Minulla on kaverini kanssa kiista. Tarkoitetaanko näreellä isoa, tukkimittaista kuusta, vai pientä, taimen tai kuitupuun kokoista?
Näre
perämettä
24
10485
Vastaukset
- näre
Savossa ainakin puhutaan näretukista, närekuidusta ja näreentaimikosta....
- sgfdsaf
näihän se menee. näre=kuusi koosta riippumatta
- korpikuusi
sgfdsaf kirjoitti:
näihän se menee. näre=kuusi koosta riippumatta
Näre=Kuusi Koevu=Koivu
- naavakuusi
Meilläpäin näre on naavakuusitukkipuu...
- Näreissään
Katsoin Googlesta. Tein monia hakuja ja kyllä se siltä näyttää, että näre on vain kuusesta käytetty murresana itäisessä Suomessa. Sopii siis kaiken kokoisille puille.
- niin hyvälle
Näreissään kirjoitti:
Katsoin Googlesta. Tein monia hakuja ja kyllä se siltä näyttää, että näre on vain kuusesta käytetty murresana itäisessä Suomessa. Sopii siis kaiken kokoisille puille.
Näre on paras puu, kaikki laadut. Ikivihreä, isokäpyinen ja sopivan kova, vaalea maltoinen, kaikki kestävä, ihan kuin suomi poika
Älkää kiistelkö asiasta, olette ilmeisesti eri maakunnista ja siitä käsityserot.
Kyllä eteläpohjanmaalla ainakin oli ennen Näre nimenomaan se alikasvos kuusi, josta tehtiin aidan vittakset.
Näreen käyttö kaikkien kuusten ja nimenomaan tukin yhteydessä jountaa länsi-Suomessa siihen, että kuusi lukusanana aiheutti sekaannuksia. Ennen telattiin kuusen ja männyn tukit samoihin teloihin sekaisin. Mittauksessa, mittaaja kuusi: "Mänty, viistoista, kuusi ja puoli" ja vastaavasti: "Näre, viisitoista, kuusi ja puoli"
(Puulaji, pituus jalkoina ja paksuus tuumina).
Tämä käytäntö teki näre nimestä yli maan käytetyn kuusen "aliaksen".- Näreissään
Minäkin olen jo sen verran ikäihminen ja maaseudulta, että voin sanoa vaarille, ettei sentään yli maan. Tulepas pohjoiseen Suomeen puhumaan näreistä, niin saat selitellä, mitä tarkoitat. Täällä se on sana, jonka vain harvat tuntevat.
- kasvoi
Savossa kyllä jo ennen puun mittauksen keksimistä. Näreestä tehtiin risukarheja.
- topora
Kuulkaas veljet!
On vissi ero kuusella ja näreellä. Jos tarkastelette asiaa niin huomaatte että toisessa kasvavat oksat suoraan rungosta, toisessa rungossa olevasta patturasta (tissistä). Toinen on tullut idästä ja toinen etelästä. En jaksa muistaa kumpi on kumpi. Näin on näreet.
70-vuotias - Anonyymi
Metsäradion mukaan näre tarkoittaa kuuipuuta. Sanalla näre haluttiin korvata numero 6 sekaannusten vuoksi. Ei haluttu sotkea numeerista lukua 6 kuusipuuhun. Näin vältyttiin kirjanoitovirheiltä.
- Anonyymi
...kirjanpito virheiltä.
- Anonyymi
Itse miellän näreen pienehköksi kuuseksi. Kun puu alkaa olla tukkipuun mitassa se palautuu kuuseksi (Länsi-Kainuu).
- Anonyymi
Piste kuuselle yleisnimenä (Päijät-Häme).
- Anonyymi
Näre on pieni kuusi, sanotaan närreikkö kun kasvaa pientä kuusta tiheänä... mänty ei ole näre... on mänty honka petäjä mut kuusi on kuusi tai näre...
- Anonyymi
70-luvulla pystymitalla huudettiin kuusi aina näreenä, varmaan tuon 6 luvun erehdyksen välttämiseksi. Siis näre olipa kyseessä kuitu- tai tukkirunko
- Anonyymi
Oikeasti näre on noin ihmisen kokoinen kuusen alku... eli näreikkö kun kuljetaan tiheässä ihmisen korkuisessa kuusikossa... näreikössä... savoksi närreikössä... kuusi on vaikea savoksi, se kun pitäs suaha viäntee savoksi vuan ku ei taevu... puheen seassa se voi olla kuus
- Anonyymi
Itämurteiden alueella näre on aiemmin ollut yleisin kutsumanimi puulajista kuusi.
Nimitystä kuusi kyseisestä puulajista käytettiin ja käytetään silti itämurteiden alueella kansan keskuudessa tapauksessa, jolloin on kyse valoisassa paikassa kasvaneesta tapauksesta, eli puulla on (joulukuusen tapaan) säännöllinen ja tasaisesti ulottuva oksisto joka suuntaan. Näinhän ei luonnontilaisessa metsässä asian laita ollut eikä ole, joten niiden tiheässä asennossa tukkipuuksi kasvaneet tapaukset olivat (ovat) itämurteiden alueella näreitä. Näreitä on siis itäsuomalaisessa kielenkäytössä ollut valtaosa kuusimetsistä ja siksi kyseisen puulajin yleisin kutsumanimi on ollut näre: näreen taimi, närepropsi, näretukki, viitanäreikkö.
Asun Ylä-Savon pohjoisosassa. Kymmenen vuotta sitten jouduin tekemisiin motokuskin kanssa, joka oli kotoisin Keski-Suomen puolelta Pihtiputaalta ja kulki sieltä käsin työvuoroissaan. Myös hän käytti puulajista kuusi ilmaisua näre.
Harmi vaan, että tässäkin tapauksessa länsimurteinen vaihtoehto päihitti itämurteisen vastineen. Nuppiluku sekä ensimmäisten yliopistojen sijaintikaupungit länsimurteiden alueella ratkaisivat, joten puulajin kirjakieliseksi nimeksi otettiin mieluummin sekaannusta aiheuttava lukusana. - Anonyymi
Kyllä pohjalaisten olen kuullut sanovan pientä mäntyä männynnäreeksi. Savolaisena ihmettelin tuollaista risteytystä.
- Anonyymi
Kuusi on näre! Näin on näreet! Mänty on Petäjä.
- Anonyymi
Kari ei ole Petäjä vaan Mänty!
- Anonyymi
"Kuusi on näre! Näin on näreet! Mänty on Petäjä."
Näinhän se itämurteiden alueella asian laita on.
Kuusesta ja männystä on, varsinkin menneiden aikojen luonnontilaisissa metsissä, ollut nähtävissä kaksi niin erilaista versiota riippuen kasvupaikan laadusta ja valoisuudesta, että niistä on itämurteissa siksi myös käytetty kahta rinnakkaista ilmaisua. (Näinhän on käytäntö myös suurimman kanalintumme, metson kohdalla, eli naaras on niin paljon erinäköinen, kuin uros, joten siitä käytetään nimitystä koppelo.)
Männyn nimittäminen kyseisellä alueella petäjäksi on vielä kattavampaa, kuin kuusen nimittäminen näreeksi. Sen huomaa myös paikannimistä: Eipä savon murteen alueella ole montakaan vanhaa mänty-aiheista paikannimeä olemassa. Mieleen tulee vain Ylä-Savon Lapinlahdelta Mäntylahti-niminen kylä ja Mäntyharju- niminen kunta Etelä-Savosta. Myöhemmin eli 1900- luvulta alkaen tosin on samoille seuduille kirjakielen vaikutuksesta lanseerattu lukuisasti näitä mäntyaiheisiakin paikannimiä.
Itämurteiden alueella mänty on siis se kyseisen puulajin salskea hyvälaatuinen nuori yksilö ja petäjä on se pyöreälatvaiseksi muuttunut vanhempi tapaus, joita luonnontilaiset metsät edustivat kauttaaltaan. Koska vanhoina aikoina mäntymetsät olivat valtaosin näitä iäkkäitä, pyöreälatvaisia tukkipuisia alueita, puulajin yleinen nimi itämurteiden sanastossa oli siis petäjä. (Erikoisen pyöreälatvainen petäjä taas oli patvi, mitä ilmaisua käytettiin synonyyminä muillekin muodoltaan pyöreille esineille, asioille tai ilmiöille. Lihoneesta ihmisestä sanottiin, että hän on patvinut.)
- Anonyymi
Näre kuivannu kuusi.
Metsien ennallistamine Suomessa, EU vaatimus.
Myös keski ja etelä Euroopassa vaadittava asutuksen purkua kamassa suhteessa entisiltä metsä alueilta. - Anonyymi
Voidaako luontevasri sanoa että "joulunäre"? Ei! Ehkä tämä kulttuuriin juurtunut käsitys kertoo mikä on kuusi ja mikä on näre!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5733806Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483288- 382771
Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662709Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192104- 322061
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni121887- 291835
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171760Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471719