Hirsitalon lisäeristys

Miksi puutaloon ei tiivistä. Juurihan tavanomaisiin puurunkoisiin pitää laittaa höyrynsulku ja ei siitä mitään haittaa ole.

Panukailat on kyllä luettu

Mitä tuolla tiiviillä on tarkoitettu?

Panu Kaila ei suosittele tekemään taloista hataria. Kannattaa tarkempaan ajatella mitä on tarkoituksena saada aikaan.

Puu ja purueristys toimii sitä paremmin mitä kuivempana se pysyy. Kosteassa johtaa enemmän lämpöä ja sen puolesta lisäeristyksestä ei saa täyttä hyötyä, jos sisällä ei ole kosteuden kulkua vastustavaa materiaalia. 1:5 suhde on hyvä pitää kunnossa, niin pärjää. Tuohon vastukseen/suhteeseen ei tarvita muovikelmuja, jos se ajatuksena kiusaa. Hyvä ilmansulkupaperi, joka myös toimii höyrynvastuksena, riittää. Tuplahöyrynsulku onkin jo ikävä ominaisuus rakenteessa.

Toisaalta huokolevyn ja hirren väliin voi jättää pienen ilmaraon ja siitä ei ole haittaa, jos ilma ei liiku. 2cm ilmarako toimii hyvänä eristeenä. On yhtä hyvä kuin itse huokolevy ;)

Ilman liikkeet on tärkeätä pysäyttää (rakenteessa) ja kosteuden kulkua tarvii jarruttaa sisältä ulos.

Jos hiilidioksidin saa virtaan sisältä ulos, niin se on hyvä. Sitä ei kyllä kannata liikaa miettiä.

ei_ kirjoitti:

Miksi puutaloon ei tiivistä. Juurihan tavanomaisiin puurunkoisiin pitää laittaa höyrynsulku ja ei siitä mitään haittaa ole.

Panukailat on kyllä luettu

Lukenut niin vastaus on siellä. On liian vaikeatajuista ja turhaakin maallikolle selvittää asia.
Tiiviin ja hataran välilläkin on vaihtoehtoja. Puukuitulevy,huokolevy on tiivis, hengittävä ja myrkytön.
Mutta tiivistä sinä vaikka polyuretaanilla, omaansa kun saa tehdä mitä virheitä hyvänsä.

Panu Kailasi ja RT-kortit kirjoitti:

Lukenut niin vastaus on siellä. On liian vaikeatajuista ja turhaakin maallikolle selvittää asia.
Tiiviin ja hataran välilläkin on vaihtoehtoja. Puukuitulevy,huokolevy on tiivis, hengittävä ja myrkytön.
Mutta tiivistä sinä vaikka polyuretaanilla, omaansa kun saa tehdä mitä virheitä hyvänsä.

Lue lisää

Ei kai puutalon uretaanilla eritstämisestä mitään erityistä ongelmaa saa, kun yhdistää järkevästi. Puu ei mene pilalle siitä, että se pysyy kuivana.

"Hengittävyyteen" riittää jo yksi kipsilevyn paksuus tai laudan paksuus (22mm). Sitä syvemmälle se vuorokautinen vaihtelu ei ehdi mennä. Väliseinien kosteuskapasiteetti vapautuu muutamassa viikossa, mutta ulkoseinistä se kosteus vapautuu ulospäin ja ulkoseinissä se "hengittävä" rakenne ei juuri tunnu.

Juffe kirjoitti:

Mitä tuolla tiiviillä on tarkoitettu?

Panu Kaila ei suosittele tekemään taloista hataria. Kannattaa tarkempaan ajatella mitä on tarkoituksena saada aikaan.

Puu ja purueristys toimii sitä paremmin mitä kuivempana se pysyy. Kosteassa johtaa enemmän lämpöä ja sen puolesta lisäeristyksestä ei saa täyttä hyötyä, jos sisällä ei ole kosteuden kulkua vastustavaa materiaalia. 1:5 suhde on hyvä pitää kunnossa, niin pärjää. Tuohon vastukseen/suhteeseen ei tarvita muovikelmuja, jos se ajatuksena kiusaa. Hyvä ilmansulkupaperi, joka myös toimii höyrynvastuksena, riittää. Tuplahöyrynsulku onkin jo ikävä ominaisuus rakenteessa.

Toisaalta huokolevyn ja hirren väliin voi jättää pienen ilmaraon ja siitä ei ole haittaa, jos ilma ei liiku. 2cm ilmarako toimii hyvänä eristeenä. On yhtä hyvä kuin itse huokolevy ;)

Ilman liikkeet on tärkeätä pysäyttää (rakenteessa) ja kosteuden kulkua tarvii jarruttaa sisältä ulos.

Jos hiilidioksidin saa virtaan sisältä ulos, niin se on hyvä. Sitä ei kyllä kannata liikaa miettiä.

Lue lisää

"Toisaalta huokolevyn ja hirren väliin voi jättää pienen ilmaraon ja siitä ei ole haittaa, jos ilma ei liiku. 2cm ilmarako toimii hyvänä eristeenä. On yhtä hyvä kuin itse huokolevy"

MISSÄÄN TAPAUKSESSA HIRSISEINÄÄ SISÄPUOLELTA ERISTÄESSÄ EI SAA KOOLATA SINNE VÄLIIN ILMARAKOA. HIRSIRAKENNE ELÄÄ,LIIKKUU,HALKEILEE AINA SEN VERRAN ETTÄ SINNE RAKOON PÄÄSEE TAATUSTI ILMA PUHALTAMAAN. TUOLLAINEN TAPA ON TUNNETUSTI VÄÄRÄ,MYÖS KAILAN JYRKÄSTI VASTUSTAMA.SILLÄ TAVALLA SAADAAN VAIN SEINISTÄ TODELLA KYLMÄT AIKAAN KUN KOLOSSA VIUHUU KYLMÄ ILMA.
JUURI PURAMME POIS ERÄÄSTÄ 1860-LUVULLA RAKENNETUSTA HIRSIKARTANOSTA TÄLLAISTA RAKENNETTA POIS, KOSKA TALO ON OLLUT ERITTÄIN KYLMÄ.EIKÄ IHME, TALO ON PERIAATTEESSA OLLUT ERISTETTYNÄ VAIN OHUELLA HUOKOLEVYLLÄ SISÄLTÄPÄIN.KOOLAUSRAKO NOIN 5CM!
MIETIMME ENSIN PUHALLUSVILLAN LAITTOA KOLOON MUTTA KOSKA KOOLAUKSET ESTIVÄT SEN EI OLE MUUTA VAIHTOEHTOA KUIN PURKAA VIRHEELLINEN RAKENNE POIS.

Ja taas aivan puutaheinää kirjoitti:

"Toisaalta huokolevyn ja hirren väliin voi jättää pienen ilmaraon ja siitä ei ole haittaa, jos ilma ei liiku. 2cm ilmarako toimii hyvänä eristeenä. On yhtä hyvä kuin itse huokolevy"

MISSÄÄN TAPAUKSESSA HIRSISEINÄÄ SISÄPUOLELTA ERISTÄESSÄ EI SAA KOOLATA SINNE VÄLIIN ILMARAKOA. HIRSIRAKENNE ELÄÄ,LIIKKUU,HALKEILEE AINA SEN VERRAN ETTÄ SINNE RAKOON PÄÄSEE TAATUSTI ILMA PUHALTAMAAN. TUOLLAINEN TAPA ON TUNNETUSTI VÄÄRÄ,MYÖS KAILAN JYRKÄSTI VASTUSTAMA.SILLÄ TAVALLA SAADAAN VAIN SEINISTÄ TODELLA KYLMÄT AIKAAN KUN KOLOSSA VIUHUU KYLMÄ ILMA.
JUURI PURAMME POIS ERÄÄSTÄ 1860-LUVULLA RAKENNETUSTA HIRSIKARTANOSTA TÄLLAISTA RAKENNETTA POIS, KOSKA TALO ON OLLUT ERITTÄIN KYLMÄ.EIKÄ IHME, TALO ON PERIAATTEESSA OLLUT ERISTETTYNÄ VAIN OHUELLA HUOKOLEVYLLÄ SISÄLTÄPÄIN.KOOLAUSRAKO NOIN 5CM!
MIETIMME ENSIN PUHALLUSVILLAN LAITTOA KOLOON MUTTA KOSKA KOOLAUKSET ESTIVÄT SEN EI OLE MUUTA VAIHTOEHTOA KUIN PURKAA VIRHEELLINEN RAKENNE POIS.

Lue lisää

Kaila myös kirjoittaa ettei ne hirsiin jäävät halkeilut haittaa lämmön eristystä. Toisaalta Kaila taitaa kirjoittaa että ikkunoiden alla ei ole isoa merkitystä vaikka purut laskee. Sinne jää 10cm tila "tyhjää". Siinä tilassa ilma ei juuri liiku ja on kohtalainen eristys. Ei hyvä, mutta ei kannata pahemmin murehtia.

Jos nyt hirsineinän päälle laittaa huokolevyn, niin ei taida haitata vaikka sinne oikaisussa jää paikallisesti 2cm rakoa... Tasaisen ilmaraon jättäminen ei ole hyvä, kun se kannattaa saada ilmatiiviiksi.

Siis ilmarako ei pahemin haittaa, kun vain saa ilman pysymään paikallaan. Vanhassa hirsitalossa se ei ole helppoa isolla alueella.

Juffe kirjoitti:

Kaila myös kirjoittaa ettei ne hirsiin jäävät halkeilut haittaa lämmön eristystä. Toisaalta Kaila taitaa kirjoittaa että ikkunoiden alla ei ole isoa merkitystä vaikka purut laskee. Sinne jää 10cm tila "tyhjää". Siinä tilassa ilma ei juuri liiku ja on kohtalainen eristys. Ei hyvä, mutta ei kannata pahemmin murehtia.

Jos nyt hirsineinän päälle laittaa huokolevyn, niin ei taida haitata vaikka sinne oikaisussa jää paikallisesti 2cm rakoa... Tasaisen ilmaraon jättäminen ei ole hyvä, kun se kannattaa saada ilmatiiviiksi.

Siis ilmarako ei pahemin haittaa, kun vain saa ilman pysymään paikallaan. Vanhassa hirsitalossa se ei ole helppoa isolla alueella.

Lue lisää

"Kaila myös kirjoittaa ettei ne hirsiin jäävät halkeilut haittaa lämmön eristystä."

-Se on totta mikäli halkeamat eivät ole läpi asti. Harvoinhan ovat. Tällöin väliin jäävä ilma tila on niin pieni ettei asialla ole suurempaa merkitystä. Isoihin koloihin voi koettaa ängetä pellavaa,selluvillaa tms. Mutta jos koolataan lisäeristys irti seinästä niin silloin koloille tulee aivan eri merkitys ja seinä jää kylmäksi.



"Toisaalta Kaila taitaa kirjoittaa että ikkunoiden alla ei ole isoa merkitystä vaikka purut laskee. Sinne jää 10cm tila "tyhjää". Siinä tilassa ilma ei juuri liiku ja on kohtalainen eristys. Ei hyvä, mutta ei kannata pahemmin murehtia."

Mistä ihmeen purutalosta sinä nyt puhut? Eikö asia koskenutkaan hirsitaloja? En ole Kailauskovainen ja Kailakin puhuu joskus läpiä päähänsä. Varmaa on että jos purueristyksessä on aukkoja, on se lämpövuotokohta.

"Jos nyt hirsineinän päälle laittaa huokolevyn, niin ei taida haitata vaikka sinne oikaisussa jää paikallisesti 2cm rakoa..."

-Kyllä haittaa, aivan varmasti.

"Tasaisen ilmaraon jättäminen ei ole hyvä, kun se kannattaa saada ilmatiiviiksi."

-????????????????

"Siis ilmarako ei pahemin haittaa, kun vain saa ilman pysymään paikallaan."

- ?????????? Ootko sää pöhnässä?


"Vanhassa hirsitalossa se ei ole helppoa isolla alueella."

-Vanha tai uusi, ei sillä ole merkitystä. Uudestakin tulee aikoinaa vanha jolloin väärin tehdyt korjaukset korostuvat.

ihan puutaheinää kirjoitti:

"Kaila myös kirjoittaa ettei ne hirsiin jäävät halkeilut haittaa lämmön eristystä."

-Se on totta mikäli halkeamat eivät ole läpi asti. Harvoinhan ovat. Tällöin väliin jäävä ilma tila on niin pieni ettei asialla ole suurempaa merkitystä. Isoihin koloihin voi koettaa ängetä pellavaa,selluvillaa tms. Mutta jos koolataan lisäeristys irti seinästä niin silloin koloille tulee aivan eri merkitys ja seinä jää kylmäksi.



"Toisaalta Kaila taitaa kirjoittaa että ikkunoiden alla ei ole isoa merkitystä vaikka purut laskee. Sinne jää 10cm tila "tyhjää". Siinä tilassa ilma ei juuri liiku ja on kohtalainen eristys. Ei hyvä, mutta ei kannata pahemmin murehtia."

Mistä ihmeen purutalosta sinä nyt puhut? Eikö asia koskenutkaan hirsitaloja? En ole Kailauskovainen ja Kailakin puhuu joskus läpiä päähänsä. Varmaa on että jos purueristyksessä on aukkoja, on se lämpövuotokohta.

"Jos nyt hirsineinän päälle laittaa huokolevyn, niin ei taida haitata vaikka sinne oikaisussa jää paikallisesti 2cm rakoa..."

-Kyllä haittaa, aivan varmasti.

"Tasaisen ilmaraon jättäminen ei ole hyvä, kun se kannattaa saada ilmatiiviiksi."

-????????????????

"Siis ilmarako ei pahemin haittaa, kun vain saa ilman pysymään paikallaan."

- ?????????? Ootko sää pöhnässä?


"Vanhassa hirsitalossa se ei ole helppoa isolla alueella."

-Vanha tai uusi, ei sillä ole merkitystä. Uudestakin tulee aikoinaa vanha jolloin väärin tehdyt korjaukset korostuvat.

Lue lisää

Hirsien halkeamista:
Halkeaminen tulee siitä kun keskusta on kovempaa, kuin ulommat osat. Hirret ei halkea "läpi" vaan puun sydämeen asti. Tarkoittaa sitä että haljennut hirsi on ilmatiivis (halkeilu on esteettinen asia). Jos hirren halkeama on 1cm korkea, niin siinä ilma ei pyöri vaan seisoo ja halkeama ei vaikuta eristävyyteen (silloin kun halkeama on ilmatiiviiden kerrosten välissä). Jos halkeamaan puhaltaa ulkoa, niin tilanne muuttuu, mutta seinän sisälle jäävien halkeamien täyttämisestä ei saa tuntipalkkaa...

Se huokolevyn tiiviisti laittaminen auttaa parhaiten siihen, että pysäytetään niitä olemassa olevia ilmavuotoja. Jos saa rakenteen molemmin puolin hirttä ilmatiiviiksi, niin ilma pyörii hyvin vähän hirsien ympäri siellä rakenteen sisällä. Jos jossain on puolen neliön alueita ja niissä on ilmarakoa, niin ne raot merkitsee hyvin vähän niin kauan kuin se alue ei "vuoda". Jos vuotaa, niin syntyy tuuletuskanava... Siinä 5cm koolauksessa ilmeisesti on kulkenut sisälle korvausilmaa ja alkuperäinen kotelointi idea ei ole toteutunut.

Mitä tulee ikkunan aluksiin, niin sellaisen "tyhjän" kotelon lämmön hukka voi olla 1,5W/m2/K. Jos lämmityskauden (9kk) lämpötilaero on 20C, pinta-ala n 0,1m2 (10cm korkea ja metrin leveä), niin energiaa siittä virtaa 20kWh. (Arvot toteutuu eteläisemmässä Suomessa.) Paljonko kannattaa tehdä töitä lisäeristyksessä, säästö on vähemmän kuin 2e/v (vaikka energia olisikin 0,1e/kWh). Uretaanin puhaltaminen noihin koloihin ei ole kallis harrastus ja siitä saattaa saada netto säästöä (kun omalle ajalle ei laske tuntipalkkaa).

Hirsitalossa ikkunan alustoissa purut ei laske, mutta sama asia on tapahtuu niissä koolauksien tyhjissä osissa.

Ilmarakoja ei mun mielestä tarvitse kauhistella ne itsessään ei tee rakenteista kylmiä, mutta helpommalla pääsee, kun koko matkalla on jotain missä ilma liikkuu huonosti.

Isojen rakojen kanssa yksi ilmavuoto "pilaa" suuren pinta-alan, kun kylmä ilma leviää laajalti ja jäähdyttää ison pinta-alan. Pistemäinen vuoto jää helpommin huomaamatta.

seisova ilma kirjoitti:

Hirsien halkeamista:
Halkeaminen tulee siitä kun keskusta on kovempaa, kuin ulommat osat. Hirret ei halkea "läpi" vaan puun sydämeen asti. Tarkoittaa sitä että haljennut hirsi on ilmatiivis (halkeilu on esteettinen asia). Jos hirren halkeama on 1cm korkea, niin siinä ilma ei pyöri vaan seisoo ja halkeama ei vaikuta eristävyyteen (silloin kun halkeama on ilmatiiviiden kerrosten välissä). Jos halkeamaan puhaltaa ulkoa, niin tilanne muuttuu, mutta seinän sisälle jäävien halkeamien täyttämisestä ei saa tuntipalkkaa...

Se huokolevyn tiiviisti laittaminen auttaa parhaiten siihen, että pysäytetään niitä olemassa olevia ilmavuotoja. Jos saa rakenteen molemmin puolin hirttä ilmatiiviiksi, niin ilma pyörii hyvin vähän hirsien ympäri siellä rakenteen sisällä. Jos jossain on puolen neliön alueita ja niissä on ilmarakoa, niin ne raot merkitsee hyvin vähän niin kauan kuin se alue ei "vuoda". Jos vuotaa, niin syntyy tuuletuskanava... Siinä 5cm koolauksessa ilmeisesti on kulkenut sisälle korvausilmaa ja alkuperäinen kotelointi idea ei ole toteutunut.

Mitä tulee ikkunan aluksiin, niin sellaisen "tyhjän" kotelon lämmön hukka voi olla 1,5W/m2/K. Jos lämmityskauden (9kk) lämpötilaero on 20C, pinta-ala n 0,1m2 (10cm korkea ja metrin leveä), niin energiaa siittä virtaa 20kWh. (Arvot toteutuu eteläisemmässä Suomessa.) Paljonko kannattaa tehdä töitä lisäeristyksessä, säästö on vähemmän kuin 2e/v (vaikka energia olisikin 0,1e/kWh). Uretaanin puhaltaminen noihin koloihin ei ole kallis harrastus ja siitä saattaa saada netto säästöä (kun omalle ajalle ei laske tuntipalkkaa).

Hirsitalossa ikkunan alustoissa purut ei laske, mutta sama asia on tapahtuu niissä koolauksien tyhjissä osissa.

Ilmarakoja ei mun mielestä tarvitse kauhistella ne itsessään ei tee rakenteista kylmiä, mutta helpommalla pääsee, kun koko matkalla on jotain missä ilma liikkuu huonosti.

Isojen rakojen kanssa yksi ilmavuoto "pilaa" suuren pinta-alan, kun kylmä ilma leviää laajalti ja jäähdyttää ison pinta-alan. Pistemäinen vuoto jää helpommin huomaamatta.

Lue lisää

Laskeskelin sen kotelon tilannetta.

Eli jos on rakenne, missä ulkona on pari kerrosta lautaa ja pahvia ilman sulkuna. Sisällä lautaa ja huokolevy. Väliin jää ilmarako, 10cm. Sen lämmönhukka on mun laskelman mukaan 1,1 w/m2/K (arvot C4:sta, joskin niillä sai paremman, kun ottaa kaikki pinnat ja ohuet materiaalit mukaan).

Jos tuollasen kolon täyttää uretaanilla, niin pullon hinnan saa takaisin parin kolmen vuoden aikana, kun työlle ei laske hintaa.

Juffe kirjoitti:

Ei kai puutalon uretaanilla eritstämisestä mitään erityistä ongelmaa saa, kun yhdistää järkevästi. Puu ei mene pilalle siitä, että se pysyy kuivana.

"Hengittävyyteen" riittää jo yksi kipsilevyn paksuus tai laudan paksuus (22mm). Sitä syvemmälle se vuorokautinen vaihtelu ei ehdi mennä. Väliseinien kosteuskapasiteetti vapautuu muutamassa viikossa, mutta ulkoseinistä se kosteus vapautuu ulospäin ja ulkoseinissä se "hengittävä" rakenne ei juuri tunnu.

Lue lisää

Sitähän täällä just yritetään tolkuttaa, että puu ei mene pilalle kun se pysyy kuivana. Hengittävät matskut kuivuvat itsestään. Mutta kun uretaanin taakse lirahtaa, niin sehän ei kuivu vaan jää muhimaan. Ja juu juu, höyrysulut ei petä koskaan, aivan kuten Titanic oli uppoamaton.

Lasivilla ei ole hengittävä materiaali!

http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?threadID=15868

Siksi juuri hirsitalossa on niin mukava asua, koska puu imee itseensä sisätilan kosteutta ja luovuttaa sitä taas takaisin huoneilmaan, eli tasaa ilmankosteutta. Liian kuiva ja liian kostea ilma on huonoja ihmisen hengittää.

Olipa taas huuhaata aika lailla koko juttu.

Näitä riittää kirjoitti:

Olipa taas huuhaata aika lailla koko juttu.

Kuinka niin juttu on huuhaata? Taidat olla itse huuhaa tyyppi, kun et laskennan osoittamaan tosiasiaan usko.

mikkis4 kirjoitti:

Kuinka niin juttu on huuhaata? Taidat olla itse huuhaa tyyppi, kun et laskennan osoittamaan tosiasiaan usko.

Kerrotko mitä tuossa on laskettu?

Vertaa vaikka urska- vaihtoehtoa vaihtoehtoon villa höyrysulku, niin ymmärrät itsekkin. Jos et ymmärrä, niin en voi auttaa.

Näitä riittää kirjoitti:

Kerrotko mitä tuossa on laskettu?

Vertaa vaikka urska- vaihtoehtoa vaihtoehtoon villa höyrysulku, niin ymmärrät itsekkin. Jos et ymmärrä, niin en voi auttaa.

Ja perään voit vaikka miettiä kuin RH on yli 100. Jos et ymmärrä, niin taaskaan en voi auttaa.

Näitä riittää kirjoitti:

Ja perään voit vaikka miettiä kuin RH on yli 100. Jos et ymmärrä, niin taaskaan en voi auttaa.

Ei voi mitään jollet tajua.

Näitä riittää kirjoitti:

Ja perään voit vaikka miettiä kuin RH on yli 100. Jos et ymmärrä, niin taaskaan en voi auttaa.

Jutussahan on laskettu vesihoyryn ja lämmön tunkeutumista rakenteeseen sekä näiden yhteisvaikutusta suhteelliseenkosteuteen. RH105 hän on vain laskennallinen tulos, eikä näsäviisaiden tarvitse siihen takertua. Sieltä voidaan saada tulokseksi esim 150% 120%jne, Se on vain arvo ja aina kun arvo menee yli 100%, niin ilma ei pysty enään kosteutta pitämään sisällään ja vettä alkaa tiivistymään pinnalle.

Näiden laskemiseen on olemassa suunnittelutoimistoissa ohjelmistoja, mutta hyvin se käy myös näin excelillä / paperilla. Jokainen rakennusinsinööri on näitä laskenut koulunpenkillä fysiikan tunneilla. Laskelmissa lasketaan siis erimateriaalikerrosten kykyä estää lämpöä ja kosteutta etenemään rakenteen sisään. Samalla verrataan kosteutta lämpöön jokaisessa pisteessä ja saadaan sen pisteen suhteellinenkosteus selville. Jokaisella materiaalilla on olemassa vesihöyrynvastusta sekä lämmöneristävyyttä kuvaava arvo, joten tulokset saadaan näistä.

Nikkel kirjoitti:

Jutussahan on laskettu vesihoyryn ja lämmön tunkeutumista rakenteeseen sekä näiden yhteisvaikutusta suhteelliseenkosteuteen. RH105 hän on vain laskennallinen tulos, eikä näsäviisaiden tarvitse siihen takertua. Sieltä voidaan saada tulokseksi esim 150% 120%jne, Se on vain arvo ja aina kun arvo menee yli 100%, niin ilma ei pysty enään kosteutta pitämään sisällään ja vettä alkaa tiivistymään pinnalle.

Näiden laskemiseen on olemassa suunnittelutoimistoissa ohjelmistoja, mutta hyvin se käy myös näin excelillä / paperilla. Jokainen rakennusinsinööri on näitä laskenut koulunpenkillä fysiikan tunneilla. Laskelmissa lasketaan siis erimateriaalikerrosten kykyä estää lämpöä ja kosteutta etenemään rakenteen sisään. Samalla verrataan kosteutta lämpöön jokaisessa pisteessä ja saadaan sen pisteen suhteellinenkosteus selville. Jokaisella materiaalilla on olemassa vesihöyrynvastusta sekä lämmöneristävyyttä kuvaava arvo, joten tulokset saadaan näistä.

Lue lisää

todellisuudessa puretuissa sisäkoolauksissa jossa 50-75mm lasivillaa lisäeristeenä eikä höyrynsulkua vaan tervapahvi sisimäisenä ei ole löytynyt yhtäkään hirsitaloa jonka hirret olisi olleet märkiä tai homeessa, pänvastoin. puu pintamittarilla on ollut jopa erittäin kuivaa, samoin lasivilla.
ainoa paikka jossa kosteutta voi löytyä on nurkat jos lape liian lyhyt tai korkealla etelä-länsi suuntaisissa nurkissa. tällöin sadevesi kastelee hirsiä paljon ja luonnoneristeet esim. pellavasuikale imee itsensä täyteen vettä, riippuen hirren ja nurkkasalvoksen mallista ja iästä päästä vesi sisävillaan saakka. tuo teoria ei ole aina hyväksi jos ei ole käynyt yhtään 'oppituntia' käsitöiden parissa...

mattimeikämasa kirjoitti:

todellisuudessa puretuissa sisäkoolauksissa jossa 50-75mm lasivillaa lisäeristeenä eikä höyrynsulkua vaan tervapahvi sisimäisenä ei ole löytynyt yhtäkään hirsitaloa jonka hirret olisi olleet märkiä tai homeessa, pänvastoin. puu pintamittarilla on ollut jopa erittäin kuivaa, samoin lasivilla.
ainoa paikka jossa kosteutta voi löytyä on nurkat jos lape liian lyhyt tai korkealla etelä-länsi suuntaisissa nurkissa. tällöin sadevesi kastelee hirsiä paljon ja luonnoneristeet esim. pellavasuikale imee itsensä täyteen vettä, riippuen hirren ja nurkkasalvoksen mallista ja iästä päästä vesi sisävillaan saakka. tuo teoria ei ole aina hyväksi jos ei ole käynyt yhtään 'oppituntia' käsitöiden parissa...

Lue lisää

Tervapahvihan on tunnetusti siitä hyvä materiaali, että fysiikanlait eivät päde siihen.

mattimeikämasa kirjoitti:

todellisuudessa puretuissa sisäkoolauksissa jossa 50-75mm lasivillaa lisäeristeenä eikä höyrynsulkua vaan tervapahvi sisimäisenä ei ole löytynyt yhtäkään hirsitaloa jonka hirret olisi olleet märkiä tai homeessa, pänvastoin. puu pintamittarilla on ollut jopa erittäin kuivaa, samoin lasivilla.
ainoa paikka jossa kosteutta voi löytyä on nurkat jos lape liian lyhyt tai korkealla etelä-länsi suuntaisissa nurkissa. tällöin sadevesi kastelee hirsiä paljon ja luonnoneristeet esim. pellavasuikale imee itsensä täyteen vettä, riippuen hirren ja nurkkasalvoksen mallista ja iästä päästä vesi sisävillaan saakka. tuo teoria ei ole aina hyväksi jos ei ole käynyt yhtään 'oppituntia' käsitöiden parissa...

Lue lisää

No tervapaperi ajaa samanasian kuin höyrynulku.Estää kosteuden siirymistä rakenteen sisälle. Tervapaperiahan on käytetty ennen höyrynsulun sijasta. Muovi vain hivenen tehokkaammin estää vesihöyrynsiirtymistä.

Näitä riittää kirjoitti:

Tervapahvihan on tunnetusti siitä hyvä materiaali, että fysiikanlait eivät päde siihen.

tervapahvi=ilmasulku
muovi=höyrysulku
epäselvää?
ps.asennapas edes yksi rulla tervapahvia ja limitä vaikka puolmetriä, vuotaa.

mattimeikämasa kirjoitti:

tervapahvi=ilmasulku
muovi=höyrysulku
epäselvää?
ps.asennapas edes yksi rulla tervapahvia ja limitä vaikka puolmetriä, vuotaa.

Tervapahvi = vuotava höyrysulku

Juuri todistit itsekkin, että talo mätänee.

Jos on kunnossa. Mainitsemasi hirsitalo on ollut laho. Kunnossa oleva puutalo ei haise.

EI HAISE kirjoitti:

Jos on kunnossa. Mainitsemasi hirsitalo on ollut laho. Kunnossa oleva puutalo ei haise.

Ei haise omistajan mielestä.