsymystä kuin minullakin? Mutta minäpäs sainkin vastaukseksi Jospa sinulla on taas liian vähän rautaa? Hölmistyin kun tietysti muistin mokoman vaivani jonka olin unohtanut. Kiitin häntä oikein halauksen kanssa, kuinka ihana hän on kun muistutti minua vaivastani. Olin nimittäin pysynyt 5 vuotta ilman raudansyöntiä. Tuttavani tuli valtavan iloiseksi minun reaktiostani. Silloin meitä oli kaksi iloista. Tuo samainen tuttava oli ennen minua vastaan ynseämpi, hän tervehti silloin kun muisti. Useimmin unohti. Mutta tuon tapauksen jälkeen hän tervehtii aina ja pysähtyy juttelemaan. Mieheni on ihmetellyt naisen muuttunutta käytöstä kunnes sanoin sen hänelle.

Lue lisää

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.
Semmoinen ihminen, joka ei kehuja jaa,
taikka halua ottaa vastaan, omaa
mielestäni huonon itseluottamuksen.
Voinhan olla väärässäkin, mutta sen
käsityksen olen joistakin ihmisistä saanut.

marjapensas kirjoitti:

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.
Semmoinen ihminen, joka ei kehuja jaa,
taikka halua ottaa vastaan, omaa
mielestäni huonon itseluottamuksen.
Voinhan olla väärässäkin, mutta sen
käsityksen olen joistakin ihmisistä saanut.

Lue lisää

Se ratkaisee jos on huono itsetunto ja huono luottavaisuus. Monet ihmiset ovat tulleet aroiksi kun kerran menettää johonkin henkilöön luottonsa niin luulee kaikkia samallaisiksi. Se taas on väärin että yleistää. Aina tarttisi yrittää uudelleen toisen henkilön kanssa tätä ystävällistä kanssakäymistä. Eli antaa kehuja ja ottaa niitä vastaan.

Sinulle on sattunut todella inhottava asia. Onneksi osasit itkeä ja vielä parempi kun hait sen todistuksen. Mutta huomasitko viedä asian myös oikeuteen? Se oli todellinen piinauspenkki.

Oletko itse sanonut kenellekkään hyviä sanoja?

Angi * kirjoitti:

Sinulle on sattunut todella inhottava asia. Onneksi osasit itkeä ja vielä parempi kun hait sen todistuksen. Mutta huomasitko viedä asian myös oikeuteen? Se oli todellinen piinauspenkki.

Oletko itse sanonut kenellekkään hyviä sanoja?

Lue lisää

"Mieluummin porkkana kuin piiska". Yritän sanoa hyvää ja miettiä tarkoin, miten negatiiviset asiat kerron vai onko parempi vaieta. Jos joku on todella törkeä, sanon suoraan. Mieheni itsetunto koheni valtavasti suhteemme aikana. Hän oli epävarma, mutta toin esille hänen hyviä puoliaan, se tuotti tulosta.

miinalii kirjoitti:

"Mieluummin porkkana kuin piiska". Yritän sanoa hyvää ja miettiä tarkoin, miten negatiiviset asiat kerron vai onko parempi vaieta. Jos joku on todella törkeä, sanon suoraan. Mieheni itsetunto koheni valtavasti suhteemme aikana. Hän oli epävarma, mutta toin esille hänen hyviä puoliaan, se tuotti tulosta.

Lue lisää

Usein käy niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos vastaa pahasti niin jatkaa pahaa, mutta kun sinä lopetit sen jutun siihen lääkärin todistukseen niin sinä verit pitemmän korren, eli olit voittaja.

Mukavaa että olet edes nyt oppinut elään tunteitasi käyttäen.
Sen myönnän minäkin että se on taito joka pitäisi jo vanhempien opettaa lapsilleen. Vanhemmat ovat lastensa esimerkki. Ensin vanhemmat pakottavat lapsen sanomaan päivää ja kiittämään. Mutta myöhemmin lapsi näkee miten vanhemmat itse sen hoitavat. Ehkä sinun vanhemmat olivat myös tunne köyhiä. Kuten minunkin vanhemmat.. Minä opin siitä kun jouduin kasvatuskotiin väliaikaiseti ja satuin pääsemään erittäin rakastavien ihmisten huostaan. Minulla oli erittäin hyvä tuuri. Tai Jumalallinen johdatus. Kuinka sen kukin tulkitsee?

kääntyä taasepäin katsomaan.
Mennyt on mennyttä, se ei muuksi muutu,
vaan jatkaa siitä uudesta minästä eteenpäin.

Joillakin ammattialoilla on niin monimutkainen huumorinlaatu, että pitä pitää varansa, jos joku kehuu? Jos vielä vinoilukehuista kiittelee, syntyy maakaaperi tilanne ja tilanne muuttuu absurtiksi, johon kieron huumorikehun esittänyt on halunnutkin?? Asian tietävät nauraa remakasti, mutta kehun kohde ei tiedä mille ne nauraa??
Alkujaan kehun saanut on jotenkin epäonnistunut työssään ja kierolla huumorilla otetaan siitä ilo irti...

opettajana tehneenä totean, että Suomessa panostetaan liikaa koulelämässä tietoon. Olen itse kemisti, mutta minusta on aivan typerää, että jo ala-asteella opiskellaan fysiikkaa ja kemiaa. Jos opettaa tuolla tasolla, opettajalla täytyy olla tosi hyvät tiedot ja tosi hyvä opetustaito, muuten asia vesittyy. Meidän pitäisi panostaa enemmän esim. viestintätaitoihin. Jokaisella pitäisi peruskoulun jälkeen olla valmius esittää rohkeasti mielipiteitään, myös kyky ottaa vastaan kehuja ja asiallista kritiikkiä. Yhteistyötaito on myös tärkeä. Olen osallistunut moniin palavereihin, kokouksiin ym. Vain kaksi kertaa ilmapiiri on ollut ihanteellinen. Olin Oxfordissa UNESCO:n järjestämässä kongressissa 1977. Meillä oli ryhmä, jossa oli noin 30 jäsentä eri maista. Jokainen sai vuorollaan esittää omasta maastaan polttavan ongelman. Oli monenlaista englannin kieltä, mutta ryhmästä huokui keskinäinen kunnioitus ja kaikki kuuntelivat kiinnostuneina. Puheenjohtaja oli englantilainen ja hänellä oli kannustava kommentti jokaisen puheenvuoron jälkeen. Ryhmällä oli vain yksi istunto, mutta tapasin joitakuita myöhemmin ja jälleennäkeminen oli iloinen. Kotimaassa on usein ollut niin, että joku haluaa välttämättä latistaa jonkun mielipiteen. Silloin minä yleensä vaikenen, ellen ota taisteluminääni esille.Onhan yleisesti todettu, että koulu- ja työpaikkakiusaaminen on ongelma Suomessa. Asialle pitäisi tehdä jotain.

marjapensas kirjoitti:

kääntyä taasepäin katsomaan.
Mennyt on mennyttä, se ei muuksi muutu,
vaan jatkaa siitä uudesta minästä eteenpäin.

Tälläistä muotoa on mukava kuulla. Olen samaa mieltä kanssasi.

täytyy pitää varansa kirjoitti:

Joillakin ammattialoilla on niin monimutkainen huumorinlaatu, että pitä pitää varansa, jos joku kehuu? Jos vielä vinoilukehuista kiittelee, syntyy maakaaperi tilanne ja tilanne muuttuu absurtiksi, johon kieron huumorikehun esittänyt on halunnutkin?? Asian tietävät nauraa remakasti, mutta kehun kohde ei tiedä mille ne nauraa??
Alkujaan kehun saanut on jotenkin epäonnistunut työssään ja kierolla huumorilla otetaan siitä ilo irti...

Lue lisää

Asia on pitkä sitä ei voi aivan lyhyesti selittää, mutta pääasia on se että minulle naurettiin päin naamaa ja supistiin keskenään. Tässä oli vain se ero että minä olen tietäjä ja kaikki eivät sitä ole jotka tälläiseen tilanteeseen joutuvat.
Heikko hermoinen voi jopa tälläisessä tilanteessa sanoa itsensä irti, tai lähteä paikasta sanaa sanomatta.Jos on todella heikkohermoinen voi tehdä jotain mikä pelästyttää kaikki. Hän voi ottaa tosiaan raskaasti tälläisen asian jos huomaa että hänelle nauretaan ja pidetään pilkkana. Minä olin voittaja tässä tilanteessa koska tiesin mitä oli tapahtunut. Käänsin asian omaksi voitokseni näiden ilkkujien kauhuksi. Sitten ilmoitin asian kaikkien kuullen kokouksessa ja nauratin kansaa omalla itselläni. Kerroin minkä hiivatin hölmöyden olin tehnyt ja kuinka minua kiitettiin asian johdosta ja katsoin heihin jotka olivat ilkkuneet ympärilläni. Sanoin saaneeni voimia heidän ivastaan ja siksi päätin etten jää lattiatasolle jossa naurajat ovat vieläkin. ( jotkut tosin ovat eläkkeellä tänään ja yksi on manan majoilla)

sinihelmikki kirjoitti:

opettajana tehneenä totean, että Suomessa panostetaan liikaa koulelämässä tietoon. Olen itse kemisti, mutta minusta on aivan typerää, että jo ala-asteella opiskellaan fysiikkaa ja kemiaa. Jos opettaa tuolla tasolla, opettajalla täytyy olla tosi hyvät tiedot ja tosi hyvä opetustaito, muuten asia vesittyy. Meidän pitäisi panostaa enemmän esim. viestintätaitoihin. Jokaisella pitäisi peruskoulun jälkeen olla valmius esittää rohkeasti mielipiteitään, myös kyky ottaa vastaan kehuja ja asiallista kritiikkiä. Yhteistyötaito on myös tärkeä. Olen osallistunut moniin palavereihin, kokouksiin ym. Vain kaksi kertaa ilmapiiri on ollut ihanteellinen. Olin Oxfordissa UNESCO:n järjestämässä kongressissa 1977. Meillä oli ryhmä, jossa oli noin 30 jäsentä eri maista. Jokainen sai vuorollaan esittää omasta maastaan polttavan ongelman. Oli monenlaista englannin kieltä, mutta ryhmästä huokui keskinäinen kunnioitus ja kaikki kuuntelivat kiinnostuneina. Puheenjohtaja oli englantilainen ja hänellä oli kannustava kommentti jokaisen puheenvuoron jälkeen. Ryhmällä oli vain yksi istunto, mutta tapasin joitakuita myöhemmin ja jälleennäkeminen oli iloinen. Kotimaassa on usein ollut niin, että joku haluaa välttämättä latistaa jonkun mielipiteen. Silloin minä yleensä vaikenen, ellen ota taisteluminääni esille.Onhan yleisesti todettu, että koulu- ja työpaikkakiusaaminen on ongelma Suomessa. Asialle pitäisi tehdä jotain.

Lue lisää

Harvat oppilaat kertovat että heitä kiusataan. He tuntevat alemmuutta ja eivät missään nimessä halua että joku toinen henkilö saa tietää hänen alemmuudestaan. Monesti tälläiset lapset näyttelevät kotonaan reipasta koululaista niin hyvin ettei heidän vanhemmillaan ole mitään aavistusta oikeasta koulupäivästä. Tälläiset koulukiusasus tapaukset tulevat sitten esiin kun lapsi tulee tarpaaksi vanhaksi, tai joku toinen ilmoittaa asiasta. Monet kiusaus tapaukset eivät koskaan ole tulleet julki.

täytyy pitää varansa kirjoitti:

Joillakin ammattialoilla on niin monimutkainen huumorinlaatu, että pitä pitää varansa, jos joku kehuu? Jos vielä vinoilukehuista kiittelee, syntyy maakaaperi tilanne ja tilanne muuttuu absurtiksi, johon kieron huumorikehun esittänyt on halunnutkin?? Asian tietävät nauraa remakasti, mutta kehun kohde ei tiedä mille ne nauraa??
Alkujaan kehun saanut on jotenkin epäonnistunut työssään ja kierolla huumorilla otetaan siitä ilo irti...

Lue lisää

olin hoitsuna Suomessa 4vuotta,kateellisia ja katkeria olivat tyotoverit,miksi ulkomailta tuleva sai samaa palkkaa ja ikalisatkin,mutta osaston hoitaja ja ylihoitajalta sain kiitosta ja kannatusta,pahalta tuntui kateus mutta sen korvas pomojen kiitos.
Olen tyoskennellyt useissa maissa ja tyotoverit olivat aina mukavia,ei kateellisia.

uzma-m kirjoitti:

olin hoitsuna Suomessa 4vuotta,kateellisia ja katkeria olivat tyotoverit,miksi ulkomailta tuleva sai samaa palkkaa ja ikalisatkin,mutta osaston hoitaja ja ylihoitajalta sain kiitosta ja kannatusta,pahalta tuntui kateus mutta sen korvas pomojen kiitos.
Olen tyoskennellyt useissa maissa ja tyotoverit olivat aina mukavia,ei kateellisia.

Lue lisää

Tai jos satuit töihin epäkypsien ihmisten kanssa?

Mutta nyt kun ajattelen asiaa niin sinä satuit ainoastaan kahden kateellisen ja kotioloistaan kärsivien ihmisten kohdalle. Heillä oli omat robleemat jotka heitä kiusasi ja samalla tuo vaikea tilanne heijastui työpaikalle.

Niin ja unohdit että oltiinhan sinua kehuttu? Eli työnantajat ja pomot olivat kehuneet. Ei kai työkaverit kehu jollet itsekkään siihen mene. Kyllä he kehuu jos heitäkin kehutaan.

Angi * kirjoitti:

Mukavaa että olet edes nyt oppinut elään tunteitasi käyttäen.
Sen myönnän minäkin että se on taito joka pitäisi jo vanhempien opettaa lapsilleen. Vanhemmat ovat lastensa esimerkki. Ensin vanhemmat pakottavat lapsen sanomaan päivää ja kiittämään. Mutta myöhemmin lapsi näkee miten vanhemmat itse sen hoitavat. Ehkä sinun vanhemmat olivat myös tunne köyhiä. Kuten minunkin vanhemmat.. Minä opin siitä kun jouduin kasvatuskotiin väliaikaiseti ja satuin pääsemään erittäin rakastavien ihmisten huostaan. Minulla oli erittäin hyvä tuuri. Tai Jumalallinen johdatus. Kuinka sen kukin tulkitsee?

Lue lisää

Monet temperamenttiset ihmiset sanovat herkästi suorat sanat muistamatta kontrolloida sanomisiaan. He sitten kertovat iloisina, miten temperamenttisia he ovat, ja miten heidän kiukkunsa lauhtuu yhtä nopeasti kuin tulikin.

Siinä on vain yksi mutta. Tuollaisessa tilanteessa on myös se toinen osapuoli. Ei ole ollenkaan sanottu, että hänen kiukkunsa tai loukkantumisensa lauhtuu yhtä nopeasti. Eikä hänen mielestään ole ehkä lainkaan iloinen asia, että työtoverina tai puolisona on kovin temparamenttinen ihminen.

Kultainen keskitie on tunteiden näyttämisessäkin paras. Minusta on hyvä sanoa selvästi, mitä tarkoittaa ja tarkoittaa sitä, mitä sanoo.

K.Kaivanne kirjoitti:

Monet temperamenttiset ihmiset sanovat herkästi suorat sanat muistamatta kontrolloida sanomisiaan. He sitten kertovat iloisina, miten temperamenttisia he ovat, ja miten heidän kiukkunsa lauhtuu yhtä nopeasti kuin tulikin.

Siinä on vain yksi mutta. Tuollaisessa tilanteessa on myös se toinen osapuoli. Ei ole ollenkaan sanottu, että hänen kiukkunsa tai loukkantumisensa lauhtuu yhtä nopeasti. Eikä hänen mielestään ole ehkä lainkaan iloinen asia, että työtoverina tai puolisona on kovin temparamenttinen ihminen.

Kultainen keskitie on tunteiden näyttämisessäkin paras. Minusta on hyvä sanoa selvästi, mitä tarkoittaa ja tarkoittaa sitä, mitä sanoo.

Lue lisää

keskitie paras sana tälläiseen asiaan. Ja mikä parasta jos ihminen käyttää oikein tunteitaan.

Tempramenttinen ihminen on oman luonteensa vanki. Hän ei tavallaan pysty hallitsemaan itseään, voisikohan tässä tapauksessa käyttää muotoa että tempramenttisyyys on eräällainen sairaus ihmisessä.

Ymmärsin hyvin mitä meinasit että se toinen osapuoli voikin olla hitaampi, hänellä ei olekkaan leiskuva tempramentti. Silloin melkein aina se hitaampi saa kärsiä eneiten.

Vaikka toinen olisi leiskuva tempramenttinen niin silti hän ei saa käyttäytyä epähienosti läheisiään kohtaan. Se on sama ettei saa sanoa suoraan lähimmäisilleen jos aikoo olla heidän kanssaan sovussa. Sinä kirjoitit oikein hienosti toivottavasti osasin vastata sinulle fiksusti?

Meitä on sitten kaksi samankohtalon omaavaa. Uskon ettemme ole ollenkaan ainoita. Tälläisiä tapauksia löytyy miljoonia. Pää asiahan se oli että ymmärsimme nuorina että voimme ottaa vastaan suuttumatta kritiikkiä.Me saimme jo nuorena oppia sen asian.

Ilkeä ihminen saa joskus asian takaisin korkojen kanssa. Tahallaan ilkeä tulee saamaan tosissaan takaisin. Häntä jota ollaan käytetty hävyttömästi hyväkseen, tälläisessäkin asiassa kuin kerroit niin se asia saattoi kääntyä kiusatun eduksi jossain toisessa kohdin.

Jos sinä olit tuo väärin kohdeltu niin joudut itse samallaisen asian koetukseen. Muista sitten miltä sinusta tuntui äläkä jatka asiaa samalla mitalla toiselle henkilölle.
Mutta jos olit tuo ilkeä niin saat maistaa omaa lääkettäsi. Olen siitä täysin varma. Toivottavasti et ollut tuo ilkeä nauraja.

Ilkeä ihminen saa joskus asian takaisin korkojen kanssa. Tahallaan ilkeä tulee saamaan tosissaan takaisin. Häntä jota ollaan käytetty hävyttömästi hyväkseen, tälläisessäkin asiassa kuin kerroit niin se asia saattoi kääntyä kiusatun eduksi jossain toisessa kohdin.

Jos sinä olit tuo väärin kohdeltu niin joudut itse samallaisen asian koetukseen. Muista sitten miltä sinusta tuntui äläkä jatka asiaa samalla mitalla toiselle henkilölle.
Mutta jos olit tuo ilkeä niin saat maistaa omaa lääkettäsi. Olen siitä täysin varma. Toivottavasti et ollut tuo ilkeä nauraja.

Angi * kirjoitti:

Ilkeä ihminen saa joskus asian takaisin korkojen kanssa. Tahallaan ilkeä tulee saamaan tosissaan takaisin. Häntä jota ollaan käytetty hävyttömästi hyväkseen, tälläisessäkin asiassa kuin kerroit niin se asia saattoi kääntyä kiusatun eduksi jossain toisessa kohdin.

Jos sinä olit tuo väärin kohdeltu niin joudut itse samallaisen asian koetukseen. Muista sitten miltä sinusta tuntui äläkä jatka asiaa samalla mitalla toiselle henkilölle.
Mutta jos olit tuo ilkeä niin saat maistaa omaa lääkettäsi. Olen siitä täysin varma. Toivottavasti et ollut tuo ilkeä nauraja.

Lue lisää

vaikka tavallisesti sanotaan että olet jo lähettänyt ja massapostitus on kielletty.. Mää en käsitä...?

Tässä näkee sen, että sinä sait kehumiset silloin kun sitä vähiten osasit odottaa. Ehkä olit saanut kannustusta jostain muusta kuin suorasta kommentista aikaisemmin vaan jotenkin se siinä kiireen keskellä jäi sivu seikaksi. Mukavaa kun olet täällä kirjoittelemassa.

yritän täällä jankata. Toivottavasti eivät ole sitä jankkaamisen pitäneet? Minä olen vain kova puhumaan, mutta olen myös hyvä kuuntelija. Hyvällä kuuntelijalla meinaan sitä että ajattelen,sitä mitä toinen sanoo ja vastaan kun kysytään.

Oletko koskaan huomannut että sellaiset ihmiset jotka vastaavat "en minä vaan tuohon osaa sanoa puu en pää" Ovat heitä jotka eivät kuuntele sinun asiaasi, vaan miettivät omia asioitaan.

Sitten kun yhtäkkiä kysyt mitäs sinä olet asiasta mieltä niin hölmistyy eikä osaa sanoa mitään. Siihen se asia sitten latistuu ja sinä saatat olla harmissasi että hänelle kerroit yhtään mitään asiastasi.

Täläinen kuuntelu ja kommunikointi lahja on myös hyvä asia jos sitä käytetään oikein. Ystävänkin saa sillä konstin nopeasti. Sinä ja minä tykätään että mukavaa keskustella ihmisten kanssa jos toinenkin keskustelee.

Kaikki hyvät asiat saa myös takaisin hyvinä jos pahatkin pahoina.

Ne ihmiset jotka yrittävät elää ilman tunteiluja yrittävät päästä kaikista asioista eroon ja olla oikein köyhiä ja sanattomia ihmisiä tuollaisella kuin henkisellä tasolla.

Ihminen tekee nuoruudessaan paljon pahaa jos ei ole kypsynyt ihmisenä aikasin. Ihminen joka näyttää päälle päin nuorelta niin hän voikin olla hyvin kypsä ihmisenä ja taas päinvastoin, hän joka näyttää vanhalle nuorella iällä saattaa olla täysin kypsymätön.

itseään kehumisen kohdalla, vaan hän voi hyvin olla iloinen ja tulla siitä positiiviselle mielelle. Kun tuntuu sielusta hyvälle niin jaksaa taas seuraavassa tilanteessa kehua toista ihmistä. Muisto siitä kun minua kehuttiin saa halun saada toiselle sama iloinen tunne.

Eihän yksi kehuminen meinaa että olisit pyhimys, eihän hänen joka sinua kehuu tarvitse tietää mitä pahaa olet elämässäsi tehnyt? Vaan hän kehuu sinua siitä mistä kehuu, olet auttanut häntä tai jotain toista jonka hän tuntee, tai olet neuvonut jonkun tärkeän asian ynnä muuta ynnä muuta.... ja niin edelleen. Maailma on täynnä asioita mistä toista voi kehua.

Itkeminen on mahdottoman hyvä asia jos sen osaa. Itku on se lääke sielulle joka on oikea ja parhain auttaja. Se on yksi tunteen muoto. Ihmisellä täytyy olla omasta takaa mahdollisuus hoitaa omaa sieluaan, niin sen Jumala sääti aikoinaan ja niin se tulee olemaan aina.

Sellainen ihminen joka ei osaa itkeä tukehtuu omaan itseensä. Hän sairastuu ennemmin tai myöhemmin vakaviin sairauksiin jollei rupea itkemään.Pelkästään pahan ajattelu täytyy saada kyyneleet silmiin. Ei kannata todella pohtia vaan itkee ne ulos ja jatkaa kuin ei mitään ikinä olisi ollutkaan. Jonain päivänä huomaat olevasi voittaja.

Älä käytä sanaa Suomessa. Se on pahasti väärin. Kaikki ihmiset kautta maailman ovat toinen toisensa kaltaisia. Kuten jossain tuolla aikaisemmin kerroin tästä kypsyydestä, kypsyys seikka on se määräävä tekijä. Jos sinä tunnet itsesi kypsäksi niin et ole sattumaltakaan löytänyt toista kypsää ihmistä. Mutta minä voin sanoa sinulle ettet ole kypsä jos käytät suoria sanoja. Et ole kypsä jos et käytä harkintaasi.

Ethän nyt vain unohda aikaisempaa kirjoitustasi? Kuinka sinua on loukattu itkuun saakka? Jos sinä sanot suorat sävelet niin etkö ymmärrä että olet itse mennyt samaan. Olet saattanut loukata joitakin ihmisiä itkuun saakka suorilla sävelillä? Ethän unohda että sinulla ja heillä toisilla on myös tunteet jotka loukkaavat syvästi, toisen suorat sanat. Kuten sinuakin on loukattu suorilla sanoilla. Olet siis löytänyt silloin kaltaisesi.

Angi * kirjoitti:

itseään kehumisen kohdalla, vaan hän voi hyvin olla iloinen ja tulla siitä positiiviselle mielelle. Kun tuntuu sielusta hyvälle niin jaksaa taas seuraavassa tilanteessa kehua toista ihmistä. Muisto siitä kun minua kehuttiin saa halun saada toiselle sama iloinen tunne.

Eihän yksi kehuminen meinaa että olisit pyhimys, eihän hänen joka sinua kehuu tarvitse tietää mitä pahaa olet elämässäsi tehnyt? Vaan hän kehuu sinua siitä mistä kehuu, olet auttanut häntä tai jotain toista jonka hän tuntee, tai olet neuvonut jonkun tärkeän asian ynnä muuta ynnä muuta.... ja niin edelleen. Maailma on täynnä asioita mistä toista voi kehua.

Itkeminen on mahdottoman hyvä asia jos sen osaa. Itku on se lääke sielulle joka on oikea ja parhain auttaja. Se on yksi tunteen muoto. Ihmisellä täytyy olla omasta takaa mahdollisuus hoitaa omaa sieluaan, niin sen Jumala sääti aikoinaan ja niin se tulee olemaan aina.

Sellainen ihminen joka ei osaa itkeä tukehtuu omaan itseensä. Hän sairastuu ennemmin tai myöhemmin vakaviin sairauksiin jollei rupea itkemään.Pelkästään pahan ajattelu täytyy saada kyyneleet silmiin. Ei kannata todella pohtia vaan itkee ne ulos ja jatkaa kuin ei mitään ikinä olisi ollutkaan. Jonain päivänä huomaat olevasi voittaja.

Älä käytä sanaa Suomessa. Se on pahasti väärin. Kaikki ihmiset kautta maailman ovat toinen toisensa kaltaisia. Kuten jossain tuolla aikaisemmin kerroin tästä kypsyydestä, kypsyys seikka on se määräävä tekijä. Jos sinä tunnet itsesi kypsäksi niin et ole sattumaltakaan löytänyt toista kypsää ihmistä. Mutta minä voin sanoa sinulle ettet ole kypsä jos käytät suoria sanoja. Et ole kypsä jos et käytä harkintaasi.

Ethän nyt vain unohda aikaisempaa kirjoitustasi? Kuinka sinua on loukattu itkuun saakka? Jos sinä sanot suorat sävelet niin etkö ymmärrä että olet itse mennyt samaan. Olet saattanut loukata joitakin ihmisiä itkuun saakka suorilla sävelillä? Ethän unohda että sinulla ja heillä toisilla on myös tunteet jotka loukkaavat syvästi, toisen suorat sanat. Kuten sinuakin on loukattu suorilla sanoilla. Olet siis löytänyt silloin kaltaisesi.

Lue lisää

Eikö olisikin tylsää jos kaikki olisimme tasaisia ja rauhallisia, tai jos jokainen sanoisi mitä sylki suuhun tuo, eli niitä "suoria sanoja", aina ja kaikesta.
Tuolla ylempänä sanoin, etten juuri kehu, enkä moiti, mutta en tarkoittanut, etten tekisi koskaan kumpaakaan, vaan tarkoitin, että ilmaisen hyväksymiseni jonkun teosta toteamalla vaikkapa: "Hienoa, sehän meni hyvin."
Moitteenkin esitän lähinnä ilmeelläni. Eikö sanotakin, että katse kertoo joskus enemmän kuin sanat. Ilmeitään ei pysty niin hyvin kontrolloimaan kuin sanojaan.
Sanoit, että itkeminen on yksi tunteen muoto. Onhan se itku tunteen ilmaisun tapa tai muoto, sekä ilon, että surun. Kuten sanoitkin, niin itkeminen voi olla hyvä asia jos sen osaa.
Luulenkin, että kaikki kyllä osaavat, mutta eivät tahdo, ja siksiköhän suomalainen mies niin usein saa sydäninfraktin, kun panttaa kaiken kielteisen ja surua tuottavan sisäänsä, puree hammasta, kiroaa, mutta ei itke, koska on jo pikkupoikana kuullut, että "mies ei itke."
Kielsit Ksantippaa käyttämästä sanaa "Suomessa".
Hän tarkoittikin, "meidän kulttuurissamme", sillä vaikka ihminen onkin pohjimmiltaan samanlainen kaikkialla, niin kulttuurisidonnaisuus säätelee tavat ja käyttäytymismallin.

katriina64 kirjoitti:

Eikö olisikin tylsää jos kaikki olisimme tasaisia ja rauhallisia, tai jos jokainen sanoisi mitä sylki suuhun tuo, eli niitä "suoria sanoja", aina ja kaikesta.
Tuolla ylempänä sanoin, etten juuri kehu, enkä moiti, mutta en tarkoittanut, etten tekisi koskaan kumpaakaan, vaan tarkoitin, että ilmaisen hyväksymiseni jonkun teosta toteamalla vaikkapa: "Hienoa, sehän meni hyvin."
Moitteenkin esitän lähinnä ilmeelläni. Eikö sanotakin, että katse kertoo joskus enemmän kuin sanat. Ilmeitään ei pysty niin hyvin kontrolloimaan kuin sanojaan.
Sanoit, että itkeminen on yksi tunteen muoto. Onhan se itku tunteen ilmaisun tapa tai muoto, sekä ilon, että surun. Kuten sanoitkin, niin itkeminen voi olla hyvä asia jos sen osaa.
Luulenkin, että kaikki kyllä osaavat, mutta eivät tahdo, ja siksiköhän suomalainen mies niin usein saa sydäninfraktin, kun panttaa kaiken kielteisen ja surua tuottavan sisäänsä, puree hammasta, kiroaa, mutta ei itke, koska on jo pikkupoikana kuullut, että "mies ei itke."
Kielsit Ksantippaa käyttämästä sanaa "Suomessa".
Hän tarkoittikin, "meidän kulttuurissamme", sillä vaikka ihminen onkin pohjimmiltaan samanlainen kaikkialla, niin kulttuurisidonnaisuus säätelee tavat ja käyttäytymismallin.

Lue lisää

Suoraan sanomisella tarkoitan sitä, että jos henkilö itse pyytää kertomaan suoraan mitä jostakusta asiasta ajattelen, niin kerron, mutta tolkun kanssa. Tolkku tarkoittaa aikuisen kykyä sovittaa sanansa.

Suoraan sanominen EI tarkoita, että loukaan tahallisesti ja olen NIIN suora. Ja kyllä tarkoitan nimenomaan Suomessa eli meillä ollaan erittäin varovaisia edessäpäin, mutta äärettömän julmia ja juorunhaluisia takanapäin. Mielestäni tämä piirre liittyy myös tähän korkeaan elintasoon ja kilpailuun eli mammonan mahtiin. Mutta voit toki olla omaa mieltäsi. Minä kirjoitan vain omista kokemuksistani, en kaikkien mahdollisten ihmisten. Minun Suomeni näyttää sellaiselta omien kokemusteni valossa, muiden ehkä muunlaiselta. Eikä tämä tarkoita, että en hyväksy ihmisiä. Hyvksyn sen, että he ovat raadollisia, kuten minäkin. Pyhimyksiä kun en ole sattunut tapaamaan.

Ja tietysti kehumisista voi olla iloinen, en toki sitä tarkoittanut, että ilo pitäisi kitkeä elämästä pois, Hyvä ihminen on vain käsitteenä hieman tekohurskas. Ja jälleen MINUN mielestäni. Mutta saanhan minä olla omaa mieltäni - vai enkö saa? Kelpaan Isälle ja Pojallekin kypsymättömänä - aivan tällaisena ja riippumatta siitä minkälaisena omalaatuisuutena muut minut näkevät. Näin olen asian ymmärtänyt. Kasvaa ei Angi hyvä voi väkisin, se tulee sekin jos on tullakseen - tai sitten ei. Luojalleni kelpaan aina. Muista ei ole niin väliä.

katriina64 kirjoitti:

Eikö olisikin tylsää jos kaikki olisimme tasaisia ja rauhallisia, tai jos jokainen sanoisi mitä sylki suuhun tuo, eli niitä "suoria sanoja", aina ja kaikesta.
Tuolla ylempänä sanoin, etten juuri kehu, enkä moiti, mutta en tarkoittanut, etten tekisi koskaan kumpaakaan, vaan tarkoitin, että ilmaisen hyväksymiseni jonkun teosta toteamalla vaikkapa: "Hienoa, sehän meni hyvin."
Moitteenkin esitän lähinnä ilmeelläni. Eikö sanotakin, että katse kertoo joskus enemmän kuin sanat. Ilmeitään ei pysty niin hyvin kontrolloimaan kuin sanojaan.
Sanoit, että itkeminen on yksi tunteen muoto. Onhan se itku tunteen ilmaisun tapa tai muoto, sekä ilon, että surun. Kuten sanoitkin, niin itkeminen voi olla hyvä asia jos sen osaa.
Luulenkin, että kaikki kyllä osaavat, mutta eivät tahdo, ja siksiköhän suomalainen mies niin usein saa sydäninfraktin, kun panttaa kaiken kielteisen ja surua tuottavan sisäänsä, puree hammasta, kiroaa, mutta ei itke, koska on jo pikkupoikana kuullut, että "mies ei itke."
Kielsit Ksantippaa käyttämästä sanaa "Suomessa".
Hän tarkoittikin, "meidän kulttuurissamme", sillä vaikka ihminen onkin pohjimmiltaan samanlainen kaikkialla, niin kulttuurisidonnaisuus säätelee tavat ja käyttäytymismallin.

Lue lisää

jää asemallekkin... En tiedä olisiko tylsää, mutta en minä tavallaan ole täällä ketään yrittämässä muuttaa haluan vain omaa vanahaa alaani pitää tuoreena kun en enään ole työssä.

Minä lähinnä meinaan tätä meidän sisäistä minää joka piileksii meidän ulkokuoren alla sitä tunne kysymystä joka tahtoo jäädä ihmisiltä hoitamatta. Sikisi jää hoitamatta kun rahan hankinta ja mammonan osto vie kaiken ajan.

Ei kaikki osaa itkeä. Sen huomaa tuolla suru osastolla kaikkein selvemmin. He eivät kertakaikkiaan uskalla. Pitäisi olla yksin ja laittaa sipulin kaasua silmiin niin kyllä se vesi alkaa valumaan sen jälkeen ruveta itseään säälimään. Olen varma että hän voipi hyvin seuraavana päivänä ja kauan sen itku-illan jälkeen.

Anteeksi kielsinkö? Ehkä meinasin että Suomalaisuutta pitää vaalia eikä morkata. Meinasin ettei voi yleistää. Ei voi sanoa että suomalaiset... Vaan täytyy käyttää useampi suomalainen. Me voimme tietysti käsittää sanatkin väärin sinä ymmärsit mitä hän tarkoitti "Suomalaiset sanalla. Minä ymmärsin että hän tarkoitti kaikkia. Tästä näkee että me voimme tulkita kielenkin miten lystäämme. Tietysti minä olen väärässä koska olen unohtanut Suomenkielen eli olen aika huono, muistamaan esimerkiksi kirjoitus järjestyksen.

Niin siinä olet kyllä sataprosenttisesti oikeassa että miehet ei itke juuri kuten sanoit. Siksi he sairastuvat kuten olen kaiken aikaa toitottanut että jollei ihmiset opi käyttämään tunteitaan oikein he sairastuvat vakavasti enemmin tai myöhemmin. Sinä se sitten sanoit sen mikä minulta jäi sanomatta.

Anteeksi jos olen jotenkin hypännyt varpaillesi tämän kirjoituksen aikana. Mutta ymmärrät varmaan että en koskaan ole tarkoittanut loukata ketään tahallani. Näin kun vain kirjoittelee niin voi tulla väärin ymmärryksiä pelkkien sanojen väärin ymmärtämisestä.

Ksantippa kirjoitti:

Suoraan sanomisella tarkoitan sitä, että jos henkilö itse pyytää kertomaan suoraan mitä jostakusta asiasta ajattelen, niin kerron, mutta tolkun kanssa. Tolkku tarkoittaa aikuisen kykyä sovittaa sanansa.

Suoraan sanominen EI tarkoita, että loukaan tahallisesti ja olen NIIN suora. Ja kyllä tarkoitan nimenomaan Suomessa eli meillä ollaan erittäin varovaisia edessäpäin, mutta äärettömän julmia ja juorunhaluisia takanapäin. Mielestäni tämä piirre liittyy myös tähän korkeaan elintasoon ja kilpailuun eli mammonan mahtiin. Mutta voit toki olla omaa mieltäsi. Minä kirjoitan vain omista kokemuksistani, en kaikkien mahdollisten ihmisten. Minun Suomeni näyttää sellaiselta omien kokemusteni valossa, muiden ehkä muunlaiselta. Eikä tämä tarkoita, että en hyväksy ihmisiä. Hyvksyn sen, että he ovat raadollisia, kuten minäkin. Pyhimyksiä kun en ole sattunut tapaamaan.

Ja tietysti kehumisista voi olla iloinen, en toki sitä tarkoittanut, että ilo pitäisi kitkeä elämästä pois, Hyvä ihminen on vain käsitteenä hieman tekohurskas. Ja jälleen MINUN mielestäni. Mutta saanhan minä olla omaa mieltäni - vai enkö saa? Kelpaan Isälle ja Pojallekin kypsymättömänä - aivan tällaisena ja riippumatta siitä minkälaisena omalaatuisuutena muut minut näkevät. Näin olen asian ymmärtänyt. Kasvaa ei Angi hyvä voi väkisin, se tulee sekin jos on tullakseen - tai sitten ei. Luojalleni kelpaan aina. Muista ei ole niin väliä.

Lue lisää

Sinä tarkoitat suoraa kommunikointia. Minä tarkoitan hyökkäystä. Näillä kahdella asialla on eronsa. Joku tuolla aikaisemmin kertoi Tepramenttisestä ihmisestä ja ninä olen hänen kanssaan samaa mieltä. En muista hänen nimeään.

Jos ihminen vastaa suorasiti kysymykseen hän on viisas ihminen ja osaa käyttäutyä.

Mutta Tempramenttinen ihminen on usein tyhmä taikka hän käyttäytyy tyhmästi kun luulee että hän voi mellastaa kuinka paljon vain. Että hän saa sanoa suoria säveliä koska ja milloin vain.

Sanoinkin että tälläinen naurava ja tempramenttinen ihminen on todella ajattelematon. Hänen tulisi pyytää mitä nöyrimmin anteeksi suoria sanojaan.

Suo anteeksi en tarkoittanut sinua loukata en todellakaan. Minun mielestäni sinä osasit kirjoittaa oikein hyvin ja liikuttavasti jokakerta. Olin vain iloinen että halusit minun kanssani keskustella. Joskus nämä sanat tuntuvat niin kovilta ja hyökkääviltä, että rupeaa epäilemään onko tämä Suomenkieli sittenkään niin rikasta, kuin mitä maailmalla kuulee. "Anteeksi"

Angi * kirjoitti:

jää asemallekkin... En tiedä olisiko tylsää, mutta en minä tavallaan ole täällä ketään yrittämässä muuttaa haluan vain omaa vanahaa alaani pitää tuoreena kun en enään ole työssä.

Minä lähinnä meinaan tätä meidän sisäistä minää joka piileksii meidän ulkokuoren alla sitä tunne kysymystä joka tahtoo jäädä ihmisiltä hoitamatta. Sikisi jää hoitamatta kun rahan hankinta ja mammonan osto vie kaiken ajan.

Ei kaikki osaa itkeä. Sen huomaa tuolla suru osastolla kaikkein selvemmin. He eivät kertakaikkiaan uskalla. Pitäisi olla yksin ja laittaa sipulin kaasua silmiin niin kyllä se vesi alkaa valumaan sen jälkeen ruveta itseään säälimään. Olen varma että hän voipi hyvin seuraavana päivänä ja kauan sen itku-illan jälkeen.

Anteeksi kielsinkö? Ehkä meinasin että Suomalaisuutta pitää vaalia eikä morkata. Meinasin ettei voi yleistää. Ei voi sanoa että suomalaiset... Vaan täytyy käyttää useampi suomalainen. Me voimme tietysti käsittää sanatkin väärin sinä ymmärsit mitä hän tarkoitti "Suomalaiset sanalla. Minä ymmärsin että hän tarkoitti kaikkia. Tästä näkee että me voimme tulkita kielenkin miten lystäämme. Tietysti minä olen väärässä koska olen unohtanut Suomenkielen eli olen aika huono, muistamaan esimerkiksi kirjoitus järjestyksen.

Niin siinä olet kyllä sataprosenttisesti oikeassa että miehet ei itke juuri kuten sanoit. Siksi he sairastuvat kuten olen kaiken aikaa toitottanut että jollei ihmiset opi käyttämään tunteitaan oikein he sairastuvat vakavasti enemmin tai myöhemmin. Sinä se sitten sanoit sen mikä minulta jäi sanomatta.

Anteeksi jos olen jotenkin hypännyt varpaillesi tämän kirjoituksen aikana. Mutta ymmärrät varmaan että en koskaan ole tarkoittanut loukata ketään tahallani. Näin kun vain kirjoittelee niin voi tulla väärin ymmärryksiä pelkkien sanojen väärin ymmärtämisestä.

Lue lisää

Ethän sinä ole minun varpailleni hypännyt, etkä ehkä kenenkään muunkaan.
Ajatuksesi ovat hyvin henkispainotteisia ja puhut paljon tunteista, mikä on hyvä, sillä monet eivät edes pysty puhumaan, vaikka heillä olisi sanottavaakin. "Kasvojen menettämisen" pelko saa monet lukkiutumaan kun lähestytään tunteisiin ja tunne-elämään liittyviä aiheita.
Useat ihmiset tahtovat näyttää ulospäin vahvoilta, lujilta tai jopa koviksilta, vaikka mielestäni vahvuus onkin uskallusta tuoda esiin heikkoutensa. Itkeä kun on itkun aika ja myöntää ettei tässä nyt kovin hyvin mene.
Tälläisille "tunneketjuille" on tilaus, kaiken arkisen tavanomaisessa pitäytyvän ohella.

katriina64 kirjoitti:

Ethän sinä ole minun varpailleni hypännyt, etkä ehkä kenenkään muunkaan.
Ajatuksesi ovat hyvin henkispainotteisia ja puhut paljon tunteista, mikä on hyvä, sillä monet eivät edes pysty puhumaan, vaikka heillä olisi sanottavaakin. "Kasvojen menettämisen" pelko saa monet lukkiutumaan kun lähestytään tunteisiin ja tunne-elämään liittyviä aiheita.
Useat ihmiset tahtovat näyttää ulospäin vahvoilta, lujilta tai jopa koviksilta, vaikka mielestäni vahvuus onkin uskallusta tuoda esiin heikkoutensa. Itkeä kun on itkun aika ja myöntää ettei tässä nyt kovin hyvin mene.
Tälläisille "tunneketjuille" on tilaus, kaiken arkisen tavanomaisessa pitäytyvän ohella.

Lue lisää

..sanasi ilahduttivat minua ja sai päiväni kirkastumaan täällä tuulisessa ja sateisessa hämäryydessä. Sinä olet pelastanut päiväni ja varmasti koko loppu vuoden. Toivontan sinulle Oikein hyvää loppuvuotta ja entistä parempaa uuttavuotta.

Angi * kirjoitti:

..sanasi ilahduttivat minua ja sai päiväni kirkastumaan täällä tuulisessa ja sateisessa hämäryydessä. Sinä olet pelastanut päiväni ja varmasti koko loppu vuoden. Toivontan sinulle Oikein hyvää loppuvuotta ja entistä parempaa uuttavuotta.

Lue lisää

"Ditt vackra leende kan rädda någons dag.!
(Kaunis hymysi voi pelastaa jonkun(ihmisen) päivän.
Täällä palstoilla voimme näköjään ilahduttaa ja rohkaista toisiamme. Sinäkin aiheutit minulle hyvä mielen.
Myös Sinulle Onnellista, kaikin puolin Hyvää uutta Vuotta!

katriina64 kirjoitti:

"Ditt vackra leende kan rädda någons dag.!
(Kaunis hymysi voi pelastaa jonkun(ihmisen) päivän.
Täällä palstoilla voimme näköjään ilahduttaa ja rohkaista toisiamme. Sinäkin aiheutit minulle hyvä mielen.
Myös Sinulle Onnellista, kaikin puolin Hyvää uutta Vuotta!

Lue lisää

Nyt meitä on sitten kaksi onnellista uuden vuoden alkajaa. Olet aivan oikeassa. Ei tarvita kovin montaa sanaa uhrata siihen että saa toiselle hyvän mielen. Muista sinä aloitit hyvillä sanoilla.
Kirjoitellaan taas ensivuonna mielipeiteitä asioihin. Gott nytt År...

katriina64 kirjoitti:

"Ditt vackra leende kan rädda någons dag.!
(Kaunis hymysi voi pelastaa jonkun(ihmisen) päivän.
Täällä palstoilla voimme näköjään ilahduttaa ja rohkaista toisiamme. Sinäkin aiheutit minulle hyvä mielen.
Myös Sinulle Onnellista, kaikin puolin Hyvää uutta Vuotta!

Lue lisää

ajattelen, jos suot hymyn vaikka, ventovieraalle,
mikä on reaktio?
Takuu varmasti saat hymyn takaisin, piristit
hänen ja itsesi päivän.
Hyvää ja positiivista uutta vuotta.

katriina64 kirjoitti:

"Ditt vackra leende kan rädda någons dag.!
(Kaunis hymysi voi pelastaa jonkun(ihmisen) päivän.
Täällä palstoilla voimme näköjään ilahduttaa ja rohkaista toisiamme. Sinäkin aiheutit minulle hyvä mielen.
Myös Sinulle Onnellista, kaikin puolin Hyvää uutta Vuotta!

Lue lisää

Suomenkielen opettajani antoi minulle muiston aikuiskurssilla: Hyvsatt sätt gör livet lätt.
Vaikka minun oli monta kertaa tullut vastaan tuo ajatus/mietelause, en ollut sitä sisäistänyt tarpeeksi hyvin. Nyt kun lukee näitä laueita mitä te toisille ystävällisesti kirjoitatte, niin siinäkin se hyvsatt sätt on.

mattsmatts kirjoitti:

Suomenkielen opettajani antoi minulle muiston aikuiskurssilla: Hyvsatt sätt gör livet lätt.
Vaikka minun oli monta kertaa tullut vastaan tuo ajatus/mietelause, en ollut sitä sisäistänyt tarpeeksi hyvin. Nyt kun lukee näitä laueita mitä te toisille ystävällisesti kirjoitatte, niin siinäkin se hyvsatt sätt on.

Lue lisää

Olin kesätöissä eräässä imartralaisessa kahvilassa, jonka omisti ruotsia kotikielenään puhuva perhe.
Vanha rouva, perheeseen kuuluva, jo kauan eläkkeellä ollut, pistäytyi päivittäin kahvilla ja sanoi minulle usein : "Nätti hymysi voi jopa pelastaa jonkun lähimmäisesi ikävän päivän."
Muistelin sen menneen noin, mutta koska en puhu ruotsia välttävää paremmin, saatika kirjoita, niin laitoin Angille, Ruotsissa asuvalle ulkomuistista. Menikö pieleen?:)))))

katriina64 kirjoitti:

Olin kesätöissä eräässä imartralaisessa kahvilassa, jonka omisti ruotsia kotikielenään puhuva perhe.
Vanha rouva, perheeseen kuuluva, jo kauan eläkkeellä ollut, pistäytyi päivittäin kahvilla ja sanoi minulle usein : "Nätti hymysi voi jopa pelastaa jonkun lähimmäisesi ikävän päivän."
Muistelin sen menneen noin, mutta koska en puhu ruotsia välttävää paremmin, saatika kirjoita, niin laitoin Angille, Ruotsissa asuvalle ulkomuistista. Menikö pieleen?:)))))

Lue lisää

Ditt vackert leende kan rädda, någåns dinn anhörigas dåligt dag.

marjapensas kirjoitti:

ajattelen, jos suot hymyn vaikka, ventovieraalle,
mikä on reaktio?
Takuu varmasti saat hymyn takaisin, piristit
hänen ja itsesi päivän.
Hyvää ja positiivista uutta vuotta.

Lue lisää

Hyvää ja onnellista vuotta 2007...

mattsmatts kirjoitti:

Suomenkielen opettajani antoi minulle muiston aikuiskurssilla: Hyvsatt sätt gör livet lätt.
Vaikka minun oli monta kertaa tullut vastaan tuo ajatus/mietelause, en ollut sitä sisäistänyt tarpeeksi hyvin. Nyt kun lukee näitä laueita mitä te toisille ystävällisesti kirjoitatte, niin siinäkin se hyvsatt sätt on.

Lue lisää

Sinulle oikein hyvää Uutta Vuotta 2007...

katriina64 kirjoitti:

Olin kesätöissä eräässä imartralaisessa kahvilassa, jonka omisti ruotsia kotikielenään puhuva perhe.
Vanha rouva, perheeseen kuuluva, jo kauan eläkkeellä ollut, pistäytyi päivittäin kahvilla ja sanoi minulle usein : "Nätti hymysi voi jopa pelastaa jonkun lähimmäisesi ikävän päivän."
Muistelin sen menneen noin, mutta koska en puhu ruotsia välttävää paremmin, saatika kirjoita, niin laitoin Angille, Ruotsissa asuvalle ulkomuistista. Menikö pieleen?:)))))

Lue lisää

mukava kun kirjoitit.

Kohta vuosi vanaha vaipuu hautaan
iloineen ja murheineen.
Eikös nuo sanat ole jostain laulusta?

Nyt me huomena synnymme uudelleen entistä rikkaampina ja onnellisimpina. Mikäli ei kaikilla ole rapula? Minulla ei ainakaan. Mukavaa illan jatkoa sinulle ja hyvää uutta vuotta 2007...

marjapensas kirjoitti:

Ditt vackert leende kan rädda, någåns dinn anhörigas dåligt dag.

Nyt rupeaa tulemaan kiire minulle, mutta vielä kerkiän kaikille sanomaan Gott Nytt År...!

Angi * kirjoitti:

Nyt rupeaa tulemaan kiire minulle, mutta vielä kerkiän kaikille sanomaan Gott Nytt År...!

Gått nytt år också alla som är svensk språkiga!

Angi * kirjoitti:

mukava kun kirjoitit.

Kohta vuosi vanaha vaipuu hautaan
iloineen ja murheineen.
Eikös nuo sanat ole jostain laulusta?

Nyt me huomena synnymme uudelleen entistä rikkaampina ja onnellisimpina. Mikäli ei kaikilla ole rapula? Minulla ei ainakaan. Mukavaa illan jatkoa sinulle ja hyvää uutta vuotta 2007...

Lue lisää

Sopivasti tähän perään :Onnellista Uutta Vuotta!
:))Oikein "hyvsat sät" :D
Minäkään en ole rapulassa huomenna. Emme mene mihinkään ravintolaan, mutta naapurit tulevat joskus kello 8 jälkeen ampumaan ilotulitusraketteja ja juomme kahvia leivonnaisten kera, joita vanhalta joululta jäi.
Siispä näkemiin, tai oikeammin kirjoittamisiin!

Angi * kirjoitti:

Sinä tarkoitat suoraa kommunikointia. Minä tarkoitan hyökkäystä. Näillä kahdella asialla on eronsa. Joku tuolla aikaisemmin kertoi Tepramenttisestä ihmisestä ja ninä olen hänen kanssaan samaa mieltä. En muista hänen nimeään.

Jos ihminen vastaa suorasiti kysymykseen hän on viisas ihminen ja osaa käyttäutyä.

Mutta Tempramenttinen ihminen on usein tyhmä taikka hän käyttäytyy tyhmästi kun luulee että hän voi mellastaa kuinka paljon vain. Että hän saa sanoa suoria säveliä koska ja milloin vain.

Sanoinkin että tälläinen naurava ja tempramenttinen ihminen on todella ajattelematon. Hänen tulisi pyytää mitä nöyrimmin anteeksi suoria sanojaan.

Suo anteeksi en tarkoittanut sinua loukata en todellakaan. Minun mielestäni sinä osasit kirjoittaa oikein hyvin ja liikuttavasti jokakerta. Olin vain iloinen että halusit minun kanssani keskustella. Joskus nämä sanat tuntuvat niin kovilta ja hyökkääviltä, että rupeaa epäilemään onko tämä Suomenkieli sittenkään niin rikasta, kuin mitä maailmalla kuulee. "Anteeksi"

Lue lisää

Enhän toki ottanut nokkiini sanoistasi. Minun olisi pitänyt itse samantien kertoa, mitä tarkoitan suoralla puheellani, koska siinäkin on vivahteita.

Nuorempana olin todellinen torvensoittaja ja sain sitten vastaavasti takkiini, metsä vastaa kun sinne huutaa... Hyökkäykset ovat hirveitä, enää en jaksaisi niitä kestää, mutta pakkohan se on, jos eteen tulee. Tarkoitan näitä henkilöitä, jotka saavat riidan aikaan kaikesta, todennäköisesti omasta pahasta mielestään tai muista ikävyyksistä johtuen. Muut ovat ikäänkuin sijaiskärsijöitä.

En jaksaisi enää tapella, vetäydyn mieluummin, jos asia ei ole suuren suuri eikä suorastaan polkemisesta ole kyse. Yritän ajatella, että tuolla ihmisellä on paljon vaikeampaa itsensä kanssa kuin minulla, joten voin antaa myöden, mutta ihan kynnysmatoksi en kuitenkaan ryhdy. Mutta ikävältä se tuntuu, vaikka kuinka selittelisi itselleen - kuin saisi selkäsaunan aiheetta...

Näin vanhemmiten yritän välttää riitaisia ihmissuhteita muutenkin, elämän tässä vaiheessa huomaan väsyväni aika nopeasti. Energian yritän suunnata sellaisiin asioihin, jotka oikeasti rikastuttavat elämää. Tietysti ns. vaikeat ihmissuhteet voi kokea myös rikastuttavana asiana eli oppina, mutta sen verran raskasta se on,että jos ei ole ihan pakko niitä kantaa mukanaan, yritän väistää. Aina tämä ei tietenkään onnistu eikä varsinkaan sukulaisten kanssa.

Eräs viisas ystäväni sanoi jokin aika siten, että tässä elämässä pitää antaa paljon anteeksi, muuten ei jaksa. Asioiden taakseen jättäminen on ainakin minulle ollut ja on edelleen eräs vaikeimmista asioista.

Hyvää Uutta Vuotta Sinulle ja muille, täällä taas tavataan kirjoittamisten merkeissä!

Ksantippa kirjoitti:

Enhän toki ottanut nokkiini sanoistasi. Minun olisi pitänyt itse samantien kertoa, mitä tarkoitan suoralla puheellani, koska siinäkin on vivahteita.

Nuorempana olin todellinen torvensoittaja ja sain sitten vastaavasti takkiini, metsä vastaa kun sinne huutaa... Hyökkäykset ovat hirveitä, enää en jaksaisi niitä kestää, mutta pakkohan se on, jos eteen tulee. Tarkoitan näitä henkilöitä, jotka saavat riidan aikaan kaikesta, todennäköisesti omasta pahasta mielestään tai muista ikävyyksistä johtuen. Muut ovat ikäänkuin sijaiskärsijöitä.

En jaksaisi enää tapella, vetäydyn mieluummin, jos asia ei ole suuren suuri eikä suorastaan polkemisesta ole kyse. Yritän ajatella, että tuolla ihmisellä on paljon vaikeampaa itsensä kanssa kuin minulla, joten voin antaa myöden, mutta ihan kynnysmatoksi en kuitenkaan ryhdy. Mutta ikävältä se tuntuu, vaikka kuinka selittelisi itselleen - kuin saisi selkäsaunan aiheetta...

Näin vanhemmiten yritän välttää riitaisia ihmissuhteita muutenkin, elämän tässä vaiheessa huomaan väsyväni aika nopeasti. Energian yritän suunnata sellaisiin asioihin, jotka oikeasti rikastuttavat elämää. Tietysti ns. vaikeat ihmissuhteet voi kokea myös rikastuttavana asiana eli oppina, mutta sen verran raskasta se on,että jos ei ole ihan pakko niitä kantaa mukanaan, yritän väistää. Aina tämä ei tietenkään onnistu eikä varsinkaan sukulaisten kanssa.

Eräs viisas ystäväni sanoi jokin aika siten, että tässä elämässä pitää antaa paljon anteeksi, muuten ei jaksa. Asioiden taakseen jättäminen on ainakin minulle ollut ja on edelleen eräs vaikeimmista asioista.

Hyvää Uutta Vuotta Sinulle ja muille, täällä taas tavataan kirjoittamisten merkeissä!

Lue lisää

Vaikka aloitan kirjoituksia täällä en silti ole mikään vahva persoona joka jaksaa kaikki asiat hymyssä suin. En myöskään halua riidellä asioista jotka ovat monisärmäisiä ja vivahteisia.

Mukava täällä kohdata ihmisiä jotka ovat samaa vahvuusluokkaa kuin minä. Samallaisia jotka mieluummin laittaa energiansa siihen suuntaan missä itse voi hyvin.

Minä voin hyvin jos saan kirjoitella ihmisille ja saan vastauksia. Olen huomannut että täällä on monesti oikein hyvä purkaa itseään ja kerätä uusia voimia.

Mutta heti kun huomaan pienenkin riitasoinnun ilmestyneen kuvaan haluaisin lopettaa koko ketjun. Tänä vuonna opin kuitenkin ettei pidä mennä poistelemaan mitään vaan parempi pyytää anteeksi jos on loukannut. En missään nimessä halua ketään loukata.

Olen kuitenkin huomannut tässä massakirjoitus porukassa sen vivahteen ettei millään pysty kaikkien mieliksi aina vastaamaan. Siksi ketjun ei pitäisi koskaan kasvaa pidemmäksi kuin maxs 30 kirjoitukseen... Minulle se määrä on aivan sopiva, enempää en näytä jaksavan pysyä aiheessa.

Olen tehnyt itselleni yhden lupauksen että korkeintaan yhden aloituksen saan tehdä kuukaudessa.

marjapensas kirjoitti:

Ditt vackert leende kan rädda, någåns dinn anhörigas dåligt dag.

tuon någons. Yhellä ruottalaisella oolla?

Ruotsiin lähtevä kirjoitti:

tuon någons. Yhellä ruottalaisella oolla?

kirjoitti. tuli pieni moka, piti kirjoittaa:
Ditt vackert leende, kan rädda någon din anhörigas dag.

Hyvä on jos olet pärjännyt. Oikeastaan erittäin hyvä. Toivon sinulle edelleenkin hyvää tulevaisuutta.

En antaisi myöntävää vastausta. Mutta toivotan sinulle myös oikein hyvää uutta vuotta 2007.

angi kirjoitti:

En antaisi myöntävää vastausta. Mutta toivotan sinulle myös oikein hyvää uutta vuotta 2007.

Tuolla ylempänä Maunio- nimimerkki kertoi rakennuksella sattuneista tapauksista.
Ajattelin, että olisikohan kyseesä ollut naapuriheimooni, savolaiseen kuuluva kirjoitus.
Tuollainen "vitsailu" ei ole oikeastaan ilkeyttä, vaan tapa pelleillä ja kokeilla kaverin pinnaa.
Kyllä heimoveli toisensa tuntee ja tietää mitä se kestää. Ei niissä viisasteluissa ihmissuhteet mene pahemmin solmuun. Kun hommat on taas hanskassa, ollaan niinkuin ei mitään olisi tapahtunut, - kunnes tulee tilaisuus maksaa potut pottuina.

katriina64 kirjoitti:

Tuolla ylempänä Maunio- nimimerkki kertoi rakennuksella sattuneista tapauksista.
Ajattelin, että olisikohan kyseesä ollut naapuriheimooni, savolaiseen kuuluva kirjoitus.
Tuollainen "vitsailu" ei ole oikeastaan ilkeyttä, vaan tapa pelleillä ja kokeilla kaverin pinnaa.
Kyllä heimoveli toisensa tuntee ja tietää mitä se kestää. Ei niissä viisasteluissa ihmissuhteet mene pahemmin solmuun. Kun hommat on taas hanskassa, ollaan niinkuin ei mitään olisi tapahtunut, - kunnes tulee tilaisuus maksaa potut pottuina.

Lue lisää

Tais olla joku lapsi joka oli eksynyt aikuisten sivulle heittään huulta. Ymmärsin että hän sanoi haukut ja kehut samassa asiassa.

katriina64 kirjoitti:

Tuolla ylempänä Maunio- nimimerkki kertoi rakennuksella sattuneista tapauksista.
Ajattelin, että olisikohan kyseesä ollut naapuriheimooni, savolaiseen kuuluva kirjoitus.
Tuollainen "vitsailu" ei ole oikeastaan ilkeyttä, vaan tapa pelleillä ja kokeilla kaverin pinnaa.
Kyllä heimoveli toisensa tuntee ja tietää mitä se kestää. Ei niissä viisasteluissa ihmissuhteet mene pahemmin solmuun. Kun hommat on taas hanskassa, ollaan niinkuin ei mitään olisi tapahtunut, - kunnes tulee tilaisuus maksaa potut pottuina.

Lue lisää

Väitti hyväksi!
"Älä nyt hyvä mies noin tee!"

vaarivaari kirjoitti:

Väitti hyväksi!
"Älä nyt hyvä mies noin tee!"

pakkohan minun on uskoa että niin voi olla kun moni puhuu samallaislla. :-)

Angi * kirjoitti:

pakkohan minun on uskoa että niin voi olla kun moni puhuu samallaislla. :-)

vähän samaan tapaan kuin se mies, joka oli eksynyt pikkuisen harhapoluilleen ja kaveri kysyi seuraavana aamuna, että sanoiko vaimo pahasti. "Ei sanonut, vaan "Hyvästi!"
Itse eksyin tänään alennusmyynteihin. Joka vuosi joulun jälkeen sama juttu, vaikka päätän, etten mene ostamaan mitään mitä en tarvitse, mutta kun saa halvalla, niin täytyyhän sitä joku vaate ostaa itselleen, miehelle, sekä kotiinkin. Sain 50% alennusta jouluvalosarjasta ja olin vähän happaman näköinen(ehkä)kun mies sanoi, että meillähän on pihapiiri aina joulun aikoihin jo muutenkin kuin Las Vegas.

katriina64 kirjoitti:

vähän samaan tapaan kuin se mies, joka oli eksynyt pikkuisen harhapoluilleen ja kaveri kysyi seuraavana aamuna, että sanoiko vaimo pahasti. "Ei sanonut, vaan "Hyvästi!"
Itse eksyin tänään alennusmyynteihin. Joka vuosi joulun jälkeen sama juttu, vaikka päätän, etten mene ostamaan mitään mitä en tarvitse, mutta kun saa halvalla, niin täytyyhän sitä joku vaate ostaa itselleen, miehelle, sekä kotiinkin. Sain 50% alennusta jouluvalosarjasta ja olin vähän happaman näköinen(ehkä)kun mies sanoi, että meillähän on pihapiiri aina joulun aikoihin jo muutenkin kuin Las Vegas.

Lue lisää

Mutta toisaalta voihan sinne laittaa lisää välkettä. Joudut kuitenkin odottamaan seuraavaa Joulua lamppuinesi. Oletkos huomannut että jotkut asiat jäävät niin kiinni ettei niistä tahdo päästä irti millään? Kuten sinulla nyt kävi ostit lisää niitä mitä jo on yllin kyllin. Aattele minä en laittanut ollenkaan jouluvaloja kun ei ollut lunta, aattelin jättää pihapiirin ilman valoja kokonaan. En yhtään kadu. Nyt on Joulu mennyt kaikkine juhlapyhineen ei tuntunut joululta edes sisällä vaikka olikin kynttilöitä ja muuta roihnaa aivan kylliksi. Jospa seuraava joulu ois niin luminen ja kovapakkasinen ettei pysty edes valoja laittelemaan.

Angi * kirjoitti:

Mutta toisaalta voihan sinne laittaa lisää välkettä. Joudut kuitenkin odottamaan seuraavaa Joulua lamppuinesi. Oletkos huomannut että jotkut asiat jäävät niin kiinni ettei niistä tahdo päästä irti millään? Kuten sinulla nyt kävi ostit lisää niitä mitä jo on yllin kyllin. Aattele minä en laittanut ollenkaan jouluvaloja kun ei ollut lunta, aattelin jättää pihapiirin ilman valoja kokonaan. En yhtään kadu. Nyt on Joulu mennyt kaikkine juhlapyhineen ei tuntunut joululta edes sisällä vaikka olikin kynttilöitä ja muuta roihnaa aivan kylliksi. Jospa seuraava joulu ois niin luminen ja kovapakkasinen ettei pysty edes valoja laittelemaan.

Lue lisää

Mamma kulta osti WC, ja talouspaperia joka kauppamatkallaan. Kälyni sanoi, että aina kun hän kävi mammalla siivoamassa ja avasi erään kaapin oven, niin valtava paperirullavyöry oli vastassa. Emme koskaan saaneet selventävää vastausta, mistä tuo paperin hamstraaminen johtui, sitä piti vaan hankkia.
Jouluvalot ulkona näyttävät, tai luminen luonto näyttää kauniilta valaisutna, oikeassa olet, mutta me asumme "pimeällä paikkakunnalla", missä ei ole katuvaloja, joten valaistu piha ja kuistit
kirkastavat kaamosajan synkkyyttä.

katriina64 kirjoitti:

Mamma kulta osti WC, ja talouspaperia joka kauppamatkallaan. Kälyni sanoi, että aina kun hän kävi mammalla siivoamassa ja avasi erään kaapin oven, niin valtava paperirullavyöry oli vastassa. Emme koskaan saaneet selventävää vastausta, mistä tuo paperin hamstraaminen johtui, sitä piti vaan hankkia.
Jouluvalot ulkona näyttävät, tai luminen luonto näyttää kauniilta valaisutna, oikeassa olet, mutta me asumme "pimeällä paikkakunnalla", missä ei ole katuvaloja, joten valaistu piha ja kuistit
kirkastavat kaamosajan synkkyyttä.

Lue lisää

kaamos niin aikaisin etten enään jaksanut ajatella minkään mallisia valoja ulos. Laitoin tänään ulos terassin ikkunoihin lyhdyt palamaan olivat tosi kauniit siellä pimeydessä.

Taitaa jo olla kuutamo. Eilen kuu-ukko ainakin killisteli ystävällisesti.Etelä-Suomessa voi olla mustaa jäätä.

sinihelmikki kirjoitti:

Taitaa jo olla kuutamo. Eilen kuu-ukko ainakin killisteli ystävällisesti.Etelä-Suomessa voi olla mustaa jäätä.

Oon oikeasti joskus kurkkuani myöten täynnä ruotsinkieltä. Oikein nautin kun saan puhua suomea ystävien kanssa.