Lämmin alapohja

No en tarkoittanut varsinaisesti kellaria vaan se ryömintätila ois lämmin.

Vette kirjoitti:

No en tarkoittanut varsinaisesti kellaria vaan se ryömintätila ois lämmin.

ryömintätilaan lampöpatterin, onko hullumpaa kuultu?

laittaa kirjoitti:

ryömintätilaan lampöpatterin, onko hullumpaa kuultu?

No, hyvä ettet ole kuullut ettei ole tämäkään ollut turha aihe. Patteria ei sinne tule vaan lämmitys hoitunee ilmanvaihtokeella. Mut jos et tiedä tästä mitään niin en tarvitse neuvoja sulta vaan sellaiselta joka tietää. Lueskele sitten tästä aiheesta et kuulet tai näet sinäkin jotain uutta.

Vette kirjoitti:

No, hyvä ettet ole kuullut ettei ole tämäkään ollut turha aihe. Patteria ei sinne tule vaan lämmitys hoitunee ilmanvaihtokeella. Mut jos et tiedä tästä mitään niin en tarvitse neuvoja sulta vaan sellaiselta joka tietää. Lueskele sitten tästä aiheesta et kuulet tai näet sinäkin jotain uutta.

Lämminalapohja on rossipermanto, jonka reunapalkit on eristetty ja pääosa lämmöneristeestä on maata vasten.
Hyvin yleinen Siporex taloissa.
Alunperin tuotu Ruotsista, korvaamaan kylmät, kosteat ja homeiset ulkoilmalla tuuletetut rossipohjat, jotka kuluttivat myös paljon lämmitysenergiaa.
Ilmanvaihto hoituu hallitusti kerran neljässä tunnissa talon ilmanvaihtokoneella ja lämpöä otetaan talteen LTO:lla.
Routimaton rakenne, talon kuivin paikka kosteus 30% luokkaa ja lämpötila 16-18 astetta.
Lämpöä tilaan tulee lattiarakenteen läpi.
Lämmin ilmapatja miltei liikkumaton toimii myös lämmöneristeenä, eikä maaperää lämmitetä. Sopii erinomaisesti yhteen lattialämmityksen kanssa.
Rakennetta suositaan yleisesti matalaenergia taloissa, joissa maanvaraiset kivilattiat voivat vähäisen lämmitystarpeen takia olla kylmähköjä.
Rakentamiskustannukset kuten rossipohjissa normaalistikkin, paalutetuissa rakenteissa selvät säästöt täyttökustannuksissa.
Voin suositella omassa talossanikin on, jo ollut neljä vuotta, olen hyvin tyytyväinen.
Näin rakentajana olen nähnyt aivan tarpeeksi homeisia ulkoilmalla tuuletettuja rossipohjia, joissa ongelmaa on yritetty ratkaista, jopa alapohjan kiinteillä ilmankuivaajilla.
Lämpimässä alapohjassaniitä ei tarvita.
Kyseessä on tosiaan yksinkertaistettuna matala kellari.

Vette kirjoitti:

No, hyvä ettet ole kuullut ettei ole tämäkään ollut turha aihe. Patteria ei sinne tule vaan lämmitys hoitunee ilmanvaihtokeella. Mut jos et tiedä tästä mitään niin en tarvitse neuvoja sulta vaan sellaiselta joka tietää. Lueskele sitten tästä aiheesta et kuulet tai näet sinäkin jotain uutta.

Lämminalapohja on rossipermanto, jonka reunapalkit on eristetty ja pääosa lämmöneristeestä on maata vasten.
Hyvin yleinen Siporex taloissa.
Alunperin tuotu Ruotsista, korvaamaan kylmät, kosteat ja homeiset ulkoilmalla tuuletetut rossipohjat, jotka kuluttivat myös paljon lämmitysenergiaa.
Ilmanvaihto hoituu hallitusti kerran neljässä tunnissa talon ilmanvaihtokoneella ja lämpöä otetaan talteen LTO:lla.
Routimaton rakenne, talon kuivin paikka kosteus 30% luokkaa ja lämpötila 16-18 astetta.
Lämpöä tilaan tulee lattiarakenteen läpi.
Lämmin ilmapatja miltei liikkumaton toimii myös lämmöneristeenä, eikä maaperää lämmitetä. Sopii erinomaisesti yhteen lattialämmityksen kanssa.
Rakennetta suositaan yleisesti matalaenergia taloissa, joissa maanvaraiset kivilattiat voivat vähäisen lämmitystarpeen takia olla kylmähköjä.
Rakentamiskustannukset kuten rossipohjissa normaalistikkin, paalutetuissa rakenteissa selvät säästöt täyttökustannuksissa.
Voin suositella omassa talossanikin on, jo ollut neljä vuotta, olen hyvin tyytyväinen.
Näin rakentajana olen nähnyt aivan tarpeeksi homeisia ulkoilmalla tuuletettuja rossipohjia, joissa ongelmaa on yritetty ratkaista, jopa alapohjan kiinteillä ilmankuivaajilla.
Lämpimässä alapohjassaniitä ei tarvita.
Kyseessä on tosiaan yksinkertaistettuna matala kellari.

Kalle rakentaja kirjoitti:

Lämminalapohja on rossipermanto, jonka reunapalkit on eristetty ja pääosa lämmöneristeestä on maata vasten.
Hyvin yleinen Siporex taloissa.
Alunperin tuotu Ruotsista, korvaamaan kylmät, kosteat ja homeiset ulkoilmalla tuuletetut rossipohjat, jotka kuluttivat myös paljon lämmitysenergiaa.
Ilmanvaihto hoituu hallitusti kerran neljässä tunnissa talon ilmanvaihtokoneella ja lämpöä otetaan talteen LTO:lla.
Routimaton rakenne, talon kuivin paikka kosteus 30% luokkaa ja lämpötila 16-18 astetta.
Lämpöä tilaan tulee lattiarakenteen läpi.
Lämmin ilmapatja miltei liikkumaton toimii myös lämmöneristeenä, eikä maaperää lämmitetä. Sopii erinomaisesti yhteen lattialämmityksen kanssa.
Rakennetta suositaan yleisesti matalaenergia taloissa, joissa maanvaraiset kivilattiat voivat vähäisen lämmitystarpeen takia olla kylmähköjä.
Rakentamiskustannukset kuten rossipohjissa normaalistikkin, paalutetuissa rakenteissa selvät säästöt täyttökustannuksissa.
Voin suositella omassa talossanikin on, jo ollut neljä vuotta, olen hyvin tyytyväinen.
Näin rakentajana olen nähnyt aivan tarpeeksi homeisia ulkoilmalla tuuletettuja rossipohjia, joissa ongelmaa on yritetty ratkaista, jopa alapohjan kiinteillä ilmankuivaajilla.
Lämpimässä alapohjassaniitä ei tarvita.
Kyseessä on tosiaan yksinkertaistettuna matala kellari.

No niin, kiitos tästä. Oli ilo lukea viestiä jossa oli selkeä mielipide. Olen melkein vakuuttunut siitä , että meidän taloon tulee kyseinen ratkaisu.

Kalle rakentaja kirjoitti:

Lämminalapohja on rossipermanto, jonka reunapalkit on eristetty ja pääosa lämmöneristeestä on maata vasten.
Hyvin yleinen Siporex taloissa.
Alunperin tuotu Ruotsista, korvaamaan kylmät, kosteat ja homeiset ulkoilmalla tuuletetut rossipohjat, jotka kuluttivat myös paljon lämmitysenergiaa.
Ilmanvaihto hoituu hallitusti kerran neljässä tunnissa talon ilmanvaihtokoneella ja lämpöä otetaan talteen LTO:lla.
Routimaton rakenne, talon kuivin paikka kosteus 30% luokkaa ja lämpötila 16-18 astetta.
Lämpöä tilaan tulee lattiarakenteen läpi.
Lämmin ilmapatja miltei liikkumaton toimii myös lämmöneristeenä, eikä maaperää lämmitetä. Sopii erinomaisesti yhteen lattialämmityksen kanssa.
Rakennetta suositaan yleisesti matalaenergia taloissa, joissa maanvaraiset kivilattiat voivat vähäisen lämmitystarpeen takia olla kylmähköjä.
Rakentamiskustannukset kuten rossipohjissa normaalistikkin, paalutetuissa rakenteissa selvät säästöt täyttökustannuksissa.
Voin suositella omassa talossanikin on, jo ollut neljä vuotta, olen hyvin tyytyväinen.
Näin rakentajana olen nähnyt aivan tarpeeksi homeisia ulkoilmalla tuuletettuja rossipohjia, joissa ongelmaa on yritetty ratkaista, jopa alapohjan kiinteillä ilmankuivaajilla.
Lämpimässä alapohjassaniitä ei tarvita.
Kyseessä on tosiaan yksinkertaistettuna matala kellari.

kunnissa kielletty koska radonit tulee vapaasti sisälle.

Eli vaatii tiivistetyn lattian ja sehän on silloin kellari! Mutta miksi metrin korkuinen, tee kerralla korkeutta ainakin 2 metriä.

2,8 astetta ei ole lämmin, vaan pirun kylmä.
Kastepiste rossipohjassasi on likempänä 10 astetta, eli kosteus pyrkii Kondensoitumaan rossitilaan.
Pahin on tilanne keväällä, kun lämmin ilma sitoo itseensä paljon kosteutta ja siirtyessään lattiasi alle pisaroituu siellä.
Tuskin esim.Älvsbyhus toimittaasitä kiinteää ilmankuivainta ihan huvikseen talopaketin mukana, on sillä vissi tarkoitus kuivata ilmaa rossitilassa ja estää homehtuminen.
Myös tänä syksynä on rossipohjaasi siirretty ulkoilman mukana valtavasti kosteutta ja tuuletettu lämpö ulos. Energiaa kuluu melkoisesti ja lattiat kylmenevät.
Radon ratkaistaan aina erillisellä Radon suunnitelmalla. Joko Radon tuuletusputkistolla tai maapohjan päälle levitettävällä bentoniittimatolla.
Voisitko nimetä kunnat, joissa lämmin alapohja on kielletty, olisi kiva tietää. Tuskin löytyy, koska siihen ei ole valtuuksia.
Kellari tehdään silloin kun kellaria tarvitaan ja silloin puhutaan taas jo vallan eri kustannuksista, aivan liian usein kuulee niinsanotuista ilmaisista kellareista, niitä kun ei ole.

Rakentaja Kalle kirjoitti:

2,8 astetta ei ole lämmin, vaan pirun kylmä.
Kastepiste rossipohjassasi on likempänä 10 astetta, eli kosteus pyrkii Kondensoitumaan rossitilaan.
Pahin on tilanne keväällä, kun lämmin ilma sitoo itseensä paljon kosteutta ja siirtyessään lattiasi alle pisaroituu siellä.
Tuskin esim.Älvsbyhus toimittaasitä kiinteää ilmankuivainta ihan huvikseen talopaketin mukana, on sillä vissi tarkoitus kuivata ilmaa rossitilassa ja estää homehtuminen.
Myös tänä syksynä on rossipohjaasi siirretty ulkoilman mukana valtavasti kosteutta ja tuuletettu lämpö ulos. Energiaa kuluu melkoisesti ja lattiat kylmenevät.
Radon ratkaistaan aina erillisellä Radon suunnitelmalla. Joko Radon tuuletusputkistolla tai maapohjan päälle levitettävällä bentoniittimatolla.
Voisitko nimetä kunnat, joissa lämmin alapohja on kielletty, olisi kiva tietää. Tuskin löytyy, koska siihen ei ole valtuuksia.
Kellari tehdään silloin kun kellaria tarvitaan ja silloin puhutaan taas jo vallan eri kustannuksista, aivan liian usein kuulee niinsanotuista ilmaisista kellareista, niitä kun ei ole.

Mites itse olet ratkaissut tämän radon asian?

Rakentaja Kalle kirjoitti:

2,8 astetta ei ole lämmin, vaan pirun kylmä.
Kastepiste rossipohjassasi on likempänä 10 astetta, eli kosteus pyrkii Kondensoitumaan rossitilaan.
Pahin on tilanne keväällä, kun lämmin ilma sitoo itseensä paljon kosteutta ja siirtyessään lattiasi alle pisaroituu siellä.
Tuskin esim.Älvsbyhus toimittaasitä kiinteää ilmankuivainta ihan huvikseen talopaketin mukana, on sillä vissi tarkoitus kuivata ilmaa rossitilassa ja estää homehtuminen.
Myös tänä syksynä on rossipohjaasi siirretty ulkoilman mukana valtavasti kosteutta ja tuuletettu lämpö ulos. Energiaa kuluu melkoisesti ja lattiat kylmenevät.
Radon ratkaistaan aina erillisellä Radon suunnitelmalla. Joko Radon tuuletusputkistolla tai maapohjan päälle levitettävällä bentoniittimatolla.
Voisitko nimetä kunnat, joissa lämmin alapohja on kielletty, olisi kiva tietää. Tuskin löytyy, koska siihen ei ole valtuuksia.
Kellari tehdään silloin kun kellaria tarvitaan ja silloin puhutaan taas jo vallan eri kustannuksista, aivan liian usein kuulee niinsanotuista ilmaisista kellareista, niitä kun ei ole.

näkunyt, Kun menee käymään tilassa pölisee hiekka, että henkeen käy.

kosteutta kirjoitti:

näkunyt, Kun menee käymään tilassa pölisee hiekka, että henkeen käy.

käy henkeen??

vette kirjoitti:

Mites itse olet ratkaissut tämän radon asian?

Meillä tiiviiseen saveen paalutettu teräspaaluilla, on luonnon Radon suojaus ihan ilmaiseksi.
Rakenne on alhaalta ylöspäin: Kallistettu savi,
200 mm sepeliä 16-32 mm, sepeliä 5-11 mm 100 mm, Fuktisol 100 mm salaojittava lämmöneriste, Styrox lattia 100mm saumat Uretaanilla tiivistettynä, suodatinkangas KL 2, 80 cm ilmatila, ontelolaatta 265 mm, Styrox lattia 30 mm ja pintavalu 60-80 mm.
Sokkeli on Malanderin 300 mm Eps-muottivaluharkkoa U-arvo 0.18, ulkopuolinen kosteuseristys Fuktisol 100 mm, josta vielä lisäeristävyyttä sokkelipalkkiin.
Ilmanvaihto hoituu talon ilmanvaihtokoneella ( Ilto 400 ) toiseen päähän kuivaa ilmaa ja toisesta ylimääräinen kosteus pois.
Lämpötila on ollut ulkoilmasta riippuen 16,5-18,5 astetta ja suhteellinen kosteus n. 30 % ympäri vuoden.
Koska meillä on matalaenergiatalo, jossa lämmitystä tarvitaan todella vähän, on lämmin alapohja eduksi kivilattiaosan lämpimyydelle.
Kavereiden matalaenergiataloissa maanvaraiset kivilattiat ovat todella kylmät ja ei auta lämmittää, kun kämppä kuumenee turhaan.
Meillä lämmityskulut hyvin pienet, uskoisin lämpimällä alapohjalla olevan siihen myös osuutta.
Lämpimässä tilassa olevaa viemäriputkea ei ole eristetty, kuten ei muitakaan putkia. Olen käynyt tunnustelemassa viemäriputkea, putki on yllättävänkin lämmin ja varmasti lämmintä vettä käytettäessä siirtää lämpöä myös alapohjaan, josta se taas saadaan talteen ilmanvaihdon kennon avulla.

raadon kirjoitti:

käy henkeen??

sillä meillä on mitattu arvo pienempi kuin 40 Bg/m3 jos siihen pääsette muilla rakenteilla voitte huoletta vetää sitä henkeenkin!!!!

Rakentaja Kalle kirjoitti:

Meillä tiiviiseen saveen paalutettu teräspaaluilla, on luonnon Radon suojaus ihan ilmaiseksi.
Rakenne on alhaalta ylöspäin: Kallistettu savi,
200 mm sepeliä 16-32 mm, sepeliä 5-11 mm 100 mm, Fuktisol 100 mm salaojittava lämmöneriste, Styrox lattia 100mm saumat Uretaanilla tiivistettynä, suodatinkangas KL 2, 80 cm ilmatila, ontelolaatta 265 mm, Styrox lattia 30 mm ja pintavalu 60-80 mm.
Sokkeli on Malanderin 300 mm Eps-muottivaluharkkoa U-arvo 0.18, ulkopuolinen kosteuseristys Fuktisol 100 mm, josta vielä lisäeristävyyttä sokkelipalkkiin.
Ilmanvaihto hoituu talon ilmanvaihtokoneella ( Ilto 400 ) toiseen päähän kuivaa ilmaa ja toisesta ylimääräinen kosteus pois.
Lämpötila on ollut ulkoilmasta riippuen 16,5-18,5 astetta ja suhteellinen kosteus n. 30 % ympäri vuoden.
Koska meillä on matalaenergiatalo, jossa lämmitystä tarvitaan todella vähän, on lämmin alapohja eduksi kivilattiaosan lämpimyydelle.
Kavereiden matalaenergiataloissa maanvaraiset kivilattiat ovat todella kylmät ja ei auta lämmittää, kun kämppä kuumenee turhaan.
Meillä lämmityskulut hyvin pienet, uskoisin lämpimällä alapohjalla olevan siihen myös osuutta.
Lämpimässä tilassa olevaa viemäriputkea ei ole eristetty, kuten ei muitakaan putkia. Olen käynyt tunnustelemassa viemäriputkea, putki on yllättävänkin lämmin ja varmasti lämmintä vettä käytettäessä siirtää lämpöä myös alapohjaan, josta se taas saadaan talteen ilmanvaihdon kennon avulla.

Eli virallinen STUK:n mittaus talvella?

Rakentaja Kalle kirjoitti:

Meillä tiiviiseen saveen paalutettu teräspaaluilla, on luonnon Radon suojaus ihan ilmaiseksi.
Rakenne on alhaalta ylöspäin: Kallistettu savi,
200 mm sepeliä 16-32 mm, sepeliä 5-11 mm 100 mm, Fuktisol 100 mm salaojittava lämmöneriste, Styrox lattia 100mm saumat Uretaanilla tiivistettynä, suodatinkangas KL 2, 80 cm ilmatila, ontelolaatta 265 mm, Styrox lattia 30 mm ja pintavalu 60-80 mm.
Sokkeli on Malanderin 300 mm Eps-muottivaluharkkoa U-arvo 0.18, ulkopuolinen kosteuseristys Fuktisol 100 mm, josta vielä lisäeristävyyttä sokkelipalkkiin.
Ilmanvaihto hoituu talon ilmanvaihtokoneella ( Ilto 400 ) toiseen päähän kuivaa ilmaa ja toisesta ylimääräinen kosteus pois.
Lämpötila on ollut ulkoilmasta riippuen 16,5-18,5 astetta ja suhteellinen kosteus n. 30 % ympäri vuoden.
Koska meillä on matalaenergiatalo, jossa lämmitystä tarvitaan todella vähän, on lämmin alapohja eduksi kivilattiaosan lämpimyydelle.
Kavereiden matalaenergiataloissa maanvaraiset kivilattiat ovat todella kylmät ja ei auta lämmittää, kun kämppä kuumenee turhaan.
Meillä lämmityskulut hyvin pienet, uskoisin lämpimällä alapohjalla olevan siihen myös osuutta.
Lämpimässä tilassa olevaa viemäriputkea ei ole eristetty, kuten ei muitakaan putkia. Olen käynyt tunnustelemassa viemäriputkea, putki on yllättävänkin lämmin ja varmasti lämmintä vettä käytettäessä siirtää lämpöä myös alapohjaan, josta se taas saadaan talteen ilmanvaihdon kennon avulla.

Kiitos tiedoista. Tollanen sydeemi tulee sitten meidänkin taloon. Keskustelua voitaisiin jatkaa vaikka täällä http://www.jamera-kivitalot.com/forum/