Sataman ohi kulkevalla lenkilläni havaitsin, että suurimmalla osalla kuivalle maalle nostetuista purjeveneistä masto oli laskettu alas. Muutamalla se oli ylhäällä. Ulkomailla näyttäisi olevan toisin päin, eli suurin osa veneistä olisi kuivalla maallakin mastot ylhäällä. Mistä tämä johtuu? Miksi muualla mastoja ei lasketa, mutta Suomessa yleisesti niin tehdään?
Miksi mastot alas Suomessa?
rantalenkkeilijä
35
5561
Vastaukset
- Saalinki 2
En itse ainakaan ole nähnyt telakoilla niin korkeita halleja, joihin purkkarin saa mahtumaan tikku pystyssä. Sen takia ne varmaan otetaan alas.
- totaojaaaaaooo
Kun masto on alhaalla niin iisi tsekata kaikki paikat. Vanttien kiinnitykset jne jne. Lista on loputon. Lisäksi kun vene on kiinteästi pukilla niin mastoa heilutteleva tuuli ei pääse vaurioittamaan venettä/mastoa. Kukin taaplaa tyylillään. Itse en omaa venettäni masto ylhäällä talvella halua pitää.
- jepetteri
Maston kunto voidaan tarkastaa. Pesu & vahaus luonnollisesti kerran vuodessa eloksoinnin suojaksi.
- että täällä
Suomessa tulee normaalisti talvella lunta ja vene on varsin hankala peitellä, jos siinnä on masto pystyssä. Myös maston kunnon tarkastus on vaikeaa masto pystyssä.
- veneestä
ja sen koosta. Vilkaise vaikkapa Sinbadin telakka-aluetta, jos satut liikkumaan Lauttasaaressa. Enemmistö isoista teräsveneistä on telakoitu masto ylhäällä.
Sekin ero ulkomailla telakoinnissa on, että telakointiaika on usein lyhyt ja purjehduskausi pitempi kuin meidän latitudeillamme. - etelässä
Etelässä en ole nähnyt ensimmäistäkään purkkaria masto alhaalla, kaikissa pukeille nostetuissa veneissä on ollut masto pystyssä. Tietenkään etelässä ei yleensä tule lunta eikä veneitä tarvitse pitää koko talvea ylhäällä. Useimmiten kyse on huoltotöistä, mutta joskus Pohjois-Euroopassa elävät veneenomistajat ovat nostaneet etelässä veneensä pukeille koko talven ajaksi (kun itse ovat, asuvat ja tekevät töitä pohjoisessa). Ihan vaan ettei veneen pohjaan kertyisi pitkän talven aikana kasvustoa. Maston ylhäällä pitämisestä ei ilmeisestikään ole mitään haittaa, alas ottamisesta ja takaisin nostamisesta sen sijaan on aina riesaa.
- Meteli seis
Kaupunki vaatii kaatamaan mastot. Ehkä siksi, kun ne pitävät jo kesäsillä tuulenvoimakkuuksilla melkoista ulinaa ja pauketta. Niin ettei sitä tarvitse moninkertaisena kuunnella koko talvea. Jotkut nimittäin pääsevät/joutuvat asumaan talvisäilytyspaikkojen liepeillä.
- -Mika-
Taitaa olla telakointiajan pituus. Muualla maailnmassa veneet nostetaan ylös lähinnä huoltotöiden vuoksi, meillä taas talven vuoksi.
Myös sellainen asia, kuin lämpölaajeneminen on yksi tekijä: etelässä saa vantit olla samalla kireydellä myös telakoinnoin aikan, täällä taas jos vaan nostaa veneen mastoineen ylös, eikä tee mitään vanteille, niin todennäköisesti rustit tai vantit ei kestä.
Ja tietysti siihen kun lisää kaiken edellä jo kirjoitetun, niin on vaikea keksiä syytää pitää masto pystyssä talven ajan.- piti2
Mahtaako sulla olla jotain faktaa mielipiteesi tueksi vai onko se vain mielipide muiden joukossa ?
- taas kerran
Etkö tosiaan tiedä että masto supistuu pakkasella ennemmän kuin vantit? Miksi viitsit kirjoitella asiasta jota et tiedä? Toistelet rantalegendoita.
- vähemmän,
kun saa olla pystyssä. Täytyy tietysti keväällä nousta mastoon ja tarkastaa helat vaijerit niinkuin pitkillä retkipurjehduksillakin tehdään.
Ne vauriot mitä omien veneiden mastoihin on vuosien varrella tullut, ovat telakointikolhuja. - infoa
Välimerellä valtaosa veneistä nostetaan loka-marraskuussa ja säilytetään masto pystyssä. Valtaosa veneistä lasketaan veteen siellä huhti-toukokuussa. Ehkä kolmannes veneistä nostetaan vain huoltojen ajaksi.
Aika monessa veneessä siellä vantteja hiukan löysätään talvisäilytyksen ajaksi.
Tunnen nuo jutut aika hyvin, veneeni on ollut Välimerellä jo 12 vuotta. - rantalenkkeilijä
infoa kirjoitti:
Välimerellä valtaosa veneistä nostetaan loka-marraskuussa ja säilytetään masto pystyssä. Valtaosa veneistä lasketaan veteen siellä huhti-toukokuussa. Ehkä kolmannes veneistä nostetaan vain huoltojen ajaksi.
Aika monessa veneessä siellä vantteja hiukan löysätään talvisäilytyksen ajaksi.
Tunnen nuo jutut aika hyvin, veneeni on ollut Välimerellä jo 12 vuotta.Itsellänikin on pitkäti tällainen käsitys, että suurin osa veneistä Välimerellä on mastot pystyssä kuivalla maalla syksystä kevääseen. Ei tietenkään meren jäätymisen vuoksi kuten Suomessa, vaan koska talvipurjehdus ei sielläkään ole herkkua vaan kelit ovat koleat ja ikävät, miksi seisottaa venettä vedessä keräämässä kasvillisuutta pohjaansa. Mutta edelleenkään mulle ei ole selvinnyt, miksi Suomessa lasketaan mastot talveksi. Välimeren maihin verrattuna eroa on tietysti pakkaslukemissa ja lumessa, mutta tuuli ja mahdollinen mastometeli on kaikkialla sama.
Myös veneiden ollessa vedessä tuulee ja kolisee, miksi vain kuivalla maalla se häiritsisi? Omissa korvissani mastometeli on muuten mitä miellyttävintä musiikkia, liittyyhän se läheisesti purjehdukseen, kesään, ihaniin lomareissuihin.
Onko totta, että kaupunki kieltää veneiden talvisäilytykset mastot pystyssä? Entä jos vene säilytetään vedessä (teräsrunkoiset tms)? Päteekö sama sääntö kaikissa kaupungeissa (erityisesti Helsinki/Espoo) ja kaikilla talvisäilytyspaikoilla?
Vai onko syy mastojen laskemiseen käytännöllinen, eli kunnollinen pressusuojaus helpompaa, kun masto ei ole pystyssä? Kuinka tärkeää on suojata vene pressulla, mitä jos jättää ilman pressusuojaa luonnon armoille? Mitä tapahtuu veneille, jotka ovat koko talven vedessä/jäissä, masto pystyssä ja ilman pressua?
Miten pakkanen vaikuttaa? Mitkä osat veneessä voivat laajentua/supistua? Onko vahingon vaara todellinen vai kaukaa haettu? Osa veneistä kun on havaintojeni perusteella koko talven masto pystyssä Suomessakin, osa jopa vedessä, aiheutuuko siitä vahinkoa? - ehjät narut
rantalenkkeilijä kirjoitti:
Itsellänikin on pitkäti tällainen käsitys, että suurin osa veneistä Välimerellä on mastot pystyssä kuivalla maalla syksystä kevääseen. Ei tietenkään meren jäätymisen vuoksi kuten Suomessa, vaan koska talvipurjehdus ei sielläkään ole herkkua vaan kelit ovat koleat ja ikävät, miksi seisottaa venettä vedessä keräämässä kasvillisuutta pohjaansa. Mutta edelleenkään mulle ei ole selvinnyt, miksi Suomessa lasketaan mastot talveksi. Välimeren maihin verrattuna eroa on tietysti pakkaslukemissa ja lumessa, mutta tuuli ja mahdollinen mastometeli on kaikkialla sama.
Myös veneiden ollessa vedessä tuulee ja kolisee, miksi vain kuivalla maalla se häiritsisi? Omissa korvissani mastometeli on muuten mitä miellyttävintä musiikkia, liittyyhän se läheisesti purjehdukseen, kesään, ihaniin lomareissuihin.
Onko totta, että kaupunki kieltää veneiden talvisäilytykset mastot pystyssä? Entä jos vene säilytetään vedessä (teräsrunkoiset tms)? Päteekö sama sääntö kaikissa kaupungeissa (erityisesti Helsinki/Espoo) ja kaikilla talvisäilytyspaikoilla?
Vai onko syy mastojen laskemiseen käytännöllinen, eli kunnollinen pressusuojaus helpompaa, kun masto ei ole pystyssä? Kuinka tärkeää on suojata vene pressulla, mitä jos jättää ilman pressusuojaa luonnon armoille? Mitä tapahtuu veneille, jotka ovat koko talven vedessä/jäissä, masto pystyssä ja ilman pressua?
Miten pakkanen vaikuttaa? Mitkä osat veneessä voivat laajentua/supistua? Onko vahingon vaara todellinen vai kaukaa haettu? Osa veneistä kun on havaintojeni perusteella koko talven masto pystyssä Suomessakin, osa jopa vedessä, aiheutuuko siitä vahinkoa?Kunnollinen pressuttaminen on hankalaa vanttien takia, ja maston kohdan tiivistämine myös, jos masto on pystyssä. Jäätyvä vesi ja kannen läpi menevät ruuvit ja muut kiinnitykset on huono yhdistelmä. Kovettuu ne kititkin aikanaan.
Riippuu tietysti veneen koosta mikä on järkevää. Pikkuveneelle mastosta saa pressulle kätevästi harjan, mutta kun mennään yli 30-35 jalkaisiin veneisiin voi alkaa jo miettiä kannattaako jättää masto pystyyn vai tilata se hiabbi-auto.
Köysille ei pakkasessa ja tuulessa riepominen tee varmasti hyvää. Jos ajattelee köysien käyttöikää, niin masto kaatamalla se voi olla kaksinkertainen.Pakkanen kyllä rasittaa maston huipussa olevia vimpaimiakin, koskas muovit olis pakkasesta erityisesti välittäneet. - Meteli seis.
rantalenkkeilijä kirjoitti:
Itsellänikin on pitkäti tällainen käsitys, että suurin osa veneistä Välimerellä on mastot pystyssä kuivalla maalla syksystä kevääseen. Ei tietenkään meren jäätymisen vuoksi kuten Suomessa, vaan koska talvipurjehdus ei sielläkään ole herkkua vaan kelit ovat koleat ja ikävät, miksi seisottaa venettä vedessä keräämässä kasvillisuutta pohjaansa. Mutta edelleenkään mulle ei ole selvinnyt, miksi Suomessa lasketaan mastot talveksi. Välimeren maihin verrattuna eroa on tietysti pakkaslukemissa ja lumessa, mutta tuuli ja mahdollinen mastometeli on kaikkialla sama.
Myös veneiden ollessa vedessä tuulee ja kolisee, miksi vain kuivalla maalla se häiritsisi? Omissa korvissani mastometeli on muuten mitä miellyttävintä musiikkia, liittyyhän se läheisesti purjehdukseen, kesään, ihaniin lomareissuihin.
Onko totta, että kaupunki kieltää veneiden talvisäilytykset mastot pystyssä? Entä jos vene säilytetään vedessä (teräsrunkoiset tms)? Päteekö sama sääntö kaikissa kaupungeissa (erityisesti Helsinki/Espoo) ja kaikilla talvisäilytyspaikoilla?
Vai onko syy mastojen laskemiseen käytännöllinen, eli kunnollinen pressusuojaus helpompaa, kun masto ei ole pystyssä? Kuinka tärkeää on suojata vene pressulla, mitä jos jättää ilman pressusuojaa luonnon armoille? Mitä tapahtuu veneille, jotka ovat koko talven vedessä/jäissä, masto pystyssä ja ilman pressua?
Miten pakkanen vaikuttaa? Mitkä osat veneessä voivat laajentua/supistua? Onko vahingon vaara todellinen vai kaukaa haettu? Osa veneistä kun on havaintojeni perusteella koko talven masto pystyssä Suomessakin, osa jopa vedessä, aiheutuuko siitä vahinkoa?Jos olet sama lenkkeilijä kuin keskustelun aloittaja, miksi jatkat inttämistä? Olet saanut vastauksen kysymykseesi. Lainaan tässä vielä Espoon kaupungin talvisäilytysmääräyksiä, varmaan Helsingillä on samansisältöinen:
"Purjeveneitä ei saa talvisäilyttää mastot pystyssä".
Siinä se on. Ja veneen peittelyn vaikeuksista tuossa joku toinen kertoikin. Ja lämpölaajenemisesta jne.
Ja sinun mielessäsi mastometeli on mitä miellyttävintä musiikkia. Musiikkimakujakin on monenlaisia, joillekin mastojen ulvonta ja pauke on ihan sitä miltä se kuullostaakin: melusaastetta. Ainakin talvella, kun tuulilukemat ovat yleensä ihan toisella tasolla kuin leppeänä kesäpäivänä. - piti2
Meteli seis. kirjoitti:
Jos olet sama lenkkeilijä kuin keskustelun aloittaja, miksi jatkat inttämistä? Olet saanut vastauksen kysymykseesi. Lainaan tässä vielä Espoon kaupungin talvisäilytysmääräyksiä, varmaan Helsingillä on samansisältöinen:
"Purjeveneitä ei saa talvisäilyttää mastot pystyssä".
Siinä se on. Ja veneen peittelyn vaikeuksista tuossa joku toinen kertoikin. Ja lämpölaajenemisesta jne.
Ja sinun mielessäsi mastometeli on mitä miellyttävintä musiikkia. Musiikkimakujakin on monenlaisia, joillekin mastojen ulvonta ja pauke on ihan sitä miltä se kuullostaakin: melusaastetta. Ainakin talvella, kun tuulilukemat ovat yleensä ihan toisella tasolla kuin leppeänä kesäpäivänä.ole Espoossa ja Helsingissä, on niitä muuallakin.
Ja jotkut jopa masto pystyssä. - Sir BB
rantalenkkeilijä kirjoitti:
Itsellänikin on pitkäti tällainen käsitys, että suurin osa veneistä Välimerellä on mastot pystyssä kuivalla maalla syksystä kevääseen. Ei tietenkään meren jäätymisen vuoksi kuten Suomessa, vaan koska talvipurjehdus ei sielläkään ole herkkua vaan kelit ovat koleat ja ikävät, miksi seisottaa venettä vedessä keräämässä kasvillisuutta pohjaansa. Mutta edelleenkään mulle ei ole selvinnyt, miksi Suomessa lasketaan mastot talveksi. Välimeren maihin verrattuna eroa on tietysti pakkaslukemissa ja lumessa, mutta tuuli ja mahdollinen mastometeli on kaikkialla sama.
Myös veneiden ollessa vedessä tuulee ja kolisee, miksi vain kuivalla maalla se häiritsisi? Omissa korvissani mastometeli on muuten mitä miellyttävintä musiikkia, liittyyhän se läheisesti purjehdukseen, kesään, ihaniin lomareissuihin.
Onko totta, että kaupunki kieltää veneiden talvisäilytykset mastot pystyssä? Entä jos vene säilytetään vedessä (teräsrunkoiset tms)? Päteekö sama sääntö kaikissa kaupungeissa (erityisesti Helsinki/Espoo) ja kaikilla talvisäilytyspaikoilla?
Vai onko syy mastojen laskemiseen käytännöllinen, eli kunnollinen pressusuojaus helpompaa, kun masto ei ole pystyssä? Kuinka tärkeää on suojata vene pressulla, mitä jos jättää ilman pressusuojaa luonnon armoille? Mitä tapahtuu veneille, jotka ovat koko talven vedessä/jäissä, masto pystyssä ja ilman pressua?
Miten pakkanen vaikuttaa? Mitkä osat veneessä voivat laajentua/supistua? Onko vahingon vaara todellinen vai kaukaa haettu? Osa veneistä kun on havaintojeni perusteella koko talven masto pystyssä Suomessakin, osa jopa vedessä, aiheutuuko siitä vahinkoa?tai anna olla vaan ilman, nyt on jo myöhäistä.
- uneksiva uuno
Ajelin tuossa Naantalista Turkuun ja siinä Pernon tasalla näkyi runsaslukuinen mastometsä. Osataan sitä Suomessakin talvehtia masto pystyssä.
Lämpölaajenemiskertoimethan ovat alumiinilla välillä 20-24E-6 x 1/K, austeniittisella rosterilla 17 tai alle, ferriittisellä 10 tai alle, noin.
Näin ollen 15 m alumiinimasto lyhenee elokuun 20 helmikuun -30 siirryttäessä 18 mm, vantit samoissa oloissa n. 12 mm. Tästä taas väistämättä seuraa, että kesällä pinkeät vantit ja esijännitetty masto siirtyvät talvipakkasella automaattisesti löysempään olotilaan. Rikkooko tämä löysyys vantit tai rustit? Tuskinpa vain... - löysää
Sir BB kirjoitti:
tai anna olla vaan ilman, nyt on jo myöhäistä.
hieman sitä pipoasi - voi auttaa, todennäköisesti ei.
- mastoja pystyssä
Meteli seis. kirjoitti:
Jos olet sama lenkkeilijä kuin keskustelun aloittaja, miksi jatkat inttämistä? Olet saanut vastauksen kysymykseesi. Lainaan tässä vielä Espoon kaupungin talvisäilytysmääräyksiä, varmaan Helsingillä on samansisältöinen:
"Purjeveneitä ei saa talvisäilyttää mastot pystyssä".
Siinä se on. Ja veneen peittelyn vaikeuksista tuossa joku toinen kertoikin. Ja lämpölaajenemisesta jne.
Ja sinun mielessäsi mastometeli on mitä miellyttävintä musiikkia. Musiikkimakujakin on monenlaisia, joillekin mastojen ulvonta ja pauke on ihan sitä miltä se kuullostaakin: melusaastetta. Ainakin talvella, kun tuulilukemat ovat yleensä ihan toisella tasolla kuin leppeänä kesäpäivänä.Ainakin Koivusaaressa (NJK) on jokunen purkkari pukeilla masto pystyssä ja Sinbadillakin näkyy mastoja. Että taitaa se käytäntö vaihdella, kenties säännötkin. Tai sit kaupungin säännöt koskee vain kaupungin talvisäilytysalueita. Mutu-tuntumalla kovia tuulia voi olla niin kesäisin kuin talvisinkin. Ei ne kesätuuloset aina niin leppeitä ole, toisaalta talvisinkin on täysin tyyniä päiviä.
- eskom
uneksiva uuno kirjoitti:
Ajelin tuossa Naantalista Turkuun ja siinä Pernon tasalla näkyi runsaslukuinen mastometsä. Osataan sitä Suomessakin talvehtia masto pystyssä.
Lämpölaajenemiskertoimethan ovat alumiinilla välillä 20-24E-6 x 1/K, austeniittisella rosterilla 17 tai alle, ferriittisellä 10 tai alle, noin.
Näin ollen 15 m alumiinimasto lyhenee elokuun 20 helmikuun -30 siirryttäessä 18 mm, vantit samoissa oloissa n. 12 mm. Tästä taas väistämättä seuraa, että kesällä pinkeät vantit ja esijännitetty masto siirtyvät talvipakkasella automaattisesti löysempään olotilaan. Rikkooko tämä löysyys vantit tai rustit? Tuskinpa vain...Kun vantit kiristetään kesäkireyteen, muuttuu samalla veneen runkomuoto, koska vanttiruuveissa on melkoisesti voimaa. Jos masto pidetään pystyssä koko talven ja jätetään ruuvit kesäasentoon, palautuuko vene alkuperäismuotoonsa, vai olisiko ruuveja hyvä löysätä hiukan? Luulisi, että vuosien mittaan vene masto pystyssä vähitellen taipuu ja vanttiruuveista loppuu ennen pitkää kierteet. Vai onko vene niin hyvä jousi, että se palautuu vuosienkin jälkeen takaisin alkuperäiseen muotoonsa?
- löysätä
eskom kirjoitti:
Kun vantit kiristetään kesäkireyteen, muuttuu samalla veneen runkomuoto, koska vanttiruuveissa on melkoisesti voimaa. Jos masto pidetään pystyssä koko talven ja jätetään ruuvit kesäasentoon, palautuuko vene alkuperäismuotoonsa, vai olisiko ruuveja hyvä löysätä hiukan? Luulisi, että vuosien mittaan vene masto pystyssä vähitellen taipuu ja vanttiruuveista loppuu ennen pitkää kierteet. Vai onko vene niin hyvä jousi, että se palautuu vuosienkin jälkeen takaisin alkuperäiseen muotoonsa?
vantteja hiukan talveksi, ei liikaa, kun kylmä löysää vielä lisää.
Tuolla oli jo juttua aiheesta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000023443204 - -Mika-
uneksiva uuno kirjoitti:
Ajelin tuossa Naantalista Turkuun ja siinä Pernon tasalla näkyi runsaslukuinen mastometsä. Osataan sitä Suomessakin talvehtia masto pystyssä.
Lämpölaajenemiskertoimethan ovat alumiinilla välillä 20-24E-6 x 1/K, austeniittisella rosterilla 17 tai alle, ferriittisellä 10 tai alle, noin.
Näin ollen 15 m alumiinimasto lyhenee elokuun 20 helmikuun -30 siirryttäessä 18 mm, vantit samoissa oloissa n. 12 mm. Tästä taas väistämättä seuraa, että kesällä pinkeät vantit ja esijännitetty masto siirtyvät talvipakkasella automaattisesti löysempään olotilaan. Rikkooko tämä löysyys vantit tai rustit? Tuskinpa vain......no kun minulla on ollut pitkään veneessä puumasto, niin ajattelin tietysti sen kannalta asiaa.... (haiskahtaa selittelyltä...)
Tottahan tuo alumiinin kanssa tietysti on, ettei se kiristy, vaan lähinnä löystyy (liekö hyvä sekään?)
2003 olin viimeksi talvella välimerellä (Nizzassa, Cannesissa)ja kyllä siellä oli veneitä vedessäkin melko runsaasti.Tosin silloin oli helmi/maaliskuun vaihde ja Mistral ei viilentänyt ilmaa. Tuuli oli etelästä ja ympäri vuorokauden noin 19-21 astetta lämmintä.
Ihanteellinen purjehdussää... - juttu tämä!
eskom kirjoitti:
Kun vantit kiristetään kesäkireyteen, muuttuu samalla veneen runkomuoto, koska vanttiruuveissa on melkoisesti voimaa. Jos masto pidetään pystyssä koko talven ja jätetään ruuvit kesäasentoon, palautuuko vene alkuperäismuotoonsa, vai olisiko ruuveja hyvä löysätä hiukan? Luulisi, että vuosien mittaan vene masto pystyssä vähitellen taipuu ja vanttiruuveista loppuu ennen pitkää kierteet. Vai onko vene niin hyvä jousi, että se palautuu vuosienkin jälkeen takaisin alkuperäiseen muotoonsa?
Teräsveneissä tällaisia taipumisilmiöitä ei esiinny. En ainakaan ole nähnyt omassani. Eron lasikuitumuoviseen runkoon huomaa myös purjehtiessa. Leen puolen vantit eivät löysty ollenkaan samalla tavalla kuin ne löystyvät muovirunkoisessa. Teräsrunko on jäykempi.
Muuten kyllä lienet ihan oikeassa. Monissa lasikuitumuovisissa veneissä näkyy rungon muodonmuutosta rustien kiinnityskohdilla, vaikka masto on otettu talveksi alas. - turgulaine
Kylläpä oli hauskaa seurata, kun keppi pystyssä talvehtijat (esim Raisionlahden nahkatakkipurjehtijat) ärähtivät Mikalle:-)
- -Mika-
turgulaine kirjoitti:
Kylläpä oli hauskaa seurata, kun keppi pystyssä talvehtijat (esim Raisionlahden nahkatakkipurjehtijat) ärähtivät Mikalle:-)
..välillä saadakin "nenilleen", aina kun aihetta on (kuten nytkin).
Muutenhan sitä saattaa luulla olevansa erehtymätön ja ylpistyä siitä... - toinen uuno
eskom kirjoitti:
Kun vantit kiristetään kesäkireyteen, muuttuu samalla veneen runkomuoto, koska vanttiruuveissa on melkoisesti voimaa. Jos masto pidetään pystyssä koko talven ja jätetään ruuvit kesäasentoon, palautuuko vene alkuperäismuotoonsa, vai olisiko ruuveja hyvä löysätä hiukan? Luulisi, että vuosien mittaan vene masto pystyssä vähitellen taipuu ja vanttiruuveista loppuu ennen pitkää kierteet. Vai onko vene niin hyvä jousi, että se palautuu vuosienkin jälkeen takaisin alkuperäiseen muotoonsa?
Ensinnäkin, kuitulujitteinen muovi on sangen hyvä jousi, siitä nimittäin valmistetaan jousiakin.
Kannattaisi pohdiskelussa ottaa huomioon myös veneen rungon kokonaisrasitukset. Kesällähän muutama tonni kölipainoa roikkuu rungon kannateltavana ja sekin voima pyrkii taivuttamaan runkoa suppuun, samoin kuin vanttien kiristämä masto. Onko siis vene loppukesästä kapeampi kuin keväällä? Entä talvella, kun köli on tukevasti pukilla ja runko kannattelee itseään ilman veden nosteen tukea? Ajattele myös runkoa palkkina ja tutki voimien suuntautumista. Valtaosassa veneistä vanttien voima on johdettu joko suoraan päälaipioon tai sen tukemaan runkoon. Rungon muodon muutos edellyttäisi siis myös lommahtavaa laipiota. Uudemmissa, kalliimmissa rakenteissa voimia jaetaan suunnattujen kuitujen avulla, hiilikuituniput kiertävät rustiholkin ja jatkuvat kölituentaan toisten jakaantuessa viuhkamaisesti haluttuihin suuntiin. Olen myös nähnyt veneitä, joissa metallinen kehä kantaa kuormia niin kölistä kuin vanteistakin. Selvähän on, että kuormitettu rakenne taipuu, mutta mikäli myötäminen perheveneessä on silmin havaittavaa, kannattaisi kenties harkita veneen vaihtoa. - viruu kyllä
toinen uuno kirjoitti:
Ensinnäkin, kuitulujitteinen muovi on sangen hyvä jousi, siitä nimittäin valmistetaan jousiakin.
Kannattaisi pohdiskelussa ottaa huomioon myös veneen rungon kokonaisrasitukset. Kesällähän muutama tonni kölipainoa roikkuu rungon kannateltavana ja sekin voima pyrkii taivuttamaan runkoa suppuun, samoin kuin vanttien kiristämä masto. Onko siis vene loppukesästä kapeampi kuin keväällä? Entä talvella, kun köli on tukevasti pukilla ja runko kannattelee itseään ilman veden nosteen tukea? Ajattele myös runkoa palkkina ja tutki voimien suuntautumista. Valtaosassa veneistä vanttien voima on johdettu joko suoraan päälaipioon tai sen tukemaan runkoon. Rungon muodon muutos edellyttäisi siis myös lommahtavaa laipiota. Uudemmissa, kalliimmissa rakenteissa voimia jaetaan suunnattujen kuitujen avulla, hiilikuituniput kiertävät rustiholkin ja jatkuvat kölituentaan toisten jakaantuessa viuhkamaisesti haluttuihin suuntiin. Olen myös nähnyt veneitä, joissa metallinen kehä kantaa kuormia niin kölistä kuin vanteistakin. Selvähän on, että kuormitettu rakenne taipuu, mutta mikäli myötäminen perheveneessä on silmin havaittavaa, kannattaisi kenties harkita veneen vaihtoa.Kosteuden vaikutuksesta lasikuitu voi liukua polyesterimatriisissa. Tämä näkyy hitaasti tapahtuvana pysyvänä muodonmuutoksena. Jos asia kiinnostaa niin kannattaa kysyä kokeneilta purjelentäjiltä miten siivet tulee säilyttää talven ajan. Purjekoneissa tosin käytetään laminointiin epoksia.
- kolmas uuno
viruu kyllä kirjoitti:
Kosteuden vaikutuksesta lasikuitu voi liukua polyesterimatriisissa. Tämä näkyy hitaasti tapahtuvana pysyvänä muodonmuutoksena. Jos asia kiinnostaa niin kannattaa kysyä kokeneilta purjelentäjiltä miten siivet tulee säilyttää talven ajan. Purjekoneissa tosin käytetään laminointiin epoksia.
Tyypillisesti veneet on laminoitu E-lasista (kimmokerroin 75GPa, erilliskuidun vetolujuus 3,6GPa) ja polyesterihartsista. Ellei valmistaja ole nuukaillut tietoisesti tai tietämättään ja käyttänyt vinyyli- tai metakrylaanisilaanilla parannettua hartsia, on rakenne käytännöllisesti katsoen virumaton. Mikäli virumista tai pysyviä muodonmuutoksia veneeseen tulee, on syytä todellakin vaihtaa venettä.
Kerhossamme siivet säilytetään putkissa, omissa telineissään. Kuitusiipinen mopu taas seisoa tököttää siivet paikoillaan läpi vuoden, ryhdikkäänä edelleen.
- Mastomies
Havaintosi on oikea ja syitä on monia. Helpompi nostaa ja vahingonvaara pienempi. Kaikkia veneitä ei edes ole mahdollista nostaa masto pystyssä. Masto on mahdollista huoltaa talvisäilytyksen aikana kun se ei ole pystyssä veneen kannella. Ja säälittävä näky Tallinnan Piritasta pari myrskyä taaksepäin: tuuli oli heittänyt perhekokoisen purjeveneen pukilta, masto ja runko murtuneet useammasta kohdasta. Maston alaslasku olisi säästänyt vahingolta. Jos tuulet vain kovenevat vain poikkeuksellisesti suositeltava säilytystapa.
- Sir BB
ei ole tekniikkaa huipussa, ja rullat kunnossa, eikä pilssiin tuleva vesi huoleta tai 6 kk:n vibra löystytä elektroniikka ja runkorakenteita, miksi et jättäisi pystyyn?
Variksille spriidarit hyvä kakkimismesta! - Koska...
Niin on vaan opittu.
Niin teki isoisä itämeren puumastolle, iskä avancen alumiinimastolle ja kai minäkin teen siksi oman swanin hiilikuitumastolle.
Kuka tietää miksi, selityksiä on monia, mutta ei mitään todellista syytä.
Opittu tapa.
Kestää nuo mastot muualla maailmassa pystyssä, ja on se lisääntynyt suomessakin.
Toisilla on vene vuosia vedessä ja masto pystyssä.
Jokainen nyt voi keksiä jonku hyvän "syyn". - omat syyni
Tässä mastonkaatosyyni kaupungin (Helsinki) asettaman määräyksen lisäksi:
1. Haluan tarkistaa rikin kunnon, mutta pelkään korkeita paikkoja.
2. Veneen nostaminen olisi hankalampaa, jos masto olisi pystyssä.
3. Pystyssä olevan rikin aiheuttama lisävaiva peittelyssä olisi huomattavasti suurempi, kuin kaatamisen aiheuttama vaiva.
4. Nyt mastoni on suojassa. Pystyssä sekä masto, että sen ulkopuolella kulkevat köydet olisivat koko talven alttiina uv-säteilylle ja liikenteen noelle.- päällä
5. toimii hyvänä harjana peitteelle. Peite on syytä olla 'lainapeite'kumia, siis raskas. Kevytpeitteen, halvan, vei mukanaan kova tuuli naapuriveneeltä.
- Se niin on
päällä kirjoitti:
5. toimii hyvänä harjana peitteelle. Peite on syytä olla 'lainapeite'kumia, siis raskas. Kevytpeitteen, halvan, vei mukanaan kova tuuli naapuriveneeltä.
Että en todellakaan alkaisi virittelemään veneeni päälle pressupidikkeeksi mastoa.
On se tällaisessa 60 jalkasessa turhaa sykertämistä.
Mastoni olisi paikallaan veneessä, jos sen saisi nostaa ylös samoin niinkuin tuolla maailmalla nostetaan, ja jos se mahtuisi halliin maston kanssa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1466965
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?1505896- 1255076
Moi kuumis.
Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.444617Milloin olisi sinun ja kaivattusi
Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?554018- 663185
Itkin oikeasti aamulla taas
Haluaisin niin kertoa miltä musta tuntuu. Oon jotenkin hajalla. Tarvitsin ees jonkun joka ymmärtää.553110Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m252772- 422384
Naiselle hyvää viikkoa
olet edelleen sydämessäni. Toivon sinulle myötätuulta mitä ikinä teetkään🪢162303