Liian varhainen puheenkehitys?

Ruuneperin äiti

Meillä on vähän omituinen "ongelma" lapsen puheenkehityksen kanssa. Lapsi on täyttänyt hiljattain vuoden ja hänellä on jo arviolta 20-30 sanaa, joita hän käyttää tietoisesti. Hän myös ymmärtää paljon asioita ja kommunikoi äidin ja isän kanssa (sekä isovanhempien ja muutaman muun lähipiirin ihmisen kanssa) aktiivisesti.
Lapsi sanoo esimerkiksi "sataa", kun ulkona sataa. Hän osoittaa leikkiauton koukkua ja sanoo "koukku". Hän pyytää "mammi", kun haluaa maitoa. Sanan äiti hän sanoi 7 kk:n ikäisenä. Joka päivä tulee uusia sanoja.
Olen pitänyt tätä ihan normaalina kehityksenä, mutta nyt olen joutunut muutaman kerran miettimään, että onko tässä jotain erikoista, kun ensinnäkin neuvolassa ruvettiin vihjailemaan, että jos teidän lapsi noin paljon jo puhuu, niin onhan hän todella paljon edellä puheenkehityksessä. Neuvolassa ei jopa uskottu, mitä kaikkea lapsi osaa ja ymmärtää. Lapsi kun ei puhu neuvolassa mitään, kun hän vierastaa tätiä. Eräs tuttavaäitikin naurahti epäuskoisena, kun kerroin, mitä kaikkea lapsi osaa sanoa. Hänen mielestään liioittelin ja kuvittelin, mikä loukkasi.
Osaatteko sanoa, onko tämä ihan tyypillistä puheenkehitystä ja onko teillä muilla ollut samanlaista? Onko varhaisesta puheenkehityksestä jotain haittaa ehkä? Ja miksi meitä ei uskota, kun kerromme, mitä kaikkea lapsi osaa jo sanoa?

15

5598

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lahjakas

      lapsi. Se on varmaa. Lahjakkuus tulee näkymään tavalla tai toisella koko hänen elämänsä ajan.

      Minulla on kolme lasta. Yksi heistä oli erittäin varhainen puhuja. Puolitoistavuotiaana puhui jo pitkiä lauseita ja kahden iässä kertoili jo kokonaisia tarinoita ja käytti esim. lauseenvastikkeita. Kolmivuotiaana luki ja viisivuotiaana ei tehnyt enää edes esim. yhdyssanavirheitä kirjoittaessaan.

      Tällä hetkellä poika on kahdeksannella, kevättodistuksessa oli 12 kymppiä ja yksi yhdeksikkö (käytös, heh). Hän on myös Suomen mestari eräässä urheilulajissa ja loistava viulisti.

      Minua ihmetytttää, mikä siinä harmittaa, jos muut eivät huomaa lapsenne erinomaisuutta. Mitä sitten? Nauttikaa itse lapsestanne! Mitä väliä jollain neuvolatädillä. Kuulostaa, että haluatte kovasti päteä lapsenne kautta...

      Antakaa lapsen puhua ja voin vannoa, että sekin aika koitttaa, kun hänen lahjakkuutensa huomataan kodinkin ulkopuolella.

      • ämyrix2

        sanoi useita (ainekin kymmeniä) sanoja kahdeksankuisena, ja kolmen sanan lauseita hieman alle vuoden ikäisenä. Sen jälkeeen ei ole juuri hiljaa ollutkaan, nyt pian jo 16v.
        Tyttö on todella monilahjakkuus, musikaalissesti, taiteellisesti ja liikunnallisesti ja kielipää on aivan loistava (osaa viittä kieltä)
        Lauluääni on mahtava, soittaa pianoa ja viulua, piirtää todella upeita piirustuksia, on saavuttanut Suomenmestaruus kilpailuista on useita mitaleja jne.
        Ammattihaaveena on oopperalulaja, kieltenopettaja tai erityisopettaja.

        Poikani oppi ensimmäiset sanansa muistaakseni n.15 kuukautisena ja kävelemään oppi 13kuukautisena. Kävelemään oppimisen jälkeen poika ei ole juurikaan kävellyt vaan pikemminkin juossut.Poika on tyttäreni täydellinen vastakohta lähes joka asiasssa.
        Ei löydy musikaalisuutta, ei osaa piirtää, ei ole myöskään liikunnallisesti lahjakas eikä löydy kielipäätä (äidinkielikin tuottaa vaikeuksia).
        Pojalla on karkea- ja hienomotorisia ongelmia jne.
        Mutta poika on aivan ihana omana itsenään, ilman mitään sen suurempia lahjakkuuksia. Mutta hänellä on jotain joka on minusta vielä lahjakkuuksia paljon tärkeämpää, hänellä on äärettömän positiivinen ja kultainen luonne.Jos kokee, että siskoa kohdellaan epäoikeudenmukaisesti niin hän on heti puolustamassa siskoaan.


    • jo itsekin äiti

      Oman vauvakirjani mukaan minä olin myös hyvin varhainen puhuja. Minusta ei kyllä mitään huippuälykästä silti tullut... :-) Puhuminen ja kielet kyllä kiinnostavat tänäkin päivänä. Mutta jotenkin sitä varhaista puheenkehitystä olisi sitten odottanut omiltakin lapsilta, mutta ihan normaalisti nuo näyttävät oppivan puhumaan. Kasvavat kylläkin kaksikielisiksi, onhan silläkin teitenkin vaikutusta asiaan.
      No, tarpeeksi minusta ja meistä. Kun olet huomannut lapsesi kiinnostuksen sanoihin ja puhumiseen, niin anna hänelle kunnolla virikkeitä tällä "alalla". Se on ilmeisesti hänen vahvuutensa ja sitä tulisi kehittää enemmänkin! Älä anna vieraiden tai neuvolatätien kommenttejen huolestuttaa tai hämmentää, ehkä se on vaan niin, että ken onni on, se onnen kätkeköön. Jokainenhan rakastaa omia lapsiaan ja eihän muiden lapset voi olla niin erinomaisia ym., jos ymmärrät, mitä tarkoitan. Kannattaa siis varmaan pitää omana tietonaan, vaikka mitäpä tuollaista kummemmin salailemaankaan. Kuten edellinen kirjoittajakin sanoi, nauttikaa lahjakkaasta lapsestanne, lukekaa hänelle paljon satuja, kuunnelkaa yhdessä satukasetteja ja puhukaa paljon hänen kanssaan. Hyvä kielitaito on mahtava juttu!

    • näin meillä

      Ensimmäinen sana 13 kk ikäisenä.
      15 kk ikäisenä tuli jo kolmisanaisia lauseita ja oli laaja sanavarasto n 100 sanaa.
      puolitoistavuotiaana sanavarasto oli kolme-neljä vuotiaan tasoa ja puhe myös.
      2 vuotiaana puhui pälätti kaikenlaista...tuli omia tarinoita jne.Puhui monia lauseita peräkkäin,virheettä.
      Oppi itsekseen lukemaan eskari ikäisenä.
      Ensimmäisenä päivänä tavasi erilaisia sanoja,ensimmäisenä viikkona oppi lukemaan tavuttain pieniä lauseita.
      Ja jo toisena viikkona luki jo ihan suoraan,kangertelematta vaikeitakin sanoja.
      Koulun lukitesteissä aina yli normaalin ikäryhmän tulokset.
      Hänellä myös aina ollut koulu helppoa....kielellisesti lahjakas,matemaattisesti lahjakas poika.
      Opettajien mukaan ensimmäisellä luokalla luki jo kuin kolmasluokkalaiset,jopa paremmin.
      viidesluokkalaisena luki jo kun kahdeksasluokkalaiset jopa yhdeksäsluokkalaiset.
      Lukunopeus kuulemma ihan uskomaton....mutta pakko on uskoa kun poika kertoo mitä kirjassa tapahtuu.Samassa ajassa missä toiset luki 2 sivua,poika luki 4-5 sivua.
      Meillä nyt kuopus tulee pian 2 vuotta ja hän puhuu noin 50 sanaa ja tulee muutama kahden sanan lause sekä yksi kolmen sanan lause.
      Jokaisesta lauseestani tai sisarusten lauseista ottaa sanoja jotka toistaa....
      Toistaa mielellään lauseista sanoja,tai sitten toistaa kaksiosaisia lauseita esim:ei saa,
      Sanat tulee oikein taivutettuina esim:jos näkee vain yhden nallen niin nalle istuu mutta jos näkee kahden nallen istuvan sanoo:nallet istuu.
      Eikös se ole hyvä että osaa puhua.... ei minusta ole mitään haittaa varhaisesta puheenkehityksestä.
      Älä välitä,neuvolassa ne tädit katsoo liiaksi niitä käyriänsä...jos joku lapsi osaa jo enemmän niin ei helposti uskota.

      • erikoista..

        Todella monet 6-vuotiaan oppivat itsekseen lukemaan. Vain jos tämä tapahtuu 3-4 -vuotiaana, on se erityistä varhaiskypsyyttä ja lahjakkuutta.

        Muutenkin aivan ikätasoisesti tuossa on edetty. Joka luokalla Suomessa on lukija, joka on edellä muita.

        Useilla ensimmäiset sanat ovat paljon ennen yhden vuoden ikää. Useimmat lapset puhua pälättävät vaikka mitä 2-vuotiaana. Ja todellakin tuntevat monikon...?(nalle/nallet)

        Kyllä se äidin ylpeys teettää harhakuvitelmia, ei voi muuta sanoa. Mutta ihan kiva, että lapsillasi menee hyvin eivätkä ainakaan mitään jälkeenjääneitä selvästikän ole.


    • lapset

      Meillä iti ja äiti sanoi jo alle puolvuotiaana ja 8-kuisena noin 12 sanaa kolmella kielellä. Mummonsa on laulanut vuoden iässä täysin ja niin, että sanoista saa selvää. Kukin kehittyy omaa tahtia ja myös persoonallisuus vaikuttaa. Toinen on seurallinen ja jos luetaan paljon, oppii. Toinen viihtyy paremmin yksinään ja kehittää fyysisiä taitojaan nopeammin kuin toinen. Joskus voi tulla sit vielä takapakkia ja kerran opittu unohtuu.

      • vai että

        mummo on laulanut lauluja sanoineen kahdeksankuisena.

        Taitaa nyt aika kullata muistot. Kaikkea te uskottekin!

        Vai.. taisi se minun isoisäni lukea 1-vuotiaana ja 2-vuotiaana kirjoitteli runoja...


      • Nimetön
        vai että kirjoitti:

        mummo on laulanut lauluja sanoineen kahdeksankuisena.

        Taitaa nyt aika kullata muistot. Kaikkea te uskottekin!

        Vai.. taisi se minun isoisäni lukea 1-vuotiaana ja 2-vuotiaana kirjoitteli runoja...

        sisälukutaitoa....


    • SinttuLikka

      Ei kai siitä nyt mitään haittaa voi olla, jos on nopea oppimaan! Kyllähän se on hyvä asia vaan. Ja usein kai on niin, että toiset lapset oppii ensin puhumaan, toiset kävelemään. Harvemmin molempia yhtä aikaa. (luulisin?)

      Itse kuulemma kuljin pitkään pepullani (en ole koskaan kontannut) ja puhuin lauseita. Kyllä moni sitä ihmetteli. Mulla ei vissiin ollu niin kiire opetella kävelemään kun muutenkin pärjäsi. Lujaa pääsi ja ymmäretyksi tuli... :)
      Silloin neuvolassa murehdittiin, että onko mulla jaloissa jotain vikaa. Määrättiin hierontaa yms.

      Kaikki omaan tahtiin. Musta ei tullut kielineroa, mutta Olympiaurheilija kuitenkin. :)

    • ääripäät

      Esikoistyttärellämme oli usean sadan sanan sanavarasto 18-kuisena. Asuimme ulkomailla ja asuinmaan sanojakin osasi jo kymmeniä. Matkalla 18-kuukautisneuvolaan tyttö mm. sanoi "äiti kato -lintu pikku lensi tonne" -nähdessään pikkulinnun pyrähtävän pensaikoista.
      Sen sijaan poikamme ei osannut 2-vuoden iässä kuin viisi sanaa. Unohti aina vanhat jos oppi uusia...Ymmärsi kyllä kaiken ja hiljaista sanavarasto kyllä löytyi. Sisäinen kieli oli kunnossa, mutta se ei vain löytänyt ulostuloa. Apu hänelle löytyi puheterapiasta ja alkuun myös tukiviittomista.
      Saman perheen lapset voivat olla niin kovin erilaisia!

      • mutta

        minä opin lukeen, kirjoittaan ja laskeen 3-vuotiaana. Ja ihan sen takia, että veli oli 4 vuotta vanhempi eikä sillä mennyt opit päähän ei sitten millään. Minä olin kuulemma istunut vieressä ja kuunnellut ja lukenutkin ennen isoveljeä.

        Olihan siitä se etu, että ala-asteiässä olin ollut jo maailman kyllästynein koululainen, kun osasin jo kaiken, mitä toiset vasta opetteli. Joulupukin tuomia kirjalahjoja inhoan vieläkin yli kaiken -ehdin lukea itseni ulos kirjoista jo ennen kouluikää.

        Koulu tietenkin oli kuin leikkiä ja todistukset kiitettäviä. Arki tuli kuitenkin vastaan siinäkin, Lukiossakaan ei vielä tarvinnut laittaaa rikkaa ristiin koulun takia, kunhan oli kirjalliset suorittanut. Ylioppilaskirjoituksiin sain kerran matikan kirjan auki, siinä valmistautuminen. Ankea oli opiskelija-arki korkeakoulussa, kun havaitsi, että siellä ei enää pärjääkään vain päättelemällä vaan joutuu ihan oikeesti lukemaan.


    • 1,5 vuotiaan äiti

      Nyt sanoja on jo satoja (ikää 1,5 v) ja lauseitakin (2-3 sanaa) tulee. Ensimmäisen kerran sanoi äiti, isi (s:llä) alle 6 kk iässä. Nyt r ja d puuttuu enää. Minusta tuo ei kuulosta mitenkään ihmeelliseltä. Omaa poikaani en myöskään pidä mitenkään erityisenä, kukin omaan tahtiin.

      Itse olen ollut varhainen puhuja, puhuin reilun vuoden iässä jo pitkiä lauseita. Opin lukemaan 5 vuotiaana itsenäisesti, kukaan ei auttanut eikä tukenut. Koulussa olin priimus, vaikka en ole tosiaankaan mikään huippuälykäs, mutta riittävän. Nyt olen DI.

    • 9kk

      Meidän tyttö puhui jo 9kk;n ikäisenä paljon sanoja ja lauseitakin! esim: "anna äiti lisää keksiä" tuli kuin apteekin hyllyltä! Aina hän sai ihmiset ihmettelemään:) Neuvolassa meidät muistetaan vieläkin siitä kun tyttö alkoi niin pienenä puhua ja selvästi! Tyttö on nyt 8v ja täysin terve.Niin ja jokeltelemaan hän alkoi myös erittäin varhain, kun taas sisariensa puheenkehitys meni ns. normaalin kaavan mukaan;)

      • pppppppppppppppgggggggggg

        Ei ole haittaa.

        logopedi


      • millamagia63
        pppppppppppppppgggggggggg kirjoitti:

        Ei ole haittaa.

        logopedi

        Minun tyttäreni nyt 6v, mutta hän osasi juuri saman ikäisenä kuin lapsesi useita sanoja ja lauseita ja loruja. Tuttavieni lapset eivät vielä puhuneet noin. Nyt 6-v opettelee juuri tavaamista, mutta ei lue kunnolla vielä, eikä tarvitse..Kirjaimet tuntenut jo vuosia ja pikkukrjaimet oppi 4-5v. Päiväkodissa sanottu, että kieli rikas ja osaa lahjakkaasti selvittää suullisesti asiat. Hän vaan oppi aikaisin puhumaan ja sanavarasto laaja jo pienenä. Nytkin huomaan itse hänen jutuistaan uskomattoman tietomäärän mitä varmasti omaa. Toivottavasti osaa sitten käytää koulussa tämäntapaista lahjakkuutta. Joten nauti vaan lapsestasi, äläkä muista piittaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8336
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      39
      2539
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      121
      2263
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      22
      1929
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1664
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1489
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1452
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1389
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1272
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1183
    Aihe