Onkos kellään tietoa mihin tuo kandi sijoittuu työelämässä. Oon ollu yhden vuoden tekn. yliopistossa ja tekis mieli vaihtaa amk:hon. Lähinnä kiinnostaa että vastaako tuo kandi käytännössä työnsaannin kannalta kuinka paljon perusinssiä?
Ikää pari vuotta enempi ku lukiosta tulleilla niin ei viittis tuhlaakkaa enää. Kandiks kun pääsis vähän nopeemmin ja sit vois kuitenkin jatkaa dipiks jos tahtois. Vaikee päättää.
Kandi vs. insinööri
Tsep
31
8587
Vastaukset
- dippainssi
Olin tilaisuudessa jossa TKK:n rehtori puhui asiasta. Kandi ei ole insinööri, vaan kandin tutkinto painottuu perusopintoihin. Tosin hänen mukaansa vasta työmarkkinat näyttävät, löytyykö ammattiryhmiä joihin pätevyydeksi sopii kandi. Itse luulisin, että yksityisellä sektorilla on parempi olla kandi kuin ns. ikiteekkari, on joku paperi taskussa
Kandin tutkinto on sinänsä aika nopea, kolme vuotta. Kandin tutkinnon jälkeen on kai myös helpompi vaihtaa koulutuslinjaa. - kyllä...
Insinöörin paperit luultavasti helpottavat työllistymistä enemmän. Kandin paperit kun nykyään näyttävät "ei pystynyt käymään koulua loppuun". Ja toisaalta insinöörin paperit ovat 40ov (en osaa ajatella opintopisteinä) laajemmat kuin kandin paperit (eli vuoden verran pidemmät opinnot). Insinöörit myös valitsevat erikoistumislinjan ja kandit keskittyvät nimenomaan perusopintoihin. Insinöörin tutkintoa vaativia töitä kandi voi harvemmin tehdä, mutta esim. myyntityötä varmasti.
Jos dippa-insseily ei houkuttele niin on taatusti fiksumpaa sitten siirtyä amk:hon kuin opiskella dippainssin tutkinto puolitiehen. Saat varmasti suorittamasi opinnot hyväksiluettua.- verrata
Yliopiston 40 opintoviikkoa, eli 60 nykyistä opintopistettä, ja AMK:n opintopisteet eivät ole keskenään samanarvoiset.
Yo:ssa joutuu pisteiden eteen tekemään hemmetin paljon enemmän töitä. AMK on leikkikoulu, ei juuri sen kummempaa.
Ei, en ole kateellinen tai muutakaan epäloogista, mitä joillain on tapana työntää selitykseksi kaikkiin kommentteihin. Olen valmistunut molemmista, eikä opintoja voi verrata keskenään milläään tavalla. - verrata
Ei koskaan, toistan EI KOSKAAN, kannata mennä AMK:oon.
Vanhempana se valinta nimittäin v*****aa erinomaisen paljon, varsinkin siksi, että kun haluaa sen akataamisen koulutuksen, matka dipaksi on paljon pidempi kuin kandilla. - MMmmmjoo
verrata kirjoitti:
Yliopiston 40 opintoviikkoa, eli 60 nykyistä opintopistettä, ja AMK:n opintopisteet eivät ole keskenään samanarvoiset.
Yo:ssa joutuu pisteiden eteen tekemään hemmetin paljon enemmän töitä. AMK on leikkikoulu, ei juuri sen kummempaa.
Ei, en ole kateellinen tai muutakaan epäloogista, mitä joillain on tapana työntää selitykseksi kaikkiin kommentteihin. Olen valmistunut molemmista, eikä opintoja voi verrata keskenään milläään tavalla.Ainakaan tähän mennessä laitoksella ei ole joutunut tekemään sen enempää töitä, kuin ammattikorkeakoulussakaan...
Takana kauppatieteitä 100 opintopistettä. Aikamoisia leikkikouluja tuntuvat olevan kaikki nämä Suomen koulut. - Justjustoo
verrata kirjoitti:
Ei koskaan, toistan EI KOSKAAN, kannata mennä AMK:oon.
Vanhempana se valinta nimittäin v*****aa erinomaisen paljon, varsinkin siksi, että kun haluaa sen akataamisen koulutuksen, matka dipaksi on paljon pidempi kuin kandilla.Onko akataaminen kouluutus aravo sinnäänsä?
- tietäjä...
MMmmmjoo kirjoitti:
Ainakaan tähän mennessä laitoksella ei ole joutunut tekemään sen enempää töitä, kuin ammattikorkeakoulussakaan...
Takana kauppatieteitä 100 opintopistettä. Aikamoisia leikkikouluja tuntuvat olevan kaikki nämä Suomen koulut.Kauppatieteissä opintopisteitä napsitaan tunnetusti insinööritieteitä helpommin. Samasta kurssista samalla laajuudella saa kauppatieteissä 6 op ja insinööripuolella 3 op.
Ei ihme, jos et huomaa eroa.
Kauppatieteet ovatkin leikkikouluja. Sorry, that was MHO. - jeps jeps
verrata kirjoitti:
Ei koskaan, toistan EI KOSKAAN, kannata mennä AMK:oon.
Vanhempana se valinta nimittäin v*****aa erinomaisen paljon, varsinkin siksi, että kun haluaa sen akataamisen koulutuksen, matka dipaksi on paljon pidempi kuin kandilla."että kun haluaa sen akataamisen koulutuksen,"
Että JOS haluaa sen....
"matka dipaksi on paljon pidempi kuin kandilla."
Noin 30 opintopisteen ero siinä joo on. - Opiskelija vain
verrata kirjoitti:
Ei koskaan, toistan EI KOSKAAN, kannata mennä AMK:oon.
Vanhempana se valinta nimittäin v*****aa erinomaisen paljon, varsinkin siksi, että kun haluaa sen akataamisen koulutuksen, matka dipaksi on paljon pidempi kuin kandilla.nykyään kyllä tuntuu että kandin tutkinto on yliopistossa se 120ov ja jos insinööri haluaa jatkaa DI:ksi hän saa sen 60ov tutkinnostaan. Ihmetyttää kyllä miten insinööri on niin paljon taitavampi ammatillisesti jos kandi on vain 40ov päässä DI:stä ja insinööri on 100ov päässä DI:stä. Jotenkin vain ihmetyttää tämä insinöörien arvostus kun kandi on kuitenkin käynyt 2/3 siitä mitä DI:ltä vaaditaan siis myös sen 20ov verran ammatillisia aineita. Kandius on varmasti joillekkin parempi vaihtoehto kuin pelkkä tekn. yo.
- Jannetus
Opiskelija vain kirjoitti:
nykyään kyllä tuntuu että kandin tutkinto on yliopistossa se 120ov ja jos insinööri haluaa jatkaa DI:ksi hän saa sen 60ov tutkinnostaan. Ihmetyttää kyllä miten insinööri on niin paljon taitavampi ammatillisesti jos kandi on vain 40ov päässä DI:stä ja insinööri on 100ov päässä DI:stä. Jotenkin vain ihmetyttää tämä insinöörien arvostus kun kandi on kuitenkin käynyt 2/3 siitä mitä DI:ltä vaaditaan siis myös sen 20ov verran ammatillisia aineita. Kandius on varmasti joillekkin parempi vaihtoehto kuin pelkkä tekn. yo.
Näin se vain on. Yliopisto-opinnot kuitenkin vaativat enemmän kuin amk.
- Teekkari
Suomessa tekniikan kandilla ei ole paljon arvoa työelämässä. Insinööri menee ohi johtuen vanhoista tottumuksista, vaikka näkisin että kandi on usein yhtä pätevä, johtuen akateemisen koulutuksen vaativuudesta. Mielestäni kandin papereilla on hyvä alkaa opiskelemaan tekniikkaa.
Toki voidaan puhua opintoviikoista tai pisteistä, kuinka paljon joku tutkinto on pätevämpi kuin toinen. Todellisuudessa niillä mitataan vain opiskelumäärää - ei laatua, eikä sitä mitä on oppinut.
Opintopiste on virallisesti 26.67 h opiskelua. Yksinkertaisen laskutoimituksen perusteella
oppimisen määrä = aika * opiskelunopeus.
Tämä voidaan ajatella karkeasti myös
Pätevyys = opintopisteet * opetuksen laatu/vaativuus
Tämän perusteella voidaan kandin olevan lähempänä insinööriä kuin opintopisteitä vertaamalla. Suomessa tekniikan kandidaatti omaa valmiudet opiskella jotain tekniikan alaa - ei tietämystä omasta alasta, toisin kuin insinöörillä.
Voihan se kuulostaa hienommalta olla kandi, mutta ei sillä tavoin voi olla ikiteekkaria parempi. - teekkari-x
Teekkari kirjoitti:
Suomessa tekniikan kandilla ei ole paljon arvoa työelämässä. Insinööri menee ohi johtuen vanhoista tottumuksista, vaikka näkisin että kandi on usein yhtä pätevä, johtuen akateemisen koulutuksen vaativuudesta. Mielestäni kandin papereilla on hyvä alkaa opiskelemaan tekniikkaa.
Toki voidaan puhua opintoviikoista tai pisteistä, kuinka paljon joku tutkinto on pätevämpi kuin toinen. Todellisuudessa niillä mitataan vain opiskelumäärää - ei laatua, eikä sitä mitä on oppinut.
Opintopiste on virallisesti 26.67 h opiskelua. Yksinkertaisen laskutoimituksen perusteella
oppimisen määrä = aika * opiskelunopeus.
Tämä voidaan ajatella karkeasti myös
Pätevyys = opintopisteet * opetuksen laatu/vaativuus
Tämän perusteella voidaan kandin olevan lähempänä insinööriä kuin opintopisteitä vertaamalla. Suomessa tekniikan kandidaatti omaa valmiudet opiskella jotain tekniikan alaa - ei tietämystä omasta alasta, toisin kuin insinöörillä.
Voihan se kuulostaa hienommalta olla kandi, mutta ei sillä tavoin voi olla ikiteekkaria parempi.Kursseja on kyllä muutettu siten, että melkein heti alusta asti käydään ammattipainotteisempia aineita.Itse nyt opiskelen toista vuotta konetekniikkaa ja nyt käydään aika paljon samoja kursseja kuin mitä suoraan dippa-insseiksi lukevat vanhempi vuosikurssiset käyvät. Peruskurssit eivät enää ole niin laajoja kuin ennen ja ovat nähtävästi aika lähellä insinööripuolen kursseja, ehkä hieman vaativampia. Sanoisin, että kandi vastaa insinöörityötä ja paria kurssia vailla olevaa insinööriä.
- E. asinus
MMmmmjoo kirjoitti:
Ainakaan tähän mennessä laitoksella ei ole joutunut tekemään sen enempää töitä, kuin ammattikorkeakoulussakaan...
Takana kauppatieteitä 100 opintopistettä. Aikamoisia leikkikouluja tuntuvat olevan kaikki nämä Suomen koulut.Ei tuo välttämättä mitään meinaa. Alkuvaiheen opinnot on kaikki piirileikkikursseja, jotkut kurssit enemmän, jotkut vähemmän. Vasta erikoistumisvaiheessa aletaan vaatia jotain.
- suoritukset takana
teekkari-x kirjoitti:
Kursseja on kyllä muutettu siten, että melkein heti alusta asti käydään ammattipainotteisempia aineita.Itse nyt opiskelen toista vuotta konetekniikkaa ja nyt käydään aika paljon samoja kursseja kuin mitä suoraan dippa-insseiksi lukevat vanhempi vuosikurssiset käyvät. Peruskurssit eivät enää ole niin laajoja kuin ennen ja ovat nähtävästi aika lähellä insinööripuolen kursseja, ehkä hieman vaativampia. Sanoisin, että kandi vastaa insinöörityötä ja paria kurssia vailla olevaa insinööriä.
Kandilla ja valmiilla insinöörillä (AMK, DI) ei ole mitään tekemistä keskenään. Niitä ei voi edes verrata saman päivän aikana keskenään! Kaikki kandit, katse peiliin ja hus takaisin sinne koulun penkille suorittamaan niitä lukuisia puuttuvia opintoja, joita insinööriksi pääsy edellyttää !
Insinöörit (AMK) ja di:t ovat opintonsa suorittaneet ja näin kaikilla mittareilla pätevämpiä. - aivan huviksesi
E. asinus kirjoitti:
Ei tuo välttämättä mitään meinaa. Alkuvaiheen opinnot on kaikki piirileikkikursseja, jotkut kurssit enemmän, jotkut vähemmän. Vasta erikoistumisvaiheessa aletaan vaatia jotain.
sitten teknillisen yliopiston peruskurssien jälkeiset matematiikat.
- vcvvcvvvv
aivan huviksesi kirjoitti:
sitten teknillisen yliopiston peruskurssien jälkeiset matematiikat.
Eihän se kaavojen todistelu ole oikeastaan laskemista kummenpaa varsinkaan teknillisessä. Muutenkaan tuolla kurssien vaikeudella ei ole mitään tekemistä työllistymisen suhteen koska matematiikkaa ei oikeissa hommissa tarvita. Ehkä jotkut ylimmätasiantuntijat voivat matematiikkaa tarvia joskus, mutta näitä varmaan työllistyy 5kpl Suomessa kerran kymmen vuoden välein.
- dsadadsd
Jannetus kirjoitti:
Näin se vain on. Yliopisto-opinnot kuitenkin vaativat enemmän kuin amk.
Ei ole mitään tekemistä työllistymisen kanssa. Työnantajat eivät oikesti välitä pätkän vertaa tutkinnosta tai missä se on suoritettu kunhan sellainen vain löytyy. Asenne, osaaminen ja sosiaalinen verkosto painavat huomattavasti enemmän kuin joku tutkinto. Sanon nyt vielä loppuun että olen jo valmistunut DI eikä töitä tunnu löytyvän. AMK-inssitkin painavat ohi valinnoissa että siinä teille hieman työelämän realiteetteja.
- DI
Jannetus kirjoitti:
Näin se vain on. Yliopisto-opinnot kuitenkin vaativat enemmän kuin amk.
En tiedä oletko ylipäätänsä amkissa käynyt mutta kyllä AMK:ssa hyvää opetusta annetaan. Työllistyminen myös on erinomainen ja palkkakin hyvä (oman alan keskipalkka 4 600 euroa kuussa).
Ei akateemisuus mittaa yhtään mitään. Amk-insinöörin tutkintohan on jokatapauksessa akateeminen nykylain perusteella. - tkk_
DI kirjoitti:
En tiedä oletko ylipäätänsä amkissa käynyt mutta kyllä AMK:ssa hyvää opetusta annetaan. Työllistyminen myös on erinomainen ja palkkakin hyvä (oman alan keskipalkka 4 600 euroa kuussa).
Ei akateemisuus mittaa yhtään mitään. Amk-insinöörin tutkintohan on jokatapauksessa akateeminen nykylain perusteella.Kyllä tekniikan alalla se akateemisuus mittaa. Opinnot on TÄYSIN eri luokkaa esim. TKK:n sähköllä tai amk:n sähköllä. Ja kyllä se tiedetään teollisuudenkin puolella.
- Kandinööri
suoritukset takana kirjoitti:
Kandilla ja valmiilla insinöörillä (AMK, DI) ei ole mitään tekemistä keskenään. Niitä ei voi edes verrata saman päivän aikana keskenään! Kaikki kandit, katse peiliin ja hus takaisin sinne koulun penkille suorittamaan niitä lukuisia puuttuvia opintoja, joita insinööriksi pääsy edellyttää !
Insinöörit (AMK) ja di:t ovat opintonsa suorittaneet ja näin kaikilla mittareilla pätevämpiä.Molemmilla tasoilla (AMK / tekn. yliopisto) opiskelleena voin sanoa että kandiksi valmistuminen vaati huimasti enemmän panostusta ja ajatustyötä kuin AMK-inssiksi pääseminen. Voi olla että AMK-inssi osaa jonkin teknisen nippelitiedon saman alan kandia paremmin, mutta tuskin mitään sellaista mitä ei keskiverto kandi pystyisi viidessä sekunnissa työelämässä omaksumaan. Sen sijaan matematiikan ja fysiikan osaamisessa kandi peittoaa AMK insinöörin 6-0.
Tutustu esimerkiksi yliopistolakiin, niin huomaat että kandin tutkintovaatimuksisssa sanotaan kandin olevan työelämäkelpoinen tutukinto. Lisäksi kandi- ja inssitoditusten "Diploma Supplementissa" sekä kandi- että inssitodistus antavat saman EU-tasoisen AMMATILLISEN pätevyyskelpoisuuden (Directive 2005/36/EC),joka on taso d (DI:llä taso on e). - tutkintoja >4
Kandinööri kirjoitti:
Molemmilla tasoilla (AMK / tekn. yliopisto) opiskelleena voin sanoa että kandiksi valmistuminen vaati huimasti enemmän panostusta ja ajatustyötä kuin AMK-inssiksi pääseminen. Voi olla että AMK-inssi osaa jonkin teknisen nippelitiedon saman alan kandia paremmin, mutta tuskin mitään sellaista mitä ei keskiverto kandi pystyisi viidessä sekunnissa työelämässä omaksumaan. Sen sijaan matematiikan ja fysiikan osaamisessa kandi peittoaa AMK insinöörin 6-0.
Tutustu esimerkiksi yliopistolakiin, niin huomaat että kandin tutkintovaatimuksisssa sanotaan kandin olevan työelämäkelpoinen tutukinto. Lisäksi kandi- ja inssitoditusten "Diploma Supplementissa" sekä kandi- että inssitodistus antavat saman EU-tasoisen AMMATILLISEN pätevyyskelpoisuuden (Directive 2005/36/EC),joka on taso d (DI:llä taso on e).ihan samaa tasoa vaativuudessa ja opetuksessa. AMK-puolella osin jopa vaativampaa ja parempaa! Itse olen osittain pettynyt yliopiston tarjoamaan opetukseen ja siihen tasoon, mitä siellä on.
- Kandinööri
tutkintoja >4 kirjoitti:
ihan samaa tasoa vaativuudessa ja opetuksessa. AMK-puolella osin jopa vaativampaa ja parempaa! Itse olen osittain pettynyt yliopiston tarjoamaan opetukseen ja siihen tasoon, mitä siellä on.
No se on aina yksilöstä kiinni minkä kokee vaativaksi ja paremmaksi. Työelämässä tarvitaan kuitenkin paljon muita(kin) taitoja kuin mitä kouluissa opetetaan, oli se koulu sitten AMK, YO tai joku muu. Mutta jos puhutaan koulutuksen antamista valmiuksista oppia ja ymmärtää tekniikkaa, niin en ymmärrä miten AMK-inssi olisi millään mittarilla kandia parempi.
- inssiamk
Kandinööri kirjoitti:
No se on aina yksilöstä kiinni minkä kokee vaativaksi ja paremmaksi. Työelämässä tarvitaan kuitenkin paljon muita(kin) taitoja kuin mitä kouluissa opetetaan, oli se koulu sitten AMK, YO tai joku muu. Mutta jos puhutaan koulutuksen antamista valmiuksista oppia ja ymmärtää tekniikkaa, niin en ymmärrä miten AMK-inssi olisi millään mittarilla kandia parempi.
Itse opiskelen amk insinööriksi ja tiedän että yliopistossa opiskelu on huomattavasti vaativampaa. Luulen kuitenkin, että moniin työpaikkoihin amk koulutus riittää, eli kaikilla ei ole välttämättä tarvetta saada yliopistotason koulutusta. Amk:ssa keskitytään myös käytännön puoleen joka on monille mielekkäämpää kuin pelkkä teorian opiskelu. Itse kuitenkin olen ajatellut jättää amkin kesken ja hakea yliopistoon, vaikka todennäköisesti kuitenkin palaan sieltä maitojunalla takaisin amkkiin, kun opiskelu onkin liian rankkaa..
- brains
inssiamk kirjoitti:
Itse opiskelen amk insinööriksi ja tiedän että yliopistossa opiskelu on huomattavasti vaativampaa. Luulen kuitenkin, että moniin työpaikkoihin amk koulutus riittää, eli kaikilla ei ole välttämättä tarvetta saada yliopistotason koulutusta. Amk:ssa keskitytään myös käytännön puoleen joka on monille mielekkäämpää kuin pelkkä teorian opiskelu. Itse kuitenkin olen ajatellut jättää amkin kesken ja hakea yliopistoon, vaikka todennäköisesti kuitenkin palaan sieltä maitojunalla takaisin amkkiin, kun opiskelu onkin liian rankkaa..
Eipä juuri. Niin kuin täällä usein on todettu, kyse on lähinnä yksilötason ominaisuuksista ja siitä, minkä itse kukin toteaa vaativammaksi. Itsellä kokemusta molemmista laitoksista ja erot niissä ovat hyvin marginaaliset. Eli, löytyy niitä, jotka pitävät yliopistoa helpompana ja kuin AMK, ja päinvastoin! Painotukset opinnoissa toki vaihtelee jonkin verran, mutta vaativuudet ja niissä olevat mahdolliset erot ovat vain ihmisten korvien välissä!
- Mievaahehe
Jos matematiikka päätä on kannattaa ihmeessä lukea tekn. yliopistossa laajoine fysikoine sekä matikoine, muuten työtehtävät ovat varmaan aika pitkälle samoja oletko kandi vai insinööri. Työn kannalta parempi insinööri jos et DI:ksi jaksa. DI:n tutkinto varmasti myös muutaman satasen voi lihottaa palkkapussia. Tiedä sitten.
T. toista vuotta tkk:lla lukien fy ja ma laajana.- kannattaisko
Onko tuolla laajalla matikalla ja fysikalla oikeasti jotain merkitystä työelämässä. Tokihan siinä itse ihminen viisastuu mutta mitä mieltä ovat työnantajat.
Entä miten paljon rankempi se on jos tavalliseen matikkaan vertaa. Entä onko järkeä mennä jos tuotantotaloutta ajattelee opiskella? Pidän itseäni hyvänä matikassa ja fysikassa eli olen varma että pystyisin suoriutumaan laajoista oppimääristä mutten kuitenkaan turhaan haluaisi.
- Matematiikan opiskel
Jokainen tallaa tyylillään.
Ero on siinä, että insinööri (AMK) on käytäntöön painottuva ja DI teoriaan. Kandin tutkinnon jälkeen oikeastaan ollaan vasta sopeuduttu akateemiseen kulttuuriin (argumentointi, tieteellinen ajattelu) ja hankittu luonnontieteelliset ja kielelliset perusvalmiudet omaksua teoreettisesti vaativampaa tietoa. DI tutkinto on myös senkin takia paljon teoreettisempi, että se antaa valmiudet opiskella tutkijaksi.
Käytännössä kuitenkin monilla aloilla DI ja insinööri (AMK) tekevät samoja töitä. DI:llä vain saattaa olla hieman parempi odotusarvo palkalle. Kandidaatin tutkinto ei oikeastaan vielä anna kovin hyviä valmiuksia tehdä itse työtä, mutta parantaa valmiuksia omaksua uutta tietoa, ajatella loogisesti ja abstraktisti.
Itse matematiikan opiskelijana olen vähän skeptinen sen suhteen, että paljon matematiikkaa nyt oikeasti tarvitsee töissä. Se on vain sellainen opeteltavissa oleva ominaisuus, jonka arvosanat kertovat jotain ihmisen loogisesta älykkyydestä ja abstraktista ajattelukyvystä.
Itse olen molemmin puolin opiskellut ja itselle matematiikan opinnot ovat helpompia ja mielekkäämpiä kuin AMK insinöörin. Se, mistä saa opintopisteitä ja miten paljon on vain turhaa kikkailua. Kurssien sisältö ei kerro käsittelyn syvyyttä. Matematiikassakin, jos katsoo teknillisten yliopistojen perusopintojen sisällöt voisin todeta, että opiskelija osaa matematiikkaa suoritettuaan saman verran kuin matematiikan alan maisteri! Jostain kumman syystä samat otsikot käsitellään matematiikan syventävillä kursseilla uudestaan? Johtuisiko juuri tästä käsittelyn syvällisyydestä! On eri asia tietää, osata ja ymmärtää... (tuntea määritelmä, laskea tai todistaa..)"Matematiikassakin, jos katsoo teknillisten yliopistojen perusopintojen sisällöt voisin todeta, että opiskelija osaa matematiikkaa suoritettuaan saman verran kuin matematiikan alan maisteri!"
Mielestäni tuo ei pidä paikkaansa. Yliopistossa matikkaa opiskellaan puhtaana tieteenä, kun taas tekn. yliopistoissa keskitytään lähinnä laskemiseen ja soveltamiseen. Insinööri, fyysikko, kemisti ja taloustieteilijä soveltaa matikkaa.
Itse läpäisin TKK:n matikan peruskurssit heikossa hapessa hapuillen jollakin kakkosella, eikä niistä oikein jäänyt juuri mitään mieleen. Myöhemmin sitten tuli ongelmia, kun ei osannut laskea, eikä vanhoista laskarimuistiinpanoista oikein saanut selvää...
Ei diplomi-insinöörin tarvitse YMMÄRTÄÄ, miksi sinin derivaatta on kosini, vaan di:n tulee MUISTAA se. Liiallinen pohdiskelu pilaa di-opinnot. Pitää osata ajatella käytännöllisesti.
Tottahan toki kesken jääneet di-opinnot vituttaa suunnattomasti, mutta koko opiskelutekniikka oli minulla silloin aivan hukassa...
- VEltttooo
jooOO, molemmissa oppilaitoksissa opiskelleena voisin sanoa, että eipä juurikaan mitään olennaista eroa noilla ole. Et et suosittelisin panostamaan subliikkiin ja muihin"olennaisiin ominaisuuksiin". Varsinainen tutkinto on sivuseikka, ollut jo monta vuotta. Ja mitä tulee kandiin ja amk-insinööriin niin hmm, yksi ja sama. Ihan sama. Loppupeleissä. Mut jos opetus puolelta katsoen niin amk parempi mesta, DI on eri asia sitten taas. Ja sitten jos taas amk ja DI vertailussa niin,hjuoh...turhaa vertailua. Roskaa.
Nykyään jokainen Pertti saa tutkinnon suoritettua. Ei ongelmaa.
Liiallinen katsominen papereihin vie turmioon. - Tommiksu
Onko insinööri ja tekniikan kandidaatti sama tutkinto ja samat jutut insinööreillä on vaa vielä enemmän asioita mutta muuten sama eikä oo yhtää eroo vai mitä eroa niissä olisi
- Riippuualasta
On aivan eri olla kandi it- kuin metallialalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta
Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?2201883- 671699
Mitä te palstan ihanat naiset
Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21681485Tapaus Vornanen
Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o1051179Nainen, kohtelin sua kuin paskaa
Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun631100Nainen, seuraan sun uutta elämää
Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme531065Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan
Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht191056- 4988
Ilona Siekkinen
Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m1940AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri
Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm13871