Etiäinen

Suomalaisten perinteinen "yliluonnollinen" kokemus on etiäinen, joka varsinkin maaseudulla ilmoitti tulijasta jo ennen kuin tämä ilmaantui; koputtelu ovissa, hahmon näkeminen jne. Kirjoitan tästä tänne, koska se saattaa liittyä näihin unihavaintoihin.

Mieheni on viime aikoina kokenut kovaa stressiä (sydänkohtaus). Kun kävin kaupassa, hän kuuli oven käyvän, tuli eteiseen ja näki minut. Sitten liukenin. Tulin oikeasti kotiin puoli tuntia myöhemmin ja löysin hänet tukka pystyssä.

Panisin tämän stressitekijöiden ja valvotun yön piikkiin, mutta kaksi ystävääni uskoo vakaasti etiäisiin, joten en ihan sataprosenttisesti kirjaa ilmiötä pihallekaan.

25

8134

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kysynpä vaa

      Mites tämä etiäinen nyt sitten liittyy ufoihin???

      • mitenkähän

        tämä pitäisi välttämättä ufoihin liittyä. Ja lieneeköhän "miehesikin" pelkkää toiveajattelua.


      • mitenkähän kirjoitti:

        tämä pitäisi välttämättä ufoihin liittyä. Ja lieneeköhän "miehesikin" pelkkää toiveajattelua.

        Nimimerkki "kysynpä vaan" erikoiselta vaikuttava kysymys johtuu siitä, että viesti sijaitsi alunperin ufo-palstalla. Siirsin sen sieltä vastineineen päivineen tänne.


      • mrkala kirjoitti:

        Nimimerkki "kysynpä vaan" erikoiselta vaikuttava kysymys johtuu siitä, että viesti sijaitsi alunperin ufo-palstalla. Siirsin sen sieltä vastineineen päivineen tänne.

        hyvin tehty. Olin itsekin epävarma oikeasta palstasta, mutta kun olen tutumpi sen UFO-palstan kanssa, aloitin sieltä. Kiitos, sheriffi!

        Itse ilmiö siis herättää minussa hämminkiä, koska en suostu sitä näillä eväin syömään, mutta kaksi hyvin älykästä ystävääni puhuvat siitä jokapäiväisenä ilmiönä.

        Mihenei kohdalla pitäisin todennäköisimpänä stressiä, jonka terveystilanne ja unettomuus aiheuttivat, mutta 1% mahdollisuus olisi siis, että hän jotakin näkikin...


      • sharyn kirjoitti:

        hyvin tehty. Olin itsekin epävarma oikeasta palstasta, mutta kun olen tutumpi sen UFO-palstan kanssa, aloitin sieltä. Kiitos, sheriffi!

        Itse ilmiö siis herättää minussa hämminkiä, koska en suostu sitä näillä eväin syömään, mutta kaksi hyvin älykästä ystävääni puhuvat siitä jokapäiväisenä ilmiönä.

        Mihenei kohdalla pitäisin todennäköisimpänä stressiä, jonka terveystilanne ja unettomuus aiheuttivat, mutta 1% mahdollisuus olisi siis, että hän jotakin näkikin...

        Näkö- ja kuulohavainnot ovat etiäisissä eli eelläkävijöissä yleisimpiä "hallusinaatioita". Myös kertomasi etiäiskokemus bilokaatioineen on tapahtumakulultaan hyvin tavanomainen.

        Voi hyvin ollakin, että juuri terveystilanne ja unettomuus aiheuttivat havainnon. Havainnon ei silti tarvitse olla niistä johtuva hallusinaatio (negatiivisessa mielessä), vaan mahdollisesti todellinen yliluonnollinen kokemus (positiivisessa mielessä).

        Monet parapsykologiaan perehtyneet ovat sitä mieltä, että uni, jännitys, väsymys, pelko, kuume, alentunut harkintakyky ym. edistävät paranormaalien kokemusten ilmenemistä. Tälläinen tila helpottaa nimittäin yliaistillisten havaintojen tiedostamista.

        Jopa 75% etiäiskokijoista on ollut havaintohetkellä muuntuneessa tajunnantilassa. Muuntuneen tajunnantilan aiheuttajina voi edellämainittujen lisäksi toimia unettomuudesta johtuva pitkittynyt valppaus tai fysiologiset häiriöt sekä stressi, kuten miehelläsi.

        Ilmiön todenperäisyys menee uskomuskysymyksen puolelle. Jos pitäisi jollain tavoin "epätieteellisesti" valita sellaisia paranormaaleiden kokemusten sisältämiä ilmiöitä, jotka ovat muita uskottavampia, pitäisin itse etiäisiä yhtenä näistä.

        Mikäli sinua kiinnostaa etiäiset sekä muut samantyyppiset kokemukset, yritä löytää jostain divarista Leea Virtasen (1977) kirja Telepaattiset kokemukset. Siinä merkittävän tutkijauran luonut Virtanen tekee mittavan työn analysoidessaan suuren määrän suomalaisia yliaistillisia elämyksiä. Kirja on mielestäni parhaimmistoa kiihkottomassa asenteessaan. Virtasesta lisää ja tarkemmat tiedot kirjasta:

        http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_04/eng104.html


      • tietousko
        sharyn kirjoitti:

        hyvin tehty. Olin itsekin epävarma oikeasta palstasta, mutta kun olen tutumpi sen UFO-palstan kanssa, aloitin sieltä. Kiitos, sheriffi!

        Itse ilmiö siis herättää minussa hämminkiä, koska en suostu sitä näillä eväin syömään, mutta kaksi hyvin älykästä ystävääni puhuvat siitä jokapäiväisenä ilmiönä.

        Mihenei kohdalla pitäisin todennäköisimpänä stressiä, jonka terveystilanne ja unettomuus aiheuttivat, mutta 1% mahdollisuus olisi siis, että hän jotakin näkikin...

        "Uskon myös ihmisyksilön
        ainutlaatuisiin
        kokemuksiin ja aistimuksiin,
        vaikka niitä ei olisi Tiedoksi todistettukaan."

        Jos näkyjä ja ääniä alkaa ihmismielessä liikkua enemmän kuin tavallinen elämä kestää, niin silloin psykiatrit tekevät parhaansa.

        Voit tietenkin epäillä miehesi rehellisyyttä
        ja sitä kautta hänen havaintoaan,
        mutta yritetään elää toistemme kanssa siten, että jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan.

        Rajatiedot (havainnot) ovat joillekin totta, vaikka sitä ei ole tieteelliseksi tiedoksi pystytty todistamaan.

        Tilastotieteen keinoin asiaa voisi lähestyä
        ja huomata ihmismielen ihmeiden yleisyys.

        "Minä uskon
        Tuntemattomien ilmiöiden olemassaoloon..."


    • se on

      vaan yksi näistä miljardeista pikkupiruista, jotka täällä meidän päätä täällä haluavat sekoittaa.

    • m-ilian

      Itse koen noita tuntemuksia useinkin. Ovat jo tulleet osaksi minuutta. En muuten lue niitä yliluonnollisiksi kokemuksiksi. Kuuluvat tähän pakettiin vain niinkuin kädet ja jalat :D

      Mutta. Niitä syitä etsiessä, miksi juuri mulla on tuo kyky (?) saada etiäisiä tai että osaan ennalta nähdä tapahtumia, on löytynyt muutamia järkeenkäypiä:

      Rankka lapsuus. Lapsi oppii ennakoimaan vaaralliset tilanteet, väistääkseen ne tai osatakseen paeta tms. Tämä ei selitä sitä, miten olen kyennyt ennustamaan erään ihmisen kuoleman, tosin. Hämärän peittoon jäänee, ja hyvä kai niin.

      Olen ns. vastaanottavainen ihmiskappale. Tunteellinen, herkkä, (ainakin koen että) näen "asioiden läpi" ja saan itseni hyvinkin helposti suggeroitua erilaisiin mielentiloihin.
      Jotain tekemistä voi olla myös suvullani, josta löytyy (kaukaa kylläkin) muitakin, hienosti sanotuna, mystiikasta kiinnostuneita ihmisiä.

      Tästä päästään tuohon miehesi etiäiseen:

      Kun olen sairaana, pahasti rasittunut tai väsynyt, tai vaikka vain nukkunut edellisen yön huonosti, kokenut jonkun rankemman tapahtuman yhtäkkisesti yms, minulla on heti jotenkin epätodellinen olo.
      Tuntuu että kaikki vaistot on aivan sekaisin ja "viestit" menee yhteen isoon kasaan josta ei saa selkoa sitten millään.

      Painotan edelleen, että nämä jutut eivät ole mitenkään yliluonnollisia (minun mielestäni) vaan osa ihmistä, niitä ei vain osata vielä selittää kunnolla.

      Pelätä ei ainakaan tarvitse. Kannattaa ottaa selvää, valikoiden, ja tutustua aiheeseen enemmän :)

      • kävi

        joskus niin että oli kaveripiiri muuttunut ja sitten
        ajattelin kerran että toi entinen kaveri "just hän"(niistä monesta) sanoo SEN (minkä olin ajatellut) kun näkee minut. "jossain" ja niin tapahtui.
        kävi sillain miten olin paljon aikaisemmin ajatellut
        noin ehkä kuukausi en muista enää tarkalleen..


      • tietousko

        pääkoppaan kiinnitettynä voi olla tuhannen vuoden päästä totta.
        Silloin ei enää ihmetellä, kuinka radioaallot etenevät näkymättöminä läpi seinien
        kännykästä toiseen.

        Kännykän käyttämä virtamäärä taitaa olla vielä aika iso verrattuna ihmisen sisäiseen virtaan?
        Olen lukenut hermojärjestelmämme olevan ainakin osittain sähkötoimisen.
        Miksi sitten se (hermot ja aivot) ei voisi reagoida vielä tuntemattomien, siis tieteellisesti todistamattomien, "radioaaltojen" kanssa?

        Joku kännykkä vaan on toista parempi.


    • ***Hermeetikko***

      Itselleni käy usein niin, että kuulen oven avautuvan vaikka se ei todellisuudessa aukeakaan ennekuin vasta jonkun hetken kuluttua.
      Viimeksi eilen illalla tapahtui juuri näin; havahduin telkkarin katselusta siihen, että ovi kävi mutta kukaan ei tullutkaan sisälle kunnes muutaman minuutin kuluttua poikani tuli kotiin. Siinäpä taas kerran tuo tuttu etiäinen :).
      Olin aivan "normaalissa" tajunnan tilassa enkä siis väsynyt, stressaantunut yms. Kotona olijan ja kotiin tulijan mielet ne vaan taitavat kohdata ja tulotapahtuma muodostuu jollakin tasolla jo ennekuin se oikeasti tapahtuukaan.

      • kuulosi on

        hemmetin herkkä mutta et tiedosta sitä


    • Tuttu niiden kanssa

      Etiäiset on tietoja joita kulkee edellämme, ne ovat meidän väärtejä. Ei ole tarpeen selitellä mitään, ei nekään selittele.
      Ei ne pelottele, eikä valehtele, eivätkä turhia ilmoittele.
      Kiitä vaan kokemuksestasi hiljaa ja ole hyvissä väleissä. Ystäviäsi ne ovat !

    • yön nainen

      Tuttu juttu.. Ollut aina enemmän tai vähemmän. Meillä ainakin suvussa kulkee tämä piirre. Ainakin neljässä polvessa. Varsinkin pienempänä olin hyvin herkkä tuommoisille.

      Kertoilin etukäteen kotona kuinka joku on tulossa kylään vaikka tälläisestä ei oltu sovittu. Ja nämä kävivät sitte toteen. Ja isä varsinkin äimisteli. Ei usko ollenkaan tuommoisiin. Ja äiti nyt ei todennut juuri mitään. Paitsi varmasti mielessään että samanlainenhan tuo tytär kuin suvun muutkin naiset. Mihkäs siitä pääsee. Muutaman kerran "ennustin" kolarin ja tapaturman.

      Teini-iässä nämä hellittivät eikä juuri tullut muuta kuin harmittomia unietiäisiä vaikkapa kokeista ja muista tekemisistä. Ei siis mitään suurempia. Mutta tuolloin minulla oli muutenkin hieman koettelemuksia. Luulen että menetin tämän herkkyyden sen takia. En ollut oma itseni...

      Muutamia vuosia sitten kun suuremmista koettelemuksista oltiin päästy ja aloin "toipua" ja... voi jopa sanoa että palailin pikkuhiljaa omaksi itsekseni ja kasvoin, palasivat nämä etiäiset.

      Yleensä unietiäisiä jostain normaaleista jutuista ja tapahtumista. Mutta sitten juuri ennen vaarini kuolemaa tuskailin ja painiskelin mieleni kanssa muutamia päiviä. Oli pakonomainen tarve päästä hänen luokseen ja surin jotenkin etukäteen. Tarkastelin ja kuuntelin häntä entistä tarkemmin. Jo paria viikkoa ennen hänen kuolemaansa...

      Jokunen aika sitten ystäväni mies kuoli. Viikkoa ennen hänen kuolemaansa nukuin huonosti ja levottomasti. Osaan kyllä erottaa normaalin unettomuuden ja levottomuuden tästä :D. Heräsin joka yö puoli yhden aikaan kuin kellon lyönnistä. Oloa on vaikea selittää... Pientä ahdistusta ja epätodellisuuden tuntua. Vaikka minulla meni hyvin niin päähäni tunki alakuloisuus. Noh... Sinä yönä kun mies kuoli heräsin taas puoli yhden aikaan. Tällä kertaa oloni oli tajuttoman paha ja ahdistunut. Tuntui kun ympärilläni olisi painetta joka lytisti minut. Oli pakko istua kun en pystynyt olemaan makuullani. Onneksi minulla oli kissa seuranani joka rauhoitti edes hieman oloani. Istuin heijaten ja kissaa silitellen noin tunnin jonka jälkeen olin todella uupunut ja lopulta vaivuin uneen. Aamulla heräsin normaalisti ja join rauhassa kupin kahvia... Sitten menin katselemaan ulos kirkkaalle taivaalle ja yhtäkkiä silmiini ilmestyi kyyneliä mutta olo oli silti helpottunut ja rauhallinen. Myöhemmin päivällä ystäväni soitti minulle itkien kuinka hänen miehensä oli kuollut viime yönä... Silloin tiesin mistä yöllä oli ollut kysymys..

      En pidä etiäisiä outoina, osa minua. Enkä niitä pelkää. Mutta tuo viimeisin kokemus oli vaan aika ahdistava enkä aivan samanlaista ole saanut aikaisemmin.

      Ärsyttävintä on että mieheni ei usko mihikään tälläiseen. Kerran puhuin aikaisemmista etiäisistäni lyhyesti ja hän kyllä sivuutti aiheen hyvin. Ei tainnut edes kunnolla ymmärtää mitä selitin :D. Tuntuisi vain hyvältä avautua hänelle kaikista näistä ilman että saan "hullun" leimaa otsaan :D. Minusta kun nämä ovat vain osa normaalia elämää...

    • etiäiset olivat

      aika jokapäiväisiä Lapissa, muutama vuosikymmen sitten. Mutta sanovat, että kun soratiet tulivat, etiäiset menivät.

      • löytyi nyt.

        Ilmiö onkin etiäinen! Olis pitäny itekin tajuta, höh!
        Näin mieheni tulevan autollaan kotitietä pitkin ja katselin hänen tuloaan hetken ja menin rappusille vastaan. Tie oli kuitenkin autio.
        Oikeasti hän tuli alle tunnin päästä ja aivan samoin kuin näin hänen "tulevan" aiemmin.
        Samoin lähtiessäni entisen kotipaikkani kirkonkylään, mieleeni saattaa päjähtää täysin irrationaalisesti joku paikkakuntalainen, ei edes mikään frendi vaan esim.pankin täti tai entisen kouluni siivooja tai joku muu jonka muistan vain ulkonäöltä....ja eikös tämä henkilö käppäile heti vastaan, kun tulen kylille. Kuitenkin siis henkilö, joiden kanssa en ole ollut mitenkään tekemisissä vuosiin tai jotka olen tuntenut vain ulkonäöltä. No, se on siis etiäinen. Ja ihan kivoja kokemuksia on mulle olleet nämä etiäiset.


    • leena672

      Hei,

      itse olen kokenut etiäisiä n. 4-vuoden ikäisestä alkaen. "Termin" ja "selityksen" näille aavistuksilleni sain vasta n. 10 vuotta myöhemmin.
      Omalla kohdallani etiäiset edeltävät ihmistä n. 15 minuuttia. Uskon, että kyse on "vain" ihmisten energioista ja vastaanottavaisuudesta. Itselläni etiäiset ovat aina tapahtuneet ainoastaan arkisissa ja normaaleissa tilanteissa - ikinä en ole ventovieraasta henkilöstä etiäistä saanut, vaan ainoastaan perheenjäsenistä.

    • mymmeli55.

      Noin nelikymppisenä koin seuraavan: istuin lauantai-iltapäivänä olkkarissa katselees telkkua, sitten huomasin sivusilmällä että murkkuikäinen poikani haahuilee (heräsi) omasta huoneestaan keittiöön, noin viiden metrin päässä minusta, huusin perään että ruokakin on jo valmista ja voi syödä, ihmettelin kun poika ei vastannut mutta jatkoin telkun vahtaamista. hetken päästä ulko-ovi kävi ja poika tuli kotiin, olikin ollut kaverillaan yötä. ja olin täysissä sielun voimissa, ei mitään stressiä tms. ja poika piti aina huoneensa ovea kiinni eikä sinne paljoa katseltu, ja yleensä sen ikäiset nukkuu vähintään puoleenpäivään joten oletin pojan silloinkin nukkuvan huoneessaan.
      Joskus vielä nuorempana kun ei vielä ollut lapsiakaan kuulin kun mies tuli ovesta, heitti avaimet tutusti tiskipöydälle, sitten huomasin ettei kukaan tullutkaan mutta mies tuli melko pian tuon jälkeen, ja heitti avaimet tiskipöydälle.
      Nyt mulla on kolmivuotias lapsenlapsi, tyttö, ja hän 'tietää' asioita etukäteen, sanoo esim että kohta se ja se on tulossa, ja tulee myös.

      • greypurple

        minulla kans etiäisiä! Ihmettelin lapsena sitä, ja äiti selitti että ne on etiäisiä. Äiti on lapista ja siellä hyvin yleisiä. Asuttiin kans maaseudulla ja hyvin usein kuultiin (kummatkin) että auto tuli pihaan ja ei siellä mitään autoa, mutta noin puolen tunnin sisällä tuli sitten se auto.

        Samalla tavalla lapsuuden parhaan ystävän kanssa soiteltiin lankapuhelimella ja monesti ehti istahtaa ja puhelin soi, kun kummallekin tullut sama ajatus mieleen (soiteltiin milloin sattu).

        Myös unietiäisiä yhden parhaan ystäväni isän kuolemasta ja kun kaveri soitti, en ollut yhtään yllättynyt. Uni oli todella voimakas ja valmisti minut.

        Olen itse uskovainen, en tiedä miten näihin pitäisi suhtautua, ovatko nämä pienet ennusteet Jumalan lahja vai mitä ihmettä?


      • -o-
        greypurple kirjoitti:

        minulla kans etiäisiä! Ihmettelin lapsena sitä, ja äiti selitti että ne on etiäisiä. Äiti on lapista ja siellä hyvin yleisiä. Asuttiin kans maaseudulla ja hyvin usein kuultiin (kummatkin) että auto tuli pihaan ja ei siellä mitään autoa, mutta noin puolen tunnin sisällä tuli sitten se auto.

        Samalla tavalla lapsuuden parhaan ystävän kanssa soiteltiin lankapuhelimella ja monesti ehti istahtaa ja puhelin soi, kun kummallekin tullut sama ajatus mieleen (soiteltiin milloin sattu).

        Myös unietiäisiä yhden parhaan ystäväni isän kuolemasta ja kun kaveri soitti, en ollut yhtään yllättynyt. Uni oli todella voimakas ja valmisti minut.

        Olen itse uskovainen, en tiedä miten näihin pitäisi suhtautua, ovatko nämä pienet ennusteet Jumalan lahja vai mitä ihmettä?

        Jumalan? Ei sellaisia ole olemassa.


    • xxxxxxxxxxzzz

      Minulla on monia etiäiskokemuksia. Eräs on sellainen kun odotin silloista miestäni töistä kotiin. Olin makuuhuoneessa kun kuulin mieheni tulevan ovi aukeni ja sulkeutui sitten kuului kuinka jalkineet otettiin jalasta ja takki riisuttiin. Minä tulin makuuhuoneesta ja sanoin jaaha sinä tulitkin jo mutta kun en nähnyt miestäni niin ilme oli kyllä näkemisenarvoinen pelästyin mitä ihmettä äänet olivat sellaiset kuin hän olisi tullut. Tämä oli yksi monista. Joten näin se vaan on tiede selittäköön mitä tahansa, mutta näin se vaan on.

    • Aloisan

      Vaikea sanoa. Todennäköisesti ajatusharhaa, pelkotiloja. Sain itse "etiäisen" kuukautta ennen puolisoni kuolemaa. Selittämätöntä. Miehen kanssa oltiin sienimetsässä ja aivan puskista tuli olo, kuin varoitus, että nyt se on vainaa. Lähdin hysteerisenä etsimään ja löysin keskeltä metsää naureskelevan miekkosen. Hän kuoli kuukauden päästä, löytyi sängystä yllättäen keski-ikäisenä. Todella hankala sanoa, mistä se ennakkovaroitus tuli. Terve oli kuitenkin.

    • gaduneru

      Itselläni on näitä kokemuksia ollut myös koko ikäni, ovat kylläkin vähentyneet iän myötä vaikkakin niitä esiintyy vielä.
      Kun tilanne jonka olet nähnyt lähestyy sitä tavallaan pysähtyy ja alkaa kertaamaan mielessä että pian tuolta tulee tuo, tuo sanoo noin, sitten tapahtuu niin ja sitten vain odottaa että nämä asiat tapahtuu kuten muistaa.

      Myös unien kautta on jäänyt tilanteita mieleen, vuosia etukäteen, sellaisista tapahtumista joita ei ole voinut tietää etukäteen ja joiden tapahtumakulkuun et voi itse vaikuttaa tulleessa tapahtumatilanteessa vaikka tilanteeseen olisi alitajuntaisesti hakeutunutkin.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. ALFA TV:N Konkurissi katastrofi media-alalle

      ALFA TV:n konkurssi on katastrofi, koska paljon hyviä asiaohjelmia katoaa televisiotarjonnasta ja ALFA:lla ääneen pääsi myös yrittäjiä ja tasapuolises
      Maailman menoa
      621
      2304
    2. Tajuan, että tein virheen

      kun pidin sinua hyvänä, mukavana, vaatimattomana, ymmärtäväisenä, oikeudenmukaisena ja älykkäänä ihmisenä. Sitä mielikuvaa ikävöin, en koskaan oikeaa
      Ikävä
      97
      1762
    3. Martinan jorailut

      Ai että Martina on jäykän näköinen kun hän joraa muiden naisten kanssa botskilla Dubaissa..Ja onpa hänellä hiirenhäntä ponnariksi🙄 Tämä ei ole provo,
      Kotimaiset julkkisjuorut
      285
      1473
    4. Mulla on ikävä sitä aikaa

      kun säkin olit ihastunut minuun mies. Siltä se silloin alussa tuntui. Sekosin susta täysin ja tuntuu että en pääse irti enää.
      Ikävä
      54
      1270
    5. Kerro jotain kaivatustasi

      jotain mitä teille on sattunut keskenään? Ei silmiin katsomista kun sitä on kaikilla. Jotain mistä hän voisi tietää että olet täällä...
      Ikävä
      85
      980
    6. Sano sano todella

      Onko sinulla Ikävä minua?
      Ikävä
      78
      967
    7. Arvaapa mies

      montako vuotta oon sua ihaillut salaa?
      Ikävä
      75
      942
    8. Kaksi kuollut ulosajossa lauantai-iltana Loimaalla

      On tainnut olla melkoinen ylinopeus kun on tuollaista jälkeä tullut. Onneksi ei kuitenkaan sivullisia menehtynyt https://viranomaisuutiset.fi/ulosajo-
      Loimaa
      22
      924
    9. Miehet hoi!

      Kysymys teille Jos näätte ja tapaatte naisen,joka on mielestänne mukava ja haluaisitte jatkaa vaikka siitä mihin jäitte tai haluatte nähdä tämän nais
      Ikävä
      39
      903
    Aihe