Taas tuli torjuntavoitto ohjelma

"Helpottaisiko, jos taisteluita kuvattaisiin loistavaksi torjuntatasapeliksi?"

Tasapeli olisi reilumpi nimitys. Mursihan vihollinen meidän linjat kuin leikiten kannaksella ja Itä-Karjalassa. Piste heille.
Pysäytyksen onnistumisesta piste meille.

Tasapeli.

olikin kirjoitti:

"Helpottaisiko, jos taisteluita kuvattaisiin loistavaksi torjuntatasapeliksi?"

Tasapeli olisi reilumpi nimitys. Mursihan vihollinen meidän linjat kuin leikiten kannaksella ja Itä-Karjalassa. Piste heille.
Pysäytyksen onnistumisesta piste meille.

Tasapeli.

Lue lisää

Mutta kun torjuntavoitoilla tarkoitetaan nimenomaan ratkaisutaisteluita. Jos puhuttaisiin koko sodasta, joutuisi nimitys melko koomiseen valoon ja ymmärränkin kritiikin, jos nimityksellä pyritään kuvaamaan koko sodan lopputulosta. Kannaksen suurhyökkäyksen taistelut päättyivät kuitenkin hyökkäävien joukkojen tuhoamiseen suomalaisten joukkojen jäädessä taistelukykyiseksi. Taktisesti on siis täysin oikeutettua puhua voitoista.

realisti#1 kirjoitti:

Mutta kun torjuntavoitoilla tarkoitetaan nimenomaan ratkaisutaisteluita. Jos puhuttaisiin koko sodasta, joutuisi nimitys melko koomiseen valoon ja ymmärränkin kritiikin, jos nimityksellä pyritään kuvaamaan koko sodan lopputulosta. Kannaksen suurhyökkäyksen taistelut päättyivät kuitenkin hyökkäävien joukkojen tuhoamiseen suomalaisten joukkojen jäädessä taistelukykyiseksi. Taktisesti on siis täysin oikeutettua puhua voitoista.

Lue lisää

pääosa vedettiin Narvan-rintamalle jo kesäkuun lopussa. Varsinkin reservit. Vihollisella oli torjunnan jälkeenkin yhtä vahvat voimat kuin meillä. Mutta ei reserviä hyökkäksen jatkamiseen.

DEUCE!!!!

nyt ihan tuhottu kirjoitti:

pääosa vedettiin Narvan-rintamalle jo kesäkuun lopussa. Varsinkin reservit. Vihollisella oli torjunnan jälkeenkin yhtä vahvat voimat kuin meillä. Mutta ei reserviä hyökkäksen jatkamiseen.

DEUCE!!!!

Lue lisää

oli, niin kukaan meistä ei vänkäisi ylipäätään mistään, jos rintama olisi luhistunut. Historia olisi kulkenut täysin eri latuja miehtyksen jälkeen. Satojatuhansia ihmisiä olisi pakkosiirretty pois Suomesta, satojatuhansia teloitettu.

nyt ihan tuhottu kirjoitti:

pääosa vedettiin Narvan-rintamalle jo kesäkuun lopussa. Varsinkin reservit. Vihollisella oli torjunnan jälkeenkin yhtä vahvat voimat kuin meillä. Mutta ei reserviä hyökkäksen jatkamiseen.

DEUCE!!!!

Lue lisää

Tiedustelutietojen mukaan joukkoja alettiin siirtämään pois rintamalta heinäkuun puolivälissä. Tämä tieto siis rautatien varrella olleelta kaukopartiolta ja lentotiedustelulta. Reservejä on voitu hyvin siirtää aiemmin, mutta vereksiä divisioonia saatiin silti vielä heinäkuussa Äyräpäähän. Ja kyllä ne hyökänneet yksiköt olivat aika lailla lopussa.

realisti#1 kirjoitti:

Tiedustelutietojen mukaan joukkoja alettiin siirtämään pois rintamalta heinäkuun puolivälissä. Tämä tieto siis rautatien varrella olleelta kaukopartiolta ja lentotiedustelulta. Reservejä on voitu hyvin siirtää aiemmin, mutta vereksiä divisioonia saatiin silti vielä heinäkuussa Äyräpäähän. Ja kyllä ne hyökänneet yksiköt olivat aika lailla lopussa.

Lue lisää

kesäkuussa alkaneeseen operaatio Bagrationiin.

Se alkoi kesäkuun 22. päivä.

Sinne hävisi merkittävä määrä reserveistä. Eli tarkoitus oli nopea läpimurto.

siirrettiin kirjoitti:

kesäkuussa alkaneeseen operaatio Bagrationiin.

Se alkoi kesäkuun 22. päivä.

Sinne hävisi merkittävä määrä reserveistä. Eli tarkoitus oli nopea läpimurto.

Lue lisää

Enkö minä näin myöntänyt? On täysin mahdollista, että osa reserveistä on siirretty tuohon aikaan. Rintamalta joukkoja sen sijaan alettiin siirtää heinäkuun puolivälissä. Ja edelleen reservien siirtämisestä huolimatta venäläisillä oli heittää Äyräpäässä hyökkäykseen vereksiä voimia.

Tuo mitä sanoit nopeasta läpimurrosta on varmasti totta. Siitä kielii jo hyökkäyksen aloitustapa, jonka tarkoituksena lienee ollut suomalaisten joukkojen tuhoaminen etulinjaan.

realisti#1 kirjoitti:

Tiedustelutietojen mukaan joukkoja alettiin siirtämään pois rintamalta heinäkuun puolivälissä. Tämä tieto siis rautatien varrella olleelta kaukopartiolta ja lentotiedustelulta. Reservejä on voitu hyvin siirtää aiemmin, mutta vereksiä divisioonia saatiin silti vielä heinäkuussa Äyräpäähän. Ja kyllä ne hyökänneet yksiköt olivat aika lailla lopussa.

Lue lisää

"Tiedustelutietojen mukaan joukkoja alettiin siirtämään pois rintamalta heinäkuun
puolivälissä."


Ilmeisesti sinun lähteesi on tämä Joppe Karhusen Kannaksen kotkat: Suurhyökkä-
yksen ilmasotaa 1944, 1957. Otava, 1944 tai joku vastaava teos "hautojen yöstä"
puolen vuosisadan takaa?

Karhusen kymmenillä teoksilla on varmasti oma merkityksensä, mutta täytyy ymmär-
tää, että ne ovat fiktiivisiä sotaromaaneja ja eivät siinä mielessä anna sotahistorian
tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa.

Kannaksen ilmatiedustelu oli kuitenkin kesä- heinäkuussa 1944 täysin saksalaisen
lentolaivueen (Kuhlmay) ’heiniä’ sen teknisten laitteidenkin takia (kamerat). Omien
lentolaivueidemme mahdollisuudet suorittaa lentotiedustelua suurtaistelun alkuviik-
koina olivat aika olemattomat.

Kannaksen ilma- ja muusta sotilastiedustelusta meillä on lukemattomasti
parempiakin lähteitä, esim. ...

- Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan Hukatut Kuukaudet "Tuliko kesän 1944
suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä"

Tässä teoksessa kolme asiantuntijaa (Strömberg lentotiedustelun) valottavat sotilas-
tiedustelua tarkemmin ja laajemminkin, mm. ääni- ja valomittauksia, joilla saatiin
tietoa vihollistykistöstä, sen sijainnista ja laadusta.

Näillä mittauksilla pystyttiin mm. toteamaan, että LeRi alkoi siirtää raskasta tykistöä
Kannakselta kesäkuun lopulla Viipurin valtaamisen jälkeen! Samoin kiistattomasti
tiedämme, että sekä vihollinen että panssaridivisioonamme veti myös raskaat ja
keskiraskaat panssarit ja rynnäkkötykit (StuG) pois kannakselta kesä- heinäkuun
vaihteessa.

Oletan, että nuo sinun ’luutuneet’ käsityksesi sodistamme juontuvat tästä Joppe
Karhusen fiktiivisestä kirjallisuudeta - ja vielä puolen vuosisadan takaa?

Stella Polaris kirjoitti:

"Tiedustelutietojen mukaan joukkoja alettiin siirtämään pois rintamalta heinäkuun
puolivälissä."


Ilmeisesti sinun lähteesi on tämä Joppe Karhusen Kannaksen kotkat: Suurhyökkä-
yksen ilmasotaa 1944, 1957. Otava, 1944 tai joku vastaava teos "hautojen yöstä"
puolen vuosisadan takaa?

Karhusen kymmenillä teoksilla on varmasti oma merkityksensä, mutta täytyy ymmär-
tää, että ne ovat fiktiivisiä sotaromaaneja ja eivät siinä mielessä anna sotahistorian
tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa.

Kannaksen ilmatiedustelu oli kuitenkin kesä- heinäkuussa 1944 täysin saksalaisen
lentolaivueen (Kuhlmay) ’heiniä’ sen teknisten laitteidenkin takia (kamerat). Omien
lentolaivueidemme mahdollisuudet suorittaa lentotiedustelua suurtaistelun alkuviik-
koina olivat aika olemattomat.

Kannaksen ilma- ja muusta sotilastiedustelusta meillä on lukemattomasti
parempiakin lähteitä, esim. ...

- Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan Hukatut Kuukaudet "Tuliko kesän 1944
suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä"

Tässä teoksessa kolme asiantuntijaa (Strömberg lentotiedustelun) valottavat sotilas-
tiedustelua tarkemmin ja laajemminkin, mm. ääni- ja valomittauksia, joilla saatiin
tietoa vihollistykistöstä, sen sijainnista ja laadusta.

Näillä mittauksilla pystyttiin mm. toteamaan, että LeRi alkoi siirtää raskasta tykistöä
Kannakselta kesäkuun lopulla Viipurin valtaamisen jälkeen! Samoin kiistattomasti
tiedämme, että sekä vihollinen että panssaridivisioonamme veti myös raskaat ja
keskiraskaat panssarit ja rynnäkkötykit (StuG) pois kannakselta kesä- heinäkuun
vaihteessa.

Oletan, että nuo sinun ’luutuneet’ käsityksesi sodistamme juontuvat tästä Joppe
Karhusen fiktiivisestä kirjallisuudeta - ja vielä puolen vuosisadan takaa?

Lue lisää

"Oletan, että nuo sinun ’luutuneet’ käsityksesi sodistamme juontuvat tästä Joppe
Karhusen fiktiivisestä kirjallisuudeta - ja vielä puolen vuosisadan takaa?"

En nyt tiedä mitä luutunutta näissä käsityksissä on ja mitkä käsityksistäni mielestäsi ovat luutuneita. Tuollainen heitto on vähän vaikea kommentoitava. Samoin olettamuksesi on väärä. Lähteinäni ovat olleet - kylläkin - Joppe Karhusen "Torjuntavoitto Kannaksella 1944" vuodelta 1985, vanhempaa osastoa Jukka L. Mäkelän "Salaista palapeliä" (tai "Salaisen sodan saatossa", en koskaan muista kumpi) ja sitten joitakin kaukopartiotoiminnasta kertovia kirjoja, joissa on radan varressa toimivan kaukopartion toimintaa kuvattu.

"Karhusen kymmenillä teoksilla on varmasti oma merkityksensä, mutta täytyy ymmär-
tää, että ne ovat fiktiivisiä sotaromaaneja ja eivät siinä mielessä anna sotahistorian
tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa."

Ei kyllä pidä nähdäkseni paikkaansa esittämäni teoksen osalta, vaikka Karhusella on toki kevyempääkin luettavaa ja usein kirjoja on elävöitetty esim. lentäjien kertomuksilla. Kirjoissa (esim. "Magnussonin voittoisat Brewsterit") on kuitenkin paljon otteita lentopäiväkirjoista ym. lähteistä ja esittämäni lähde ei todellakaan ole fiktiivinen kirja.

"Kannaksen ilmatiedustelu oli kuitenkin kesä- heinäkuussa 1944 täysin saksalaisen
lentolaivueen (Kuhlmay) ’heiniä’ sen teknisten laitteidenkin takia (kamerat). Omien
lentolaivueidemme mahdollisuudet suorittaa lentotiedustelua suurtaistelun alkuviik-
koina olivat aika olemattomat."

Vihollisjoukkojen kuljetuksista en usko hankitun tietoja ilmavalokuvauksella. Ilmavalokuvauksella voidaan toki havaita, jos yksiköitä on poistunut maastosta. Suomalaiset hävittäjälentäjät suorittivat tiedustelulentoja näköhavaintoihin perustuen. Mm. Hasse Wind sai siipeensä tällaisella lennolla. Helppoahan se ei tietenkään ollut, kun ilma oli sakeana ulkomaalaisia.

"Näillä mittauksilla pystyttiin mm. toteamaan, että LeRi alkoi siirtää raskasta tykistöä
Kannakselta kesäkuun lopulla Viipurin valtaamisen jälkeen! Samoin kiistattomasti
tiedämme, että sekä vihollinen että panssaridivisioonamme veti myös raskaat ja
keskiraskaat panssarit ja rynnäkkötykit (StuG) pois kannakselta kesä- heinäkuun
vaihteessa."

Tämä on mielenkiintoinen tieto. Olen kyllä lukenut tuon "Päämajan hukatut kuukaudet", mutta en kyllä muista kaikkea lukemaani ulkoa. Mutta kyllähän noita raskaitakin panssareita tuhottiin Ihantalassa ja Vuosalmellakin, joten en aivan osta tuota väitettä niiden siirtämisestä pois. Myös suomalainen rynnäkkötykkipataljoona otti osaa taisteluihin Talissa, Ihantalassa ja Vuosalmella. Joten kiistäisin tämän kiistattoman tietosi kiistatta.

realisti#1 kirjoitti:

"Oletan, että nuo sinun ’luutuneet’ käsityksesi sodistamme juontuvat tästä Joppe
Karhusen fiktiivisestä kirjallisuudeta - ja vielä puolen vuosisadan takaa?"

En nyt tiedä mitä luutunutta näissä käsityksissä on ja mitkä käsityksistäni mielestäsi ovat luutuneita. Tuollainen heitto on vähän vaikea kommentoitava. Samoin olettamuksesi on väärä. Lähteinäni ovat olleet - kylläkin - Joppe Karhusen "Torjuntavoitto Kannaksella 1944" vuodelta 1985, vanhempaa osastoa Jukka L. Mäkelän "Salaista palapeliä" (tai "Salaisen sodan saatossa", en koskaan muista kumpi) ja sitten joitakin kaukopartiotoiminnasta kertovia kirjoja, joissa on radan varressa toimivan kaukopartion toimintaa kuvattu.

"Karhusen kymmenillä teoksilla on varmasti oma merkityksensä, mutta täytyy ymmär-
tää, että ne ovat fiktiivisiä sotaromaaneja ja eivät siinä mielessä anna sotahistorian
tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa."

Ei kyllä pidä nähdäkseni paikkaansa esittämäni teoksen osalta, vaikka Karhusella on toki kevyempääkin luettavaa ja usein kirjoja on elävöitetty esim. lentäjien kertomuksilla. Kirjoissa (esim. "Magnussonin voittoisat Brewsterit") on kuitenkin paljon otteita lentopäiväkirjoista ym. lähteistä ja esittämäni lähde ei todellakaan ole fiktiivinen kirja.

"Kannaksen ilmatiedustelu oli kuitenkin kesä- heinäkuussa 1944 täysin saksalaisen
lentolaivueen (Kuhlmay) ’heiniä’ sen teknisten laitteidenkin takia (kamerat). Omien
lentolaivueidemme mahdollisuudet suorittaa lentotiedustelua suurtaistelun alkuviik-
koina olivat aika olemattomat."

Vihollisjoukkojen kuljetuksista en usko hankitun tietoja ilmavalokuvauksella. Ilmavalokuvauksella voidaan toki havaita, jos yksiköitä on poistunut maastosta. Suomalaiset hävittäjälentäjät suorittivat tiedustelulentoja näköhavaintoihin perustuen. Mm. Hasse Wind sai siipeensä tällaisella lennolla. Helppoahan se ei tietenkään ollut, kun ilma oli sakeana ulkomaalaisia.

"Näillä mittauksilla pystyttiin mm. toteamaan, että LeRi alkoi siirtää raskasta tykistöä
Kannakselta kesäkuun lopulla Viipurin valtaamisen jälkeen! Samoin kiistattomasti
tiedämme, että sekä vihollinen että panssaridivisioonamme veti myös raskaat ja
keskiraskaat panssarit ja rynnäkkötykit (StuG) pois kannakselta kesä- heinäkuun
vaihteessa."

Tämä on mielenkiintoinen tieto. Olen kyllä lukenut tuon "Päämajan hukatut kuukaudet", mutta en kyllä muista kaikkea lukemaani ulkoa. Mutta kyllähän noita raskaitakin panssareita tuhottiin Ihantalassa ja Vuosalmellakin, joten en aivan osta tuota väitettä niiden siirtämisestä pois. Myös suomalainen rynnäkkötykkipataljoona otti osaa taisteluihin Talissa, Ihantalassa ja Vuosalmella. Joten kiistäisin tämän kiistattoman tietosi kiistatta.

Lue lisää

Mäkelä Jukka L Salaista palapeliä, WSOY, 1988

Tässä kirjassa kerrotaan kaukopartioreissuista ja siitä HEINÄKUUN puolivälissä Kannaksella tehdystä havainnosta, että junat tulee taysinä takaisin.

Päämaja sähkötti perään, että pitäisi päästä katsomaan pressujen alle, mitä siellä viedään poissa...

Tässä kirjassa on tuo pressumaininta kerrottuna!!

http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_1354.asp

Pekka Turunen: Salaisen sodan asiamies - Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta
Ajatus Kirjat 2006 ISBN 951-20-7066-9


http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Suoranta

Hyvä linkki rohkeista miehistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mannerheim-ristin_ritarit

realisti#1 kirjoitti:

"Oletan, että nuo sinun ’luutuneet’ käsityksesi sodistamme juontuvat tästä Joppe
Karhusen fiktiivisestä kirjallisuudeta - ja vielä puolen vuosisadan takaa?"

En nyt tiedä mitä luutunutta näissä käsityksissä on ja mitkä käsityksistäni mielestäsi ovat luutuneita. Tuollainen heitto on vähän vaikea kommentoitava. Samoin olettamuksesi on väärä. Lähteinäni ovat olleet - kylläkin - Joppe Karhusen "Torjuntavoitto Kannaksella 1944" vuodelta 1985, vanhempaa osastoa Jukka L. Mäkelän "Salaista palapeliä" (tai "Salaisen sodan saatossa", en koskaan muista kumpi) ja sitten joitakin kaukopartiotoiminnasta kertovia kirjoja, joissa on radan varressa toimivan kaukopartion toimintaa kuvattu.

"Karhusen kymmenillä teoksilla on varmasti oma merkityksensä, mutta täytyy ymmär-
tää, että ne ovat fiktiivisiä sotaromaaneja ja eivät siinä mielessä anna sotahistorian
tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa."

Ei kyllä pidä nähdäkseni paikkaansa esittämäni teoksen osalta, vaikka Karhusella on toki kevyempääkin luettavaa ja usein kirjoja on elävöitetty esim. lentäjien kertomuksilla. Kirjoissa (esim. "Magnussonin voittoisat Brewsterit") on kuitenkin paljon otteita lentopäiväkirjoista ym. lähteistä ja esittämäni lähde ei todellakaan ole fiktiivinen kirja.

"Kannaksen ilmatiedustelu oli kuitenkin kesä- heinäkuussa 1944 täysin saksalaisen
lentolaivueen (Kuhlmay) ’heiniä’ sen teknisten laitteidenkin takia (kamerat). Omien
lentolaivueidemme mahdollisuudet suorittaa lentotiedustelua suurtaistelun alkuviik-
koina olivat aika olemattomat."

Vihollisjoukkojen kuljetuksista en usko hankitun tietoja ilmavalokuvauksella. Ilmavalokuvauksella voidaan toki havaita, jos yksiköitä on poistunut maastosta. Suomalaiset hävittäjälentäjät suorittivat tiedustelulentoja näköhavaintoihin perustuen. Mm. Hasse Wind sai siipeensä tällaisella lennolla. Helppoahan se ei tietenkään ollut, kun ilma oli sakeana ulkomaalaisia.

"Näillä mittauksilla pystyttiin mm. toteamaan, että LeRi alkoi siirtää raskasta tykistöä
Kannakselta kesäkuun lopulla Viipurin valtaamisen jälkeen! Samoin kiistattomasti
tiedämme, että sekä vihollinen että panssaridivisioonamme veti myös raskaat ja
keskiraskaat panssarit ja rynnäkkötykit (StuG) pois kannakselta kesä- heinäkuun
vaihteessa."

Tämä on mielenkiintoinen tieto. Olen kyllä lukenut tuon "Päämajan hukatut kuukaudet", mutta en kyllä muista kaikkea lukemaani ulkoa. Mutta kyllähän noita raskaitakin panssareita tuhottiin Ihantalassa ja Vuosalmellakin, joten en aivan osta tuota väitettä niiden siirtämisestä pois. Myös suomalainen rynnäkkötykkipataljoona otti osaa taisteluihin Talissa, Ihantalassa ja Vuosalmella. Joten kiistäisin tämän kiistattoman tietosi kiistatta.

Lue lisää

"noita raskaitakin panssareita tuhottiin Ihantalassa ja Vuosalmellakin .. "


Varmasti tuhottiin - ja paljon! Mutta niitä tuhottiin ennen kaikkea panssarikauhuilla
ja - nyrkeillä, joita oli tullut Poriin ja Suomeen jo huhtikuussa, ja niitä tuhosi tykistö,
Kuhlmay ja omat lentolaivueet, miinat, et cetera ... .

- Ja tietysti jalkaväellä oli vielä ainakin PT-tykkejä ja PT-kiväärejä (?).


".. rynnäkkötykkipataljoona otti osaa taisteluihin .. "

Otti ja otti, mutta ei sillä ollut paskankaan merkitystä, ei Talissa, ei Ihantalassa, ja
Vuosalmesta nyt puhumattakaan!

Sitä paitsi kesäkuun lopulla rynnökkötykkipataljoonan 3. komppania luovutti kaikki
toimintakuntoiset vaununsa 1. ja 2. komppanialle ja se siirrettiin Lappeenrannan
Huhtiniemeen: Leirikentällä ja Huhtiniemen alueella oli kesällä 1944 divisoonan
uusien rynnäkkötykkien vastaanottopaikka ja miehistön ”koulutuskeskus”. Muut
kaksi komppaniaa vedettiin Joutsenon eteläpuolelle Konnunsuolle.

- Ei niillä kannaksen torjuntataisteluissa MITÄÄN merkitystä ollut!


Lähteitä:
Kantakoski Pekka: Suomen panssarivaunujoukot 1918 - 68
Erkki Käkelä: Laguksen Miehet. Marskin Nyrkki. Suomalainen Panssariyhtymä 1941-1944
Erkki Käkelä - Laguksen Rynnäkkötykit. Rynnäkkötykkipataljoona 1943 - 1944

Ookke Lintmanni kirjoitti:

"noita raskaitakin panssareita tuhottiin Ihantalassa ja Vuosalmellakin .. "


Varmasti tuhottiin - ja paljon! Mutta niitä tuhottiin ennen kaikkea panssarikauhuilla
ja - nyrkeillä, joita oli tullut Poriin ja Suomeen jo huhtikuussa, ja niitä tuhosi tykistö,
Kuhlmay ja omat lentolaivueet, miinat, et cetera ... .

- Ja tietysti jalkaväellä oli vielä ainakin PT-tykkejä ja PT-kiväärejä (?).


".. rynnäkkötykkipataljoona otti osaa taisteluihin .. "

Otti ja otti, mutta ei sillä ollut paskankaan merkitystä, ei Talissa, ei Ihantalassa, ja
Vuosalmesta nyt puhumattakaan!

Sitä paitsi kesäkuun lopulla rynnökkötykkipataljoonan 3. komppania luovutti kaikki
toimintakuntoiset vaununsa 1. ja 2. komppanialle ja se siirrettiin Lappeenrannan
Huhtiniemeen: Leirikentällä ja Huhtiniemen alueella oli kesällä 1944 divisoonan
uusien rynnäkkötykkien vastaanottopaikka ja miehistön ”koulutuskeskus”. Muut
kaksi komppaniaa vedettiin Joutsenon eteläpuolelle Konnunsuolle.

- Ei niillä kannaksen torjuntataisteluissa MITÄÄN merkitystä ollut!


Lähteitä:
Kantakoski Pekka: Suomen panssarivaunujoukot 1918 - 68
Erkki Käkelä: Laguksen Miehet. Marskin Nyrkki. Suomalainen Panssariyhtymä 1941-1944
Erkki Käkelä - Laguksen Rynnäkkötykit. Rynnäkkötykkipataljoona 1943 - 1944

Lue lisää

"Varmasti tuhottiin - ja paljon! Mutta niitä tuhottiin ennen kaikkea panssarikauhuilla
ja - nyrkeillä, joita oli tullut Poriin ja Suomeen jo huhtikuussa, ja niitä tuhosi tykistö,
Kuhlmay ja omat lentolaivueet, miinat, et cetera ..."

Joo, se ei nyt ollut pointti, että kuka ja miten niitä tuhottiin. Tarkoitus oli osoittaa, ettei niitä tankkeja mihinkään pois ollut viety.

"Otti ja otti, mutta ei sillä ollut paskankaan merkitystä, ei Talissa, ei Ihantalassa, ja
Vuosalmesta nyt puhumattakaan!"

Sekään ei ollut pointti, vaan pointti oli osoittaa, että niitä rynnäkkötykkejä oli Kannaksella heinäkuussa -44.

realisti#1 kirjoitti:

"Varmasti tuhottiin - ja paljon! Mutta niitä tuhottiin ennen kaikkea panssarikauhuilla
ja - nyrkeillä, joita oli tullut Poriin ja Suomeen jo huhtikuussa, ja niitä tuhosi tykistö,
Kuhlmay ja omat lentolaivueet, miinat, et cetera ..."

Joo, se ei nyt ollut pointti, että kuka ja miten niitä tuhottiin. Tarkoitus oli osoittaa, ettei niitä tankkeja mihinkään pois ollut viety.

"Otti ja otti, mutta ei sillä ollut paskankaan merkitystä, ei Talissa, ei Ihantalassa, ja
Vuosalmesta nyt puhumattakaan!"

Sekään ei ollut pointti, vaan pointti oli osoittaa, että niitä rynnäkkötykkejä oli Kannaksella heinäkuussa -44.

Lue lisää

Ehkäpä jokunen niitä liikkui kannaksella vielä heinäkuussakin, mutta
ei niillä siitä huolimatta taisteluissa ollut erityistä merkitystä!

Sinun pitäisi tutkiskella vähän kannaksen maastoa; se on vanhaa
meren pohjaa, jonka Saimaan vedet vasta 5000 vuotta sitten möyri
ylös alas kun ne ensin olivat puhkaisseet 'rei'än' Salpausselkään
Imatralla.

Mahdollisimman huono maasto panssareille, mutta puolustukselle
kuitenkin edullinen.

Ookke Lintmanni kirjoitti:

Ehkäpä jokunen niitä liikkui kannaksella vielä heinäkuussakin, mutta
ei niillä siitä huolimatta taisteluissa ollut erityistä merkitystä!

Sinun pitäisi tutkiskella vähän kannaksen maastoa; se on vanhaa
meren pohjaa, jonka Saimaan vedet vasta 5000 vuotta sitten möyri
ylös alas kun ne ensin olivat puhkaisseet 'rei'än' Salpausselkään
Imatralla.

Mahdollisimman huono maasto panssareille, mutta puolustukselle
kuitenkin edullinen.

Lue lisää

Ehkä mennään vähän kauas topicista jos puhutaan 5000 vuoden takaisista jutuista. ; ) Tarkoitukseni oli sanoa, että Kannaksella oli heinäkuussa -44 sekä suomalaisilla että venäläisillä käytössä panssareita. Piste.

realisti#1 kirjoitti:

Ehkä mennään vähän kauas topicista jos puhutaan 5000 vuoden takaisista jutuista. ; ) Tarkoitukseni oli sanoa, että Kannaksella oli heinäkuussa -44 sekä suomalaisilla että venäläisillä käytössä panssareita. Piste.

Lue lisää

"..jos puhutaan 5000 vuoden takaisista jutuista"

Lapselle kun pitää yrittää selittää alusta alkaen kaikki
uudestaan, ja uudestaan ... ja uudestaan ..

- Mutta kun ei näytä menevän perille sittenkään, niin
FULL STOP!

Full Stop! kirjoitti:

"..jos puhutaan 5000 vuoden takaisista jutuista"

Lapselle kun pitää yrittää selittää alusta alkaen kaikki
uudestaan, ja uudestaan ... ja uudestaan ..

- Mutta kun ei näytä menevän perille sittenkään, niin
FULL STOP!

Lue lisää

"Lapselle kun pitää yrittää selittää alusta alkaen kaikki
uudestaan, ja uudestaan ... ja uudestaan .."

Lapsesi taitaa tulla isäänsä.

realisti#1 kirjoitti:

"Varmasti tuhottiin - ja paljon! Mutta niitä tuhottiin ennen kaikkea panssarikauhuilla
ja - nyrkeillä, joita oli tullut Poriin ja Suomeen jo huhtikuussa, ja niitä tuhosi tykistö,
Kuhlmay ja omat lentolaivueet, miinat, et cetera ..."

Joo, se ei nyt ollut pointti, että kuka ja miten niitä tuhottiin. Tarkoitus oli osoittaa, ettei niitä tankkeja mihinkään pois ollut viety.

"Otti ja otti, mutta ei sillä ollut paskankaan merkitystä, ei Talissa, ei Ihantalassa, ja
Vuosalmesta nyt puhumattakaan!"

Sekään ei ollut pointti, vaan pointti oli osoittaa, että niitä rynnäkkötykkejä oli Kannaksella heinäkuussa -44.

Lue lisää

Koska et todellakaan tunnu ymmärtävän yhtikäs mitään TANKEISTA ja tankeista, niin esittelen lyhyesti oikein kuvien kanssa pari, ja vain pari niistä, ääripäistä (Huom!): ISU-152 ja T-26.

Soviet Tank Forces on the Finnish Front 1944 (Neuvostopannsaarit Suomen rintamalla 1944):

27. Raskaan Panssarivaunurykmentin joukkue "vapautetussa" Viipurissa 20.6.1944 (A platoon of the 27th Heavy Breakthrough Tank Regiment entering the liberated Vyborg on June 20, 1944)

http://www.battlefield.ru/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=50&lang=en

Tämä sama 27. Tankkirykmentti teki yhdessä XXX Armeijakunnan kanssa läpimurron ensin Valkeasaaressa 10.6, tunkeutui sitten kahden AK:n kanssa Viipuriin 20.6, ja lopulta Govorovin valehyökkäysten ja muiden 'kierojen’ temppujen jälkeen teki taas yhdessä XXX AK:n kanssa läpimurron Talissa 25.6!


- ISU-152 –panssarivaunu oli helvetinmoinen järkäle: 52 tonnia, 152-millinen putki, valurautainen kupoli, MUTTA, kuitenkin, erittäin haavoittuvainen (telaketjut) kannaksen vetisessä, soisessa, metsäisessä, kallioisessa maastossa ..


VERSUS


Suomalaisia panssariprikaatin vaunuja sodassa (Finnish Armour in Action):
Panssaridivisioonamme käytännöllisesti katsoen ainoa panssarivaunu oli T-26/Vickers, joita divisioonalla oli ehkä noin 80 kappaletta enimmillään; nämä olivat lähinnä venäläisiä sotasaalisvaunuja:

http://www.missing-lynx.com/library/other/finland/inaction/inaction.htm

- T-26/Vickers painoi 6 tonnia ja siinä oli 45-millinen putki: Itse kukin voi vain kuvitella miten sen ammukset pomppivat kuin tennispallot ISU:n valurautaisesta kupolista!


Tällainen vertailu on tietysti kärjistettyä (!), koska olihan panssaridivisioonallamme kesäkuussa yksi toimintakuntoinen T-34/76 ”Sotka”, muutama T-28, KV-1 ja sitten nuo rynnäkkötykit, aluksi BT-42 –vaunut, jotka melkein kaikki tuhoutuivat Viipurissa, ja sitten vielä näitä Saksasta hankittuja StuG’eja.

Mutta ei panssarisotaa tykeillä käydä vaan panssarivaunuilla! Ja vihollisen tehokkain panssari oli tietysti T-34/85, Shermaniin ja Pantteriin verrattava vaunu ..

ISU-152 ja T-26 kirjoitti:

Koska et todellakaan tunnu ymmärtävän yhtikäs mitään TANKEISTA ja tankeista, niin esittelen lyhyesti oikein kuvien kanssa pari, ja vain pari niistä, ääripäistä (Huom!): ISU-152 ja T-26.

Soviet Tank Forces on the Finnish Front 1944 (Neuvostopannsaarit Suomen rintamalla 1944):

27. Raskaan Panssarivaunurykmentin joukkue "vapautetussa" Viipurissa 20.6.1944 (A platoon of the 27th Heavy Breakthrough Tank Regiment entering the liberated Vyborg on June 20, 1944)

http://www.battlefield.ru/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=50&lang=en

Tämä sama 27. Tankkirykmentti teki yhdessä XXX Armeijakunnan kanssa läpimurron ensin Valkeasaaressa 10.6, tunkeutui sitten kahden AK:n kanssa Viipuriin 20.6, ja lopulta Govorovin valehyökkäysten ja muiden 'kierojen’ temppujen jälkeen teki taas yhdessä XXX AK:n kanssa läpimurron Talissa 25.6!


- ISU-152 –panssarivaunu oli helvetinmoinen järkäle: 52 tonnia, 152-millinen putki, valurautainen kupoli, MUTTA, kuitenkin, erittäin haavoittuvainen (telaketjut) kannaksen vetisessä, soisessa, metsäisessä, kallioisessa maastossa ..


VERSUS


Suomalaisia panssariprikaatin vaunuja sodassa (Finnish Armour in Action):
Panssaridivisioonamme käytännöllisesti katsoen ainoa panssarivaunu oli T-26/Vickers, joita divisioonalla oli ehkä noin 80 kappaletta enimmillään; nämä olivat lähinnä venäläisiä sotasaalisvaunuja:

http://www.missing-lynx.com/library/other/finland/inaction/inaction.htm

- T-26/Vickers painoi 6 tonnia ja siinä oli 45-millinen putki: Itse kukin voi vain kuvitella miten sen ammukset pomppivat kuin tennispallot ISU:n valurautaisesta kupolista!


Tällainen vertailu on tietysti kärjistettyä (!), koska olihan panssaridivisioonallamme kesäkuussa yksi toimintakuntoinen T-34/76 ”Sotka”, muutama T-28, KV-1 ja sitten nuo rynnäkkötykit, aluksi BT-42 –vaunut, jotka melkein kaikki tuhoutuivat Viipurissa, ja sitten vielä näitä Saksasta hankittuja StuG’eja.

Mutta ei panssarisotaa tykeillä käydä vaan panssarivaunuilla! Ja vihollisen tehokkain panssari oli tietysti T-34/85, Shermaniin ja Pantteriin verrattava vaunu ..

Lue lisää

Koska sinä et tunnu ymmärtävän mistä tässä keskustelussa oli kysymys, niin selvennän sen sinulle.

Kirjoittaja väitti, että venäläiset siirsivät panssarinsa pois rintamalta kesäkuussa. Minä kerroin, että ainakin T-34 -vaunuja käytettiin Vuosalmella ja niitä vastassa oli suomalaisia rynnäkkötykkejä. Näitä rynnäkkötykkejä oli Vuosalmella kahden komppanian verran ja ne tukivat suomalaisten vastahyökkäyksiä Vuosalmen sillanpäätä vastaan. Venäläiset käyttivät hyökkäyksessään ainakin yhtä panssarirykmenttiä ja yhtä rynnäkkötykkirykmenttiä.

Keskustelua ei käyty näiden panssareiden ominaisuuksista tai niiden merkityksestä taistelussa, jota sinä et valitettavasti ilmeisesti ole ymmärtänyt.

Mutta viestisi sisältöön:

"Panssaridivisioonamme käytännöllisesti katsoen ainoa panssarivaunu oli T-26/Vickers, joita divisioonalla oli ehkä noin 80 kappaletta enimmillään; nämä olivat lähinnä venäläisiä sotasaalisvaunuja:"

Kuten itsekin toteat, meillä oli rynnäkkötykkejä pataljoonan verran. Nämä edustivat iskukykyisintä osaa panssaridivisioonasta. Kesän suurtaistelun aikana Sturmit tuhosivat 40 vihollispanssaria yhden oman panssarin tuhoutuessa. Ei aivan mitätön suoritus.

"Mutta ei panssarisotaa tykeillä käydä vaan panssarivaunuilla!"

Näinpä ja Stu-40 oli Suomen oloissa hyvä ase. Kaikkiaan Sturmit tuhosivat 87 vastustajan vaunua ja omia vaunuja menetettiin 8.

realisti#1 kirjoitti:

Koska sinä et tunnu ymmärtävän mistä tässä keskustelussa oli kysymys, niin selvennän sen sinulle.

Kirjoittaja väitti, että venäläiset siirsivät panssarinsa pois rintamalta kesäkuussa. Minä kerroin, että ainakin T-34 -vaunuja käytettiin Vuosalmella ja niitä vastassa oli suomalaisia rynnäkkötykkejä. Näitä rynnäkkötykkejä oli Vuosalmella kahden komppanian verran ja ne tukivat suomalaisten vastahyökkäyksiä Vuosalmen sillanpäätä vastaan. Venäläiset käyttivät hyökkäyksessään ainakin yhtä panssarirykmenttiä ja yhtä rynnäkkötykkirykmenttiä.

Keskustelua ei käyty näiden panssareiden ominaisuuksista tai niiden merkityksestä taistelussa, jota sinä et valitettavasti ilmeisesti ole ymmärtänyt.

Mutta viestisi sisältöön:

"Panssaridivisioonamme käytännöllisesti katsoen ainoa panssarivaunu oli T-26/Vickers, joita divisioonalla oli ehkä noin 80 kappaletta enimmillään; nämä olivat lähinnä venäläisiä sotasaalisvaunuja:"

Kuten itsekin toteat, meillä oli rynnäkkötykkejä pataljoonan verran. Nämä edustivat iskukykyisintä osaa panssaridivisioonasta. Kesän suurtaistelun aikana Sturmit tuhosivat 40 vihollispanssaria yhden oman panssarin tuhoutuessa. Ei aivan mitätön suoritus.

"Mutta ei panssarisotaa tykeillä käydä vaan panssarivaunuilla!"

Näinpä ja Stu-40 oli Suomen oloissa hyvä ase. Kaikkiaan Sturmit tuhosivat 87 vastustajan vaunua ja omia vaunuja menetettiin 8.

Lue lisää

" .. ainakin T-34 -vaunuja käytettiin Vuosalmella .. "

Höpö, Höpö! Ja soutupaatin nokassako ne 32-tonniset T-34/85 panssarivaunut vietiin
leveän ja voimakkaasti virtaavan Vuoksen yli!


" .. rynnäkkötykkejä pataljoonan verran. ..

Kesäkuussa panssaridivisioonalla oli 29 StuGia, joista 5 tuhoutui Kuuterselässä 14 - 15.6
ja pari Talissa 26 - 28. kesäkuuta.
Ja loput 22 vaunua vedettiin kesäkuun lopulla Lappeenrannan Huhtiniemeen (1 komppania
ilman vaunuja) ja Joutsenon Konnuun (Konnunsuolle hoitamaan .. ); ja joista heinäkuussa
vain jokunen saattoi pistäytyä 'huviajelulla' kannaksella.


"Sturmit tuhosivat 40 vihollispanssaria .. "

Sturmgeschütz III - vaunut pystyivät tuhoamaan jotain vain 'kytiksestä', metiköstä tai
jonkin kallioleikkauksen takaa; StuG ei ole panssarivaunu, vaan telaketjuilla kulkeva
panssaroitu tykki.
Sturmit eivät varsinaisesti mihinkään taisteluihin osallistuneet: Siihen sen porukat olivat
kykenemättömiä .. sitä lipahivoon väkeä!


Lähteitä:
Virtanen: JR 48;
Wolf H. Halsti: Ratkaisu;
Kantakoski: Suomen panssarivaunujoukot 1918 – 68.

Ookke Lintmanni kirjoitti:

" .. ainakin T-34 -vaunuja käytettiin Vuosalmella .. "

Höpö, Höpö! Ja soutupaatin nokassako ne 32-tonniset T-34/85 panssarivaunut vietiin
leveän ja voimakkaasti virtaavan Vuoksen yli!


" .. rynnäkkötykkejä pataljoonan verran. ..

Kesäkuussa panssaridivisioonalla oli 29 StuGia, joista 5 tuhoutui Kuuterselässä 14 - 15.6
ja pari Talissa 26 - 28. kesäkuuta.
Ja loput 22 vaunua vedettiin kesäkuun lopulla Lappeenrannan Huhtiniemeen (1 komppania
ilman vaunuja) ja Joutsenon Konnuun (Konnunsuolle hoitamaan .. ); ja joista heinäkuussa
vain jokunen saattoi pistäytyä 'huviajelulla' kannaksella.


"Sturmit tuhosivat 40 vihollispanssaria .. "

Sturmgeschütz III - vaunut pystyivät tuhoamaan jotain vain 'kytiksestä', metiköstä tai
jonkin kallioleikkauksen takaa; StuG ei ole panssarivaunu, vaan telaketjuilla kulkeva
panssaroitu tykki.
Sturmit eivät varsinaisesti mihinkään taisteluihin osallistuneet: Siihen sen porukat olivat
kykenemättömiä .. sitä lipahivoon väkeä!


Lähteitä:
Virtanen: JR 48;
Wolf H. Halsti: Ratkaisu;
Kantakoski: Suomen panssarivaunujoukot 1918 – 68.

Lue lisää

Huomaan että sinulla on aika kovia henkilökohtaisia intressejä tässä kysymyksessä, joten älä välitä tosiasioista.

"Ja soutupaatin nokassako ne 32-tonniset T-34/85 panssarivaunut vietiin
leveän ja voimakkaasti virtaavan Vuoksen yli!"

Luuletko sinä todella, että venäläiset olisivat lähteneet ratkaisevaan hyökkäykseen Vuoksen ylitse ilman ylimenokalustoa?! "Mennään pojat Imatralle, mutta kävellään ilman huoltoa!" Ei hemmetti mitä roskaa!

"Sturmit eivät varsinaisesti mihinkään taisteluihin osallistuneet:"

Jos Kuuterselkää, Ihantalaa ja Vuosalmea ei pidetä taisteluina, niin ei sitten.

Ookke Lintmanni kirjoitti:

" .. ainakin T-34 -vaunuja käytettiin Vuosalmella .. "

Höpö, Höpö! Ja soutupaatin nokassako ne 32-tonniset T-34/85 panssarivaunut vietiin
leveän ja voimakkaasti virtaavan Vuoksen yli!


" .. rynnäkkötykkejä pataljoonan verran. ..

Kesäkuussa panssaridivisioonalla oli 29 StuGia, joista 5 tuhoutui Kuuterselässä 14 - 15.6
ja pari Talissa 26 - 28. kesäkuuta.
Ja loput 22 vaunua vedettiin kesäkuun lopulla Lappeenrannan Huhtiniemeen (1 komppania
ilman vaunuja) ja Joutsenon Konnuun (Konnunsuolle hoitamaan .. ); ja joista heinäkuussa
vain jokunen saattoi pistäytyä 'huviajelulla' kannaksella.


"Sturmit tuhosivat 40 vihollispanssaria .. "

Sturmgeschütz III - vaunut pystyivät tuhoamaan jotain vain 'kytiksestä', metiköstä tai
jonkin kallioleikkauksen takaa; StuG ei ole panssarivaunu, vaan telaketjuilla kulkeva
panssaroitu tykki.
Sturmit eivät varsinaisesti mihinkään taisteluihin osallistuneet: Siihen sen porukat olivat
kykenemättömiä .. sitä lipahivoon väkeä!


Lähteitä:
Virtanen: JR 48;
Wolf H. Halsti: Ratkaisu;
Kantakoski: Suomen panssarivaunujoukot 1918 – 68.

Lue lisää

"Höpö, Höpö! Ja soutupaatin nokassako ne 32-tonniset T-34/85 panssarivaunut vietiin
leveän ja voimakkaasti virtaavan Vuoksen yli!"

Selvitinpä nyt tuonkin. Venäläiset rakensivat Vuoksen yli ponttoonisillan.

realisti#1 kirjoitti:

"Höpö, Höpö! Ja soutupaatin nokassako ne 32-tonniset T-34/85 panssarivaunut vietiin
leveän ja voimakkaasti virtaavan Vuoksen yli!"

Selvitinpä nyt tuonkin. Venäläiset rakensivat Vuoksen yli ponttoonisillan.

Lue lisää

".. Venäläiset rakensivat Vuoksen yli ponttoonisillan .."

Hyvä, että selvitit!

- Mutta mikä mahtaa olla lähteesi?

- Ja eikö raskas tykistömme, Kuhlmay'n laivue tai omat lentolaivueemme
pystyneet sitä tuhoamaan?

Tämä Karjalankannas oli vetinen, järvinen, soinen paikka ja Vuoksi
OLI Suomen mahtavin virta ..
- Ja kyllä siinä tarvitaan kantavia ponttoonilauttoja ennen kuin
30- ja 50-tonnisia raskaita ja keskiraskaita panssareita yli veivataan,
luulisi?

http://wildnature.ru/map/text/vuoksa.php
klikkaile hiirellä!

Ja kyllä siinä tarvitaan kantavia ponttoonilauttoja ennen kuin
30- ja 50-tonnisia raskaita ja keskiraskaita panssareita yli veivataan,
luulisi?

Vuoksi kannaksella ..
http://business.fortunecity.com/zell/368/Places/Vyoksa97/Porog2.jpg
http://www.urjalankarjalaiset.fi/punnuskuvia/Vuoksi.jpg

Vuosalmi .. Huom! Lossi ei ollut käytössä!
http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1940-60/kuvat/vuosalmi.gif

Vastapäätä Vuosalmi ..
http://www.pkymasehist.fi/kann27.jpg

Ookke Lintmanni kirjoitti:

".. Venäläiset rakensivat Vuoksen yli ponttoonisillan .."

Hyvä, että selvitit!

- Mutta mikä mahtaa olla lähteesi?

- Ja eikö raskas tykistömme, Kuhlmay'n laivue tai omat lentolaivueemme
pystyneet sitä tuhoamaan?

Tämä Karjalankannas oli vetinen, järvinen, soinen paikka ja Vuoksi
OLI Suomen mahtavin virta ..
- Ja kyllä siinä tarvitaan kantavia ponttoonilauttoja ennen kuin
30- ja 50-tonnisia raskaita ja keskiraskaita panssareita yli veivataan,
luulisi?

http://wildnature.ru/map/text/vuoksa.php
klikkaile hiirellä!

Ja kyllä siinä tarvitaan kantavia ponttoonilauttoja ennen kuin
30- ja 50-tonnisia raskaita ja keskiraskaita panssareita yli veivataan,
luulisi?

Vuoksi kannaksella ..
http://business.fortunecity.com/zell/368/Places/Vyoksa97/Porog2.jpg
http://www.urjalankarjalaiset.fi/punnuskuvia/Vuoksi.jpg

Vuosalmi .. Huom! Lossi ei ollut käytössä!
http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1940-60/kuvat/vuosalmi.gif

Vastapäätä Vuosalmi ..
http://www.pkymasehist.fi/kann27.jpg

Lue lisää

"Mutta mikä mahtaa olla lähteesi?"

Matti Koskimaan "Tyrjän rykmentti".

"Ja eikö raskas tykistömme, Kuhlmay'n laivue tai omat lentolaivueemme
pystyneet sitä tuhoamaan?"

Tykistö yritti ampua siltoja Ihantalassakin, mutta lopulta Kuhlmey hoiti nekin. Kuhlmey pommitti myös näitä ponttoonisiltoja (joita siis ilmeisesti oli useampia). Täytyy toki muistaa, että tuo ylimenokohta oli vahvasti suojattu it-tulella.

"Ja kyllä siinä tarvitaan kantavia ponttoonilauttoja ennen kuin
30- ja 50-tonnisia raskaita ja keskiraskaita panssareita yli veivataan,
luulisi?"

Niitä venäläisillä siis oli.

Haluaisin nyt kysyä, että luulitko todella, että venäläiset hyokkäisivät armeijan voimin (23. armeija) valmistautumatta siirtämään kalustoaan mukanaan? Oletko aivan varmasti miettinyt asian loppuun? Eihän tuollaista joukkoa voi edes huoltaa ilman, että joen yli käy jatkuva liikenne. Jo pelkkien a-tarvikkeiden kuljettaminen edellyttää raskasta kalustoa, enkä usko venäläisten suunnitelleen taistelevansa Vuosalmen sillanpäässä ilman a-tarvikkeita. Uskotko sinä?

ISU-152 ja T-26 kirjoitti:

Koska et todellakaan tunnu ymmärtävän yhtikäs mitään TANKEISTA ja tankeista, niin esittelen lyhyesti oikein kuvien kanssa pari, ja vain pari niistä, ääripäistä (Huom!): ISU-152 ja T-26.

Soviet Tank Forces on the Finnish Front 1944 (Neuvostopannsaarit Suomen rintamalla 1944):

27. Raskaan Panssarivaunurykmentin joukkue "vapautetussa" Viipurissa 20.6.1944 (A platoon of the 27th Heavy Breakthrough Tank Regiment entering the liberated Vyborg on June 20, 1944)

http://www.battlefield.ru/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=50&lang=en

Tämä sama 27. Tankkirykmentti teki yhdessä XXX Armeijakunnan kanssa läpimurron ensin Valkeasaaressa 10.6, tunkeutui sitten kahden AK:n kanssa Viipuriin 20.6, ja lopulta Govorovin valehyökkäysten ja muiden 'kierojen’ temppujen jälkeen teki taas yhdessä XXX AK:n kanssa läpimurron Talissa 25.6!


- ISU-152 –panssarivaunu oli helvetinmoinen järkäle: 52 tonnia, 152-millinen putki, valurautainen kupoli, MUTTA, kuitenkin, erittäin haavoittuvainen (telaketjut) kannaksen vetisessä, soisessa, metsäisessä, kallioisessa maastossa ..


VERSUS


Suomalaisia panssariprikaatin vaunuja sodassa (Finnish Armour in Action):
Panssaridivisioonamme käytännöllisesti katsoen ainoa panssarivaunu oli T-26/Vickers, joita divisioonalla oli ehkä noin 80 kappaletta enimmillään; nämä olivat lähinnä venäläisiä sotasaalisvaunuja:

http://www.missing-lynx.com/library/other/finland/inaction/inaction.htm

- T-26/Vickers painoi 6 tonnia ja siinä oli 45-millinen putki: Itse kukin voi vain kuvitella miten sen ammukset pomppivat kuin tennispallot ISU:n valurautaisesta kupolista!


Tällainen vertailu on tietysti kärjistettyä (!), koska olihan panssaridivisioonallamme kesäkuussa yksi toimintakuntoinen T-34/76 ”Sotka”, muutama T-28, KV-1 ja sitten nuo rynnäkkötykit, aluksi BT-42 –vaunut, jotka melkein kaikki tuhoutuivat Viipurissa, ja sitten vielä näitä Saksasta hankittuja StuG’eja.

Mutta ei panssarisotaa tykeillä käydä vaan panssarivaunuilla! Ja vihollisen tehokkain panssari oli tietysti T-34/85, Shermaniin ja Pantteriin verrattava vaunu ..

Lue lisää

Eipä näkynyt noissa kuvissa ISU-152:sia. ISU on rynnäkkötykki, kääntymättömällä tykillä. Kuvien vaunu on IS-2, eli "Josif Stalin". Toki pelottava ase sekin, ja samaan alustaanhan noi perustuivat. IS-2:ssa on "vain" 122-millinen.

Neuvostoliitossahan ei veteraania kunnioitettu vai mitä.
Taisi olla paras kalusto mitä Panssaridivisioonalla oli Neuvostovalmisteinen T34. Tietysti vaunun miehistö pitkälti ratkaisi ketkä jäivät henkiin. Kummankin puolen parhaiden vaunujen tykit läpäisivät vihollisen panssarin.

Neuvostovalmisteisiakin kirjoitti:

Neuvostoliitossahan ei veteraania kunnioitettu vai mitä.
Taisi olla paras kalusto mitä Panssaridivisioonalla oli Neuvostovalmisteinen T34. Tietysti vaunun miehistö pitkälti ratkaisi ketkä jäivät henkiin. Kummankin puolen parhaiden vaunujen tykit läpäisivät vihollisen panssarin.

Lue lisää

"Taisi olla paras kalusto mitä Panssaridivisioonalla oli Neuvostovalmisteinen T34."

Sotkaa pidettiin kyllä yleensä aikansa parhaana pelinä, mutta esim. ohjelmassakin haastateltu Börje Brotell piti Sturm-40:ää parempana. Brotellin sodassa johtama Sturm-40 on muistomerkiksi museoituna Parolannummella Panssaripataljoonan kasarmin edessä - tykinputkeen on maalattu 11 rengasta voitonmerkkeinä tuhotuista vihollisvaunuista.

http://www.suomensotilas.fi/naytenumero/Sturm.pdf

"---näkyvyys T-34:stä oli vastaavasti kovin huono. Tämä oli olennainen asia kaksintaisteluissa. Juuri tähystysmahdollisuuksien takia Sturmit yleensä voittivat - Börjeä ei paljon huolettanut, kun Sotka ilmestyi näkyviin."

"Kovasti tuli mieleen propagandadokumentit eräässä Keski-Euroopan suuressa valtiossa 30- ja 40-luvuilla"

Niin, sen jälkeenhän propagandatuotantoa jatkettiin vain Itä-Euroopan valtioissa.

".. se perkeleen Kurt Erik Bäckmanni .."


Nuo sinun Päämajan propagandatoimiston virkailijat, Ilmarin
Turjakkeet ja 'Uunot' hoitivat hommiaan vielä sodankin jälkeen ..

Niissä ei ole asiaa tai totuutta nimeksikään, niin että älä ala
v---tuilemaan!

majuri Bäckman kirjoitti:

".. se perkeleen Kurt Erik Bäckmanni .."


Nuo sinun Päämajan propagandatoimiston virkailijat, Ilmarin
Turjakkeet ja 'Uunot' hoitivat hommiaan vielä sodankin jälkeen ..

Niissä ei ole asiaa tai totuutta nimeksikään, niin että älä ala
v---tuilemaan!

Lue lisää

Luitkos poika Iltasanomien jutun muutaman viikon takaa. Laitoin toimittajalle suoran vinkin ja niin sekin 419 kadonneen myyttioikaistiin ihan valtakunnantasolla!Kadonneita oli Uuno Tarkin kirjan mukaan muistaakseni 72 ja UUSIMMAN Sotahistorianlaitoksen ilmoittaman luvun mukaan noin 80!

Siinä kyllä Juutilaisen EpäTieto-Finlandia Jatkosodan Pikkujättiläinen ja Norbackin Jatkosodan historia 1-6 ja akateemikko Haavikonkin sepustukset kalpeni saman tien. Samaten Jäntin kirja Kannaksen suurtaisteluissa 1944, siinä oli tuo sama 419 kadonnutta. Sieltähän se luultavasti oli
alunperinkin tuo lukema otettu eri teoksiin.
Tarkki oli oikeassa ja tietohan oli vuodelta 1990 ja 1996 tehdyitä kirjoista.

Everstiluutnantti Uuno Tarkki on Viipurin tapahtumista kirjoittanut laajaan tutkimukseen perustuneet kaksi kirjaa, vuonna 1990 ilmestyneen "Miksi menetimme Viipurin" ja 1996 "Taistelu Viipurista".

Tuo 419 kadonnutta oli heti Viipurin menettämisen jälkeen lasketttu kadoneitten määrä mutta kukaan muu ei ollut älynnyt käyttää pari päivää myöhemmin tehtyä uutta vahvuustilastoa, jolloin hiipparit oli palanneet ruotuun.

Tarkki oli siis TARKIN.

Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:

Luitkos poika Iltasanomien jutun muutaman viikon takaa. Laitoin toimittajalle suoran vinkin ja niin sekin 419 kadonneen myyttioikaistiin ihan valtakunnantasolla!Kadonneita oli Uuno Tarkin kirjan mukaan muistaakseni 72 ja UUSIMMAN Sotahistorianlaitoksen ilmoittaman luvun mukaan noin 80!

Siinä kyllä Juutilaisen EpäTieto-Finlandia Jatkosodan Pikkujättiläinen ja Norbackin Jatkosodan historia 1-6 ja akateemikko Haavikonkin sepustukset kalpeni saman tien. Samaten Jäntin kirja Kannaksen suurtaisteluissa 1944, siinä oli tuo sama 419 kadonnutta. Sieltähän se luultavasti oli
alunperinkin tuo lukema otettu eri teoksiin.
Tarkki oli oikeassa ja tietohan oli vuodelta 1990 ja 1996 tehdyitä kirjoista.

Everstiluutnantti Uuno Tarkki on Viipurin tapahtumista kirjoittanut laajaan tutkimukseen perustuneet kaksi kirjaa, vuonna 1990 ilmestyneen "Miksi menetimme Viipurin" ja 1996 "Taistelu Viipurista".

Tuo 419 kadonnutta oli heti Viipurin menettämisen jälkeen lasketttu kadoneitten määrä mutta kukaan muu ei ollut älynnyt käyttää pari päivää myöhemmin tehtyä uutta vahvuustilastoa, jolloin hiipparit oli palanneet ruotuun.

Tarkki oli siis TARKIN.

Lue lisää

Terve, setä!

"Juutilaisen .. Jatkosodan Pikkujättiläinen ja Norbackin Jatkosodan historia
.." eivät ole akateemisia tutkijoita vaan semmosia "tieteen" popularisoijia,
so. kääntävät tutkimusten tuloksia .. 'kansalle sopivaan muotoon'.

Ja ".. akateemikko Haavikonkin .." ei ole tieteen vaan taiteen akateemikko;
tuskin mikään sotahistoriamme asiantuntija!

Mutta mihinkä se Ilmarin Turjake ja se sen Kumuri-juttu jäi?

- poika

majuri Bäckman kirjoitti:

Terve, setä!

"Juutilaisen .. Jatkosodan Pikkujättiläinen ja Norbackin Jatkosodan historia
.." eivät ole akateemisia tutkijoita vaan semmosia "tieteen" popularisoijia,
so. kääntävät tutkimusten tuloksia .. 'kansalle sopivaan muotoon'.

Ja ".. akateemikko Haavikonkin .." ei ole tieteen vaan taiteen akateemikko;
tuskin mikään sotahistoriamme asiantuntija!

Mutta mihinkä se Ilmarin Turjake ja se sen Kumuri-juttu jäi?

- poika

Lue lisää

>>Mutta mihinkä se Ilmarin Turjake ja se sen Kumuri-juttu jäi?

majuri Bäckman kirjoitti:

Terve, setä!

"Juutilaisen .. Jatkosodan Pikkujättiläinen ja Norbackin Jatkosodan historia
.." eivät ole akateemisia tutkijoita vaan semmosia "tieteen" popularisoijia,
so. kääntävät tutkimusten tuloksia .. 'kansalle sopivaan muotoon'.

Ja ".. akateemikko Haavikonkin .." ei ole tieteen vaan taiteen akateemikko;
tuskin mikään sotahistoriamme asiantuntija!

Mutta mihinkä se Ilmarin Turjake ja se sen Kumuri-juttu jäi?

- poika

Lue lisää

Ilmari Turja joutui jatkosodan aikana reservin kapteenina Päämajaan laatimaan armeijan tilannetiedotuksia kenraali Airon kanssa Suomen ja maailman tiedotusvälineille.

Airolta Turja kuuli elokuun alussa 1941 kahdesta everstistä, Laurilasta ja Hannukselasta, joista toinen pyysi heti eroa ja siirtoa toiseen armeijakuntaan. Tilanne oli hämmästyttävä: kun muut divisioonat taistelivat vihollista vastaan, niin tämä pohjalainen 19. divisioona taisteli myös omaa rykmenttiään ja sen komentajaa eversti Matti Laurilaa vastaan.

Kun Ilmari Tuija 1972 kirjoitti asiasta reportaasit Vaasaan ja Ilkkaan, eversti Laurila pyysi Turjaa kirjoittamaan tämän tapauksen historian. Hän kutsui kokoon rykmenttinsä päälliköt, jotka kirjoittivat ja puhuivat nauhalle traagiset tarinansa sodan ajalta. Nämä tarinat Ilmari Turja nyt julkaisee ja höystää niitä omilla muistikuvillaan Päämajan tunnelmista. Kirjassa puhuu myös marsalkka Mannerheim suosiollisesti eversti Laurilalle. Presidentti Kekkonen on toista maata - ei auttanut vaikka vanha ystävä Tuija vaati Laurilan ylentämistä kenraaliksi.

Njaah, saattaisi jenkit pystyäkin moiseen valloitukseen. Mutta onneksi jenkit ovat niin onnettomia tunareita miehityksessä ettei moista hyökkäysvaaraa ole

Vielä tähän: Se ei ole propagandaa, vaan historiaa, jota on hyvä muistuttaa.

diu_diu kirjoitti:

Vielä tähän: Se ei ole propagandaa, vaan historiaa, jota on hyvä muistuttaa.

Vai on suomalaisten sodanjumala Adolf sanonut noin... väärinpä on papparainen sanansa valinnut. Ja sitten vielä joku kehtaa sanoa että tämä on historiaa, ei propagandaa. Voi jösses!

Talvisodassa Suomi hävisi nyrkkeilytermein puhuttaessa teknisellä tyrmäyksellä: tuomari (eli Ranska & Iso-Britannia) tuli väliin, kun Suomi ei enää kyennyt puolustautumaan. Vaikka kyseessä olikin ilmeisesti länsivaltojen bluffi, se toimi Suomen eduksi. Tappio kuitenkin tuli

Jatkosodassa hävittiin pisteillä: lähdettiin käymään valloitussotaa ja tultiin takaisin verissä päin. Viime hetkellä saatiin puolustus kuitenkin taas kuntoon ja nakutettua muutama isku takaisinkin, vaikka vastustaja pelasikin vain puolivaloilla.

Tappiot siis tuli kummallakin kertaa vaikka itsenäisinä pysyttiinkin. Tasapelistäkään ei voi puhua sitten millään. En millään ymmärrä, miten suomalaisten voi olla niin vaikea myöntää tappioitaan? Mitä hävettävää on siinä, että suurvalta oli vahvempi?

niinpä tietysti kirjoitti:

Vai on suomalaisten sodanjumala Adolf sanonut noin... väärinpä on papparainen sanansa valinnut. Ja sitten vielä joku kehtaa sanoa että tämä on historiaa, ei propagandaa. Voi jösses!

Talvisodassa Suomi hävisi nyrkkeilytermein puhuttaessa teknisellä tyrmäyksellä: tuomari (eli Ranska & Iso-Britannia) tuli väliin, kun Suomi ei enää kyennyt puolustautumaan. Vaikka kyseessä olikin ilmeisesti länsivaltojen bluffi, se toimi Suomen eduksi. Tappio kuitenkin tuli

Jatkosodassa hävittiin pisteillä: lähdettiin käymään valloitussotaa ja tultiin takaisin verissä päin. Viime hetkellä saatiin puolustus kuitenkin taas kuntoon ja nakutettua muutama isku takaisinkin, vaikka vastustaja pelasikin vain puolivaloilla.

Tappiot siis tuli kummallakin kertaa vaikka itsenäisinä pysyttiinkin. Tasapelistäkään ei voi puhua sitten millään. En millään ymmärrä, miten suomalaisten voi olla niin vaikea myöntää tappioitaan? Mitä hävettävää on siinä, että suurvalta oli vahvempi?

Lue lisää

"Vai on suomalaisten sodanjumala Adolf sanonut noin... väärinpä on papparainen sanansa valinnut."

Tässä olet väärässä.. Torjuntavoitto se oli. Vahva vihollisarmeija pysäytettiin, jolloin sen johtajat ymärsivät hakea rauhaa tappioitten välttämiseksi. En kuitenkaan väitä, etteikö NL olisi Suomea vallannut ilman rauhaa.

Kun vähättelet tapahtunutta, vähättelet kaikkia sotaveteraaneja..

niinpä tietysti kirjoitti:

Vai on suomalaisten sodanjumala Adolf sanonut noin... väärinpä on papparainen sanansa valinnut. Ja sitten vielä joku kehtaa sanoa että tämä on historiaa, ei propagandaa. Voi jösses!

Talvisodassa Suomi hävisi nyrkkeilytermein puhuttaessa teknisellä tyrmäyksellä: tuomari (eli Ranska & Iso-Britannia) tuli väliin, kun Suomi ei enää kyennyt puolustautumaan. Vaikka kyseessä olikin ilmeisesti länsivaltojen bluffi, se toimi Suomen eduksi. Tappio kuitenkin tuli

Jatkosodassa hävittiin pisteillä: lähdettiin käymään valloitussotaa ja tultiin takaisin verissä päin. Viime hetkellä saatiin puolustus kuitenkin taas kuntoon ja nakutettua muutama isku takaisinkin, vaikka vastustaja pelasikin vain puolivaloilla.

Tappiot siis tuli kummallakin kertaa vaikka itsenäisinä pysyttiinkin. Tasapelistäkään ei voi puhua sitten millään. En millään ymmärrä, miten suomalaisten voi olla niin vaikea myöntää tappioitaan? Mitä hävettävää on siinä, että suurvalta oli vahvempi?

Lue lisää

Neuvostoliiton (ilmeisesti tämän yhden jaanaajan henkisen kotimaan??) Suuren Isänmaallisen Sodan Historia sanoo jotenkin tähän tapaan: ",,,tuomalla paikalle lisävoimia, joihin kuului mm. pannssaridivisioona, Suomen sodanjohto pysäytti Neuvosto-joukkojen hyökkäyksen syvälle Suomeen,,,".
Huom. kirjoitettu v. -46 jälkeen, jolloin Puna-armeijasta tuli Neuvosto-armeija, sillä vaan ettei joku pilkunnussija takerru tuohonkin.

..se on niin että annahan nyt näiden pösilöiden elää siinä lapsenuskossaan että suomen armeijalla nyt olisi ollut mitään varsinaista sanomista koko jatkosodan aikana...täysin turha sota joka käytiin vain ja ainoastaan tietysti sen takia kun venäläinen sitten otti ja hyökkäsi suomeen talvisodassa...eipä ole suomen kannattanut sotia kuin yksi ja ainoa sota ja se on kyllä tämä talvisota...se varmisti suomen itsenäisyyden taasen 60 vuodeksi eteenpäin...sen verran olen erimieltä että kyllähän se venäläisen suurhyökkäys oli todella voimakkaasti aloitettu silloin -44...puolen vaihtoahan suomalaiset tunnustelivat käytännöllisesti katsoen koko jatkosodan ajan...kovin oli uskollista apujoukkoa saksalaisilla...ei ihme että koko saksan pohjoisen rintama ei päässyt lähellekään tavoitteitaan...

" .. ettei ammuttu niitä Suomen omia komukoita .."

Nyt taisi vanhalla natsi-homppelilla lirahtaa vaippoihin vähän
'ruskeetakin' ...

Demokratioissa poliittiset vastustajat hoidetaan poliittisin ja
yhteiskuntapoliittisin keinoin; ei ampumalla!

..sitäpä sopii miettiä!

Fasistia vituttaa kun kaikki ei usko mitä tahansa paskapuheita.

Muuta itse vaikka Saharaan kirjoitti:

Fasistia vituttaa kun kaikki ei usko mitä tahansa paskapuheita.

ei tarvi muuttaa kun miehet ratkaisi sen..siiranmäessä,äyräpäässä,vuosalmella.ilomantsissa sekä monissa monissa muilla osilla pitkin rajaa....muuta vaikka tohon uhtuan suunnille ihanne valtioosi....