26-vuotiaana lääkikseen?

"Vapaa-ajalle voit heittää hyvästit jo tässä vaiheessa." Tuo nyt on aika hullua puhetta. Itse opiskelen lääkiksessä 3.vuotta ja olen koko ajan harrastanut kilpaurheilua samalla, ja aikaa jää vielä muuhunkin.

No harvassa ovat kyllä tuollaiset 17 vuotiaana aloittaneet, ja nopeasti valmistuneet. Nuorimmat valmistuvat ovat yleensä 25-26 harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

Miten niin käy sääliksi? Eivät nuoret lääkärit ainakaan itseään sääli. Vasta valmistuneilla on tuoreimmat opit päässään.. lääketiede kun on nopeasti kehittyvä ala. Samat opit ne on 25-vuotiaalla ja 30-vuotiaalla päässään. Ei sitä potilasta elämänkokemuksella hoideta vaan teoriatiedon ja työkokemuksen yhdistelmällä.. työkokemuksesta on tietenkin paljon höytyä, käytännössä oppii kaikkein eniten. Enpä usko, että sillä että on istunut kaupankassalla 10 vuotta, on aivan hulluna apua lääkärintyöhön. En väheksy kokemusta ollenkaan, mutta kyllä nuorilla on vielä tervettä innostusta työhön ja halu oikeasti kuunnella potilasta. Ei kannata heittää haaveita menemään, ei se sisäänpääsy mahdotonta ole. Pidä tavoite mielessäsi kirkkaana niinä hetkinä, kun lukeminen ei kiinnosta tippaakaan.

joopa joo kirjoitti:

Miten niin käy sääliksi? Eivät nuoret lääkärit ainakaan itseään sääli. Vasta valmistuneilla on tuoreimmat opit päässään.. lääketiede kun on nopeasti kehittyvä ala. Samat opit ne on 25-vuotiaalla ja 30-vuotiaalla päässään. Ei sitä potilasta elämänkokemuksella hoideta vaan teoriatiedon ja työkokemuksen yhdistelmällä.. työkokemuksesta on tietenkin paljon höytyä, käytännössä oppii kaikkein eniten. Enpä usko, että sillä että on istunut kaupankassalla 10 vuotta, on aivan hulluna apua lääkärintyöhön. En väheksy kokemusta ollenkaan, mutta kyllä nuorilla on vielä tervettä innostusta työhön ja halu oikeasti kuunnella potilasta. Ei kannata heittää haaveita menemään, ei se sisäänpääsy mahdotonta ole. Pidä tavoite mielessäsi kirkkaana niinä hetkinä, kun lukeminen ei kiinnosta tippaakaan.

Lue lisää

Minä en luottaisi nuoreen lääkäriin(piste)

Meneehän sitä jotkut pööpöilemään lääkikseen vielä luokkaa 4-kymppisenäkin. Jos alotat nyt ehdit hyvin valmistua ennenko kuolet vanhuuteen - se kai on tavoite?

aloittaa kirjoitti:

No harvassa ovat kyllä tuollaiset 17 vuotiaana aloittaneet, ja nopeasti valmistuneet. Nuorimmat valmistuvat ovat yleensä 25-26 harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

Eli vielä ei ole myöhäistä! Kiitos kaikille, nyt tämä tyttö rupeaa lukemaan!

joopa joo kirjoitti:

Miten niin käy sääliksi? Eivät nuoret lääkärit ainakaan itseään sääli. Vasta valmistuneilla on tuoreimmat opit päässään.. lääketiede kun on nopeasti kehittyvä ala. Samat opit ne on 25-vuotiaalla ja 30-vuotiaalla päässään. Ei sitä potilasta elämänkokemuksella hoideta vaan teoriatiedon ja työkokemuksen yhdistelmällä.. työkokemuksesta on tietenkin paljon höytyä, käytännössä oppii kaikkein eniten. Enpä usko, että sillä että on istunut kaupankassalla 10 vuotta, on aivan hulluna apua lääkärintyöhön. En väheksy kokemusta ollenkaan, mutta kyllä nuorilla on vielä tervettä innostusta työhön ja halu oikeasti kuunnella potilasta. Ei kannata heittää haaveita menemään, ei se sisäänpääsy mahdotonta ole. Pidä tavoite mielessäsi kirkkaana niinä hetkinä, kun lukeminen ei kiinnosta tippaakaan.

Lue lisää

Aloittajalle, että et todellakaan ole liian nuori. Itse aloitin, kun oli juuri täyttänyt 25 v. ja valmistuessani olen 31v.. Sitä paitsi paljon vanhempiakin on opiskelemassa ja töitä ehtii tehdä kyllästymiseen saakka.

Sitten piti sanoo, että potilasta ei elämänkokemuksella hoideta. No miten vaan. Kyllähän hyvät perustiedot teoriasta ja työkokemusta tarvitaan, mutta kyllä ihmisläheisessä ammatissa myös elämänkokemuksesta on hyötyä. Uskallan väittää, että potilaat luottavat paremmin vanhempaan lääkäriin. Lisäksi hyötyä on siitä, jos pystyt edes vähän samaistumaan potilaan tilanteeseen. Tottakai on nuorempiakin joille elämänkokemusta on kertynyt.

Aloittaja kirjoitti:

Eli vielä ei ole myöhäistä! Kiitos kaikille, nyt tämä tyttö rupeaa lukemaan!

auttamaan sua jos oot mukava ja hyvännäköinen ;)

joopa joo kirjoitti:

Miten niin käy sääliksi? Eivät nuoret lääkärit ainakaan itseään sääli. Vasta valmistuneilla on tuoreimmat opit päässään.. lääketiede kun on nopeasti kehittyvä ala. Samat opit ne on 25-vuotiaalla ja 30-vuotiaalla päässään. Ei sitä potilasta elämänkokemuksella hoideta vaan teoriatiedon ja työkokemuksen yhdistelmällä.. työkokemuksesta on tietenkin paljon höytyä, käytännössä oppii kaikkein eniten. Enpä usko, että sillä että on istunut kaupankassalla 10 vuotta, on aivan hulluna apua lääkärintyöhön. En väheksy kokemusta ollenkaan, mutta kyllä nuorilla on vielä tervettä innostusta työhön ja halu oikeasti kuunnella potilasta. Ei kannata heittää haaveita menemään, ei se sisäänpääsy mahdotonta ole. Pidä tavoite mielessäsi kirkkaana niinä hetkinä, kun lukeminen ei kiinnosta tippaakaan.

Lue lisää

Olet kyllä väärässä tuon elämänkokemuksen suhteen, eli hyvin monia potilaita hoidetaan nimenomaan sen avulla. Lääkäriin kun tullaan ainakin tk:ssa varsin monen vaivan vuoksi, joista kaikki eivät lainkaan ole mitään murtumia tai korvatulehduksia, joihin löytyy suora hoitoa. Lääkäri tarvitsee mahd. paljon elämänkokemusta ja monipuolista katsantoa elämän kaikille alueille, jotta pystyisi hoitamaan potilaitaan. Suoraan lukiosta lääkikseen ja siitä töihin = ei hyvä.

Ei ole mitään sanottavaa, eikä yhtään kiinnosta ja silti vaivauduit vastaamaan. Hanki elämä.

Minä aloitin lääkiksen juuri 26-vuotiaana, ja nyt on toinen vuosi loppusuoralla. Minulla oli kyllä lukio käytynä ja yksi AMK-tutkinto, samoin kemiat ja fysiikat pohjalla, eli ihan alusta ei tarvinnut aloittaa, mutta silti työtä sisäänpääsyyn oli tehtävä ja paljon. Lääkiksen pääsykokeissahan tuoreet ylioppilaat saavat aika monta lisäpistettä, eli meidän vanhempien on oikeasti osattava aikast hyvin niissä kokeissa että sisään päästään. Itselläni se vaati useiden kuukausien työn ja kalliin valmennuskurssin. Mutta mahdotonta se ei tosiaankaan ole, jos todellista motivaatiota ja itsekuria taistoon löytyy. Matemaattisesta ajattelusta ei myöskään ainakaan haittaa ole. Ja sitten kun pääsee sisään, niin varsinainen työhän vasta alkaa, eli tie on kyllä pitkä:) Mutta se on minunkin kokemuksen mukaan ihan täyttä puppua, ettei lääkiksen ohella ehtisi tehdä mitään muuta. Itse ainakin teen kokoajan osa-aikahommia rahoittaakseni elämiseni.

melkein kandi kirjoitti:

Minä aloitin lääkiksen juuri 26-vuotiaana, ja nyt on toinen vuosi loppusuoralla. Minulla oli kyllä lukio käytynä ja yksi AMK-tutkinto, samoin kemiat ja fysiikat pohjalla, eli ihan alusta ei tarvinnut aloittaa, mutta silti työtä sisäänpääsyyn oli tehtävä ja paljon. Lääkiksen pääsykokeissahan tuoreet ylioppilaat saavat aika monta lisäpistettä, eli meidän vanhempien on oikeasti osattava aikast hyvin niissä kokeissa että sisään päästään. Itselläni se vaati useiden kuukausien työn ja kalliin valmennuskurssin. Mutta mahdotonta se ei tosiaankaan ole, jos todellista motivaatiota ja itsekuria taistoon löytyy. Matemaattisesta ajattelusta ei myöskään ainakaan haittaa ole. Ja sitten kun pääsee sisään, niin varsinainen työhän vasta alkaa, eli tie on kyllä pitkä:) Mutta se on minunkin kokemuksen mukaan ihan täyttä puppua, ettei lääkiksen ohella ehtisi tehdä mitään muuta. Itse ainakin teen kokoajan osa-aikahommia rahoittaakseni elämiseni.

Lue lisää

Terve melkein kandi!

Mitenkäs kun olet käynyt AMK:n, niin kuinka monta opintotukikuukautta sinulle jäi yliopisto-opintoihin?

Mikä on se max. opintotukikuukausien määrä henkilöillä, jotka ensin opiskelevat amk:ssa (jonkin aikaa tai sitten valmistumiseen saakka) ja siirtyvät lääkäriopintoihin?

vaihtaja? kirjoitti:

Terve melkein kandi!

Mitenkäs kun olet käynyt AMK:n, niin kuinka monta opintotukikuukautta sinulle jäi yliopisto-opintoihin?

Mikä on se max. opintotukikuukausien määrä henkilöillä, jotka ensin opiskelevat amk:ssa (jonkin aikaa tai sitten valmistumiseen saakka) ja siirtyvät lääkäriopintoihin?

Lue lisää

http://www.kela.fi/in/internet/suomi/suomi.nsf/NET/060601113316IL

vaihtaja? kirjoitti:

Terve melkein kandi!

Mitenkäs kun olet käynyt AMK:n, niin kuinka monta opintotukikuukautta sinulle jäi yliopisto-opintoihin?

Mikä on se max. opintotukikuukausien määrä henkilöillä, jotka ensin opiskelevat amk:ssa (jonkin aikaa tai sitten valmistumiseen saakka) ja siirtyvät lääkäriopintoihin?

Lue lisää

Korkeakouluopintoihin voi saada opintotukea enintään 70 kuukautta, ja tämä edellyttää, että ensimmäisestä tutkinnosta on paperit kädessä. Minulle jäi AMK:n jälkeen tukikuukausia käytettäväksi 29, eli sen verran että muutamaksi ensimmäiseksi vuodeksi tukea riittää, mutta ei missään tapauksessa lääkiksen loppuun saakka. Eli töitä täytyy tehdä elantonsa eteen ainakin minun.

oon ihan samaa mieltä , että kun on hyvä perusta kemian ja fysiikan suhteen, pärjää pääsykokeissakin. Mun unelma ammatti on nyt jonkin sortin lääkäri. Musta tuntuu, että en kuitenkaan vielä haluakkaan heti suoraa lukiosta hypätä lääkikseen! Tuntus "hurjalta". Haluun opiskella biologiaa pääaineena ekana jossain muussa tiedekunnassa, sivuaineena ke ja fy. Opiskelen ehkä sen 3 vuotta niitä. Sitte ei muuta ku lääkikseen!

Onko järkee tehä näin? ainakin pääsykokeiden läpäisy olis aika varmaa yliopisto pohjaisilla tiedoilla :)

(voiko muuten opiskelun jättää siihen kandi tasolle esim. biologiassa? siis valmistuuko sitä tavallaan kandiksi ja sitte voi jatkaa maisteriksi jos haluu?)