Elämää vaakana

Kuullostaa tutulta, innostun helposti uusista asioista ja kyllästyn helposti..Moni projekti esimerkiksi kotona on hieman kesken, sieltä sun täältä puuttuu listoja ym. Edellinen työ jää kesken kun suunnittelen jo seuraavaa.. Ristiriitaista sekin, täydellisyyteen pyrkivä mutta jotenkin huoleton..Tosi omituista..
Päivät ei saa olla samanlaisia esimerkiksi, olen sellaisessa työssä joka on vaihtelevaa, en viihtyisi esimerkiksi toimistotöissä enkä ykstoikkoisissa tehdastöissä.
Vapaa-aikana liikun siellä sun täällä ja harrastukset on "meneviä" tosin sitten on pakollisia vaa`an yksinäänolokausia..
Ihmissuhteissa tosin haluan pysyvyyttä ja panostan aina täysillä eikä irtosuhteet ja pettäminen käy mun arvomaailmaan..

Vaakamies... kirjoitti:

Kuullostaa tutulta, innostun helposti uusista asioista ja kyllästyn helposti..Moni projekti esimerkiksi kotona on hieman kesken, sieltä sun täältä puuttuu listoja ym. Edellinen työ jää kesken kun suunnittelen jo seuraavaa.. Ristiriitaista sekin, täydellisyyteen pyrkivä mutta jotenkin huoleton..Tosi omituista..
Päivät ei saa olla samanlaisia esimerkiksi, olen sellaisessa työssä joka on vaihtelevaa, en viihtyisi esimerkiksi toimistotöissä enkä ykstoikkoisissa tehdastöissä.
Vapaa-aikana liikun siellä sun täällä ja harrastukset on "meneviä" tosin sitten on pakollisia vaa`an yksinäänolokausia..
Ihmissuhteissa tosin haluan pysyvyyttä ja panostan aina täysillä eikä irtosuhteet ja pettäminen käy mun arvomaailmaan..

Lue lisää

Kuulostaa minun vaakamieheltäni. Olen oppinut vähitellen hänestä sen, että jos hänellä on suuret suunnitelmat jonkin asian suhteen, se ei välttämättä tarkoita, että ne suunnitelmat toteutetaan käytännössä. Minun on neitsyenä joskus vähän vaikea ymmärtää hänen ajatuksenjuoksuaan näissä asioissa...

Mitä tulee ystäväpuoleen; vaakamieheni on hyvin valikoiva ystäviensä suhteen. Hän on vähän sellainen yksinäinen susi pohjimmiltaan, yllättävänkin erakkomainen. Hän ei myöskään osoita mitään suurempaa kiinnostusta ihmisiä kohtaan; hän ei ole sillä tavalla utelias - mitä sanot tähän itse, oletko aidosti utelias ihmisten suhteen, vai pikemminkin vähän välipitämätön?

neitsytneit. kirjoitti:

Kuulostaa minun vaakamieheltäni. Olen oppinut vähitellen hänestä sen, että jos hänellä on suuret suunnitelmat jonkin asian suhteen, se ei välttämättä tarkoita, että ne suunnitelmat toteutetaan käytännössä. Minun on neitsyenä joskus vähän vaikea ymmärtää hänen ajatuksenjuoksuaan näissä asioissa...

Mitä tulee ystäväpuoleen; vaakamieheni on hyvin valikoiva ystäviensä suhteen. Hän on vähän sellainen yksinäinen susi pohjimmiltaan, yllättävänkin erakkomainen. Hän ei myöskään osoita mitään suurempaa kiinnostusta ihmisiä kohtaan; hän ei ole sillä tavalla utelias - mitä sanot tähän itse, oletko aidosti utelias ihmisten suhteen, vai pikemminkin vähän välipitämätön?

Lue lisää

Olen vaakanainen, ja hyvin osuvasti kuvasit tuota valikoivaa suhtautumista ystäviin, ihmisiin yleensä.
En minäkään ole utelias, en ole kiinnostunut ihmisistä mitenkään erityisesti, en edes vaikka olisin enemmän tekemisissä jonkun henkilön kanssa. Välinpitämättömyys on aika oikea sana mutta ei sillä tavalla negatiivisesti..

Suurista suunnitelmista minulla sen sijaan ei ole tapana kertoa kenellekään, ne pidän aina omina salaisuuksinani. Nytkin on menossa luova ajattelu ja suunnittelu, melko suurisuuntaista, voisi sanoa mullistavaa. Mutta se tapahtuu toistaiseksi vain minun päässäni. Mietin ja funtsin asiat valmiiksi, sitten alan ottaa selvää käytännön asioista ja alan toteuttaa. Kukaan ei edelleenkään tiedä aikeistani mitään. En silti loukkaa toiminnallani ketään, se ei tulisi mieleenikään. Jos jotain menee poskelleen, kärsin seuraukset itse omin voimin.

neitsytneit. kirjoitti:

Kuulostaa minun vaakamieheltäni. Olen oppinut vähitellen hänestä sen, että jos hänellä on suuret suunnitelmat jonkin asian suhteen, se ei välttämättä tarkoita, että ne suunnitelmat toteutetaan käytännössä. Minun on neitsyenä joskus vähän vaikea ymmärtää hänen ajatuksenjuoksuaan näissä asioissa...

Mitä tulee ystäväpuoleen; vaakamieheni on hyvin valikoiva ystäviensä suhteen. Hän on vähän sellainen yksinäinen susi pohjimmiltaan, yllättävänkin erakkomainen. Hän ei myöskään osoita mitään suurempaa kiinnostusta ihmisiä kohtaan; hän ei ole sillä tavalla utelias - mitä sanot tähän itse, oletko aidosti utelias ihmisten suhteen, vai pikemminkin vähän välipitämätön?

Lue lisää

Kyllä, pätee minuunkin..Olen yksinäinen susi ja omien polkujen tallaaja..Muiden ihmisten asia ei juurikaan kinnosta, yritän vain saada edes omat asiat pysymään järjestyksessä..Suunnitelmani pidän yleensä omana tietonani ja mietin valmiiksi ennenkuin julkistan niitä..

minun kohdallani kirjoitti:

Olen vaakanainen, ja hyvin osuvasti kuvasit tuota valikoivaa suhtautumista ystäviin, ihmisiin yleensä.
En minäkään ole utelias, en ole kiinnostunut ihmisistä mitenkään erityisesti, en edes vaikka olisin enemmän tekemisissä jonkun henkilön kanssa. Välinpitämättömyys on aika oikea sana mutta ei sillä tavalla negatiivisesti..

Suurista suunnitelmista minulla sen sijaan ei ole tapana kertoa kenellekään, ne pidän aina omina salaisuuksinani. Nytkin on menossa luova ajattelu ja suunnittelu, melko suurisuuntaista, voisi sanoa mullistavaa. Mutta se tapahtuu toistaiseksi vain minun päässäni. Mietin ja funtsin asiat valmiiksi, sitten alan ottaa selvää käytännön asioista ja alan toteuttaa. Kukaan ei edelleenkään tiedä aikeistani mitään. En silti loukkaa toiminnallani ketään, se ei tulisi mieleenikään. Jos jotain menee poskelleen, kärsin seuraukset itse omin voimin.

Lue lisää

Kuulostaa niin tutulta...asustelen kaksos miehen kanssa ja hän aina vaistoaa kun mietin ja suunnittelen pääni sisällä asioitani...häntä asia loukkaa kun en kerro kaikista suunnitelmistani, en vain pysty, miksi kertoisin kun suunnittelu on vielä kesken ja lopputulos epävarma...välillä menee hermo, sisällä oleva erakkoni nousee pintaan, näin tuoreessa parisuhteessa yksinolon kaipuuni aiheuttaa riitoja ja loukkaantuneita katseita kaksos mieheni suunnalta...jotenkin tuntuu että en aina vain voi mitään luonteelleni, olen oikukas ja ailahteleva. Välillä niin seurallinen suorastaan ylisosiaalinen ja välillä erakko. Välillä harrastan ja touhuan kymmentä asiaa kerraalla välillä yhdenkin asian hoitaminen tuottaa ongelmia. Olen täydellisyyden tavoittelija,kämppä hohtaa puhtauttaan pari viikkoa ja sitten repsahtaa eli pyykkiä ei tule pestyä kuin vasta kolmen viikon päästä, keittiö täynnä likaisia astioita...balanssi olisi mukava löytää...minulle kelpaa vain "just eikä melkeen" voit arvata että tämä piirre aiheuttaa meillä kotona useita riitoja...että tälläistä täällä...

Vaakamies... kirjoitti:

Kuullostaa tutulta, innostun helposti uusista asioista ja kyllästyn helposti..Moni projekti esimerkiksi kotona on hieman kesken, sieltä sun täältä puuttuu listoja ym. Edellinen työ jää kesken kun suunnittelen jo seuraavaa.. Ristiriitaista sekin, täydellisyyteen pyrkivä mutta jotenkin huoleton..Tosi omituista..
Päivät ei saa olla samanlaisia esimerkiksi, olen sellaisessa työssä joka on vaihtelevaa, en viihtyisi esimerkiksi toimistotöissä enkä ykstoikkoisissa tehdastöissä.
Vapaa-aikana liikun siellä sun täällä ja harrastukset on "meneviä" tosin sitten on pakollisia vaa`an yksinäänolokausia..
Ihmissuhteissa tosin haluan pysyvyyttä ja panostan aina täysillä eikä irtosuhteet ja pettäminen käy mun arvomaailmaan..

Lue lisää

just

Tuokin tuntuu tutulta..hyvät ystävät saavat tuntea lämpöä mutta rasittavat roikkujat jäätävää kylmyyttä..

-toisessa kupissa painona meriitti, raha ja piireihin pääsy (olkookin kumppani vaik´persiist revästy ja toisessa ystävä(t), joita käytetään tarvittaessa ponnahduslautana- mitäs ristiriitaa tässä vaaoille on! Diplomaattisesti vaaka on vatupassissa!

sivustaseuraaja kirjoitti:

-toisessa kupissa painona meriitti, raha ja piireihin pääsy (olkookin kumppani vaik´persiist revästy ja toisessa ystävä(t), joita käytetään tarvittaessa ponnahduslautana- mitäs ristiriitaa tässä vaaoille on! Diplomaattisesti vaaka on vatupassissa!

Lue lisää

Ei ne seurapiirit kaikkia kiinnosta. Ja ystäviä, siis niitä, jotka on päästetty lähelle, ei koskaan käytetä hyväkseen. Päinvastoin tuntuu joskus, että vaaka on liian sinisilmäinen ja sitä käytetään hyväksi. Raha...........Penniäkään et saa mukaasi, kun täältä lähtö tulee. Siis miksi tehdä siitä elämää suurempi arvo.

..kateellinen kauris, naapuripellon nauris näe, kuinka säälittävä reppana olet..

..itsesäälissäsi. kirjoitti:

..kateellinen kauris, naapuripellon nauris näe, kuinka säälittävä reppana olet..

On vain niin ihanaa kun joku kertoo sen uudestaan ja uudestaan! Olet niin ystävällinen kaunosielu, ihan runomitassa kirjoitettelet.

..itsesäälissäsi. kirjoitti:

..kateellinen kauris, naapuripellon nauris näe, kuinka säälittävä reppana olet..

kauris on ennenkaikkea realisti, kyllä tänne maailmaan muutama realisti tarvitaan...

kyllähän... kirjoitti:

kauris on ennenkaikkea realisti, kyllä tänne maailmaan muutama realisti tarvitaan...

Kyllä realisteja tänne mahtuu, anna kuitenkin, sinä humoristi muutama neuvo miten lopetan itsesäälissä rypemisen. Olen rypemässä kuin possu mudassa, ainakin joiden mielestä. Olisi mukava tosiaankin saada tietää sinun mielipiteesi, kun olet kerran seuraillut palstaa....kauris vaan ei nauris!

kyllähän... kirjoitti:

kauris on ennenkaikkea realisti, kyllä tänne maailmaan muutama realisti tarvitaan...

koko kauris!! Varsinki naiset!! Mikään realisti höh täys pöhkö ja vielä selkään puukottaja kyllä se on nähty. Harmittaa että kauriille tuli kerrottua asioita ja seuraavassa käänteessä kertoo eteenpäin.
Todellakin kateellisia, negatiivisia ja jopa agressiivisia ovat.

että parin vaakafrendin perusteella tekemäsi havainnot ovat sinun mielipiteitäsi, siis mielipiteitä, ei suoraa faktaa tai fiktiota.

Olet täydellinen vaaka-asiantuntija! Mielettömän hyvin ja älykkäästi oivallettu! Hieno mielipide ja minäkin olen samaa mieltä.......Jes!

Sovitaanko kirjoitti:

että parin vaakafrendin perusteella tekemäsi havainnot ovat sinun mielipiteitäsi, siis mielipiteitä, ei suoraa faktaa tai fiktiota.

edes sinun mieliksesi, koska he todella ovat ystäviä "karvoineen-nahkoineen", kommentin mukaisia ja välillä 24.9.-23.10. syntyneitä.

Kahvikerma kirjoitti:

Olet täydellinen vaaka-asiantuntija! Mielettömän hyvin ja älykkäästi oivallettu! Hieno mielipide ja minäkin olen samaa mieltä.......Jes!

Ilkeilee tänään ainakin parillakin palstalla.
Vaaka-vihaaja? No,olkoon. Moni kuitenkin pitää vaaka-ihmisistä.

... kirjoitti:

Ilkeilee tänään ainakin parillakin palstalla.
Vaaka-vihaaja? No,olkoon. Moni kuitenkin pitää vaaka-ihmisistä.

Olen opetellut tuon hyvän ja jalon taidon ja alan ilmeisesti olemaan melko pro siinä. Mukava kuulla että osaan ilkeillä. Kiitos taitoni arvostuksesta, olen tehnyt eriomaista työtä opettelussa.

Kahvikerma kirjoitti:

Olen opetellut tuon hyvän ja jalon taidon ja alan ilmeisesti olemaan melko pro siinä. Mukava kuulla että osaan ilkeillä. Kiitos taitoni arvostuksesta, olen tehnyt eriomaista työtä opettelussa.

Lue lisää

kenties vaaka proffana? :))

sinulla kirjoitti:

kenties vaaka proffana? :))

Minulla on muuten vaan huonoja kokemuksia ja käyn täällä terapiassa ;)), paljon halvempaa kuin oikea terapia! Ja lisäksi hyvin innoittavaa, palkitsevaa ja hauskaa! Tänäänkin olen saanut muutamat hyvät nauruntyrskähdykset. Nyt taidan lähteä kauppaan, ajattelin ostaa suklaata joka on muuten erinomainen lääkkeenomainen tuote(auttaa hyvin ahdistukseen tämän terapian kanssa)

Parin vaakafrendin/-tuttavan ratkaisu pulmaan: Saadaan itseä äveriäämpi nainen tai mies hullaantumaan itseensä ja pistämään talous järjestykseen. Ruokahalu kasvaa tietysti syödessä, missä vaiheessa nainen tai mies kierrätykseen ja toistetaan sama kuvio uudelleen ja uudelleen.

Ylpeys ei antaisi periksi elää toisen siivellä.

"Täydellisyyden tavoittelija myös ihmissuhteissa, mieluummin yksin kun suhteessa jossa ei viihdy mutta kumpi on pahempi vuosien piinaava yksinäisyys täydellistä kumppania metsästäessä vai hypätä suhteeseen vaikka ei heti toisen nähdessä jalat mene alta? (jota ainakin minulle tapahtuu tosi harvoin)"
Fiktiota
tai kyseessä on säännön vahvistava poikkeuksellinen vaaka. (tai mahdollisesti ko vaaka naamioi/selittää epäonnistumista täydellisyyden tavoittelulla)

Minun kohdalla on näin. Ehkä olen sitten poikkeus..

"Päättämättömyys ja asioiden vatvominen pään sisällä.."
Faktaa paitsi että "aito" vaaka vatvoo sekä ääneti että ääntä käyttäen.

Minä vatvon asiat selväksi ja mietin joka kantilta pääni sisällä ja vasta sitten avaan sanaisen arkkuni, ehkä en sitten ole "aito" vaaka..

Kahvikerma kirjoitti:

Minulla on muuten vaan huonoja kokemuksia ja käyn täällä terapiassa ;)), paljon halvempaa kuin oikea terapia! Ja lisäksi hyvin innoittavaa, palkitsevaa ja hauskaa! Tänäänkin olen saanut muutamat hyvät nauruntyrskähdykset. Nyt taidan lähteä kauppaan, ajattelin ostaa suklaata joka on muuten erinomainen lääkkeenomainen tuote(auttaa hyvin ahdistukseen tämän terapian kanssa)

Lue lisää

tumma kaakao tai tumma suklss tepsii.

Samainen terapiahuvi minullakin :)

Vaakamies.. kirjoitti:

Parin vaakafrendin/-tuttavan ratkaisu pulmaan: Saadaan itseä äveriäämpi nainen tai mies hullaantumaan itseensä ja pistämään talous järjestykseen. Ruokahalu kasvaa tietysti syödessä, missä vaiheessa nainen tai mies kierrätykseen ja toistetaan sama kuvio uudelleen ja uudelleen.

Ylpeys ei antaisi periksi elää toisen siivellä.

"Täydellisyyden tavoittelija myös ihmissuhteissa, mieluummin yksin kun suhteessa jossa ei viihdy mutta kumpi on pahempi vuosien piinaava yksinäisyys täydellistä kumppania metsästäessä vai hypätä suhteeseen vaikka ei heti toisen nähdessä jalat mene alta? (jota ainakin minulle tapahtuu tosi harvoin)"
Fiktiota
tai kyseessä on säännön vahvistava poikkeuksellinen vaaka. (tai mahdollisesti ko vaaka naamioi/selittää epäonnistumista täydellisyyden tavoittelulla)

Minun kohdalla on näin. Ehkä olen sitten poikkeus..

"Päättämättömyys ja asioiden vatvominen pään sisällä.."
Faktaa paitsi että "aito" vaaka vatvoo sekä ääneti että ääntä käyttäen.

Minä vatvon asiat selväksi ja mietin joka kantilta pääni sisällä ja vasta sitten avaan sanaisen arkkuni, ehkä en sitten ole "aito" vaaka..

Lue lisää

pitää paikkansa ..yleys ei anna elää toisen siivellä

minä ite kirjoitti:

pitää paikkansa ..yleys ei anna elää toisen siivellä

mulla, en vois kuvitella, et pitäis elää jonkun siivellä. Kuitenkin olen tarjoamassa apuani kaikille mahdollisille, eikä minusta olisi ollenkaan outoa, jos he tavallaan eläisivät mun siivellä. Itselle toisten avun vastaanottaminen on tosi vaikeaa ja siitä jää kauhea kiitollisuuden velka.
Kauhulla ajattelen vanhuutta ja mahdollisesti sen mukanaan tuomaa riippuvuutta toisten avusta.
Mielummin kuolen, kuin elän toisten huolehdittavana.
Toivonkin, et kuolema korjais ajoissa, ettei vaan tarvis olla kenenkään hoidettavana ikinä.

Paljon asioita pyörii minunkin mielessäni, vaakakupit tasapainoilee ja monet jokapäiväiset asiat unohtuu kun vatvon tärkeämpiä asioita.. Joskus olen miettinyt että pitäisikö hieman laskea rimaa siitä täydellisestä ja olisiko helpompaa pyytää apua ennenkuin raataa itse viimeiseen veriseen hikipisaraan asti..Mutta voisinko sitten katsoa enää peiliin..Olen aika ankara itselleni..

Vaakamies. kirjoitti:

Paljon asioita pyörii minunkin mielessäni, vaakakupit tasapainoilee ja monet jokapäiväiset asiat unohtuu kun vatvon tärkeämpiä asioita.. Joskus olen miettinyt että pitäisikö hieman laskea rimaa siitä täydellisestä ja olisiko helpompaa pyytää apua ennenkuin raataa itse viimeiseen veriseen hikipisaraan asti..Mutta voisinko sitten katsoa enää peiliin..Olen aika ankara itselleni..

Lue lisää

vaa'an mielestä täydellinen? Olen katsellut erästä vaakaa ja tullut siihen tulokseen, että yksin on koko elämänsä. Miksiköhän...Olisiko hänelläkin syytä "laskea sitä rimaa" ;)

Vaakamies. kirjoitti:

Paljon asioita pyörii minunkin mielessäni, vaakakupit tasapainoilee ja monet jokapäiväiset asiat unohtuu kun vatvon tärkeämpiä asioita.. Joskus olen miettinyt että pitäisikö hieman laskea rimaa siitä täydellisestä ja olisiko helpompaa pyytää apua ennenkuin raataa itse viimeiseen veriseen hikipisaraan asti..Mutta voisinko sitten katsoa enää peiliin..Olen aika ankara itselleni..

Lue lisää

mielenkiintoisia ja haastavia omaperäisyydessään. Olen itse täysin vastakohta...niin ainakin luulin, mutta oinaana olen saanut huomattavasti toimiini harkitsevuutta, joustavuutta ja ajatusta siitä, että asiat voi tehdä myös toisin vaikka on sama päämäärä. En sano, että vaaka olisi helppo ihminen...mutta siinä kai se haaste piileekin. Toisaalta vaaka on ottanut oppia oinaalta, heittäytyy mm intohimon pauloihin kesken arkisen tohinan ;) Aika ajoin joudun "potkimaan" pohtivaa kultaani eteenpäin, kun näyttää siltä, ettei asioihin ala tulla päätöstä kohtuullisessa ajassa. Joskus taas mennään vauhdilla, jossa en ole pysyä mukana, muuta nautin jokaisesta hetkestä. Joten vaa'at olkaa ylpeitä itsestänne ja luottakaa siihen, että olette jotain arvokasta, omaperäistä. Vakan pitää löytää vain kantensa...ja jopas alkaa vaakakupit pysymään edes hetken sopivassa tasapainossa :)

Vaakamies. kirjoitti:

Paljon asioita pyörii minunkin mielessäni, vaakakupit tasapainoilee ja monet jokapäiväiset asiat unohtuu kun vatvon tärkeämpiä asioita.. Joskus olen miettinyt että pitäisikö hieman laskea rimaa siitä täydellisestä ja olisiko helpompaa pyytää apua ennenkuin raataa itse viimeiseen veriseen hikipisaraan asti..Mutta voisinko sitten katsoa enää peiliin..Olen aika ankara itselleni..

Lue lisää

Mä en tiedä liittyyks tämä just vaakaan, mutta itse olen vielä sellainen, että välillä olen tosi energinen ja jaksan tehdä vaikka mitä. Ja sit yhtäkkiä olenkin sellainen väsynyt ja laiskan olonen, että en oikeastaan jaksa tehdä mitään enää työpäivän jälkeen, vaikkaa aamulla olisin ollut tosi energinen ja suunnitellut että mitä kaikkea sitä pitää tehdä iltapäivällä! Mutta ajatukset ei sammu koskaan, vaikka olisin kuinka väsynyt, niin mieli on aina hereillä. Joskus se oikeesti häiritsee, kun haluaisin levätä!

Mä oon alannut oppia pyytämään apua, jos todella tarviin sitä, mutta vielä mä hirveesti yritän itse. Toisaalta mulla on myös sellainen inhottava tapa, että jos kerran oon pyytänyt apua tai ilmoittanut, että nyt ei ehdi (mikä on harvinaista, koska välillä tuntuu että en osaa sanoa tarpeeksi uskottavasti "EI"), eikä mua oo kuunneltu. Niin mä en kovin helpolla enää uudestaan asiaan palaa, vaan yritän sitten itse, vaikka stressaan kuinka paljon, mutta mähän en voi luovuttaa! =/ Onhan mua joskus joku sanonut itsepäiseksi pohojalaaseksi (tämä tais liittyy kyllä jotenkin siihen, että jos mä en kovin helpolla esim. sähköpostilla saa tarvitsemiani tietoja työtovereilta, niin mä pommitan muutaman kerran, sit lopulta vaikka tuun istuun viereen, että saan ne tiedot!), vaikka pohojalaasetkin olisivat itsepäisiä, niin mä kyllä oon sit enemmän, kun kerran oon vielä vaaka! Vaakana eläminen ei todellakaan ole helppoa… =(

On kai niitä hyviäkin puolia… kai… Itsestä tulee mieleen vain, että olen hirveen ystävällinen, jolloin myös odotan että muutkin ovat minulle ystävällisiä, koska olen heillä, ja sit tietenkin petyn. En tosin kovin helpolla näytä pettymystä, vaan kerään sisälleni hirveesti kaiken pahan olon, joka sit joskus purkautuu. En tykkää riidellä, ja jos joku läheinen esim. vanhemmat riitelee, niin koen että se on mun syy! Mutta taas tykkään väitellä! Kai nämäkin jutut jotenkin liittyy vaakaan… =o)

Vaakanainen 81 kirjoitti:

Mä en tiedä liittyyks tämä just vaakaan, mutta itse olen vielä sellainen, että välillä olen tosi energinen ja jaksan tehdä vaikka mitä. Ja sit yhtäkkiä olenkin sellainen väsynyt ja laiskan olonen, että en oikeastaan jaksa tehdä mitään enää työpäivän jälkeen, vaikkaa aamulla olisin ollut tosi energinen ja suunnitellut että mitä kaikkea sitä pitää tehdä iltapäivällä! Mutta ajatukset ei sammu koskaan, vaikka olisin kuinka väsynyt, niin mieli on aina hereillä. Joskus se oikeesti häiritsee, kun haluaisin levätä!

Mä oon alannut oppia pyytämään apua, jos todella tarviin sitä, mutta vielä mä hirveesti yritän itse. Toisaalta mulla on myös sellainen inhottava tapa, että jos kerran oon pyytänyt apua tai ilmoittanut, että nyt ei ehdi (mikä on harvinaista, koska välillä tuntuu että en osaa sanoa tarpeeksi uskottavasti "EI"), eikä mua oo kuunneltu. Niin mä en kovin helpolla enää uudestaan asiaan palaa, vaan yritän sitten itse, vaikka stressaan kuinka paljon, mutta mähän en voi luovuttaa! =/ Onhan mua joskus joku sanonut itsepäiseksi pohojalaaseksi (tämä tais liittyy kyllä jotenkin siihen, että jos mä en kovin helpolla esim. sähköpostilla saa tarvitsemiani tietoja työtovereilta, niin mä pommitan muutaman kerran, sit lopulta vaikka tuun istuun viereen, että saan ne tiedot!), vaikka pohojalaasetkin olisivat itsepäisiä, niin mä kyllä oon sit enemmän, kun kerran oon vielä vaaka! Vaakana eläminen ei todellakaan ole helppoa… =(

On kai niitä hyviäkin puolia… kai… Itsestä tulee mieleen vain, että olen hirveen ystävällinen, jolloin myös odotan että muutkin ovat minulle ystävällisiä, koska olen heillä, ja sit tietenkin petyn. En tosin kovin helpolla näytä pettymystä, vaan kerään sisälleni hirveesti kaiken pahan olon, joka sit joskus purkautuu. En tykkää riidellä, ja jos joku läheinen esim. vanhemmat riitelee, niin koen että se on mun syy! Mutta taas tykkään väitellä! Kai nämäkin jutut jotenkin liittyy vaakaan… =o)

Lue lisää

saat ssri lääkityksen

vesku veteli kirjoitti:

saat ssri lääkityksen

Hyi sua, vanha fraasi, jota viljellään vähän liikaakin. Yleensä tommoset tarttee itse psykiatria, kun pelkäävät niin paljon...mitä, sopii miettiä.

Vaakanainen 81 kirjoitti:

Mä en tiedä liittyyks tämä just vaakaan, mutta itse olen vielä sellainen, että välillä olen tosi energinen ja jaksan tehdä vaikka mitä. Ja sit yhtäkkiä olenkin sellainen väsynyt ja laiskan olonen, että en oikeastaan jaksa tehdä mitään enää työpäivän jälkeen, vaikkaa aamulla olisin ollut tosi energinen ja suunnitellut että mitä kaikkea sitä pitää tehdä iltapäivällä! Mutta ajatukset ei sammu koskaan, vaikka olisin kuinka väsynyt, niin mieli on aina hereillä. Joskus se oikeesti häiritsee, kun haluaisin levätä!

Mä oon alannut oppia pyytämään apua, jos todella tarviin sitä, mutta vielä mä hirveesti yritän itse. Toisaalta mulla on myös sellainen inhottava tapa, että jos kerran oon pyytänyt apua tai ilmoittanut, että nyt ei ehdi (mikä on harvinaista, koska välillä tuntuu että en osaa sanoa tarpeeksi uskottavasti "EI"), eikä mua oo kuunneltu. Niin mä en kovin helpolla enää uudestaan asiaan palaa, vaan yritän sitten itse, vaikka stressaan kuinka paljon, mutta mähän en voi luovuttaa! =/ Onhan mua joskus joku sanonut itsepäiseksi pohojalaaseksi (tämä tais liittyy kyllä jotenkin siihen, että jos mä en kovin helpolla esim. sähköpostilla saa tarvitsemiani tietoja työtovereilta, niin mä pommitan muutaman kerran, sit lopulta vaikka tuun istuun viereen, että saan ne tiedot!), vaikka pohojalaasetkin olisivat itsepäisiä, niin mä kyllä oon sit enemmän, kun kerran oon vielä vaaka! Vaakana eläminen ei todellakaan ole helppoa… =(

On kai niitä hyviäkin puolia… kai… Itsestä tulee mieleen vain, että olen hirveen ystävällinen, jolloin myös odotan että muutkin ovat minulle ystävällisiä, koska olen heillä, ja sit tietenkin petyn. En tosin kovin helpolla näytä pettymystä, vaan kerään sisälleni hirveesti kaiken pahan olon, joka sit joskus purkautuu. En tykkää riidellä, ja jos joku läheinen esim. vanhemmat riitelee, niin koen että se on mun syy! Mutta taas tykkään väitellä! Kai nämäkin jutut jotenkin liittyy vaakaan… =o)

Lue lisää

Mullakin on kausia jolloin energiaa riittää mennä aamukuudesta puolille öin ja joskus taas töiden jälkeen iskee laiskotus ja ei vaan kiinnosta tehdä mitään, aivot kyllä raksuttaa kokoajan..Mulla ainakin suunnitelmat on suuret, aika vaan loppuu aina kesken..
Jos haluan rentoutua niin pitää lähteä pois kotoa, muuten tulee vaan kokoajan tehtyä jotain eikä osaa olla paikallaan..

Ystävällinen olen itsekin, miellyttäminen kuuluu vaakaluonteeseen..Mutta jos jonkun kanssa menee sukset pahasti ristiin tai joku satuttaa niin olen todella pitkävihainen..
Väittely on kyllä hauskaa..Ja huumoria viljelen niin töissä kun vapaa-aikanakin, kaikki ei vaan tahdo ymmärtää aina käytännön piloja ja puujalkavitsejä.. :D

Vaakamies. kirjoitti:

Mullakin on kausia jolloin energiaa riittää mennä aamukuudesta puolille öin ja joskus taas töiden jälkeen iskee laiskotus ja ei vaan kiinnosta tehdä mitään, aivot kyllä raksuttaa kokoajan..Mulla ainakin suunnitelmat on suuret, aika vaan loppuu aina kesken..
Jos haluan rentoutua niin pitää lähteä pois kotoa, muuten tulee vaan kokoajan tehtyä jotain eikä osaa olla paikallaan..

Ystävällinen olen itsekin, miellyttäminen kuuluu vaakaluonteeseen..Mutta jos jonkun kanssa menee sukset pahasti ristiin tai joku satuttaa niin olen todella pitkävihainen..
Väittely on kyllä hauskaa..Ja huumoria viljelen niin töissä kun vapaa-aikanakin, kaikki ei vaan tahdo ymmärtää aina käytännön piloja ja puujalkavitsejä.. :D

Lue lisää

ihmetyttää.. Olen joskus luullut, että se on tullut isältä (härkä) perintönä, mutta onko se vaakamainenkin piirre, kyllä varmaan sitten. Poltan sillat takanani pahojen erimielisyyksien vuoksi. En kyllä ole koskaan jäänyt kaipaamaankaan taakseni jättämiäni ihmissuhteita.

Väittelyhän onkin ihan eri asia, mutta se saa mielellään olla älykästä, ei mitään eipäs-juupas lasten kinastelua, vaan hienoja pohdintoja ja spekulointeja.

itsessäni kirjoitti:

ihmetyttää.. Olen joskus luullut, että se on tullut isältä (härkä) perintönä, mutta onko se vaakamainenkin piirre, kyllä varmaan sitten. Poltan sillat takanani pahojen erimielisyyksien vuoksi. En kyllä ole koskaan jäänyt kaipaamaankaan taakseni jättämiäni ihmissuhteita.

Väittelyhän onkin ihan eri asia, mutta se saa mielellään olla älykästä, ei mitään eipäs-juupas lasten kinastelua, vaan hienoja pohdintoja ja spekulointeja.

Lue lisää

...on polttanut kaikki sillat takanaan. Ihan liiankin kanssa. Kyllähän periaatteita tulee olla.. mutta se ehdottomuus. Se on jopa huolestuttavaa.

Naispuolinen vaaka-ystäväni on hyvin pitkävihainen. Vaikka asiat olisi selvitetty, niin aina ottaa saman asian jossain vaiheessa uudelleen esiin... se on ..hm.. hiukan rasittavaa..

Onko sinun pitkävihaisuutesi tätä jälkimmäistä tyyppiä, eli vähän sellaista 'hampaankolo'-meininkiä?

neitsytneit. kirjoitti:

...on polttanut kaikki sillat takanaan. Ihan liiankin kanssa. Kyllähän periaatteita tulee olla.. mutta se ehdottomuus. Se on jopa huolestuttavaa.

Naispuolinen vaaka-ystäväni on hyvin pitkävihainen. Vaikka asiat olisi selvitetty, niin aina ottaa saman asian jossain vaiheessa uudelleen esiin... se on ..hm.. hiukan rasittavaa..

Onko sinun pitkävihaisuutesi tätä jälkimmäistä tyyppiä, eli vähän sellaista 'hampaankolo'-meininkiä?

Lue lisää

asioita, joita ex-kaurismieheni ei suostunut käsittelemään ts. ottamaan huomioon minun kantaani, en siis koskaan tullut kuulluksi. Se oli äärimmäisen turhauttavaa. Hän poistui paikalta aina kun minä olisin halunnut selvittää tiettyjä asioita. Ne jäi selvittämättä, koska hän omasta mielestään tietää paremmin, ja aina päätti asiat oman mielensä mukaan.
Erottiin sitten, tosin ystävinä, ja nyt hän on kuunnellut myös minun näkökulmiani. Asiat on siis hyvin suurimmaksi osaksi, mutta tässä prosessissa on nyt kulunut monta vuotta.
En minä niitä sure, hyvä kun olen tullut kuulluksi. Onhan se varmaan ärsyttävää, kun jauhaa
sieltä hampaankolostaan niitä asioita, mutta omapa vikansa on ollut.
On myös ihmisiä, jotka olen jättänyt taakseni, itse asiassa osittain siinä samassa eron ns. ryminässä. En kaipaa heitä. En ole kylmä ihminen ollenkaan mutta hyvin viileä voin kyllä olla. Silti en halua loukata.
Itse asiassa on helpompaa kun sosiaalinen paine melkoisiin mittoihin kasvaneessa "ystävien" ja ystävien joukossa hellitti. Voisi sanoa, että turhat ihmissuhteet, joitten kanssa ei koskaan tule kunnolla toimeen, on aika hylätä.
Hyviä ystäviä ovat ne, joiden kanssa saadaan asiat puhuttua heti. Ja sitten ne, joiden kanssa synkkaa, eikä edes synny riitoja.

Vaakamies. kirjoitti:

Mullakin on kausia jolloin energiaa riittää mennä aamukuudesta puolille öin ja joskus taas töiden jälkeen iskee laiskotus ja ei vaan kiinnosta tehdä mitään, aivot kyllä raksuttaa kokoajan..Mulla ainakin suunnitelmat on suuret, aika vaan loppuu aina kesken..
Jos haluan rentoutua niin pitää lähteä pois kotoa, muuten tulee vaan kokoajan tehtyä jotain eikä osaa olla paikallaan..

Ystävällinen olen itsekin, miellyttäminen kuuluu vaakaluonteeseen..Mutta jos jonkun kanssa menee sukset pahasti ristiin tai joku satuttaa niin olen todella pitkävihainen..
Väittely on kyllä hauskaa..Ja huumoria viljelen niin töissä kun vapaa-aikanakin, kaikki ei vaan tahdo ymmärtää aina käytännön piloja ja puujalkavitsejä.. :D

Lue lisää

Jos mua todella kunnolla loukataan, niin kyllä mä hylkään sen loukkaajan seuran. Jos ei niin pahasti loukata, niin kyllä mä useimmiten annan anteeksi, mutta en koskaan kyllä unohda kunnolla sitä loukkausta. Toisaalta, en niin helposti sitä esille ota.

Onks sulla muuten lähipiirissä toista vaakaa?

Mä tajusin, että mulla ei ole. Tietääkseni ei ole koskaan ollut edes vaakakaveria. Isoäiti on vaaka, ja sen kanssa joskus keskusteltiin ja sillä myös samanlaisia "ongelmia" kuin mulla, kun on kyse vaa'an elämästä. Mutta kaverina mulla on useimmiten ollut skorpioni, leijona ja härkä -merkkisiä. Itessä on niin tarpeeksi sitä vaakaa, että varmaan sen takia ei toisia vaakoja ole tullut vastaan.

Vaikea edes kuvitella, että minkälaista olis seurustella vaakamiehen kanssa?

Vaakanainen 81 kirjoitti:

Mä en tiedä liittyyks tämä just vaakaan, mutta itse olen vielä sellainen, että välillä olen tosi energinen ja jaksan tehdä vaikka mitä. Ja sit yhtäkkiä olenkin sellainen väsynyt ja laiskan olonen, että en oikeastaan jaksa tehdä mitään enää työpäivän jälkeen, vaikkaa aamulla olisin ollut tosi energinen ja suunnitellut että mitä kaikkea sitä pitää tehdä iltapäivällä! Mutta ajatukset ei sammu koskaan, vaikka olisin kuinka väsynyt, niin mieli on aina hereillä. Joskus se oikeesti häiritsee, kun haluaisin levätä!

Mä oon alannut oppia pyytämään apua, jos todella tarviin sitä, mutta vielä mä hirveesti yritän itse. Toisaalta mulla on myös sellainen inhottava tapa, että jos kerran oon pyytänyt apua tai ilmoittanut, että nyt ei ehdi (mikä on harvinaista, koska välillä tuntuu että en osaa sanoa tarpeeksi uskottavasti "EI"), eikä mua oo kuunneltu. Niin mä en kovin helpolla enää uudestaan asiaan palaa, vaan yritän sitten itse, vaikka stressaan kuinka paljon, mutta mähän en voi luovuttaa! =/ Onhan mua joskus joku sanonut itsepäiseksi pohojalaaseksi (tämä tais liittyy kyllä jotenkin siihen, että jos mä en kovin helpolla esim. sähköpostilla saa tarvitsemiani tietoja työtovereilta, niin mä pommitan muutaman kerran, sit lopulta vaikka tuun istuun viereen, että saan ne tiedot!), vaikka pohojalaasetkin olisivat itsepäisiä, niin mä kyllä oon sit enemmän, kun kerran oon vielä vaaka! Vaakana eläminen ei todellakaan ole helppoa… =(

On kai niitä hyviäkin puolia… kai… Itsestä tulee mieleen vain, että olen hirveen ystävällinen, jolloin myös odotan että muutkin ovat minulle ystävällisiä, koska olen heillä, ja sit tietenkin petyn. En tosin kovin helpolla näytä pettymystä, vaan kerään sisälleni hirveesti kaiken pahan olon, joka sit joskus purkautuu. En tykkää riidellä, ja jos joku läheinen esim. vanhemmat riitelee, niin koen että se on mun syy! Mutta taas tykkään väitellä! Kai nämäkin jutut jotenkin liittyy vaakaan… =o)

Lue lisää

Vaa'at ovat usein ystävällisiä, mutta ongelma ei minusta olekaan ystävällisyys, vaan ehkäpä juuri se, että vaaka ITSE kokee olevansa hyvin ystävällinen. Muiden silmissä tällainen ystävällisyys ei aina ole mitenkään erityisen huomionarvoista, ja tässä suhteessa vaa'at kokevat pettymyksiä; vaaka ajattelee helposti että "toi ei arvostanut mun ystävällisyyttä tippaakaan".

Neuvoksi vaa'alle antaisin, että vähän realismia suhtautumisessa ihmisiin. Pelkkä ystävällisyys ei monellekaan ihmiselle riitä, vaan ihmiset ovat yllättävänkin vaativia sen suhteen, mitä toisesta etsivät, ja se asia ei välttämättä ole "ystävällisyys". Vaa'an kannattaisi opetella etenkin ihmistuntemusta - jos sallit tällaisen pienen neuvon antamisen :)

neitsytneit. kirjoitti:

Vaa'at ovat usein ystävällisiä, mutta ongelma ei minusta olekaan ystävällisyys, vaan ehkäpä juuri se, että vaaka ITSE kokee olevansa hyvin ystävällinen. Muiden silmissä tällainen ystävällisyys ei aina ole mitenkään erityisen huomionarvoista, ja tässä suhteessa vaa'at kokevat pettymyksiä; vaaka ajattelee helposti että "toi ei arvostanut mun ystävällisyyttä tippaakaan".

Neuvoksi vaa'alle antaisin, että vähän realismia suhtautumisessa ihmisiin. Pelkkä ystävällisyys ei monellekaan ihmiselle riitä, vaan ihmiset ovat yllättävänkin vaativia sen suhteen, mitä toisesta etsivät, ja se asia ei välttämättä ole "ystävällisyys". Vaa'an kannattaisi opetella etenkin ihmistuntemusta - jos sallit tällaisen pienen neuvon antamisen :)

Lue lisää

mitään ihmistuntijoita, perustunee siihen että emme ole niin syvästi kiinnostuneita toisten ihmisten asioista, tai ihmisistä yleensä, siis syvemmällä tasolla.
Minusta ei ikinä ole sellaiseen ihmisen luonteen tai käyttäytymisen analysointiin, mitä taas neitsyet harrastavat jopa rasittavuuteen ja joskus jopa tungettelevaisuuteen asti. Sellainenkin voi ahdistaa.
Hyväksyn tai olen piittaamaton jostain tyypistä, and that´s it.
Saat toki neuvoa, sehän kuuluu neitsyelle. Vaaka vain ei siitä neuvomisesta erityisesti välitä. Kysyy jos kaipaa apuja tai neuvoja.
Älä ota tätä pahalla, me kaikki ollaan persoonia ja niin kuuluu ollakin.

neitsytneit. kirjoitti:

Vaa'at ovat usein ystävällisiä, mutta ongelma ei minusta olekaan ystävällisyys, vaan ehkäpä juuri se, että vaaka ITSE kokee olevansa hyvin ystävällinen. Muiden silmissä tällainen ystävällisyys ei aina ole mitenkään erityisen huomionarvoista, ja tässä suhteessa vaa'at kokevat pettymyksiä; vaaka ajattelee helposti että "toi ei arvostanut mun ystävällisyyttä tippaakaan".

Neuvoksi vaa'alle antaisin, että vähän realismia suhtautumisessa ihmisiin. Pelkkä ystävällisyys ei monellekaan ihmiselle riitä, vaan ihmiset ovat yllättävänkin vaativia sen suhteen, mitä toisesta etsivät, ja se asia ei välttämättä ole "ystävällisyys". Vaa'an kannattaisi opetella etenkin ihmistuntemusta - jos sallit tällaisen pienen neuvon antamisen :)

Lue lisää

Kyllä mä jollain tavalla ihmistuntemusta olen yrittänyt opetella, mutta ehkä sitä pitäis enemmänkin opetella, koska enemmän ole pyrkinyt oppimaan tuntemaan itseäni kuin muita.

Yläasteikäisenä innostuin lukemaan luonnehoroskooppeja, koska ajattelin, että sillä tavalla voin jotain oppia itsestäni, ja vielä oppia ymmärtämään että miksi olen sellainen kuin olen. Tottakai olen lukenut myös muuidenkin merkkien piirteitä ja aika hyvin pystyn tunnistamaan ihmiset, että mitä merkkiä edustavat. Mutta oikeesti en hirveesti ole ollut niin kinnostunut toisista. Jos joku ihminen kiinnostaa tai oon ihastunut johonkin, niin kyllä silloin tulee selvitettyä, että mitä merkkiä edustaa ja millainen ihminen on kyseessä.

Se on muuten totta, että jos itse olen ystävällinen toiselle ihmiselle (vaikka en tuntiskaan koko ihmistä), niin odotan että hänkin on minulle ystävällinen. Siis mulle päivä on pelastettu, jos joku vaikka vain hymyilee mulle! =o) Mutta toisaalta olen kyllä itse aika ujo ja välillä jopa syrjäänvetäytyvä, varsinkin jos koen, että ei minua esim. kuunnella tai huomioda mitenkään. En tosin silti tarkoita, että haluaisin olla huomion keskipiste (eikös se oo leijonien "ongelma"?).

Oon ymmärtänyt, että vaa'at voivat päälle päin näyttää laiskoilta. Mutta itse olen oikeastaan aika kunnianhimoinen ja lievästi jopa työnarkomaani. Paitsi, että itse en koskaan käytä sanaa tavoite, mulla ne on unelmia ja toiveita, koska jos en saavutakaan niitä, niin en hirveesti tunne pettymystä (ei pitäis ainakaan)... En tiedä liittyyks nämäkään vaa'an elämään, mutta toisaalta onhan ne muutkin merkit jotenkin vaikuttaneet muhun syntymähetkellä, esim. nousevalta merkiltäni olen skorpioni, kai sekin on jotenkin vaikuttanut elämääni.

Vaakanainen 81 kirjoitti:

Jos mua todella kunnolla loukataan, niin kyllä mä hylkään sen loukkaajan seuran. Jos ei niin pahasti loukata, niin kyllä mä useimmiten annan anteeksi, mutta en koskaan kyllä unohda kunnolla sitä loukkausta. Toisaalta, en niin helposti sitä esille ota.

Onks sulla muuten lähipiirissä toista vaakaa?

Mä tajusin, että mulla ei ole. Tietääkseni ei ole koskaan ollut edes vaakakaveria. Isoäiti on vaaka, ja sen kanssa joskus keskusteltiin ja sillä myös samanlaisia "ongelmia" kuin mulla, kun on kyse vaa'an elämästä. Mutta kaverina mulla on useimmiten ollut skorpioni, leijona ja härkä -merkkisiä. Itessä on niin tarpeeksi sitä vaakaa, että varmaan sen takia ei toisia vaakoja ole tullut vastaan.

Vaikea edes kuvitella, että minkälaista olis seurustella vaakamiehen kanssa?

Lue lisää

Mulla on tuttuina joitain vaakoja ja hyvin on tultu juttuun..Samanlaisia ongelmia tuntuu heilläkin olevan ja ajtusmaailma on tosi samanlainen kun mullakin..

Joskus melkein seurustelin vaakanaisen kanssa tosin elämän tuulet vei toisaalle ja se juttu jäi ystävyydeksi, ollaan edelleen hyvissä väleissä ja on aina tultu hyvin juttuun..En usko että vaakaa-vaaka pari olis mitenkään huono vaihtoehto..Luulisin että ainakin ymmärtäis toisen ajatusmaailmaa aikas hyvin..

Oletkos sinä yhtään hajamielinen ja välillä omissa maailmoissa..? Mulla tahtoo unohtua päivittäisiä asioita kun nuo aivot raksuttaa ja keksii kokoajan uutta ja mielikuvitus lentää.. :)

ei ollakaan kirjoitti:

mitään ihmistuntijoita, perustunee siihen että emme ole niin syvästi kiinnostuneita toisten ihmisten asioista, tai ihmisistä yleensä, siis syvemmällä tasolla.
Minusta ei ikinä ole sellaiseen ihmisen luonteen tai käyttäytymisen analysointiin, mitä taas neitsyet harrastavat jopa rasittavuuteen ja joskus jopa tungettelevaisuuteen asti. Sellainenkin voi ahdistaa.
Hyväksyn tai olen piittaamaton jostain tyypistä, and that´s it.
Saat toki neuvoa, sehän kuuluu neitsyelle. Vaaka vain ei siitä neuvomisesta erityisesti välitä. Kysyy jos kaipaa apuja tai neuvoja.
Älä ota tätä pahalla, me kaikki ollaan persoonia ja niin kuuluu ollakin.

Lue lisää

ottanut, ethän sinäkään? :)

Vaa'alla ja neitsyellä on potentiaalia tulla keskenään toimeen, mutta se edellyttää vähän tsemppaamista - ei sellaisia helppoja ratkaisuja. Koska miesystäväni on vaaka, täytyy tsempata päivittäin :)

Tänään sanoin miehelleni (ihan tämän ketjun perusteella), että "taidat olla kyllästyväinen ihminen, kuten minäkin". Vaakamiekkoseni oli kovin mielissään tästä, koska hän vastasi hymyillen: "Sinä tunnet minut niin hyvin." :)

neitsytneit. kirjoitti:

ottanut, ethän sinäkään? :)

Vaa'alla ja neitsyellä on potentiaalia tulla keskenään toimeen, mutta se edellyttää vähän tsemppaamista - ei sellaisia helppoja ratkaisuja. Koska miesystäväni on vaaka, täytyy tsempata päivittäin :)

Tänään sanoin miehelleni (ihan tämän ketjun perusteella), että "taidat olla kyllästyväinen ihminen, kuten minäkin". Vaakamiekkoseni oli kovin mielissään tästä, koska hän vastasi hymyillen: "Sinä tunnet minut niin hyvin." :)

Lue lisää

on neitsyt työkaverina. Hurjan paljon samoja piirteitä molemmissa, mutta sen pohjaton jonkun yhden asian analysointi, päiväkausien kääntely ja vääntely saa joskus meiltä muilta savun nousemaan korvista..
Itsekin olen pikkutarkka, jopa raivostuttavan sellainen, kuten neitsyetkin, mutta en kaikessa. Suurpiirteisyys ihmissuhteissa taas on minun heiniäni, neitsyen ei -> taas analyysiä miksiköhän se sanoi niin ja mitähän varten se teki noin... Siinä joskus työpäiväkin venyy ylitöiksi.
Kiltti ja avulias ihminen hän on, sehän on vaaoillakin, se miellyttämisen tarve.

Vaakamies.. kirjoitti:

Mulla on tuttuina joitain vaakoja ja hyvin on tultu juttuun..Samanlaisia ongelmia tuntuu heilläkin olevan ja ajtusmaailma on tosi samanlainen kun mullakin..

Joskus melkein seurustelin vaakanaisen kanssa tosin elämän tuulet vei toisaalle ja se juttu jäi ystävyydeksi, ollaan edelleen hyvissä väleissä ja on aina tultu hyvin juttuun..En usko että vaakaa-vaaka pari olis mitenkään huono vaihtoehto..Luulisin että ainakin ymmärtäis toisen ajatusmaailmaa aikas hyvin..

Oletkos sinä yhtään hajamielinen ja välillä omissa maailmoissa..? Mulla tahtoo unohtua päivittäisiä asioita kun nuo aivot raksuttaa ja keksii kokoajan uutta ja mielikuvitus lentää.. :)

Lue lisää

En tiedä oonko mä niin hajamielinen, mutta omissa maailmoissa saatan olla, ja mielikuvitus kyllä lentää. Mä en kyllä kovin helpolla unohda mitään päivittäisiä asioita, useimmiten vain jätän tekemättä, koska en jaksa. Aamuisin olen melkein aina tosi energinen, mutta iltapäivää kohti se energia katoaa ties mihinkä ja sit kun pääsee töistä kotiin, niin olo on niin nuuntunut, että ei jaksa oikein edes miettii, että mitä sitä nyt tekis. Mutta harvemmin mä osaa kumminkaan kunnolla levätä. Jos ei muuta niin sitten luen kirjaa, siinä muuten toi mun mielikuvitus on tosi hyvä, koska pystyn näkemään lukemani jutun ns. "elokuvana". Joskus sisko (kalat) on ihmetellyt, että miks mulla kestää niin kauan lukee kirja, mut hei mä todella uppoudun siihen lukemaani! Mutta kyllä mulle niitä hetkittäisiä energia puuskiakin tulee, että välillä en pysty olemaan edes paikallanikaan ja tulee tehtyä kaikenlaista ja jos ei vielä ne riitä, niin lähden vielä kävelylenkille, koska tuntuu että seinät painaa päälle. Tykkään olla yksinäni, mutta toisaalta en jaksa kovin pitkää olla yksin, juuri sen takia, että aivot pyörii koko ajan ollessani yksikseen. =/

ei ollakaan kirjoitti:

mitään ihmistuntijoita, perustunee siihen että emme ole niin syvästi kiinnostuneita toisten ihmisten asioista, tai ihmisistä yleensä, siis syvemmällä tasolla.
Minusta ei ikinä ole sellaiseen ihmisen luonteen tai käyttäytymisen analysointiin, mitä taas neitsyet harrastavat jopa rasittavuuteen ja joskus jopa tungettelevaisuuteen asti. Sellainenkin voi ahdistaa.
Hyväksyn tai olen piittaamaton jostain tyypistä, and that´s it.
Saat toki neuvoa, sehän kuuluu neitsyelle. Vaaka vain ei siitä neuvomisesta erityisesti välitä. Kysyy jos kaipaa apuja tai neuvoja.
Älä ota tätä pahalla, me kaikki ollaan persoonia ja niin kuuluu ollakin.

Lue lisää

ei ollakaan mitään ihmistuntijoita, perustunee siihen että emme ole niin syvästi kiinnostuneita toisten ihmisten asioista, tai ihmisistä yleensä, siis syvemmällä tasolla."

Enää ei tarvitse ihmetellä. Tässä löytyi lopultakin selitys!
Vaaka on kiinnostunut vain itsestään, mistä johtuu puutteellinen myötätunnon/-elämisen kyky kanssaihmisiä kohtaan.
Näennäistä empaattisuutta ja sympaattisuutta kyllä löytyy mutta oikeastaan vain silloin, jos vaa´alla on oma lehmä ojassa tai hyötynäkökulmat kiikarissa.

Eipä siinä mitään. Kyllä joukkoon sopii kaikensorttiset. :))

vaakaihmiset kirjoitti:

ei ollakaan mitään ihmistuntijoita, perustunee siihen että emme ole niin syvästi kiinnostuneita toisten ihmisten asioista, tai ihmisistä yleensä, siis syvemmällä tasolla."

Enää ei tarvitse ihmetellä. Tässä löytyi lopultakin selitys!
Vaaka on kiinnostunut vain itsestään, mistä johtuu puutteellinen myötätunnon/-elämisen kyky kanssaihmisiä kohtaan.
Näennäistä empaattisuutta ja sympaattisuutta kyllä löytyy mutta oikeastaan vain silloin, jos vaa´alla on oma lehmä ojassa tai hyötynäkökulmat kiikarissa.

Eipä siinä mitään. Kyllä joukkoon sopii kaikensorttiset. :))

Lue lisää

vääntää kaiken nurinniskoin.
Sanoipa vaaka tällä palstalla mitä hyvänsä, on siinä heti joku ilkiö muuntelemassa totuutta.

En ole kiinnostunut toisista ihmisistä heidän henkilökohtaisella tasolla ts. en mieti heidän asioitaan, jotka ei minulle kuulu. Annan ihmisten toimia miten toimivat henk. kohtaisessa elämässään, puuttumatta heidän valintoihinsa, en tyrkytä seuraani, en järjestele muiden asioita, en juorua itse enkä levitä kuulemiani juttuja eteenpäin.
Tämä on sitä, että en ole kiinnostunut toisista ihmisistä.
Mutta se ei tarkoita,että olisin kiinnostunut pelkästään itsestäni. Se ei myöskään tarkoita, ettenkävälittäisi muista ihmisistä!
Menikö perille?
Voit olla ilkeä, voit inhota vaakaihimsiä minun puolestani, lauo vaan täällä vääristeltyjä totuuksiasi. Saat siitä tietty jotain kicksejä, mutta jostainhan sunkin ne on saatava. Ressukka.

jotkut ne osaa kirjoitti:

vääntää kaiken nurinniskoin.
Sanoipa vaaka tällä palstalla mitä hyvänsä, on siinä heti joku ilkiö muuntelemassa totuutta.

En ole kiinnostunut toisista ihmisistä heidän henkilökohtaisella tasolla ts. en mieti heidän asioitaan, jotka ei minulle kuulu. Annan ihmisten toimia miten toimivat henk. kohtaisessa elämässään, puuttumatta heidän valintoihinsa, en tyrkytä seuraani, en järjestele muiden asioita, en juorua itse enkä levitä kuulemiani juttuja eteenpäin.
Tämä on sitä, että en ole kiinnostunut toisista ihmisistä.
Mutta se ei tarkoita,että olisin kiinnostunut pelkästään itsestäni. Se ei myöskään tarkoita, ettenkävälittäisi muista ihmisistä!
Menikö perille?
Voit olla ilkeä, voit inhota vaakaihimsiä minun puolestani, lauo vaan täällä vääristeltyjä totuuksiasi. Saat siitä tietty jotain kicksejä, mutta jostainhan sunkin ne on saatava. Ressukka.

Lue lisää

Kicksi=Kiksi= Käynnistyspoljin. Toisinaan kiksillä tarkoitetaan myös muita, varren päässä olevia jalkapolkimia kuten takajarru tai vaihdepoljin. Vrt. kick start engl.

pikkusen vielä kirjoitti:

Kicksi=Kiksi= Käynnistyspoljin. Toisinaan kiksillä tarkoitetaan myös muita, varren päässä olevia jalkapolkimia kuten takajarru tai vaihdepoljin. Vrt. kick start engl.

perseelle!

pikkusen vielä kirjoitti:

Kicksi=Kiksi= Käynnistyspoljin. Toisinaan kiksillä tarkoitetaan myös muita, varren päässä olevia jalkapolkimia kuten takajarru tai vaihdepoljin. Vrt. kick start engl.

muuhunkin kuin vittuiluun.
Esim. googleta sanahaulla "kicksit"
Ole hyvä!

Minulla taasen kirjoitti:

on neitsyt työkaverina. Hurjan paljon samoja piirteitä molemmissa, mutta sen pohjaton jonkun yhden asian analysointi, päiväkausien kääntely ja vääntely saa joskus meiltä muilta savun nousemaan korvista..
Itsekin olen pikkutarkka, jopa raivostuttavan sellainen, kuten neitsyetkin, mutta en kaikessa. Suurpiirteisyys ihmissuhteissa taas on minun heiniäni, neitsyen ei -> taas analyysiä miksiköhän se sanoi niin ja mitähän varten se teki noin... Siinä joskus työpäiväkin venyy ylitöiksi.
Kiltti ja avulias ihminen hän on, sehän on vaaoillakin, se miellyttämisen tarve.

Lue lisää

Heti alkuun täytyy korjata yksi pieni "yksityiskohsta" viestissäsi: Me neitsyet EMME koskaan analysoidessamme kysele asioita ("mitäköhän se tarkotti?"), me SANOMME MITEN ASIAT OVAT, koska ME TIEDÄMME, koska OLEMME AINA OIKEASSA :)

Vaa'an suurpiirteisyydestä - ilmenee esim. seuraavasti:

Vaaka-ystäväni tuo lapsensa minulle hoitoon viikonlopuksi lähteäkseen itse Ruotsin-risteilylle. Hän ei jätä minulle viittä A4-liuskaa yksityiskohtaista selvitystä siitä, miten hänen lastaan tulee hoitaa; hän ei myöskään soittele tunnin välein matkaltaan varmistaakseen, että kaikki on hyvin. Hän ei soita ollenkaan. Hänelle riittää, että kun hän saapuu matkaltaan, lapsi on häntä hyvinvoivana odotamassa. Ja hän on oikeassa!

Tällaista suurpiirteisyyttä ihailen vaa'assa - meiltä neitsyiltä ei onnistuisi.

vaakaihmiset kirjoitti:

ei ollakaan mitään ihmistuntijoita, perustunee siihen että emme ole niin syvästi kiinnostuneita toisten ihmisten asioista, tai ihmisistä yleensä, siis syvemmällä tasolla."

Enää ei tarvitse ihmetellä. Tässä löytyi lopultakin selitys!
Vaaka on kiinnostunut vain itsestään, mistä johtuu puutteellinen myötätunnon/-elämisen kyky kanssaihmisiä kohtaan.
Näennäistä empaattisuutta ja sympaattisuutta kyllä löytyy mutta oikeastaan vain silloin, jos vaa´alla on oma lehmä ojassa tai hyötynäkökulmat kiikarissa.

Eipä siinä mitään. Kyllä joukkoon sopii kaikensorttiset. :))

Lue lisää

..selittynee silläkin, että vaa'at kestää huonosti 'tosiasioita', mä tarkotan tällä sitä, et vaa'at mielellään 'sulkee silmänsä' ikäviltä tosiasioilta, esim. just ihmisten ikäviltä puolilta, pahalta maailmalta, kuten ikäviltä uutisilta jne. (Mä uskosin, et moni vaaka myöntää tän asian itsekin.) Siksi ei siis oo ihme, että vaakaa ei ihmiset kiinnosta 'syvällisesti'.

Vaakanainen 81 kirjoitti:

En tiedä oonko mä niin hajamielinen, mutta omissa maailmoissa saatan olla, ja mielikuvitus kyllä lentää. Mä en kyllä kovin helpolla unohda mitään päivittäisiä asioita, useimmiten vain jätän tekemättä, koska en jaksa. Aamuisin olen melkein aina tosi energinen, mutta iltapäivää kohti se energia katoaa ties mihinkä ja sit kun pääsee töistä kotiin, niin olo on niin nuuntunut, että ei jaksa oikein edes miettii, että mitä sitä nyt tekis. Mutta harvemmin mä osaa kumminkaan kunnolla levätä. Jos ei muuta niin sitten luen kirjaa, siinä muuten toi mun mielikuvitus on tosi hyvä, koska pystyn näkemään lukemani jutun ns. "elokuvana". Joskus sisko (kalat) on ihmetellyt, että miks mulla kestää niin kauan lukee kirja, mut hei mä todella uppoudun siihen lukemaani! Mutta kyllä mulle niitä hetkittäisiä energia puuskiakin tulee, että välillä en pysty olemaan edes paikallanikaan ja tulee tehtyä kaikenlaista ja jos ei vielä ne riitä, niin lähden vielä kävelylenkille, koska tuntuu että seinät painaa päälle. Tykkään olla yksinäni, mutta toisaalta en jaksa kovin pitkää olla yksin, juuri sen takia, että aivot pyörii koko ajan ollessani yksikseen. =/

Lue lisää

Ehkä se hajamielisyys johtuu mulla siitä kun on aina monta rautaa tulessa, kun tekee jotain niin miettii jo seuraavaa projektia..Sitten kaikkea mitä voi siirtää eteenpäin, tulee siirrettyä..heh!
Kaverit jotka tuntee mut hyvin ei enää ihmettele, mut vähän oudommat pyörittelee päätä mun energisyydelle..
Sama itellä et joskus on saatava olla yksin, mutta kovin pitkiä aikoja en halua kuitenkaan olla omissa oloissani..
Jos tässä nyt analysoin itteni niin olen semmonen omien teiden kulkija, yksinäinen susi.. Enkä todellakaan sulaudu massaan..Ikä ja elämänkokemus on tuonut ehkä hieman enemmän tasaisuutta mut nuorekas olen varmaan vielä nelikymppisenäkin.. :p

neitsytneit. kirjoitti:

Heti alkuun täytyy korjata yksi pieni "yksityiskohsta" viestissäsi: Me neitsyet EMME koskaan analysoidessamme kysele asioita ("mitäköhän se tarkotti?"), me SANOMME MITEN ASIAT OVAT, koska ME TIEDÄMME, koska OLEMME AINA OIKEASSA :)

Vaa'an suurpiirteisyydestä - ilmenee esim. seuraavasti:

Vaaka-ystäväni tuo lapsensa minulle hoitoon viikonlopuksi lähteäkseen itse Ruotsin-risteilylle. Hän ei jätä minulle viittä A4-liuskaa yksityiskohtaista selvitystä siitä, miten hänen lastaan tulee hoitaa; hän ei myöskään soittele tunnin välein matkaltaan varmistaakseen, että kaikki on hyvin. Hän ei soita ollenkaan. Hänelle riittää, että kun hän saapuu matkaltaan, lapsi on häntä hyvinvoivana odotamassa. Ja hän on oikeassa!

Tällaista suurpiirteisyyttä ihailen vaa'assa - meiltä neitsyiltä ei onnistuisi.

Lue lisää

kyllä tekee juuri niin: ihmettelee ääneen miksiköhän ja mitäköhän. Toisaalta: hän myös vastaa siihen itse, esim. näin: Kyllä sen täytyy olla niin, tai: Ei ole muuta vaihtoehtoa, tai: Olen ihan varma että..

Mutta se minun työkaveri kirjoitti:

kyllä tekee juuri niin: ihmettelee ääneen miksiköhän ja mitäköhän. Toisaalta: hän myös vastaa siihen itse, esim. näin: Kyllä sen täytyy olla niin, tai: Ei ole muuta vaihtoehtoa, tai: Olen ihan varma että..

Lue lisää

No siinähän on sitten neitsyt ihan lempipuuhassaan - monologia pitämässä :)

sulle potku kirjoitti:

perseelle!

Käytit älliä ja POTKUt sain. :)) Tosi hyvä kommentti.

vaa'oissa.. kirjoitti:

..selittynee silläkin, että vaa'at kestää huonosti 'tosiasioita', mä tarkotan tällä sitä, et vaa'at mielellään 'sulkee silmänsä' ikäviltä tosiasioilta, esim. just ihmisten ikäviltä puolilta, pahalta maailmalta, kuten ikäviltä uutisilta jne. (Mä uskosin, et moni vaaka myöntää tän asian itsekin.) Siksi ei siis oo ihme, että vaakaa ei ihmiset kiinnosta 'syvällisesti'.

Lue lisää

tuollaisenaan allekirjottaisi ainakaan omalta kohdaltani. On totta, että haluan sulkea silmäni ja korvani maailman pahuudelta, mutta en siksi, että en välittäisi muista ihmisistä, vaan juuri siksi, että välitän liikaakin. Kun näen hädässä olevia ihmisiä, tulee minulle tunne, että mun pitäis saman tie syöksyä hätiin. Kun tiedän, ettei mitenkään ole mahdollista, niin ahdistun niin kovin, että mieluummin olen sitten täysin tietämätön, kun en asialle mitään voi.

Vaakanainen 81 kirjoitti:

Kyllä mä jollain tavalla ihmistuntemusta olen yrittänyt opetella, mutta ehkä sitä pitäis enemmänkin opetella, koska enemmän ole pyrkinyt oppimaan tuntemaan itseäni kuin muita.

Yläasteikäisenä innostuin lukemaan luonnehoroskooppeja, koska ajattelin, että sillä tavalla voin jotain oppia itsestäni, ja vielä oppia ymmärtämään että miksi olen sellainen kuin olen. Tottakai olen lukenut myös muuidenkin merkkien piirteitä ja aika hyvin pystyn tunnistamaan ihmiset, että mitä merkkiä edustavat. Mutta oikeesti en hirveesti ole ollut niin kinnostunut toisista. Jos joku ihminen kiinnostaa tai oon ihastunut johonkin, niin kyllä silloin tulee selvitettyä, että mitä merkkiä edustaa ja millainen ihminen on kyseessä.

Se on muuten totta, että jos itse olen ystävällinen toiselle ihmiselle (vaikka en tuntiskaan koko ihmistä), niin odotan että hänkin on minulle ystävällinen. Siis mulle päivä on pelastettu, jos joku vaikka vain hymyilee mulle! =o) Mutta toisaalta olen kyllä itse aika ujo ja välillä jopa syrjäänvetäytyvä, varsinkin jos koen, että ei minua esim. kuunnella tai huomioda mitenkään. En tosin silti tarkoita, että haluaisin olla huomion keskipiste (eikös se oo leijonien "ongelma"?).

Oon ymmärtänyt, että vaa'at voivat päälle päin näyttää laiskoilta. Mutta itse olen oikeastaan aika kunnianhimoinen ja lievästi jopa työnarkomaani. Paitsi, että itse en koskaan käytä sanaa tavoite, mulla ne on unelmia ja toiveita, koska jos en saavutakaan niitä, niin en hirveesti tunne pettymystä (ei pitäis ainakaan)... En tiedä liittyyks nämäkään vaa'an elämään, mutta toisaalta onhan ne muutkin merkit jotenkin vaikuttaneet muhun syntymähetkellä, esim. nousevalta merkiltäni olen skorpioni, kai sekin on jotenkin vaikuttanut elämääni.

Lue lisää

mullekin tuttua, toi unelmointi ja haaveilu. Aina pitää olla joku juttu kehitteillä. Suunnittelen sataan kertaan jonkun jutun uudestaan ja uudestaan. Kun tulee toteutuksen aika, niin kaikki on suunniteltu valmiiksi, joskus jopa vuosia etukäteen. Jos näyttää siltä, että ei voikaan toteuttaa juuri sellaisenaan, niin eipä hätiä mitiä, sitten improvisoidaan ja tulee taatusti sellasta mitä ei ole kenelläkään muulla.
Yleensäkin haluan tehdä ihan oman näköstä, ei mitään samaa kuin naapurilla.
Mulla on onneksi ihanan kätevä mies, joka pystyy esim. rakentamaan ja toteuttamaan mun suunnitelmien pohjalta lähes kaikki. Meillä on seinät ja ovet vaihtaneet paikkoja samaan tahtiin,kun toiset vaihtaa huonekalujen paikkaa.
Minulla taas ei ole mitään hinkua vaihdella huonekalujen paikkoja, jos olen mielestäni kerran hyvän asetelman löytänyt, se saa pysyä sellaisenaan, kunnes päätän poistaa jonkun seinän tai rakentaa uuden, joten koko huone menee uusiksi. Verhoja tykkään kyllä vaihdella ja asetella. Värit pitää olla sävy sävyyn ja kaikki harmonisesti paikoillaan. Kukkia pitää aina olla pöydillä.
Rakastan kukkia. Tunnistatteko muut vaakanaiset itsenne tästä? Voin suunnitella vuosia jotain juttua, mut jos olen päättänyt jotain saada, niin sen myös saan vaikka kuinka monta vuotta kuluisi. Siinä asiassa voin odottaa, mutta kaiken lainen muu odottaminen on mulle yhtä tuskaa.

neitsytneit. kirjoitti:

Vaa'at ovat usein ystävällisiä, mutta ongelma ei minusta olekaan ystävällisyys, vaan ehkäpä juuri se, että vaaka ITSE kokee olevansa hyvin ystävällinen. Muiden silmissä tällainen ystävällisyys ei aina ole mitenkään erityisen huomionarvoista, ja tässä suhteessa vaa'at kokevat pettymyksiä; vaaka ajattelee helposti että "toi ei arvostanut mun ystävällisyyttä tippaakaan".

Neuvoksi vaa'alle antaisin, että vähän realismia suhtautumisessa ihmisiin. Pelkkä ystävällisyys ei monellekaan ihmiselle riitä, vaan ihmiset ovat yllättävänkin vaativia sen suhteen, mitä toisesta etsivät, ja se asia ei välttämättä ole "ystävällisyys". Vaa'an kannattaisi opetella etenkin ihmistuntemusta - jos sallit tällaisen pienen neuvon antamisen :)

Lue lisää

Mielestäni tästä vääristynyt "ystävällisyytestä" johtuu myös kiitollisuuten metsästäminen. Tarkoitan sillä sitä että pienenkin palveluksen takia vaaka näkisi mielellään näkyviä kiitollisuuten osoituksia.
Esimerkiksi, jos itse kokkaan, pyykkään, silitän, korjan vaakamieheni vaattet ja pidän hänen elinympäristön siistinä, en odota joka ikinen kerta kiitosta, koska kaikki se kuulu asiaan. Mutta kun vaakamieheni saa jotain aikaiseksi minun hyväkseni, siitä pitä nostaa iso haloo ja suuret kumarrukset ettei mieheni suuttuisi ja epäilisi minua hyväksikäyttäjäksi. Siitä johtuen, mikä nyt ei kuulu oikeasti asiaan, olen pyrkinyt karsimaan hänen "palveluksia" minulle.
Saman kiitollisuuten metsästämisen vaakamieheni kohtistaa myös ystäviinsä, vaikkei niin näkyvästi.

Vaakamies. kirjoitti:

Paljon asioita pyörii minunkin mielessäni, vaakakupit tasapainoilee ja monet jokapäiväiset asiat unohtuu kun vatvon tärkeämpiä asioita.. Joskus olen miettinyt että pitäisikö hieman laskea rimaa siitä täydellisestä ja olisiko helpompaa pyytää apua ennenkuin raataa itse viimeiseen veriseen hikipisaraan asti..Mutta voisinko sitten katsoa enää peiliin..Olen aika ankara itselleni..

Lue lisää

itsekkin olen melko vahvasti samasta puusta veistetty. Ise aina valmiina auttamaan mutta huono apua pyytämään.Ei "tartte auttaa" menttaliteetillä menty aina eteenpäin täs elämäs. Kuitenkin olen huomannut että kyllä se muiden apu välillä lämmittää kummasti sydäntä kun vaan sitä ite "nöyrtyy" pyytämään edes joskus,eikä elä sitä "Nuuskamuikkusen" elämää. ELI kyl se niin on ittellä et jos tarjoaa apuaan niin kyllä sitä pitää olla valmis myös ottamaan itekki. Eikä välttämättä vetään jokakerta siihen viimeseen veripisaraa asti ittemme kohdalla (eikä sen toisenkaan osapuolen kohdalla)!

itsessäni kirjoitti:

ihmetyttää.. Olen joskus luullut, että se on tullut isältä (härkä) perintönä, mutta onko se vaakamainenkin piirre, kyllä varmaan sitten. Poltan sillat takanani pahojen erimielisyyksien vuoksi. En kyllä ole koskaan jäänyt kaipaamaankaan taakseni jättämiäni ihmissuhteita.

Väittelyhän onkin ihan eri asia, mutta se saa mielellään olla älykästä, ei mitään eipäs-juupas lasten kinastelua, vaan hienoja pohdintoja ja spekulointeja.

Lue lisää

ja rakentava väittely/spekulointi (siitähän me tykätään) sillointällöin vaan piristää päivää. kunhan se tapahtuu vaan hyvässä hengessä. Toisaalta jos menee liian pitkälle ja saa suuttumaan niin saa vastaansa täydellisen hiljaisuuden tai kirvelevän ruoskansivalluksen joka jättää vastapelurin vain ihmettelämään itsekseen.

Minuun osui sanasi suoraan. Lujaa, totuudenmukaisena, mutta silti hauraan koskettavina, surullisina. En tiedä luovuttaako vaaka liian varhain? Tekeekö itselleen ankaran, vaativan elämän ja samalla loukkaa toista tilassa, jossa ei ymmärrä omia tunteitaan tai on välinpitämätön? Olisiko mahdollista, että ottaisit yhteyden ihmiseen,josta luovuit? Katsoaksesi miten olisi käynyt jos kaikki olisi mennyt toisin...ainakin osa siitä.

Minullakin on vaakamies, puoli vuotta seurustelua takana. Kuvaat hyvin minunkin kokemuksiani. Samaa ristiriitaisuutta löytyy tästä miehestä. Päättämättömyys ja mielipiteiden vaihtuminen mielialojen mukaan on tuttua.

Olen itsekin "laatunainen" :), joten uskon kyllä suhteeseemme..

osuu kohdalleen myös mulla, paitsi tuo päättämättömyys.
Päätän, et joku asia toteutuu, ennemmin tai myöhemmin.
Voin siis odottaa, jos ei mahdollista heti saada, mut joku päivä se toteutuu, koska olen niin päättänyt.