Näre

Savossa ainakin puhutaan näretukista, närekuidusta ja näreentaimikosta....

Meilläpäin näre on naavakuusitukkipuu...

Älkää kiistelkö asiasta, olette ilmeisesti eri maakunnista ja siitä käsityserot.
Kyllä eteläpohjanmaalla ainakin oli ennen Näre nimenomaan se alikasvos kuusi, josta tehtiin aidan vittakset.
Näreen käyttö kaikkien kuusten ja nimenomaan tukin yhteydessä jountaa länsi-Suomessa siihen, että kuusi lukusanana aiheutti sekaannuksia. Ennen telattiin kuusen ja männyn tukit samoihin teloihin sekaisin. Mittauksessa, mittaaja kuusi: "Mänty, viistoista, kuusi ja puoli" ja vastaavasti: "Näre, viisitoista, kuusi ja puoli"
(Puulaji, pituus jalkoina ja paksuus tuumina).
Tämä käytäntö teki näre nimestä yli maan käytetyn kuusen "aliaksen".

Kuulkaas veljet!
On vissi ero kuusella ja näreellä. Jos tarkastelette asiaa niin huomaatte että toisessa kasvavat oksat suoraan rungosta, toisessa rungossa olevasta patturasta (tissistä). Toinen on tullut idästä ja toinen etelästä. En jaksa muistaa kumpi on kumpi. Näin on näreet.
70-vuotias

Metsäradion mukaan näre tarkoittaa kuuipuuta. Sanalla näre haluttiin korvata numero 6 sekaannusten vuoksi. Ei haluttu sotkea numeerista lukua 6 kuusipuuhun. Näin vältyttiin kirjanoitovirheiltä.

Itse miellän näreen pienehköksi kuuseksi. Kun puu alkaa olla tukkipuun mitassa se palautuu kuuseksi (Länsi-Kainuu).

Piste kuuselle yleisnimenä (Päijät-Häme).

Näre on pieni kuusi, sanotaan närreikkö kun kasvaa pientä kuusta tiheänä... mänty ei ole näre... on mänty honka petäjä mut kuusi on kuusi tai näre...

70-luvulla pystymitalla huudettiin kuusi aina näreenä, varmaan tuon 6 luvun erehdyksen välttämiseksi. Siis näre olipa kyseessä kuitu- tai tukkirunko

Oikeasti näre on noin ihmisen kokoinen kuusen alku... eli näreikkö kun kuljetaan tiheässä ihmisen korkuisessa kuusikossa... näreikössä... savoksi närreikössä... kuusi on vaikea savoksi, se kun pitäs suaha viäntee savoksi vuan ku ei taevu... puheen seassa se voi olla kuus

Itämurteiden alueella näre on aiemmin ollut yleisin kutsumanimi puulajista kuusi.

Nimitystä kuusi kyseisestä puulajista käytettiin ja käytetään silti itämurteiden alueella kansan keskuudessa tapauksessa, jolloin on kyse valoisassa paikassa kasvaneesta tapauksesta, eli puulla on (joulukuusen tapaan) säännöllinen ja tasaisesti ulottuva oksisto joka suuntaan. Näinhän ei luonnontilaisessa metsässä asian laita ollut eikä ole, joten niiden tiheässä asennossa tukkipuuksi kasvaneet tapaukset olivat (ovat) itämurteiden alueella näreitä. Näreitä on siis itäsuomalaisessa kielenkäytössä ollut valtaosa kuusimetsistä ja siksi kyseisen puulajin yleisin kutsumanimi on ollut näre: näreen taimi, närepropsi, näretukki, viitanäreikkö.

Asun Ylä-Savon pohjoisosassa. Kymmenen vuotta sitten jouduin tekemisiin motokuskin kanssa, joka oli kotoisin Keski-Suomen puolelta Pihtiputaalta ja kulki sieltä käsin työvuoroissaan. Myös hän käytti puulajista kuusi ilmaisua näre.

Harmi vaan, että tässäkin tapauksessa länsimurteinen vaihtoehto päihitti itämurteisen vastineen. Nuppiluku sekä ensimmäisten yliopistojen sijaintikaupungit länsimurteiden alueella ratkaisivat, joten puulajin kirjakieliseksi nimeksi otettiin mieluummin sekaannusta aiheuttava lukusana.

Kyllä pohjalaisten olen kuullut sanovan pientä mäntyä männynnäreeksi. Savolaisena ihmettelin tuollaista risteytystä.

Kuusi on näre! Näin on näreet! Mänty on Petäjä.

Näre kuivannu kuusi.
Metsien ennallistamine Suomessa, EU vaatimus.
Myös keski ja etelä Euroopassa vaadittava asutuksen purkua kamassa suhteessa entisiltä metsä alueilta.

Voidaako luontevasri sanoa että "joulunäre"? Ei! Ehkä tämä kulttuuriin juurtunut käsitys kertoo mikä on kuusi ja mikä on näre!