Viljelijän palkka

juuri tuottaakin, kun osa pääomista on jo kohtuullisella "korkotilillä", eikä kiinni miljoonanavetassa, jonka tuotto olisi arvailuja.

Urakoitsijan käytöllä tunnit ja pääomantarve vähenee... Pellon kustannukset on pidettävä kurissa jättämällä kalliit pellot suosiolla kahden euron tuntipalkkaan tyytyville.

hyvin tienaava kirjoitti:

Urakoitsijan käytöllä tunnit ja pääomantarve vähenee... Pellon kustannukset on pidettävä kurissa jättämällä kalliit pellot suosiolla kahden euron tuntipalkkaan tyytyville.

Lue lisää

Ei se hyvä tuntipalkka kerro vielä mitään, jos teet vain muutaman kymmenen tuntia vuodessa.

Karjatilalla tulee tunteja paljon. Tuntipalkka pieni, mutta taloudellinen tulos parempi.

Esim. minun 55ha peltoa ja 120 sonnia tuottaa palkkaa paremmin kuin 200ha viljatila.

Tuntipalkka ehkä heikompi, mutta lopputulos parempi.

opettajaks. Kyllä me tunnemme politiikoille ja asiaa tuntemattomille tyrkytetyn laskentatavan. Paljonko ite saat pääomalle korkoa, elä tyrkytä muille tapojas agitaattori.

Niitä tunteja?? kirjoitti:

Ei se hyvä tuntipalkka kerro vielä mitään, jos teet vain muutaman kymmenen tuntia vuodessa.

Karjatilalla tulee tunteja paljon. Tuntipalkka pieni, mutta taloudellinen tulos parempi.

Esim. minun 55ha peltoa ja 120 sonnia tuottaa palkkaa paremmin kuin 200ha viljatila.

Tuntipalkka ehkä heikompi, mutta lopputulos parempi.

Lue lisää

Paskan kummina ei voine elämänlaadusta paljoa puhua.

ei kannata ruveta kirjoitti:

opettajaks. Kyllä me tunnemme politiikoille ja asiaa tuntemattomille tyrkytetyn laskentatavan. Paljonko ite saat pääomalle korkoa, elä tyrkytä muille tapojas agitaattori.

Jos et tarvitse pääomalle korkoa, lainaa mulle pari miljoonaa, maksan 10 vuoden päästä takaisin ilman korkoa.

ei ole välttämättä jäähdyttelyä. Kaikilla ei vain ole edellytyksiä esim peltokilpailun vuoksi laajentamalla lisätä tuloja. Myös Urakointia tekevälle osapuolelle tulos paranee suuremman käyttöasteen myötä. Hyöty on molemminpuolista.

käyttö kirjoitti:

ei ole välttämättä jäähdyttelyä. Kaikilla ei vain ole edellytyksiä esim peltokilpailun vuoksi laajentamalla lisätä tuloja. Myös Urakointia tekevälle osapuolelle tulos paranee suuremman käyttöasteen myötä. Hyöty on molemminpuolista.

Lue lisää

Tuossa on asiaa, kalliin kaluston pitäisi pyöriä yli 1000 h vuodessa, jotta pääomakulut pysyisivät kurissa. Tiedän monia tiloja, joilla on useita traktoreita, osa tosin vanhoja pieniä, mutta yhteistuntimäärä saattaa jäädä alle 500:n, jolloin tuntikustannus on huima. Urakoitsijan käyttäminen omilla pelloilla näyttää olevan kuitenkin monelle vaikea, vaikka loppujen lopuksi molemmat hyötyisivät tästä merkittävästi, liekö kateutta vai oman työn ja tekemisen korostusta. Kun osaisi hellittää vähän, saattaisi jäädä aikaa enemmän vaikka kalastukseen ja ikäkin saattaisi jatkua.

että verotettvasta tulosta jää vain pääomatulo-osuutta, ei ansiotulo-osuutta. Kiitos keinotekoisen "nettovarallisuuden" laskennan. Sinne on mennyt monena vuonna kunnallisvähennykset ja valtion tarjoamat verohyödyt. No helppo on laskea miten veroja menee, kun prosentti on 28.

Olen siis tehnyt työtä ilman ansituloa (palkkaa). "Pääoman tuotoa" on kylläkin tullut.

kävi niin, kirjoitti:

että verotettvasta tulosta jää vain pääomatulo-osuutta, ei ansiotulo-osuutta. Kiitos keinotekoisen "nettovarallisuuden" laskennan. Sinne on mennyt monena vuonna kunnallisvähennykset ja valtion tarjoamat verohyödyt. No helppo on laskea miten veroja menee, kun prosentti on 28.

Olen siis tehnyt työtä ilman ansituloa (palkkaa). "Pääoman tuotoa" on kylläkin tullut.

Lue lisää

Pääomatuloloukusta on helppo tulla ulos ja ehdottomasti myös kannattavaa!
Oletko vaatinut pääomatulo-osuuden laskemista 10 prosentin mukaan, entä oletko jättänyt poistot tekemättä? Maatalouteen liittyvät omistukset voit ilmoittaa nimellisarvosta (jos hyväksyvät) tai lunastaa kokonaan pois. Viimeinen keino on ottaa lainaa ja sijoittaa se johonkin muualle, esimerkiksi määräaikaistalletuksiin!

käyttö kirjoitti:

ei ole välttämättä jäähdyttelyä. Kaikilla ei vain ole edellytyksiä esim peltokilpailun vuoksi laajentamalla lisätä tuloja. Myös Urakointia tekevälle osapuolelle tulos paranee suuremman käyttöasteen myötä. Hyöty on molemminpuolista.

Lue lisää

Minäkin sekä urakoin, että käytän urakointipalveluja ja lisäksi myös hieman jäähdyttelen, mutta kysyisin kuinka karjanpitdon voi kannattavasti ulkoistaa ja varsinkin täällä etelä-suomessa. Tuskin kenellekkään on epäselvää se, että kasvinviljelyssä saavuttaa kaikilla tavoilla hyvän tuntipalkan (jopa kymmeniä euroja tunnissa), mutta kuinka vastaava temppu tehdään karjataloudessa?

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Pääomatuloloukusta on helppo tulla ulos ja ehdottomasti myös kannattavaa!
Oletko vaatinut pääomatulo-osuuden laskemista 10 prosentin mukaan, entä oletko jättänyt poistot tekemättä? Maatalouteen liittyvät omistukset voit ilmoittaa nimellisarvosta (jos hyväksyvät) tai lunastaa kokonaan pois. Viimeinen keino on ottaa lainaa ja sijoittaa se johonkin muualle, esimerkiksi määräaikaistalletuksiin!

Lue lisää

huuli pyöreänä ihan pitää näitä lukea.

vasta ovat kirjoitti:

huuli pyöreänä ihan pitää näitä lukea.

Maatalousyrittäjän pitää tänäpäivänä olla myös taitava talousmies. Tukiehtojen yksi vaatimus nykyään on koulutus jonka pitää sisältää vähintään 10vk talous opintoja.

Mitenkä voit väittää ettei maatalous kannata?

Olen seurannut kirjoitteluasi ja yleensä valitat tukien pienuutta ja yleensäkin heikkoa kannattavuutta. Tai sitä, että c-alueen tuet ovat niin paljon suuremmat kuin AB-alueella. Hyvinpä näytät kuitenkin tienaavan vaikka tuet ovat niin pienet ja tuottaja hinnat naurettavia.

C-alueen viljelijä kirjoitti:

Mitenkä voit väittää ettei maatalous kannata?

Olen seurannut kirjoitteluasi ja yleensä valitat tukien pienuutta ja yleensäkin heikkoa kannattavuutta. Tai sitä, että c-alueen tuet ovat niin paljon suuremmat kuin AB-alueella. Hyvinpä näytät kuitenkin tienaavan vaikka tuet ovat niin pienet ja tuottaja hinnat naurettavia.

Lue lisää

Kyllä nimenomaan kasvinviljely kannattaa ja myös täällä etelässä. Sitä olen lähinnä harmitellut, että karjatalouden kannattavuus on huono täällä etelässä (ja nimenomaan hallinnollisten päätösten takia, jotka on tehnyt kepulaiset ministerit). Se hyvä puoli AB-alueen huonommissa karjatuissa on se, että minullekkin on alkanut siunaantua vapaa-aikaa,kun olen myynyt karjaa pois liki sata päätä. Kuinka ollakkaan kaikki eloon myymäni eläimet ovat jatkaneet tuotantoa C-alueella! Mutta en halua valittaa ja kasvinviljelyn kannattavuus on erinomainen koko maassa. Tuloista voin sanoa sen, että missä tahansa työssä tienaa saman kolmentuhannen tunnin työllä ja 300 tuhannen euron sijoituksella!
Ps. Missään oloissa en myönnä kadehtivani ketään.
Jos naapurin puolella ruoho näyttää vihreämmältä, niin silloin kannattaa lannoittaa omansa!

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Kyllä nimenomaan kasvinviljely kannattaa ja myös täällä etelässä. Sitä olen lähinnä harmitellut, että karjatalouden kannattavuus on huono täällä etelässä (ja nimenomaan hallinnollisten päätösten takia, jotka on tehnyt kepulaiset ministerit). Se hyvä puoli AB-alueen huonommissa karjatuissa on se, että minullekkin on alkanut siunaantua vapaa-aikaa,kun olen myynyt karjaa pois liki sata päätä. Kuinka ollakkaan kaikki eloon myymäni eläimet ovat jatkaneet tuotantoa C-alueella! Mutta en halua valittaa ja kasvinviljelyn kannattavuus on erinomainen koko maassa. Tuloista voin sanoa sen, että missä tahansa työssä tienaa saman kolmentuhannen tunnin työllä ja 300 tuhannen euron sijoituksella!
Ps. Missään oloissa en myönnä kadehtivani ketään.
Jos naapurin puolella ruoho näyttää vihreämmältä, niin silloin kannattaa lannoittaa omansa!

Lue lisää

Entisenä karjatilallisena olen ihan samaa mieltä karjatilallisten suuremmasta työmäärästä. Nimenomaan karjanhoidon työt on käytännössä pakko tehdä itse kun työvoimaa ei ole edes saatavissa. Peltotöitä monen laajentavan karjatilankin kannattaisi ulkoistaa jos hyviä yhteistyökumppaneita löytyy.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Pääomatuloloukusta on helppo tulla ulos ja ehdottomasti myös kannattavaa!
Oletko vaatinut pääomatulo-osuuden laskemista 10 prosentin mukaan, entä oletko jättänyt poistot tekemättä? Maatalouteen liittyvät omistukset voit ilmoittaa nimellisarvosta (jos hyväksyvät) tai lunastaa kokonaan pois. Viimeinen keino on ottaa lainaa ja sijoittaa se johonkin muualle, esimerkiksi määräaikaistalletuksiin!

Lue lisää

että minun on mentävä "verosuunnittelukurssille". Kiitos.

"Lyhyellä tähtäimellä maataloudesta todella saa hyvän tuntipalkan(kin), kun ei tarvitse investoida, eikä pääomille laskea tuottoa."

Täytyy se pääomantuotto jäähdytellessäkin ottaa huomioon: Vaikka kalusto olisikin poistettu, sillä on jäljellä myyntiarvo (jossa kiinni oleva pääoma on poissa muusta sijoitustoiminnasta tms) ja kaluston arvo lisäksi pienenee koko ajan merkittävästi.

Sitten tuo sinun palkkalaskelmasi mielestäni heittää sen verran, että tuskin sinulla on omaa pääomaa kiinni nelinkertaisesti nettovarallisuuteen verrattuna, virallisissakin laskelmissa pääoman tuottona käytetään viittä prosenttia.
300 000 x 0,05 = 15 000

Ja luultavasti laskelmassai on jo mukana sivuansiot, eli koneurakointi, jota toimintaa yleensä oma maatalous saattaa vielä haitatakin;)

-Haastaja- kirjoitti:

"Lyhyellä tähtäimellä maataloudesta todella saa hyvän tuntipalkan(kin), kun ei tarvitse investoida, eikä pääomille laskea tuottoa."

Täytyy se pääomantuotto jäähdytellessäkin ottaa huomioon: Vaikka kalusto olisikin poistettu, sillä on jäljellä myyntiarvo (jossa kiinni oleva pääoma on poissa muusta sijoitustoiminnasta tms) ja kaluston arvo lisäksi pienenee koko ajan merkittävästi.

Sitten tuo sinun palkkalaskelmasi mielestäni heittää sen verran, että tuskin sinulla on omaa pääomaa kiinni nelinkertaisesti nettovarallisuuteen verrattuna, virallisissakin laskelmissa pääoman tuottona käytetään viittä prosenttia.
300 000 x 0,05 = 15 000

Ja luultavasti laskelmassai on jo mukana sivuansiot, eli koneurakointi, jota toimintaa yleensä oma maatalous saattaa vielä haitatakin;)

Lue lisää

Noo eipä niillä koneilla kummoista myyntiarvoa ole, jos ne ovat kokonaan poistettu, minulla poistamaton kone- ja kalustopääoma oli n 160 tonnia. Hyvä kauppamies voisi niistä juuri omansa pois saada, mutta tiukkaa ehkä tekisi. Poikkeuksen muodostaa tietysti tilanne, jossa esim varauksilla on kalustoa tai rakennuksia poistettu nopeaan tahtiin. Menovaraukset ovat siksikin hyviä, kun niitä ei vähennetä nettovarallisuudesta. Toisaalta seuraavassa lauseessa käännät asian päinvastoin, kun epäilet etten ole sijoittanut maatalouteen nettovarallisuuslaskelman osoittamaa summaa enempää. En ole tarkkaan laskenut todellisen ja nettovarallisuuslaskelman välistä suhdetta, mutta seuraavia asioita puuttuu laskelmasta;
-Pellon verotusarvo 9600 euroa/22 hehtaaria, eli taisin maksaa enemmän.
-Karjaa on vieläkin n 140 eläintä, joilla vieläkin jokin arvo, mutta ei laskelmissa mukana.
-Rehuja on varastossa esim n 1500 pyröpaalia, nykyhinnoilla taitaisi olla 30-50000 euroa arvo ja lisäksi hieman viljaa sekä kivennäisiä.
Ensikesän käärintämuovit ja sidontaverkot odottelevat hallissa käyttöään ja laskuttamaan pääsen ehkä ensi syksynä ja seuraavana talvena ja omista rehuista nuo kulut palautuu seuraavan vuoden vasikkatilityksissä. Muoveissa ja verkossa rahaa kiinni reilut 20 tonnia.
-Polttoöljyä on n 4000 litraa säiliöissä tällä hetkellä, lisäksi muita öljytuotteita sekä huoltotarvikkeita ja varaosia jonkinverran.
-Itselläni ei ole kiintiöitä, eikä ostettuja tukioikeuksia ainakaan vielä, mutta kait niihin sijoitetunkin rahan täytyisi tuottaa.
-Monta asiaa taisi listasta unohtua, mutta minulle tulot tulevat lähinnä syksyisin, joten jonkin verran käyttöpääomaakin täytyy olla yrityksen pyörittämiseen makaamassa käyttötilin puolentoista prossan korolla.
-Ennenmainittujen lisäksi minulla on pääoman tuottovaatimus kymmenisen prosenttia, vai sijoittaisitko sinä maatlouteen pienemmällä korolla mitä esimerkiksi osakemarkkinat tarjoavat?

Kyllä laskelmissa on mukana sivuansiot, eli minulla lähinnä koneurakointi, jonka osuus liikevaihdosta on vuodesta riippuen n 15 prossaa ja tuloksesta ehkä 5-10 prosenttia, eli sivuansio tuppaa paremminkin haittaamaan omaa tuotantoa...

vasta ovat kirjoitti:

huuli pyöreänä ihan pitää näitä lukea.

se tämä hoastaja onki semmonen peäoma guru ettäs sillon oikeen pakkomielle siitä van eipä näy paljo konneihen ja niijen arvon päälle ymmärtävän josko muunkaan kohan vaan räksyttää räkäposkella.

Tässä on yksi jäähdyttelijä,joka
jäähdyttää eläkeikään asti.Eikö
tämä ole jo nähty. Eu-aikana
ensimäisessä aallossa investoineet
ovat huomanneet hankeensa kovin
vaatimattomiksi,eli laajenna taas
puolella ja jne,,,.Mikään ei riitä
kuitenkaan,eli sidotun pääoman
ja työtuntien määrä vain kasvaa,
mutta tuntipalkka alenee.
Itse minimoin kustanukset ja työmäärän.
Näin vapautuvan ajan ja pääoman käytän
lisäansioihin,usealla eri alalla.
Tästä hyödyn ihan itse 100%,surauksena
mm hyvä terveys ja stressitön elämä.
Suosittelen.

tasu,,, kirjoitti:

Tässä on yksi jäähdyttelijä,joka
jäähdyttää eläkeikään asti.Eikö
tämä ole jo nähty. Eu-aikana
ensimäisessä aallossa investoineet
ovat huomanneet hankeensa kovin
vaatimattomiksi,eli laajenna taas
puolella ja jne,,,.Mikään ei riitä
kuitenkaan,eli sidotun pääoman
ja työtuntien määrä vain kasvaa,
mutta tuntipalkka alenee.
Itse minimoin kustanukset ja työmäärän.
Näin vapautuvan ajan ja pääoman käytän
lisäansioihin,usealla eri alalla.
Tästä hyödyn ihan itse 100%,surauksena
mm hyvä terveys ja stressitön elämä.
Suosittelen.

Lue lisää

Kauhulla olen katsellut vierestä joitakin hurjia lypsykarjalaajennuksia, joissa uuden investoinnin lainoilla maksellaan edellisen investoinnin lainoja pois, vauhti kiihtyy ja loppua ei näy... No jos joku sopii yhdelle niin se ei käy kaikille, osa menestyy hurjilla investoinneillakin eikä koe sitä liian stressaavanakaan.
Ps. Maatalous kannattaa parhaiten silloin kun sen lopettaa, vai mitä peltojen myyjät ja vuokraajat?

åkke kirjoitti:

se tämä hoastaja onki semmonen peäoma guru ettäs sillon oikeen pakkomielle siitä van eipä näy paljo konneihen ja niijen arvon päälle ymmärtävän josko muunkaan kohan vaan räksyttää räkäposkella.

Lue lisää

Ei ollut mun talousneuvoja, vaan Paalinpyörittäjän.

Asiasta olen tosin täysin samaa mieltä Paalinpyörittäjän kanssa, siihen ei oikein ole muuta lisättävää kuin, että kannattaa laskea tarkkaan ettei pääomatuloloukun välttäminen tule kalliimmaksi kuin loukkuun joutuminen.

Minäkin olen jättänyt konepoistoja tekemättä, (koska olen ollut optimistinen seuraavan vuoden tulojen suhteen), tästä on aiheutunut korkotappiota, kun verot on tavallaan maksettu etukäteen.

"van eipä näy paljo konneihen ja niijen arvon päälle ymmärtävän"

Mikä ymmärryksessäni on vikana? Koneissa on kiinni pääomaa ja niiden arvo alenee, tästä ei liene erimielisyyttä?
Jos poistot ovat pienemmät kuin arvon alenema, osan viivan alle jääneestä tuloksesta syö arvon aleneminen, eli toisin sanoen silloin "syödään seiniä".

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Noo eipä niillä koneilla kummoista myyntiarvoa ole, jos ne ovat kokonaan poistettu, minulla poistamaton kone- ja kalustopääoma oli n 160 tonnia. Hyvä kauppamies voisi niistä juuri omansa pois saada, mutta tiukkaa ehkä tekisi. Poikkeuksen muodostaa tietysti tilanne, jossa esim varauksilla on kalustoa tai rakennuksia poistettu nopeaan tahtiin. Menovaraukset ovat siksikin hyviä, kun niitä ei vähennetä nettovarallisuudesta. Toisaalta seuraavassa lauseessa käännät asian päinvastoin, kun epäilet etten ole sijoittanut maatalouteen nettovarallisuuslaskelman osoittamaa summaa enempää. En ole tarkkaan laskenut todellisen ja nettovarallisuuslaskelman välistä suhdetta, mutta seuraavia asioita puuttuu laskelmasta;
-Pellon verotusarvo 9600 euroa/22 hehtaaria, eli taisin maksaa enemmän.
-Karjaa on vieläkin n 140 eläintä, joilla vieläkin jokin arvo, mutta ei laskelmissa mukana.
-Rehuja on varastossa esim n 1500 pyröpaalia, nykyhinnoilla taitaisi olla 30-50000 euroa arvo ja lisäksi hieman viljaa sekä kivennäisiä.
Ensikesän käärintämuovit ja sidontaverkot odottelevat hallissa käyttöään ja laskuttamaan pääsen ehkä ensi syksynä ja seuraavana talvena ja omista rehuista nuo kulut palautuu seuraavan vuoden vasikkatilityksissä. Muoveissa ja verkossa rahaa kiinni reilut 20 tonnia.
-Polttoöljyä on n 4000 litraa säiliöissä tällä hetkellä, lisäksi muita öljytuotteita sekä huoltotarvikkeita ja varaosia jonkinverran.
-Itselläni ei ole kiintiöitä, eikä ostettuja tukioikeuksia ainakaan vielä, mutta kait niihin sijoitetunkin rahan täytyisi tuottaa.
-Monta asiaa taisi listasta unohtua, mutta minulle tulot tulevat lähinnä syksyisin, joten jonkin verran käyttöpääomaakin täytyy olla yrityksen pyörittämiseen makaamassa käyttötilin puolentoista prossan korolla.
-Ennenmainittujen lisäksi minulla on pääoman tuottovaatimus kymmenisen prosenttia, vai sijoittaisitko sinä maatlouteen pienemmällä korolla mitä esimerkiksi osakemarkkinat tarjoavat?

Kyllä laskelmissa on mukana sivuansiot, eli minulla lähinnä koneurakointi, jonka osuus liikevaihdosta on vuodesta riippuen n 15 prossaa ja tuloksesta ehkä 5-10 prosenttia, eli sivuansio tuppaa paremminkin haittaamaan omaa tuotantoa...

Lue lisää

Ehkä aloittajan tapauksessa poistetuillakin koneilla on jäännösarvoa ja sen alenemaa tehtyä työtuntia kohden? Sitä lähinnä tarkoitin.

Esim. näyttää nytkin vaikkapa ruokohelven viljelyn kannattavuus perustuvan kotieläintuotannolla hankittujen nurmikoneiden loppuunajamiseen, itse viljelyllä investointeja ei pysty maksamaan. Monilla viljatiloillakin viljelyn kannattavuus saattaa perustua olemassa olevan kaluston loppuun käyttämiseen.

"-Ennenmainittujen lisäksi minulla on pääoman tuottovaatimus kymmenisen prosenttia, vai sijoittaisitko sinä maatalouteen pienemmällä korolla mitä esimerkiksi osakemarkkinat tarjoavat?"

Toisessa viestissäsi heitit summaksi 300 tonnia, siitä nappasin sen hattuvakioksi;)

Käytän sellaista prosenttia, millä saan maatalouteen "upotettujen" rahojen sijalle lainattua vastaavan summan, eli n. 5% riippuen "kiinnityksen korkeudesta suhteessa savupiipun korkeuteen":)

Jos 10;llä prosentilla ryhtyy laskemaan, joutuu esim. traktorille hankkimaan työtä useita satoja tunteja enemmän vuodessa, kuin viiden prosentin mukaan laskettaessa.

-Haastaja- kirjoitti:

Ehkä aloittajan tapauksessa poistetuillakin koneilla on jäännösarvoa ja sen alenemaa tehtyä työtuntia kohden? Sitä lähinnä tarkoitin.

Esim. näyttää nytkin vaikkapa ruokohelven viljelyn kannattavuus perustuvan kotieläintuotannolla hankittujen nurmikoneiden loppuunajamiseen, itse viljelyllä investointeja ei pysty maksamaan. Monilla viljatiloillakin viljelyn kannattavuus saattaa perustua olemassa olevan kaluston loppuun käyttämiseen.

"-Ennenmainittujen lisäksi minulla on pääoman tuottovaatimus kymmenisen prosenttia, vai sijoittaisitko sinä maatalouteen pienemmällä korolla mitä esimerkiksi osakemarkkinat tarjoavat?"

Toisessa viestissäsi heitit summaksi 300 tonnia, siitä nappasin sen hattuvakioksi;)

Käytän sellaista prosenttia, millä saan maatalouteen "upotettujen" rahojen sijalle lainattua vastaavan summan, eli n. 5% riippuen "kiinnityksen korkeudesta suhteessa savupiipun korkeuteen":)

Jos 10;llä prosentilla ryhtyy laskemaan, joutuu esim. traktorille hankkimaan työtä useita satoja tunteja enemmän vuodessa, kuin viiden prosentin mukaan laskettaessa.

Lue lisää

Ruokohelpi on tällä hetkellä täysin energiakasvitukiporkkanan varassa. Vapo ei maksa edes paalauskustannusta sille toimitetuista paaleista, rahdista ja lannoituskulusta puhumattakaan. Jotkut kolleegat ovat kylväneet joitakin kuivatuksen suhteen ongelmallisia lohkoja "pysyviksi" helpipelloiksi, joiden sadon käyttävät kuivikkeena. Pärjää kyllä hintakilpailussa turpeen kanssa.
Edelleen siitä pääoman tuottovaatimuksesta senverran, että ilman nettovarallisuuteen perustuvaa pääomatulohyötyä ilman muuta investoisin maatalouteen vain lainarahaa, mutta samalla koko tulos muuttuisi ansiotuloksi. Minulla kovan rahan marginaali on 0,35 eikä lainojen suoraveloituksista peritä mitään palkkioita.
Maatalouteen sijoitettu oma pääoma taitaa mennä jopa ylikin tuon 300 tonnia riippuen siitä miten arvottaa eläinpääoman ja rehuvarastot.
Lso maksaa 10 prossaa ja Atria 20 prossaa jäsenpääomalle korkoa.
Se pääoman tuottovaatimus tuo myös ongelmia, olen ollut koko talven sellaisessa lievässä traktorikuumeessa mutta aina se menee ohi, kun laskee paljonko esim. rahastoista saa tuottoa sillä traktorin hinnalla. Minulla on kaksi ja puoli traktoria ja kait niihin reilut 2000 tuntia tulee vuosittain, vaikka olen koittanut töitä karsia pois vähän joka vaiheesta.
Ps. Sentään yhden dieselin hankin tammikuussa, kun vaihdoin vanhan Corollani Mersuun, mutta en sentään laskeskele yksityistalouden hankinnoille tuottovaatimusta, se tuotto kait syntyy mukavuuden tunteesta...

-Haastaja- kirjoitti:

Ei ollut mun talousneuvoja, vaan Paalinpyörittäjän.

Asiasta olen tosin täysin samaa mieltä Paalinpyörittäjän kanssa, siihen ei oikein ole muuta lisättävää kuin, että kannattaa laskea tarkkaan ettei pääomatuloloukun välttäminen tule kalliimmaksi kuin loukkuun joutuminen.

Minäkin olen jättänyt konepoistoja tekemättä, (koska olen ollut optimistinen seuraavan vuoden tulojen suhteen), tästä on aiheutunut korkotappiota, kun verot on tavallaan maksettu etukäteen.

"van eipä näy paljo konneihen ja niijen arvon päälle ymmärtävän"

Mikä ymmärryksessäni on vikana? Koneissa on kiinni pääomaa ja niiden arvo alenee, tästä ei liene erimielisyyttä?
Jos poistot ovat pienemmät kuin arvon alenema, osan viivan alle jääneestä tuloksesta syö arvon aleneminen, eli toisin sanoen silloin "syödään seiniä".

Lue lisää

Se poistojen "säästäminen" on todella kaksipiippuinen juttu. Toisaalta niiltä osin verot joutuu maksamaan vuotta aikaisemmin, mutta toisaalta nettovarallisuus kasvaa säästetyn poiston verran, jolla on taas tuo 4 prosentin korkotuotto, eli laskennallinen pääomatulo-osuus kerrottuna 20 prossalla!
Esimerkiksi jätät 1000 euron poiston tekemättä ja maksat siitä 350 euroa veroa, seuraavana vuonna pääomatulo-osuutta on 1000 enempi, josta 200 pääomatulo-osuutta. Tällöin saat laskennallisen korkotuoton(200 euroa) tuolle lisäveroihin sijoittamallesi summalle(350 euroa).
Rakennuksien suhteen tilanne on ongelmallisempi, olen hyvinä vuosina lykännyt varausten purkamista, mutta silloin joutuu vastaavasti maksamaan kiinteistöveroa, joka on täällä 0,9 prosenttia, eli rakennuspoistosta pidättäytymällä syntyvää pääomatulo-osuutta kohti 4,5 prosenttia. Eli vero siitä osasta pääomatuloa on 32,5 prosenttia, joka kannattaa maksaa silloin, kun ansiotulo-osuus nousee yli 20600 euroa(valtioverotaulukon toinen porras).
Laskelmissa kannattaa ottaa vielä huomioon sv-maksu, joka menee kuitenkin myel-työtuloperusteisesti, eli vero välillä 12400-20600 on siten noin 30,5 omassa kunnassani.
Eikös ollutkin yksinkertaisesti selitetty.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Ruokohelpi on tällä hetkellä täysin energiakasvitukiporkkanan varassa. Vapo ei maksa edes paalauskustannusta sille toimitetuista paaleista, rahdista ja lannoituskulusta puhumattakaan. Jotkut kolleegat ovat kylväneet joitakin kuivatuksen suhteen ongelmallisia lohkoja "pysyviksi" helpipelloiksi, joiden sadon käyttävät kuivikkeena. Pärjää kyllä hintakilpailussa turpeen kanssa.
Edelleen siitä pääoman tuottovaatimuksesta senverran, että ilman nettovarallisuuteen perustuvaa pääomatulohyötyä ilman muuta investoisin maatalouteen vain lainarahaa, mutta samalla koko tulos muuttuisi ansiotuloksi. Minulla kovan rahan marginaali on 0,35 eikä lainojen suoraveloituksista peritä mitään palkkioita.
Maatalouteen sijoitettu oma pääoma taitaa mennä jopa ylikin tuon 300 tonnia riippuen siitä miten arvottaa eläinpääoman ja rehuvarastot.
Lso maksaa 10 prossaa ja Atria 20 prossaa jäsenpääomalle korkoa.
Se pääoman tuottovaatimus tuo myös ongelmia, olen ollut koko talven sellaisessa lievässä traktorikuumeessa mutta aina se menee ohi, kun laskee paljonko esim. rahastoista saa tuottoa sillä traktorin hinnalla. Minulla on kaksi ja puoli traktoria ja kait niihin reilut 2000 tuntia tulee vuosittain, vaikka olen koittanut töitä karsia pois vähän joka vaiheesta.
Ps. Sentään yhden dieselin hankin tammikuussa, kun vaihdoin vanhan Corollani Mersuun, mutta en sentään laskeskele yksityistalouden hankinnoille tuottovaatimusta, se tuotto kait syntyy mukavuuden tunteesta...

Lue lisää

maatalouden ajoja, nii se menee automaattisesti kalustoon, se vaan, että alvia siitä eikä sen kuluista et saa missään vähentää koska on henkilöauto. Toisaalta siitä saa hyvät km rahat,jos pystyt pitämään pois kalustosta ja ajat muuten paljon.

yli puolet kirjoitti:

maatalouden ajoja, nii se menee automaattisesti kalustoon, se vaan, että alvia siitä eikä sen kuluista et saa missään vähentää koska on henkilöauto. Toisaalta siitä saa hyvät km rahat,jos pystyt pitämään pois kalustosta ja ajat muuten paljon.

Lue lisää

Juu mielessä kävi sekin, mutta alvia ei saa vähentää ja kaiketi myydessä tai vaihtaessa hintaan on lisättävä alvi. Joten jatkan vanhaa käytäntöä, jossa vähennän n 8500-9500 kilsaa maatalousajoa sillä 42 sentillä kilometri. Ainakin vanhan Corollan kanssa kilometrivähennys oli jopa todellisia kuluja suurempi. Corollan ajomäärästä yli puolet oli maatalousajoa, mutta verottaja ei puuttunut siihen millään tavalla, eihän sillä autolla ollut arvoa jäljellä muutenkaan. Mesellä tulee kyllä ajeltua enempi, nyt jo 6000 kilsaa tullu ja auto tuli mulle tammikuun loppupuolella!

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Kauhulla olen katsellut vierestä joitakin hurjia lypsykarjalaajennuksia, joissa uuden investoinnin lainoilla maksellaan edellisen investoinnin lainoja pois, vauhti kiihtyy ja loppua ei näy... No jos joku sopii yhdelle niin se ei käy kaikille, osa menestyy hurjilla investoinneillakin eikä koe sitä liian stressaavanakaan.
Ps. Maatalous kannattaa parhaiten silloin kun sen lopettaa, vai mitä peltojen myyjät ja vuokraajat?

Lue lisää

Maatalous kannattaa loistavasti sivutoimisena, eli viljaa peltoon, ja muualle töihin. Työtunnit vain 6 tuntia/viljelty hehtaari vuositasolla. 50 ha viljatilaa pyörii 300 tunnin työllä vuodessa.- - Eikä haittaa vaikka palkkatyössä maksetaankin aika heikkoa liksaa, ei tarvi yksin niillä ansioilla elää!
- Sivutoiminenkin maataousyrittäjyys mahdollistaa mahtavat verovähennykset monista normaalisti yksityistalouden kuluista. Verotajan piikkiin vain omia menoja raakasti, ja hyvin menee. Rahasta ei pulaa ole ollut.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Se poistojen "säästäminen" on todella kaksipiippuinen juttu. Toisaalta niiltä osin verot joutuu maksamaan vuotta aikaisemmin, mutta toisaalta nettovarallisuus kasvaa säästetyn poiston verran, jolla on taas tuo 4 prosentin korkotuotto, eli laskennallinen pääomatulo-osuus kerrottuna 20 prossalla!
Esimerkiksi jätät 1000 euron poiston tekemättä ja maksat siitä 350 euroa veroa, seuraavana vuonna pääomatulo-osuutta on 1000 enempi, josta 200 pääomatulo-osuutta. Tällöin saat laskennallisen korkotuoton(200 euroa) tuolle lisäveroihin sijoittamallesi summalle(350 euroa).
Rakennuksien suhteen tilanne on ongelmallisempi, olen hyvinä vuosina lykännyt varausten purkamista, mutta silloin joutuu vastaavasti maksamaan kiinteistöveroa, joka on täällä 0,9 prosenttia, eli rakennuspoistosta pidättäytymällä syntyvää pääomatulo-osuutta kohti 4,5 prosenttia. Eli vero siitä osasta pääomatuloa on 32,5 prosenttia, joka kannattaa maksaa silloin, kun ansiotulo-osuus nousee yli 20600 euroa(valtioverotaulukon toinen porras).
Laskelmissa kannattaa ottaa vielä huomioon sv-maksu, joka menee kuitenkin myel-työtuloperusteisesti, eli vero välillä 12400-20600 on siten noin 30,5 omassa kunnassani.
Eikös ollutkin yksinkertaisesti selitetty.

Lue lisää

"Esimerkiksi jätät 1000 euron poiston tekemättä ja maksat siitä 350 euroa veroa, seuraavana vuonna pääomatulo-osuutta on 1000 enempi, josta 200 pääomatulo-osuutta. Tällöin saat laskennallisen korkotuoton(200 euroa) tuolle lisäveroihin sijoittamallesi summalle(350 euroa)."

Hetkinen, seuraavan vuoden laskennallinen korkotuottohan ei mitenkään ole tuo 200.
Saat ainoastaan siirtää 200 euroa ansiotulosta pääomatuloksi, eli 35/28 prosenteilla ero on 14 euroa ja tietysti siitä poistamatta jäänestä tonnista 250 euron poisto, eli seuraavan vuoden verot alenevat ainoastaan (250x0.35 14) 101,50 e.
Eli vielä jää siitä 350;stä seuraaville vuosille saatavaa lähes 250 ja vielä ei ole edes korkoakaan huomioitu.

Mun mielestä poiston tekemättä jättäminen kannattaa lähinnä jos ansiotulo putoaa tilapäisesti reilusti alle 12 000 tai jos pian aikoo lopettaa kertarysäyksellä, jolloin veroprosentti muuten pompsahtaa kalustoa myytäessä ja vielä pienen nettovallisuuden takia menee ansiotuloksi.
(Tilapäinen pudotus tapahtuu monille tänä vuonna viime vuoden kuivuuden takia)

Nimerkin "kävi niin" tapauksessa poistojen tekemättä jättämättämisessä taas pääomatuloloukku pahenisi entisestään, paitsi jos samalla pienentää nettovarallisuutta muilla keinoilla mitkä jo mainitsitkin (laina ja osuusp.-o;t).

-Haastaja- kirjoitti:

"Esimerkiksi jätät 1000 euron poiston tekemättä ja maksat siitä 350 euroa veroa, seuraavana vuonna pääomatulo-osuutta on 1000 enempi, josta 200 pääomatulo-osuutta. Tällöin saat laskennallisen korkotuoton(200 euroa) tuolle lisäveroihin sijoittamallesi summalle(350 euroa)."

Hetkinen, seuraavan vuoden laskennallinen korkotuottohan ei mitenkään ole tuo 200.
Saat ainoastaan siirtää 200 euroa ansiotulosta pääomatuloksi, eli 35/28 prosenteilla ero on 14 euroa ja tietysti siitä poistamatta jäänestä tonnista 250 euron poisto, eli seuraavan vuoden verot alenevat ainoastaan (250x0.35 14) 101,50 e.
Eli vielä jää siitä 350;stä seuraaville vuosille saatavaa lähes 250 ja vielä ei ole edes korkoakaan huomioitu.

Mun mielestä poiston tekemättä jättäminen kannattaa lähinnä jos ansiotulo putoaa tilapäisesti reilusti alle 12 000 tai jos pian aikoo lopettaa kertarysäyksellä, jolloin veroprosentti muuten pompsahtaa kalustoa myytäessä ja vielä pienen nettovallisuuden takia menee ansiotuloksi.
(Tilapäinen pudotus tapahtuu monille tänä vuonna viime vuoden kuivuuden takia)

Nimerkin "kävi niin" tapauksessa poistojen tekemättä jättämättämisessä taas pääomatuloloukku pahenisi entisestään, paitsi jos samalla pienentää nettovarallisuutta muilla keinoilla mitkä jo mainitsitkin (laina ja osuusp.-o;t).

Lue lisää

Esimerkkini oli hieman epäselvä, mutta mainitsin kyllä tuolle veronmaksulle syntyvästä 4 prosentin korosta. Eli 14 euron verohyöty jaettuna "etupainotteisesti" maksettu 350 = 4%.

Poistojen panttaaminen tietysti pahentaa pääomatuloloukkua, mutta eikös sitä yleensä pyritä tulosta kasvattamaan? Minusta puheet pääomatuloloukkuun joutuvien verokohtelun keventämisestä ovat seurauksen hoitoa, pitäisi mieluummin miettiä miksi tulosta ei jää tarpeeksi. Kyllähän tuo 12400 täytyisi yrittäjää kohti ansiotuloa jäädä kaikissa oloissa. Palkkatyö sivutoimisesti on myös hyvä lääke pääomatuloloukkuun.

"Hetkinen, seuraavan vuoden laskennallinen korkotuottohan ei mitenkään ole tuo 200.
Saat ainoastaan siirtää 200 euroa ansiotulosta pääomatuloksi, eli 35/28 prosenteilla ero on 14 euroa ja tietysti siitä poistamatta jäänestä tonnista 250 euron poisto, eli seuraavan vuoden verot alenevat ainoastaan (250x0.35 14) 101,50 e.
Eli vielä jää siitä 350;stä seuraaville vuosille saatavaa lähes 250 ja vielä ei ole edes korkoakaan huomioitu."

Koron määräytymistä selvensin edellä, mutta tässä unohdat nyt pääomaveron kokonaan. Siitä tonnista menee kuitenkin vähintään se 280 veroa. Jos ansiotuloa siirtyy pääomatuloksi voidaan vain erotusta verrata, lisäksi eikö pääomatuloksi siirtyvä ansiotulo muutu samalla korkotuotoksi poistamatta jätetylle pääomalle, jolle syntyy 4 prosentin tuotto jo 35 prosentin rajaveroasteella?

7 oikein kirjoitti:

Maatalous kannattaa loistavasti sivutoimisena, eli viljaa peltoon, ja muualle töihin. Työtunnit vain 6 tuntia/viljelty hehtaari vuositasolla. 50 ha viljatilaa pyörii 300 tunnin työllä vuodessa.- - Eikä haittaa vaikka palkkatyössä maksetaankin aika heikkoa liksaa, ei tarvi yksin niillä ansioilla elää!
- Sivutoiminenkin maataousyrittäjyys mahdollistaa mahtavat verovähennykset monista normaalisti yksityistalouden kuluista. Verotajan piikkiin vain omia menoja raakasti, ja hyvin menee. Rahasta ei pulaa ole ollut.

Lue lisää

Juu olen samaa mieltä kasvinviljelyn suhteen katteet korkeat ja pieni työmäärä. Minulla menee hyvillä lohkoilla ja alle 20 kilsan etäisyyksillä noin 2 tuntia hehtaarilla sadonkorjuutöihin, tietsti byrokratia ja uudistamistyöt sun muut tulee päälle, mutta se 6 tuntia hehtaarilla riittää varmasti kaikkiin kasvinviljelytöihin, kuntaas 150 elukan karja vie keskimäärin liki vastaavan ajan päivittäin mitä se peltohehtaari työllistää vuosittain!

Kotieläintuotantoa ei voi samalla tavalla hoitaa "vasemmalla kädellä"!

7 oikein kirjoitti:

Maatalous kannattaa loistavasti sivutoimisena, eli viljaa peltoon, ja muualle töihin. Työtunnit vain 6 tuntia/viljelty hehtaari vuositasolla. 50 ha viljatilaa pyörii 300 tunnin työllä vuodessa.- - Eikä haittaa vaikka palkkatyössä maksetaankin aika heikkoa liksaa, ei tarvi yksin niillä ansioilla elää!
- Sivutoiminenkin maataousyrittäjyys mahdollistaa mahtavat verovähennykset monista normaalisti yksityistalouden kuluista. Verotajan piikkiin vain omia menoja raakasti, ja hyvin menee. Rahasta ei pulaa ole ollut.

Lue lisää

Vähennyskelpoiset menot on tarkoin säädetty maatalouden tuloverolaissa. Ei sinne voi yksityismenoja laittaa! Odotapas seuraavaa verotarkastusta! Pikemminkin on ainakin päätoimisilla niin päin, että kaikki menot ei tahdo mennä läpi.

rajansa kirjoitti:

Vähennyskelpoiset menot on tarkoin säädetty maatalouden tuloverolaissa. Ei sinne voi yksityismenoja laittaa! Odotapas seuraavaa verotarkastusta! Pikemminkin on ainakin päätoimisilla niin päin, että kaikki menot ei tahdo mennä läpi.

Lue lisää

Kukas sitä sitten tulee tarkistamaan, ja miten verottajakaan pystyy perustelemaan ettei tietokoneen käytöstä olisi puolet maatalouskäyttöä, tai että tänä vuonna piti ostaa uusi kännykkä, josta puolet meni maatalouden piikkiin. Hajosi tulostinkin, piti sekin uusia..yms. vettä meni ruiskutuksiin ainakin puolet meidän perheen kokonaiskulutuksesta, ei ole tosin omaa mittaria maatalouskäyttöön yms..ymss. JOs verottaja puuttuu vähennyksiin, pitää myös näyttö olla viljelijällä, mutta helppoahan se on perustella menojaan.
Joo, on tosiaan säädetty maatalouden tuloverolaissa nämä vähennyskelpoiset menot. Periaatteessa en osta yhtään sulaketta tai sähkölamppua yksityistalouteen, kun aina hajoaa kuivurilta lamppu ja sulakkeet..Kumisaappaat menee myös hienosti maatalouden piikkiin, vaikka harvoin viljapellolla tai kuivurilla niitä käytän... "ON NIIN HELPPOO OLLA ONNELLINEN"

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Esimerkkini oli hieman epäselvä, mutta mainitsin kyllä tuolle veronmaksulle syntyvästä 4 prosentin korosta. Eli 14 euron verohyöty jaettuna "etupainotteisesti" maksettu 350 = 4%.

Poistojen panttaaminen tietysti pahentaa pääomatuloloukkua, mutta eikös sitä yleensä pyritä tulosta kasvattamaan? Minusta puheet pääomatuloloukkuun joutuvien verokohtelun keventämisestä ovat seurauksen hoitoa, pitäisi mieluummin miettiä miksi tulosta ei jää tarpeeksi. Kyllähän tuo 12400 täytyisi yrittäjää kohti ansiotuloa jäädä kaikissa oloissa. Palkkatyö sivutoimisesti on myös hyvä lääke pääomatuloloukkuun.

"Hetkinen, seuraavan vuoden laskennallinen korkotuottohan ei mitenkään ole tuo 200.
Saat ainoastaan siirtää 200 euroa ansiotulosta pääomatuloksi, eli 35/28 prosenteilla ero on 14 euroa ja tietysti siitä poistamatta jäänestä tonnista 250 euron poisto, eli seuraavan vuoden verot alenevat ainoastaan (250x0.35 14) 101,50 e.
Eli vielä jää siitä 350;stä seuraaville vuosille saatavaa lähes 250 ja vielä ei ole edes korkoakaan huomioitu."

Koron määräytymistä selvensin edellä, mutta tässä unohdat nyt pääomaveron kokonaan. Siitä tonnista menee kuitenkin vähintään se 280 veroa. Jos ansiotuloa siirtyy pääomatuloksi voidaan vain erotusta verrata, lisäksi eikö pääomatuloksi siirtyvä ansiotulo muutu samalla korkotuotoksi poistamatta jätetylle pääomalle, jolle syntyy 4 prosentin tuotto jo 35 prosentin rajaveroasteella?

Lue lisää

olihan mulla se vähennys huomioitu, mutta olet oikeassa 4% korkotuotosta 35/28 veroprosenteilla.
Noin pienillä luvuilla on näköjään vaikea laskea, eihän 14 euroa ole mistään luvusta neljää prosenttia, jotenkin näin päättelin ;-)

Edellyttäen, että jatkossakin poisto tehdään 35% veroprosentin tulosta, eikä prosentin aletessa syntyvällä pienemmällä prosentilla.

Joka tapauksessa kannattaa laskea ja ennustaa huolella tapauskohtaisesti.

-Haastaja- kirjoitti:

olihan mulla se vähennys huomioitu, mutta olet oikeassa 4% korkotuotosta 35/28 veroprosenteilla.
Noin pienillä luvuilla on näköjään vaikea laskea, eihän 14 euroa ole mistään luvusta neljää prosenttia, jotenkin näin päättelin ;-)

Edellyttäen, että jatkossakin poisto tehdään 35% veroprosentin tulosta, eikä prosentin aletessa syntyvällä pienemmällä prosentilla.

Joka tapauksessa kannattaa laskea ja ennustaa huolella tapauskohtaisesti.

Lue lisää

Ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Joopajoo kun osaisikin ennakoida tulevat tulot ja menot tarkasti, niin voisi päättää tulotason sekä ansiotulon että pääomatulon osalta ja noudattaisi sitten vaan orjallisesti valittua linjaa. Vähän sensuuntaisesti olen yrittänyt toimiakin ja sitten jos on ollut poikkeuksellisen hyvä vuosi, niin olen antanut ansiotulojen liukua hieman, ettei tarvitse syödä tulevien vuosien pääomatulo-osuutta etukäteen.

Ps. Siskonmies on paperityöläinen ja sanoo veroista aina, että kyllähän niitä maksaa silloin kun on maksukykyä...

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Pääomatuloloukusta on helppo tulla ulos ja ehdottomasti myös kannattavaa!
Oletko vaatinut pääomatulo-osuuden laskemista 10 prosentin mukaan, entä oletko jättänyt poistot tekemättä? Maatalouteen liittyvät omistukset voit ilmoittaa nimellisarvosta (jos hyväksyvät) tai lunastaa kokonaan pois. Viimeinen keino on ottaa lainaa ja sijoittaa se johonkin muualle, esimerkiksi määräaikaistalletuksiin!

Lue lisää

Minulla ei ole verotettvaa maataloustuloa ollenkaan. Ja tällä hetkellä on se ja sama lasketaanko minun verotus nettovarallisuuden vai ansiotulojen mukaan. Kun veroja ei mene senttiäkään, paitsi sairausvakuutusmaksua. Veroja kyllä maksan, mutta ne tulee todellisista pääomatuloista, kuten puukaupoista, vuokratuloista jne.

"JOs kerran viljelijällä on vain 2 € palkka, ja se on verrannollinen duunarin ansioon, tarkoittaa se mielestäni sitä, että maajussin olisi katettava kaikki yksityistalouden menonsa tuolla mainitulla 2 € tuntiliksalla."

Miksi ihmeessä?
Miksei viljelijä saisi käyttää esim metsänmyyntitulojaan tai muita tuloja (esim. joka kolmas viljelijä käy lisäksi palkkatöissä) yksityistalouteen ,kun duunarikin saa käyttää?
Sulla on lisäksi virhe, ei tuo tuntiliksa ole verrannollinen duunarin ansioon, vaan duunarin palkkaan.

Laskentaperusteet ovat lakisääteiset:

"Suomen virallisten maa- ja puutarhatalouden kannattavuustulosten laskeminen on MTT;ssä
virkavelvollisuudella tehtävää lakisääteistä viranomaispalvelua.
Tässä käytettävät laskentaperusteet ovat Yritystutkimusneuvottelukunnan ja
EU;n FADN järjestelmän suositusten ja säädösten mukaisia"

Miksi palkansaajien tutkimuslaitos ei nosta syytettä virkavirheestä?
http://www.labour.fi

-Haastaja- kirjoitti:

"JOs kerran viljelijällä on vain 2 € palkka, ja se on verrannollinen duunarin ansioon, tarkoittaa se mielestäni sitä, että maajussin olisi katettava kaikki yksityistalouden menonsa tuolla mainitulla 2 € tuntiliksalla."

Miksi ihmeessä?
Miksei viljelijä saisi käyttää esim metsänmyyntitulojaan tai muita tuloja (esim. joka kolmas viljelijä käy lisäksi palkkatöissä) yksityistalouteen ,kun duunarikin saa käyttää?
Sulla on lisäksi virhe, ei tuo tuntiliksa ole verrannollinen duunarin ansioon, vaan duunarin palkkaan.

Laskentaperusteet ovat lakisääteiset:

"Suomen virallisten maa- ja puutarhatalouden kannattavuustulosten laskeminen on MTT;ssä
virkavelvollisuudella tehtävää lakisääteistä viranomaispalvelua.
Tässä käytettävät laskentaperusteet ovat Yritystutkimusneuvottelukunnan ja
EU;n FADN järjestelmän suositusten ja säädösten mukaisia"

Miksi palkansaajien tutkimuslaitos ei nosta syytettä virkavirheestä?
http://www.labour.fi

Lue lisää

Laskentaperusteissa on työmäärät aivan käsittämättömät. Kasvinviljelyssä ei töitä tehdä kuin kesällä. Jossain mainittiin 6-8 tuntia/viljelty hehtaari. 100 ha tilalla töitä on siis vain 600-800 tuntia/vuosi. (Alle puolet duunarin tuntimäärästä)
Viljelijän tuntiansio on saatu näin alhaiseksi pelaamalla näillä työtunneilla, molemmille puolisoille lähes 2000 tuntia/vuodessa!
Heh, näkisi vain sen viljatilan pariskunnan joka on töissä pellolla yötä päivää ympäri vuoden. EI ole näkynyt nyt pellolla liiketta muutamaan kuukauteen.

oikein=? kirjoitti:

Laskentaperusteissa on työmäärät aivan käsittämättömät. Kasvinviljelyssä ei töitä tehdä kuin kesällä. Jossain mainittiin 6-8 tuntia/viljelty hehtaari. 100 ha tilalla töitä on siis vain 600-800 tuntia/vuosi. (Alle puolet duunarin tuntimäärästä)
Viljelijän tuntiansio on saatu näin alhaiseksi pelaamalla näillä työtunneilla, molemmille puolisoille lähes 2000 tuntia/vuodessa!
Heh, näkisi vain sen viljatilan pariskunnan joka on töissä pellolla yötä päivää ympäri vuoden. EI ole näkynyt nyt pellolla liiketta muutamaan kuukauteen.

Lue lisää

Kasvinviljelytilojen tuntimäärä oli muistaakseni 1140 tuntia vuodessa per tila, ei henkilö.

Kaikkien tilojen keskiarvo oli muistini mukaan 2640 tuntia per tila, eli 1760 tuntia per henkilö.

6-8 tuntia per hehtaari lienee pelkän viljelyssä käytettävän konetyön osuus.

oikein=? kirjoitti:

Laskentaperusteissa on työmäärät aivan käsittämättömät. Kasvinviljelyssä ei töitä tehdä kuin kesällä. Jossain mainittiin 6-8 tuntia/viljelty hehtaari. 100 ha tilalla töitä on siis vain 600-800 tuntia/vuosi. (Alle puolet duunarin tuntimäärästä)
Viljelijän tuntiansio on saatu näin alhaiseksi pelaamalla näillä työtunneilla, molemmille puolisoille lähes 2000 tuntia/vuodessa!
Heh, näkisi vain sen viljatilan pariskunnan joka on töissä pellolla yötä päivää ympäri vuoden. EI ole näkynyt nyt pellolla liiketta muutamaan kuukauteen.

Lue lisää

Kyllä kasvinviljelyyn liittyviä töitä tehdään myös talvella. Itse ainakin vietin monta tuskaista päivää toimistossa veroilmoituksen ja kirjanpidon kanssa ja sama jatkuu, kunhan tukihakemuspaketti saapuu postiluukkuun. Muutamana päivänä on tullut neuvoteltua uusista ja vanhoistakin vuokrasopimuksista maanomistajien kanssa ja täytyy sitä lohkokirjanpitoakin vähän päivittää talvisaikaan, kun kesällä traktorin kopissa tuppaa sellaiset asiat jäämään.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Kyllä kasvinviljelyyn liittyviä töitä tehdään myös talvella. Itse ainakin vietin monta tuskaista päivää toimistossa veroilmoituksen ja kirjanpidon kanssa ja sama jatkuu, kunhan tukihakemuspaketti saapuu postiluukkuun. Muutamana päivänä on tullut neuvoteltua uusista ja vanhoistakin vuokrasopimuksista maanomistajien kanssa ja täytyy sitä lohkokirjanpitoakin vähän päivittää talvisaikaan, kun kesällä traktorin kopissa tuppaa sellaiset asiat jäämään.

Lue lisää

Kyllhän noilla töillä saa viikon aikaansa kulumaan.Mitä tekisin ne 25 muuta viikoo jotka eivät pellolla töihin mahdollista? Kyllä 6-8 tuntiin/ viljelty hehtaari mahtuu kaikki viljamiehen työt. Ja ne tukihakemukset täyttää 2 tunnissa viljatilalla. Aika mukava tuntipalkka 50 ha tilalla kun 2 tunnin työllä saa 25-28 tuhatta euroa tililleen tukea. Ja jussit vielä valittaa eu-tuesta!Helpompaa rahaa ei ole olemassa!

sama kirjoitti:

Kyllhän noilla töillä saa viikon aikaansa kulumaan.Mitä tekisin ne 25 muuta viikoo jotka eivät pellolla töihin mahdollista? Kyllä 6-8 tuntiin/ viljelty hehtaari mahtuu kaikki viljamiehen työt. Ja ne tukihakemukset täyttää 2 tunnissa viljatilalla. Aika mukava tuntipalkka 50 ha tilalla kun 2 tunnin työllä saa 25-28 tuhatta euroa tililleen tukea. Ja jussit vielä valittaa eu-tuesta!Helpompaa rahaa ei ole olemassa!

Lue lisää

Meni jälleen pieleen tuo laskentasi, mutta siihen on jo totuttu kaikilla häiriköimisilläsi palstoilla. Ensin höpiset 6-8/h työstä/viljahehtaari ja sitten, että 2 tunnin panoksella kaikki tuet lähtee. 8*50=400 eli n 2,5 kk normaalityön aika. Kannattaisi opiskella vielä vähän peruskoulun ala-asteen matematiikkaa.

sama kirjoitti:

Kyllhän noilla töillä saa viikon aikaansa kulumaan.Mitä tekisin ne 25 muuta viikoo jotka eivät pellolla töihin mahdollista? Kyllä 6-8 tuntiin/ viljelty hehtaari mahtuu kaikki viljamiehen työt. Ja ne tukihakemukset täyttää 2 tunnissa viljatilalla. Aika mukava tuntipalkka 50 ha tilalla kun 2 tunnin työllä saa 25-28 tuhatta euroa tililleen tukea. Ja jussit vielä valittaa eu-tuesta!Helpompaa rahaa ei ole olemassa!

Lue lisää

Jos et tee muuta kuin 2 tunnin työn tukihakemuksen parissa, eu-tarkastajat ulosmittaavat
lopunkin omaisuutesi korotettuina tukien takaisin perimisinä.

oikein=? kirjoitti:

Laskentaperusteissa on työmäärät aivan käsittämättömät. Kasvinviljelyssä ei töitä tehdä kuin kesällä. Jossain mainittiin 6-8 tuntia/viljelty hehtaari. 100 ha tilalla töitä on siis vain 600-800 tuntia/vuosi. (Alle puolet duunarin tuntimäärästä)
Viljelijän tuntiansio on saatu näin alhaiseksi pelaamalla näillä työtunneilla, molemmille puolisoille lähes 2000 tuntia/vuodessa!
Heh, näkisi vain sen viljatilan pariskunnan joka on töissä pellolla yötä päivää ympäri vuoden. EI ole näkynyt nyt pellolla liiketta muutamaan kuukauteen.

Lue lisää

siemenviljanlajittelu,
koneiden huollot.
Kasvinsuojeluaineiden hankintaa
muokkausvälineiden huolto.
jne.

Vai luuletko että koneet ja laitteet ja siemenvilja vain otetaan hallista ja laareista??
kylvöaikana.

Ei näy ei vielä pelloilla muita kuin kalkkivaunuja, vain sinunlainen tietämätön meinaa että viljat kylvetään lumen joukkoon.

Täällähän joku neropatti jossain vaiheessa, kyseli rivivälistä ja päisteistä.

Miksi ei kylvetä pellonreunaan ja rivivälit mustalla mullalla, noin 20cm.a tyhjää rivien välissä =).

Ei se ole tyhmä joka kysyy mutta se on joka tyhmytensä näyttää. Osalla täällä kirjoittelevilla on myös tyhjää rivien välissä.