kuinka saada purettua yhteishuoltajuus?

yksinhuoltajuus,kun ei tarvitse pelätä, että lapset kärsivät alkoholistin käsissä ,vaikka kuinka väittäisi ,tai pitäisi lapsistaan,mutta viina sekoittaa ,ja on tärkein eikä lapset ole etusijalla.

saada tuolla "verukkeella" yksinhuoltajuutta. Vaikka olisi millainen venkula isänä, yhteishuoltajuutta on hyvin vaikea saada. Vähintään pitää olla syyllistynyt pedofiliaan tai insestiin ja niissäkään tapauksissa se ei ole läpihuutojuttu. Näin tämä vaan menee. Ja hyvä että menee näin. Lapsilla on oikeus isään vaikkei tämä pitäisikään lupauksiaan.

mahdotonta kirjoitti:

saada tuolla "verukkeella" yksinhuoltajuutta. Vaikka olisi millainen venkula isänä, yhteishuoltajuutta on hyvin vaikea saada. Vähintään pitää olla syyllistynyt pedofiliaan tai insestiin ja niissäkään tapauksissa se ei ole läpihuutojuttu. Näin tämä vaan menee. Ja hyvä että menee näin. Lapsilla on oikeus isään vaikkei tämä pitäisikään lupauksiaan.

Lue lisää

pedofiliaan tai insestiin, noilla syillä ei ole mitään epäselvää.

Tietenkin jos ei ole muuta näyttöä kuin toisen huoltajan kiusanteko ja perättömät puheet!

Isäthän on aina automaattisesti hulttio isiä riippumatta siitä mistä syystä ero tulee. Juoppoja ja pahoinpitelijöitä, kyllä te osaatte stna!

nimim. kokemusta on... kirjoitti:

Isäthän on aina automaattisesti hulttio isiä riippumatta siitä mistä syystä ero tulee. Juoppoja ja pahoinpitelijöitä, kyllä te osaatte stna!

puhu potaskaa. Jokaiseen syytökseen vaaditaan näyttö ja tutkinta!

Automaattisesti miehet ei ole sitä eikä tätä! Eikä naiset!

Kiitos syytöksistäsi. tässä hieman oikaisen asiaa.
a) miehellä ei ole omaa asuntoa , joten on tavannut lapsiaan meillä tai mennyt lasten kanssa ulos
b) miehen uusi nainen mukana joten todellakin hyväksyn hänet, hänen luokseen ei lapset voi mennä kun siellä koira (tällaisen selityksen olen saanut)
c) lapset 1v ja 2v , joten he eivät vielä itse pysty
tähän tilanteeseen vaikuttamaan
d) miksi ex perunut tulemisiaan on alkoholi, eli hän on ollut kännissä (tämän vuoksi erottiinkin)

--- Lapsilla on oikeus tavata isäänsä ja siellä missä hän asuu. Vain perustelluista syistä esim. väkivalta, päihteet, heitteille jättö yms. vaaditaan valvottuja tapaamisia ja silloin valvojana ei toimi toinen vanhempi vaan sosiaalihuollon järjestämä valvoja---

Niinpä! Mutta lähivanhempi ON velvollinen huolehtimaan siitä että lapset myös pääsevät isän luo. Se tarkoittaa ettei lähivanhempi saa estää edes passiivisesti lasten pääsyä isän luo:
-kieltämällä lapsia menemästä
-ei anna lapsille esim bussirahaa jos lapset haluavat mennä bussilla kun asuvat samassa kaupungissa isän kanssa
-ei pakkaa lasten tavaroita jos lapset on niin pieniä etteivät itse osaa = vedättää isän tulemaan pakkaamaan!
-ei puhu pskaa isästä lapsille ja sillä tavoin aiheuta lapsille kammoa isää kohtaan
-jne.

Lasten noudosta isän luo voitava sopia asiallisesti, eikä edellytä sitä että isä tapaa myös hänet. Ja lasten kustannuksella ei saa kostaa sitä ettei isä välitä äidistä!

tavallinen isä kirjoitti:

--- Lapsilla on oikeus tavata isäänsä ja siellä missä hän asuu. Vain perustelluista syistä esim. väkivalta, päihteet, heitteille jättö yms. vaaditaan valvottuja tapaamisia ja silloin valvojana ei toimi toinen vanhempi vaan sosiaalihuollon järjestämä valvoja---

Niinpä! Mutta lähivanhempi ON velvollinen huolehtimaan siitä että lapset myös pääsevät isän luo. Se tarkoittaa ettei lähivanhempi saa estää edes passiivisesti lasten pääsyä isän luo:
-kieltämällä lapsia menemästä
-ei anna lapsille esim bussirahaa jos lapset haluavat mennä bussilla kun asuvat samassa kaupungissa isän kanssa
-ei pakkaa lasten tavaroita jos lapset on niin pieniä etteivät itse osaa = vedättää isän tulemaan pakkaamaan!
-ei puhu pskaa isästä lapsille ja sillä tavoin aiheuta lapsille kammoa isää kohtaan
-jne.

Lasten noudosta isän luo voitava sopia asiallisesti, eikä edellytä sitä että isä tapaa myös hänet. Ja lasten kustannuksella ei saa kostaa sitä ettei isä välitä äidistä!

Lue lisää

Tapaamisesta aiheutuvat kulut maksaa etävanhempi, tai sovitun huoltajuussopimuksen mukaan. Nehän määritellään siinä.

Oikeudessa ne velvoitetaan etävanhemman maksettavaksi.

Muuhun kirjoitukseesi, yhdyn täysin!

Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin ja mainitsemasi asiat ovat mielestäni jo kiusan tekoa ja lapsen edun vastaisia! Tarkoitushan on, että lapset tapaavat isää tai äitiä (kumpi nyt sitten on etävanhempi) eikä ex-puolisoa!

akka50 kirjoitti:

Tapaamisesta aiheutuvat kulut maksaa etävanhempi, tai sovitun huoltajuussopimuksen mukaan. Nehän määritellään siinä.

Oikeudessa ne velvoitetaan etävanhemman maksettavaksi.

Muuhun kirjoitukseesi, yhdyn täysin!

Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin ja mainitsemasi asiat ovat mielestäni jo kiusan tekoa ja lapsen edun vastaisia! Tarkoitushan on, että lapset tapaavat isää tai äitiä (kumpi nyt sitten on etävanhempi) eikä ex-puolisoa!

Lue lisää

Kumpikin vanhempi on velvollinen edistämään tapaamisia ja huolehtimaan kuluista. Kyllä oikeudessa voidaan antaa päätös että lähivanhempi kuskaa lapset etälle - tai maksaa vaikka puolet kustannuksista. Riippuu minkälainen elatuskyky vanhemmilla on jne.

Jaana__ kirjoitti:

Kumpikin vanhempi on velvollinen edistämään tapaamisia ja huolehtimaan kuluista. Kyllä oikeudessa voidaan antaa päätös että lähivanhempi kuskaa lapset etälle - tai maksaa vaikka puolet kustannuksista. Riippuu minkälainen elatuskyky vanhemmilla on jne.

Lue lisää

Enpähän tuohon usko. Silloin toisen pitää olla vähintään liikuntarajoitteinen ja silloinhan se on perusteltua.

Kyllä se tuomari ne sävelet lukee lakikirjasta eikä "musta tuntuu".

akka50 kirjoitti:

Enpähän tuohon usko. Silloin toisen pitää olla vähintään liikuntarajoitteinen ja silloinhan se on perusteltua.

Kyllä se tuomari ne sävelet lukee lakikirjasta eikä "musta tuntuu".

Lue lisää

Lakikirjassa sanotaan että se on kummankin huoltajan tehtävä edistää suhdetta toiseen vanhempaan. Tätä on sitten tulkittu niin että se osapuoli jolla paremmat mahdollisuudet huolehtia tapaamiskuluista (tai kyydityksestä) on velvollinen näin tekemään. Esimerkiksi jos etällä ei ole autoa niin voidaan velvoittaa lähiä kuskaamaan. Tapauskohtaista - mutta kyllä näitä tapauksia on. Miksi ihmeessä olisi pelkästään etävanhemman vastuulla - mistäs sellainen lakipykälä löytyy?

Jaana__ kirjoitti:

Lakikirjassa sanotaan että se on kummankin huoltajan tehtävä edistää suhdetta toiseen vanhempaan. Tätä on sitten tulkittu niin että se osapuoli jolla paremmat mahdollisuudet huolehtia tapaamiskuluista (tai kyydityksestä) on velvollinen näin tekemään. Esimerkiksi jos etällä ei ole autoa niin voidaan velvoittaa lähiä kuskaamaan. Tapauskohtaista - mutta kyllä näitä tapauksia on. Miksi ihmeessä olisi pelkästään etävanhemman vastuulla - mistäs sellainen lakipykälä löytyy?

Lue lisää

on vedottu, ettei autoa ja kustannukset puoliksi jne.. ei auttanut!

Ei mennyt läpi! Edistää suhdetta ei tarkoita kuskaamista ja kulujen maksamista. Tapaaminen on aina sen vastuulla, joka tapaa lastaan. Mikälli vanhemmat sopivat silloin asia on erikseen ja kirjataan esim. oikeuden päätökseen, jos toinen antaa eriävän mielipiteen niin ei tuomari määrää kuskaamaan tai maksamaan tapaamisesta aiheutuvia kuluja.

Siksi kysyinkin, missä ennakkopäätös?

akka50 kirjoitti:

on vedottu, ettei autoa ja kustannukset puoliksi jne.. ei auttanut!

Ei mennyt läpi! Edistää suhdetta ei tarkoita kuskaamista ja kulujen maksamista. Tapaaminen on aina sen vastuulla, joka tapaa lastaan. Mikälli vanhemmat sopivat silloin asia on erikseen ja kirjataan esim. oikeuden päätökseen, jos toinen antaa eriävän mielipiteen niin ei tuomari määrää kuskaamaan tai maksamaan tapaamisesta aiheutuvia kuluja.

Siksi kysyinkin, missä ennakkopäätös?

Lue lisää

Aniharvoin tapaamisjuttuja viedään korkeimpaan oikeuteen mutta esim KKO:2003:66 sanotaan näin:

"Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että tarvittaessa se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. "

Tuttavapiirissä on paljonkin näitä tapauksia missä kulut on laitettu oikeuden päätöksellä puoliksi tai lähivanhempaa velvoitettu kuskailemaan.

Jaana__ kirjoitti:

Aniharvoin tapaamisjuttuja viedään korkeimpaan oikeuteen mutta esim KKO:2003:66 sanotaan näin:

"Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että tarvittaessa se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. "

Tuttavapiirissä on paljonkin näitä tapauksia missä kulut on laitettu oikeuden päätöksellä puoliksi tai lähivanhempaa velvoitettu kuskailemaan.

Lue lisää

kun lakimiehenikään ei sitä tiennyt.
Samoin ei raastuvanoikeuden tuomarikaan ja hän ilamisi vallalla olevan käytännön. Enkä ole muiltakaan kuullut, jotka käräjillä olisivat käyneet että lähivanhempi kuskaa tms.

Nimenomaan käytäntö on ollut se, että etävanhempi hoitaa tapaamisesta aiheutuvat kulut ja lapsen kuskaamisen (riippuen lapsen iästä).

akka50 kirjoitti:

on vedottu, ettei autoa ja kustannukset puoliksi jne.. ei auttanut!

Ei mennyt läpi! Edistää suhdetta ei tarkoita kuskaamista ja kulujen maksamista. Tapaaminen on aina sen vastuulla, joka tapaa lastaan. Mikälli vanhemmat sopivat silloin asia on erikseen ja kirjataan esim. oikeuden päätökseen, jos toinen antaa eriävän mielipiteen niin ei tuomari määrää kuskaamaan tai maksamaan tapaamisesta aiheutuvia kuluja.

Siksi kysyinkin, missä ennakkopäätös?

Lue lisää

Meillä kirjattiin yhteishuoltosopimukseen, että isä joka meillä on etävanhempi käy hakemassa pojan luokseen ja minä haen hänet kotiin. Jos tapauskohtaisesti ei jostain syystä onnistu, siitä sovitaan ja samalla sovitaan korvaava kuljetus. Eli jos isä hakee ja palauttaa, on minun velvollisuus toisella kerralla sekä viedä että hakea. Joskus isän avopuoliso myös kuskaa isän puolesta poikaa myös harrastuksiin jos isä ei työn puolesta pääse. On myös kirjattu, että jollei ennalta sovittu viikonloppu etähuollossa käy jomman kumman vanhemman taholta, se korvataan kuukauden sisällä ellei ole juridisesti päteviä syitä olla korvaamatta. Emme ole keksineet mitä tuo mahtaa tarkoittaa, mutta neuvosta kirjasimme sen niin.

Sopimus on hyväksytty sosiaaliviranomaisilla eikä mitään käräjäoikeuden päätöksiä olla haettu mistään. Kaikki ollaan sovittu keskenämme.

Sitten maksuista.Isä asuu melko lähellä ja poika kulkee muutenkin siellä joskus viikolla. Pojalla on matkakortti ja joskus on käynyt niin ettei kortilla ole ollut riittävästi rahaa. Kotona on kolikkopurkki hätätilanteiden varalle ja sieltä on poika ottanut kertamaksun verran. Koskaan ei tulis mieleenkään alkaa kiskoa mieheltä niitä kolikoita takaisin. Jo se olisi naurettavaa.

Minä ainakin omalta osaltani pyrin olemaan lapselle aikuinen esimerkki, enkä isokokoinen lapsi haittaamassa lapsen elämää. Meillä on helkutin toimiva yhteishuoltosysteemi ja siitä ollaan kait jopa kateellisia. Eräs pojan seurakaverin äiti joka erosi alkoi syyttää, aivan siis syyttää minua siitä että olen liian lepsu enkä 'pidä puoliani ja kosta ex miehelle meidän eron'! Kaikkea sitä kuulee!

akka50 kirjoitti:

kun lakimiehenikään ei sitä tiennyt.
Samoin ei raastuvanoikeuden tuomarikaan ja hän ilamisi vallalla olevan käytännön. Enkä ole muiltakaan kuullut, jotka käräjillä olisivat käyneet että lähivanhempi kuskaa tms.

Nimenomaan käytäntö on ollut se, että etävanhempi hoitaa tapaamisesta aiheutuvat kulut ja lapsen kuskaamisen (riippuen lapsen iästä).

Lue lisää

tasapuolisuuden nimissä voisitko nyt itse laittaa tuohon niitä sun oikeuden päätösten numeroita tueksi väitteillesi.

kiittää ja odottaa.

Lähivanhempi, äiti kirjoitti:

Meillä kirjattiin yhteishuoltosopimukseen, että isä joka meillä on etävanhempi käy hakemassa pojan luokseen ja minä haen hänet kotiin. Jos tapauskohtaisesti ei jostain syystä onnistu, siitä sovitaan ja samalla sovitaan korvaava kuljetus. Eli jos isä hakee ja palauttaa, on minun velvollisuus toisella kerralla sekä viedä että hakea. Joskus isän avopuoliso myös kuskaa isän puolesta poikaa myös harrastuksiin jos isä ei työn puolesta pääse. On myös kirjattu, että jollei ennalta sovittu viikonloppu etähuollossa käy jomman kumman vanhemman taholta, se korvataan kuukauden sisällä ellei ole juridisesti päteviä syitä olla korvaamatta. Emme ole keksineet mitä tuo mahtaa tarkoittaa, mutta neuvosta kirjasimme sen niin.

Sopimus on hyväksytty sosiaaliviranomaisilla eikä mitään käräjäoikeuden päätöksiä olla haettu mistään. Kaikki ollaan sovittu keskenämme.

Sitten maksuista.Isä asuu melko lähellä ja poika kulkee muutenkin siellä joskus viikolla. Pojalla on matkakortti ja joskus on käynyt niin ettei kortilla ole ollut riittävästi rahaa. Kotona on kolikkopurkki hätätilanteiden varalle ja sieltä on poika ottanut kertamaksun verran. Koskaan ei tulis mieleenkään alkaa kiskoa mieheltä niitä kolikoita takaisin. Jo se olisi naurettavaa.

Minä ainakin omalta osaltani pyrin olemaan lapselle aikuinen esimerkki, enkä isokokoinen lapsi haittaamassa lapsen elämää. Meillä on helkutin toimiva yhteishuoltosysteemi ja siitä ollaan kait jopa kateellisia. Eräs pojan seurakaverin äiti joka erosi alkoi syyttää, aivan siis syyttää minua siitä että olen liian lepsu enkä 'pidä puoliani ja kosta ex miehelle meidän eron'! Kaikkea sitä kuulee!

Lue lisää

että teillä toimii yhteishuoltajuus hyvin.

Vanhemmat saa sopia mitä haluavat ja lastenvalvoja sen vahvistaa. Toisin on, jos ei se vanhemmille sovi silloin ei lastenvalvoja voi päättää asiaa.

pallopoika kirjoitti:

tasapuolisuuden nimissä voisitko nyt itse laittaa tuohon niitä sun oikeuden päätösten numeroita tueksi väitteillesi.

kiittää ja odottaa.

Mistäpä luet siviilioikeuden päätöksiä?

Sen sijaan KKO ennakkopäätöksiä saa lukea kun ne laitetaan anonyymisti esille.

Mitäpä hyötylsit Dnrosta?

akka50 kirjoitti:

Mistäpä luet siviilioikeuden päätöksiä?

Sen sijaan KKO ennakkopäätöksiä saa lukea kun ne laitetaan anonyymisti esille.

Mitäpä hyötylsit Dnrosta?

ellei sitä ole. etpä ole tainnut itsekään nähdä.

Jaana__ kirjoitti:

Aniharvoin tapaamisjuttuja viedään korkeimpaan oikeuteen mutta esim KKO:2003:66 sanotaan näin:

"Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että tarvittaessa se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. "

Tuttavapiirissä on paljonkin näitä tapauksia missä kulut on laitettu oikeuden päätöksellä puoliksi tai lähivanhempaa velvoitettu kuskailemaan.

Lue lisää

Siinähän on selkeät perustelut ja kun oikein tulkitsee niin se hävisi sen jutun. Lisäksi siinä todetaan; Tapaamisista aiheutuvista kustannuksista käräjäoikeus lausui, että niistä vastaa lähtökohtaisesti se, jota tapaamaan lapsi oikeutetaan, eikä ole ilmoitusvelvollisuutta ja korkeinoikeus ei muuttanut päätöstä.

KKO:2003:66
Lapsen huolto ja tapaamisoikeus


Diaarinumero: S2002/780
Esittelypäivä: 11.2.2003
Antopäivä: 8.7.2003
Taltio: 1776

Kysymys tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvista lapsen matkakuluista.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Hakemus Vantaan käräjäoikeudessa
Kaarinassa asuva A vaati, että hänen ja B:n yhteinen lapsi C, joka asui B:n kanssa Vantaalla, oikeutetaan tapaamaan A:ta ja olemaan A:n luona hakemuksesta ilmenevän mukaisesti. Lisäksi A vaati, että B velvoitetaan maksamaan tapaamisten yhteydessä C:n matkat Vantaalta Kaarinaan sekä hoitamaan C:n matkajärjestelyt ja ilmoittamaan niistä A:lle viimeistään vuorokautta ennen lähtöajankohtaa.

B vaati hakemuksen hylkäämistä matkakulujen ja ilmoitusvelvollisuuden osalta ja vaati puolestaan, että A velvoitetaan vastaamaan tapaamisiin liittyvistä kustannuksista sekä matkajärjestelyistä.

Käräjäoikeuden päätös 5.12.2001
Käräjäoikeus oikeutti C:n tapaamaan A:ta ja olemaan hänen luonaan joka kolmas viikonloppu siten, että lähtö Turkuun tapahtuu perjantaina viimeistään kaksi tuntia C:n koulun päättymisen jälkeen ja paluu Vantaalle tapahtuu sunnuntai-iltana viimeistään kello 19.00, parittomien vuosien joulut aatonaattoillasta tapaninpäivän iltaan, kaikki koulun syyslomat ja muista koulun loma-ajoista puolet.

Tapaamisista aiheutuvista kustannuksista käräjäoikeus lausui, että niistä vastaa lähtökohtaisesti se, jota tapaamaan lapsi oikeutetaan. Tästä voidaan poiketa, jos katsotaan kohtuulliseksi, että kumpikin vanhempi osallistuu tapaamiskustannuksiin. Käräjäoikeuteen annetun selvityksen perusteella oli katsottava, että huomioon ottaen kummankin vanhemman tulot ja varallisuus sekä ne seikat, että B on kahden lapsen yksinhuoltajaäiti ja että A maksaa C:lle elatusapua 696 markkaa kuukaudessa, oli perusteltua, että A vastaa tapaamisista aiheutuvista kustannuksista.

Asian on ratkaissut käräjäviskaali Mikko Sihvola.

Helsingin hovioikeuden tuomio 4.7.2002
A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pauli Viitanen, Helena Sunila ja Thea Lång. Esittelijä Outi Mustajoki.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että B velvoitetaan maksamaan C:n matkat Vantaalta Kaarinaan sekä vastaamaan tältä osin matkajärjestelyistä ja ilmoittamaan niistä A:lle viimeistään vuorokautta ennen matkaa.

B vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
C:llä, joka asuu Vantaalla äitinsä B:n luona, on hovioikeuden vahvistamin tavoin oikeus tavata isäänsä A:ta, joka asuu Kaarinassa. Asiassa on kysymys siitä, voidaanko B velvoittaa osallistumaan niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat C:n matkoista Vantaalta Kaarinaan tapaamaan isäänsä. A on myös vaatinut, että B velvoitettaisiin ilmoittamaan yksityiskohtaisesti matkajärjestelyistä vähintään vuorokautta ennen joka tapaamista.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:n mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että tarvittaessa se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. Esteenä kuluvastuuta koskevan määräyksen antamiselle ei voida pitää sitä, että sanottuun lakiin ei sisälly nimenomaista säännöstä tällaisesta velvollisuudesta eikä siten myöskään niistä perusteista, jotka velvoittamista harkittaessa tulisi ottaa huomioon. Määräys ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun on kysymys vain vähäisistä kustannuksista.

Korkein oikeus katsoo, että päätettäessä tapaamiskustannuksia koskevasta vastuusta on perusteltua noudattaa soveltuvin osin lapsen elatuksesta annetun lain säännöksistä ilmeneviä periaatteita siitäkin syystä, että nyt kysymyksessä olevia matkakuluja voidaan pitää sellaisina kustannuksina, jotka tuon lain 1 §:n mukaan kuuluvat lapsen elatukseen ja jotka siten voitaisiin harkinnan mukaan ottaa huomioon elatusavun määrää vahvistettaessa. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

Asianosaiset ovat aikanaan solmineet C:n elatuksesta sopimuksen, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut. Siinä ei ole otettu huomioon tapaamisoikeudesta aiheutuvia kustannuksia, joiden osalta asianosaisten kesken on noudatettu A:n nyt vahvistettavaksi vaatimaa käytäntöä. B on siten vastannut C:n matkakuluista Vantaalta Kaarinaan ja A Kaarinasta Vantaalle.

Hovioikeuden tuomion mukaan C matkustaa isäänsä tapaamaan säännöllisesti joka kolmantena viikonloppuna. Kun otetaan huomioon myös Vantaan ja Kaarinan välinen etäisyys, voidaan todeta, että matkakulut eivät kohoa kuukaudessa kovin merkittäviksi. Tämän perusteella arvioiden ei ole tarvetta antaa erillistä määräystä siitä, kenen on nuo kulut maksettava. B on kuitenkin ilmoittanut, että hän ei enää kykene osaltaan vastaamaan matkakuluista, koska hänen taloudelliset olosuhteensa ovat huonontuneet sen johdosta, että hän nyt on yksinhuoltaja ja hänen huollettavanaan on myös toinen lapsi. Kun A on toisaalta vaatinut noudatetun käytännön vahvistamista, Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa on perusteltua antaa määräys siitä, miten vanhempien tulee matkakuluista vastata.

A:n C:lle maksama elatusapu vastaa suuruudeltaan lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain mukaista elatustukea, joka tarkoittaa sitä vähimmäismäärää, joka lähtökohtaisesti jokaisen elatusvelvollisen tulisi maksaa lapsen riittävään elatukseen. A:lla ei ole muuta lakiin perustuvaa elatusvastuuta. Nämä seikat ja A:n maksukyky sekä B:n olosuhteet huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo alempien oikeuksien tavoin olevan kohtuullista, että A vastaa C:n matkakuluista kokonaisuudessaan. Tätä arviota ei muuta se A:n ilmoittama seikka, että hän osallistuu myös C:n harrastusmenoihin 40 eurolla kuukaudessa. Näin ollen ei ole perustetta hyväksyä A:n vaatimusta B:n velvoittamisesta vastaamaan osaltaan C:n matkakuluista.

Matkajärjestelyt ja niistä ilmoittaminen toiselle vanhemmalle ovat sellaisia seikkoja, joista voidaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla antaa tarkempia määräyksiä. C on kuitenkin jo 14-vuotias eikä lapsen ikä huomioon ottaen tai muutoinkaan ole tullut esiin seikkoja, joiden johdosta olisi perusteltua katsoa määräyksen antamisen matkajärjestelyistä ja niistä ilmoittamisesta olevan tarpeen tapaamisoikeuden toteuttamisen kannalta.

pallopoika kirjoitti:

ellei sitä ole. etpä ole tainnut itsekään nähdä.

Sinulle todiste, edellinen tulkinnut päätöksen toisin, vai sinäkö se eri nimimerkeillä kirjoitat?

KKO:2003:66
Lapsen huolto ja tapaamisoikeus


Diaarinumero: S2002/780
Esittelypäivä: 11.2.2003
Antopäivä: 8.7.2003
Taltio: 1776

Kysymys tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvista lapsen matkakuluista.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Hakemus Vantaan käräjäoikeudessa
Kaarinassa asuva A vaati, että hänen ja B:n yhteinen lapsi C, joka asui B:n kanssa Vantaalla, oikeutetaan tapaamaan A:ta ja olemaan A:n luona hakemuksesta ilmenevän mukaisesti. Lisäksi A vaati, että B velvoitetaan maksamaan tapaamisten yhteydessä C:n matkat Vantaalta Kaarinaan sekä hoitamaan C:n matkajärjestelyt ja ilmoittamaan niistä A:lle viimeistään vuorokautta ennen lähtöajankohtaa.

B vaati hakemuksen hylkäämistä matkakulujen ja ilmoitusvelvollisuuden osalta ja vaati puolestaan, että A velvoitetaan vastaamaan tapaamisiin liittyvistä kustannuksista sekä matkajärjestelyistä.

Käräjäoikeuden päätös 5.12.2001
Käräjäoikeus oikeutti C:n tapaamaan A:ta ja olemaan hänen luonaan joka kolmas viikonloppu siten, että lähtö Turkuun tapahtuu perjantaina viimeistään kaksi tuntia C:n koulun päättymisen jälkeen ja paluu Vantaalle tapahtuu sunnuntai-iltana viimeistään kello 19.00, parittomien vuosien joulut aatonaattoillasta tapaninpäivän iltaan, kaikki koulun syyslomat ja muista koulun loma-ajoista puolet.

Tapaamisista aiheutuvista kustannuksista käräjäoikeus lausui, että niistä vastaa lähtökohtaisesti se, jota tapaamaan lapsi oikeutetaan. Tästä voidaan poiketa, jos katsotaan kohtuulliseksi, että kumpikin vanhempi osallistuu tapaamiskustannuksiin. Käräjäoikeuteen annetun selvityksen perusteella oli katsottava, että huomioon ottaen kummankin vanhemman tulot ja varallisuus sekä ne seikat, että B on kahden lapsen yksinhuoltajaäiti ja että A maksaa C:lle elatusapua 696 markkaa kuukaudessa, oli perusteltua, että A vastaa tapaamisista aiheutuvista kustannuksista.

Asian on ratkaissut käräjäviskaali Mikko Sihvola.

Helsingin hovioikeuden tuomio 4.7.2002
A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pauli Viitanen, Helena Sunila ja Thea Lång. Esittelijä Outi Mustajoki.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että B velvoitetaan maksamaan C:n matkat Vantaalta Kaarinaan sekä vastaamaan tältä osin matkajärjestelyistä ja ilmoittamaan niistä A:lle viimeistään vuorokautta ennen matkaa.

B vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
C:llä, joka asuu Vantaalla äitinsä B:n luona, on hovioikeuden vahvistamin tavoin oikeus tavata isäänsä A:ta, joka asuu Kaarinassa. Asiassa on kysymys siitä, voidaanko B velvoittaa osallistumaan niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat C:n matkoista Vantaalta Kaarinaan tapaamaan isäänsä. A on myös vaatinut, että B velvoitettaisiin ilmoittamaan yksityiskohtaisesti matkajärjestelyistä vähintään vuorokautta ennen joka tapaamista.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:n mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että tarvittaessa se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. Esteenä kuluvastuuta koskevan määräyksen antamiselle ei voida pitää sitä, että sanottuun lakiin ei sisälly nimenomaista säännöstä tällaisesta velvollisuudesta eikä siten myöskään niistä perusteista, jotka velvoittamista harkittaessa tulisi ottaa huomioon. Määräys ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun on kysymys vain vähäisistä kustannuksista.

Korkein oikeus katsoo, että päätettäessä tapaamiskustannuksia koskevasta vastuusta on perusteltua noudattaa soveltuvin osin lapsen elatuksesta annetun lain säännöksistä ilmeneviä periaatteita siitäkin syystä, että nyt kysymyksessä olevia matkakuluja voidaan pitää sellaisina kustannuksina, jotka tuon lain 1 §:n mukaan kuuluvat lapsen elatukseen ja jotka siten voitaisiin harkinnan mukaan ottaa huomioon elatusavun määrää vahvistettaessa. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

Asianosaiset ovat aikanaan solmineet C:n elatuksesta sopimuksen, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut. Siinä ei ole otettu huomioon tapaamisoikeudesta aiheutuvia kustannuksia, joiden osalta asianosaisten kesken on noudatettu A:n nyt vahvistettavaksi vaatimaa käytäntöä. B on siten vastannut C:n matkakuluista Vantaalta Kaarinaan ja A Kaarinasta Vantaalle.

Hovioikeuden tuomion mukaan C matkustaa isäänsä tapaamaan säännöllisesti joka kolmantena viikonloppuna. Kun otetaan huomioon myös Vantaan ja Kaarinan välinen etäisyys, voidaan todeta, että matkakulut eivät kohoa kuukaudessa kovin merkittäviksi. Tämän perusteella arvioiden ei ole tarvetta antaa erillistä määräystä siitä, kenen on nuo kulut maksettava. B on kuitenkin ilmoittanut, että hän ei enää kykene osaltaan vastaamaan matkakuluista, koska hänen taloudelliset olosuhteensa ovat huonontuneet sen johdosta, että hän nyt on yksinhuoltaja ja hänen huollettavanaan on myös toinen lapsi. Kun A on toisaalta vaatinut noudatetun käytännön vahvistamista, Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa on perusteltua antaa määräys siitä, miten vanhempien tulee matkakuluista vastata.

A:n C:lle maksama elatusapu vastaa suuruudeltaan lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain mukaista elatustukea, joka tarkoittaa sitä vähimmäismäärää, joka lähtökohtaisesti jokaisen elatusvelvollisen tulisi maksaa lapsen riittävään elatukseen. A:lla ei ole muuta lakiin perustuvaa elatusvastuuta. Nämä seikat ja A:n maksukyky sekä B:n olosuhteet huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo alempien oikeuksien tavoin olevan kohtuullista, että A vastaa C:n matkakuluista kokonaisuudessaan. Tätä arviota ei muuta se A:n ilmoittama seikka, että hän osallistuu myös C:n harrastusmenoihin 40 eurolla kuukaudessa. Näin ollen ei ole perustetta hyväksyä A:n vaatimusta B:n velvoittamisesta vastaamaan osaltaan C:n matkakuluista.

Matkajärjestelyt ja niistä ilmoittaminen toiselle vanhemmalle ovat sellaisia seikkoja, joista voidaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla antaa tarkempia määräyksiä. C on kuitenkin jo 14-vuotias eikä lapsen ikä huomioon ottaen tai muutoinkaan ole tullut esiin seikkoja, joiden johdosta olisi perusteltua katsoa määräyksen antamisen matkajärjestelyistä ja niistä ilmoittamisesta olevan tarpeen tapaamisoikeuden toteuttamisen kannalta.

akka50 kirjoitti:

Sinulle todiste, edellinen tulkinnut päätöksen toisin, vai sinäkö se eri nimimerkeillä kirjoitat?

KKO:2003:66
Lapsen huolto ja tapaamisoikeus


Diaarinumero: S2002/780
Esittelypäivä: 11.2.2003
Antopäivä: 8.7.2003
Taltio: 1776

Kysymys tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvista lapsen matkakuluista.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Hakemus Vantaan käräjäoikeudessa
Kaarinassa asuva A vaati, että hänen ja B:n yhteinen lapsi C, joka asui B:n kanssa Vantaalla, oikeutetaan tapaamaan A:ta ja olemaan A:n luona hakemuksesta ilmenevän mukaisesti. Lisäksi A vaati, että B velvoitetaan maksamaan tapaamisten yhteydessä C:n matkat Vantaalta Kaarinaan sekä hoitamaan C:n matkajärjestelyt ja ilmoittamaan niistä A:lle viimeistään vuorokautta ennen lähtöajankohtaa.

B vaati hakemuksen hylkäämistä matkakulujen ja ilmoitusvelvollisuuden osalta ja vaati puolestaan, että A velvoitetaan vastaamaan tapaamisiin liittyvistä kustannuksista sekä matkajärjestelyistä.

Käräjäoikeuden päätös 5.12.2001
Käräjäoikeus oikeutti C:n tapaamaan A:ta ja olemaan hänen luonaan joka kolmas viikonloppu siten, että lähtö Turkuun tapahtuu perjantaina viimeistään kaksi tuntia C:n koulun päättymisen jälkeen ja paluu Vantaalle tapahtuu sunnuntai-iltana viimeistään kello 19.00, parittomien vuosien joulut aatonaattoillasta tapaninpäivän iltaan, kaikki koulun syyslomat ja muista koulun loma-ajoista puolet.

Tapaamisista aiheutuvista kustannuksista käräjäoikeus lausui, että niistä vastaa lähtökohtaisesti se, jota tapaamaan lapsi oikeutetaan. Tästä voidaan poiketa, jos katsotaan kohtuulliseksi, että kumpikin vanhempi osallistuu tapaamiskustannuksiin. Käräjäoikeuteen annetun selvityksen perusteella oli katsottava, että huomioon ottaen kummankin vanhemman tulot ja varallisuus sekä ne seikat, että B on kahden lapsen yksinhuoltajaäiti ja että A maksaa C:lle elatusapua 696 markkaa kuukaudessa, oli perusteltua, että A vastaa tapaamisista aiheutuvista kustannuksista.

Asian on ratkaissut käräjäviskaali Mikko Sihvola.

Helsingin hovioikeuden tuomio 4.7.2002
A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pauli Viitanen, Helena Sunila ja Thea Lång. Esittelijä Outi Mustajoki.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että B velvoitetaan maksamaan C:n matkat Vantaalta Kaarinaan sekä vastaamaan tältä osin matkajärjestelyistä ja ilmoittamaan niistä A:lle viimeistään vuorokautta ennen matkaa.

B vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
C:llä, joka asuu Vantaalla äitinsä B:n luona, on hovioikeuden vahvistamin tavoin oikeus tavata isäänsä A:ta, joka asuu Kaarinassa. Asiassa on kysymys siitä, voidaanko B velvoittaa osallistumaan niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat C:n matkoista Vantaalta Kaarinaan tapaamaan isäänsä. A on myös vaatinut, että B velvoitettaisiin ilmoittamaan yksityiskohtaisesti matkajärjestelyistä vähintään vuorokautta ennen joka tapaamista.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:n mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että tarvittaessa se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. Esteenä kuluvastuuta koskevan määräyksen antamiselle ei voida pitää sitä, että sanottuun lakiin ei sisälly nimenomaista säännöstä tällaisesta velvollisuudesta eikä siten myöskään niistä perusteista, jotka velvoittamista harkittaessa tulisi ottaa huomioon. Määräys ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun on kysymys vain vähäisistä kustannuksista.

Korkein oikeus katsoo, että päätettäessä tapaamiskustannuksia koskevasta vastuusta on perusteltua noudattaa soveltuvin osin lapsen elatuksesta annetun lain säännöksistä ilmeneviä periaatteita siitäkin syystä, että nyt kysymyksessä olevia matkakuluja voidaan pitää sellaisina kustannuksina, jotka tuon lain 1 §:n mukaan kuuluvat lapsen elatukseen ja jotka siten voitaisiin harkinnan mukaan ottaa huomioon elatusavun määrää vahvistettaessa. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

Asianosaiset ovat aikanaan solmineet C:n elatuksesta sopimuksen, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut. Siinä ei ole otettu huomioon tapaamisoikeudesta aiheutuvia kustannuksia, joiden osalta asianosaisten kesken on noudatettu A:n nyt vahvistettavaksi vaatimaa käytäntöä. B on siten vastannut C:n matkakuluista Vantaalta Kaarinaan ja A Kaarinasta Vantaalle.

Hovioikeuden tuomion mukaan C matkustaa isäänsä tapaamaan säännöllisesti joka kolmantena viikonloppuna. Kun otetaan huomioon myös Vantaan ja Kaarinan välinen etäisyys, voidaan todeta, että matkakulut eivät kohoa kuukaudessa kovin merkittäviksi. Tämän perusteella arvioiden ei ole tarvetta antaa erillistä määräystä siitä, kenen on nuo kulut maksettava. B on kuitenkin ilmoittanut, että hän ei enää kykene osaltaan vastaamaan matkakuluista, koska hänen taloudelliset olosuhteensa ovat huonontuneet sen johdosta, että hän nyt on yksinhuoltaja ja hänen huollettavanaan on myös toinen lapsi. Kun A on toisaalta vaatinut noudatetun käytännön vahvistamista, Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa on perusteltua antaa määräys siitä, miten vanhempien tulee matkakuluista vastata.

A:n C:lle maksama elatusapu vastaa suuruudeltaan lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain mukaista elatustukea, joka tarkoittaa sitä vähimmäismäärää, joka lähtökohtaisesti jokaisen elatusvelvollisen tulisi maksaa lapsen riittävään elatukseen. A:lla ei ole muuta lakiin perustuvaa elatusvastuuta. Nämä seikat ja A:n maksukyky sekä B:n olosuhteet huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo alempien oikeuksien tavoin olevan kohtuullista, että A vastaa C:n matkakuluista kokonaisuudessaan. Tätä arviota ei muuta se A:n ilmoittama seikka, että hän osallistuu myös C:n harrastusmenoihin 40 eurolla kuukaudessa. Näin ollen ei ole perustetta hyväksyä A:n vaatimusta B:n velvoittamisesta vastaamaan osaltaan C:n matkakuluista.

Matkajärjestelyt ja niistä ilmoittaminen toiselle vanhemmalle ovat sellaisia seikkoja, joista voidaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla antaa tarkempia määräyksiä. C on kuitenkin jo 14-vuotias eikä lapsen ikä huomioon ottaen tai muutoinkaan ole tullut esiin seikkoja, joiden johdosta olisi perusteltua katsoa määräyksen antamisen matkajärjestelyistä ja niistä ilmoittamisesta olevan tarpeen tapaamisoikeuden toteuttamisen kannalta.

Lue lisää

ensin esittänet perustellun selityksen eri nimimerkeistä??

jos ymmärrät laista ja päätöksistä mitään, tuo esittämäsi päätös koskee tilannetta jossa B:n tilanne on - KKO:n tekstin mukaan:

"B on kuitenkin ilmoittanut, että hän ei enää kykene osaltaan vastaamaan matkakuluista, koska hänen taloudelliset olosuhteensa ovat huonontuneet sen johdosta, että hän nyt on yksinhuoltaja ja hänen huollettavanaan on myös toinen lapsi. "

päätöksellä on otettu huomioon, KKO:n tekstiä lainaten:

"Korkein oikeus katsoo, että päätettäessä tapaamiskustannuksia koskevasta vastuusta on perusteltua noudattaa soveltuvin osin lapsen elatuksesta annetun lain säännöksistä ilmeneviä periaatteita siitäkin syystä, että nyt kysymyksessä olevia matkakuluja voidaan pitää sellaisina kustannuksina, jotka tuon lain 1 §:n mukaan kuuluvat lapsen elatukseen ja jotka siten voitaisiin harkinnan mukaan ottaa huomioon elatusavun määrää vahvistettaessa. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. "

huomaa etenkin viimeinen lause. elatussopimuksessa ei ollut mainintaa matkakuluista, mutta: myös olosuhteet sopimuksen teon jälkeen ovat muuttuneet ja B:n taloudellinen tilanne ja muu elatusvastuu on muuttunut. etetnkin siis taloudellinen tilanne muuttunut huonommaksi.

sinunko mielestä tämä päätös kattaa kaikki eronneet parit? toivotan onnea valitsemallesi valistusuralle, mutta toivon mukaan ei koske ainakaan minua eron astuttua voimaan, sillä minä aion jatkaa ansiotyössä enkä todellakaan hanki lisää elätettäviä, aion myös kykyni mukaan pysyä terveenä ja työkykyisenä, voidakseni osallistua lapseni elatukseen kuten tässä vaiheessa on alustavasti sovittu, mikä tarkoittaa: hoidan oman osuuteni lapsen tapaamisoikeudesta äitiinsä josta tulee etävanhempi, sekä osallistun matkakustannuksiin siitä huolimatta, että minä ja lapsi muutamme toiselle paikkakunnalle.

pallpoika kirjoitti:

ensin esittänet perustellun selityksen eri nimimerkeistä??

jos ymmärrät laista ja päätöksistä mitään, tuo esittämäsi päätös koskee tilannetta jossa B:n tilanne on - KKO:n tekstin mukaan:

"B on kuitenkin ilmoittanut, että hän ei enää kykene osaltaan vastaamaan matkakuluista, koska hänen taloudelliset olosuhteensa ovat huonontuneet sen johdosta, että hän nyt on yksinhuoltaja ja hänen huollettavanaan on myös toinen lapsi. "

päätöksellä on otettu huomioon, KKO:n tekstiä lainaten:

"Korkein oikeus katsoo, että päätettäessä tapaamiskustannuksia koskevasta vastuusta on perusteltua noudattaa soveltuvin osin lapsen elatuksesta annetun lain säännöksistä ilmeneviä periaatteita siitäkin syystä, että nyt kysymyksessä olevia matkakuluja voidaan pitää sellaisina kustannuksina, jotka tuon lain 1 §:n mukaan kuuluvat lapsen elatukseen ja jotka siten voitaisiin harkinnan mukaan ottaa huomioon elatusavun määrää vahvistettaessa. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. "

huomaa etenkin viimeinen lause. elatussopimuksessa ei ollut mainintaa matkakuluista, mutta: myös olosuhteet sopimuksen teon jälkeen ovat muuttuneet ja B:n taloudellinen tilanne ja muu elatusvastuu on muuttunut. etetnkin siis taloudellinen tilanne muuttunut huonommaksi.

sinunko mielestä tämä päätös kattaa kaikki eronneet parit? toivotan onnea valitsemallesi valistusuralle, mutta toivon mukaan ei koske ainakaan minua eron astuttua voimaan, sillä minä aion jatkaa ansiotyössä enkä todellakaan hanki lisää elätettäviä, aion myös kykyni mukaan pysyä terveenä ja työkykyisenä, voidakseni osallistua lapseni elatukseen kuten tässä vaiheessa on alustavasti sovittu, mikä tarkoittaa: hoidan oman osuuteni lapsen tapaamisoikeudesta äitiinsä josta tulee etävanhempi, sekä osallistun matkakustannuksiin siitä huolimatta, että minä ja lapsi muutamme toiselle paikkakunnalle.

Lue lisää

1. kysymykseesi? "sinunko mielestä tämä päätös kattaa kaikki eronneet parit"?

Näin en ole väittänyt. Olen ko. ajan korostanut, että vanhemmat saavat sopia mitä haluavat jos keskenään sopivat! Saathan maksaa mitä ikinä haluat, mutta ei pidä sotkea asiayhteyksiä ja antaa muiden ymmärtää sen olevan vallalla oleva käytäntö.

Riitatilanteissa nyt vain oikeuden tulkinnat näyttävät olevan niin, että "etä" huolehtii tapaamiskustannukset ja matkat. Poikkeuksena jos toinen asuu ulkomailla tai tulee perusteltu olosuhdemuutos. Tietenkin saa ja jokainen voi väittää mitä haluaa, mutta ei se perustu faktaan.

Elatussopimus on eriasia kuin oikeuden päätös. Elatussopimus on (vaikka onkin sosiaalihuollon vahvistama) vanhempien tekemä sopimus!

2. "toivotan onnea valitsemallesi valistusuralle"
Suotta toivottelet, minulla kun ei ole
elatukseen liittyviä valitusasioita.
Loppuvuodatukseesi en ota kantaa. Jokainen
makaa niinkuin petaa : D

akka50 kirjoitti:

1. kysymykseesi? "sinunko mielestä tämä päätös kattaa kaikki eronneet parit"?

Näin en ole väittänyt. Olen ko. ajan korostanut, että vanhemmat saavat sopia mitä haluavat jos keskenään sopivat! Saathan maksaa mitä ikinä haluat, mutta ei pidä sotkea asiayhteyksiä ja antaa muiden ymmärtää sen olevan vallalla oleva käytäntö.

Riitatilanteissa nyt vain oikeuden tulkinnat näyttävät olevan niin, että "etä" huolehtii tapaamiskustannukset ja matkat. Poikkeuksena jos toinen asuu ulkomailla tai tulee perusteltu olosuhdemuutos. Tietenkin saa ja jokainen voi väittää mitä haluaa, mutta ei se perustu faktaan.

Elatussopimus on eriasia kuin oikeuden päätös. Elatussopimus on (vaikka onkin sosiaalihuollon vahvistama) vanhempien tekemä sopimus!

2. "toivotan onnea valitsemallesi valistusuralle"
Suotta toivottelet, minulla kun ei ole
elatukseen liittyviä valitusasioita.
Loppuvuodatukseesi en ota kantaa. Jokainen
makaa niinkuin petaa : D

Lue lisää

Yksi oikeuden tulkinta ei koske kaikkia
tapauksia Riitatilanteissa.
Kyllä sinä sen tiedät ja ihmettelen jos
joku jaksaa enää kommentoida väitteitäsi.

Nimimerkki kirjoitti:

Yksi oikeuden tulkinta ei koske kaikkia
tapauksia Riitatilanteissa.
Kyllä sinä sen tiedät ja ihmettelen jos
joku jaksaa enää kommentoida väitteitäsi.

Sinusta huomaa, että olet käynyt kiertokoulua ja senkin väärinpäin.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset ovat niitä, joihin asianajajat vetoavat omissa jutuissaan.
Korkein oikeus ei käsittele samaa asiaa enää uudelleen ellei laki ole muuttunut!
Käräjäoikeudessa/hovioikeudessa ei kenelläkään tuomarilla riitä kanttia alkaa toimimaan vastoin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä!
Älä siis ala puhumaan mistään tulkinnoista tässä asiayhteydessä.
Tuosta vuodesta 2003 on oikeuden pitänyt ottaa ko. asiassa kantansa ennakkopäätöksestä.
Mikäli käräjäoikeus tuomitsisi eri tavalla, joutuisi seuraava oikeusaste korjaamaan alioikeudessa tapahtuneen eroavaisuuden ennakkopäätökseen.
Tämän asian saat selville kun otat yhteyden vaikka kuntasi oikeusavustajaan!

Legal counsel kirjoitti:

Sinusta huomaa, että olet käynyt kiertokoulua ja senkin väärinpäin.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset ovat niitä, joihin asianajajat vetoavat omissa jutuissaan.
Korkein oikeus ei käsittele samaa asiaa enää uudelleen ellei laki ole muuttunut!
Käräjäoikeudessa/hovioikeudessa ei kenelläkään tuomarilla riitä kanttia alkaa toimimaan vastoin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä!
Älä siis ala puhumaan mistään tulkinnoista tässä asiayhteydessä.
Tuosta vuodesta 2003 on oikeuden pitänyt ottaa ko. asiassa kantansa ennakkopäätöksestä.
Mikäli käräjäoikeus tuomitsisi eri tavalla, joutuisi seuraava oikeusaste korjaamaan alioikeudessa tapahtuneen eroavaisuuden ennakkopäätökseen.
Tämän asian saat selville kun otat yhteyden vaikka kuntasi oikeusavustajaan!

Lue lisää

Vetoaa kun tapaukset vastaavat toisiaan.

Kahdeksan kymmenestä erosta tapahtuu naisen aloitteesta.
Lopuistakin iso osa on nalkutettu mies hakemaan eroa.
Tälle (nais)sukupolvelle ei kelpaa enää juuri mikään.
Parissakymmenessä vuodessa marinan määrä on satakertaistunut.
Entäpä nyt kasvamassa olevat yh-lapset? Mikä on heidän kohtalonsa? Psykiatrin hoidossa tuhatkertainen määrä tilastojen mukaan.
Ei hyvältä näytä!

Erikoista porukkaa tälle palstalle kirjoittelee. Nähtävästi äly ei ole tarkoitettu jaettavaksi täällä, joten lyhyen visiitin jälkeen keskustelu jatkuu elävässä elämässä. Miten tällaista edes voi nimittää "keskustelupalstaksi" ?!

Koulu ei ole lapsen huoltaja eikä syypää siihen että jonkun lapsen vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla. Osoitat omaa vastuuttomuuttasi kun et välitä hankkia lapsen hyväksi toisen huoltajan nimeä paperiin. Et ole sen parempi kuin hänkään. Hankkiessan nimen koulu on ottanut myös sinun vastuuta niskoilleen, ja hyvä niin. Onneksi joku joskus jossain välittää vielä lapsistakin.

välittäviä kirjoitti:

Koulu ei ole lapsen huoltaja eikä syypää siihen että jonkun lapsen vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla. Osoitat omaa vastuuttomuuttasi kun et välitä hankkia lapsen hyväksi toisen huoltajan nimeä paperiin. Et ole sen parempi kuin hänkään. Hankkiessan nimen koulu on ottanut myös sinun vastuuta niskoilleen, ja hyvä niin. Onneksi joku joskus jossain välittää vielä lapsistakin.

Lue lisää

5 §

Huoltajien yhteistoiminta

Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.

Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.

Lähihuoltja saa ja voi päättää kouluasiat. Passi eriasia. Turha syyllistää lähihuoltajaa etävanhemman laiminlyönneistä. Törkeää! Pitää jakaa tietoa eikä syytteitä!

syytellä kirjoitti:

5 §

Huoltajien yhteistoiminta

Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.

Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.

Lähihuoltja saa ja voi päättää kouluasiat. Passi eriasia. Turha syyllistää lähihuoltajaa etävanhemman laiminlyönneistä. Törkeää! Pitää jakaa tietoa eikä syytteitä!

Lue lisää

Ai oikein törkeää :-) Sallittakoon Sinulle. Luitko muuten mihin tuo edellinen oli vastannut:

"tässä vuosien varrella olen tarvinnut nimen kahteen paperiin passihakemukseen ja opintovalinta paperiin kerran."

Toisin sanoen hän on siis tarvinnut nimeä. Jos ei olekaan, miksi hän sitten on laittanut koulun asialle... kerroppa se? Vai olisko niin ettei olekaan tarvinnut, eik ole edes eronnut.. kaikki on mahdollista ;-)