Kokoomus on viime vuosina kertonut meille, että vastakkainasettelun aika on ohi. Tässä suhteessa kokoomuslaiset ovat paljon hitaampia kuin hitaudestaan kuulut hämäläiset.
Suomalainen yhteiskunta oli sotia edeltävänä aikana vielä vastakkainasettelun yhteiskunta, jota repi sisällisodan haavat. Sodat lähentivät sitten kansalaisryhmiä toisiinsa, kun saatiin yhteinen ulkoinen vihollinen. Sitä ennen jo punamultahallitusten ansiosta oli aloitettu epätasa-arvon poistaminen.
Olen aina välillä arvostellut Urho Kekkosta sisäpolitiikan saralla. Ulkopolitiikan osalta hänen ansionsa ovat minusta aina olleet perustellut. Sisäpolitiikan osalta on nyt kuitenkin nostettava kunniaan myös Kekkosen kuningasajatus kansan eheyttämistä. Kekkonen myös teki paljon alueella ja toimi johdonmukaisesti eheyttämisen edistäjänä.
Vielä 60- ja 70-luvuilla esiintyi vastakkainasettelua, mutta se keskittyi silloin paljolti työelämään. Radikaaleihin poliittisiin muutoksiin ei ollut hinkua kuin taistolaisilla, joka oli siihen mitättömän pieni joukko. Polittinen eheytyminen oli siten pääosin tapahtunut jo 80-luvulle tultaessa.
Tämä johti poliittisella puolella konsenshakuisuuteen. Kun kansan suurimman luokan muodosti keskiluokka, tämä oli ennakoitavissa. Sen jälkeen kansalaisten puheissa on kuultanut juuri enemmänkin pettymys siihen, ettei puolueiden ohjelmissa ole eroja, vaan että on samantekevää mitä puoluetta äänestää.
Työelämän puolellakin vastakkainasettelu alkoi vähin erin lieventyä. Kekkonen piti vuorineuvokset ja patruunat kurissa ja herran nuhteessa niin, etteivä nämä juuri uskaltaneet turpaansa aikaista. Siellä vedettiin varsin matalaa profiilia. Työväestö uhosi, mutta lähinnä vain vappumarsseilla. Muu aika tehtiin duunia ja nostettiin vuosi toisensa perään parempia likosaja. Näin keskiluokka vain voimistui, mikä taas voimisti entisestään konsensushenkeä. Kekkonen oli kuollessaan saavuttanut sen, mistä oli unelmoinut, eheyttänyt kansan. Vastakkainasettelua ei enää esiintynyt luontevasti, sellaisia piti alkaa keksiä, ettei olisi ihan nukahdettu.
1990-luvun ja sen seurauksena suurtyöttömyys, mistä seurasi vielä rakenteellinen työttömyys, käänsi kuitenkin kehitystä taaksepäin. Meille alkoi syntyä köyhälistöä, josta jo luultiin päässyn eroon. Samalla sosiaalisen nousun mahdollisuus heikkeni olennaisesti.
Kehityksen valossa Kokoomuksen teema siitä, että vastakkainasettlun aika on ohi, on historiaton. Se oli ohi jo paljon aiemmin. Nyt olisi pitänyt asia teemoittaa niin, että vastakkainasettelun uudelleen henkiin herättäminen pitäisi saada torjutuksi. Puheet vastakkainasettelusta eivät nimittäin enää perustu vuosisadan takaiseen, vaan ovat paljon tuoreempaa perua.
Vastakkainasettelun aika
21
1328
Vastaukset
- environment
Vastakkainasettelun lisääntyminen näkyy lähes koko yhteiskunnassa. Tätä taustaa vasten voisi myös ajatella:
Vasemmisto-oikeisto -jaon täsmentäminen.
Otataan nyt esimerkeiksi Ursula, Pertti ja Juho. Keskusta on aina ollut heidän ainoa puolueensa. Mutta voi perkele, puoluetoimiston linjaukset ydinkysymyksissä ovat kuin kärmeselkäisen intiaanipäällikön mörähdyksiä. Keskusta kun ei ole vasemmisto-, eikä oikeistopuolue, vaan pikemminkin ei-sosialistiseksi itseään mainostama politiikan tuuliviiri, nuolemisen Suomenmestari. Mutta näin vain, jos vasemmisto-oikeisto -jako on vallitseva vaikutin. Vaan onko näin, en tiedä.
Dipolisoidaanpa asetelmat kahteen leiriin: vasen ja oikea. Pysyyhän vesimolekyylikin kasassa vaikka on vahvasti dipolisoitunut. Ja juuri siksi pysyykin;-) Noo, jatketaan kehittelyä: vaaditaan puolueita sijoittamaan itsensä jompaan kumpaan leiriin. Nyt äänestäjät tietävät, kumman leirin etuja oma ehdokaskeskittymä ajaa. Vai tietääkö sittenkään ? Vai onko peräti niin, että vasemnmisto-oikeisto -jako on keinotekoisuudessaan vanhentunut; pelkkä mielikuvajako. Minä en tiedä miten on.- keskustaan
ainoa kanto kaskessa on, että Keskusta on jo siellä. Nyt siis ehdotetaan ratkaisuksi että Keskusta lopettaisi itsensä jotta keskustaan tunkeville oikeistolle ja vasemmistolle järjestyisi tilaa.
Väistämätön johtopäätös tilanteesta on se, että sekä oikeisto ja vasemmisto vetelevät aatepohjina viimeisiään.
- oivahärkönen
... kirjotaanut, että perinteinen vastakkaiasettelu oikeistoon ja vasemmistoon on kuollut. Puolueet jakaantuvat nykyään sen perusteella, miten suhtautuvat Lipposen ja Niinistön harjoittamaan keskittämispolitiikkaan lähinnä pääkaupunkiseudulle ja maakuntien jättämiseen kurjistumaan. Kokoomus ja SDP ovat tuossa joukossa.
Toinen puolueryhmä on sellainen joka haluaa kehittää myös maakuntien keskuksia ja kannustaa varsinaiselle maaseudun viljelijöille muuta yritystoimintaa sekä antaa pääkaupunkiseudun kasvaa luonnollista tietää sitä keinotekoisesti kiihdyttämättä. Tässä mallissa käytetään hyväksi maan joka puolella jo oleva infra, asunnot, palvelut ja kotiseudullaan asuvat ihmiset. Keskusta on tämän ryhmän suurin puolue. Siihen kuuluu joukko pienempiä puolueita kuten Kristilliset, Perusuomalaiset ja Ruotasalaiset. Tähän joukkoon kuuluu jonkin verran demareita, esimerkiksi nykyinen demareiden hallitusryhmä Heinäluomaa lukuunottamatta on hyvin Jäätteenmäen ja Vanhasen hallituksissa yhdessä kepun kanssa saanut suunnan muutoksen Lipposen ja Niinistön jäljiltä. Kokoomus on toivoton.- uutineeeeen
>> Olenkin viime aikoina kirjotaanut, että perinteinen vastakkaiasettelu oikeistoon ja vasemmistoon on kuollut.
Mitä??? Oletko kuollut? Mies, joka ei koskaan suostu äänestämään sosialistia? - oivahärkönen
Puolueiden vastakkainasettelu siis jatkuu, mutta eri muodossa kuin ennen.
Mutta työntekijän ja työnantajan vastakkainasettelu on minusta lieventynyt. Yhä enemmän ihmisiä tekee työtään yrittäjinä eivätkä viitsi itsensä kanssa hirveästi riidellä. Myös yhä enemmän ihmisiä työskentelee pienyrityksissä, jossa luonnostaa syntyy luontevat suhteet yrittäjän ja työntekijöiden välillä. Myös paikallista sopimista on lisätty. Vastakkainasettelun vähentämiseen pitää voida uskoa tähtään yt-lain soveltamisen ottaminen käyttöön myös 20 - 30 työntekijän yrityksiin.
Asenteet myös suurteollisuudessa ovat viime vuosina lieventyneet. Työntekijätkin alkavat käsittää, että varsinainen vastustaja ei ole oma työnantaja, vaan globalisoituva talous. Jokin kiinalainen yritys voi kaataa suomalaisen yrityksen omistajineen ja työntekijöineen. - oivahärkönen
uutineeeeen kirjoitti:
>> Olenkin viime aikoina kirjotaanut, että perinteinen vastakkaiasettelu oikeistoon ja vasemmistoon on kuollut.
Mitä??? Oletko kuollut? Mies, joka ei koskaan suostu äänestämään sosialistia?... väheneminen koskee paremminkin nuorempaa sukupolvea. Minä aion kyllä pitää periaatteeni, etten sosialistia äänestä. Halonen on myös tätä vanempaa sukupolvea ja on ja pysyy äärivasemmistolaisena sosialistina.
- rajatilassa
oivahärkönen kirjoitti:
... väheneminen koskee paremminkin nuorempaa sukupolvea. Minä aion kyllä pitää periaatteeni, etten sosialistia äänestä. Halonen on myös tätä vanempaa sukupolvea ja on ja pysyy äärivasemmistolaisena sosialistina.
Taitaa olo olla kuin elävältä haudatulla?
- visiosi
Lähimenneisyyttä koskeva visiosi on virheellinen. Paluu kahtiajaon aikaan ei alkanut laman myötä, se alkoi jo sieltä mistä lamakin tosiasiassa alkoi, eli Koiviston masinoimasta rahataloudellisesta ekspansiosta.
Sekatalousjärjestelmän muuttaminen Koiviston kömpelöllä kädellä rahaohjasteiseksi merkitsi ensin valtavaa näennäisnousua, joka täydentyi 80-luvun loppuun. Tuolloin maan talous kaikkien numeeristen -- siis numeeristen -- mittareiden mukaan löi kaikki aiemmat ennätykset. Mutta ei pidä unohtaa että koko tämä kupla oli vain kestämätöntä raha-arvonmuodostusta.
Lamaan sortuminen oli seurausta siitä että rahatalous toimi juuri sillä tavoin kuin rahatalous toimii -- eikä lamaa tarvitse siis selittää millään satunnaisilla yhtäaikaa tapahtuneilla ulkopuolisilla tekijöillä. Kyse oli Koiviston täydellisestä epäonnistumisesta.
Siinä olet oikeassa että lamaa hoidettiin iskemällä rahatalouden lait lopullisesti pöytään. Tämän pyöveliniskun toteuttivat amerikkalaisten ja japanilaisten lainakauppiaiden kiristäminä Aho ja Viinanen, jotka molemmat pyövelintyöstään myöhemmin palkittiin. Ja sen seurauksena elämme nt kahtiajakautuvassa yhteiskunnassa, jossa talous voi toimia ainoastaan eroja koko ajan kasvattaen. Mitään pelastusta tuskin enää voi löytyä.Minun tarkasteluajanjaksoni oli sen verran pitkä, että siinä ei ihan vuosien tarkkuudella asioiden muuttumista mietitty. Pääomamarkkinoiden vapauttaminen on ihan mielenkiintoinen asia. Epäilen vain, että Suomi ei olisi voinut yksin jäädä ulkopuolelle siitä kehityksestä kuten ei ole voinut jäädä muustakaan globaalista kehityksestä.
Tällä haavaa arvelisin, että huonoja globaaleja kehityksiä voidaan vastustaan vain globaalisti, ei kansallisesti.
Mutta tietysti kansan kahtiajakamisen alku voidaan sijoittaa siihen, kun uusliberalismi otti ensi askeleitaan Suomessa.
- vauhdittaa
Uusliberalismin edelläkävijä ja mallimaa näyttää esimerkkiä siitä kuinka hommat hoidetaan:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yhdysvalloissa ennätysmäärä köyhiä 30 vuoteen/1135225376016
Muistakaapas nyt kaikki keput että meilläkin on voitettujen vaalien jälkeen mahdollisuus käpertyä Kokoomuksen kovaluontoisten talousmiesten kainaloon. Ah, siellä turva sille joka ensiksi ennättää. Muista ei niin väliä. - vastakkainasettelua?
Kokoomus pyrkii eroon vasemmiston lietsomasta teennäisestä vastakkaiasettelusta. Jota sinä siinä juuri harrastat
Harrastuksiini eivät kuulu vakavat asiat. Olen ihan tosissani.
Kokoomus voisi pyrkiä eroon vastakkainasettlusta harjoittamalla sellaista politiikkaa, millä pyritään estämään vastakkainasettelua. Tosiasia on kuitenkin se, että tuloerot ovat levinneet vimmeisen 20 vuoden aikana ja samalla köyhyys on lisääntynyt. Köyhien ostovoima on jopa hiipunut siitä, mitä se oli 15-20 vuotta sitten. Tällainen kehitys aikaansaa vastakkainasettelua, ei sitä tarvitse erikseen lietsoa eikä se silloin ole teennäistä.
Menepä joskus katselemaan leipäjonoja tai tutkaile lähinnä kansaneläkkeen varassa elävien mummojen elämää ja vertaa tilannetta vaikka ilmapiiriin suuryritysten yhtiökokouksissa. Kun ihmiset joutuvat miettimään joka päivä lähinnä jokapäiväisen leipänsä hankkimista, kyse ei ole kateudesta tai teennäisestä vastakkainasettelusta.- voi oppositiossa
Mielipidepankki kirjoitti:
Harrastuksiini eivät kuulu vakavat asiat. Olen ihan tosissani.
Kokoomus voisi pyrkiä eroon vastakkainasettlusta harjoittamalla sellaista politiikkaa, millä pyritään estämään vastakkainasettelua. Tosiasia on kuitenkin se, että tuloerot ovat levinneet vimmeisen 20 vuoden aikana ja samalla köyhyys on lisääntynyt. Köyhien ostovoima on jopa hiipunut siitä, mitä se oli 15-20 vuotta sitten. Tällainen kehitys aikaansaa vastakkainasettelua, ei sitä tarvitse erikseen lietsoa eikä se silloin ole teennäistä.
Menepä joskus katselemaan leipäjonoja tai tutkaile lähinnä kansaneläkkeen varassa elävien mummojen elämää ja vertaa tilannetta vaikka ilmapiiriin suuryritysten yhtiökokouksissa. Kun ihmiset joutuvat miettimään joka päivä lähinnä jokapäiväisen leipänsä hankkimista, kyse ei ole kateudesta tai teennäisestä vastakkainasettelusta.harrastaa. Vai tarkoitatko sitä, että koska demarit ja Keskusta joka tapauksessa hallituksessa harrastavat kokoomuslaista politiikkaa, niin ainoa toivo on, että Kokoomus muuttaisi poltiikkaansa.
voi oppositiossa kirjoitti:
harrastaa. Vai tarkoitatko sitä, että koska demarit ja Keskusta joka tapauksessa hallituksessa harrastavat kokoomuslaista politiikkaa, niin ainoa toivo on, että Kokoomus muuttaisi poltiikkaansa.
Itse taisit ensin kertoa, että Kokoomus pyrkii eroon teennäisestä vastakkainasettelusta. Voi myös kysyä, miten siitä pyritään oppositiossa eroon.
Nyt ei ollut kuitenkaan kyse poliittista toimista, vaan siitä, tiedostetaanko edes ongelmia. Kokoomuksen piirissä tällaista tiedostamista ei näytä olevan, kun siellä puhutaan vastakkainasettelun ajan olevan ohi. Sillä viitataan siihen vastakkainasetteluun, joka syntyi jo ennen sisällissotaamme. Kokoomuksessa ei siten ole havaittu, että ollaan viime vuosikymmeninä luotu uutta siementä vastakkainasetteluun. Tätä pitäisi torjua teoilla eikä hokemalla ajan olevan ohi. Toinen asia on sitten se, ovatko muutkaat puolueet tehneet riittävästi asian eteen. Ne näyttävät kuitenkin Kokoomusta paremmin ymmärtävän maassa vallitsevan tilanteen. Ministeri Rajamäki jopa varoitteli siitä, ettei ole syytä pyrkiä vastakkainasettelun yhteiskuntaan.- nyt Kokoomuksen
Mielipidepankki kirjoitti:
Itse taisit ensin kertoa, että Kokoomus pyrkii eroon teennäisestä vastakkainasettelusta. Voi myös kysyä, miten siitä pyritään oppositiossa eroon.
Nyt ei ollut kuitenkaan kyse poliittista toimista, vaan siitä, tiedostetaanko edes ongelmia. Kokoomuksen piirissä tällaista tiedostamista ei näytä olevan, kun siellä puhutaan vastakkainasettelun ajan olevan ohi. Sillä viitataan siihen vastakkainasetteluun, joka syntyi jo ennen sisällissotaamme. Kokoomuksessa ei siten ole havaittu, että ollaan viime vuosikymmeninä luotu uutta siementä vastakkainasetteluun. Tätä pitäisi torjua teoilla eikä hokemalla ajan olevan ohi. Toinen asia on sitten se, ovatko muutkaat puolueet tehneet riittävästi asian eteen. Ne näyttävät kuitenkin Kokoomusta paremmin ymmärtävän maassa vallitsevan tilanteen. Ministeri Rajamäki jopa varoitteli siitä, ettei ole syytä pyrkiä vastakkainasettelun yhteiskuntaan.asenne tärkeämpää kuin hallituksen toimet. Kokoomus ei ole nyt hallituksessa ja tuskin on seuraavassakaan. On hakskaa, että nostat esimerkkinä esiin tuon kansalaisyhteiskunnan pelottoman puolustajan poliisivaltaa vastaan eli Kari Rajamäen.
- mvv
.. hakemaan vastakainasettelua. Kai hyvin muistat Kekkosen ulkopolitiikan, eihän Suomessa ollut mitään oppositiota siinä suhteessa. Mutta Ulkopolitiikalla yritettiin Kokoomuksen jatkuva oppositioasema perustelemaan.
Ulokopolitiikkaa pirettiin vedenjakajana, vaikka rajaa oli hyvin vaikea nähdä. Kekkonen suhtautui suurella ymmärryksellä vasemmistoon, mutta pienikin poikkipuolinen sana oikealta sai hänet raivon valtaan. Sellaiset ihmiset syrjäytettiin armotta jotka poikkipuolisen sanan uskalsivat sanoa. On ihme kuinka Mielipidepankki niin tuota aikaa kehuu. Sehän oli läheistä sukua Kommunistien järjästelmän kanssa. Jos ei Kekkoselle taputtanut, oli hänen vihollinen.
Kyllä Kokoomuksen kertomisessa on perää, enää ei aseteta vastakkain keinotekoisin perustein ihmisiä.
Kekkosen aika nosti Persitentin vallan liian suureksi. Osittain myös Koivisto peri vallan Kekkoselta, sitä peritöä Koivisto käytti vaikka myöskin parlamentarismi tuolloin alkoi lisääntyä. Myöskin 90-luvun lama oli osittain seurausta Kekkosen ajan kahtiajaosta. Valtiovalta yritti omin konstin selvittää vaikeaa tilanetta, vasta kun markkinavoimat asiat ratkaisivat päästiin lamasta.- Sanos muuta
..valehtelemaan.
-"Kai hyvin muistat Kekkosen ulkopolitiikan, eihän Suomessa ollut mitään oppositiota siinä suhteessa."
Eipä varmaan suomessa juuri ollutkaan mitä nyt taistolaiset, jotka kirkastivat aatteensa kilpeä haukkumalla porvareita ja etenkin kokoomusta.
Kekkonen kyllä luotti kokoomukseen, mutta Neukkujen kommunistisille ideologeille oli uskonasia, että Suomen oikeistopuoluetta piti kavahtaa. Taistolaiset tekivät kaikkensa, tämän uskomuksen vahvistamiseksi.
Joten puhut paskaa kun väität,
-"Kekkonen oli mestari
mvv 25.2.2007 klo 18.41
.. hakemaan vastakainasettelua."
Tässäkin asiassa Kekkonen haki yhtenäisyyttä.
MITÄ SITTEN TAPHTUI,kun kokoomus pääsi vallankahvaan v-87 ja pääministeriksi tuli itse kykypuolueen Harri Holkeri.
Sen hallituksen politiikan seurauksena Suomi syöksyi historiansa syvimpään rauhanaikaiseen ahdinkoon. Vastakkain asettelu kärjistyi ja Kekkosen sisäpoliittisesta eheyttämisen ajasta ei ollut kuin hyvät muistot jäljellä.
Nämä Saatanan-kokkari-tunarit pelasivat isänmaan asiat ahdinkoon. On suorastaan surkuhupaista selittää, että Kekkonen vielä yli kymmenen vuotta virastaluopumisen jälkeen.
-"Myöskin 90-luvun lama oli osittain seurausta Kekkosen ajan kahtiajaosta."
HÖHLÄN HÖPÖTYSTÄ. En kehu enkä ihannoi Kekkosen aikaa. Suomella oli vaan ulkopolitiikan saralla sodan jälkeen hyvin vähän vaihtoehtoja ja liikkumatilaa. Kekkonen laajensi tuon liikkumatilan niin suureksi kuin mahdollista ja se oli onnistunutta toimintaa.
Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että presidentin suurta valtaa seurasi monenmoisia lieveilmiöitä. Se myös demoralisoi politiikkaa kuten Erkki Tuomioja on asian ilmaissut.
Näen Kekkosen toiminnassa kuitenkin kaksi suurta onnistumista, ehkä enemmänkin. Toinen on ulkopoliittisen liikkumatilan raivaaminen ja luottamuksen saavuttaminen naapurisuhteissa. Parempaa vaihtoehtoa meillä ei ollut silloin tarjolla. Vaarallista tuo Kekkosen peli välillä oli, kun se raknetui hänen henkilönsä varaan, mutta uhkapeli onnistui.
Toinen menestys oli tämä kansan eheyttämisprosessi. Sen tuloksena syntyi keskiluokka, mikä häivytti vastakkainasettelut aika hyvin alleen. Onnistunut talouspolitiikka eli SDP:n suosiman keyneslaisen talouspolitiikan harjoittaminen johti hyviin tuloksiin. En pidä kovin suurena onnettomuutena maalle, jos siinä yhteydessä onnistuttiin edes hiukan sosialisoimaan rikkaiden varallisuutta yhteiseen käyttöön.
Kekkosen toimeliaisuuden kohteeksi eivät joutuneet vain kokoomuslaiset. Itse asiassa Kekkonen suhtautui Kokoomukseen aika pidättyvästi ja lämpeni sille vasta 70-luvulla, kun ns. remonttiryhmä sai Kokoomuksessa valtaa. Päähuomionsa Kekkonen käytii demareihin ja hän onnistu hajottamaan SDP:n, minkä jälkeen SDP:ssä sai jalansijaa Kekkosmyönteisempi politiikka ensin Rafael Paasion johdolla ja myöhemmin varsinaisesti Kalevi Sorsan johtamana. Sorsa lienee ollut Kekkosen suurin suosikki, josta tämä kai lopulta ajatteli olevan paras perijä hänen työlleen.- mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
En kehu enkä ihannoi Kekkosen aikaa. Suomella oli vaan ulkopolitiikan saralla sodan jälkeen hyvin vähän vaihtoehtoja ja liikkumatilaa. Kekkonen laajensi tuon liikkumatilan niin suureksi kuin mahdollista ja se oli onnistunutta toimintaa.
Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että presidentin suurta valtaa seurasi monenmoisia lieveilmiöitä. Se myös demoralisoi politiikkaa kuten Erkki Tuomioja on asian ilmaissut.
Näen Kekkosen toiminnassa kuitenkin kaksi suurta onnistumista, ehkä enemmänkin. Toinen on ulkopoliittisen liikkumatilan raivaaminen ja luottamuksen saavuttaminen naapurisuhteissa. Parempaa vaihtoehtoa meillä ei ollut silloin tarjolla. Vaarallista tuo Kekkosen peli välillä oli, kun se raknetui hänen henkilönsä varaan, mutta uhkapeli onnistui.
Toinen menestys oli tämä kansan eheyttämisprosessi. Sen tuloksena syntyi keskiluokka, mikä häivytti vastakkainasettelut aika hyvin alleen. Onnistunut talouspolitiikka eli SDP:n suosiman keyneslaisen talouspolitiikan harjoittaminen johti hyviin tuloksiin. En pidä kovin suurena onnettomuutena maalle, jos siinä yhteydessä onnistuttiin edes hiukan sosialisoimaan rikkaiden varallisuutta yhteiseen käyttöön.
Kekkosen toimeliaisuuden kohteeksi eivät joutuneet vain kokoomuslaiset. Itse asiassa Kekkonen suhtautui Kokoomukseen aika pidättyvästi ja lämpeni sille vasta 70-luvulla, kun ns. remonttiryhmä sai Kokoomuksessa valtaa. Päähuomionsa Kekkonen käytii demareihin ja hän onnistu hajottamaan SDP:n, minkä jälkeen SDP:ssä sai jalansijaa Kekkosmyönteisempi politiikka ensin Rafael Paasion johdolla ja myöhemmin varsinaisesti Kalevi Sorsan johtamana. Sorsa lienee ollut Kekkosen suurin suosikki, josta tämä kai lopulta ajatteli olevan paras perijä hänen työlleen....on ilmeisesti sanoa että ei tarvita vastakkainasettelua työnantajan ja työntekijän kesken. Sama on etu yleensä kummallakin. Kyllähän esim. SDP yrittää nytkin vastakkainasettelua luoda kaikin keinoin. Jotain mainosta tuossa katselin , siinä oli pantu optiot ja vanhustenhoito vastakkain, tuollainen vastakkainasettelu ei oikein tarkempaa tarkastelua kestä.
Ministeri Rajamäen lausuntoja en enää kovin vakavasti ota, vaikka Rajamäen sukujuuret on täältä samoilta kyliltä peräisin kun minunkin. Populismia mies puhuu, yrittää sitä puhua vakuuttavasti rintaäänellä, minuun ei kylläkään tehoa.
Kokoomuksessa oli tämä "remonttiryhmä" joka yritti tehdä puolueesta hallituskelpoisen, vähän Kekkosta nöyristellen. Olisi ollut ehkä parempi kun ei olisi yrittänyt mitään, vaan antanut Kekkosen rauhassa vanheta.
Kekkonen hallitsi SDP:lle nöyristelemällä ja muille tölvimällä. Oli melkoinen farssi esim. Väinö Leskisen Ulkoministeriksi valinta. Mutta Kekkonen pystyi tekemään lähes mitä vain, muitten ei olisi saanut tehdä mitään , muutakun olla nöyrä.
Kekkonen hallitsi sisäpolitiikkaa myös ulkopolitiikan avulla, ilman tosiasioihin perustuvia syitä. Siksi en oikein hänestä koskaan pitänyt. - mvv
Sanos muuta kirjoitti:
..valehtelemaan.
-"Kai hyvin muistat Kekkosen ulkopolitiikan, eihän Suomessa ollut mitään oppositiota siinä suhteessa."
Eipä varmaan suomessa juuri ollutkaan mitä nyt taistolaiset, jotka kirkastivat aatteensa kilpeä haukkumalla porvareita ja etenkin kokoomusta.
Kekkonen kyllä luotti kokoomukseen, mutta Neukkujen kommunistisille ideologeille oli uskonasia, että Suomen oikeistopuoluetta piti kavahtaa. Taistolaiset tekivät kaikkensa, tämän uskomuksen vahvistamiseksi.
Joten puhut paskaa kun väität,
-"Kekkonen oli mestari
mvv 25.2.2007 klo 18.41
.. hakemaan vastakainasettelua."
Tässäkin asiassa Kekkonen haki yhtenäisyyttä.
MITÄ SITTEN TAPHTUI,kun kokoomus pääsi vallankahvaan v-87 ja pääministeriksi tuli itse kykypuolueen Harri Holkeri.
Sen hallituksen politiikan seurauksena Suomi syöksyi historiansa syvimpään rauhanaikaiseen ahdinkoon. Vastakkain asettelu kärjistyi ja Kekkosen sisäpoliittisesta eheyttämisen ajasta ei ollut kuin hyvät muistot jäljellä.
Nämä Saatanan-kokkari-tunarit pelasivat isänmaan asiat ahdinkoon. On suorastaan surkuhupaista selittää, että Kekkonen vielä yli kymmenen vuotta virastaluopumisen jälkeen.
-"Myöskin 90-luvun lama oli osittain seurausta Kekkosen ajan kahtiajaosta."
HÖHLÄN HÖPÖTYSTÄ.on N-Liittoon ollut, kun tiedät ettei siellä KOkoomusta suvaittu.
Ei Kekkonen Taistolaisia vastaan taistellut, en juuri muista että olisi heitä mistään moittinut, moitteita tuli kyllä muille, useimmiten syyttä.
Lamalla oli syvät juuret, ne olivat kyllä Punamulassa enemmän kun Holkerissa. Mutta empä nyt viitsi enää mielipidettäni asiasta kerrata, onhan täälää usein siitä keskusteltu. Kukin pysyköön uskossaan.
Jos osaa kansasta pidetään hallituspolitiikan ulkopuolella vuosikymmenet, on selvää että hallitukseen meno ei ole tuskatonta. Siksikään ei olisi pitänyt merkittäviä poliittisia voimia syrjiä. - Sanos muuta
mvv kirjoitti:
on N-Liittoon ollut, kun tiedät ettei siellä KOkoomusta suvaittu.
Ei Kekkonen Taistolaisia vastaan taistellut, en juuri muista että olisi heitä mistään moittinut, moitteita tuli kyllä muille, useimmiten syyttä.
Lamalla oli syvät juuret, ne olivat kyllä Punamulassa enemmän kun Holkerissa. Mutta empä nyt viitsi enää mielipidettäni asiasta kerrata, onhan täälää usein siitä keskusteltu. Kukin pysyköön uskossaan.
Jos osaa kansasta pidetään hallituspolitiikan ulkopuolella vuosikymmenet, on selvää että hallitukseen meno ei ole tuskatonta. Siksikään ei olisi pitänyt merkittäviä poliittisia voimia syrjiä.-"Sullahan hyvät suhteet
mvv 25.2.2007 klo 21.21
on N-Liittoon ollut, kun tiedät ettei siellä KOkoomusta suvaittu."
Turha kokkarin syyttää Kekkosta ja yleensä mitään puoluetta oman puolueen saamattomuudesta ja kyvyttömyydestä tuona aikana.
-"Ei Kekkonen Taistolaisia vastaan taistellut, en juuri muista että olisi heitä mistään moittinut,.."
Taistelu esim äärivasemmistolaista taistolaisuutta vastaan tapahtuu politiikassa aivan toisella rintamalla, kuin julkinen populistinen mekastaminen. Turvallisuus pyrkimys ei ole aitojen rakentamista, vaan porttien avaamista.
Kekkonen oli isänmaallinen kansanjohtaja, joka johdatti Suomen Länsi-Euroopan talousyhteisöihin ehkä vähän Neukkujohtajia höynäyttäenkin.Näiden luottamus Kekkoseen antoi Suomelle mahdollisuuden avautua länteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1131218
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa1191062- 134959
- 96802
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten299763Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait81686Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54616Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64592Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist48579- 75514