Äidilläni diagnosoitiin Alzheimer 1,5 v sitten. Sairaus on kyllä alkanut jo varmasti muutamaa vuotta aiemmin, mutta varmistus tuli tuolloin. Nyt tilanne on se, että hänen pinnansa palaa hetkessä, jos joku asia - usein hyvin mitätön - ei miellytä. Äitini lähimuisti on heikko ts. hän ei enää kohta muista mitä on puhuttu tai tehty. Hän ei myöskään tänään muistanut sotun loppuosaakaan, että muistamattomuus ei liity vain lähimuistiin. Hänen juttunsa ovat yleisesti ottaen sekavia. Sairaudentunnoton hän on ollut alusta alkaen.
Diagnoosin jälkeen hänelle ei määrätty kuntousta tai dementiahoitajaa, jota suuresti ihmettelimme. Nyt olemme etsimässä hänelle kotiin hoitajaa, jotta isämme pääsee välillä yksin asioille. Äidin tila on luonnollisesti suunnattoman rankkaa hänelle, koska aggressiot kohdistuvat nimenomaan häneen.
Onko teillä kokemuksia milloin intervallihoito aloitetaan? Millaista kuntoutusta tai virikkeitä voisimme yrittää tarjota äidillemme? Omatoimisuutta tehdä mitään hänellä ei enää oikeastaan ole.
Kiitos vinkeistä!
Alzheimer ja raivokohtaukset
16
7991
Vastaukset
- omainen
Kotiapua ja intervallihoitoa kannattaa järjestää hyvissä ajoin, jotta potilas ehtii tottua niihin. Ongelma on vaan se, että he eivät ymmärrä tarvitsevansa sitä ja änkyröivät vastaan.
Vaikka ensimmäiset kotiapu- ja intervallihoitokokeilut epäonnistuva, se ei suinkaan merkitse sitä, että sitä ei kannata järjestää. Voitte varautua siihen, että ainakin pari-kolme kertaa menee siihen, että intervellijaksolle jäämisestä ei tule mitään vaan hänet on haettava samana päivänä pois. Kotiavustajaksi pitäisi järjestää aluksi rautainen ammattilainen, mieluummin ennestään tuttu ja dementoituvien hoitoon tottunut, joka tulisi vain "vierailulle" siksi aikaa kun isäsi olisi poissa. NÄin se tulisi tavaksi eikä potilas kokisi sitä kiusalliseksi.
Ei dementoituville mitään kuntoutusta kukaan määrää, eikä mitään muutakaan apua koskaan tarjota vaan sitä on omaisten vaadittava.
Parasta kuntoutusta on tavallisten tuttujen töiden tekeminen, vaikka hän tarvitseekin niissä apua ja valvontaa niin paljon, että itse asiassa joku muu ne tekee. Hän on kuitenkin mukana ja kokee tehneensä jotain hyödyllistä, mikä vähentää aggressiivisuutta.
Onko lääkitys kunnossa? Juuri alkuvaiheen levottomuteen ja aggressiivisuuteen kannattaa vaatia asianmukaista lääkettä (Risperdal ym.). Niitä on kuitenkin seurattava, jotta ne eivät jää pysyvään käyttöön, jos tarvetta ei enää ole. Sairauden eteneminen voi nimittäin vähentää käytösoireita, mutta toisaalta ylenpalttinen lääkitys niitä aiheuttaa. - eräs omainen
äidillesi määrätty mitään lääkkeitä? Tekikö diagnoosin esim. neurologi? Meillä myös omainen sairastui alz.ja diagnoosin teki neurologi ja hän antoi samalla aricept-nimistä lääkettä joka tehosi myös käytösoireisiin. Tästä on jo pari vuotta ja nyt on käytössä myös ebixa-niminen lääke. Meillä nämä lääkkeet ovat auttaneet omaisemme pärjäämistä kotona, sairauttahan ne eivät paranna.
- yks
Hei,
apua löytyy oikealla lääkityksellä kiukku ja raivikohtauksiin, toimintakyvyn paranemiseen ym. Oikean lääkityksen saamiseksi ei riitä terveuskeskuslääkärillä käynti vaan geriatrin tapaaminen. Loistava asiaansa paneutuva geriatri mm. on Kaisu Pitkälä.- Huolimieli
Kiitos viesteistä.
Äidilläni on lääkitys. Nyt on menossa uudet lääkkeet (muistaakseni Ebixa), joissa annostusta lisätään vaiheittain. Nyt alkaa taas uusi vaihe. Saa nähdä miten vaikuttaa. Neurologi oli todennut, että lääkkeistä on hyviä kokemuksia ja jopa lähimuisti voisi hiukan parantua. Enemmän odotamme sitä, että sairaus ei etenisi niin nopeasti kuin tähän asti. Ensimmäinen lääke ei näyttänyt vaikuttavan millään tavalla tai siltä se tuntui, että sairaus eteni vuoden aikana todella vauhdilla.
Kyllä se on niin, että tuo viheliäinen Alzheimer on varsinainen lähimmäisten sairaus, kun asianomainen ei itse ymmärrä ko. sairautta sairastavansa.
Yritämme saada apua kotiin tällä viikolla ja nimenomaan "kaveriksi" pohjalta. Siinä voi käydä niin, että äiti ei halua jäädä kotiin, kun isä lähtee, mutta saapa nähdä. Ehkä siinä onnistutaankin. Parinkin tunnin breikki tekee hyvää. - Huolimieli
Huolimieli kirjoitti:
Kiitos viesteistä.
Äidilläni on lääkitys. Nyt on menossa uudet lääkkeet (muistaakseni Ebixa), joissa annostusta lisätään vaiheittain. Nyt alkaa taas uusi vaihe. Saa nähdä miten vaikuttaa. Neurologi oli todennut, että lääkkeistä on hyviä kokemuksia ja jopa lähimuisti voisi hiukan parantua. Enemmän odotamme sitä, että sairaus ei etenisi niin nopeasti kuin tähän asti. Ensimmäinen lääke ei näyttänyt vaikuttavan millään tavalla tai siltä se tuntui, että sairaus eteni vuoden aikana todella vauhdilla.
Kyllä se on niin, että tuo viheliäinen Alzheimer on varsinainen lähimmäisten sairaus, kun asianomainen ei itse ymmärrä ko. sairautta sairastavansa.
Yritämme saada apua kotiin tällä viikolla ja nimenomaan "kaveriksi" pohjalta. Siinä voi käydä niin, että äiti ei halua jäädä kotiin, kun isä lähtee, mutta saapa nähdä. Ehkä siinä onnistutaankin. Parinkin tunnin breikki tekee hyvää.Vielä se mietityttää, että eikö Kelan tulisi tarjota jotain apua, nimenomaan kotiapua? Nyt meille on vaihtoehtona saada apua yksityiseltä puolelta. Se maksaa lähes 20e/h. Toki sen voi vähentää verotuksessa, mutta edelleen ihmetyttää, että mitenkähän on muiden samassa tilanteessa olevien kotiavun kanssa. Mitä kautta järjestitte apua?
- omainen
Huolimieli kirjoitti:
Vielä se mietityttää, että eikö Kelan tulisi tarjota jotain apua, nimenomaan kotiapua? Nyt meille on vaihtoehtona saada apua yksityiseltä puolelta. Se maksaa lähes 20e/h. Toki sen voi vähentää verotuksessa, mutta edelleen ihmetyttää, että mitenkähän on muiden samassa tilanteessa olevien kotiavun kanssa. Mitä kautta järjestitte apua?
Kela ei ole missään tekemisissä tämän kotiavun kanssa, mutta eläkkeeseen voi saada jotain lisäosaa, jos on olemassa joku sellainen sairaus, jonka vuoksi tarvitsee enemmän apua. Ja kustannuksia voi vähentää verotuksessa.
Kunnan tai kaupungin kotipalvelu on oikea osoite, josta apua pyydätte. Paikkakunnasta riippuen sitä on tarjolla joko riittävästi tai sitten sitä on vaadittava todella isoilla kirjaimilla ja esitettävä vaihtoehtona se, että muuten tämä potilas joudutaan laittamaan sairaalaan. Ei sekään ilmaista ole, mutta kutieninyksityistä kohtuullisempaa. - voi toimia
Huolimieli kirjoitti:
Vielä se mietityttää, että eikö Kelan tulisi tarjota jotain apua, nimenomaan kotiapua? Nyt meille on vaihtoehtona saada apua yksityiseltä puolelta. Se maksaa lähes 20e/h. Toki sen voi vähentää verotuksessa, mutta edelleen ihmetyttää, että mitenkähän on muiden samassa tilanteessa olevien kotiavun kanssa. Mitä kautta järjestitte apua?
Kunnallisen avun saaminen voi olla kiven alla, kun omaishoitaja (isäsi) on olemassa.
Yksityiseltä saa joustavampaa palvelua ja kustannuksia voi minimoida esim. tekemällä palveluntarjoajan kanssa vakituisen sopimuksen. Tällöin kotitalousvähennyksen voi merkkauttaa verokorttiinsa, eikä tarvitse odottaa lopullista verotusta saadakseen sen 60 % takaisin. Vähennyksen voitte saada te kaikki kolme, mutta mikäli vuosikatto 2300 € ei täyty, kulut kannattaa keskittää yhdelle ihmiselle 100 €:n omavastuun vuoksi.
Esim. jos hoitaja on n.4 tuntia viikossa, vuosiraja täyttyy yhden ihmisen kohdalla ja viikossa maksettavaa jää käytännössä 35 €. Eihän kuulosta kamalan pahalta?
Meillä on pakko jakaa, kun pienestä eläkkeestä maksetut verot ovat vähemmän kuin täysi vähennys. - Huolimieli
voi toimia kirjoitti:
Kunnallisen avun saaminen voi olla kiven alla, kun omaishoitaja (isäsi) on olemassa.
Yksityiseltä saa joustavampaa palvelua ja kustannuksia voi minimoida esim. tekemällä palveluntarjoajan kanssa vakituisen sopimuksen. Tällöin kotitalousvähennyksen voi merkkauttaa verokorttiinsa, eikä tarvitse odottaa lopullista verotusta saadakseen sen 60 % takaisin. Vähennyksen voitte saada te kaikki kolme, mutta mikäli vuosikatto 2300 € ei täyty, kulut kannattaa keskittää yhdelle ihmiselle 100 €:n omavastuun vuoksi.
Esim. jos hoitaja on n.4 tuntia viikossa, vuosiraja täyttyy yhden ihmisen kohdalla ja viikossa maksettavaa jää käytännössä 35 €. Eihän kuulosta kamalan pahalta?
Meillä on pakko jakaa, kun pienestä eläkkeestä maksetut verot ovat vähemmän kuin täysi vähennys.Hei!
Suurkiitos todella arvokkaista vinkeistä! Näiden asioiden kanssa on kyllä tosi yksin, kun ei tiedä mistä kysyä ja miten kannattaa toimia.
Mukavaa kevään odotusta! - olisko tästä apua?
Huolimieli kirjoitti:
Vielä se mietityttää, että eikö Kelan tulisi tarjota jotain apua, nimenomaan kotiapua? Nyt meille on vaihtoehtona saada apua yksityiseltä puolelta. Se maksaa lähes 20e/h. Toki sen voi vähentää verotuksessa, mutta edelleen ihmetyttää, että mitenkähän on muiden samassa tilanteessa olevien kotiavun kanssa. Mitä kautta järjestitte apua?
yhteys terveyskeskukseen/kotisairaanhoitoon/kunnan kotihoitoon; sieltä saat apua ja se ei maksa paljoa, jos esim. kotisairaanhoitaja käy siellä kotona niin ei maksa paljoa.Ja saatte ammatti-ihmisen siihen avuksi. En tiedä miten me olisimme pärjänneet ilman kotisairaanhoitajan tukea ja neuvoja!Ja toivottavasti teitä on neuvottu hakemaan esim. eläkeläisen hoitotukea, sen saa muistaakseni lääkärin B-lausunnolla.
- eräs omainen
asia joka tuli mieleeni on että isäsi on aivan välttämättä päästävä välillä muualle pois kotoa jos hän on se joka siellä on yleensä äitisi kanssa. Elämä alzheimeria sairastavan kanssa on suunnattoman raskasta ja se vie helposti aviosiipankin huonoon kuntoon. Minkä ikäisiä vanhempasi ovat?
- Huolimieli
Joo totta on. Isän on pakko saada apua ja päästä kotoa pois. Vanhempani eivät ovat kovin iäkkäitäkään, vasta kuusikymppisiä ja äidin kanssa tilanne on joka päivä melko mahdoton. Onko teillä kokemusta siitä, että Alzheimeria sairastava menee illalla nukkumaan ja herää puolen tunnin tai tunnin päästä, petaa sängyn, pukee päälleen ja uskoo, että on aamu. Hän ei tietenkään suostu menemään takaisin sänkyyn eikä ymmärrä, vaikka kuinka sanoo, että nyt on yö. Hän ei nuku päiväunia, että olisi siksi virkeä. Jos on hyviä vinkkejä tilanteen rauhoittamiseksi, niin otamme kiitollisina vastaan. Onko unilääke ainoa mahdollisuus vai voiko iltalääkkeitä antaa johonkin tiettyyn aikaan, vaikuttaisiko ne jotenkin?
- omainen
Huolimieli kirjoitti:
Joo totta on. Isän on pakko saada apua ja päästä kotoa pois. Vanhempani eivät ovat kovin iäkkäitäkään, vasta kuusikymppisiä ja äidin kanssa tilanne on joka päivä melko mahdoton. Onko teillä kokemusta siitä, että Alzheimeria sairastava menee illalla nukkumaan ja herää puolen tunnin tai tunnin päästä, petaa sängyn, pukee päälleen ja uskoo, että on aamu. Hän ei tietenkään suostu menemään takaisin sänkyyn eikä ymmärrä, vaikka kuinka sanoo, että nyt on yö. Hän ei nuku päiväunia, että olisi siksi virkeä. Jos on hyviä vinkkejä tilanteen rauhoittamiseksi, niin otamme kiitollisina vastaan. Onko unilääke ainoa mahdollisuus vai voiko iltalääkkeitä antaa johonkin tiettyyn aikaan, vaikuttaisiko ne jotenkin?
Ongelma on se, että dementikko ei muista eikä usko ilmiselviä todisteita: katso nyt ulos: yö nyt on kun on noin pimeää.
Yksi keino voi olla saada vauhtia päivään. Kun hän tekee jotain "työtä", hän tuntee itsensä väsyneeksi ja nukkuu paremmin. Tämän teho on kokeiltu todella vaikeasti dementoituneen ja agressiivisen potilaan kohdalla. Kun hän taisteli ulkona "kotiin lähtiessään" hoitajansa kanssa, hän nukkui yöt todella hyvin vaikka oli erittäin vaikea hoidettava kaikilla unilääkkeilläkin höystettynä laitoksessa.
Unilääkkeitä tietenkin kannattaa kokeilla, mutta ei niihin ole mitään luottamista. Jostakin syystä ne eivät oikein hyvin tehoa dementoituneille. Meilläkin joskus annettiin unilääke ja nukuttiin hyvin luottavaisesti. Onneksi oli koira, joka herätti kun uni oli puolen yön jälkeen loppunut ja hän oli lähtenyt liikkeelle. - keinoja on..
Huolimieli kirjoitti:
Joo totta on. Isän on pakko saada apua ja päästä kotoa pois. Vanhempani eivät ovat kovin iäkkäitäkään, vasta kuusikymppisiä ja äidin kanssa tilanne on joka päivä melko mahdoton. Onko teillä kokemusta siitä, että Alzheimeria sairastava menee illalla nukkumaan ja herää puolen tunnin tai tunnin päästä, petaa sängyn, pukee päälleen ja uskoo, että on aamu. Hän ei tietenkään suostu menemään takaisin sänkyyn eikä ymmärrä, vaikka kuinka sanoo, että nyt on yö. Hän ei nuku päiväunia, että olisi siksi virkeä. Jos on hyviä vinkkejä tilanteen rauhoittamiseksi, niin otamme kiitollisina vastaan. Onko unilääke ainoa mahdollisuus vai voiko iltalääkkeitä antaa johonkin tiettyyn aikaan, vaikuttaisiko ne jotenkin?
mahdollista että saisitte äitisi vaikka viikoksi johonkin muualle hoitoon? Saisitte sen ajan hengähtää.. Minkä asteiseksi äitisi sairaus on luokiteltu?Mielestäni teidän tulisi harkita hänen asumistaan jossain hoitokodissa, Ottakaa pian yhteyttä kotisairaanhoitoon, dementiahoitajaan tms.!! He osaavat neuvoa teitä parhaiten..
- Huolimieli
keinoja on.. kirjoitti:
mahdollista että saisitte äitisi vaikka viikoksi johonkin muualle hoitoon? Saisitte sen ajan hengähtää.. Minkä asteiseksi äitisi sairaus on luokiteltu?Mielestäni teidän tulisi harkita hänen asumistaan jossain hoitokodissa, Ottakaa pian yhteyttä kotisairaanhoitoon, dementiahoitajaan tms.!! He osaavat neuvoa teitä parhaiten..
Hei!
Äitini on vielä sen verran nuori ja kuitenkin melko hyväkuntoinen, että emme edes harkitse vielä hänen siirtämistään mihinkään laitokseen. Nyt ensimmäinen vaihe on saada apua kotiin. Se asia on onneksi nyt hoidossa ja toivotaan, etä saamme apua pian. - eräs dementikon omainen
Huolimieli kirjoitti:
Hei!
Äitini on vielä sen verran nuori ja kuitenkin melko hyväkuntoinen, että emme edes harkitse vielä hänen siirtämistään mihinkään laitokseen. Nyt ensimmäinen vaihe on saada apua kotiin. Se asia on onneksi nyt hoidossa ja toivotaan, etä saamme apua pian.olette näin ajatelleet niin eihän siinä sitten muu auta kun saada mahdollisimman monta ihmistä vuorottelemaan äitisi hoidossa että kaikki jaksaisivat! Onnea matkaan ja kerro joskus kuinka olette saaneet asiat hoidettua, meitä on paljon samassa tilanteessa ja on mielenkiintoista tietää mitä ratkaisuja muut tekevät ja miten ne toimii..
- ainoa tytär
eräs dementikon omainen kirjoitti:
olette näin ajatelleet niin eihän siinä sitten muu auta kun saada mahdollisimman monta ihmistä vuorottelemaan äitisi hoidossa että kaikki jaksaisivat! Onnea matkaan ja kerro joskus kuinka olette saaneet asiat hoidettua, meitä on paljon samassa tilanteessa ja on mielenkiintoista tietää mitä ratkaisuja muut tekevät ja miten ne toimii..
äitini kohdalla on ihan hyväksi ratkaisuksi osoittautunut se, että olen sosiaalihoitajan kanssa yhteistyössä järjestänyt äidille kerhopäiviä ensin kerran ja nyt 2 kertaa/viikko. Kerhossa on muitakin muistihäiriöisiä ja hoitajat paikalla. Äiti haetaan aamulla, aamupala syödään kerhossa, samoin lounas ja iltapäiväkahvi. Lisäksi ulkoilevat, laulavat, leipovat yms. ja äiti on ihmeen hyvin viihtynyt. Takaisin tuonti on sitten iltpäivällä n. klo 15 tienoilla. Kotisairaanhoito huolehtii kerhoonlähdön aina, joten arvostan suuresti kotisairaanhoidon palveluita myös. Suosittelen lämpimästi kerhoa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1404411- 902094
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152061Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi721841Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541512Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421512VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041375- 751306
- 991248
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201099