Miltä yksityiseltä helpoiten reseptit?

Siehän luet minua kuin avointa kirjaa. Voimakasta kipulääkettä minä tässä lähinnä olin havittelemassa, en siksi että minulla olisi kipuja vaan opioidien rauhoittavan ja rentouttavan vaikutuksen vuoksi (käteviä alkoholinkäytön hillitsemiseen).
Lienet jonkinsortin asiantuntija joten kallistan korvani. Kiitti neuvosta, en sitten mene turhaan tuhlaamaan rahojani yksityiselle jos kerran menisivät hukkaan eikä saisi reseptejä vastineexi. Pitää vaan pärjätä ilman ihqnappeja :H

TakkuTakiainen kirjoitti:

Siehän luet minua kuin avointa kirjaa. Voimakasta kipulääkettä minä tässä lähinnä olin havittelemassa, en siksi että minulla olisi kipuja vaan opioidien rauhoittavan ja rentouttavan vaikutuksen vuoksi (käteviä alkoholinkäytön hillitsemiseen).
Lienet jonkinsortin asiantuntija joten kallistan korvani. Kiitti neuvosta, en sitten mene turhaan tuhlaamaan rahojani yksityiselle jos kerran menisivät hukkaan eikä saisi reseptejä vastineexi. Pitää vaan pärjätä ilman ihqnappeja :H

Lue lisää

Perhana ku toiset haluu syödä kipulääkkeitä huvikseen- arvaa miltä tuntuu meikäläisestä ku mä joudun syömään niit ihan oikeisiin kipuihin, viinankäytöstä en ees haaveile eikä tee ees mieli, hyvä ku ruokaa pystyn syömään (joskus).

Onneks lekurit ei sentää skrivaa mitään opioideja ihan tosta vaan.
Miks et pyydä ihan rehellisesti jostain A-klinikalta vähän bentsoja jos sul on pahaki alkoholiongelma? Tai mee yksityiselle ja kerro et tarvit diapameja sillon tällön, unettomuuteen sun muihin hermostuksiin. Yksityinen määrää helpostikin sellasen sata kappaletta esim 5 mg-sia, jos et joka päivä popsi ne riittää hyvin kuukauden.
Diapamista sun muista bentsoista ei mun kokemuksen mukaan tuu merkittävää euforiaa mut toisaalta paljo parempi olo ku opioidipohjasista kipulääkkeistä, joista helposti tulee yrjö, kiihtymystä ja sellanen turtunu olo ja unettomuutta, ne on turhaan mainostettuja. Ja sivuoireet on enemmän ja pahempii ku bentsoilla, ja siit ku niiden kans on koukus ni vierottautuminen on vaikeeta, tosin on bentsoillaki.

Terveyskeskuslekurit ei nykyään helposti kirjota yhtään mitään, joten yksityiselle sun kannattaa kyl mennä, mut luo hyvä vakituinen suhden hyvään lääkäriin äläkä odota et joku kirjottaa tuntemattomalle mitään lääkelasteja, juttele sen lekurin kans mitä sun tosiaan kannattais käyttää, älä kuiteskaa rupee syömään mitään hatun SSRI-lääkkeitä joita jotku idiootit tuputtaa nykyään- ne tekee ihan turraks ja lihottaa.

tramalostix kirjoitti:

Perhana ku toiset haluu syödä kipulääkkeitä huvikseen- arvaa miltä tuntuu meikäläisestä ku mä joudun syömään niit ihan oikeisiin kipuihin, viinankäytöstä en ees haaveile eikä tee ees mieli, hyvä ku ruokaa pystyn syömään (joskus).

Onneks lekurit ei sentää skrivaa mitään opioideja ihan tosta vaan.
Miks et pyydä ihan rehellisesti jostain A-klinikalta vähän bentsoja jos sul on pahaki alkoholiongelma? Tai mee yksityiselle ja kerro et tarvit diapameja sillon tällön, unettomuuteen sun muihin hermostuksiin. Yksityinen määrää helpostikin sellasen sata kappaletta esim 5 mg-sia, jos et joka päivä popsi ne riittää hyvin kuukauden.
Diapamista sun muista bentsoista ei mun kokemuksen mukaan tuu merkittävää euforiaa mut toisaalta paljo parempi olo ku opioidipohjasista kipulääkkeistä, joista helposti tulee yrjö, kiihtymystä ja sellanen turtunu olo ja unettomuutta, ne on turhaan mainostettuja. Ja sivuoireet on enemmän ja pahempii ku bentsoilla, ja siit ku niiden kans on koukus ni vierottautuminen on vaikeeta, tosin on bentsoillaki.

Terveyskeskuslekurit ei nykyään helposti kirjota yhtään mitään, joten yksityiselle sun kannattaa kyl mennä, mut luo hyvä vakituinen suhden hyvään lääkäriin äläkä odota et joku kirjottaa tuntemattomalle mitään lääkelasteja, juttele sen lekurin kans mitä sun tosiaan kannattais käyttää, älä kuiteskaa rupee syömään mitään hatun SSRI-lääkkeitä joita jotku idiootit tuputtaa nykyään- ne tekee ihan turraks ja lihottaa.

Lue lisää

Mä en syö mitään "huvikseni"
Mitä sä tiedät musta ja mun elämästä? Et mitään! Joten turpa kii! *rähinä*

TakkuTakiainen kirjoitti:

Mä en syö mitään "huvikseni"
Mitä sä tiedät musta ja mun elämästä? Et mitään! Joten turpa kii! *rähinä*

Mitäpä, jos kuitenkin tilaisit sen ajan yksityiselle lääkäriasemalle ja nimenomaan psykiatrille. Jos et syö opioideja esim. Panacod tai Tramal kipuun, löytyisi parempiakin lääkkeitä. Kertoisit rehellisesti tilanteesi, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi, ja tarvitset jotain, joka helpottaisi oloasi.

Psykiatri voi määrätä jonkun SSRI-lääkkeen ja jonkun rauhoittavan tarvittaessa otettavaksi. Älä kuitenkaan ehdota mitään rauhoittavaa, vaan anna lääkärin päättää. Yritä sitten pysyä lääkärin määräämässä annostuksessa mutta, jos se ei tunnu riittävän, varaat lääkärillesi soittoajan ja kerrot, jälleen kerran, rehellisesti tilanteesi. Sehän on sitten sinun asiasi, alatko käyttää jotain SSRI-lääkettä. Ei sitä ole pakko ostaa apteekista, jos et halua, mutta riippuen tilanteestasi, voisi siitä olla apuakin.

Psykiatria on turha pelätä, ei ne ihmisiä kummempia ole. Eikä ole "hulluuden" merkki hakea apua, kun sitä tarvitsee. Yritä löytää joku psykiatri, jolla kävisit silloin tällöin vastaanotolla kertomassa, mitä sinulle kuuluu. Kun lääkärisi oppii tuntemaan sinut, reseptit voi jättää uusittaviksi ilman, että joka kerta käy vastaanotolla.

Oletan, että sinulla on jotain murheita, mielipahaa tms. johon tarvitset jotain, jolla voit helpottaa tilannettasi. Rohkeasti vain varaamaan aika lääkärille. Uskon, että et tule pettymään, mutta muista olla rehellinen, se on kaiken a ja o.

Kirjoittele ja kerro, mitä aiot tehdä. Olisin kiinnostunut kuulemaan, mihin ratkaisuun päädyt.

haet,niin eipä niitä paljoa kukaan kirjoita

TakkuTakiainen kirjoitti:

Mä en syö mitään "huvikseni"
Mitä sä tiedät musta ja mun elämästä? Et mitään! Joten turpa kii! *rähinä*

en enää ihmettele, miksi sinulle irtoaa "nappeja" kovin kitsaasti...

Bioanalyytikko kirjoitti:

Mitäpä, jos kuitenkin tilaisit sen ajan yksityiselle lääkäriasemalle ja nimenomaan psykiatrille. Jos et syö opioideja esim. Panacod tai Tramal kipuun, löytyisi parempiakin lääkkeitä. Kertoisit rehellisesti tilanteesi, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi, ja tarvitset jotain, joka helpottaisi oloasi.

Psykiatri voi määrätä jonkun SSRI-lääkkeen ja jonkun rauhoittavan tarvittaessa otettavaksi. Älä kuitenkaan ehdota mitään rauhoittavaa, vaan anna lääkärin päättää. Yritä sitten pysyä lääkärin määräämässä annostuksessa mutta, jos se ei tunnu riittävän, varaat lääkärillesi soittoajan ja kerrot, jälleen kerran, rehellisesti tilanteesi. Sehän on sitten sinun asiasi, alatko käyttää jotain SSRI-lääkettä. Ei sitä ole pakko ostaa apteekista, jos et halua, mutta riippuen tilanteestasi, voisi siitä olla apuakin.

Psykiatria on turha pelätä, ei ne ihmisiä kummempia ole. Eikä ole "hulluuden" merkki hakea apua, kun sitä tarvitsee. Yritä löytää joku psykiatri, jolla kävisit silloin tällöin vastaanotolla kertomassa, mitä sinulle kuuluu. Kun lääkärisi oppii tuntemaan sinut, reseptit voi jättää uusittaviksi ilman, että joka kerta käy vastaanotolla.

Oletan, että sinulla on jotain murheita, mielipahaa tms. johon tarvitset jotain, jolla voit helpottaa tilannettasi. Rohkeasti vain varaamaan aika lääkärille. Uskon, että et tule pettymään, mutta muista olla rehellinen, se on kaiken a ja o.

Kirjoittele ja kerro, mitä aiot tehdä. Olisin kiinnostunut kuulemaan, mihin ratkaisuun päädyt.

Lue lisää

Suunnilleen tuohon ratkaisuun päädyin; tottahan se on, ettei lääkärille kannata (yrittää) valehdella, kuten ei poliisillekaan. Kävinkin juuri tänään rehellisesti selvittelemässä asioita. Nappeja vähän tippui, ei opioideja, niitä ei missään nimessä kuulemma anneta minulle, sen sijaan masennuslääkkeitä tyrkytettiin, mikä ajatus vieroksuttaa minua; ajatus mielialaan tai mieleen vaikuttamisesta kemiallisesti tuntuu jotenkin... tunkeilevalta. alentavalta.

toisaalta, enkös tee sitä joka kerta kun kaadan lasillisen :D

TakkuTakiainen kirjoitti:

Suunnilleen tuohon ratkaisuun päädyin; tottahan se on, ettei lääkärille kannata (yrittää) valehdella, kuten ei poliisillekaan. Kävinkin juuri tänään rehellisesti selvittelemässä asioita. Nappeja vähän tippui, ei opioideja, niitä ei missään nimessä kuulemma anneta minulle, sen sijaan masennuslääkkeitä tyrkytettiin, mikä ajatus vieroksuttaa minua; ajatus mielialaan tai mieleen vaikuttamisesta kemiallisesti tuntuu jotenkin... tunkeilevalta. alentavalta.

toisaalta, enkös tee sitä joka kerta kun kaadan lasillisen :D

Lue lisää

Nämä uudet masennuslääkkeet ova kyllä ihan hyviä, eivätkä tee kenestäkääm zombia. Jos huolit sen reseptin lääkäriltä, niin kannattaisikohan kuitenkin kokeilla. Saanko udella, minkä nimistä masennuslääkettä sait?

"Nappeja" ei kirjoiteta ensimmäisellä kerralla kuin joku 20-30kpl, mutta jos alat käydä tällä samalla lääkärillä jatkossakin puhumassa asioistasi, hän oppii sinut tuntemaan ja kirjoittaa hyvinkin jopa kolmeksi kuukaudeksi rseptin.

Nämä uudet masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen kemiaan sillä tavalla, että ne "salpaavat" serotoniinin takaisinoton reseptorit, jolloin serotoniinin määrä aivoissasi kasvaa ja tunnet itsesi vähemmän masentuneeksi, elämä alkaa maistua paremmalta. Se on siis tosiaan aivojen kemiasta kyse, ei "hulluudesta". Joillakin vain sattuu olemaan serotoniinia vähemmän käytössä tämän takaisinoton reseptorin, "sieppajan" takia, ja nämä lääkkeet auttavat juuri siihen, että salpaavat "siepparien" toimintaa.

Hyvää jatkoa sinulle ja aurinkoisia(kin) päiviä elämääsi!

Bioanalyytikko kirjoitti:

Nämä uudet masennuslääkkeet ova kyllä ihan hyviä, eivätkä tee kenestäkääm zombia. Jos huolit sen reseptin lääkäriltä, niin kannattaisikohan kuitenkin kokeilla. Saanko udella, minkä nimistä masennuslääkettä sait?

"Nappeja" ei kirjoiteta ensimmäisellä kerralla kuin joku 20-30kpl, mutta jos alat käydä tällä samalla lääkärillä jatkossakin puhumassa asioistasi, hän oppii sinut tuntemaan ja kirjoittaa hyvinkin jopa kolmeksi kuukaudeksi rseptin.

Nämä uudet masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen kemiaan sillä tavalla, että ne "salpaavat" serotoniinin takaisinoton reseptorit, jolloin serotoniinin määrä aivoissasi kasvaa ja tunnet itsesi vähemmän masentuneeksi, elämä alkaa maistua paremmalta. Se on siis tosiaan aivojen kemiasta kyse, ei "hulluudesta". Joillakin vain sattuu olemaan serotoniinia vähemmän käytössä tämän takaisinoton reseptorin, "sieppajan" takia, ja nämä lääkkeet auttavat juuri siihen, että salpaavat "siepparien" toimintaa.

Hyvää jatkoa sinulle ja aurinkoisia(kin) päiviä elämääsi!

Lue lisää

En usko nykyaikaisiin käsityksiin joiden mukaan kaikki masennukset sun muut selitetään joillain aivomehujen epätasapainoilla! Minusta masennuslääkkeet hoitavat vain oireita, ei itse syytä.

Vastaapa tähän: Jos masennus kerran johtuu vain aivomehujen epätasapainosta, niin mikä aiheuttaa epätasapainon? Tällä kysymyxellä tähtään siihen, että masennuksen perimmäiset syyt ovat elämäntarinassa, eivät missään lääketieteen selittämässä aivomehujen epätasapainossa, ja jos halutaan pysyvä ratkaisu, niin pillereiden sijasta pitäisi perehtyä masennuksen alkusyihin.

Jos itse olet bioanalyytikko ja opiskellut/opiskelet näitä asioita, niin itse varmaan uskot sokeasti länsimaisen lääketieteen selityxiin joiden mukaan kaikki sielulliset vaivat juontavat jostain aivomehuista. Sori, en ole samaa mieltä; pilsut ovat vain väliaikaista oireitten hoitoa minun mielestäni. :)

TakkuTakiainen kirjoitti:

En usko nykyaikaisiin käsityksiin joiden mukaan kaikki masennukset sun muut selitetään joillain aivomehujen epätasapainoilla! Minusta masennuslääkkeet hoitavat vain oireita, ei itse syytä.

Vastaapa tähän: Jos masennus kerran johtuu vain aivomehujen epätasapainosta, niin mikä aiheuttaa epätasapainon? Tällä kysymyxellä tähtään siihen, että masennuksen perimmäiset syyt ovat elämäntarinassa, eivät missään lääketieteen selittämässä aivomehujen epätasapainossa, ja jos halutaan pysyvä ratkaisu, niin pillereiden sijasta pitäisi perehtyä masennuksen alkusyihin.

Jos itse olet bioanalyytikko ja opiskellut/opiskelet näitä asioita, niin itse varmaan uskot sokeasti länsimaisen lääketieteen selityxiin joiden mukaan kaikki sielulliset vaivat juontavat jostain aivomehuista. Sori, en ole samaa mieltä; pilsut ovat vain väliaikaista oireitten hoitoa minun mielestäni. :)

Lue lisää

Selitin vain ihan nämä kemialliset kuviot, mitä aivoissa tapahtuu. Siinä olen samaa mieltä, että ihmisen historia vaikuttaa masennukseen. En yrittänytkään selvittää masennusta pelkkänä aivojen kemiallisena häiriönä.

Minusta masentuneelle ihmiselle olisi parasta, jos saisi sekä lääkkeet että pääsisi terapiaan. Valitettavasti vain terapiaan pääseminen on vähän kuin lottovoitto tänä päivänä, ellei siis ole niin varakas, että pystyisi maksamaan terapian omasta kukkarostaan kokonaan. Harva on.

Jos kuitenkin niin hyvin kävisi, että pääsisi terapiaan ja saisi lääkityksen, niin lääkitys tukisi terapiaa nostamalla tätä serotoniinipitoisuutta aivoissa.

On olemassa tutkimuksia, että toiset masentuneet hyötyvät pelkästä lääkehoidosta, toiset lääke- terapihoidosta ja vielä osa pelkästä terapiasta. Niin kai se on, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

Vaikka olenkin pitkälti koululääketieteen kannattaja, niin uskon, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se, mikä voi näyttää fyysiseltä vaivalta, voi johtua psyykestä ja päinvastoin.

TakkuTakiainen kirjoitti:

En usko nykyaikaisiin käsityksiin joiden mukaan kaikki masennukset sun muut selitetään joillain aivomehujen epätasapainoilla! Minusta masennuslääkkeet hoitavat vain oireita, ei itse syytä.

Vastaapa tähän: Jos masennus kerran johtuu vain aivomehujen epätasapainosta, niin mikä aiheuttaa epätasapainon? Tällä kysymyxellä tähtään siihen, että masennuksen perimmäiset syyt ovat elämäntarinassa, eivät missään lääketieteen selittämässä aivomehujen epätasapainossa, ja jos halutaan pysyvä ratkaisu, niin pillereiden sijasta pitäisi perehtyä masennuksen alkusyihin.

Jos itse olet bioanalyytikko ja opiskellut/opiskelet näitä asioita, niin itse varmaan uskot sokeasti länsimaisen lääketieteen selityxiin joiden mukaan kaikki sielulliset vaivat juontavat jostain aivomehuista. Sori, en ole samaa mieltä; pilsut ovat vain väliaikaista oireitten hoitoa minun mielestäni. :)

Lue lisää

siis haluat pillereitä ihan kysymällä ilman tutkimuksia ja..ja...minä en ymmärrä. ymmärrätkö sinä itse ? siis miten hoidat sairauttasi (mikä se sitten lienee ja kenen diagnoosilla) ?

----------------------------------------------

"Tietääkö kukaan neuvoa, mikä yksityinen lääkäriasema Helsingin alueella antaa kaikista auliimmin reseptejä? Eli suoraan sanoen että tarvitsisi vaan maksaa ja saisi reseptin kuin reseptin nopeasti ja varmasti kun vaan lyhyesti kuvailis vaivansa... kiitos etukäteen."


"Kävinkin juuri tänään rehellisesti selvittelemässä asioita. Nappeja vähän tippui, ei opioideja, niitä ei missään nimessä kuulemma anneta minulle"

"ja jos halutaan pysyvä ratkaisu, niin pillereiden sijasta pitäisi perehtyä masennuksen alkusyihin. "

"pilsut ovat vain väliaikaista oireitten hoitoa minun mielestäni. :)"

TakkuTakiainen kirjoitti:

En usko nykyaikaisiin käsityksiin joiden mukaan kaikki masennukset sun muut selitetään joillain aivomehujen epätasapainoilla! Minusta masennuslääkkeet hoitavat vain oireita, ei itse syytä.

Vastaapa tähän: Jos masennus kerran johtuu vain aivomehujen epätasapainosta, niin mikä aiheuttaa epätasapainon? Tällä kysymyxellä tähtään siihen, että masennuksen perimmäiset syyt ovat elämäntarinassa, eivät missään lääketieteen selittämässä aivomehujen epätasapainossa, ja jos halutaan pysyvä ratkaisu, niin pillereiden sijasta pitäisi perehtyä masennuksen alkusyihin.

Jos itse olet bioanalyytikko ja opiskellut/opiskelet näitä asioita, niin itse varmaan uskot sokeasti länsimaisen lääketieteen selityxiin joiden mukaan kaikki sielulliset vaivat juontavat jostain aivomehuista. Sori, en ole samaa mieltä; pilsut ovat vain väliaikaista oireitten hoitoa minun mielestäni. :)

Lue lisää

No joo, usko mihin uskot tai ole uskomatta. Oma mottoni on: Luulo ei ole tiedon väärti.

Toki henk.koht kokemukset vaikuttaa ihmisten reaktioihin, masennuksiin, turhautumiin ja psyykkisiinkin vaikeuksiin, seksuaalielämään ja alkoholismitaipuksiin sun muihin, mutta-

myös biokemiallisilla mekanismeilla aivoissa, syödyllä ravinnolla, perintötekijöillä, liikunnalla tai sen puutteella, käytetyillä lääkkeillä, huumeilla etc ja muilla fysikaalisilla ja kemiallisilla tekijöillä on vuoskymmenten aikana havaittu sekä kliinisissä tutkimuksissa että kenttakokemusten kautta olevan yhä suurempi ja suurempi vaikutus siihen miltä ihmisestä yleensä ottaen tuntuu tässä elämässä.

Teoriat ja suosituksen joiden mukaan erilaiset terapiat, asenteet, visioinnit voi muuttaa esim kivun kokemusta on viime kädessä aika fasistisia, nehän viittaa siihen että kivun kokija jotenki on itse syypäänä kipuunsa ja "asentoitumalla oikein" kipu sitten ikäänku lievenee tai poistuu kokonaan? Tähän myös viittaa yleisesti käyetetty ja paljolti virheellisesti käytetty termi "kipukynnys" joka on täysin epätieteellinen ja jota mieluusti käyttää ne jotka ei oo pahimmillaan jotain tiettyä kipua kokenu, esin naiset joilla EI ole voimakkaita kuukautiskipuja joihin vois auttaa pelkästään esim opioidit on helposti sitä mieltä että voimakkaita kipuja kokeva omaa "matalan kipukynnyksen", kipua itsessään ei siis ikäänku ole olemassa.

--------

En todellakaan tunne Sinua, mutta tokassa viestissäsi viittasit siihen että haluat käyttää vahvoja kipulääkkeitä rauhottumiseen ja rentoutumiseen, ja kun monet käyttää siinä mielessä erilaisia lääkkeitä päihteillen, tein oman tulkintani, joka siis ilmeisesti oli virheellinen.

Kyllä aivojen biokemia todellakin on olemassa ja vaikuttaa ihmisen psyykeen, esim jotain paniikkihäiriötä ei useinkaan saada hoidettua pois millään terapialla, siihen tarvitaan lähes poikkeuksetta lääkkeitä, toisille riittää bentsot, toiset tarvii noita SSRI-lääkkeitä, jotka nekin vaikuttaa yksilöllisesti, kaikille ei sovi lainkaan ja ne voi aiheuttaa voimakasta lihomista.

Puhut aivomehuista? Erikoinen termi joka tuo mieleen jonku eksoottisen etelä-amerikkalaisen kirjailijan, mut siis kyllähän aivoissa todellakin on noi serotoniinit ja niiden siepparit, ne vaan toimii eri ihmisillä eri tavalla.
Hyvä esimerkki ihmisten erilaisuudesta on esim selkeestä ADHD-syndroomasta kärsivä yksilö joka RAUHOTTUU kaikesta mikä periaatteessa piristää, esim cola-juomat, kahvi, amfetamiini, kokaiini. Tämän takia em. syndrooman hoidossa käytetään useim Concerta-nimistä lääkettä joka on amfetamiinin sukulainen ja se auttaa adhd-tapauksia rauhottumaan ja ennen kaikkea keskittymään.

No , joka tapauksessa, olet siis kai käyny lekurilla et kyllä kai se siitä.

Bioanalyytikko kirjoitti:

Selitin vain ihan nämä kemialliset kuviot, mitä aivoissa tapahtuu. Siinä olen samaa mieltä, että ihmisen historia vaikuttaa masennukseen. En yrittänytkään selvittää masennusta pelkkänä aivojen kemiallisena häiriönä.

Minusta masentuneelle ihmiselle olisi parasta, jos saisi sekä lääkkeet että pääsisi terapiaan. Valitettavasti vain terapiaan pääseminen on vähän kuin lottovoitto tänä päivänä, ellei siis ole niin varakas, että pystyisi maksamaan terapian omasta kukkarostaan kokonaan. Harva on.

Jos kuitenkin niin hyvin kävisi, että pääsisi terapiaan ja saisi lääkityksen, niin lääkitys tukisi terapiaa nostamalla tätä serotoniinipitoisuutta aivoissa.

On olemassa tutkimuksia, että toiset masentuneet hyötyvät pelkästä lääkehoidosta, toiset lääke- terapihoidosta ja vielä osa pelkästä terapiasta. Niin kai se on, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

Vaikka olenkin pitkälti koululääketieteen kannattaja, niin uskon, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se, mikä voi näyttää fyysiseltä vaivalta, voi johtua psyykestä ja päinvastoin.

Lue lisää

Bioanalyytikko ja Takku ovat oikeassa. Ei masennukseen pelkästään kemia vaikuta, mutta aivojen toiminta on sähköä ja kemiaa ja se, millaisiksi aivot elämän aikana sähköisiltä ja kemiallisilta yhteyksiltää muodostuvat, riippuu elämän aikana saaduista hyvistä ja huonoista kokemuksista.

Joillakin ihmisillä pääsee vahvistumaan sellaiset hermoyhteydet esim. aikaisemmin koettujen pahojen asioiden takia, jotka sitten myöhemmällä iällä aktivoituvatkin uuden ärsykkeen vuoksi ja ihminen esim. masentuu.

Jos asiasta on kiinnostunut, kannattaa lukea kehityspsykologiaa ja neuropsykologiaa.

Lääkkeet palauttavat tuota "vikaan" mennyttä kemiaa, mutta psykoterapia auttaa ihmistä löytämään omista voimavaroista parempia keinoja selviytyä. Molemmat ovat oleellisia masennuksen hoidossa. Tai alkoholismin tai munkä muun vaan. Eri näkökulmasta tietenkin, riippuen potilaan ongelmista.