Kansanradio

katicat

Täällä kansaradio, juttupaikka tosikoille ja veitikoille. Ketju toimii samalla periaatteella kuin Radio Suomen kansaradiokin, jos satutte tietämään. Spontaania jutustelua elämän eri ilmiöistä.
Alkuun kerroppa mistä et ainakaan luopuisi (Turun sinapin lisäksi). Itselleni on aamukahvi ja Turun Sanomat ehdottomasti asiat, joilla päivä lähtee käyntiin. Eläkkeelle pääsy tuplasi sen nautinnon ajan lisääntyessä.

123

6492

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Likka321

      En minäkään Turun Sanomista luopuisi,jos Turussa päin asuisin, mutta Hesarista kyllä.Muuten : te turkulaiset palstaystävät olette symppistä väkeä,enkä haluaisi luopua teidän palstaseurastanne.
      Mutta jos kaksi arkipäivän asiaa pitäsi keksiä, jotka seuraavat minua kaikkialle aamusta iltaan, ne ovat kyllä kännykkä ja huulipunapuikko.

      • katicat

        Likalle sanon, että tosiaan täällä palstalla olevista samanhenkisistä ihmisistä ei haluaisi luopua. Eipä silti, mahtuuhan tänne muutkin. Yhdessä me tätä palstaa yllä pidämme. Sanotaan, jokaiselle jotakin.


      • Ollaan me vaan niimpal mukavi. Kännykästä pyrin luopumaan, paitsi jos tiedän sitä tarvitsevani n.s. turvavälineenä matkalla, itselle ja muillekin.

        Kännykkäänhän jää tieto soitosta, jopa nimineen, ja vastaan sitten.

        Minulla on muuten Skypessä ihan puhelinluettelo ja klikkaamalla soitan sillä nykyään puheluja 2,5c/min.


    • Virkku aamulla

      Ennen aamupalaa teen kävelylenkin. Se on minulle ihan välttämätön. Kai se on pinttynyt tapa,joka on niin tärkeä hyvän olon antaja etten siitä luovu kun pakotettuna. Taas kun tulee kevät sen antama nautinto vaan kasvaa.

    • paikka kirjoitella ja purkaa mieltään . Ja se on hyvä, kun ei tarvitse odottaa vastausta keneltäkään .
      Eihän meitä kaikkia voi kiinnostaa nämä höpinät.
      Mutta minä haluan aina joskus saada purkaa jollekkulle ,Jerry cottoni kun ei aina ole minunkanssa samalla aaltopituudella:=)

      Ja katicat voi olla sen uuden asunsa (nimmarin)
      piilossa . Minua ei ainakaan henk,koh, kiinnosta kenenkään persoona. Enemmin minua kuunnostaa se aihe mikä on kirjoittajalla .
      Toivotan paljon osanottoa tänne.

      • Mimmu

        Siinä tie vilisee ja tutut hymyilee,
        kun viilletän pyörätietä tukka putkella.:)


      • tuuraaja
        Mimmu kirjoitti:

        Siinä tie vilisee ja tutut hymyilee,
        kun viilletän pyörätietä tukka putkella.:)

        Polkupyörällä liikkuminen antaa vapauden aikatauluista. Siinä kulkee mukana yhtä sun toista. Varsinkin kevään tulon tuoksuineen tunnet ja nautit.


      • Fanni
        tuuraaja kirjoitti:

        Polkupyörällä liikkuminen antaa vapauden aikatauluista. Siinä kulkee mukana yhtä sun toista. Varsinkin kevään tulon tuoksuineen tunnet ja nautit.

        Tänään ensikerran tänä keväänä olisin lähtenyt asioille polkupyörällä. Kumit olivat hieman löysät. En vaivautunut. Tavarat repussa seurasivat.


      • katicat
        Fanni kirjoitti:

        Tänään ensikerran tänä keväänä olisin lähtenyt asioille polkupyörällä. Kumit olivat hieman löysät. En vaivautunut. Tavarat repussa seurasivat.

        Et jaksanut pumpata ilmaa kumeihin. Voi sinua sentään. Luulitko, että kumit vuotavat. Ne tyhjenevät talven aikana muutenkin.


    • palstasta en luopuisi, kolmeenkymmeneen vuoteen ensimmäinen paikka missä ren ole liian vanha, on kyllä outoa.

      • katicat

        Täytyy tunnustaa, että vaikeahan tästä on luopua. Monta kertaa on tullut päätettyä lopettaa, mutta niinkuin bumerangi tänne takaisin tulen. Nimimerkin vaihto tuo vaihtelua ainakin itselle. Joskus sähköpostiosoitteen vaihto vaatii uudelleen kirjautumista ja nimimerkin vaihtoa. Tauon pito on ollut hyväksi.


    • fiiuliN

      Olen suunnitellut asunnon vaihtoa (leikisti vainko?)ja sanonut etten halua ottaa mukaani muuta kuin tietsikan, kännykän, sängyn vaatteineen ja radion.
      Ne kai sitten ovat niitä mitä en vaihtaisi, eipähän ole tullut mitään erikoisen hyvää hankittua.

      Tämän vaatimattoman mökin, vaatimaton piha, jonka 19 vuotiaana isän ja äidin kanssa löysin jo vuonna 1949 on kyllä minulle myös rakas kesäisinä aurinkoisina päivinä, sitä en jättäisi muuten kuin pienen pakon edessä.

      • Onkkelis

        Ystäviä en vaihtaisi, he ovat tärkeitä.Terveys tietysti, siitäkään en luopuisi. Kirjat, ehkä n. metri, joista en haluaisi luopua, luetteloa voisi jatkaakin....


      • ulpukka33
        Onkkelis kirjoitti:

        Ystäviä en vaihtaisi, he ovat tärkeitä.Terveys tietysti, siitäkään en luopuisi. Kirjat, ehkä n. metri, joista en haluaisi luopua, luetteloa voisi jatkaakin....

        Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
        niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
        kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
        ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
        tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
        ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
        kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
        niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.


      • Annastiina
        ulpukka33 kirjoitti:

        Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
        niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
        kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
        ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
        tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
        ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
        kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
        niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

        suuri menetys.Toivon voimia jaksamaan murheen kanssa.


      • katicat
        ulpukka33 kirjoitti:

        Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
        niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
        kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
        ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
        tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
        ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
        kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
        niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

        Koska sinua on kohdannut läheisen ihmisen menetys, ovat muut asiat toisarvoisia. Kyllä ne läheiset ihmiset ovat kaikkein tärkeimpiä, eikä heistä luopuisi. Kuitenkin elämän laki on tällainen, että vaikk´et haluaisi luovuttaa niin sinun kuitenkin täytyy. Nyt suret yhdessä läheistesi kanssa. Voimia sinulle.
        Ei sinun tarvitse ajatella nyt tärkeitä tavaroita.


      • Atolfia
        ulpukka33 kirjoitti:

        Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
        niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
        kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
        ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
        tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
        ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
        kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
        niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

        Läheisen menetys on aina suuri suru. Olet onnellinen, että sinulla on lapsia ja sisaria suremassa kanssasi. Et ole yksin, vaikka asutkin yksin.

        Otan osaa suruusi. Saima Harmaja on kirjoittanut nämä kaksiriviä. Lohduttakoon ne sinua:

        Nosta silmäsi! Hiljaa syttyvät
        kaikki taivaan kynttilät.

        Me kaikki tässä ketjussa olemme kanssasi.


      • ulpukka33 kirjoitti:

        Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
        niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
        kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
        ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
        tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
        ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
        kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
        niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

        Kirjoitin Sinulle sinne toiseen paikkaan.
        Anteeksi, että siitä tuli niin pitkä, mutta sydän oli niin täynnä.
        Voimia Sinulle!


      • ulpukka33
        Venlastiina kirjoitti:

        Kirjoitin Sinulle sinne toiseen paikkaan.
        Anteeksi, että siitä tuli niin pitkä, mutta sydän oli niin täynnä.
        Voimia Sinulle!

        Kiitän teitä kaikkia jotka olette niin kauniisti
        lausuneet osanottonne suruuni, on se niin suuri asia kun on ystäviä,täällä on niin kesäinen kaunis sää ja lämmintäkin on että on aihetta kiitokseenkin että saa taas kokea kevään ihanuuden sekään ei ole itsestään selvä asia,
        Hyvää viikonloppua teille kaikille ja hyviä ulkoilu ilmoja.


    • Atolfia

      voisin minäkin kertoa, mistä en luopuisi.

      Radio on minulle erittäin tärkeä. Napsautan sen aina auki, kun menen keittiöön. Paljon sieltä tulee asiallista asiaa ja musiikkia, vaikka nykyään siellä soitetaan kehnoakin (minun mielestäni) musiikkia. En pidä sähkökitaran vingutuksesta. Se ottaa korviin.

      Polkupyörä, se on todella tärkeä kautta vuoden.
      Nyt keväällä varsinkin, kun viilettää tuolla kylän raitilla kevät tuulien puhaltaessa, tuntee päässeensä todella irti talven kahleista. Talvella pitää polkea hieman varovaisemmin.

      Niin, ja onhan se Hesarikin aika tärkeä päivän aloittaja.

      • mirjamarja ek

        Mikä paarialuokkalainen?
        Minä olen täällä niin vähän, että en pysy kärryillä teidän piirilaisten keskusteluissa.

        No, se mistä en luopuisi, on varmaan tämä tietokone.
        Mutta jos maan suurinta vastaava päivälehti ilmestyisi Helsingin seudulla, vaihtaisin oitis.
        Minua raivostuttaa, että sen mukana tulee kerran viikossa ILMAINEN viikkolehti ja kerran kuussa ILMAINEN kuukausiliite.

        Mikään ei totisesti ole ilmaista tässä maailmassa, joten lehti olisi varmasti halvempi, jos näitä lisukkeita ei olisi. Minä en edes lue niitä. Nykyisin sentään selailen viikkoliitteen läpi, mutta minulta meni pari vuotta, ennen kuin suostuin siihen edes koskemaan, kyllä sen ilmestyminen niin minua otti pannuun.

        Itse lehdessä ei sitten politiikan uutisia enempää olekaan. Koska en lue koskaan ilmoituksia, katson joskus, mitä luettavaa jossakin Hesarin lehden osassa minulle olisi.
        Tekstiä on ehkä 1,5 sivulla, loput mainoksia ja ilmoituksia.

        Yleisönosasto on laajennettu kaksinkertaiseksi, Sehän on edullinen ylläpitää, kun tekstit tulevat muualta ja ilmaiseksi.

        Kuolinilmoitukset ovat rahasampo. Ilmoitus on kalliimpi kuin hautakivi.

        Mainitkaapa joku muu pääkaupunkiseudun päivälehti!


      • Atolfia
        mirjamarja ek kirjoitti:

        Mikä paarialuokkalainen?
        Minä olen täällä niin vähän, että en pysy kärryillä teidän piirilaisten keskusteluissa.

        No, se mistä en luopuisi, on varmaan tämä tietokone.
        Mutta jos maan suurinta vastaava päivälehti ilmestyisi Helsingin seudulla, vaihtaisin oitis.
        Minua raivostuttaa, että sen mukana tulee kerran viikossa ILMAINEN viikkolehti ja kerran kuussa ILMAINEN kuukausiliite.

        Mikään ei totisesti ole ilmaista tässä maailmassa, joten lehti olisi varmasti halvempi, jos näitä lisukkeita ei olisi. Minä en edes lue niitä. Nykyisin sentään selailen viikkoliitteen läpi, mutta minulta meni pari vuotta, ennen kuin suostuin siihen edes koskemaan, kyllä sen ilmestyminen niin minua otti pannuun.

        Itse lehdessä ei sitten politiikan uutisia enempää olekaan. Koska en lue koskaan ilmoituksia, katson joskus, mitä luettavaa jossakin Hesarin lehden osassa minulle olisi.
        Tekstiä on ehkä 1,5 sivulla, loput mainoksia ja ilmoituksia.

        Yleisönosasto on laajennettu kaksinkertaiseksi, Sehän on edullinen ylläpitää, kun tekstit tulevat muualta ja ilmaiseksi.

        Kuolinilmoitukset ovat rahasampo. Ilmoitus on kalliimpi kuin hautakivi.

        Mainitkaapa joku muu pääkaupunkiseudun päivälehti!

        mainitsen sen verran, että joku jossakin ketjussa sanoi, että hänellä ei ole tapana vastata nikeille, jotka ei ole rekisteröityjä vai oliko se puhe vakionikistä, en nyt ihan tarkkaan muista.

        Lehdistä puheen ollen, Pääkaupunkiseudulla ilmestyy ilmaisia lehtiä jotkut joka päivä, jotkut harvemmin.

        Sellaisia ovat METRO, VARTTI ja SATA.
        Mieheni tuo minulle aina, kun löytää, Metron. Siinä on Sudokupeli ja ratkaisen joskus niitä huvikseni.

        Päivälehtiä en tiedä, lienevät eri puolueiden julkaisuja. Ilmestyyhän HUVUDSTADSBLADET, jos ruotsinkielestä olet kiinnostunut.


      • mirjamarja ek
        Atolfia kirjoitti:

        mainitsen sen verran, että joku jossakin ketjussa sanoi, että hänellä ei ole tapana vastata nikeille, jotka ei ole rekisteröityjä vai oliko se puhe vakionikistä, en nyt ihan tarkkaan muista.

        Lehdistä puheen ollen, Pääkaupunkiseudulla ilmestyy ilmaisia lehtiä jotkut joka päivä, jotkut harvemmin.

        Sellaisia ovat METRO, VARTTI ja SATA.
        Mieheni tuo minulle aina, kun löytää, Metron. Siinä on Sudokupeli ja ratkaisen joskus niitä huvikseni.

        Päivälehtiä en tiedä, lienevät eri puolueiden julkaisuja. Ilmestyyhän HUVUDSTADSBLADET, jos ruotsinkielestä olet kiinnostunut.

        Ei taida se rekisteröityminen olla enää niin kauhean tärkeää, kuin mitä se oli jokin aika sitten.
        Nythän puolet täällä on vaihtelevalla nimimerkillä.
        Minulla on nikki, mutta en nyt jaksanut kirjautua.

        Oman viestin ja sen jatkot voi poistaa, jos kirjoittaa kirjautuneena. Siitä oikeudesta on vähän "kahellaista ilimoo" ollunna viime aikoina.


    • Muistoista en haluaisi luopua, en onnellisista enkä surullisista. Ne ovat ovat aarteitani, ja niitä on paljon!

      Turun sinapin sen sijaan vaihdoin Auran sinappiin heti, kun talo tyhjennettiin ja sinappi vietiin Uppsalaan.

      • että alle 20,mmeneen.On niin paljon mistä en haluaisi luopua.Läheisistä jos se on ihmisiä.

        Tavaroista olis kyllä opettelemista olla ilman tv.tä.autoa,radiota avaan harvoin.cd,soitinta usein,enosaa sanoa.


      • Likka321

        Tietenkään kukaan ei halua luopua läheisistään, kodistaan, terveydestään.Myös minulle muistot ovat kallis aarre, myös muistojen dokumentit. Pelastaisin maallisista ensinnä tulipalossa tai tulvassa valokuvat ja kirjatut muistot. Mielessäni, sielussani ja sydämessäni olevia muistoja en voi onneksi koskaan kadottaa.


    • joviaaliM

      Tämä ketju on tarkoitettu "tosikoille ja VEITIKOILLE".
      No kaikkihan me tiedämme minkälainen on tosikko, heitähän meillä on aina keskuudessamme.
      Mutta minkälainen on veitikka?
      Minulle tulee mieleen kolmenlaisia veitikoita.
      On iloinen pikku veitikka ja ilkikurinen veitikka sekä tietty se kaikkien tuntema amor-veitikka.
      Viimemainittu kulkee pienen jousipyssyn kanssa ja kun saa näköpiiriinsä sopivan "uhrin", niin viuh, ja siinä on taas yksi rakastunut ihmispoloinen.
      Mitä muita veitikoita lienee?
      Tämän kirjoittaja halusi olla myös veitikka ja siksi tämä pikkutarina veitikoista.

      • kisumirrii

        Pikkuveli, veikka, veitikka. Se kisumirrin paras kaveri...


      • mummukka~~
        kisumirrii kirjoitti:

        Pikkuveli, veikka, veitikka. Se kisumirrin paras kaveri...

        Jopas meni Amor-alueen vitsiksi. Olen 8ja nolla, kyllä vielä nuo vihjailut ymmärrän.


      • katicat

        Veitikka siellä silmäkulmassa katsee, mihin tämä polku johtaa.


      • pikku kisunen

        Jopas nyt menikin juttu ei tosikkojen puolelle.
        No ei se mitään. Kerron pienen sadun.
        Olipa kerran Kisu ja Veitikka ja he tapasivat yhdessä kadunkulmassa ja tunsivat heti vetoa toisiinsa.
        Tapasivat usein sen jälkeen ja niin se tuo Amor-veitikka ampaisi sillä nuolellaan.
        Ja miten siinä kävikään, Kisu kaipaa kovasti aina sitä Veitikan tapaamista, odottaa ja odottaa ja niinhän se Veitikka sieltä tulee luokse.
        Sadun onnellisesta lopusta ei ole tietoa vielä.


      • sadunomainen kisu
        pikku kisunen kirjoitti:

        Jopas nyt menikin juttu ei tosikkojen puolelle.
        No ei se mitään. Kerron pienen sadun.
        Olipa kerran Kisu ja Veitikka ja he tapasivat yhdessä kadunkulmassa ja tunsivat heti vetoa toisiinsa.
        Tapasivat usein sen jälkeen ja niin se tuo Amor-veitikka ampaisi sillä nuolellaan.
        Ja miten siinä kävikään, Kisu kaipaa kovasti aina sitä Veitikan tapaamista, odottaa ja odottaa ja niinhän se Veitikka sieltä tulee luokse.
        Sadun onnellisesta lopusta ei ole tietoa vielä.

        Sadun tahtoisin päättyvän onnellisesti, mutta kaiken hyvän ja ihanan eteen täytyy välillä kärsiä eron tuskaa. Ei saa heittää hukkaan arvokasta lahjaa, jonka on ilman omaa ansiotaan saanut, kun se amorin siipi on kahta ihmistä samaan aikaan koskettanut.Miten voikin olla, että veto jonkun puoleen on niin vastustamaton...


      • pikku kisunen
        sadunomainen kisu kirjoitti:

        Sadun tahtoisin päättyvän onnellisesti, mutta kaiken hyvän ja ihanan eteen täytyy välillä kärsiä eron tuskaa. Ei saa heittää hukkaan arvokasta lahjaa, jonka on ilman omaa ansiotaan saanut, kun se amorin siipi on kahta ihmistä samaan aikaan koskettanut.Miten voikin olla, että veto jonkun puoleen on niin vastustamaton...

        Niin se vaan ihminen on sellainen, sadun muotoon on helpompi kirjoittaa totuuksia, vaikkakin Kisu ja Veitikkainen taitavat itse tunteensa ymmärtää.


      • katicat kirjoitti:

        Veitikka siellä silmäkulmassa katsee, mihin tämä polku johtaa.

        ... se on se aamukahvi ja päivän lehti mistä ei osaisi luopua millään... ja sitten huumorimieli...se pitää monestikin päivän valoisana ja tietenkin rakkaat ystävät... heidän kanssaan tarinointi antaa päivälle oman viehätyksensä... on heitä sitten yksi tai useampi...

        Kaskas täällä näyttää olevan kanssa oikein huumormielellä väki liikkeellä... mutta niin pitääkin... kevennystä kevääseen...


    • katicat

      Kun sanotaan kevättä rinnassa, niin tulee mieleen sen sanonnan perinteinen merkitys Amor ym. Silloin joskus nuorempana se asia valloitti sydämen seudun kokonaan, mutta tänä päivänä sinne mahtuu muutakin.

      Tosin joku ylimääräinen kammioperäinen lisälyönti voi sydämestä kuulua, mutta kummallista energiaa virtaa jostain ja laittaa steppailemaan. Multapeukalot sen tietävät. Kotiin jotain piristävää, vaikka uudet verhot. Eikös kalamiehetkin jo vesille kaipaa. Jäiden lähdön aikaan kalaa saa. Miten tämä keväthuuma teillä ilmenee? Antaa palaa.

      • Likka321

        Kevään valo saa vielä hormonimyrskyjä aikaan, siivousvimma ja uudistumishalu iskee. Kuivalla kadulla naisellisesti kopisevat uudet korkokengät kävin ostamassa ja muutakin keväistä hemaisevaa yllepantavaa. Kukkakaupan kautta tulen usein kotiin : keltaista, oranssia...Kylvöksiä olen jo tehnyt kesää varten.Puhumattakaan siitä, että vesille on venosen mieli.
        Mullan tuoksu ja lintujen kevätsoidin huumaa aistit, taivaan sini pyörryttää.
        Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä.


      • katicat
        Likka321 kirjoitti:

        Kevään valo saa vielä hormonimyrskyjä aikaan, siivousvimma ja uudistumishalu iskee. Kuivalla kadulla naisellisesti kopisevat uudet korkokengät kävin ostamassa ja muutakin keväistä hemaisevaa yllepantavaa. Kukkakaupan kautta tulen usein kotiin : keltaista, oranssia...Kylvöksiä olen jo tehnyt kesää varten.Puhumattakaan siitä, että vesille on venosen mieli.
        Mullan tuoksu ja lintujen kevätsoidin huumaa aistit, taivaan sini pyörryttää.
        Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä.

        Likka321 sanoo:
        "Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä."
        Haluan ja kuulunkin myös tuohon porukkaan, vaikka olenkin Kauris. Katos, sitä vaan ei näy päälle päin.


      • Virkku aamulla

        Eikös tää kevät innosta pistämään rapistuneen talvikunnon korjaamiseen.Oli pitkä pimeä kausi joka piti meidät sisätiloissa.Kyllä ulkoilua kannattaa nyt lisätä roimasti ja panna kintut liikkeelle. Tehkää kuten minä.Aamulla heti lenkille.


      • rapu
        katicat kirjoitti:

        Likka321 sanoo:
        "Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä."
        Haluan ja kuulunkin myös tuohon porukkaan, vaikka olenkin Kauris. Katos, sitä vaan ei näy päälle päin.

        joka eilen jo vilisteli pitkin tuolla...

        Huoltoasemalla kävin kumit 4:än ilmakehään saattamassa.

        (En uskaltanutkaan sanoa: panemassa.)


      • katicat
        Likka321 kirjoitti:

        Kevään valo saa vielä hormonimyrskyjä aikaan, siivousvimma ja uudistumishalu iskee. Kuivalla kadulla naisellisesti kopisevat uudet korkokengät kävin ostamassa ja muutakin keväistä hemaisevaa yllepantavaa. Kukkakaupan kautta tulen usein kotiin : keltaista, oranssia...Kylvöksiä olen jo tehnyt kesää varten.Puhumattakaan siitä, että vesille on venosen mieli.
        Mullan tuoksu ja lintujen kevätsoidin huumaa aistit, taivaan sini pyörryttää.
        Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä.

        Ostit kengät. Huomasitko muuten, että uusi kenkämuori näyttää nyt aika jalkaystävälliseltä. Kengän kärjet ovat pyöristyneet ja tilavoituneet. Minusta ne suippopäiset kengät oli kamalia. Turhaa tyhjää tilaakärjessä ja vielä varpaat luonnottomaan asentoon saattavia.


      • katicat kirjoitti:

        Ostit kengät. Huomasitko muuten, että uusi kenkämuori näyttää nyt aika jalkaystävälliseltä. Kengän kärjet ovat pyöristyneet ja tilavoituneet. Minusta ne suippopäiset kengät oli kamalia. Turhaa tyhjää tilaakärjessä ja vielä varpaat luonnottomaan asentoon saattavia.

        En ole vinksahtanut kengissä suippokärkimuotiin Näillä vuosilla paras kenkä on3 -5cm korolla normaalilevyinen niillä on hyvä kävellä.

        Katselin vaalitilaisuudessa A Stubben kenkiä ja voi taivas, kengät kuin gondoolit, kapeat pitkät kärjet kuin piikit taipuneet kohti kattoa. Poika vaihtoi jalalta toiselle jatkuvasti puhuessaan käytävällä.

        Ajattelin kyllä siinä jalkoja kengät painoivat ja pahasti. Vuosien jälkeen on känsät ja vaivasenluut palkkana kapeakärkisistä kengistä.


      • ulkona ollut
        Virkku aamulla kirjoitti:

        Eikös tää kevät innosta pistämään rapistuneen talvikunnon korjaamiseen.Oli pitkä pimeä kausi joka piti meidät sisätiloissa.Kyllä ulkoilua kannattaa nyt lisätä roimasti ja panna kintut liikkeelle. Tehkää kuten minä.Aamulla heti lenkille.

        ihmeitä tekee kevätaurinko kun se laittaa ihmiset hymyilemään. Istuin puiston penkillä ja monelta ohitse kulkevalta sain hymyn. Jospa itse hymyilinkin ensiksi kuka sen tietää.


      • juuliska
        ulkona ollut kirjoitti:

        ihmeitä tekee kevätaurinko kun se laittaa ihmiset hymyilemään. Istuin puiston penkillä ja monelta ohitse kulkevalta sain hymyn. Jospa itse hymyilinkin ensiksi kuka sen tietää.

        Kyllä kevät herkistää ja tuo haikeana olon. Mustarastaat lauloivat tänään sydämensä kyllyydestä, toivat mieleen menneet keväät. Meillä asui ennen mustarastas pari aivan lähistöllä. Mieheni kanssa syötimme niitä pitkin talvea ja keväisin istuimme pihalla ja nautimme konsertista. Illoin aamuin tämä rastas herra lauloi pihakuusen latvassa.
        Enää ei ole miestä eikä pihaa, on vain haikea kaipuu aikaan joka ei koskaan palaa. Tänään on tällainen muistojen päivä, huomenna yritän taas katsoa eteenpäin.


      • katicat
        juuliska kirjoitti:

        Kyllä kevät herkistää ja tuo haikeana olon. Mustarastaat lauloivat tänään sydämensä kyllyydestä, toivat mieleen menneet keväät. Meillä asui ennen mustarastas pari aivan lähistöllä. Mieheni kanssa syötimme niitä pitkin talvea ja keväisin istuimme pihalla ja nautimme konsertista. Illoin aamuin tämä rastas herra lauloi pihakuusen latvassa.
        Enää ei ole miestä eikä pihaa, on vain haikea kaipuu aikaan joka ei koskaan palaa. Tänään on tällainen muistojen päivä, huomenna yritän taas katsoa eteenpäin.

        Kauniit, hyvät muistot ovat asioita jotka kantavat elämässä. Kukaan ei niitä sinulta ja minulta vie. Meitä puolisonsa menettäneitä on täällä paljon, naisia enemmistö. Kokemuksesta sanon, että kevät ja joulu ovat aikoja jolloin sitä puolisoaan eniten haikeudella kaipaa ja muistelee. Keväällä tulevat ne nuoruusmuistot ihan tuoksuja myöten eläävästi mieleen.


      • fiiuliN
        katicat kirjoitti:

        Kauniit, hyvät muistot ovat asioita jotka kantavat elämässä. Kukaan ei niitä sinulta ja minulta vie. Meitä puolisonsa menettäneitä on täällä paljon, naisia enemmistö. Kokemuksesta sanon, että kevät ja joulu ovat aikoja jolloin sitä puolisoaan eniten haikeudella kaipaa ja muistelee. Keväällä tulevat ne nuoruusmuistot ihan tuoksuja myöten eläävästi mieleen.

        ne ovat minulta suurimmaksi osaksi kadonneet, mutta lapsuutta muistelen. Sieltä tulee mieleen kauniita hyviä muistoja vaikka ei ne nykyajan lapsille varmaankaan mitään mukavia olisi.

        Sitten tuli sota-aika ja se kai muutti minut tällaiseksi kuin nyt olen.
        En oikeastaan koskaan ole myöntänyt että sodasta ja siitä ajasta olisi mieleeni jäänyt mitään komplekseja, mistähän nuo ajatukset nykyisin tunkevat mieleeni....


      • Likka321
        katicat kirjoitti:

        Ostit kengät. Huomasitko muuten, että uusi kenkämuori näyttää nyt aika jalkaystävälliseltä. Kengän kärjet ovat pyöristyneet ja tilavoituneet. Minusta ne suippopäiset kengät oli kamalia. Turhaa tyhjää tilaakärjessä ja vielä varpaat luonnottomaan asentoon saattavia.

        Minustakin ne yltiösuippokärkiset kengät ovat kuin Leningrad-cowboysien esiintymisasusta. Tyhjäähän sen kärjen pitää olla, ei sinne varpaat mahdu. Naisellinen nainen kuitenkin haluaa, että jalka näyttää pieneltä ja sirolta.
        Ostin juuri tuollaiset melko pyöreäkärkiset, hyvälestiset kengät, joista tulee mieleen äitini 50-luvun avokkaat.
        Olen Turkua ennenkin mainostanut mieleisenä ostospaikkana, ja Kenkä-Lehtoselta nämäkin kengät hain.Siellä Turussa taitaa olla pian myös Agricola-juhlallisuuksia.


      • katicat
        Likka321 kirjoitti:

        Minustakin ne yltiösuippokärkiset kengät ovat kuin Leningrad-cowboysien esiintymisasusta. Tyhjäähän sen kärjen pitää olla, ei sinne varpaat mahdu. Naisellinen nainen kuitenkin haluaa, että jalka näyttää pieneltä ja sirolta.
        Ostin juuri tuollaiset melko pyöreäkärkiset, hyvälestiset kengät, joista tulee mieleen äitini 50-luvun avokkaat.
        Olen Turkua ennenkin mainostanut mieleisenä ostospaikkana, ja Kenkä-Lehtoselta nämäkin kengät hain.Siellä Turussa taitaa olla pian myös Agricola-juhlallisuuksia.

        Hänen kuolemastaan on kulunut 450 vuotta. Turun konserttisalissa on valtakunnallinen pääjuhla ja juhlajumalanpalvelus Turun Tuomiokirkossa 9.4. Juhlia järjestetään tietysti muuallakin. Aina tuo Agricolan nimi jossakin silmiin osuu, kun kaupungilla kävelee.


      • katicat
        fiiuliN kirjoitti:

        ne ovat minulta suurimmaksi osaksi kadonneet, mutta lapsuutta muistelen. Sieltä tulee mieleen kauniita hyviä muistoja vaikka ei ne nykyajan lapsille varmaankaan mitään mukavia olisi.

        Sitten tuli sota-aika ja se kai muutti minut tällaiseksi kuin nyt olen.
        En oikeastaan koskaan ole myöntänyt että sodasta ja siitä ajasta olisi mieleeni jäänyt mitään komplekseja, mistähän nuo ajatukset nykyisin tunkevat mieleeni....

        En tiedä pitääkö paikkansa, mutta olen kuullut että mitä vanhemmaksi tulemme sitä enemmän muistot siirtyvät lapsuutta kohden. Vähiten muistaa, mitä edellisenä päivänä, viikkona tai kuukautena on tehnyt. Muistatteko millainen kesä oli toissakesä?


      • kenkäostos
        reetta5 kirjoitti:

        En ole vinksahtanut kengissä suippokärkimuotiin Näillä vuosilla paras kenkä on3 -5cm korolla normaalilevyinen niillä on hyvä kävellä.

        Katselin vaalitilaisuudessa A Stubben kenkiä ja voi taivas, kengät kuin gondoolit, kapeat pitkät kärjet kuin piikit taipuneet kohti kattoa. Poika vaihtoi jalalta toiselle jatkuvasti puhuessaan käytävällä.

        Ajattelin kyllä siinä jalkoja kengät painoivat ja pahasti. Vuosien jälkeen on känsät ja vaivasenluut palkkana kapeakärkisistä kengistä.

        Vuosia sitten ostin muotikengät. Tepastelin niillä ylpeänä perheen ihailevien silmien edessä.
        Mies kysyi sanomalehtensä takaa: "Tuliks´ melat mukaan?"


    • Kuuntelin radiosta 100v sitten syntyneestä ja eritoten -40 -50 luvulla musiikin saralla vaikuttaneesta Vili Vesterisestä. Muistelen pappani kertoneen ettei Vili ymmärtänyt nuoteista hölynpölyä vaan soitti ja sävelsi "korvakuulolta" Hyvät muusikko kaverit sitten panivat sävelet paperille.

      Tulivat siinä nuoruusmuistot mieleen. Olenko vain yksi, jolle joistakin kappaleista tulevat mieleen eri henkilöt, ikäänkuin toisivat terveiset ajantakaa vieläkin sävelten siivin.

      Juuri äsken kuulin Vilin "Soittajan kaipuun". Siitäpä tuli mieleen Antti-soittajapoika, hän ilmoitti koko tanssiyleisölle, juuri minulle soittavansa ja laulavansa tämän sävelmän:"Ennen mua riemulla muistettiin, kävi tieni kun taivaisiin... Halusin soittaa yhdelle ainoastaan hän ei joutanut kuuntelemaan". Romanssinpoikanen meillä oli meneillään, jota vanhemmat katsoivat syrjin silmin.

      • laulu tuo jotain muistoja mieleen, ainakin jonkun tunnelman. Mutta on selkeitä muistoja paljonkin. Tässä yksi:
        Istuin Kouvolan asemalla, odotin jotain junanvaihtoa. Viereeni istahtaa poika, katsoo solmiini ja laulaa: - Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti lauletaan, harmaat silmät useilta unhoon jää, siksi niille lauluni pieni tää. - . Minulla on lähinnä harmaat silmät.
        Arvatkaa vaan, muistanko aina laulun, vaikka laulaja jäikin sille asemalle.


      • katicat

        Täällä on myös yksi. Voi ja etenkin näin keväällä tulvahtavat nuoruusmuistot sen ajan musiikin myötä vahvasti tajuntaan. Elimmehän tanssilavojen kulta-aikaa. Ja rinnassa riehui rakkaus ja kesäyön taika.Myös tuoksut tuovat muistot pintaan. Tuomenkukka, sireeni, valkoruusu, kielo mmmmm....
        Ei tämä vanhuus mitään tylsää aikaa ole, kun noin eläviä tuntemuksia vielä syntyy.


      • Oli ammattikoulun illanvietto.
        Minä olin kuuluttajana,sieltä on jäänyt mieleen;minä soitan sulle illalla,en voinut vuosiin sietää sitä laulua.Sen nimittäin esitti yksi poika josta en pitänyt ja ilmoitti vielä laulavansa minulle;)))))

        Muuten oli kivaa aikaa se amppari aika.


      • muori67 kirjoitti:

        Oli ammattikoulun illanvietto.
        Minä olin kuuluttajana,sieltä on jäänyt mieleen;minä soitan sulle illalla,en voinut vuosiin sietää sitä laulua.Sen nimittäin esitti yksi poika josta en pitänyt ja ilmoitti vielä laulavansa minulle;)))))

        Muuten oli kivaa aikaa se amppari aika.

        Niistä tuli minullekin mieleen kaunis laulu "Kertokaa se hänelle"... Olin sairaalassa kuukauden ja siellä nuorten osastolla oli tietenkin myös poikasia ja yhtenä iltana minun ikkunan alta kuului upea nuorenmiehen ääni laulavan tuota laulua... kuinka romanttista se olikaan... kyllä musiikilla on mahtava voima...


      • Likka321
        maarit60 kirjoitti:

        Niistä tuli minullekin mieleen kaunis laulu "Kertokaa se hänelle"... Olin sairaalassa kuukauden ja siellä nuorten osastolla oli tietenkin myös poikasia ja yhtenä iltana minun ikkunan alta kuului upea nuorenmiehen ääni laulavan tuota laulua... kuinka romanttista se olikaan... kyllä musiikilla on mahtava voima...

        Isälläni oli tapana joka nimipäivä laulaa äidille serenadi "On kesän kirkas huomen ja suvisunnuntai".Me lapset näimme, miten liikuttunut äiti oli.
        Minun romanttisin serenadimuistoni on se, kun järven toisella puolella kesäänsä viettävä poika soitti trumpetilla Glenn Millerin kappaleita. Teimme aina treffit kapean salmen ylittävälle sillalle ja sieltä se musisointi kaikui koko kylälle vettä pitkin.Nyt tuo silta on purettu, mutta aina kotipuolessa käydessäni muistan nuo hetket,kun ylitän uuden sillan.
        Esim. Naantalissa on tapana soittaa vieravenesataman lähellä kirkontornista kesäisin
        iltasoitto trumpetilla.
        Siinä instrumentissa on jotain niin haikeaa...


      • katicat
        Likka321 kirjoitti:

        Isälläni oli tapana joka nimipäivä laulaa äidille serenadi "On kesän kirkas huomen ja suvisunnuntai".Me lapset näimme, miten liikuttunut äiti oli.
        Minun romanttisin serenadimuistoni on se, kun järven toisella puolella kesäänsä viettävä poika soitti trumpetilla Glenn Millerin kappaleita. Teimme aina treffit kapean salmen ylittävälle sillalle ja sieltä se musisointi kaikui koko kylälle vettä pitkin.Nyt tuo silta on purettu, mutta aina kotipuolessa käydessäni muistan nuo hetket,kun ylitän uuden sillan.
        Esim. Naantalissa on tapana soittaa vieravenesataman lähellä kirkontornista kesäisin
        iltasoitto trumpetilla.
        Siinä instrumentissa on jotain niin haikeaa...

        Tämä muisto tuli mieleen tuosta trumpetin soitosta. Minun serkkuni joskus 50-luvulla soitti tuubaa koulun torvisoittokunnassa. Hän halusi taitojaan tuoda ilmoille kotipihallaan. Kotini oli viiden kilometrin päässä serkun kodista, mutta kesäillassa tuuban töräykset kuuluivat meille asti. Voi ei!


      • Hintriika1
        katicat kirjoitti:

        Tämä muisto tuli mieleen tuosta trumpetin soitosta. Minun serkkuni joskus 50-luvulla soitti tuubaa koulun torvisoittokunnassa. Hän halusi taitojaan tuoda ilmoille kotipihallaan. Kotini oli viiden kilometrin päässä serkun kodista, mutta kesäillassa tuuban töräykset kuuluivat meille asti. Voi ei!

        Olin 15-vuotiaana yhden nuoriso-ohjaajaporukan talviretkellä Pohjois-Lapissa. Mukana oli poika, joka soitti trumpettia ja johon kaikki muut tytöt rakastuivat. Minä puolestani rakastuin trumpetinsoittajan parhaaseen poikakaveriin.

        Lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin tapasin trumpetinsoittajan Helsingissä erään tuttavan omakotitalon rakennustyömaaalla. Hän oli siellä kirvesmiehenä. Ällistykseni oli suuri, että hänkin oli jo yli kuusikymppinen! Mielikuviini oli jäänyt nuori, komea poika kultainen trumpetti huulillaan...


      • tuuraaja
        Hintriika1 kirjoitti:

        Olin 15-vuotiaana yhden nuoriso-ohjaajaporukan talviretkellä Pohjois-Lapissa. Mukana oli poika, joka soitti trumpettia ja johon kaikki muut tytöt rakastuivat. Minä puolestani rakastuin trumpetinsoittajan parhaaseen poikakaveriin.

        Lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin tapasin trumpetinsoittajan Helsingissä erään tuttavan omakotitalon rakennustyömaaalla. Hän oli siellä kirvesmiehenä. Ällistykseni oli suuri, että hänkin oli jo yli kuusikymppinen! Mielikuviini oli jäänyt nuori, komea poika kultainen trumpetti huulillaan...

        Laitan välillä tämän sivupersoonani hommiin, että näyttää paremmalta.
        Niin tuosta ulkonäön muuttumisesta taas muistui mieleen, kun kävin entisessä kotikaupungissani. Olin siinä kaupan kassajonossa ja niin tuttu ääni kantautui korviini. Mutta yhtään tullua siinä ei ollut, kunnes tarkemmin katsottuna Pekuhan se siinä. Ilman ääntä en kyllä olisi tunnistanut. Niin eikä hänkään minua. Siitä oli 53 v, kun viimeksi näimme.


      • tuuraaja kirjoitti:

        Laitan välillä tämän sivupersoonani hommiin, että näyttää paremmalta.
        Niin tuosta ulkonäön muuttumisesta taas muistui mieleen, kun kävin entisessä kotikaupungissani. Olin siinä kaupan kassajonossa ja niin tuttu ääni kantautui korviini. Mutta yhtään tullua siinä ei ollut, kunnes tarkemmin katsottuna Pekuhan se siinä. Ilman ääntä en kyllä olisi tunnistanut. Niin eikä hänkään minua. Siitä oli 53 v, kun viimeksi näimme.

        Olin viimekesänä kyläilemässä Saarijärvellä. Kuinka sattuikaan katselimme punasen kirkon liepeillä olevaa hautausmaata. Mitä ihmettä eteeni tuli Luonnontieteiden opettajan hautapaasi.
        Samalla muistui mieleeni hänen lempilaulu jonka hän luokkaretkellä meille opetti:

        "Kotimaani ompi Suomi
        Suomi armas synnyinmaa.
        Siellä ensikerran kuulin
        lintuin laulun lehdossa.
        Siellä äiti hymyhuulin
        keinutti mua kehdossain.
        Siellä myöskin ensilempi
        lempi syttyi sydämeen,
        liekö ollut tahto Herran
        kun se päättyi kyyneliin.
        ............."
        Kaunis kiitos laulun oppimisesta,
        jota joskus mielessäni hyräilen.


      • Atolfia
        katicat kirjoitti:

        Tämä muisto tuli mieleen tuosta trumpetin soitosta. Minun serkkuni joskus 50-luvulla soitti tuubaa koulun torvisoittokunnassa. Hän halusi taitojaan tuoda ilmoille kotipihallaan. Kotini oli viiden kilometrin päässä serkun kodista, mutta kesäillassa tuuban töräykset kuuluivat meille asti. Voi ei!

        Oli elämäni ainoa aamu, kun nukuin ponniin. Olin ollut juhlimassa edellisenä iltana ja jostain syystä kello ei soinut.

        Oli kesäaika ja minulla ikkunat auki koko yön. Asuin kolmannessa kerroksessa samassa talossa, missä olin töissä.

        Heräsin lauluun: "Nyt kurkoitamme kaulamme ja serenaadin laulamme, nyt herää unestas ja avaa akkunas!"

        Siellä alhaalla komealla äänellä miespuolinen työtoverini herätteli minua duuniin.

        Eipä kauan nokka tuhissut kun olin alhaalla ja töissä kiinni. Onneksi ei tuolloin mennyt aikaa meikkaamiseen. Vaatteet päälle, tukka suoraksi ja menoksi.

        Olinhan minä nolona ja opikseni otin. Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.


    • AnnaLeena

      Miksi he eivät kirjoita, se ihmetyttää.

      No, joku tietenkin pistää viestin, mutta taas häipyy.

      • emmaliinukka

        ole Kansanradiossakin,monet kuuntelevat vaan eivät soita ja sano asiaansa.Täälläkin siis lukea saa,vaan ei ole pakkoa kirjoittaa!


      • emmaliinukka kirjoitti:

        ole Kansanradiossakin,monet kuuntelevat vaan eivät soita ja sano asiaansa.Täälläkin siis lukea saa,vaan ei ole pakkoa kirjoittaa!

        Että yksi ikääntymisen merkki on kun alkaa entistä enemmän muistella menneitä. Nuoruuttaan ja riijaus aikojaan . Onhan ne "nuoruuslaulut" jotka meitä nyt satuttaa, olleet siellä "muistissa", jossain taustalla koko ajan.
        Kevätkin saa aikaan sen että ensirakastumiset tulee kirkkaina mieleen....
        Mutta hyvät ystävät ovat korvaamattomia. Niistä en luopuisi.Enkä edellä mainituista läheisistä, terveydestä.. niitä asioita on paljon, joiden haluaisi olevan ennallaan.
        Ostimpa muuten minäkin "kevätkengät". Sellaiset jalalle hyvän malliset, sopivalla kopisevalla korolla, joilla voisi vaikka tanssahdellakin......Jos joku satuisi kadulla sellaista kysymään.......


      • Atolfia

        M.V:n ja Kukkasen aiheuttamaa ketjua. Siellä käy melkoinen puheensorina. En ottanut osaa keskusteluun. Totesin vain, että siinä on asia, joka kielet kirvoittaa.

        On meillä värikäs pääministeri ja hänenhän piti olla niin harmaa.


      • Kalle-Aaretti

        Tuhansia lukijoita, jos tarkoitat 70 palstaa.


    • katicat

      Joskus alkaa päässä pyörimään joku vanha iskelmä ja niin siinä sitten käy ettei muistakkaan kaikkia sanoja. Tulisko kellekään mieleen lisää sanoja tästä hienosta vanhasta kappaleesta.

      Kun ilta tummentuu,
      käy taivahalle kuu.
      Sun ikkunasi alla
      serenaadin kitaralla
      soitan armas lauluni.
      Sua nyt kutsun luokseni
      näin ilta illan jälkeen,
      missä viivyt armahin.
      ......
      Päivä kun painuu
      tummien metsien taa,
      hiljentyy kaipuu
      uneen jo saan.
      Hopeinen kuunsäde silta
      tietämme viitoittaa......

      Sen verran netistä sain selville, että Toivelauluvihkossa 5 se laulu on.

      • Onkkelis

        Muistaakohan kukaan näin ikivanhan laulun puuttuvia osia:

        Ol kaksi kuninkaan lasta
        ja he rakastivat toisiansa
        ol heidän välillään lahti
        ja purppura?-puronenkin
        ..............

        ...........?
        Ol kaksi vihollist rannall
        ja he kuulivat keskustelun
        He sammuttivat kynttilä rannall
        ja poloinen aaltoihin jäi.

        Muistan hyvin sävelen mutta osa sanoista puuttuu, kukaan tutuistani ei ole koskaan kuullutkaan laulua.


      • folk
        Onkkelis kirjoitti:

        Muistaakohan kukaan näin ikivanhan laulun puuttuvia osia:

        Ol kaksi kuninkaan lasta
        ja he rakastivat toisiansa
        ol heidän välillään lahti
        ja purppura?-puronenkin
        ..............

        ...........?
        Ol kaksi vihollist rannall
        ja he kuulivat keskustelun
        He sammuttivat kynttilä rannall
        ja poloinen aaltoihin jäi.

        Muistan hyvin sävelen mutta osa sanoista puuttuu, kukaan tutuistani ei ole koskaan kuullutkaan laulua.

        kuullut edellä mainitun laulun joskus nuoruudessani mutta vähän erilaisilla sanoilla muistan sävelen,mutta en sanoja.Piti ihan kaivaa edes menneen isäni sota ajan lauluvihkot ja sieltä sattui silmiini tälläinen ralli.

        Ei meitä surulla ruokita.

        Ei meitä surulla ruokita,
        se on ilo,joka elättelee.
        Tään pojan heila on hellä ja nuori
        ja laulu se helähtelee.

        Ei meitä surulla ruokita ,
        se on ilo joka elättelee
        Eihän se kultani minua heitä,
        vaikka se pelottelee.

        Viimepä talvena pakkasella
        vei perunan varret halla.
        Saahan sen heilan muutenkin
        kuin houkuttelemalla.


    • uzma-m

      jossakin katicat mainitsi alkavansa paivansa turunsanomien lukemisella,paatin pitaa seuraa ja luin lehden netista,hyvin rauhoittavaa takalaisiin lehtiin verraten jotka ovat taynna murhia, levottomuuksia,sotia ym.
      Meilla on aurinkoinen aamu viikkojen sateitten jalkeen,eilen oli 22 ja viikonlopuksi on povattu 29- 30 joten taytyy akkia kaivaa kesa kuteet esiin naftaliineista.
      Kaunista kevatta koti Suomeen.

      • katicat

        Tervehdys uzma-m, sinä vanha kansanradiofani. Kaunis on aamu meillä, mutta yöllä on mittari ollut miinuksen puolella kun maa on härmässä. Tänään kun taivas on sees auringon voima vaikuttaa ja lämpö nousee kymmeneen asteeseen, jopa ylikin.
        Mutta noissa teidän lämpölukemissa hellevaatteet esiin vaan. Ilma lie siellä kovin kostea sateitten jälkeen. Varmaan hiuksetkin itsestään kihartuvat.


    • varotuksen sana

      No tuliha se sielt. Kauan olikin saatu rauhassa kirjoitella.
      Älkää hyvät ihmiset näiden perään vastailko, poistuvat sitten teidänkin kirjoituksenne jos näin kävisi että nuo poistetaan.
      Nyt käy sisar hento muuallakin hoitelemassa samalla tyylillä. Taitaa olla burn out, kun noin risoo.

      • et täst kohast

        saakkaa sisarhennon tekstii poistetuks. Voi ku se sisar on sulle katteelline, ei se muute semmosii törkeyksii kirjottas.Kummast se serihvi hyväksyy tämänkii.


      • Kirveli
        et täst kohast kirjoitti:

        saakkaa sisarhennon tekstii poistetuks. Voi ku se sisar on sulle katteelline, ei se muute semmosii törkeyksii kirjottas.Kummast se serihvi hyväksyy tämänkii.

        et miks ne sisarhennon kirjoitukset piti pois pyyhkiä . Ainakin ne mitä minä ehdin lukea olivat ihan asiallisia. Minnuukaa ei vissii oike hyväksyttäne tääl ku mie välil ihmettelen asioit.
        Eihä tyhmä ihmine ymmärrä jossie kysele viisaammilt


      • mieki ihmettelen
        Kirveli kirjoitti:

        et miks ne sisarhennon kirjoitukset piti pois pyyhkiä . Ainakin ne mitä minä ehdin lukea olivat ihan asiallisia. Minnuukaa ei vissii oike hyväksyttäne tääl ku mie välil ihmettelen asioit.
        Eihä tyhmä ihmine ymmärrä jossie kysele viisaammilt

        tuosha tuo on siu yläpuolellais häne kirjotuksee


      • mistä ne poistettiin
        mieki ihmettelen kirjoitti:

        tuosha tuo on siu yläpuolellais häne kirjotuksee

        murreketjusta, sinne ei kannata kirjottaa mittään jos ei oo sammaa mieltä ku eräs


      • mistä ne poistettiin kirjoitti:

        murreketjusta, sinne ei kannata kirjottaa mittään jos ei oo sammaa mieltä ku eräs

        murreketjus haastetaa monenmoista asiaa, jot mukkaa vaa. Iha vaa omaks iloks ja muiden ratoks.


    • joutuu tyytymään osaansa tutkimuksen kohteena.
      Teksteissä näkyy mikä kirjoittajan suhde on alkoholiin, toiseen sukupuoleen, ym.

      Alkoholistakin moni on erittäin humoritisia juttuja esittänyt, puhumattakaan toisesta sukupuolesta. Niistä voi päätellä kaikenlaista,
      mikä voi aiheuttaa yleistä moraalittomuutta.

      Täälläkin on tehty pitkällemeneviä asiantuntevia asilyyseja toisista kirjoittajista, hyväkinhän tietysti on että tuntemus itsestäkin syvenee.

      Mistä sitä muuten oppimaton ihinen tietää mikä hän on.

      • Yön vartija

        Kyllähän täällä monikin varmaan analyytiksi muuttuu on sitten sukupuoli mikä tahansa.

        Väkisinkin oppii tyylistä tuntemaan toisia kirjoittajia.
        Tuskin tässä porukassa kuitenkaan yleistä moraalittomuutta aiheuttavia kirjoituksia on.


      • jjouytava

        vaikkap Veikko Huovinen sanoo jos kysytään, suhdetta alkoholiin, eikö se kirjoista näy?
        Henkilöön käyvää arviota minä välillä ihmettelen.

        Vitsi oli juttujen moraaliin käyvä vaikutus. Jutut ovat juttuja.


      • puskiainen

        mitä mahdat tässä vihjailla? Siis joidenkin kirjoittajien suhdetta miehiin ja alkoholiin? Nyt et ole reilu, et edes vitsikäs, fiksuudesta puhumattakaan.


      • jjoutava

        vääristä tulkinnoista on kysymys, harhaanjohtavasta kirjoitusvirheestä syytän itseäni.
        Tutkimustenkohteeksi vääjäämättä kirjoittaja joutuu, kirjailijaa tutkitaan kauan.
        Joutavan suuntautuminen on normaali, jos sitenkään kenestäkään on fiksua sanoa.
        Eikä varmaan onneksi kiinnosta ketään.


      • Yön vartija kirjoitti:

        Kyllähän täällä monikin varmaan analyytiksi muuttuu on sitten sukupuoli mikä tahansa.

        Väkisinkin oppii tyylistä tuntemaan toisia kirjoittajia.
        Tuskin tässä porukassa kuitenkaan yleistä moraalittomuutta aiheuttavia kirjoituksia on.

        Jos on eri mieltä ASIASTA jonkun kirjoittajan kanssa ja kirjoittaa tästä eli vastaa. Esittää eriävän mielipiteensä perustellen ja ehkä vielä pyytää asianomaista ajattelemaan ennen kuin noin vääriä tietoja levittää - tietämättömyyttään.

        Annas olla! Sinut ja varsinkin minut, todetaan aivottomaksi älykääpiöksi, joka ei saisi palstalla kirjoittaakaan. Mokomakin diktaattori!

        Minulle on tullut porstua täyteen ja tupaankin. Mites teillä?


      • Yleisesti ottaen ihan mukavaa luettavaa palstakirjoittelut. Mutta se kateuden poikanen joskus näyttää olevan liikkeellä. Näin keväisin tulee mieleeni erään suivaantuneen henkilön toteamus näiltä kulmilta.
        Etelä-Karjalaisen KATEUDEN voittaa ainoastaan Kuusamon KIIMA.
        Kateuden kohteeksi joutumisesta on kokemusta mutta Kuusamon kiimaa ei VIELÄ ole tullut koetuksi, taitaa ikä loppua kesken! :))))


      • monilla muilla
        reetta5 kirjoitti:

        Yleisesti ottaen ihan mukavaa luettavaa palstakirjoittelut. Mutta se kateuden poikanen joskus näyttää olevan liikkeellä. Näin keväisin tulee mieleeni erään suivaantuneen henkilön toteamus näiltä kulmilta.
        Etelä-Karjalaisen KATEUDEN voittaa ainoastaan Kuusamon KIIMA.
        Kateuden kohteeksi joutumisesta on kokemusta mutta Kuusamon kiimaa ei VIELÄ ole tullut koetuksi, taitaa ikä loppua kesken! :))))

        kyllä näyttää sekin täällä kytevän.


      • joka toisella
        monilla muilla kirjoitti:

        kyllä näyttää sekin täällä kytevän.

        kiima joka kolmannella


    • katicat

      Tyttärellä on pieni söpö kääpiökani. Olen luullut, että kani ei päästele ääniä, mutta väärässä olin. Kun kania pitää sylissä ja rapsuttaa, niin se alkaa "hyrrätä" vähän niinkuin kissa.

      Nyt yhtenä iltana sun seinän takaa asuvan kuuron mummon radio oli kovalla, niin kani alkoi matkia sitä soittoa. Se piti sitä omaa ääntelyään, mutta alkoi musiikin mukaan muutella äänen korkeutta. Ihan ihmeellistä.
      Aiemmin tytöllä oli Nymfi-papukaija, joka matki kivasti kahvinkeittimen ääntä.

      • lukiessani kirjoitustasi, katicat!

        Pikkutyttönä valkoista kaniani pitkillä voikukanlehdillä ruokkiessani ihailin sen suun nopeaa vipatusta ja kanin valtavaa ruokahalua.
        Se ei kylläkään äännellyt, oli tavallinen valkoinen kani, jonka silmät näyttivät jossain valaistuksessa punaisilta.

        Kyllä lemmikit olivat lapsena tärkeitä.


      • uzma-m
        satu kirjoitti:

        lukiessani kirjoitustasi, katicat!

        Pikkutyttönä valkoista kaniani pitkillä voikukanlehdillä ruokkiessani ihailin sen suun nopeaa vipatusta ja kanin valtavaa ruokahalua.
        Se ei kylläkään äännellyt, oli tavallinen valkoinen kani, jonka silmät näyttivät jossain valaistuksessa punaisilta.

        Kyllä lemmikit olivat lapsena tärkeitä.

        nelja valkoista kania,rakensimme niille kopin ja verkkoaitauksen,sopoja olivat vaan kylla vasytti niitten ruokkimien,syoda raksuttivat valtavat maarat ruohoa,paastin ne vapaaksi ja ne loikkivat laheiseen metsaan,meni koko kesainen paiva ennenkuin sain ne koottua takaisi koppiinsa.

        Talveksi ne vietiin navetan karsinaan,yon aikana ne olivat jyrsineet aukon hirsiseinaan ja jalkia seuraten loysimme ne lumihangesta.Kanit lisaantyivatkin tajaantahtiin,poikasia hyppeli ympari navettaa.
        Aitini teurastutti kanit ja teetti meille valkoiset kaninnahka lakit,en koskaan pitanyt tuota lakkia.


      • Satu*
        uzma-m kirjoitti:

        nelja valkoista kania,rakensimme niille kopin ja verkkoaitauksen,sopoja olivat vaan kylla vasytti niitten ruokkimien,syoda raksuttivat valtavat maarat ruohoa,paastin ne vapaaksi ja ne loikkivat laheiseen metsaan,meni koko kesainen paiva ennenkuin sain ne koottua takaisi koppiinsa.

        Talveksi ne vietiin navetan karsinaan,yon aikana ne olivat jyrsineet aukon hirsiseinaan ja jalkia seuraten loysimme ne lumihangesta.Kanit lisaantyivatkin tajaantahtiin,poikasia hyppeli ympari navettaa.
        Aitini teurastutti kanit ja teetti meille valkoiset kaninnahka lakit,en koskaan pitanyt tuota lakkia.

        Koulukaupungistani syyslomalle tullessani oli kani poissa.

        Saman kohtalon koki eräänä talvena Roope-koirani, jota ei kesäloman alkaessa enää ollut.

        Surin niitä pitkään, sisareni ja naapurin Tuulikki ja Koskisen Aino, paras ystäväni, lohduttivat.

        Vanhemmat eivät paljoa näistä ehtineet puhumaan.


      • katicat
        Satu* kirjoitti:

        Koulukaupungistani syyslomalle tullessani oli kani poissa.

        Saman kohtalon koki eräänä talvena Roope-koirani, jota ei kesäloman alkaessa enää ollut.

        Surin niitä pitkään, sisareni ja naapurin Tuulikki ja Koskisen Aino, paras ystäväni, lohduttivat.

        Vanhemmat eivät paljoa näistä ehtineet puhumaan.

        Tämän olen ennenkin kertonut. Sota-aikana meilläkin oli pari kania. Toinen oli minun, sellainen harmaanruskea ihana pehmeä isokokoinen kani. Yhtenä kauniina päivänä kani pantiin lihoiksi. Söimme hyvällä ruokahalulla sitä.

        Muistan elävästi sen pettymyksen ja surun tunteen, kun ruokailun jälkeen sain tietää että olin syönyt omaa kaniani. Oikein tunsin vihaa vanhempiani kohtaa, että kuinka he voivat niin tehdä.


      • fiiuliN
        katicat kirjoitti:

        Tämän olen ennenkin kertonut. Sota-aikana meilläkin oli pari kania. Toinen oli minun, sellainen harmaanruskea ihana pehmeä isokokoinen kani. Yhtenä kauniina päivänä kani pantiin lihoiksi. Söimme hyvällä ruokahalulla sitä.

        Muistan elävästi sen pettymyksen ja surun tunteen, kun ruokailun jälkeen sain tietää että olin syönyt omaa kaniani. Oikein tunsin vihaa vanhempiani kohtaa, että kuinka he voivat niin tehdä.

        Poikani sai noin 12 vuotiaana kaksi kania. Hän oli ensin kovin innostunut niistä, rakensi laudoitetun maakuopan siinä oli verkkokin. Syötti ja ruokki ahkerasti, mutta arvaa nuo pojat....

        Koko talven ne asustivat siinä maakuopassa ja ruokaa oli heinistä leipään.
        Seuraavan kesän minä aina töihin lähtiessä keräsin tuoretta ruohoa niille päivän satsin, illalla toisen, ei ne paljon juoneet.
        Sitten tuli kylmä syksy, ruohokin jäätyi maassa, samoin sormeni kangistuivat ruoan hankinnassa noille kaneille. Olivat kai samaa sukupuolta mutta lisäystä ei tullut.

        Sitten naapurin poika sai kanit heidän lämpimään navettaansa ja me pääsimme ruokkimisen huolista.
        Poika sai kanit, mutta ne karkailivat ja toiset naapurit eivät tykänneet. En tiedä senjälkeen kanien kohtalosta mitään, mutta joku ne kai sai syödäkseen.


      • katicat
        fiiuliN kirjoitti:

        Poikani sai noin 12 vuotiaana kaksi kania. Hän oli ensin kovin innostunut niistä, rakensi laudoitetun maakuopan siinä oli verkkokin. Syötti ja ruokki ahkerasti, mutta arvaa nuo pojat....

        Koko talven ne asustivat siinä maakuopassa ja ruokaa oli heinistä leipään.
        Seuraavan kesän minä aina töihin lähtiessä keräsin tuoretta ruohoa niille päivän satsin, illalla toisen, ei ne paljon juoneet.
        Sitten tuli kylmä syksy, ruohokin jäätyi maassa, samoin sormeni kangistuivat ruoan hankinnassa noille kaneille. Olivat kai samaa sukupuolta mutta lisäystä ei tullut.

        Sitten naapurin poika sai kanit heidän lämpimään navettaansa ja me pääsimme ruokkimisen huolista.
        Poika sai kanit, mutta ne karkailivat ja toiset naapurit eivät tykänneet. En tiedä senjälkeen kanien kohtalosta mitään, mutta joku ne kai sai syödäkseen.

        Kyllä sota-aikana ja sen jälkeen, kun kaikesta oli puutetta kaneja kasvatettiin paljon. Ellei kanin kopissa ollut verkkopohjaa niin kyllä ne itsensä sieltä vapaaksi kaivoivat. Piha-apila oli niiden herkkua.


      • yön vartija
        katicat kirjoitti:

        Kyllä sota-aikana ja sen jälkeen, kun kaikesta oli puutetta kaneja kasvatettiin paljon. Ellei kanin kopissa ollut verkkopohjaa niin kyllä ne itsensä sieltä vapaaksi kaivoivat. Piha-apila oli niiden herkkua.

        Moni on vienyt turkkinsa kaniin.
        Jotkut kuuulemma veivät kesäksi, kun ei ollut viileää säilytyspaikkaa,ja lunasti syksyllä.
        On halvempi tapa kuin viedä turkisliikkeeseen.


      • aamun armas
        yön vartija kirjoitti:

        Moni on vienyt turkkinsa kaniin.
        Jotkut kuuulemma veivät kesäksi, kun ei ollut viileää säilytyspaikkaa,ja lunasti syksyllä.
        On halvempi tapa kuin viedä turkisliikkeeseen.

        ennen kissat salvettiin niin, että ne laitettiin turkin hihaan.


      • juuliska
        katicat kirjoitti:

        Kyllä sota-aikana ja sen jälkeen, kun kaikesta oli puutetta kaneja kasvatettiin paljon. Ellei kanin kopissa ollut verkkopohjaa niin kyllä ne itsensä sieltä vapaaksi kaivoivat. Piha-apila oli niiden herkkua.

        Kyllä sitä mailla kasvoi siihen, että kanit ja kanat löytyivät ruokapöydästä, samoin lampaat ja possut. Ne kyllä vain katosivat, en koskaan nähnyt teurastusta. Samoin lihat paloiteltiin aitassa ja savusaunaan missä lihat palvattiin ei ollut lapsilla asia. Kaneista tuli turkki minulle, kauluksia ja hattuja. Olin silloin niin pieni, että en sitä sen enemmän ajatellut.


    • linnunpönttöjä huoltamaan ja teenpä yhden uudenkin pöntön sinitiaiselle sopivan.
      Siinä terassin nurkalla on paras paikka kuunnella kansanradiota siitä paikastapa en haluaisi haluaisi luopua.

      • katicat

        Oletko sovussa oravien kanssa? Sinitiaisen pöntön reikä on kai niin pieni ettei orava saa päätään sisälle. Ja oletko peltiä laittanut reiän ympärille? Meillä on puissa pönttöjä, joihin orava on päässyt tuhojaan tekemään. Sitten vielä käpytikka himoitsee pönttöjä pesäkolokseen. Alkoi suurentaa pöntön reikää. Sen jälkeen pellitettiin reiän ympäristöt.
        Sitä sinun terassipaikkaa voi sanoa sinun mansikkapaikaksesi. Kyllä tuo meidän pihakeinu on myös ihana paikka kesällä. Ottaa siihen kahvimukin mukaan, katselee lintujen touhua, kukkia sekä heiluttelee paljaita jalkojaan ja antaa auringon paistaa.


      • katicat kirjoitti:

        Oletko sovussa oravien kanssa? Sinitiaisen pöntön reikä on kai niin pieni ettei orava saa päätään sisälle. Ja oletko peltiä laittanut reiän ympärille? Meillä on puissa pönttöjä, joihin orava on päässyt tuhojaan tekemään. Sitten vielä käpytikka himoitsee pönttöjä pesäkolokseen. Alkoi suurentaa pöntön reikää. Sen jälkeen pellitettiin reiän ympäristöt.
        Sitä sinun terassipaikkaa voi sanoa sinun mansikkapaikaksesi. Kyllä tuo meidän pihakeinu on myös ihana paikka kesällä. Ottaa siihen kahvimukin mukaan, katselee lintujen touhua, kukkia sekä heiluttelee paljaita jalkojaan ja antaa auringon paistaa.

        oravien, kontiaisten ja muun sekalaisen naapuruston kanssa. Tikan tuhoja on korjattava nytkin, peltiä on laitettava ja tuuman paksu lauta pitää olla, että kestää linnunpönttö.
        lähes kymmenen pönttöä on mutta kirjosiepoille ei näytä riittävän, pesiä ilmestyy sopivaan ja sopimattomaan paikkaan.

        Meluvamman takia en pikkulintujen ääntä paljon kuule. Puheen kuulemista se vamma ei kuitenkaan mahdottomasti haittaa.

        Mutta mukava on seurata pikkulintujen touhuja.
        Orava on tarvinnut vanhan kahvisäkin pesäänsä uusiokäyttöähän sekin on.


      • katicat
        jjoutava5 kirjoitti:

        oravien, kontiaisten ja muun sekalaisen naapuruston kanssa. Tikan tuhoja on korjattava nytkin, peltiä on laitettava ja tuuman paksu lauta pitää olla, että kestää linnunpönttö.
        lähes kymmenen pönttöä on mutta kirjosiepoille ei näytä riittävän, pesiä ilmestyy sopivaan ja sopimattomaan paikkaan.

        Meluvamman takia en pikkulintujen ääntä paljon kuule. Puheen kuulemista se vamma ei kuitenkaan mahdottomasti haittaa.

        Mutta mukava on seurata pikkulintujen touhuja.
        Orava on tarvinnut vanhan kahvisäkin pesäänsä uusiokäyttöähän sekin on.

        Ei ihme että se kirjosieppo sinun pönttösi valloittaa, kun sillä kirjosieppouroksella on monta pesuetta. Ihmisistäkö mallia ottanut.


      • fiiuliN
        jjoutava5 kirjoitti:

        oravien, kontiaisten ja muun sekalaisen naapuruston kanssa. Tikan tuhoja on korjattava nytkin, peltiä on laitettava ja tuuman paksu lauta pitää olla, että kestää linnunpönttö.
        lähes kymmenen pönttöä on mutta kirjosiepoille ei näytä riittävän, pesiä ilmestyy sopivaan ja sopimattomaan paikkaan.

        Meluvamman takia en pikkulintujen ääntä paljon kuule. Puheen kuulemista se vamma ei kuitenkaan mahdottomasti haittaa.

        Mutta mukava on seurata pikkulintujen touhuja.
        Orava on tarvinnut vanhan kahvisäkin pesäänsä uusiokäyttöähän sekin on.

        Onkohan nuo peltiset "ovenkarmit" aina turvallisia.
        Eräs pariskunta oli sellaiset asentanut, lintu meni sisään mutta ulospääsystä ei ollut tietoakaan.
        Heille tuli kova hätä ja piti ottaa pönttö alas puusta ja rikkoa kokonaan. Kyllä varmaankin lintuparka oli hädissään toimituksen ajan.

        Meillä taas tikka hakkaa koloa puhelintolppaan juuri johdon kiinnityksen alapuolelle. Olen uteliaana seurannut koska koko puhelin yhteys katkeaa .

        Äiti muinoin luuli tikkaa palokärjeksi ja kun se ilmestyi pihapiiriimmme hän käsiään läpsyttämällä karkoitti linnun. Sanoi että palokärki ilmestyessään ennustaa tulipaloa.


      • Likka321
        fiiuliN kirjoitti:

        Onkohan nuo peltiset "ovenkarmit" aina turvallisia.
        Eräs pariskunta oli sellaiset asentanut, lintu meni sisään mutta ulospääsystä ei ollut tietoakaan.
        Heille tuli kova hätä ja piti ottaa pönttö alas puusta ja rikkoa kokonaan. Kyllä varmaankin lintuparka oli hädissään toimituksen ajan.

        Meillä taas tikka hakkaa koloa puhelintolppaan juuri johdon kiinnityksen alapuolelle. Olen uteliaana seurannut koska koko puhelin yhteys katkeaa .

        Äiti muinoin luuli tikkaa palokärjeksi ja kun se ilmestyi pihapiiriimmme hän käsiään läpsyttämällä karkoitti linnun. Sanoi että palokärki ilmestyessään ennustaa tulipaloa.

        Kesällä on merellä kiva seurata haahkaemojen päivähoitosysteemiä.Haahkauroksethan käyvät vain keväällä sukua jatkamassa ja häipyvät sen jälkeen etelään . Naaraat jäävät poikueineen ja lyöttäytyvät sisrellisesti yhteen. Muutama naaras vahtii poikaslaumaa sillä aikaa ,kun muut emot hakevat koko porukalle ruokaa.
        Linumaailmassa uroot ovat värikkäitä ja upeita, naaraat vaatimattomia, sulautuvat ympäristöönsä. Olisikohan luonto ihmisilläkin niin tarkoittanut?


      • vanha haahka
        Likka321 kirjoitti:

        Kesällä on merellä kiva seurata haahkaemojen päivähoitosysteemiä.Haahkauroksethan käyvät vain keväällä sukua jatkamassa ja häipyvät sen jälkeen etelään . Naaraat jäävät poikueineen ja lyöttäytyvät sisrellisesti yhteen. Muutama naaras vahtii poikaslaumaa sillä aikaa ,kun muut emot hakevat koko porukalle ruokaa.
        Linumaailmassa uroot ovat värikkäitä ja upeita, naaraat vaatimattomia, sulautuvat ympäristöönsä. Olisikohan luonto ihmisilläkin niin tarkoittanut?

        emo on poikasille tärkeämpi, siksi sillä on suojaväri. Urosten kesken käy kova kilpailu, kuka saa sukua jatkaa.Ihmisillähän se suvunjatkamiskumppani löytyy useimmin urosten henkisten ominaisuuksien perusteella.Naisen pitää kuitenkin näyttää nuorelta ja lisääntymiskykyiseltä mahdollisimman pitkään.


      • fiiuliN kirjoitti:

        Onkohan nuo peltiset "ovenkarmit" aina turvallisia.
        Eräs pariskunta oli sellaiset asentanut, lintu meni sisään mutta ulospääsystä ei ollut tietoakaan.
        Heille tuli kova hätä ja piti ottaa pönttö alas puusta ja rikkoa kokonaan. Kyllä varmaankin lintuparka oli hädissään toimituksen ajan.

        Meillä taas tikka hakkaa koloa puhelintolppaan juuri johdon kiinnityksen alapuolelle. Olen uteliaana seurannut koska koko puhelin yhteys katkeaa .

        Äiti muinoin luuli tikkaa palokärjeksi ja kun se ilmestyi pihapiiriimmme hän käsiään läpsyttämällä karkoitti linnun. Sanoi että palokärki ilmestyessään ennustaa tulipaloa.

        oli kerran pykimässä tintin pönttöön, tovin ihmetteli miten tuonne pääsee.

        Reiän koko on aika tarkka ja mieluummin korjaa pöntön ennenkuin peltejä laittaa, ei tikka niin usein vahinkoja tee.
        Käärme tuli kerran pihaan äiti tiesi että jotakin kauheuksia nyt tapahtuu.
        Pitkän aikaa käärmeen syytä oli moni asia.


      • katicat
        jjoutava5 kirjoitti:

        oli kerran pykimässä tintin pönttöön, tovin ihmetteli miten tuonne pääsee.

        Reiän koko on aika tarkka ja mieluummin korjaa pöntön ennenkuin peltejä laittaa, ei tikka niin usein vahinkoja tee.
        Käärme tuli kerran pihaan äiti tiesi että jotakin kauheuksia nyt tapahtuu.
        Pitkän aikaa käärmeen syytä oli moni asia.

        Ainakin täällä Varsinais-Suomessa meren rannoilla oli tapana tehdä telkille isoja pönttöjä. Ne olivat myös jkv matalammalla kuin pikkulintujen pöntöt. Poikasethan pudottautuvat maahan ja lähtevät vesille emon perässä jo untuvikkoina. Telkän munia verotettiin. Nehän ovat isoja munia. En tiedä munivatko ne otettujen munien tilalle uusia munia vai vähensikö se poikasten määrää.


      • Likka321
        katicat kirjoitti:

        Ainakin täällä Varsinais-Suomessa meren rannoilla oli tapana tehdä telkille isoja pönttöjä. Ne olivat myös jkv matalammalla kuin pikkulintujen pöntöt. Poikasethan pudottautuvat maahan ja lähtevät vesille emon perässä jo untuvikkoina. Telkän munia verotettiin. Nehän ovat isoja munia. En tiedä munivatko ne otettujen munien tilalle uusia munia vai vähensikö se poikasten määrää.

        Meriharakka on hupaisan näköinen lintu, pirteä ilmestys oranssine nokkineen.
        Merimetso on synkän näköinen rumilus . Ne ovat lisääntyneet valtavasti , ja monet ulkoluodot ovat valkeina niitten ulostuksista. Sellaisilla luodoilla kaikki kasvillisuus kuolee.
        Kanadanhanhikin alkaa ola huolestuttavan yleinen, sorsia näkee taas entistä harvemmin.
        Kevättalvella Aurajoen yli menevän förin vieressä jäälautalla näin satoja sorsia tiiviissä läjässä.


      • katicat
        Likka321 kirjoitti:

        Meriharakka on hupaisan näköinen lintu, pirteä ilmestys oranssine nokkineen.
        Merimetso on synkän näköinen rumilus . Ne ovat lisääntyneet valtavasti , ja monet ulkoluodot ovat valkeina niitten ulostuksista. Sellaisilla luodoilla kaikki kasvillisuus kuolee.
        Kanadanhanhikin alkaa ola huolestuttavan yleinen, sorsia näkee taas entistä harvemmin.
        Kevättalvella Aurajoen yli menevän förin vieressä jäälautalla näin satoja sorsia tiiviissä läjässä.

        Aurajoen sorsat asuvat kaupungissa ympärivuotisesti. Förin (lossi jalankulkijoille)luona on sulaa vettä. Lähialueella oli ennen lintujen ruokintapaikka, mutta ruokinta on nykyään kielletty. Onhan siinä vieressä höyrylaivayhtiö Ukko-Pekan kesäravintola. Paikka oli erittäin siivoton, josta rotatkin löysivät apetta.
        Kanadanhanhet ja valkoposkihanhet ovat myös komeita lintuja, mutta suurina parvina uimarannoille majoittuneina sotkevat kyllä paikat ulosteillaan.
        Merimetsot ovat toistaiseksi vesillämme rauhoitetut, mutta kannan rajoittamisesta on jo keskusteltu.


    • tuuraaja

      Paavo Väyryselle ei kelpaa kansanedustajan työ, vaikka on siihen ehdokkaaksi asettunut. Merikukka Forsius varannut loman, kun pitäisi aloittaa työt edustajana. Markku Uuspaavalniemi jatkaa curling-kilpailujaan, vaikka luulisi uudelle edustajalle olevan tärkeää olla paikaalla alusta alkaen. Kunhan ihmettelen.

      • koekäyttäjä

        Olen kiinnostunut internetistä. Sain luvan kokeilla ja heti töppäsin. Oli tulla omistajan nimimerkki vaikka luin tarkkaan ohjeet. Ymmärrys taisi puuttua. Onneksi ihmettelin että mitenkä saan nimimerkin paikalleen.

        Noista kansanedustajista sanoisin sen etteihän ne olekaan palkkatyöntekijöitä vaan EDUSTAJIA. Heidän ei tarvitse kellokorttia leimata ja näköjään saavat tehdä mitä vaan kunhan muistavat palkkansa nostaa.
        Mitähän olisi minunkin työpaikalla sanottu jos olisin sanonut että en nyt tule töihin kun lähden Kanarialle? Tai etten ala mitään jos en pääse pomoksi. Kai sitä olisi vähintään korjaamopääliköksi nimitetty?
        Tuli tosta otskosta mieleeni että jos ne kansan Edustajat kanssa vasta Harkitsevat aloittamista ihan niinkuin minä.


      • fiiuliN

        Oikein naurettavalta näytti jo vaali-iltana kun kun eräs uhkaili väkivaltaa ellei kokoomus pääse hallitukseen.

        Toinen saman suuntainen tapaus on tämä "Puavo", "en ala sitä ellen saa tätä".

        Kovasti tunnutaan omasta vallasta kiisteltävän, mahtaako neljän vuoden aika kulua loppuun ennenkuin kansan asiat alkavat kiinnostaa.


      • katicat
        fiiuliN kirjoitti:

        Oikein naurettavalta näytti jo vaali-iltana kun kun eräs uhkaili väkivaltaa ellei kokoomus pääse hallitukseen.

        Toinen saman suuntainen tapaus on tämä "Puavo", "en ala sitä ellen saa tätä".

        Kovasti tunnutaan omasta vallasta kiisteltävän, mahtaako neljän vuoden aika kulua loppuun ennenkuin kansan asiat alkavat kiinnostaa.

        Pian saamme taas opetella uusien ministereiden nimet. Ylihuomenna kuulemme sitten mistä puolueista nämä tulevat. Ennusteet ovat varman tuntuisia.


      • Miekii mukana
        katicat kirjoitti:

        Pian saamme taas opetella uusien ministereiden nimet. Ylihuomenna kuulemme sitten mistä puolueista nämä tulevat. Ennusteet ovat varman tuntuisia.

        Ministereit tullee ja mennee. Mut ko miult jäi näkemättä se tanssi. Mie nukahin!
        Lehest sit lujin jotta Jani putos.
        Kylhä hää aika kömpelys olkii.


    • katicat

      Nyy ku tämä Kansanrario on taas vaipumas unho yähö ja matkal tonne nurkan taa, ni on paikallas kiittää kaikki teit, jok olette ollu tätä ketju kokko kyhämäs. Kevät on tulos, kun ensteks kestetä tämä pääsjäise aja takatalvi.

      Lopuks mää laita tähä uutisen, jonk mää kuuli ku Markku Heikkilä kertos Rario saras:

      ""Siin ei o mittän perä et yksityiset hammaslääkärit olis sponsoroimas Ilkka Kanervan tiimil internettisse oman erityisen lähiverkon mikä olis nimeltäs Ikenet.""

      hyvää kevät vaa toivoo Katicatti

      • maukumaija

        Et sunkaa sää meinaa et tää loppuu ny tähä!
        Vasta täs on alkuun päästy!


    • Puolueeton toimittaja

      jotakin sanoo, niin se kuuluu aika monen korviin,
      kansa on oppine siihen, sen tautta jatkuminen olisi hyvä. Olisko mahotonta?

      • toisennikki/omanikki

        Ei tämä tähän saa päättyä.
        Olisi tosiaan hyvä, jos aina viimeksi kirjoitettu siirtyisi eteen. Silloin tämäkään radio-ohjelma ei siirtyisi seuraaville sivuille. Niiltä tätä tuskin kukaan kaivaa.

        Toimittaja töihin! Heti uusi avaus, kun kansanaradio tipautetaan framilta.


      • Hintriika1
        toisennikki/omanikki kirjoitti:

        Ei tämä tähän saa päättyä.
        Olisi tosiaan hyvä, jos aina viimeksi kirjoitettu siirtyisi eteen. Silloin tämäkään radio-ohjelma ei siirtyisi seuraaville sivuille. Niiltä tätä tuskin kukaan kaivaa.

        Toimittaja töihin! Heti uusi avaus, kun kansanaradio tipautetaan framilta.

        No niin, katicat, kansa vaatii! Kukaan ei voi luvata, että juttua piisaa, mutta eihän vara venettä kaada, jos tappi on paikallaan.


      • katicat
        Hintriika1 kirjoitti:

        No niin, katicat, kansa vaatii! Kukaan ei voi luvata, että juttua piisaa, mutta eihän vara venettä kaada, jos tappi on paikallaan.

        Aion käydä ensteks uudessa Turun kaupunginkirjastossa hakemassa varaamani kirjan.


    • menetellä,

      nytkuma oon rekkautunut niin olen joutunut poistamaan monia merkittäviä kirjoituksia kune muka on ollet ymmärryskyvyn ulkopuolella,jopa omastanikin mielestä.

      Ylpeyteni ja oman erinomaisuuteni tuntien katson rekkautumiseni aiheuttavan tälläistä yligriittisyyttä ja poistamistarvetta.

      Täten pyydän vapautusta rekkautumisen aiheuttamasta pakkopaidasta.

      • Oiva ystäväsi

        Voithan sä kirjoittaa oman juttus perään, että älkää vastatko tähän, kun kohta poistan sen kuitenkin. Silloin et poista samalla monia merkittäviä kirjoituksia ja voit jättää omaskin poistamatta, kun siihen ei kukaan ota kantaa.


      • ruuneperi?

        sehän taas poisti tänä aamuna alta aikayksikön yhden ketjunsa. Etsi siinä omaa pääsiäisnoitaa...


      • läheskää ruunnperi
        ruuneperi? kirjoitti:

        sehän taas poisti tänä aamuna alta aikayksikön yhden ketjunsa. Etsi siinä omaa pääsiäisnoitaa...

        ooon yks koiranleuka, leikisti leuhka.


      • katicat

        Riisu pois jo pakkopaita jotain kevyempää päälles laita!


      • hoitsut
        katicat kirjoitti:

        Riisu pois jo pakkopaita jotain kevyempää päälles laita!

        lupasi))


    Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      266
      6420
    2. Mopomiitti onnettomuus

      Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä
      Kokkola
      148
      3723
    3. Pääsit nainen todella

      lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t
      Ikävä
      144
      2649
    4. Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:

      Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.
      Maailman menoa
      344
      2506
    5. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      55
      2072
    6. YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille

      "Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https
      Pyöräily
      121
      1661
    7. En saa unta kun ajattelen

      Sinua mies. Sydäntä ahdistaa meidän välit 😌😞
      Ikävä
      83
      1655
    8. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      31
      1493
    9. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      24
      1310
    10. Vieläkö pidät minusta

      Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.
      Ikävä
      108
      1174
    Aihe