Elämän pelko

kipee

Pelkään kokoajan että joku vaanii mua jossain. Ja juuri minua inhotaan ja vihataan.

Olen entinen päihdeongelmainen ja luulen että nämä pelot juontuvat siitä. Vaikka lopetin 3 vuotta sitten ja vanhoja kavereita tulee vastaan jatkuvasti ja kaikki ovat iloisia mun elämän muutoksestani vaikkeivat itse olekkaan pystyneet samaan.
Pelkään että minulle voi käydä samoin mitä lukee lehdistä, kun kaikkia kauheuksia tapahtuu. Että joku tuntematon käy kimppuun tai vastaavaa.
Mietin näitä asioita joka päivä, vaikka yritän keskittyä elämän ihaniin asioihin, niin pelkään että jos asiat on liian hyvin, niin sitten jotain pahaa tapahtuu minulle tai perheelleni.

On tosi raskasta pelätä koko ajan.
Elämä pelottaa.
Kukaan joka minut tuntee, ei uskoisi miten paljon pelkään tätä kaikkea ja epäonnistumista elämässä, koska olen todella sosiaalinen ja iloinen muiden surassa. Niin seurassa olenkin, mutta kun olen yksin kotona, niin tunnen itseni todella epävarmaksi ja araksi ja yksinäiseksi. Ja se on pelottavaa.

Välillä olo on kertakaikkiaan niin kurja, että tosissaan suunnittelen parvekkeelta hyppäämistä. Joskus mietin, että haluaisin kirjoittaa kirjeet kaikille läheisille kaappiin valmiiksi, jos mulle sattuu jotain. Oman tai toisen käden kautta.
En mä nyt ehkä kuitenkaan itseäni tappais, mutta joskus vaan tuntuu siltä. Ja se olo voi tulla aivan yhtäkkiä, ilman että mitään erikoista on tapahtunu..

74

16150

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "jascuel

      Ei ole helppoa elää jatkuvan pelon alla se vie ilon elämästä ja sen nauttimisesta. Olen uskovainen (kristitty) ja minun elämäni turva on Jeesuksessa... ei ole pelkoa huomisesta sillä tiedän että Jeesus kulkee kanssani ja pitää minusta ja perheestäni huolen ja vaikka jotakin minulle tai perheelleni tapahtuisi tietäisin että minulle ei tapahdu mitään ilman Herrani tietämättä ja siksi saan levätä Hänessä joka päivä. Tätä minä toivon sinullekin sillä tiedän että vain Hän antaa rauhan sisinpään ja ilon elämään, onneen ja rakkauteen. Siunausta sinulle =D

      http://galleria.suomi24.fi/jascuel

      • kipee

        Nämä kaikki vastaukset jotka olen saanut, on helpottaneet mun oloa suunnattomasti.
        Minäkin uskon Jumalaan ja Jeesukseen joka kuoli myös mun syntien tähden. Ja yritän rukoilla voimia, mutta aina ne ei riitä kuitenkaan. Tänään olen voimissani ja elämä hymyilee.

        Siunausta myös sinulle :)


      • 2007
        kipee kirjoitti:

        Nämä kaikki vastaukset jotka olen saanut, on helpottaneet mun oloa suunnattomasti.
        Minäkin uskon Jumalaan ja Jeesukseen joka kuoli myös mun syntien tähden. Ja yritän rukoilla voimia, mutta aina ne ei riitä kuitenkaan. Tänään olen voimissani ja elämä hymyilee.

        Siunausta myös sinulle :)

        olen käynyt saman helvetin läpi ja vielä on tehtävä töitä sen eteen,mutta ihmeekseni huomasin että jos on ollut onnellinen lapsuus niin vanhoillisuus suvun kautta on iskostunut mieleen,muistan että mummoni sanoi aina:Jumala rankaisee jos et ole kiltti tai mustalainen vie tai jos et mene suoraan kotiin niin metsästä tulee kylähullu ja vie mukanaan ja silti piti sinne metsään mennä sieneen ja marjaan vaikka pelkäsi koko ajan siellä oloa,minun mielestä pelot alkoivat minulla jo silloin eikä sitä ymmärtänyt lapsena että palturia mummo puhui asioista kun ei puhuttu.PAISTAA SE PÄIVÄ VIELÄ RISUKASAANKIN:)


      • 1960
        kipee kirjoitti:

        Nämä kaikki vastaukset jotka olen saanut, on helpottaneet mun oloa suunnattomasti.
        Minäkin uskon Jumalaan ja Jeesukseen joka kuoli myös mun syntien tähden. Ja yritän rukoilla voimia, mutta aina ne ei riitä kuitenkaan. Tänään olen voimissani ja elämä hymyilee.

        Siunausta myös sinulle :)

        olen käynyt saman helvetin läpi ja vielä on tehtävä töitä sen eteen,mutta ihmeekseni huomasin että jos on ollut onnellinen lapsuus niin vanhoillisuus suvun kautta on iskostunut mieleen,muistan että mummoni sanoi aina:Jumala rankaisee jos et ole kiltti tai mustalainen vie tai jos et mene suoraan kotiin niin metsästä tulee kylähullu ja vie mukanaan ja silti piti sinne metsään mennä sieneen ja marjaan vaikka pelkäsi koko ajan siellä oloa,minun mielestä pelot alkoivat minulla jo silloin eikä sitä ymmärtänyt lapsena että palturia mummo puhui asioista kun ei puhuttu.PAISTAA SE PÄIVÄ VIELÄ RISUKASAANKIN:)


      • niksi pirkka ei riitä

        Uskonto voi toki tuoda lohtua, toivoa ja turvaa elämään. Mutta kuvaamasi pelkotilat menevät mielestäni yli "normaali tunnetilat"-kategorian. Niitä pelkoja (lue: vainoharhaisuutta)ei siis poisteta kotikonstein, eikä kyllä mihinkään uskonlahkoon liittymälläkään..koska ne ovat niin suuri osa sinua ja itsestään on hankala päästä eroon :) Ehdotankin sinulle ammattiauttajaa. Tunnen itse muutaman ex-päihdeongelmaisen..kaikki he ovat olleet hyvinkin vainoharhaisia/pelokkaita/ahdistuneita .. ja kaikki he ovat alkaneet käydä psykologilla ja kokeneet saaneensa apua. Ja ulkopuolisena voin sanoa, että eron huomaa..on vaikea olla ystävä ihmiselle, joka pelkää jatkuvasti ilman syytä ja epäilee kaikkea..myös minua tietenkin..ja aivan käsittämättömistä asioista. Terapian myötä tämä vainoharhaisuus on laskenut heillä vähintään 50%


    • yli 20-vuotta

      Kun muut nuoret lähtivät bilettään ja etsimään kavereita, mun nuoruus meni pilalle juuri samanlaisen pelon vuoksi.

      Lopulta pelko kasvoi niin suureksi, etten mennyt enää ulos ja yhtään miestä en uskaltanut edes porraskäytävässä tavata.

      Pelkoa alettiin selvitellä ja minulla olisi tosi pitkä tarina siitä, kuinka typerää hoitoa aluksi suositeltiin??
      Söin lääkkeitä, että selvisin koulun läpi ja sain ammatin.
      Töihin hakeuduttuani pelkoni lisääntyi ja menin ajoittain täysin paniikkiin, kun jäin miespuolisen työkaverin kanssa kahden.

      Vasta 40-vuotiaana aloin miettiä, että pelolle on oltava joku syy? Sitä syytä aloin selvitellä. Ensin yritin kysellä omaisiltani, jotka vaikenivat kuin muuri.
      Se oli mielestäni jo merkki, että he tietävät ja salaavat jotakin.

      Päätin hakeutua terapiaan. Eka terapia epäonnistui, koska oli ns. kognitiivista. Sitten sain Kelan rahoituksen analyyttiseen psykoterapiaan kunnon ammattilaiselle. Kela maksoi kaksi ensimmäistä vuotta ja seuraavat itse.
      Alkoipa selvitä PELON KARMEA TOTUUS. Olin insestin l. seksuaalisen hyväksikäytön uhrina ollut 2,5 vuotiaasta lähes 13-vuotiaaksi. Muistan jotain elämästäni vasta tuon 13-ikävuoden jälkeen, jolloin hyväksikäyttö on loppunut.
      Olen käynyt nyt 9-vuotta terapiassa 2 kertaa viikossa.
      Enää en pelkää, mutta puolisoa tai seurustelukumppania minulla ei vieläkään ole, vaikka lähentelen 50.

      Pahin vaihe pelon käsittelyssä oli kun pelkäsin niin paljon, että huusin sairaalassa ikkunaverhosta kiinni pitäen, ei saa tehdä mulle pahaa. Huusin ja huusin.
      Olen ikuisesti kiitollinen, että nykyään ymmärretään miten pelko tulee purkaa ja käsitellä.
      Tavallaan se kaikki kauheus eletään uudelleen.

      Sellainen kirja on, kuin Vain muistamalla voi unohtaa!
      Se on totta! Nyt elämässäni on jo valoa ja joskus jopa iloa.

      Mietipä, jos sinunkin pelkosi takana on jotain väkivaltaa tai insestiä?
      Ne ovat niin kamalia asioita, että UHRI yleensä unohtaa ne täysin ja ne ilmenevät vasta aikuisiällä erilaisina oireina.

      Hae Kelan kautta psykoterapiaa ja lähde tutkimaan pelkojesi alkulähdettä. Muuten et voi niistä päästä?

      Joku ehdotti uskoontuloa, mutta Jumala toimii samoin. Hän johdattaa sinut pelon alkulähteille. Ne on kohdattava ja elettävä uudelleen läpi, jotta voi parantua.
      Harvoin Jumalakaan tuosta vain ketään parantaa ja sitä paitsi kaikki ihmiset eivät ole uskonasioista kiinnostuneita.

      Voimia alkavaa taisteluun! Se on raskaampaa kuin maraton, mutta AINOA tie parantua ja saada vielä hyvä elämä! Onnea matkalle!

      • qwawqw

        Tosi kauniisti kirjoitettu. Hyvää uutta vuotta ja pidähän lippu korkealla :)


      • selville

        terapiassa sen insestin?
        minä olen pelännyt ihmisiä koko nuoruuteni ja lapsuudesta en muista juuri mitään. olen ajatellut mennä hypnoosiin jos syy selviäisi. poikia olen aina pelännyt, mutta minulla kävi niin että seksuaalisuus ylikorostui ja mulla oli liikaa seksikumppaneita. nyt tosin elän vakisuhteessa ja on kaksi lastakin.


      • muu pahoinpitelykin
        selville kirjoitti:

        terapiassa sen insestin?
        minä olen pelännyt ihmisiä koko nuoruuteni ja lapsuudesta en muista juuri mitään. olen ajatellut mennä hypnoosiin jos syy selviäisi. poikia olen aina pelännyt, mutta minulla kävi niin että seksuaalisuus ylikorostui ja mulla oli liikaa seksikumppaneita. nyt tosin elän vakisuhteessa ja on kaksi lastakin.

        Taustalla voi olla jokin muukin pahoinpitely kuin insesti.

        Minä pelkään kaikkea ja olen koko ajan ylivirittynyt ja vahdin kaikkea ja kaikkia. Lapsuudesta en muista yhtään mitään ennen kuin kouluaikana.

        Minun ei tarvitse mennä hypnoosiin tiedän oman pelkoni aiheuttajan. Olin lapsena vakavasti sairas ja minua on kuljeteltu paljon lääkäreissä ja monenlaisia kivuliaita toimenpitetä tehty terveyteni vuoksi. Mutta kun lasten kivunlievitys on osattu hoitaa vasta 70 luvulta alkan, en ole saanut riittäviä kivunlievityksiä toimenpiteissä.

        Leikkaamalla minut on korjattu ja olen muuten nyt terve, mutta vahdin ja vartioinkoko ajan. Muutaman kerran olen puhunut päälääkäreille ja minulle todettiin stressiahdistus.

        Siis en ole ainoa, vaan aikuisissa ihmisissä on paljon terveydenhuollon nimissä kidutettuja. Ymmärrän että se oli minun parastani, mutta kuten yksi lääkäri kertoi kipu on jättänyt jäljet aivoihin ja ne aktivoituvat silloin tällöin. Tunnen kovia kipuja ja pelkään kaikkea. Terapioita en ole koskaan saanut ja minkäänlaista terapiaa ei ole edes ehdoteltu. Syynä voi olla se että en sitoudu mihinkään enkä keneenkään. Ja tietysti kaikkein vähiten luotan terveydenhuoltoalan edustajiin.

        Tämä oli yksi esimerkki siitä, että insesti ei aina ole se ainut paha joka jättää ahdistuksen ja pelon, ynnä on vienyt muistin.


      • onnellista?
        selville kirjoitti:

        terapiassa sen insestin?
        minä olen pelännyt ihmisiä koko nuoruuteni ja lapsuudesta en muista juuri mitään. olen ajatellut mennä hypnoosiin jos syy selviäisi. poikia olen aina pelännyt, mutta minulla kävi niin että seksuaalisuus ylikorostui ja mulla oli liikaa seksikumppaneita. nyt tosin elän vakisuhteessa ja on kaksi lastakin.

        Kysyin vain siksi, kun kerroit aiemmin pelänneesi poikia/miehiä?

        Mutta se insesti. Puhuin elämästäni ja minulle nousi pieniä lauseen pätkiä mieleeni, joista kumpusi joku tunne. Tavallisimmin se tunne oli syvä, pohjaton suru joka muuttui itkuksi. Tai sitten suutuin. Tulin vain vihaiseksi jostain sanasta, mitä terapeuttini käytti.

        Näkemäni unet olivat hyvin outoja? Paljon matoja, toukkia, kiinnisitomista ym. kamalaa, josta en uskalla enempää kirjottaa.

        Vähitellen ensimmäinen elävä muisto pulpahti pintaan. Mitä pidemmälle terapia eteni, sitä selvemmäksi kävi, että kyse on INSESTISTÄ.

        Kävin välillä myös hypnoosissa, mutta siellä alkoi nousta niin nopeasti kamalia muistikuvia, että lopetin sen.
        Ajattelin että on parempi edetä hitaasti.

        Lähde rohkeasti tutkimaan menneisyyttäsi, jos tuntuu vielä siltä?
        Koen, että meidän naisten on juuri "nostettava kissa pöydälle", koska sen avulla voimme näyttää toteen, miten kamalia vaurioita lapsen psyykeen jää tällaisesta teosta.
        Myös rikosoikeudelliseen vastuuseen pitää saada mahdollisimman moni tekijä!
        Harmi että oma juttuni on vanhentunut?

        Voimia alkavalle tutkimusmatkalle. Jos yhtään koet tarvetta siihen, SUOSITTELEN.


    • Henriikka Dunant

      Uskoisin, että monet meistä kokevat samaa kuin sinä. No, se ei paljoa lohduta mutta olisi varmaan hyvä kun saisit jostain kavereita joiden kanssa puhua peloista. Maailma on todella pelottava paikka, mutta on myös todella upeitakin asioita joiden tähden kannattaa yrittää selvitä elämän pelottavassa viidakossa. Myös Sinulla on etuoikeus elää ja elämäsi on yhtä arvokas kuin kenen tahansa, joten yritä omalta osaltasi toteuttaa tätä.

      Itse olen törmännyt lähikuukausina auttaessani lähimmäistäni siihen, että nuori ihminen joka hakee apua päihdeongelmaansa jne ei saa kunnon apua vaan heitellään "luukulta toiselle". Eikö hoitohenkilökunnalla ja yhteiskunnalla ole sen vertaa vastuuta ettei jätä yksin henkilöä joka haluaa apua ja voi jo tämän palloittelunkin tähden tehdä itsemurhan. KAikilla ihmisillä ei ole läheisiä jotka auttavat mutta eipä läheisetkään pärjää avun annossa yksin.
      Näissä asioissa ei auta päättäjien kauniit sanat vaan on tosissaan tehtävä asioille oikeasti jotakin!!!
      Joka tapauksessa Hyvää Uutta Vuotta 2007!

    • Mindy´s

      Mä olen koko ajan "pienessä", että jaksaisin elää. En uskalla lähteä pois kämpiltäkään aina, jos en ole "maistissa"; menneisyys painaa - olen koulukiusattu, isäni ajoi kuolonkolarin, äitini teki itsarin (tälle vois periaatteessa nauraa, mutta kun se kaikki on tapahtunut) - ja välillä krapulassa katselen neljännen kerroksen parvekkeelta haikaillen kivikkoon...Tein YHDEN ainoan uuden vuoden lupauksen. Kirjoitan menneisyyteni paperille ja kustantajille (jos ei kelpaa, niin omakustanne sit)...loppuu sekin nk. trauma. Joulut, uudet vuodet olen Tenox-pillerihumalassa kaljan lisäksi. Mies sentään käy töissä ja jaksaa kantaa mulle 12-packiä. Mua ei sit tarvii sääliä/haukkua; se olis vain yksi pisara tässä valtameressä.

      • agda

        Mindy hyvä, toivon ettet hukkaa tai jätä elämättä sinun arvokasta elämääsi toisten mahdollisten erehdysten vuoksi jättämien haavojen takia.
        Jos ihmisellä on perhe ja lapsia , niin nenä pystyyn vain ja kohehtaa kovalla itsekurilla vain oloa. Koskaan ei ole liian myöhäistä käsitellä ja pikkuhiljaa ajan kanssa elämä vie , kun ottaa mukaan niitä kivoja asioita
        esim. 1 harrastus voi muuttaa elämän , esim kuntosali tai liikunta jollain lailla ulkosalla on hyvin selkiyttävää, vo löytyä niitä omia asioita elämään, mistä itse on kiinnostunut ja haluaa harrastaa.
        Tietoa internetistä löytyy todella paljon ja ei se oikeastaan vaadi paljon se ihmisen hyvän olontunne.
        Mutta sen saavuttamiseen täytyisi jokaisen itsekin osallistua ,se vain vaatii enemmän , mutta kannattaa.
        - ensin vain tunnistettava
        -ongelma ja sitten katsoa
        -keinot ja
        -tavoitteet ja
        -arviointia onko päässyt
        -tavoitteisiinsa.
        - Jokaisen ihmisen elämä on yhtä arvokas ei toinen sitä voi mennä määrittelemään. Jaksamista !
        Onnea uudelle vuodellesi !


    • Aethereal

      Minäkin pelkäsin. Pelkäsin yksinäisyyttä ja tyhjyyttä, joka seisoi aina kulman takana syli avoinna odottamassa. Ihmisten ja kavereideni ympäröimänäkin tunsin olevani yksinäinen. Se, mikä näytti täyttävän ystävieni sydämen, ei täyttänyt omaani. Tyhjyys ei näyttänyt täyttyvän millään, vaikka kuinka yritin sen tukkia ja piilottaa. Se kävi vain kipeämmäksi. Tyhjyydentunne imi minut täyteen pelkoa. Pelkoa kaikesta. Pelkoa erilaisuudesta, hylkäämisestä, tulevaisuudesta. Pelkäsin, että joku saisi selville kuka todella olen, mistä en itsekään ollut niin varma. Minun pelkoni johti eristäytymiseen.

      Mutta nyt näen etten ilman pelkojani ja tyhjyydentunnettani olisi kuunnellut itseäni. En olisi saanut tietää, mitä todella kaipasin enkä sitä, kuka todella olen. Löysin itseni sieltä, minne aina katsoin nenänvarttani pitkin. Löysin itseni siitä, jota en pitänyt "minun juttunani" ja josta minulla oli vain vääristyneitä ja yleisiä käsityksiä.

      "Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus." Jesaja 500 eaa.

      Vastaus kysymyksiini oli Jeesus, vaikka kliseeltä kuulostaakin. Hän on vastaus, vaikka maailma kovasti muuta väittääkin. Jeesus yksin vei pelkoni ja tyhjyyteni. Hänessä minä olen se, joka todella olen. Enkä enää häpeä sitä, mitä olen. En häpeä heikkouttani, sillä tässä maailmassa ei vahvoja ole. Vain kovia.

      "Sillä te olitte 'eksyksissä niinkuin lampaat', mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö."

      "Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö."

      Rakkaus ei tunne pelkoa. Eheyttä!

      • Mindy´s

        Olen nähnyt sen, miten Jumalan sanalla lyödään turpiin. Jumala/Jeesus ovat omanlaisensa huumeet. Eräs likkakaverini on nyttemmin jehova - jätti kaikki korkeakoulututkinnot kesken - ja nyt viruu ilman tutkintoja/töitä. Olen kenties fatalisti, mutta uskon ihmisen hyvään ja inhimillisyyten. Tuonpuoleinen on minulle arvoitus, en kuulu kirkkoon enkä halua koskaan manipuloitavaksi.


      • ole vastaus...
        Mindy´s kirjoitti:

        Olen nähnyt sen, miten Jumalan sanalla lyödään turpiin. Jumala/Jeesus ovat omanlaisensa huumeet. Eräs likkakaverini on nyttemmin jehova - jätti kaikki korkeakoulututkinnot kesken - ja nyt viruu ilman tutkintoja/töitä. Olen kenties fatalisti, mutta uskon ihmisen hyvään ja inhimillisyyten. Tuonpuoleinen on minulle arvoitus, en kuulu kirkkoon enkä halua koskaan manipuloitavaksi.

        mihinkään. Toki omassa mielessään ja sydämessään voi kuljettaa Jumalaa ja rukoilla hiljaa, kun oikein pelkää.
        Mutta juuri tuollaisia kristillisiä yhteisöjä pitäisi varoa.
        Ne ovat susia lampaiden vaatteissa. Juoruaminen on paljon armottomampaa kuin meillä muilla ja yleensä siitä pelkäävästä tulokkaasta tehdään se yhteisön mustalammas.
        Mä yritin ja mulle kävi juuri näin.

        Mä sain avun kans terapiasta oikealla tohtori-tason terapeutilla. Selviteltiin mun lapsuus ja nyt uskallan jo ruokakauppaan mennä.

        Mä voin lämpimästi suositella KAIKILLE kirjoittaneille psykoterapiaa! Se on ainut todellinen apu pelkoon ja itsetuhoisiin ajatuksiin.
        Mä en nyt terapian jälkeen voi ymmärtää, miksi olen joskus suunnitellu itsaria?? Niin paljon se muuttaa ihmistä ja antaa aivan uuden näkökulman elämään.
        Turvallisuus alkaa löytyä omasta sisimmästä, eikä tarvi uskon- eikä muitakaan huumeita elämäänsä.
        Kokeilkaa!


      • Aethereal
        Mindy´s kirjoitti:

        Olen nähnyt sen, miten Jumalan sanalla lyödään turpiin. Jumala/Jeesus ovat omanlaisensa huumeet. Eräs likkakaverini on nyttemmin jehova - jätti kaikki korkeakoulututkinnot kesken - ja nyt viruu ilman tutkintoja/töitä. Olen kenties fatalisti, mutta uskon ihmisen hyvään ja inhimillisyyten. Tuonpuoleinen on minulle arvoitus, en kuulu kirkkoon enkä halua koskaan manipuloitavaksi.

        Ymmärrän, mutta on kyse Jeesuksesta. Ei uskonnollisista yhteisöistä, lahkoista eikä varsinkaan Jehovan todistajista, jotka eivät monien muiden mukana tunne, eivätkä edes halua tuntea, Jeesusta.

        Mietin tässä: Löikö tämä Jeesus ihmisiä turpaan? Murskasiko ja masensiko hän? Tai oliko Jeesus paha ihminen? Saiko ja saako Jeesus ihmisissä aikaan sitä mitä huumeet saavat eli pahaa? Sokeuttaako Jeesus? Hänhän oli se, joka antoi sokeille näön. Jeesusta on aina vihattu sen pahan tähden, mitä ihmiset ovat tehneet. Mitä uskovatkin ovat tehneet ja tekevät. Mutta sen tähden hänet ristiin naulattiinkin. Ihmiset pelkäävät Jeesusta ihmisten synnyttämän pahan tähden eivätkä uskalla tulla itse ottamaan selvää, mikä kaveri tämä Jeesus oikeastaan on. Mieluummin uskomme omiin mielikuviimme. Se ei vaadi meiltä mitään. Mutta se joka uskaltaa todella etsiä, todella löytää.

        Jehovan todistajilla ja monilla muillakin ihmisillä on tapana odottaa maailmanloppua. Mutta Jeesuksen sanoma oli jotain aivan muuta kuin maailmanlopunsanomaa. Se oli sanomaa elämästä. Ihan tavallisesta elämästä. Jeesus on elämä.

        Martti Luther sanoi joskus mielestäni kivasti: "Vaikka tietäisin maailman loppuvan huomenna, istuttaisin tänään omenapuun."

        Mihin muuten perustuu tämä ihmisen hyvä ja inhimillinen? Yleisiin käsityksiin, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa? Vai eläinmaailmaan? Miksi me olemme toisillemme hyviä jos hyvyytemme pohjautuu koiranfilosofiaan? Kun hyvyyttä ja inhimillisyyttä tarpeeksi tonkii, paljastuu sieltä eräs mielestämme vanhanaikainen ja epätrendikäs kirja, jota tuskin koskaan olemme lukeneetkaan. Ja siitä henkilö, jonka hylkäämme tutustumatta. Uskossa on kyse suhteesta Jeesukseen, ei kirkkoon. Ja opetuslapsella on vain yksi opettaja, Jeesus. Ei kukaan muu.

        Miksi me hylkäämme Jeesuksen mutta omimme hänen opetuksensa?

        What good is having someone who can walk on water if you don't follow in his footsteps? ~ Author Unknown

        Minulle Jeesus on ainoa vastaus. Ei hän ole vastaus, jonka itse valitsin, vaan vastaus, jonka sain ottaa vastaan.

        Rauhaa.


      • Jaeel
        Aethereal kirjoitti:

        Ymmärrän, mutta on kyse Jeesuksesta. Ei uskonnollisista yhteisöistä, lahkoista eikä varsinkaan Jehovan todistajista, jotka eivät monien muiden mukana tunne, eivätkä edes halua tuntea, Jeesusta.

        Mietin tässä: Löikö tämä Jeesus ihmisiä turpaan? Murskasiko ja masensiko hän? Tai oliko Jeesus paha ihminen? Saiko ja saako Jeesus ihmisissä aikaan sitä mitä huumeet saavat eli pahaa? Sokeuttaako Jeesus? Hänhän oli se, joka antoi sokeille näön. Jeesusta on aina vihattu sen pahan tähden, mitä ihmiset ovat tehneet. Mitä uskovatkin ovat tehneet ja tekevät. Mutta sen tähden hänet ristiin naulattiinkin. Ihmiset pelkäävät Jeesusta ihmisten synnyttämän pahan tähden eivätkä uskalla tulla itse ottamaan selvää, mikä kaveri tämä Jeesus oikeastaan on. Mieluummin uskomme omiin mielikuviimme. Se ei vaadi meiltä mitään. Mutta se joka uskaltaa todella etsiä, todella löytää.

        Jehovan todistajilla ja monilla muillakin ihmisillä on tapana odottaa maailmanloppua. Mutta Jeesuksen sanoma oli jotain aivan muuta kuin maailmanlopunsanomaa. Se oli sanomaa elämästä. Ihan tavallisesta elämästä. Jeesus on elämä.

        Martti Luther sanoi joskus mielestäni kivasti: "Vaikka tietäisin maailman loppuvan huomenna, istuttaisin tänään omenapuun."

        Mihin muuten perustuu tämä ihmisen hyvä ja inhimillinen? Yleisiin käsityksiin, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa? Vai eläinmaailmaan? Miksi me olemme toisillemme hyviä jos hyvyytemme pohjautuu koiranfilosofiaan? Kun hyvyyttä ja inhimillisyyttä tarpeeksi tonkii, paljastuu sieltä eräs mielestämme vanhanaikainen ja epätrendikäs kirja, jota tuskin koskaan olemme lukeneetkaan. Ja siitä henkilö, jonka hylkäämme tutustumatta. Uskossa on kyse suhteesta Jeesukseen, ei kirkkoon. Ja opetuslapsella on vain yksi opettaja, Jeesus. Ei kukaan muu.

        Miksi me hylkäämme Jeesuksen mutta omimme hänen opetuksensa?

        What good is having someone who can walk on water if you don't follow in his footsteps? ~ Author Unknown

        Minulle Jeesus on ainoa vastaus. Ei hän ole vastaus, jonka itse valitsin, vaan vastaus, jonka sain ottaa vastaan.

        Rauhaa.

        Shalom! Olipa hienoa lukea tekstiäsi. Kiitos! Harvinaisen selvät sävelet eikä ollenkaan raamatulla/uskolla lyömistä. Totuus tekee vapaaksi. Terapiaankin on helpompi mennä kuin myöntää tarvitsevansa Kristusta, joka on myös parantaja ja lohduttaja, kanssakulkijamme ja voimanantajamme. Itse olen saanut terapiaa henkilökohtaisesti kristityltä psykiatrian erikoislääkäriltä sekä samoin kristityltä psykologilta. Terapityöskentely eteni hitaasti, mutta rukouksen hengessä. Koin olevani turvassa silloinkin, kun eteen tuli vaikeita traumoja lapsuudesta ja väkivaltakokemuksista.
        Suomi on nykyisin uuspakanamaa. Keskellämme kasvaa hyvin turvaton nuoriso vailla mitään elämäntarkoitusta. Koska olen jo saanut apua ja tarkoituksen elämälle löytänyt, kysynkin miten voimme auttaa rinnallakulkijoita vapauteen ja rauhaan? Terapia auttaa määrättyyn pisteeseen asti, entä miten selviydymme kuolemasta?


      • rohkaisusta

        Hienoa lukea nuoren miehen noin selkeitä ajatuksia uskosta. Näin se kyllä valitettavasti on että monet "uskonlahkot" on todella susia lammasten vaatteissa. Mutta aidon ja rehellisenkin tien uskossa voi löytää ja tulla henkilökohtaisesti Jumalan opettamaksi.

        Itse olen uskoa yrittänyt karkuunkin juosta, mutta muuta tietä ei vain ole kun pelkää, on ahdistunut ja tuskainen. Tienviitta näyttää yhä uudelleen vain Jumalan luo.

        Siunattua arkea!


    • Yksin elämään kyllästynyt, ...

      Aika pelottavaa.. Minulla on aivan samanlaista muuten paitsi että minulla ei ole minkään moista päihde ongelmaa eikä ole koskaan ollutkaan.
      Olen nimittäin seurassa iloinen ja olen todella sosiaalinen ihminen.
      Mutta yksin pelkään ja olen "masentunut" ja tuntuu että elämä vaan potkii päähän tai jotain.
      Minäkin olen monesti suunnitellut että kirjottaisin kaikille lähimmäisille kirjeet siltä varalta että kuolen.
      Ja itsemurhaa harkitsen todella usein.. Liiankin usein ehkä..

      • Mindy´s

        Kirjoita minulle sähköpostiin, jos jaksat. En ole "Hursti", mutta humanisti omalla tavalla. Tässä maassa ei kukaan saa mennä turhaan.


      • Nimetön
        Mindy´s kirjoitti:

        Kirjoita minulle sähköpostiin, jos jaksat. En ole "Hursti", mutta humanisti omalla tavalla. Tässä maassa ei kukaan saa mennä turhaan.

        Kirjoittaisin kyllä mutta kuinka kirjoittaa kun ei ole sähköposti osoitetta? (Olen hiukan tyhmä tai sitten en, en tiedä)


      • Mindy´s
        Nimetön kirjoitti:

        Kirjoittaisin kyllä mutta kuinka kirjoittaa kun ei ole sähköposti osoitetta? (Olen hiukan tyhmä tai sitten en, en tiedä)

        e-mail osoite on [email protected]


    • tiitu

      Joskus se elämä tosiaan pelottaa ja kovasti, mut sen voin sanoo et älä koskaan hyppää siitä parvekkeelta tai tee mitään muutakaan pahaa ittelles. Nimittäin sä samalla teet pahaa sun läheisille.
      Mä pelkään...tai mua oikeestaan vaan ahdistaa jos pitää mennä yksin vaikka ruokakauppaan tai kirjastoon... se on aivan järkyttävää niitä tilanteita koitan vältellä. Mun on aivan pakko pyytää kaveri mukaan kauppaan ihan vaikka yhtä maito purkkia ostamaan. Se kuulostaa tosi naurettavalta, ja usein mun kaverit ihmetteleekin vähän että minkä ihmeen takia niitten pitää sellaselle reissulle mukaan tulla. Jotenkin mä vaan meen paniikkiin ja kädet tärisee ja hikoo ja sit on pakko lähtee äkkiä takas kotiin.

      Mä oon kuitenkin yrittäny sellasta "siedätys hoitoa" et ihan lyhyitä reissuja ittekseni teen ja ehkä se on vähän auttanukkin. Ja sit kun alkaa itekin ajattelee ni miten paljon se elämästä karsii kun et voi mihinkään ilman kaveria mennä, mutta jotenki tuntuu ihan hullulta ajatulkselta (ainakin vielä) et joku käy yksin vaikka kuntosalilla.
      Mutta se mun täytyy sanoo et kenenkään peloille ei voi nauraa tai niitä kummastella ne on kuitenki aina niin henkilökohtasia.

      Mä kannustan sua kuitenkiin olemaan rohkee ja jos nuo pelot sun elämää kovasti hankaloittaa ja ahdistaa niin suosittelen myös terapiaa. Elämää ei ole tarkoitus elää pelon vallassa. Minäkin kokeilen ehkä ensi vuonna käydä ihan yksin kaupassa. ;)

      • Mindy´s

        Heippa. Harrastukset ovat jääneet neljän seinän sisään; ennen kävin kirjoittajapiireissä yms., mutta jännittäminen/pelkotilat lukitsivat kämppään. Olen nk. maisteri, pitäisi pärjätä ym. mutta psyyke hankaa vastaan. Jotkut luulevat kaiken huipuksi, että kuvittelen ns. pelkotilat. Painajainen ilman Pitkääniemeä tai Lapinlahtea...


    • mielenterveyshoitsu

      ..että menisit käymään paikallisessa mielenterveystoimistossa? olen ammatiltani mielenterveyshoitaja, ja minusta kuulostaa, että sinulla on jonkinlainen vainoharha, eli pelkäät että joku haluaa sinulle pahaa ja vaanii sinua. Jos sinulla on ollut pahoja päihdeongelmia, ei olisi mikään ihme, että niistä päästyäskin sinulla on jonkinlainen mielenterveysongelma, koska vaikka oletkin päässyt irti päihteistä, ne ovat jättäneet jälkensä aivoihisi. Mielestäni sinun kannattaisi ottaa yhteyttä mielenterveystoimistoon ja mennä keskustelemaan peloistasi ja tilanteestasi sinne, luultavasti saisit apua sieltä ja elämänlaatusi paranisi huomattavasti jos voisit viimein alkaa nauttimaan päihteettömästä elämästä, ilman pelkoja. Toki ihmiset pelkäävät normaalistikin mitä erilaisempia asioita, toiset enemmän ja toiset vähemmän, mutta jos peloista alkaa tulla normaalia elämää hankaloittava asia, kuten sinulle, siihen kannattaa ihmeessä hakea apua.

      tsemppiä sinulle ja hae ihmeessä apua, mutta muualta kuin itsemurhan kautta. elämä on aina elämisen arvoista, älä anna pelkojen pilata sitä, vaan päätä, että aiot vielä jonain päivänä päästä niistä eroon :)

      • jälet eivät..

        ...ole aivoissa, vaan omassa tunne elämässämme, ja jopa sydämmessämme...emme ole kokoneet lapsena rakkautta, turvallisuutta, ja olemme herkistyneet pelolle ja pahalle...näemme joskus ehkä muita enemmän tätä yhteiskun sählinkiä, ja vaistoamme herkemmin kanssa ihmisistämme "pahan" tai rakkaudettomuuden, koska se on meille tuttua...anteenimme on aina ikäänkuin auki..tämä invalidisoi elämäämme, emmekä kykyne normaalille tunnetasolle aikuisten kanssa...Muutoksena saattaa olla joskus voimakas hengellinen kokemus, jossa tunnemme hyväksyntää ja rakkautta, ja koemme ehkä ensimmäistä kertaa elämässämme tulla avaomesti hyväksytyksi, ilman mitään vaateita..se ehkäpä on sitä armoa, jolloin pääsemme itsestämme irti, ja voimme kohdata jotain suurempaa,rakkaudessa,ei vihassa..kaipaisimme aitojen ja vilpittömien ihmisten seuraa, emme ole ns. "pelimiehiä/naisia"...vapaus, hengellinen ja tunne elämämme vapaus on meille arvokkaampia kuin esim. lottovoitto...Näihin mielenterveys toimistoihin ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla pääse, ennenkuin viiltää kasvonsa riekaleiksi...kokemuksella.


      • Ziempre
        jälet eivät.. kirjoitti:

        ...ole aivoissa, vaan omassa tunne elämässämme, ja jopa sydämmessämme...emme ole kokoneet lapsena rakkautta, turvallisuutta, ja olemme herkistyneet pelolle ja pahalle...näemme joskus ehkä muita enemmän tätä yhteiskun sählinkiä, ja vaistoamme herkemmin kanssa ihmisistämme "pahan" tai rakkaudettomuuden, koska se on meille tuttua...anteenimme on aina ikäänkuin auki..tämä invalidisoi elämäämme, emmekä kykyne normaalille tunnetasolle aikuisten kanssa...Muutoksena saattaa olla joskus voimakas hengellinen kokemus, jossa tunnemme hyväksyntää ja rakkautta, ja koemme ehkä ensimmäistä kertaa elämässämme tulla avaomesti hyväksytyksi, ilman mitään vaateita..se ehkäpä on sitä armoa, jolloin pääsemme itsestämme irti, ja voimme kohdata jotain suurempaa,rakkaudessa,ei vihassa..kaipaisimme aitojen ja vilpittömien ihmisten seuraa, emme ole ns. "pelimiehiä/naisia"...vapaus, hengellinen ja tunne elämämme vapaus on meille arvokkaampia kuin esim. lottovoitto...Näihin mielenterveys toimistoihin ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla pääse, ennenkuin viiltää kasvonsa riekaleiksi...kokemuksella.

        voi että miten hyvin kirjotettu, empä olisi ite osannut oikeempia sanoja löytää..
        itestä monesti tuntuu että on hiukan tunnevammanen.. vaikka niitä tunteita onkin ihan liikaa.


    • ahdistunut myös..

      Oi voi. Taian tietää miltä susta tuntuu. Itekki ollu ennen semmonen koheltaja. Nykyään ku lopettanu niin vainoharhat tekee elämästä aika kurjaa. Just semmonen olo aina, että joku haluaa käydä kimppuun tai tehdä jotain rumaa. Tuo mitä kirjoitit kuulostaa aika perus tarinalta, mitä kuulee ihmisten suusta, joilla on ollu päihdeongelmia. Se helpottaa monilla että muuttaa pois siltä paikkakunnalta, missä on örvänny. Elä kuiten ainakaan sieltä parvekkeelta hyppää. Se ei kannata. Mie ite hyppäsin kerran, mutta jäin juopon tuurilla henkiin ja sain vain vammoja ja sitte alko oikeasti masentaa ja vainoharhat kiusaa.

      • kipee

        Niin, ja se on jännä, että sillon ku mä käytin,niin mä en koskaan pelänny mitään. Paitsi että jos kama loppuu tai jos kytät tulee paikalle kesken laittomuuksien.Mutta pelko ei kuulunu mun elämään sillon, eikä ennen sitä päihteiden käyttöäkään.Mutta nyt sitte muutaman vuoden jälkeen vasta.. Toisaalta se on vähä hassuaki...

        Nyt mulla on taas niin hyvä olo että en vois kuvitellakkaan itsemurhaa. Mutta nää fiilikset muuttuu niin nopeesti sit.. Tarvi ku yhen pienen vastoinkäymisen niin masentaa heti.


    • kutistettava

      Ihminen on ainoa eläväinen, joka osaa olla paha tietoisesti. Seuraan paljon uutisia ja se on varmasti osasyy pelkoihini.
      Raamattu sanoo:"Viimeisinä aikoina maa tulee täyteen väkivaltaa".
      Sen kyllä huomaa kun lukee netissä esim. Iltasanomia. Koskaan en mene
      kapakoihin. Kirkossa käyn. Murhia tehdään todella heppoisin perustein
      ja jopa omaan kotiin tullaan tappamaan, kuten Ulvilassa. Minä pelkään.
      Usko Jeesukseen voi auttaa. Tieto siitä, että hyvä tulee voittamaan pahan!
      Ruumis voidaan tuhota, mutta sieluani ei voi vahingoittaa edes saatana,
      kun uskon Jeesukseen! Pidätte tätä tietenkin huuhaana, mutta ajatelkaapa
      asiaa vaikka siten, että ihminen voi tällä tavalla kehittää itselleen
      melkoisen hyvän voimavaran! Sen avulla(usko Jeesukseen) on moni selvinnyt
      alkoholista ja jopa huumeista. Rauha laskeutuu tuolloin sydämeen ja
      alkaa uusi elämä. Uudestisyntynyt ihminen pyrkii välttämään tietoisen
      vääryyden tekemistä.

      • qwddqwe

        Aivan oikein. Lopun aikoja muuten mennään. Lukekaa kirja maailmanloppu 2028. Aivan älyttömän hyvä. Ei tarvii olla einstein että alkaa hoksottimet pelaa, kun seuraa uutisista esim korean touhuja. Lukekaapas! Toivottavasti joku ottaisi neuvosta vaarin, ja saisi tämän viestin ansiosta taivaspaikan! En ole mikään sekopää 50-v uskovainen, vaan 19- normaali opiskelija.


      • höh

        Joo-o, minunkin äitini alkoi jopa virittelemään hälytysansoja mahdollisen tunkeutujan varalta tuon Ulvilan tapauksen jälkeen. Minä taas en ymmärtänyt ollenkaan, että miksi?! Se mitä minä tiedän tapauksesta, niin siinä joku murtautui tieten tahtoen jonkun tietyn henkilön kotiin ja tappoi tämän yhden ihmisen, kenelle kantoi kaunaa (en tie mistä), jättäen vielä vieressä tapelleen vaimonkin eloon. Eli hänellä tuskin on mitään syytä murtautua nyt muiden koteihin toistamaan tekoaan, vai mitä? Tämä oli harkittu murha, eikä mikään mielipuolen kehen vaan kohdistama teko, eikö vain? Paljon pelottavampiakin asioita on tapahtunut kuin tämä.
        Eikä kannata niin sokeasti lukea niitä Ilta-Sanomien juttuja. Niihinhän tietysti valitaan ne asiat, mitkä hätkähdyttävät lukijaa eniten. Eli kyllä siellä kapakoissa voi yleensä ihan rauhassa liikkua, se on harvoin kun siellä mitään tapahtuu. Kunhan ei itse haasta riitaa jonkun kanssa. (Tätä ei yleensä IS:n otsikoissa mainita)


      • on vitullansa!
        höh kirjoitti:

        Joo-o, minunkin äitini alkoi jopa virittelemään hälytysansoja mahdollisen tunkeutujan varalta tuon Ulvilan tapauksen jälkeen. Minä taas en ymmärtänyt ollenkaan, että miksi?! Se mitä minä tiedän tapauksesta, niin siinä joku murtautui tieten tahtoen jonkun tietyn henkilön kotiin ja tappoi tämän yhden ihmisen, kenelle kantoi kaunaa (en tie mistä), jättäen vielä vieressä tapelleen vaimonkin eloon. Eli hänellä tuskin on mitään syytä murtautua nyt muiden koteihin toistamaan tekoaan, vai mitä? Tämä oli harkittu murha, eikä mikään mielipuolen kehen vaan kohdistama teko, eikö vain? Paljon pelottavampiakin asioita on tapahtunut kuin tämä.
        Eikä kannata niin sokeasti lukea niitä Ilta-Sanomien juttuja. Niihinhän tietysti valitaan ne asiat, mitkä hätkähdyttävät lukijaa eniten. Eli kyllä siellä kapakoissa voi yleensä ihan rauhassa liikkua, se on harvoin kun siellä mitään tapahtuu. Kunhan ei itse haasta riitaa jonkun kanssa. (Tätä ei yleensä IS:n otsikoissa mainita)

        Esim. Seinäjoen ampuja oli linnasta vapautunut
        tappaja. Hän teki sen varmaan ihan tietoisesti,
        että pääsee takaisin hotelliinsa. Eipä ole huolta
        huomisesta. Varma leipä. On järjetöntä että
        heidät päästetään välillä vapauteen tappamaan.
        Toinen asia mikä oikeuslaitoksessa mättää on
        se, että asianajajat ja tuomarit voivat venyttää
        asioiden käsittelyä ja laskuttaa siitäkin valtavia
        summia. Näihin asioihin tulisi lain voimalla
        puuttua.


      • kertositko..
        qwddqwe kirjoitti:

        Aivan oikein. Lopun aikoja muuten mennään. Lukekaa kirja maailmanloppu 2028. Aivan älyttömän hyvä. Ei tarvii olla einstein että alkaa hoksottimet pelaa, kun seuraa uutisista esim korean touhuja. Lukekaapas! Toivottavasti joku ottaisi neuvosta vaarin, ja saisi tämän viestin ansiosta taivaspaikan! En ole mikään sekopää 50-v uskovainen, vaan 19- normaali opiskelija.

        kuka ton kirjan on kirjottanu ja onko se kallis? Haluan lukea sen. Pohjautuuko se terveeseen kristinuskoon, eikä mihinkään maagiseen?

        Viitsitkö vastata tähän viestiini ja hyvää vuotta 2007!


      • tiedä,et
        kertositko.. kirjoitti:

        kuka ton kirjan on kirjottanu ja onko se kallis? Haluan lukea sen. Pohjautuuko se terveeseen kristinuskoon, eikä mihinkään maagiseen?

        Viitsitkö vastata tähän viestiini ja hyvää vuotta 2007!

        saitko vastausta missään koskaan, tuosta mainitusta kirjasta. Sen nimi on siis "Maailman-LOPPU 2028 ? " . Lopussa oleva kysymysmerkki on kuulemma tärkeä, kirja ei yritä väittää, että asia on just noin, tuo ajankohta. Kirja on hyvä ja tärkeä luettava kenelle vain. Minua auttaa masentunut ja tyhjää elämää kun elelen, että tämä kaikki ns. yhteisesti loppuisikin jo aika pian. Tärkeintä on pelastua ja kerran on kaikki paremmin eli täydellisesti. Täällä alhaalla ja minunkaan elämässä ei sen kummemmin mikään kohene, rempatkin lisääntyvät. - Niin, tuo kirja on kirjoitettu 2001, kirjoittaja Teijo-Kalevi Lusa, kustantaja Kuva ja sana. Ei se ole kallis, on pehmeäkantinen ja aika ohut, ulkonaisesti sopivan vaatimaton, mutta sisältä rautaa. Kaiken lisänä hyvä lukea. Toistan, että mieluumminkin auttaa kuin ahdistaa. Toinen hyvä vastaava on 'ikivanha' Wilkersonin kirjoittama "Näky". Siitä tosi vanhaksi elänyt isäni piti. Hän kun eli miltei 100 vuotta, niin hänen oli vaikea käsittää tätä maailman pyörintää ja ilmiöitä. Hän sai apua, kun älläsin ostaa nänelle Näky-kirjan, rauhoittui jotenkin. Jännä juttu. - Tzembbiä kaikille.


    • plöö

      Olet aikaisemmin käyttänyt pelkoosi päihteitä. Nyt tarvitset uuden konstin. Tee kodistasi rauhallinen paikka, aloita joku kiva harrastus, mihin saat purkaa pelkosi. Minä esim. ajan tuskani musiikkiin.
      Pelkosi on mielestäni reaktio jostain, mikä on osaksi normaalia, mutta osaksi voi johtua lapsuudesta tai jostain, miksi olet juonut aikaisemmin. Hyväksy pelkosi, anna itsellesi lupa pelätä! Minäkin pelkään joskus pitkiä aikoja kuollakseni ja se menee sitten kyllä ohi, mutta saattaa kestää pitkiä aikoja.
      Tsemppiä sulle!

      • kipee

        Mitä olen tässä asiaa itsekseni miettinyt, niin luulen että pelkoni johtuvat hyvin pitkälle siitä että olen nähnyt niin paljon pahaa silloin kun käytin päihteitä... En juonu mitään vaan oli kyse kemiallisista ja laittomista aineista...

        Oon yrittäny kovasti keskittyä mukaviin asioihin. Ja nyt on taas tosi hyvä olo, tuntuu siltä että pelkoa olisi koskaan ollutkaan. Mutta se voi yhtäkkiä yllättää jonain iltana.

        Hienoa että olet löytränyt musuukista avun. Minä yritän keskittyä ratsastukseen :)


    • ...osaa..

      ..minä olisin sinuna vetänyt itseni hirteen aikoja sitten. Olet todella säälittävä. Olet vain hakemassa sääliä. SORRY

    • Pelko......

      Pelko vastaan yliitsevarmuus jonka saa päihteistä.

      Pelko on ihan normaali ihmistunne, kehenkään ei pidä luottaa tuosta vaan. Tietysti harhaluuloja tulee hillitä ja valmentaa itseään elämään reilusti, päihteetömästi. Nyt se ottaa aikansa, koska arjessa aika kuluu eritavalla, joutuu odottelemaan asioita ja tapaamaan muita ihmisiä heikossa tilassa.

      Ihmisellä tavallisestikin on monipuolinen tunne elämä, päihteissä tunteet monopuolistuvat. On vaan yksi, euforia jonka aikana ei muita tunteita huomaa ainakaan samalla.

      Päihteen vaikutuksen jälkeen muut tunteet tulee havannoitua herkemmin, joten pelko paisuu vainoharhaksi ja niin edelleen.

      Suosittelen altistamista itseään pelonaiheuttamille tilanteille ja sitä kautta totuttele noihin tunteisiin. Ei vainoharhalla ole huono taustavaikutin vaan ihan oikeasti se mekanismi toimii suojaavana.

      Kuvittele jos maailmassa kaikki luottaisivat kaikkiin. Siin ei hyvä heiluis.

    • Oot aika vaikees tilantees. Mutta ensinnäkin. Jokainen joka on yksin kotona kokee välillä seinien kaatuvan päälle. Jos myös olet sosiaalinen, on selvää että hiljaisuus ja puhumattomuus ahdistaa.

      Pelko että joku tuntematon käy kimppuun on vähän huolestuttavampaa. Tänä päivänä tosiaan voi käydä ihan mitä vaan. Mutta jos murehdit tätä asiaa joka päivä useita kertoja, myrkytät mieles kokonaan.

      On MAHTAVAA kuulla että olet pääsy päihteistä yli. En tiedä käyttöhistoriaas, mut Jos oot käyttäny useita vuosia päihteitä(mitä päihteitä?), voi pelkoja ja harhoja tulla vielä vuosien jälkeenkin.

      Silti kehottaisin käymään juttelemassa asioista terveyskeskuksessa. Siellä on ammattitaitoista henkilökuntaa, joka osaa varmasti auttaa sua.

      Jatkoja ja onnea vuodelle 2007!

    • oikein kirja

      Tuo paha olo voisi oikeastikin lievittyä jos kirjoitat pahan olosi tuntoja, kuten nytkin teit. Suosittelen kirjoittamista. Itse aloitin muutama vuosi sitten kirjoitella ja 70 sivua on tullut. Nykyisin kirjoittelen vain lähinnä positiivisia vinkkejä tällaisiin keskustelupalstoille ja oman pahan olon sain purettua tuohon 70 sivuun.

      Heti jos mulle tulee taas yhtä vaikeaa kuin silloin aloitan kirjoittelun taas. Nyt minä tulen itse iloiseksi kun tunnen itseni hyödylliseksi kun kirjoitan pienenkin kannustuksen toiselle ja joskus jopa tulee vastaukseksikin kiitos, vaikkakin harvoi.

      Kirjoittaminen on hyvin terapeuttista ja toivon että tästä pienestä vinkistä sinulle olisi pienikin ilo. Tsemppiä ja kirjoita ihmeessä tänne miten sujuu jatkossakin.

      • taikka riippuu

        Miten kijoittaa. Jos kirjoittaa korostaen
        kaikkea pahaa mitä on itse kokenut, se pahentaa
        asiaa. Itse kokeilin kirjoittaa kirjeen toisten
        näkökulmasta ja huomasin kuinka paljon löysin
        itsestäni vikaa ja aloin ymmärtämään muita paljon
        paremmin. On olemassa hyvä nyrkkisääntö:
        Olosi riippuu siitä, mitä ajattelet, millä
        mielesi täytät. Kannattaa ajatella iloisia
        asioita, hauskoja asioita, jotka naurattavat
        ja voit nauraa ajatuksillesi ääneen. Niin minä
        teen. Ostakaa rikipoksi ja seuratkaa subbarilta
        esim. pilanpäiten-sarjaa.


      • 70 sivua
        taikka riippuu kirjoitti:

        Miten kijoittaa. Jos kirjoittaa korostaen
        kaikkea pahaa mitä on itse kokenut, se pahentaa
        asiaa. Itse kokeilin kirjoittaa kirjeen toisten
        näkökulmasta ja huomasin kuinka paljon löysin
        itsestäni vikaa ja aloin ymmärtämään muita paljon
        paremmin. On olemassa hyvä nyrkkisääntö:
        Olosi riippuu siitä, mitä ajattelet, millä
        mielesi täytät. Kannattaa ajatella iloisia
        asioita, hauskoja asioita, jotka naurattavat
        ja voit nauraa ajatuksillesi ääneen. Niin minä
        teen. Ostakaa rikipoksi ja seuratkaa subbarilta
        esim. pilanpäiten-sarjaa.

        Kirjoititko 70 sivua. Paha oli mullakin olla ja kun kirjoitin paha vain paheni itkin ja kirjoitin ja taas kirjoitin ja itkin. Noin 50 sivun jälkeen ei kyyneleitä enää tullut ne loppui pikku hiljaa ja olin ymmärtänyt että se auttoi. Nyt voin kirjoitella mistä vaan ihan rauhallisella mielellä. Niin iloista kuin suruistakin. Toki kaikki kevyt tv ohjelma myöskin auttaa rentoutumaan.

        Oma sisäinen paha olo kuitenkin virtasi sanoina ulos tietokoneelle kirjan muodossa.


    • Saman kokenut.

      .
      Minä olen ollut juomatta 33v 4kk 16pv.
      .
      Jos olet ollut vasta 3 vuotta juomatta, niin parhaat ajat alkavat noin 1-2 vuoden kuluttua.
      .
      Kun olet liikenteessä, niin älä välitä mitä ajatukset sanovat, vaan tee niinkuin itse haluat elämäsi olevan.
      .
      Helppohan minun on tänne kirjoittaa, mutta nuo toimivat minun kohdallani ainakin.
      .
      Toivotan voimia valitsemallesi tielle.
      .
      Elämä voittaa aina lopulta kuitenkin. =o)
      .

      • kipee

        Pitkä aika, hieno juttu :)
        Mulla on vähä eri riippuvuus... amfetamiini lähinnä (ja kaikki "oheistuotteet" siinä samalla)...


        "Kun olet liikenteessä, niin älä välitä mitä ajatukset sanovat, vaan tee niinkuin itse haluat elämäsi olevan."

        Mutta toi ohje toimii yhtälailla mun tilanteeseen, kiitos, toi anto taas ajattelemisen aihetta.

        Varsinkin nyt kun on hyvä olo :)


    • yes_rohkee_Suomalainen

      pelot, surut, huolet, kivut, tuskat ulos itsestäsi. Kun se kaikki on paperilla edessäsi, näet asiat kuin toisin silmin, ilman että pyörittelet niitä sisälläsi.

      Kuulostaa naurettavalle kai, mutta homma toimii. Tietenkin kannattaa kirjoittaa myös hyvät asiat paprulle, ei niitäkään tule unohtaa, ja huomaa kuinka paljon hyvääkin on, sillä voimalla jaksaa jatkaa.

      Turha on kivirekeä vetää perässään, silti se ei tarkoita luovuttamista.

      PC: lla kirjoittaminen ei ole samaa asiaa, siinä ei näe kaikkea takstiä välttämättä yhdellä silmäyksellä, eikä siten iloihin ja suruihihn saa samalla lailla otetta, siksi paperi on ehdottomasti parempi.

      Jos ei oikein saa itsestään tekstiä irti, laita kaksi saraketta paperille: Toiseen hyvät ja mieluisat asiat, toiseen ne jotka ovat vinksallaan, jo tällainen auttaa näkemään omin silmin, ei kaikki ole niin synkkää kuin mille aluksi tuntuikaan.

      Tämä konsti on auttanut itseäni silloin kun pitää osata tehdä valintoja ja ratkaisuja, tai jättää tekemättä ( se ettei valitse, on sekin jo valinta ) on auttanut monia muitakin vuosien saatossa. Itse opin tämän menetelmän eräältä vanhalta mieheltä jo vuosikymmenet sitten, aivan samoin kuin hän oli oppinut tuon vanhalta mieheltä silloin kun itse oli ollut poikanen ( kuten hän itse noin asian kertoi ).

      Elämä on kuitenkin ihmisenparasta aikaa, pian on kesä taas ja valoisat päivät pitene pitenemistään, luovuttaa ei kannata kuin turhasta, eikä elämä ole turha, nauti siitä : )

    • Jaeel

      Hei elämän pelkääjä! Taisit sanoittaa monenkin pelkoja. Itsellänikin niitä on ollut vuosien saatossa. Pelottavat asiat kapeuttavat ja nujertavat. Pystyt hyvin nimeämään niitä ja ajatuksesi kirjoittaa on mielestäni hyvä, mutta ei itsemurha/parvekkeelta hypäämistarkoituksessa. Olet käyttänyt päihteitä. Niillä lienee vaikutuksia lopettamisen jälkeenkin:riippuu määristä ym. Kun minua pelottaa, rukoilen. Tai laulan: Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa. Kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla. - Onko sinulla yhteyttä seurakuntaan tai uskovaa hyvää ystävää? Jollei, ota yhtteyttä kristilliseen seurakuntaan ja rohkaistu puhumaan jonkun kanssa. Saatat tarvita pitempää apua ja tukea.
      Rukoilen puolestasi. Sinulla on kaksi suojelusenkeliä aina mukanasi elämäsi loppuun asti. Haluaisitko tutustua Jeesukseen, joka on luvannut olla kanssamme jokapäivä maailman loppuun asti? Hänen seurassaan sinulle ei tapahdu mitään pahaa. Olet arvokas ihminen. Ainutlaatuinen ja tärkeä. Sinua RAKASTETAAN sellaisena kun olet, ilman ehtoja. Uskotko sen?

      • muakin

        Olen tullut vuosien saatossa huomaamaan, että ns. uskovaiset saavat sanoilla ja teoilla vahingoittaa läheisiään. Illalla saa kaikki synnit anteeksi iltarukouksessa. Mutta kenenkään en ole nähnyt antavan omistaan toiselle, huonompiosaiselle, muuta kuin sanoissa ja niin että sen varmasti joku kuulee. Joskus lapsena uskoin Jeesukseen, mutta maailma ja sen ihmiset on uskon vieneet. Ainoa apu löytyy luonnosta, jota ihminen kaikin tavoin yrittää tuhota. Yhdessä vaiheessa, kun kuuntelin Huovista, ajattelin, että sittenkin on joku pohja uskolle, joku kuitenkin on huonompiosaisten puolella. Mutta valhetta oli sekin.


    • Koettu että tämä on totta

      Hyvä ystävä,

      et ole ainoa pelokas tässä maailmassa; minä koen samaa, mutta älä pelkää ottaa Jeesusta elämääsi, joka kutsuu sinua. Koet vain hyvän ja pahan välisen taistelun sinussa mutta ole sinä rauhassa, sillä Jeesus kutsuu sinua luokseen, ja hän antaa tiedon itsestään mutta paholainen on todellinen. Herra taistelee sinun pelkojesi kautta. Häntä sinun ei tarvitse pelätä, Jeesus saa ottaa sinut omakseen ja viedä ikuiseen ilojuhlaan. Hän haluaa antaa sinulle rauhan menneisyydestäsi.

      Hän on luvannut, että jos hän saa tulla elämääsi, antaa hän sinulle rikkaan tulevaisuuden ja ikuisen elämän tämän maailman jälkeen.

      Elämä ei lopu kuolemaan, vaan se vie sinut parempaan, jota tämä maailma ei voi milloinkaan antaa.


      Elimme juuri joulun, joka on Jeesuksen syntymäjuhla, vaikka ihmiset eivät miellä tätä välttämättä, mutta tämä on tosiasia.

      Itse olen ollut uskova jo vuodesta 1976 lähtien ja tiedän, mistä tässä kirjoitan.
      Jeesus sanoo: "Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä, sillä minä olen voittanut maailman. Joh. 17:27

      Me olemme täällä kaikki hetken vain, ja vaikka kuolemme fyysisesti kerran, kuolema ei ole lopullinen. Kuoleman jälkeen, jos nyt otat Jeesuksen elämääsi, niin tapahtui sinulle fyysisesti mitä tahansa, sinulle on varattu parempi tulevaisuus iäisyydessä.

      Tämä maailma ei vedä vertoja sille ikuiselle riemulle, joka tulee osaksesi, jos otat Jeesuksen elämääsi. Hän kantaa sinua läpi maailman pimeyden. Et ole ainoa, joka tunnet pelkoa tässä asiassa. Meitä on muitakin, jotka koemme samaa kuin sinä nyt koet.

      Jeesus haluaa pelastaa sinut peloistasi mutta hän odottaa todella, että hän saa tulla sydämeesi ja antaa sen rauhan, jonka vain hän voi ja kykenee antamaan.

      Se rauha, jonka hän haluaa antaa, on todellisesti koettavissa, mutta sinun täytyy ymmärtää, että sinua kiusaa paholainen, joka on tekemässä kaikkensa saadakseen sinut tuhottua. Älä kuuntele häntä vaan usko Jeesukseen.

      Sano hänelle esim: "Rakas Jeesus, minun on vaikea uskoa, että otat pois pelkoni kun tunnustan syntini, en tunne vielä sinua, Jeesus, mutta jos olet olemassa, niin auta minua ja anna minun levätä ja uskoa se, että annat syntini anteeksi ja annat ikuisen elämän, jossa ei ole pelkoa vaan ikuinen elämä, jossa saa iloita, että sinä Jeesus kuolit ristillä vain minun syntieni tähden. Jeesus, jos olet olemassa, näytä se minulle, sillä haluaisin päästä eroon peloistani. Jeesus, ole minun turvakallioni ja pelasta minut"

      Jos luit sekä rukoilit ja uskot tämän edellä olleen, voin vakuuttaa sinulle, että tämä lupaus, joka on raamatussa, pätee vielä tänäänkin.

      Jeesus sanoo että jos uskot tämän, niin sinua koskee kaikki Raamatun lupaukset, sanoo kuka muu ihminen mitä tahansa. esimerkiksi seuraavat ovat silloin kohdallasi täyttä totta: "Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Jo. 3:16 "Niin ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat, vaan he ovat siirtyneet kuolemasta elämään. 1. Kor. 1:16.

      "Älä muistele menneitä, ajattele, että kun tämän uskot, niin sinä todella olet ikuisesti elävä, mutta täällä pelkojen kanssa, ehkä. Mutta kerran tulee hetki, jolloin pelkosi otetaan pois ja pääset vapauteen peloistasi lopullisesti.

      Voin sanoa, että minulla oli myös näitä samoja pelkoja mutta ei enää, koska Jeesus todella ottaa ne pois, kun sen hänelle kerrot.

      Jeesus ei ole taruolento vaan totinen Vapahtaja, joka on lunastanut myös sinut verellään.

      Panin tähän sähköpostiosoitteen, että jos haluat kirjoitella peloistasi ja siitä, mitä tapahtui, tai kun otat tai otit Jeesuksen todelliseksi Herraksesi.

      Voin todella sanoa, että tämä koko kirjeeni sisältö on omakohtainen kokemus ja aivan aito.

      Saat ihan vapaasti kertoa luottamuksella kokemuksesi ja kun sen huomaat, että tämä on totta, mitä kerron, itket takuulla onnesta, että kerroin tämän sinulle.

      Paras on sinulla vielä edessä päin.

      Siunausta Sinulle, "Elämän pelko" ja kaikkea hyvää.

      Jeesus todella haluaa pelastaa sinut ikuiseen kultakaupunkiin, jolla ei ole loppua, eikä siellä ole enää pelkoa tai muutakaan tuskaa.

      Jos kuolet väkivallan tai sairauden ja tapaturman seurauksena uskossa Jeesukseen, silloin olet pelastuva ikuiseen elämään, jota ei maailma voi tarjota.

      Minuakin vainotaan näkymättömissä, mutta minulla on turva Jeesuksessa.

      Voit lukea Efesolaiskirjeen 6:10 "Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
      11 Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
      12 Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
      13 Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
      14 Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
      15 ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
      16 Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
      17 ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
      18 Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
      19 ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,
      20 jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.

      Yst. Terveisin

      Jukka, joka ollut Jeesuksen oma jo vuodesta 1976 lähtien ja tietää, mistä puhuu.

      Voit kirjoittaa turvallisin mielin minulle, jos siltä tuntuu.

      Hyvää alkanutta vuotta 2007

      • mutta jeesus taisi

        kuolla jo mlkein 2000 vuotta sitten eikä kovin paljon eroa Saddamin kohtalosta, hyvä ja paha, molemmat sai kolkon lopun.Miten olisi jos vain hankkisi pelkoonsa ystävän ettei enää pelottaisi niin paljoa.


      • Kokenut
        mutta jeesus taisi kirjoitti:

        kuolla jo mlkein 2000 vuotta sitten eikä kovin paljon eroa Saddamin kohtalosta, hyvä ja paha, molemmat sai kolkon lopun.Miten olisi jos vain hankkisi pelkoonsa ystävän ettei enää pelottaisi niin paljoa.

        Hyvä, ystävä, sillä ei ole mitään merkitystä kuinka monta vuotta sitten Jeesus kuoli, sillä ajankohdalla ei ole mitään merkitystä tässä asiassa. Se vain on tosiasia että hän kuoli julmemmin kuin Saddam Hussein, ja vain pelastaakseen ne, jotka häneen uskovat.

        Mutta kun Jeesus kuoli, hän kuoli vapaaehtoisesti, että hän omalla kuolemallaan lunasti ne, jotka ovat syntisiä, eli meidät, joka ikisen ihmisen pelastumisen mahdollistamiseksi koko maailmassa.

        Ei ole kyse siitäkään, mistä kirkko- tai uskontokunnasta joku on, vaan se on oleellista, otatko hänet vastaan ja uskot sydämessäsi, mitä Jeesus teki ristillä ja miksi.

        Vaikka hän oli täysin syytön mihinkään rikokseen, hän tuli maailmaan vain kärsiäkseen ja pelastaakseen ikuiseen elämään ne, jotka haluavat antautua hänelle, ja se tapahtuu vain siten, että otat hänet uskolla vastaan.

        Koska sinä olet tietoinen olento, olet myös ikuisesti elävä sellainen, vaikka tämä nykyinen ruumis katoaa ja maatuu, meille on luvattu kirkastettu ja terve ruumis taivaassa. Pieni hetki tulee kesken kaiken, kun jätät tämän ruumiin, mutta se on niin pieni hetki, että tuskin huomaatkaan mitään eroa.

        Kaikki vaan muuttuu yht'äkkisesti toiseksi ja maallinen ruumis alkaa välittömästi mätänemään kun ihminen lähtee pois siitä.

        Tässä ei ole kyse myöskään mistään pelottelusta vaan sisäisen todellisen rauhan löytämisestä, jonka antaa vain Jeesus.

        Jos hän olisi tehnyt yhdenkin synnin ja rikoksen elämässään, silloin meillä ei olisi mitään toivoa sen suhteen, missä olisimme kuoltuamme. Me olisimme joka tapauksessa kuolleet, mutta emme olisi saaneet mitään mahdollisuutta ikuiseen elämään.

        Tämä asia ei mahdu ihmisen järkeen, ellei Pyhä Henki hänelle sitä kirkasta. Sen Hän kirkastaa toisille voimakkaammalla tavalla, toisille heikommalla, toisille ei lainkaan. Mutta kaikille Hän ilmaisee itsensä toisten, uskovien kautta. Usko on sellainen lahja, joka annetaan pyytäjälle.

        Aika ja asiayhteys kunkin kohdalla on erilainen, kuin toiselle, mutta jokaiselle vastataan sillä tavalla kuin Jeesus Pyhän Henkensä kautta parhaaksi näkee kullekkin parhaalla ominaisella tavalla.

        Ketään ei jätetä, mutta monet itse kieltäytyvät, ja näin tuomitsevat itse itsensä kadotukseen, koska kieltävät sen, ettei Jeesus saa astua heidän elämäänsä.

        Jeesus on sanonut: "Joka tulee minun tyköni, minä en heitä häntä pois". Tämä lause on Luukkaan evankeliumin kirjassa.

        Ihminen itse jättää iankaikkisen elämänsä lahjan käyttämättä. Siihen ei kukaan muu voi vaikuttaa kuin jokainen henkilökohtaisesti, joko kieltämällä tai myöntämällä, että Jeesus on ainoa Herra. Tämän tulevat myöntämään nekin, jotka tässä ajassa Hänet kielsivät, mutta heille Jeesus on tuomari, mutta niille, jotka jo tässä ajassa ottivat Jeesuksen vastaan, heille hän sanoo viimeisellä tuomiolla: "Tulkaa te, minun Isäni siunaamat siihen valtakuntaan, jossa vallitsee rauha ja sovinto ikuisesti". Muut menevät, minne tuomari heidät määrää. Armo on lopullisesti poissa siltä, joka kuollessaankin kieltää Jeesuksen.

        Tämä ymmärrys menee todella yli ihmisen järjen, mutta näin asia todella on.

        Vaikka joku kieltää toiselta, ettet saa uskoa häneen, joka ristillä kuoli tähtemme, sillä ei ole mitään merkitystä pelastumisen kohdalla. Tässä kysytään vain, onko Jeesus sinun Herrasi? Jos sinulla on joku muu Herra kuin Jeesus, niin tämä herra on kadotukseen joutuva saatana ja hänen omansa.

        Nyt vain kysytään tässä maailmassa, kumman puolella seisot, saatanan vai Jeesuksen. Molempien puolella et voi olla.

        Valinta on siis sinun. Valinta on tehtävä tässä maailmassa. Huomenna voi olla jo liian myöhäistä!

        Se, mitä me aktiolaisina kerromme, on selkeitä kokemuksia, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin ainoastaan henkilökohtaiseen todelliseen kokemukseen.

        Jeesus sanoi vielä: ”Jos joku muu tulee ja sanoo: minä se olen, niin älkää uskoko, sillä ne ovat valheprofeettoja. Kristinusko ja juutalaisuus ovat ainoat, jotka pelastavat, ei mitkään muut uskon haarat. Luepa itse raamatusta nämä asiat, niin huomaat tämän selkeästi.

        Taivaaseen eivät pelastu muslimit, buddhalaiset, shintolaiset ja muut nimeltä mainitsemattomat, muuta kuin kääntymällä kristinuskoon tai Juutalaisuuteen.

        Joka vielä väittää muuta, mitä tässä on tullut esille, hän tuomitsee vain itsensä, kuten Sananlaskut 26:26 selkeästi toteaa.


        ”Joka toiselle kuoppaa kaivaa, hän itse sinne vierähtää.”

        Kokenut kaiken olen, siksi tiedän, mistä puhun.


      • Nimetön
        Kokenut kirjoitti:

        Hyvä, ystävä, sillä ei ole mitään merkitystä kuinka monta vuotta sitten Jeesus kuoli, sillä ajankohdalla ei ole mitään merkitystä tässä asiassa. Se vain on tosiasia että hän kuoli julmemmin kuin Saddam Hussein, ja vain pelastaakseen ne, jotka häneen uskovat.

        Mutta kun Jeesus kuoli, hän kuoli vapaaehtoisesti, että hän omalla kuolemallaan lunasti ne, jotka ovat syntisiä, eli meidät, joka ikisen ihmisen pelastumisen mahdollistamiseksi koko maailmassa.

        Ei ole kyse siitäkään, mistä kirkko- tai uskontokunnasta joku on, vaan se on oleellista, otatko hänet vastaan ja uskot sydämessäsi, mitä Jeesus teki ristillä ja miksi.

        Vaikka hän oli täysin syytön mihinkään rikokseen, hän tuli maailmaan vain kärsiäkseen ja pelastaakseen ikuiseen elämään ne, jotka haluavat antautua hänelle, ja se tapahtuu vain siten, että otat hänet uskolla vastaan.

        Koska sinä olet tietoinen olento, olet myös ikuisesti elävä sellainen, vaikka tämä nykyinen ruumis katoaa ja maatuu, meille on luvattu kirkastettu ja terve ruumis taivaassa. Pieni hetki tulee kesken kaiken, kun jätät tämän ruumiin, mutta se on niin pieni hetki, että tuskin huomaatkaan mitään eroa.

        Kaikki vaan muuttuu yht'äkkisesti toiseksi ja maallinen ruumis alkaa välittömästi mätänemään kun ihminen lähtee pois siitä.

        Tässä ei ole kyse myöskään mistään pelottelusta vaan sisäisen todellisen rauhan löytämisestä, jonka antaa vain Jeesus.

        Jos hän olisi tehnyt yhdenkin synnin ja rikoksen elämässään, silloin meillä ei olisi mitään toivoa sen suhteen, missä olisimme kuoltuamme. Me olisimme joka tapauksessa kuolleet, mutta emme olisi saaneet mitään mahdollisuutta ikuiseen elämään.

        Tämä asia ei mahdu ihmisen järkeen, ellei Pyhä Henki hänelle sitä kirkasta. Sen Hän kirkastaa toisille voimakkaammalla tavalla, toisille heikommalla, toisille ei lainkaan. Mutta kaikille Hän ilmaisee itsensä toisten, uskovien kautta. Usko on sellainen lahja, joka annetaan pyytäjälle.

        Aika ja asiayhteys kunkin kohdalla on erilainen, kuin toiselle, mutta jokaiselle vastataan sillä tavalla kuin Jeesus Pyhän Henkensä kautta parhaaksi näkee kullekkin parhaalla ominaisella tavalla.

        Ketään ei jätetä, mutta monet itse kieltäytyvät, ja näin tuomitsevat itse itsensä kadotukseen, koska kieltävät sen, ettei Jeesus saa astua heidän elämäänsä.

        Jeesus on sanonut: "Joka tulee minun tyköni, minä en heitä häntä pois". Tämä lause on Luukkaan evankeliumin kirjassa.

        Ihminen itse jättää iankaikkisen elämänsä lahjan käyttämättä. Siihen ei kukaan muu voi vaikuttaa kuin jokainen henkilökohtaisesti, joko kieltämällä tai myöntämällä, että Jeesus on ainoa Herra. Tämän tulevat myöntämään nekin, jotka tässä ajassa Hänet kielsivät, mutta heille Jeesus on tuomari, mutta niille, jotka jo tässä ajassa ottivat Jeesuksen vastaan, heille hän sanoo viimeisellä tuomiolla: "Tulkaa te, minun Isäni siunaamat siihen valtakuntaan, jossa vallitsee rauha ja sovinto ikuisesti". Muut menevät, minne tuomari heidät määrää. Armo on lopullisesti poissa siltä, joka kuollessaankin kieltää Jeesuksen.

        Tämä ymmärrys menee todella yli ihmisen järjen, mutta näin asia todella on.

        Vaikka joku kieltää toiselta, ettet saa uskoa häneen, joka ristillä kuoli tähtemme, sillä ei ole mitään merkitystä pelastumisen kohdalla. Tässä kysytään vain, onko Jeesus sinun Herrasi? Jos sinulla on joku muu Herra kuin Jeesus, niin tämä herra on kadotukseen joutuva saatana ja hänen omansa.

        Nyt vain kysytään tässä maailmassa, kumman puolella seisot, saatanan vai Jeesuksen. Molempien puolella et voi olla.

        Valinta on siis sinun. Valinta on tehtävä tässä maailmassa. Huomenna voi olla jo liian myöhäistä!

        Se, mitä me aktiolaisina kerromme, on selkeitä kokemuksia, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin ainoastaan henkilökohtaiseen todelliseen kokemukseen.

        Jeesus sanoi vielä: ”Jos joku muu tulee ja sanoo: minä se olen, niin älkää uskoko, sillä ne ovat valheprofeettoja. Kristinusko ja juutalaisuus ovat ainoat, jotka pelastavat, ei mitkään muut uskon haarat. Luepa itse raamatusta nämä asiat, niin huomaat tämän selkeästi.

        Taivaaseen eivät pelastu muslimit, buddhalaiset, shintolaiset ja muut nimeltä mainitsemattomat, muuta kuin kääntymällä kristinuskoon tai Juutalaisuuteen.

        Joka vielä väittää muuta, mitä tässä on tullut esille, hän tuomitsee vain itsensä, kuten Sananlaskut 26:26 selkeästi toteaa.


        ”Joka toiselle kuoppaa kaivaa, hän itse sinne vierähtää.”

        Kokenut kaiken olen, siksi tiedän, mistä puhun.

        Jos Jeesus olis tullu maan päälle ihmisiä auttamaan niin miksei se onnistunu.Olihan hän Jumalan poika.Miksi jumala loi epätäydellisen ihmisen jos hän kerran oli täydellinen.


      • Kokenut olen vahvasti tämän
        Nimetön kirjoitti:

        Jos Jeesus olis tullu maan päälle ihmisiä auttamaan niin miksei se onnistunu.Olihan hän Jumalan poika.Miksi jumala loi epätäydellisen ihmisen jos hän kerran oli täydellinen.

        Kuka on Jeesus

        Nimetön 3.1.2007 klo 14.


        "Jos Jeesus olis tullu maan päälle ihmisiä auttamaan niin miksei se onnistunu. Olihan hän Jumalan Poika. Miksi Jumala loi epätäydellisen ihmisen jos hän kerran oli täydellinen."

        Vastaan: Jeesus tuli tosiaan maan päälle kaikki ihmiset pelastaakseen, mutta ihmiset eivät halua ottaa häntä vastaan. Jumala loi täydellisen ihmisen mutta ihminen halusi hylätä Jumalan ja ottaa ohjat omiin käsiinsä, josta seurasi synnin teko ihmisellä ja ero paratiisista.

        Syy on pelkästään minussa ja sinussa.

        Jos Jeesus nyt tulisi, kun ihmiset ovat epäuskoisia, silloin ihmiset joutuisivat helvettiin, mutta nyt kun hän ei ole vielä tullut, ihmisillä on mahdollisuus kääntyä Jumalan puoleen.

        Kun ja jos Jeesus olisi tullut maan päälle, silloin uskomattomilla ihmisillä ei olisi enää mitään mahdollisuutta pelastua, vaan he olisivat jo ikuisessa helvetissä. Nyt voi ihminen vielä pelastua mutta huomenna tämä mahdollisuus voi olla todella jo liian myöhäistä.

        Ihminen on siis tuomittu synteihin, jotka selkeästi näkyvät ympärillämme, ja me kaikki olemme syyllisisiä, niin sinä, lukija kuin minäkin.

        Mutta koska vielä olemme elossa tässä ruumiissa, niin meillä on nyt mahdollisuus saada tuomio pois päältämme, joka tapahtuu siten, että tunnustamme nekin synnit, jotka meitä hallitsevat tälläkin hetkellä. Syntejämme ovat pahat ajatukset, pahat sanat, jotka olemme sanoneet, ja jopa sekin, ettemme ole Jumalaa tuntevinammekaan.

        Sekin, että sanomme, että minä en usko niin kuin kirkko opettaa, sekin on jo synti, joka kadottaa, ellemme luovu tästä uskottomuudesta.

        Room. 3:23 sanoo: "Kaikki me olemme syntiä tehneet ja olemme Jumalan kirkkautta vailla, mutta hän lähetti oman Poikansa, Jeesuksen, kuolemaan Golgatan ristillä, että ne, jotka uskovat Jeesukseen, saavat syntinsä anteeksi ja heidän syntinsä pyyhitään pois välittömästi sen jälkeen, kun he itse tunnustavat syntinsä; vaikka ne eivät olekaan mitään päälle näkyviä syntejä.

        Se, että olemme tietoisia itsestämme, todistaa, että olemme ikuisia olentoja, ja kun ajattelemme, että kuoleman jälkeen ei ole enää mitään, se on täyttä puppua.

        Vain ihmiseltä edellytetään uskoa Jumalaan ja tajuamista siihen, että Jeesus ainoastaan voi pelastaa.

        Mikään islamin, buddhalaisen, shintolaisen tms. ei pelasta ketään.
        Vertaapa perhosta, joka on hyvä vertauskohta ikuiseen elämäämme.

        Perhosen vaiheet ovat:

        - Perhosen muna
        - Toukka
        - kotelo
        - ja varsinainen perhonen, joka lentää ympärillämme.

        Ihminen on ainoa olento, joka on luotu Jumalan kuvaksi maan päälle.

        Kun kuolemme, uskovana saamme uuden, synnittömän ja ilman sairauksia olevan ruumiin.

        Ei ihmistä ole tarkoitettu lopullisesti kuolevaksi, se on vain irtaantumista tästä maallisesta, raihnaisesta ruumiista.

        Ateistit eivät tähän usko, mutta se on ihan heidän oma, vapaaehtoinen, kova kohtalonsa jos eivät halua kääntyä.

        Kaikki eivät todellakaan pelastu, vaan ainoastaan he, jotka uskovat, että Jeesus on ainoa Herra ja syntisen Lunastaja.

        Antti Kylliäisen julistus, että "kaikki pääsevät taivaaseen" on pelkkää valhetta!

        Sinne ei todellakaan pääse muut kuin ainoastaan he, jotka jo tässä maailmassa sanovat suullaan ja sydämessään: "Jeesus on HERRA"

        Että Tsemppiä vaan.

        Pitäkää huoli, että olette valmiita, kun Jeesus tulee. Sitten ei auta enää selitykset, "Miksen silloin uskonut.

        Hyvää uuttua vuotta 2007 jokaiselle lukijalle.

        Sanon vielä sen, että en kirjoittanut tätä väitelläseni, vaan sen takia, että olen itse kokenut nämä faktoiksi.


      • tarjoat Jeesusta...
        Kokenut kirjoitti:

        Hyvä, ystävä, sillä ei ole mitään merkitystä kuinka monta vuotta sitten Jeesus kuoli, sillä ajankohdalla ei ole mitään merkitystä tässä asiassa. Se vain on tosiasia että hän kuoli julmemmin kuin Saddam Hussein, ja vain pelastaakseen ne, jotka häneen uskovat.

        Mutta kun Jeesus kuoli, hän kuoli vapaaehtoisesti, että hän omalla kuolemallaan lunasti ne, jotka ovat syntisiä, eli meidät, joka ikisen ihmisen pelastumisen mahdollistamiseksi koko maailmassa.

        Ei ole kyse siitäkään, mistä kirkko- tai uskontokunnasta joku on, vaan se on oleellista, otatko hänet vastaan ja uskot sydämessäsi, mitä Jeesus teki ristillä ja miksi.

        Vaikka hän oli täysin syytön mihinkään rikokseen, hän tuli maailmaan vain kärsiäkseen ja pelastaakseen ikuiseen elämään ne, jotka haluavat antautua hänelle, ja se tapahtuu vain siten, että otat hänet uskolla vastaan.

        Koska sinä olet tietoinen olento, olet myös ikuisesti elävä sellainen, vaikka tämä nykyinen ruumis katoaa ja maatuu, meille on luvattu kirkastettu ja terve ruumis taivaassa. Pieni hetki tulee kesken kaiken, kun jätät tämän ruumiin, mutta se on niin pieni hetki, että tuskin huomaatkaan mitään eroa.

        Kaikki vaan muuttuu yht'äkkisesti toiseksi ja maallinen ruumis alkaa välittömästi mätänemään kun ihminen lähtee pois siitä.

        Tässä ei ole kyse myöskään mistään pelottelusta vaan sisäisen todellisen rauhan löytämisestä, jonka antaa vain Jeesus.

        Jos hän olisi tehnyt yhdenkin synnin ja rikoksen elämässään, silloin meillä ei olisi mitään toivoa sen suhteen, missä olisimme kuoltuamme. Me olisimme joka tapauksessa kuolleet, mutta emme olisi saaneet mitään mahdollisuutta ikuiseen elämään.

        Tämä asia ei mahdu ihmisen järkeen, ellei Pyhä Henki hänelle sitä kirkasta. Sen Hän kirkastaa toisille voimakkaammalla tavalla, toisille heikommalla, toisille ei lainkaan. Mutta kaikille Hän ilmaisee itsensä toisten, uskovien kautta. Usko on sellainen lahja, joka annetaan pyytäjälle.

        Aika ja asiayhteys kunkin kohdalla on erilainen, kuin toiselle, mutta jokaiselle vastataan sillä tavalla kuin Jeesus Pyhän Henkensä kautta parhaaksi näkee kullekkin parhaalla ominaisella tavalla.

        Ketään ei jätetä, mutta monet itse kieltäytyvät, ja näin tuomitsevat itse itsensä kadotukseen, koska kieltävät sen, ettei Jeesus saa astua heidän elämäänsä.

        Jeesus on sanonut: "Joka tulee minun tyköni, minä en heitä häntä pois". Tämä lause on Luukkaan evankeliumin kirjassa.

        Ihminen itse jättää iankaikkisen elämänsä lahjan käyttämättä. Siihen ei kukaan muu voi vaikuttaa kuin jokainen henkilökohtaisesti, joko kieltämällä tai myöntämällä, että Jeesus on ainoa Herra. Tämän tulevat myöntämään nekin, jotka tässä ajassa Hänet kielsivät, mutta heille Jeesus on tuomari, mutta niille, jotka jo tässä ajassa ottivat Jeesuksen vastaan, heille hän sanoo viimeisellä tuomiolla: "Tulkaa te, minun Isäni siunaamat siihen valtakuntaan, jossa vallitsee rauha ja sovinto ikuisesti". Muut menevät, minne tuomari heidät määrää. Armo on lopullisesti poissa siltä, joka kuollessaankin kieltää Jeesuksen.

        Tämä ymmärrys menee todella yli ihmisen järjen, mutta näin asia todella on.

        Vaikka joku kieltää toiselta, ettet saa uskoa häneen, joka ristillä kuoli tähtemme, sillä ei ole mitään merkitystä pelastumisen kohdalla. Tässä kysytään vain, onko Jeesus sinun Herrasi? Jos sinulla on joku muu Herra kuin Jeesus, niin tämä herra on kadotukseen joutuva saatana ja hänen omansa.

        Nyt vain kysytään tässä maailmassa, kumman puolella seisot, saatanan vai Jeesuksen. Molempien puolella et voi olla.

        Valinta on siis sinun. Valinta on tehtävä tässä maailmassa. Huomenna voi olla jo liian myöhäistä!

        Se, mitä me aktiolaisina kerromme, on selkeitä kokemuksia, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin ainoastaan henkilökohtaiseen todelliseen kokemukseen.

        Jeesus sanoi vielä: ”Jos joku muu tulee ja sanoo: minä se olen, niin älkää uskoko, sillä ne ovat valheprofeettoja. Kristinusko ja juutalaisuus ovat ainoat, jotka pelastavat, ei mitkään muut uskon haarat. Luepa itse raamatusta nämä asiat, niin huomaat tämän selkeästi.

        Taivaaseen eivät pelastu muslimit, buddhalaiset, shintolaiset ja muut nimeltä mainitsemattomat, muuta kuin kääntymällä kristinuskoon tai Juutalaisuuteen.

        Joka vielä väittää muuta, mitä tässä on tullut esille, hän tuomitsee vain itsensä, kuten Sananlaskut 26:26 selkeästi toteaa.


        ”Joka toiselle kuoppaa kaivaa, hän itse sinne vierähtää.”

        Kokenut kaiken olen, siksi tiedän, mistä puhun.

        pelkoja parantamaan? Mä tein tuon ratkaisevan askelen ja tulin ns. uskoon.
        Siitä vasta alkoivat kauheimmat pelkoni. Jouduin sairaalaan ja uskonystävät kertoivat, että Jumala haluaa parantaa jokaisen, mutta hän vie ihmisen aina pelon tai sairauden syntyyn.

        Minun tapauksessani lapsuuteen. Jouduin käymään kauan terapiassa ja siellä selvisi pelkojen liittyminen lapsuuteen.
        Onneksi vapauduin peloista ja elämä on nyt parempaa, mutta kyllä uskon avulla tehdään myös niin paljon vääryyttä, etten liiemmin niissä piireissä enää liiku.


      • Kokenut olen vahvasti tämän
        tarjoat Jeesusta... kirjoitti:

        pelkoja parantamaan? Mä tein tuon ratkaisevan askelen ja tulin ns. uskoon.
        Siitä vasta alkoivat kauheimmat pelkoni. Jouduin sairaalaan ja uskonystävät kertoivat, että Jumala haluaa parantaa jokaisen, mutta hän vie ihmisen aina pelon tai sairauden syntyyn.

        Minun tapauksessani lapsuuteen. Jouduin käymään kauan terapiassa ja siellä selvisi pelkojen liittyminen lapsuuteen.
        Onneksi vapauduin peloista ja elämä on nyt parempaa, mutta kyllä uskon avulla tehdään myös niin paljon vääryyttä, etten liiemmin niissä piireissä enää liiku.

        Olen pahoillani, että sinua on sorsittu näin.

        Epäilen, että kyseessä ovat henkilöt tai järjestö, joka ei ole pienen ihmisen asialla, vaan käyttää sinun heikkouttasi ja avuttomuuttasi näin väärin hyväkseen.

        Raamatussa on tosin kohta, joka sanoo: "Älkää kaikkia uskoko, sillä eivät kaikki ole sitä mitä sanovat olevansa." Sillä seurakunnassa on ihmisiä, jotka ovat kuin lampaat susien vaatteissa."

        Tämä seurakunnassa kokemasi seikka toisten taholta sai minut todella vihaiseksi!!


    • Sarppuli_

      totuus on, että läheisesi todella rakastavat sinua sellaisena kuin olet, ja haluavat tukea sinua. Kerro jollekin peloistasi, se helpottaa heti.
      Kuulostat aika paljon veljeltäni. Olisi kamalaa jos hänelle tapahtuisi jotain, tai jos tietäisin hänen pelkäävän koko ajan, tai miettivän jopa itsemurhaa.
      Uskon, että kaikki läheisesi ovat puolellasi, nauti elämästä. Ei se aina helppoa ole kellekään, mutta päivä kerrallaan!=)
      Tsemppiä!

    • hui

      Elämän pelko, tai oikeastaan sen menettämisen pelko on aika yleistä, jopa ajoittain paniikkiiin johtavat "pelkotilat".Sinun kannattaisi kuitenkin kääntyä lääkärin puoleen ja kertoa millainen olosi on pahimmillaan.Itse hakeuduin vuosi sitten lääkäriin tolkuttoman fyysisen väsymyksen vuoksi.Väsymyksen takaa löytyi jatkuva huolestuminen ja pelkotilat.Pelkojen takaa syvä masennus jota itse en tunnistanut.Masennus johtui välittäjäaine puutoksesta,sain lääkityksen ja olo
      normalisoitui parissa kuukaudessa.Hae siis apua.Jos yksi lääkäri ei auta, hakeudu toiselle.

    • Ad astra

      Tänään minulla on ollut tosi ahdistava päivä. Ahdistus vain tulee jostakin, hyökkää kimppuun. Olen työssä käyvä ja lisäksi opiskelen. Ikää melkein 50. Olen nuorekas ja ulospäin vaikutan iloiselta ja varmalta. Kukaan ei voi tietää sitä pahan olon määrää, mikä minulla ajoittain on. Olen kokenut elämässäni raskaita asioita. Aineita en ole koskaan käyttänyt, mutta elämän kokemukseni ovat luultavasti tehneet tehtävänsä ja vaurioittaneet aivojani tai mieltäni, tai miten sen nyt sitten haluaakin sanoa. Minussa on joka tapauksessa muisto pahasta olosta, ja se sitten aktivoituu esim. ollessani yksin viikonloppuna tai lomalla.
      Olen oppinut tietämään, että se paha olo aina lopulta hellittää.
      Tänään, kun luin tätä viestiketjua, niin paha oloni hellitti. Minulle tuli tosi hyvä olo siitä myötätunnon ja rakkauden määrästä, mikä täältä huokui. Itseäni on myös valtavasti auttanut tietoisuus siitä, että Jumala on rakkaus, ja me ihmiset voimme rakastaa toisiamme Jumalan rakkaudella. Missä on rakkautta siellä ei ole pelkoa. En puhu nyt uskonnoista enkä mistään instituutioista. Tarkoitan Jumaluutta ja sielua, joka on olemassa uskonnoista huolimatta. Sitä kautta olen löytänyt oman itseni. Siitä huolimatta olen välillä masentunut ja ahdistunut, mutta tiedän, että se on väliaikaista ja helpottaa aikanaan. Välillä ahdistaa niin paljon, että ajattelen kuolemaa jonain, joka helpottaisi ja veisi tuskan. Haluan kuitenkin vielä kehittyä ihmisenä ja Jumalan rakkautta välittävänä ikuisena sieluna. Toivon voimia teille kaikille, joita ahdistaa.

      • terveiseni...

        Mun pelkoni ja tuskatilani ilmenivät juuri samalla tavalla.
        Aluksi tuli aina lauantaina klo 17 - 19 välillä hirvittävä, lamaannuttava kauhu ja tuska.
        No, terapia toi sen valoon.
        Lapsuudenkodissani saunottiin noihin aikoihin ja kun oli iso kersa joukko, niin äiti pesi ja isä haki pyyhkeen sisällä pois pihasaunasta.

        Mutta, mutta! Isä haki saunasta, mutta ei tyytynyt kuivaamiseen ja pukemiseen? Kun tämä selvisi, lauantai-ahdistus loppui kuin kanan lento. Itkin ilon ja surun samalla kertaa ulos, mutta itkin kauan.
        Anteeksi en voi koskaan antaa.

        Lähde omalle matkallesi tutkimaan, mitä juuri tuohon kellonaikaan on tapahtunut, kun ahdistus iskee.


      • Kokenut kaiken olen, tiedän...
        terveiseni... kirjoitti:

        Mun pelkoni ja tuskatilani ilmenivät juuri samalla tavalla.
        Aluksi tuli aina lauantaina klo 17 - 19 välillä hirvittävä, lamaannuttava kauhu ja tuska.
        No, terapia toi sen valoon.
        Lapsuudenkodissani saunottiin noihin aikoihin ja kun oli iso kersa joukko, niin äiti pesi ja isä haki pyyhkeen sisällä pois pihasaunasta.

        Mutta, mutta! Isä haki saunasta, mutta ei tyytynyt kuivaamiseen ja pukemiseen? Kun tämä selvisi, lauantai-ahdistus loppui kuin kanan lento. Itkin ilon ja surun samalla kertaa ulos, mutta itkin kauan.
        Anteeksi en voi koskaan antaa.

        Lähde omalle matkallesi tutkimaan, mitä juuri tuohon kellonaikaan on tapahtunut, kun ahdistus iskee.

        Kovin helposti
        Kirjoittanut: tarjoat Jeesusta... 3.1.2007 klo 17.25

        pelkoja parantamaan? Mä tein tuon ratkaisevan askelen ja tulin ns. uskoon.
        Siitä vasta alkoivat kauheimmat pelkoni. Jouduin sairaalaan ja uskonystävät kertoivat, että Jumala haluaa parantaa jokaisen, mutta hän vie ihmisen aina pelon tai sairauden syntyyn.

        Minun tapauksessani lapsuuteen. Jouduin käymään kauan terapiassa ja siellä selvisi pelkojen liittyminen lapsuuteen.
        Onneksi vapauduin peloista ja elämä on nyt parempaa, mutta kyllä uskon avulla tehdään myös niin paljon vääryyttä, etten liiemmin niissä piireissä enää liiku.


        rubiikki vastaa:

        Kaikki ihmiset eivät ole tasapainoisia, edes vanhemmista puhuttaessa.

        Olihan Jeesuksen opetuslasten seurassa myös Juudas Iskariot, joka viimeiseksi palveluksekseen Jeesukselle kavalsi hänet.

        Minäkin jouduin yhdessä vaiheessa mielisairaalaan, kun eräs englantilainen puhuja puhui kasetilla saarnaansa. Yht'äkkiä minulta meni psyyke sekaisin kun tämä saarnaaja puhui kasetilla. Tämän kaltaisija puhujia saattaa keskuudessamme valitettavasti olla. Oma psyyke meni täysin sekaisin ja olin sairaalassa kaksi kuukautta tämän puhujan takia.

        Näitä tämänkaltaisia tyyppejä pitää koittaa varoa.


        Hyvää jatkoa kuitenkin sinulle. Koitetaan kestää tällaisia tyyppejä, eikä oteta heidän puheitaan vakavasti, ainakaan kaikkia. Mikäli nämä käyvät uhkaavaksi, lähdetään heti pois hänen luotaan, eikä puhuta yhtään enempää hänen kanssaan. Ja toiste, jos tulee kaukaa saman henkilön kanssa, mennään vaikka toiselle puolelle katua ja väistetään häntä kuin ruttotautista.

        Toinen tapaus oli kohdallani kun eräs itseään uskovaksi kertova halusi ottaa lainaa. Se oli niin karmea tapaus, että panin puhelimenkin salaiseksi.

        Kyllä näitä sekoilijoita on keskuudessamme joka päivä.


    • voimia

      Älä nyt hyvä ihminen vaivu epätoivoon! Puhu ihmisille, jotka välittävät sínusta. Meillä kaikilla on huonot hetkemme: itsensä tappaminen tuskin on hyvä vaihtoehto. Menisit vaikka terapeutille. Jokatapauksessa elämä on liian lyhyt pelkoon. Kyllä minäkin pelkään, että läheisilleni tapahtuu jotain pahaa, vaikka en ole koskaan käyttänyt päihteitä. Pelko on luonnollista, me jokainen pelkäämme. Voimia jatkoon! Muista että sinä olet se, joka säätelet pelkoasi!

    • agda

      Aina kannataa kokeilla aivan peruskeinoja elämänsä kohennukseen ja joskus se paha olo voi lisääntyäkin puhumisen myötä.
      liikunta ja kävely ja ulkoilu ei koskaan ole haitaksi ihmiselle .Yksikin kävelylenkki voi avata silmiä näkemään , voi saada paljon yllättävää ideaa elämäänsä ja voi löytyä uusia ihmisiä ja koiria ulkoiluttavat ihmiset ovt aivan omaa luokkaansa. siis tarkoitetaan , että kun lähtee siitä tutusta olemisestaan ulos , niin aina saa nähdä uutta ja voi saada etäisyytta asiaansa ja elämäänsä .
      Tietenkin jokaisella on sillä hetkellä paha olla , kun kirjoittaa sen näin .Mutta pelon voi voittaa myös niinkin . että menee pelkoa päin. eräs tuttava muutti maaseudulle ja kertoi poistaneensa tällatavoin pimeän pelon ja jonkin käsittämättömän pelon elämässääm , jolle ei löytynyt muuta lähtökohtaa , kuin se , että lapsena olivat joutuneet niin ison pelottelun kohteeksi ja aikuisena huomasi sen johtuvan siitä turhasta pelottelusta pimeydestä ja
      Ammattiauttajan tai tutun puoleen kannattaa aian akääntyä myöskin ja seurakunnalla on palvelevia puhelimia ja siellä koulutetut vapaaehtoiset työntekijät puhumassa asiasi kanssa , mikäli vain otat yhteyttä.Pelon voi heittää pois elämästään omalla tahdolla, näkemäälä se ensin .Onnea elämäänne !

    • kipee

      kaikille jotka ovat vastanneet.. Oon saanu tosi paljon voimia teiltä kaikilta kun ootte vastaillu asiallisesti! Tuli tunne että en oo tosiaan ainut jolla on pelkoja. En vielä rohkene terapeutille mennä, kun yritän ensin aina muita keinoja ja sitten viimeisenä keinona lääkärille :)

      Ei kai tämän elämän pidä liian yksinkertaista ja helppoa ollakkaan. Mutta oon saanu paljon hyviä vinkkejä täältä kuinka koitan päästä näistä peloista. Saattaa olla, että joudun lopulta kääntyä lääkärin puoleen kuitenkin. Tai sitte en, mä selvisin monen vuoden päihdehelvetistäki omin voimin irti. Olihan mulla kyllä ystäviä ja perhe tukena. Mutta oliskohan sillon jo pitäny mennä hoitoon, ettei tämmösiä pelkoja ja ongelmia tuu näin jälkeenpäin. Olis varmaan siltikin tullu, ku oon aina ollu vähä tämmönen jolla on vielä tosi villi mielikuvituski ja ne sit helposti muuttuu peloiksi.

      Tän ketjun loppupuolella joku laitto, (vapaasti lainattuna) sinä olet se joka pystyt määräämään pelkojasi. Toi on aivan totta, ja siihen minäkin pyrin.
      Keskityn entistä enemmän elämän ihaniin juttuihin ja rukoilen voimia. Oon siis uskossa, vaikka joku vois sanoa että en oo hyvä uskovainen, koska mä käyn kyllä juhlimassa alkoholin voimalla sillon tällön. Mutta meillä on Jumalan kanssa sopimus siitä ;)

      Mä yritän tosissani olla pelkäämättä, ja että en päästä sitä olotilaani niin pitkälle että parvekkeen kaide kaatuis alta pois. Koska en mä kuitenkaan halua kuolla, vaikka välillä tuntuukin siltä. Ehkä se on ihan normaaliaki, että välillä ahdistaa pelottaa ja jännittää. Mutta, ei ehkä ihan näin paljon kuitenkaan....

      • agda

        Uskon asioihin kiinnittynyt ihminen ei voi olla kovettunut vaan herkkä ja tunteellinen persoona aika pitkälti,mielestäni ja jos ihmisen kirjoittaa noin paljon selviytymiskeinoja elämässään ja pystyy erittelemään noin hyvin kipeetä asioita ja omia tekemisiään ja pystyy "moittimaan" itteäänkin . niin ei voi olla hukassa tai ei voi hukata elämäänsä , vaikka ajattelee että nyt hyppään tästä karusellista ulos , mutta mihkä sitä sitte hyppää jos hyppää siitä karusellista.? En tiedä.

        Lapset tarvitsee äidin ja ystävät tarvitsee kipuilevaa likkaa siihen . kyllä ne kaikki jää kaipaamaan Sinua, miksi tekisi jotain , meille on laskettu aika ja yläkerta hoitaa meidän lähdön sanoi eräs ajattelija ja jäin miettimään.

        Jos vähääkään on taiteesta kiinnostunut, niin suosittelen kuvantekoa.vaikka vain kotiin piironginlaatikkoon.
        Eläimet ja lemmikit ovat todettu olevan ihmiselle niin tärkeä luonnollinen rakkauden ja tunteiden osoittamisen tapa , että suosittelen .
        Kun oma lemmikki katsoo silmiin ja haluaa metsään lenkille ja retkettämään , niin siinä kyllä unohtuu omat murheet , näkee vain sen pienen piiperön joka odottaa.
        aina kun kohtaa koira- ihmisiä niin ilosta puhetta riittää ja siinä on aivan oma maailma, mikä auttaa ihmistä myös tavallaan kuin ajattelemaan toisen tunteita kuin omiaan . se on ehkä etäisyyttä myöskin.
        Onneaaaa vain elämään !


    • aikansa kutakin

      Minäkin kärsin hieman vastaavista peloista päihteistä irtipääsemisen jälkeen. Ne johtuivat ilmeisesti torjutusta päihteenhimosta, mutta lakkasivat aikanaan kun niihin tottui.

      Koeta hankkia jokin harrastus joka kiinnostaa sinua ja suuntaa energiaasi siihen. Jos kuvaamiasi pelkoja ilmenee, älä pyri poistamaan niitä, vaan jätä ne huomiotta kulkemalla niiden ohi. Pyri olemaan muuttamatta toimintaasi pelon vaikutuksesta, vaan toimi siten kuin olisit muutenkin toiminut. Anna pelon olla se ei voi vahingoittaa sinua, riittää kun muistat että mikään uhka ei oikeasti vaani sinua.

      Mitä tulee toisten mahdollisiin pahoihin ajatuksiin sinua kohtaan, pyri ajattelemaan pahin mahdollinen vaihtoehto siitä, että sinua olisi selän takana paneteltu, ja pyri sitten asennoitumaan siten, että annat heidän jatkaa. Vaikutat niin mukavalta ihmiseltä että tuskin sinusta on todellista aihetta pahaa puhua, mutta aina on olemassa mahdollisuus, että joku niin tekee. Anna kaikille vapaus toimia haluamallan tavalla. Näin tulet immuniksi selän takana (ehkä)puhujille.

      Voit myös kokeilla lähettää itsellesi (ja muillekkin) ajatuksissasi lempeyttä ja ystävällisyyttä. Kuulostaa oudolta mutta toimii. Lähempiä tietoja "harjoitukseta" , jos kiinnostaa, löydät kirjasta; Lempeyden Tie- Sharon Salzberg.

      Kuolema saapuu aikanaan, sitä ei kannata ennenaikaistaa tai edes uhrata ajatuksia sille. Tsemppiä elämään! Toivottaa: Itsekkin kärsinyt.

      • kipee

        "Pyri olemaan muuttamatta toimintaasi pelon vaikutuksesta, vaan toimi siten kuin olisit muutenkin toiminut."

        Kun nyt mainitsit asiasta noin, niin huomasin että juuri noin olen kyllä toiminutkin.. :)

        Mukava kuulla että olet sinut pelkojesi kanssa.
        Tsemppiä jatkossakin, sinulle, minulle ja kaikille muille jotka taistelemme pelkojemme kanssa.

        Ja mä pyrin olemaan hyvä ihminen, ja toimimaan oikein toisia kohtaan ja toimimaan siten miten toivoisin muidenkin kohtelevan minua.


      • minultakin sulle

        Kiitos tosi kauniista ajatuksista. Kokeilin ajatella lempeyttä itselleni ja se alkoi ihan hirveesti itkettään, taidan olla pelkkä itsesäälijä.

        Mutta jospa itku eheyttää ja niinpä kipitän kirjastoon ja lainaan kirjasen jota suosittelin. Ja sitten vielä kioskilta pakka nenäliinoja.


      • agda
        kipee kirjoitti:

        "Pyri olemaan muuttamatta toimintaasi pelon vaikutuksesta, vaan toimi siten kuin olisit muutenkin toiminut."

        Kun nyt mainitsit asiasta noin, niin huomasin että juuri noin olen kyllä toiminutkin.. :)

        Mukava kuulla että olet sinut pelkojesi kanssa.
        Tsemppiä jatkossakin, sinulle, minulle ja kaikille muille jotka taistelemme pelkojemme kanssa.

        Ja mä pyrin olemaan hyvä ihminen, ja toimimaan oikein toisia kohtaan ja toimimaan siten miten toivoisin muidenkin kohtelevan minua.

        hei vain !
        Nyt kyllä näyttää , että "huumorin kukka se on se maaliman kaunehin kukka" erään laulajan sanoin , vai oliko hän runoilija, en ihan tarkalleen muista ,
        itse oon pystyttämässä piirustus näyttelyä innolla , piirrellään !
        Järjestetään piirustuskilpailu :
        - KAUNEIN HUUMORIN KUKKA-


    • mukavaa

      lukea, että asiasi on noin hyvällä mallilla ikävän taustan jälkeen.
      Jokainen ihminenhän joskus jotain pelkää, mutta että se sotkee elämää ei ole hyvä. Mene hyvä ihminen ja pyydä apua. On hyviä esim psykoterapeutteja joiden kanssa voi keskustella. Tulee mieleen, että mielenterveystoimisto on se paikka josta kannattaa aloittaa. Ei kenenkään pidä painia ongelmien kanssa yksin kun ne on voitettavissa. Tsemppiä!!!

    • Nimetön

      Olen 4kymppinen mies henkilö j olen juonut viimesen päälle likimain 20 vuotta. Jossain vaiheessa ite huomasin että missä olen menossa ja rupesin mietiin että jottain täytys tehä. Päätin että en enään koske viinaan laisinkan kun en kestänyt ryypyäkään niin silloin sitä ratkes kierteeseen ja sairaalan kautta selville. No meni jottain puolitoista vuotta kun menin otaan ryypyn ja join itteni ihan humalaan mutta jostain syystä olin seuraavana päivänä niin hiton kipeä että sisällä ei pysynyt mitään. Nykysten otan vuojessa 2-4 kertaa yhen illan niin seuraavana päivänäen saata ajatelakaan viinaksia enkä minä pääse ees sängystä koko päivänä ylös kun olen niin huonossa kunnossa. No se siitä juomisesta. Juomisen lopetettua on tullu ihmeellistä ahistusta ja itsetuhoisia ajatuksia mutta olen ajatellu vain positiivisesti ja koitan pärjätä niien kanssa ja sitten välillä tulee sellanen olo että ihan oikeesti sekoaa. Kaikki asiat minulla on kunnossa, on perhe eikä ole velkaa ja on kaikkia kamppeita yms, härveleitä mistä on joskus osannu vain haaveilla. Olen ite tullut siihen tulokseen että kaikkein paras lääke on kun tekee paljon töitä ja sitten vapa-ajalla harrastaa kaikkea kivaa niin ajatukset pysyvät jossain muualla. Kyllä näitä samoja propleemia on kaikilla vanhoilla hyvillä juopoilla mutta niien kanssa vain pitää pystyä elämään. Kaikkea hyvää teille muillekki vanhoille juopoille ja jaksamisia.

    • EX-JUOPPO

      Itse koin asiat taannoin samoin kuin sinä nyt ja pirun vaikeeta oli. Kova pelko ja muut vaikeudet, eivät tehneet elämästä helppoa. Elämän realiteetit tulevat luonnollisesti humalatilan tilalle, joka on monelle kova paikka. Siksi itse lopetin juomisen kun totesin, että näen tämän maailman kauniimpana selvin päin. Se oli todellinen selkävoitto kun tajusin hallitsevani viinaa, kuin se, että viina hallitsisi minua. Kaikki vei kumminkin oman aikansa ja vaivansa, mutta tässä ollaan.

      Kaikki on mennyt hyvin kun olen pysynyt irti viinasta. Lopetin myös tupakanpolton samalla viikolla kun viinankin. Ei mennyt kauankaan kun löysin netistä elämänkumppanin, joka on ollut mukana arjen touhuissa. Olen vuosien mittaan panostanut itseeni ja omaan hyvinvointiin liikkumalla ja syömällä terveellisesti, vaikka se ei aina maistuisi niin hyvältä, mutta elämä on arvokas, josta olen kiitollinen. Elän vain päivä kerrallaan, enkä sure mitään kun ei ne surut kumminkaan suremalla lopu.

      Ai niin.. Laita sinäkin tuonne Suomi24:n Treffipalstalle ilmoitus, jos sinulla ei vielä ole elämänkumppania. Saat aivan muuta ajateltavaa kun löydät ihmisen rinnallesi. Käytte reissussa ja nautitte yhdessä elämästä.

      Häntä pystyyn ja tsemppiä!

      Linkki:

      http://treffit.suomi24.fi/

    • serati

      meitä on moneen junaan...

    • kärsin ennen minäkin..

      mäkin pelkäsin ennen kaikkia kauheuksia..mutta en enää nykyään niinkään. olen käynyt asian takia terapiassa ja syönyt myös masennuslääkettä ja niiden avulla olen saanut itseni "kuntoon".
      apua on kyllä olemassa jos vain itse sitä haluaa.näin voi keskittyä elämässä mukaviin asioihin eikä pelko hallitse elämää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      2101
    2. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      81
      2019
    3. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1357
    4. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      122
      1133
    5. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      77
      1087
    6. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      8
      1012
    7. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      170
      842
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      60
      790
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      59
      741
    10. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      241
      701
    Aihe