Kansanradio

Likalle sanon, että tosiaan täällä palstalla olevista samanhenkisistä ihmisistä ei haluaisi luopua. Eipä silti, mahtuuhan tänne muutkin. Yhdessä me tätä palstaa yllä pidämme. Sanotaan, jokaiselle jotakin.

Ollaan me vaan niimpal mukavi. Kännykästä pyrin luopumaan, paitsi jos tiedän sitä tarvitsevani n.s. turvavälineenä matkalla, itselle ja muillekin.

Kännykkäänhän jää tieto soitosta, jopa nimineen, ja vastaan sitten.

Minulla on muuten Skypessä ihan puhelinluettelo ja klikkaamalla soitan sillä nykyään puheluja 2,5c/min.

Siinä tie vilisee ja tutut hymyilee,
kun viilletän pyörätietä tukka putkella.:)

Mimmu kirjoitti:

Siinä tie vilisee ja tutut hymyilee,
kun viilletän pyörätietä tukka putkella.:)

Polkupyörällä liikkuminen antaa vapauden aikatauluista. Siinä kulkee mukana yhtä sun toista. Varsinkin kevään tulon tuoksuineen tunnet ja nautit.

tuuraaja kirjoitti:

Polkupyörällä liikkuminen antaa vapauden aikatauluista. Siinä kulkee mukana yhtä sun toista. Varsinkin kevään tulon tuoksuineen tunnet ja nautit.

Tänään ensikerran tänä keväänä olisin lähtenyt asioille polkupyörällä. Kumit olivat hieman löysät. En vaivautunut. Tavarat repussa seurasivat.

Fanni kirjoitti:

Tänään ensikerran tänä keväänä olisin lähtenyt asioille polkupyörällä. Kumit olivat hieman löysät. En vaivautunut. Tavarat repussa seurasivat.

Et jaksanut pumpata ilmaa kumeihin. Voi sinua sentään. Luulitko, että kumit vuotavat. Ne tyhjenevät talven aikana muutenkin.

Täytyy tunnustaa, että vaikeahan tästä on luopua. Monta kertaa on tullut päätettyä lopettaa, mutta niinkuin bumerangi tänne takaisin tulen. Nimimerkin vaihto tuo vaihtelua ainakin itselle. Joskus sähköpostiosoitteen vaihto vaatii uudelleen kirjautumista ja nimimerkin vaihtoa. Tauon pito on ollut hyväksi.

Ystäviä en vaihtaisi, he ovat tärkeitä.Terveys tietysti, siitäkään en luopuisi. Kirjat, ehkä n. metri, joista en haluaisi luopua, luetteloa voisi jatkaakin....

Onkkelis kirjoitti:

Ystäviä en vaihtaisi, he ovat tärkeitä.Terveys tietysti, siitäkään en luopuisi. Kirjat, ehkä n. metri, joista en haluaisi luopua, luetteloa voisi jatkaakin....

Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

ulpukka33 kirjoitti:

Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

Lue lisää

suuri menetys.Toivon voimia jaksamaan murheen kanssa.

ulpukka33 kirjoitti:

Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

Lue lisää

Koska sinua on kohdannut läheisen ihmisen menetys, ovat muut asiat toisarvoisia. Kyllä ne läheiset ihmiset ovat kaikkein tärkeimpiä, eikä heistä luopuisi. Kuitenkin elämän laki on tällainen, että vaikk´et haluaisi luovuttaa niin sinun kuitenkin täytyy. Nyt suret yhdessä läheistesi kanssa. Voimia sinulle.
Ei sinun tarvitse ajatella nyt tärkeitä tavaroita.

ulpukka33 kirjoitti:

Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

Lue lisää

Läheisen menetys on aina suuri suru. Olet onnellinen, että sinulla on lapsia ja sisaria suremassa kanssasi. Et ole yksin, vaikka asutkin yksin.

Otan osaa suruusi. Saima Harmaja on kirjoittanut nämä kaksiriviä. Lohduttakoon ne sinua:

Nosta silmäsi! Hiljaa syttyvät
kaikki taivaan kynttilät.

Me kaikki tässä ketjussa olemme kanssasi.

ulpukka33 kirjoitti:

Mietin ankarasti mikä minulle on tärkeintä
niitä on niin paljon, mutta ehkä sittenkin
kirjat ja tämä konekin on tullut palstan
ansiosta tärkeäksi, on ajatusten purkautumis
tie, nämä kirjoittajat tuntuvat ihan tutuilta
ja ystäviltä se on ihan merkillistä kun tänne
kirjoittaa ei se tule heti vastaan lisän kanssa
niinkuin joskus oikean keskustelun jälkeen jos ei osaa valita kumppaniaan, nyt olen surullinen sisareni kuoli eilen illalla, ehkä ajattelette miksi kerron tässä, asun yksin ja lapseni ovat soitelleet samoin nuoremmat sisaret jotka ovat Ruotsissa yritän olla pesässäni pari päivää että pahin menee ohi ja voin lähteä ihmisten ilmoille.

Lue lisää

Kirjoitin Sinulle sinne toiseen paikkaan.
Anteeksi, että siitä tuli niin pitkä, mutta sydän oli niin täynnä.
Voimia Sinulle!

Venlastiina kirjoitti:

Kirjoitin Sinulle sinne toiseen paikkaan.
Anteeksi, että siitä tuli niin pitkä, mutta sydän oli niin täynnä.
Voimia Sinulle!

Kiitän teitä kaikkia jotka olette niin kauniisti
lausuneet osanottonne suruuni, on se niin suuri asia kun on ystäviä,täällä on niin kesäinen kaunis sää ja lämmintäkin on että on aihetta kiitokseenkin että saa taas kokea kevään ihanuuden sekään ei ole itsestään selvä asia,
Hyvää viikonloppua teille kaikille ja hyviä ulkoilu ilmoja.

Mikä paarialuokkalainen?
Minä olen täällä niin vähän, että en pysy kärryillä teidän piirilaisten keskusteluissa.

No, se mistä en luopuisi, on varmaan tämä tietokone.
Mutta jos maan suurinta vastaava päivälehti ilmestyisi Helsingin seudulla, vaihtaisin oitis.
Minua raivostuttaa, että sen mukana tulee kerran viikossa ILMAINEN viikkolehti ja kerran kuussa ILMAINEN kuukausiliite.

Mikään ei totisesti ole ilmaista tässä maailmassa, joten lehti olisi varmasti halvempi, jos näitä lisukkeita ei olisi. Minä en edes lue niitä. Nykyisin sentään selailen viikkoliitteen läpi, mutta minulta meni pari vuotta, ennen kuin suostuin siihen edes koskemaan, kyllä sen ilmestyminen niin minua otti pannuun.

Itse lehdessä ei sitten politiikan uutisia enempää olekaan. Koska en lue koskaan ilmoituksia, katson joskus, mitä luettavaa jossakin Hesarin lehden osassa minulle olisi.
Tekstiä on ehkä 1,5 sivulla, loput mainoksia ja ilmoituksia.

Yleisönosasto on laajennettu kaksinkertaiseksi, Sehän on edullinen ylläpitää, kun tekstit tulevat muualta ja ilmaiseksi.

Kuolinilmoitukset ovat rahasampo. Ilmoitus on kalliimpi kuin hautakivi.

Mainitkaapa joku muu pääkaupunkiseudun päivälehti!

mirjamarja ek kirjoitti:

Mikä paarialuokkalainen?
Minä olen täällä niin vähän, että en pysy kärryillä teidän piirilaisten keskusteluissa.

No, se mistä en luopuisi, on varmaan tämä tietokone.
Mutta jos maan suurinta vastaava päivälehti ilmestyisi Helsingin seudulla, vaihtaisin oitis.
Minua raivostuttaa, että sen mukana tulee kerran viikossa ILMAINEN viikkolehti ja kerran kuussa ILMAINEN kuukausiliite.

Mikään ei totisesti ole ilmaista tässä maailmassa, joten lehti olisi varmasti halvempi, jos näitä lisukkeita ei olisi. Minä en edes lue niitä. Nykyisin sentään selailen viikkoliitteen läpi, mutta minulta meni pari vuotta, ennen kuin suostuin siihen edes koskemaan, kyllä sen ilmestyminen niin minua otti pannuun.

Itse lehdessä ei sitten politiikan uutisia enempää olekaan. Koska en lue koskaan ilmoituksia, katson joskus, mitä luettavaa jossakin Hesarin lehden osassa minulle olisi.
Tekstiä on ehkä 1,5 sivulla, loput mainoksia ja ilmoituksia.

Yleisönosasto on laajennettu kaksinkertaiseksi, Sehän on edullinen ylläpitää, kun tekstit tulevat muualta ja ilmaiseksi.

Kuolinilmoitukset ovat rahasampo. Ilmoitus on kalliimpi kuin hautakivi.

Mainitkaapa joku muu pääkaupunkiseudun päivälehti!

Lue lisää

mainitsen sen verran, että joku jossakin ketjussa sanoi, että hänellä ei ole tapana vastata nikeille, jotka ei ole rekisteröityjä vai oliko se puhe vakionikistä, en nyt ihan tarkkaan muista.

Lehdistä puheen ollen, Pääkaupunkiseudulla ilmestyy ilmaisia lehtiä jotkut joka päivä, jotkut harvemmin.

Sellaisia ovat METRO, VARTTI ja SATA.
Mieheni tuo minulle aina, kun löytää, Metron. Siinä on Sudokupeli ja ratkaisen joskus niitä huvikseni.

Päivälehtiä en tiedä, lienevät eri puolueiden julkaisuja. Ilmestyyhän HUVUDSTADSBLADET, jos ruotsinkielestä olet kiinnostunut.

Atolfia kirjoitti:

mainitsen sen verran, että joku jossakin ketjussa sanoi, että hänellä ei ole tapana vastata nikeille, jotka ei ole rekisteröityjä vai oliko se puhe vakionikistä, en nyt ihan tarkkaan muista.

Lehdistä puheen ollen, Pääkaupunkiseudulla ilmestyy ilmaisia lehtiä jotkut joka päivä, jotkut harvemmin.

Sellaisia ovat METRO, VARTTI ja SATA.
Mieheni tuo minulle aina, kun löytää, Metron. Siinä on Sudokupeli ja ratkaisen joskus niitä huvikseni.

Päivälehtiä en tiedä, lienevät eri puolueiden julkaisuja. Ilmestyyhän HUVUDSTADSBLADET, jos ruotsinkielestä olet kiinnostunut.

Lue lisää

Ei taida se rekisteröityminen olla enää niin kauhean tärkeää, kuin mitä se oli jokin aika sitten.
Nythän puolet täällä on vaihtelevalla nimimerkillä.
Minulla on nikki, mutta en nyt jaksanut kirjautua.

Oman viestin ja sen jatkot voi poistaa, jos kirjoittaa kirjautuneena. Siitä oikeudesta on vähän "kahellaista ilimoo" ollunna viime aikoina.

että alle 20,mmeneen.On niin paljon mistä en haluaisi luopua.Läheisistä jos se on ihmisiä.

Tavaroista olis kyllä opettelemista olla ilman tv.tä.autoa,radiota avaan harvoin.cd,soitinta usein,enosaa sanoa.

Tietenkään kukaan ei halua luopua läheisistään, kodistaan, terveydestään.Myös minulle muistot ovat kallis aarre, myös muistojen dokumentit. Pelastaisin maallisista ensinnä tulipalossa tai tulvassa valokuvat ja kirjatut muistot. Mielessäni, sielussani ja sydämessäni olevia muistoja en voi onneksi koskaan kadottaa.

Pikkuveli, veikka, veitikka. Se kisumirrin paras kaveri...

kisumirrii kirjoitti:

Pikkuveli, veikka, veitikka. Se kisumirrin paras kaveri...

Jopas meni Amor-alueen vitsiksi. Olen 8ja nolla, kyllä vielä nuo vihjailut ymmärrän.

Veitikka siellä silmäkulmassa katsee, mihin tämä polku johtaa.

Jopas nyt menikin juttu ei tosikkojen puolelle.
No ei se mitään. Kerron pienen sadun.
Olipa kerran Kisu ja Veitikka ja he tapasivat yhdessä kadunkulmassa ja tunsivat heti vetoa toisiinsa.
Tapasivat usein sen jälkeen ja niin se tuo Amor-veitikka ampaisi sillä nuolellaan.
Ja miten siinä kävikään, Kisu kaipaa kovasti aina sitä Veitikan tapaamista, odottaa ja odottaa ja niinhän se Veitikka sieltä tulee luokse.
Sadun onnellisesta lopusta ei ole tietoa vielä.

pikku kisunen kirjoitti:

Jopas nyt menikin juttu ei tosikkojen puolelle.
No ei se mitään. Kerron pienen sadun.
Olipa kerran Kisu ja Veitikka ja he tapasivat yhdessä kadunkulmassa ja tunsivat heti vetoa toisiinsa.
Tapasivat usein sen jälkeen ja niin se tuo Amor-veitikka ampaisi sillä nuolellaan.
Ja miten siinä kävikään, Kisu kaipaa kovasti aina sitä Veitikan tapaamista, odottaa ja odottaa ja niinhän se Veitikka sieltä tulee luokse.
Sadun onnellisesta lopusta ei ole tietoa vielä.

Lue lisää

Sadun tahtoisin päättyvän onnellisesti, mutta kaiken hyvän ja ihanan eteen täytyy välillä kärsiä eron tuskaa. Ei saa heittää hukkaan arvokasta lahjaa, jonka on ilman omaa ansiotaan saanut, kun se amorin siipi on kahta ihmistä samaan aikaan koskettanut.Miten voikin olla, että veto jonkun puoleen on niin vastustamaton...

sadunomainen kisu kirjoitti:

Sadun tahtoisin päättyvän onnellisesti, mutta kaiken hyvän ja ihanan eteen täytyy välillä kärsiä eron tuskaa. Ei saa heittää hukkaan arvokasta lahjaa, jonka on ilman omaa ansiotaan saanut, kun se amorin siipi on kahta ihmistä samaan aikaan koskettanut.Miten voikin olla, että veto jonkun puoleen on niin vastustamaton...

Lue lisää

Niin se vaan ihminen on sellainen, sadun muotoon on helpompi kirjoittaa totuuksia, vaikkakin Kisu ja Veitikkainen taitavat itse tunteensa ymmärtää.

katicat kirjoitti:

Veitikka siellä silmäkulmassa katsee, mihin tämä polku johtaa.

... se on se aamukahvi ja päivän lehti mistä ei osaisi luopua millään... ja sitten huumorimieli...se pitää monestikin päivän valoisana ja tietenkin rakkaat ystävät... heidän kanssaan tarinointi antaa päivälle oman viehätyksensä... on heitä sitten yksi tai useampi...

Kaskas täällä näyttää olevan kanssa oikein huumormielellä väki liikkeellä... mutta niin pitääkin... kevennystä kevääseen...

Kevään valo saa vielä hormonimyrskyjä aikaan, siivousvimma ja uudistumishalu iskee. Kuivalla kadulla naisellisesti kopisevat uudet korkokengät kävin ostamassa ja muutakin keväistä hemaisevaa yllepantavaa. Kukkakaupan kautta tulen usein kotiin : keltaista, oranssia...Kylvöksiä olen jo tehnyt kesää varten.Puhumattakaan siitä, että vesille on venosen mieli.
Mullan tuoksu ja lintujen kevätsoidin huumaa aistit, taivaan sini pyörryttää.
Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä.

Likka321 kirjoitti:

Kevään valo saa vielä hormonimyrskyjä aikaan, siivousvimma ja uudistumishalu iskee. Kuivalla kadulla naisellisesti kopisevat uudet korkokengät kävin ostamassa ja muutakin keväistä hemaisevaa yllepantavaa. Kukkakaupan kautta tulen usein kotiin : keltaista, oranssia...Kylvöksiä olen jo tehnyt kesää varten.Puhumattakaan siitä, että vesille on venosen mieli.
Mullan tuoksu ja lintujen kevätsoidin huumaa aistit, taivaan sini pyörryttää.
Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä.

Lue lisää

Likka321 sanoo:
"Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä."
Haluan ja kuulunkin myös tuohon porukkaan, vaikka olenkin Kauris. Katos, sitä vaan ei näy päälle päin.

Eikös tää kevät innosta pistämään rapistuneen talvikunnon korjaamiseen.Oli pitkä pimeä kausi joka piti meidät sisätiloissa.Kyllä ulkoilua kannattaa nyt lisätä roimasti ja panna kintut liikkeelle. Tehkää kuten minä.Aamulla heti lenkille.

katicat kirjoitti:

Likka321 sanoo:
"Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä."
Haluan ja kuulunkin myös tuohon porukkaan, vaikka olenkin Kauris. Katos, sitä vaan ei näy päälle päin.

Lue lisää

joka eilen jo vilisteli pitkin tuolla...

Huoltoasemalla kävin kumit 4:än ilmakehään saattamassa.

(En uskaltanutkaan sanoa: panemassa.)

Likka321 kirjoitti:

Kevään valo saa vielä hormonimyrskyjä aikaan, siivousvimma ja uudistumishalu iskee. Kuivalla kadulla naisellisesti kopisevat uudet korkokengät kävin ostamassa ja muutakin keväistä hemaisevaa yllepantavaa. Kukkakaupan kautta tulen usein kotiin : keltaista, oranssia...Kylvöksiä olen jo tehnyt kesää varten.Puhumattakaan siitä, että vesille on venosen mieli.
Mullan tuoksu ja lintujen kevätsoidin huumaa aistit, taivaan sini pyörryttää.
Tähän aikaan syntyneet ihmiset ovat aistien huuman ja intohimon lapsia koko ikänsä.

Lue lisää

Ostit kengät. Huomasitko muuten, että uusi kenkämuori näyttää nyt aika jalkaystävälliseltä. Kengän kärjet ovat pyöristyneet ja tilavoituneet. Minusta ne suippopäiset kengät oli kamalia. Turhaa tyhjää tilaakärjessä ja vielä varpaat luonnottomaan asentoon saattavia.

katicat kirjoitti:

Ostit kengät. Huomasitko muuten, että uusi kenkämuori näyttää nyt aika jalkaystävälliseltä. Kengän kärjet ovat pyöristyneet ja tilavoituneet. Minusta ne suippopäiset kengät oli kamalia. Turhaa tyhjää tilaakärjessä ja vielä varpaat luonnottomaan asentoon saattavia.

Lue lisää

En ole vinksahtanut kengissä suippokärkimuotiin Näillä vuosilla paras kenkä on3 -5cm korolla normaalilevyinen niillä on hyvä kävellä.

Katselin vaalitilaisuudessa A Stubben kenkiä ja voi taivas, kengät kuin gondoolit, kapeat pitkät kärjet kuin piikit taipuneet kohti kattoa. Poika vaihtoi jalalta toiselle jatkuvasti puhuessaan käytävällä.

Ajattelin kyllä siinä jalkoja kengät painoivat ja pahasti. Vuosien jälkeen on känsät ja vaivasenluut palkkana kapeakärkisistä kengistä.

Virkku aamulla kirjoitti:

Eikös tää kevät innosta pistämään rapistuneen talvikunnon korjaamiseen.Oli pitkä pimeä kausi joka piti meidät sisätiloissa.Kyllä ulkoilua kannattaa nyt lisätä roimasti ja panna kintut liikkeelle. Tehkää kuten minä.Aamulla heti lenkille.

Lue lisää

ihmeitä tekee kevätaurinko kun se laittaa ihmiset hymyilemään. Istuin puiston penkillä ja monelta ohitse kulkevalta sain hymyn. Jospa itse hymyilinkin ensiksi kuka sen tietää.

ulkona ollut kirjoitti:

ihmeitä tekee kevätaurinko kun se laittaa ihmiset hymyilemään. Istuin puiston penkillä ja monelta ohitse kulkevalta sain hymyn. Jospa itse hymyilinkin ensiksi kuka sen tietää.

Lue lisää

Kyllä kevät herkistää ja tuo haikeana olon. Mustarastaat lauloivat tänään sydämensä kyllyydestä, toivat mieleen menneet keväät. Meillä asui ennen mustarastas pari aivan lähistöllä. Mieheni kanssa syötimme niitä pitkin talvea ja keväisin istuimme pihalla ja nautimme konsertista. Illoin aamuin tämä rastas herra lauloi pihakuusen latvassa.
Enää ei ole miestä eikä pihaa, on vain haikea kaipuu aikaan joka ei koskaan palaa. Tänään on tällainen muistojen päivä, huomenna yritän taas katsoa eteenpäin.

juuliska kirjoitti:

Kyllä kevät herkistää ja tuo haikeana olon. Mustarastaat lauloivat tänään sydämensä kyllyydestä, toivat mieleen menneet keväät. Meillä asui ennen mustarastas pari aivan lähistöllä. Mieheni kanssa syötimme niitä pitkin talvea ja keväisin istuimme pihalla ja nautimme konsertista. Illoin aamuin tämä rastas herra lauloi pihakuusen latvassa.
Enää ei ole miestä eikä pihaa, on vain haikea kaipuu aikaan joka ei koskaan palaa. Tänään on tällainen muistojen päivä, huomenna yritän taas katsoa eteenpäin.

Lue lisää

Kauniit, hyvät muistot ovat asioita jotka kantavat elämässä. Kukaan ei niitä sinulta ja minulta vie. Meitä puolisonsa menettäneitä on täällä paljon, naisia enemmistö. Kokemuksesta sanon, että kevät ja joulu ovat aikoja jolloin sitä puolisoaan eniten haikeudella kaipaa ja muistelee. Keväällä tulevat ne nuoruusmuistot ihan tuoksuja myöten eläävästi mieleen.

katicat kirjoitti:

Kauniit, hyvät muistot ovat asioita jotka kantavat elämässä. Kukaan ei niitä sinulta ja minulta vie. Meitä puolisonsa menettäneitä on täällä paljon, naisia enemmistö. Kokemuksesta sanon, että kevät ja joulu ovat aikoja jolloin sitä puolisoaan eniten haikeudella kaipaa ja muistelee. Keväällä tulevat ne nuoruusmuistot ihan tuoksuja myöten eläävästi mieleen.

Lue lisää

ne ovat minulta suurimmaksi osaksi kadonneet, mutta lapsuutta muistelen. Sieltä tulee mieleen kauniita hyviä muistoja vaikka ei ne nykyajan lapsille varmaankaan mitään mukavia olisi.

Sitten tuli sota-aika ja se kai muutti minut tällaiseksi kuin nyt olen.
En oikeastaan koskaan ole myöntänyt että sodasta ja siitä ajasta olisi mieleeni jäänyt mitään komplekseja, mistähän nuo ajatukset nykyisin tunkevat mieleeni....

katicat kirjoitti:

Ostit kengät. Huomasitko muuten, että uusi kenkämuori näyttää nyt aika jalkaystävälliseltä. Kengän kärjet ovat pyöristyneet ja tilavoituneet. Minusta ne suippopäiset kengät oli kamalia. Turhaa tyhjää tilaakärjessä ja vielä varpaat luonnottomaan asentoon saattavia.

Lue lisää

Minustakin ne yltiösuippokärkiset kengät ovat kuin Leningrad-cowboysien esiintymisasusta. Tyhjäähän sen kärjen pitää olla, ei sinne varpaat mahdu. Naisellinen nainen kuitenkin haluaa, että jalka näyttää pieneltä ja sirolta.
Ostin juuri tuollaiset melko pyöreäkärkiset, hyvälestiset kengät, joista tulee mieleen äitini 50-luvun avokkaat.
Olen Turkua ennenkin mainostanut mieleisenä ostospaikkana, ja Kenkä-Lehtoselta nämäkin kengät hain.Siellä Turussa taitaa olla pian myös Agricola-juhlallisuuksia.

Likka321 kirjoitti:

Minustakin ne yltiösuippokärkiset kengät ovat kuin Leningrad-cowboysien esiintymisasusta. Tyhjäähän sen kärjen pitää olla, ei sinne varpaat mahdu. Naisellinen nainen kuitenkin haluaa, että jalka näyttää pieneltä ja sirolta.
Ostin juuri tuollaiset melko pyöreäkärkiset, hyvälestiset kengät, joista tulee mieleen äitini 50-luvun avokkaat.
Olen Turkua ennenkin mainostanut mieleisenä ostospaikkana, ja Kenkä-Lehtoselta nämäkin kengät hain.Siellä Turussa taitaa olla pian myös Agricola-juhlallisuuksia.

Lue lisää

Hänen kuolemastaan on kulunut 450 vuotta. Turun konserttisalissa on valtakunnallinen pääjuhla ja juhlajumalanpalvelus Turun Tuomiokirkossa 9.4. Juhlia järjestetään tietysti muuallakin. Aina tuo Agricolan nimi jossakin silmiin osuu, kun kaupungilla kävelee.

fiiuliN kirjoitti:

ne ovat minulta suurimmaksi osaksi kadonneet, mutta lapsuutta muistelen. Sieltä tulee mieleen kauniita hyviä muistoja vaikka ei ne nykyajan lapsille varmaankaan mitään mukavia olisi.

Sitten tuli sota-aika ja se kai muutti minut tällaiseksi kuin nyt olen.
En oikeastaan koskaan ole myöntänyt että sodasta ja siitä ajasta olisi mieleeni jäänyt mitään komplekseja, mistähän nuo ajatukset nykyisin tunkevat mieleeni....

Lue lisää

En tiedä pitääkö paikkansa, mutta olen kuullut että mitä vanhemmaksi tulemme sitä enemmän muistot siirtyvät lapsuutta kohden. Vähiten muistaa, mitä edellisenä päivänä, viikkona tai kuukautena on tehnyt. Muistatteko millainen kesä oli toissakesä?

reetta5 kirjoitti:

En ole vinksahtanut kengissä suippokärkimuotiin Näillä vuosilla paras kenkä on3 -5cm korolla normaalilevyinen niillä on hyvä kävellä.

Katselin vaalitilaisuudessa A Stubben kenkiä ja voi taivas, kengät kuin gondoolit, kapeat pitkät kärjet kuin piikit taipuneet kohti kattoa. Poika vaihtoi jalalta toiselle jatkuvasti puhuessaan käytävällä.

Ajattelin kyllä siinä jalkoja kengät painoivat ja pahasti. Vuosien jälkeen on känsät ja vaivasenluut palkkana kapeakärkisistä kengistä.

Lue lisää

Vuosia sitten ostin muotikengät. Tepastelin niillä ylpeänä perheen ihailevien silmien edessä.
Mies kysyi sanomalehtensä takaa: "Tuliks´ melat mukaan?"

laulu tuo jotain muistoja mieleen, ainakin jonkun tunnelman. Mutta on selkeitä muistoja paljonkin. Tässä yksi:
Istuin Kouvolan asemalla, odotin jotain junanvaihtoa. Viereeni istahtaa poika, katsoo solmiini ja laulaa: - Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti lauletaan, harmaat silmät useilta unhoon jää, siksi niille lauluni pieni tää. - . Minulla on lähinnä harmaat silmät.
Arvatkaa vaan, muistanko aina laulun, vaikka laulaja jäikin sille asemalle.

Täällä on myös yksi. Voi ja etenkin näin keväällä tulvahtavat nuoruusmuistot sen ajan musiikin myötä vahvasti tajuntaan. Elimmehän tanssilavojen kulta-aikaa. Ja rinnassa riehui rakkaus ja kesäyön taika.Myös tuoksut tuovat muistot pintaan. Tuomenkukka, sireeni, valkoruusu, kielo mmmmm....
Ei tämä vanhuus mitään tylsää aikaa ole, kun noin eläviä tuntemuksia vielä syntyy.

Oli ammattikoulun illanvietto.
Minä olin kuuluttajana,sieltä on jäänyt mieleen;minä soitan sulle illalla,en voinut vuosiin sietää sitä laulua.Sen nimittäin esitti yksi poika josta en pitänyt ja ilmoitti vielä laulavansa minulle;)))))

Muuten oli kivaa aikaa se amppari aika.

muori67 kirjoitti:

Oli ammattikoulun illanvietto.
Minä olin kuuluttajana,sieltä on jäänyt mieleen;minä soitan sulle illalla,en voinut vuosiin sietää sitä laulua.Sen nimittäin esitti yksi poika josta en pitänyt ja ilmoitti vielä laulavansa minulle;)))))

Muuten oli kivaa aikaa se amppari aika.

Lue lisää

Niistä tuli minullekin mieleen kaunis laulu "Kertokaa se hänelle"... Olin sairaalassa kuukauden ja siellä nuorten osastolla oli tietenkin myös poikasia ja yhtenä iltana minun ikkunan alta kuului upea nuorenmiehen ääni laulavan tuota laulua... kuinka romanttista se olikaan... kyllä musiikilla on mahtava voima...

maarit60 kirjoitti:

Niistä tuli minullekin mieleen kaunis laulu "Kertokaa se hänelle"... Olin sairaalassa kuukauden ja siellä nuorten osastolla oli tietenkin myös poikasia ja yhtenä iltana minun ikkunan alta kuului upea nuorenmiehen ääni laulavan tuota laulua... kuinka romanttista se olikaan... kyllä musiikilla on mahtava voima...

Lue lisää

Isälläni oli tapana joka nimipäivä laulaa äidille serenadi "On kesän kirkas huomen ja suvisunnuntai".Me lapset näimme, miten liikuttunut äiti oli.
Minun romanttisin serenadimuistoni on se, kun järven toisella puolella kesäänsä viettävä poika soitti trumpetilla Glenn Millerin kappaleita. Teimme aina treffit kapean salmen ylittävälle sillalle ja sieltä se musisointi kaikui koko kylälle vettä pitkin.Nyt tuo silta on purettu, mutta aina kotipuolessa käydessäni muistan nuo hetket,kun ylitän uuden sillan.
Esim. Naantalissa on tapana soittaa vieravenesataman lähellä kirkontornista kesäisin
iltasoitto trumpetilla.
Siinä instrumentissa on jotain niin haikeaa...

Likka321 kirjoitti:

Isälläni oli tapana joka nimipäivä laulaa äidille serenadi "On kesän kirkas huomen ja suvisunnuntai".Me lapset näimme, miten liikuttunut äiti oli.
Minun romanttisin serenadimuistoni on se, kun järven toisella puolella kesäänsä viettävä poika soitti trumpetilla Glenn Millerin kappaleita. Teimme aina treffit kapean salmen ylittävälle sillalle ja sieltä se musisointi kaikui koko kylälle vettä pitkin.Nyt tuo silta on purettu, mutta aina kotipuolessa käydessäni muistan nuo hetket,kun ylitän uuden sillan.
Esim. Naantalissa on tapana soittaa vieravenesataman lähellä kirkontornista kesäisin
iltasoitto trumpetilla.
Siinä instrumentissa on jotain niin haikeaa...

Lue lisää

Tämä muisto tuli mieleen tuosta trumpetin soitosta. Minun serkkuni joskus 50-luvulla soitti tuubaa koulun torvisoittokunnassa. Hän halusi taitojaan tuoda ilmoille kotipihallaan. Kotini oli viiden kilometrin päässä serkun kodista, mutta kesäillassa tuuban töräykset kuuluivat meille asti. Voi ei!

katicat kirjoitti:

Tämä muisto tuli mieleen tuosta trumpetin soitosta. Minun serkkuni joskus 50-luvulla soitti tuubaa koulun torvisoittokunnassa. Hän halusi taitojaan tuoda ilmoille kotipihallaan. Kotini oli viiden kilometrin päässä serkun kodista, mutta kesäillassa tuuban töräykset kuuluivat meille asti. Voi ei!

Lue lisää

Olin 15-vuotiaana yhden nuoriso-ohjaajaporukan talviretkellä Pohjois-Lapissa. Mukana oli poika, joka soitti trumpettia ja johon kaikki muut tytöt rakastuivat. Minä puolestani rakastuin trumpetinsoittajan parhaaseen poikakaveriin.

Lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin tapasin trumpetinsoittajan Helsingissä erään tuttavan omakotitalon rakennustyömaaalla. Hän oli siellä kirvesmiehenä. Ällistykseni oli suuri, että hänkin oli jo yli kuusikymppinen! Mielikuviini oli jäänyt nuori, komea poika kultainen trumpetti huulillaan...

Hintriika1 kirjoitti:

Olin 15-vuotiaana yhden nuoriso-ohjaajaporukan talviretkellä Pohjois-Lapissa. Mukana oli poika, joka soitti trumpettia ja johon kaikki muut tytöt rakastuivat. Minä puolestani rakastuin trumpetinsoittajan parhaaseen poikakaveriin.

Lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin tapasin trumpetinsoittajan Helsingissä erään tuttavan omakotitalon rakennustyömaaalla. Hän oli siellä kirvesmiehenä. Ällistykseni oli suuri, että hänkin oli jo yli kuusikymppinen! Mielikuviini oli jäänyt nuori, komea poika kultainen trumpetti huulillaan...

Lue lisää

Laitan välillä tämän sivupersoonani hommiin, että näyttää paremmalta.
Niin tuosta ulkonäön muuttumisesta taas muistui mieleen, kun kävin entisessä kotikaupungissani. Olin siinä kaupan kassajonossa ja niin tuttu ääni kantautui korviini. Mutta yhtään tullua siinä ei ollut, kunnes tarkemmin katsottuna Pekuhan se siinä. Ilman ääntä en kyllä olisi tunnistanut. Niin eikä hänkään minua. Siitä oli 53 v, kun viimeksi näimme.

tuuraaja kirjoitti:

Laitan välillä tämän sivupersoonani hommiin, että näyttää paremmalta.
Niin tuosta ulkonäön muuttumisesta taas muistui mieleen, kun kävin entisessä kotikaupungissani. Olin siinä kaupan kassajonossa ja niin tuttu ääni kantautui korviini. Mutta yhtään tullua siinä ei ollut, kunnes tarkemmin katsottuna Pekuhan se siinä. Ilman ääntä en kyllä olisi tunnistanut. Niin eikä hänkään minua. Siitä oli 53 v, kun viimeksi näimme.

Lue lisää

Olin viimekesänä kyläilemässä Saarijärvellä. Kuinka sattuikaan katselimme punasen kirkon liepeillä olevaa hautausmaata. Mitä ihmettä eteeni tuli Luonnontieteiden opettajan hautapaasi.
Samalla muistui mieleeni hänen lempilaulu jonka hän luokkaretkellä meille opetti:

"Kotimaani ompi Suomi
Suomi armas synnyinmaa.
Siellä ensikerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
Siellä äiti hymyhuulin
keinutti mua kehdossain.
Siellä myöskin ensilempi
lempi syttyi sydämeen,
liekö ollut tahto Herran
kun se päättyi kyyneliin.
............."
Kaunis kiitos laulun oppimisesta,
jota joskus mielessäni hyräilen.

katicat kirjoitti:

Tämä muisto tuli mieleen tuosta trumpetin soitosta. Minun serkkuni joskus 50-luvulla soitti tuubaa koulun torvisoittokunnassa. Hän halusi taitojaan tuoda ilmoille kotipihallaan. Kotini oli viiden kilometrin päässä serkun kodista, mutta kesäillassa tuuban töräykset kuuluivat meille asti. Voi ei!

Lue lisää

Oli elämäni ainoa aamu, kun nukuin ponniin. Olin ollut juhlimassa edellisenä iltana ja jostain syystä kello ei soinut.

Oli kesäaika ja minulla ikkunat auki koko yön. Asuin kolmannessa kerroksessa samassa talossa, missä olin töissä.

Heräsin lauluun: "Nyt kurkoitamme kaulamme ja serenaadin laulamme, nyt herää unestas ja avaa akkunas!"

Siellä alhaalla komealla äänellä miespuolinen työtoverini herätteli minua duuniin.

Eipä kauan nokka tuhissut kun olin alhaalla ja töissä kiinni. Onneksi ei tuolloin mennyt aikaa meikkaamiseen. Vaatteet päälle, tukka suoraksi ja menoksi.

Olinhan minä nolona ja opikseni otin. Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

ole Kansanradiossakin,monet kuuntelevat vaan eivät soita ja sano asiaansa.Täälläkin siis lukea saa,vaan ei ole pakkoa kirjoittaa!

emmaliinukka kirjoitti:

ole Kansanradiossakin,monet kuuntelevat vaan eivät soita ja sano asiaansa.Täälläkin siis lukea saa,vaan ei ole pakkoa kirjoittaa!

Että yksi ikääntymisen merkki on kun alkaa entistä enemmän muistella menneitä. Nuoruuttaan ja riijaus aikojaan . Onhan ne "nuoruuslaulut" jotka meitä nyt satuttaa, olleet siellä "muistissa", jossain taustalla koko ajan.
Kevätkin saa aikaan sen että ensirakastumiset tulee kirkkaina mieleen....
Mutta hyvät ystävät ovat korvaamattomia. Niistä en luopuisi.Enkä edellä mainituista läheisistä, terveydestä.. niitä asioita on paljon, joiden haluaisi olevan ennallaan.
Ostimpa muuten minäkin "kevätkengät". Sellaiset jalalle hyvän malliset, sopivalla kopisevalla korolla, joilla voisi vaikka tanssahdellakin......Jos joku satuisi kadulla sellaista kysymään.......

M.V:n ja Kukkasen aiheuttamaa ketjua. Siellä käy melkoinen puheensorina. En ottanut osaa keskusteluun. Totesin vain, että siinä on asia, joka kielet kirvoittaa.

On meillä värikäs pääministeri ja hänenhän piti olla niin harmaa.

Tuhansia lukijoita, jos tarkoitat 70 palstaa.

Muistaakohan kukaan näin ikivanhan laulun puuttuvia osia:

Ol kaksi kuninkaan lasta
ja he rakastivat toisiansa
ol heidän välillään lahti
ja purppura?-puronenkin
..............

...........?
Ol kaksi vihollist rannall
ja he kuulivat keskustelun
He sammuttivat kynttilä rannall
ja poloinen aaltoihin jäi.

Muistan hyvin sävelen mutta osa sanoista puuttuu, kukaan tutuistani ei ole koskaan kuullutkaan laulua.

Onkkelis kirjoitti:

Muistaakohan kukaan näin ikivanhan laulun puuttuvia osia:

Ol kaksi kuninkaan lasta
ja he rakastivat toisiansa
ol heidän välillään lahti
ja purppura?-puronenkin
..............

...........?
Ol kaksi vihollist rannall
ja he kuulivat keskustelun
He sammuttivat kynttilä rannall
ja poloinen aaltoihin jäi.

Muistan hyvin sävelen mutta osa sanoista puuttuu, kukaan tutuistani ei ole koskaan kuullutkaan laulua.

Lue lisää

kuullut edellä mainitun laulun joskus nuoruudessani mutta vähän erilaisilla sanoilla muistan sävelen,mutta en sanoja.Piti ihan kaivaa edes menneen isäni sota ajan lauluvihkot ja sieltä sattui silmiini tälläinen ralli.

Ei meitä surulla ruokita.

Ei meitä surulla ruokita,
se on ilo,joka elättelee.
Tään pojan heila on hellä ja nuori
ja laulu se helähtelee.

Ei meitä surulla ruokita ,
se on ilo joka elättelee
Eihän se kultani minua heitä,
vaikka se pelottelee.

Viimepä talvena pakkasella
vei perunan varret halla.
Saahan sen heilan muutenkin
kuin houkuttelemalla.

Tervehdys uzma-m, sinä vanha kansanradiofani. Kaunis on aamu meillä, mutta yöllä on mittari ollut miinuksen puolella kun maa on härmässä. Tänään kun taivas on sees auringon voima vaikuttaa ja lämpö nousee kymmeneen asteeseen, jopa ylikin.
Mutta noissa teidän lämpölukemissa hellevaatteet esiin vaan. Ilma lie siellä kovin kostea sateitten jälkeen. Varmaan hiuksetkin itsestään kihartuvat.

saakkaa sisarhennon tekstii poistetuks. Voi ku se sisar on sulle katteelline, ei se muute semmosii törkeyksii kirjottas.Kummast se serihvi hyväksyy tämänkii.

et täst kohast kirjoitti:

saakkaa sisarhennon tekstii poistetuks. Voi ku se sisar on sulle katteelline, ei se muute semmosii törkeyksii kirjottas.Kummast se serihvi hyväksyy tämänkii.

et miks ne sisarhennon kirjoitukset piti pois pyyhkiä . Ainakin ne mitä minä ehdin lukea olivat ihan asiallisia. Minnuukaa ei vissii oike hyväksyttäne tääl ku mie välil ihmettelen asioit.
Eihä tyhmä ihmine ymmärrä jossie kysele viisaammilt

Kirveli kirjoitti:

et miks ne sisarhennon kirjoitukset piti pois pyyhkiä . Ainakin ne mitä minä ehdin lukea olivat ihan asiallisia. Minnuukaa ei vissii oike hyväksyttäne tääl ku mie välil ihmettelen asioit.
Eihä tyhmä ihmine ymmärrä jossie kysele viisaammilt

Lue lisää

tuosha tuo on siu yläpuolellais häne kirjotuksee

mieki ihmettelen kirjoitti:

tuosha tuo on siu yläpuolellais häne kirjotuksee

murreketjusta, sinne ei kannata kirjottaa mittään jos ei oo sammaa mieltä ku eräs

mistä ne poistettiin kirjoitti:

murreketjusta, sinne ei kannata kirjottaa mittään jos ei oo sammaa mieltä ku eräs

murreketjus haastetaa monenmoista asiaa, jot mukkaa vaa. Iha vaa omaks iloks ja muiden ratoks.

Kyllähän täällä monikin varmaan analyytiksi muuttuu on sitten sukupuoli mikä tahansa.

Väkisinkin oppii tyylistä tuntemaan toisia kirjoittajia.
Tuskin tässä porukassa kuitenkaan yleistä moraalittomuutta aiheuttavia kirjoituksia on.

vaikkap Veikko Huovinen sanoo jos kysytään, suhdetta alkoholiin, eikö se kirjoista näy?
Henkilöön käyvää arviota minä välillä ihmettelen.

Vitsi oli juttujen moraaliin käyvä vaikutus. Jutut ovat juttuja.

mitä mahdat tässä vihjailla? Siis joidenkin kirjoittajien suhdetta miehiin ja alkoholiin? Nyt et ole reilu, et edes vitsikäs, fiksuudesta puhumattakaan.

vääristä tulkinnoista on kysymys, harhaanjohtavasta kirjoitusvirheestä syytän itseäni.
Tutkimustenkohteeksi vääjäämättä kirjoittaja joutuu, kirjailijaa tutkitaan kauan.
Joutavan suuntautuminen on normaali, jos sitenkään kenestäkään on fiksua sanoa.
Eikä varmaan onneksi kiinnosta ketään.

Yön vartija kirjoitti:

Kyllähän täällä monikin varmaan analyytiksi muuttuu on sitten sukupuoli mikä tahansa.

Väkisinkin oppii tyylistä tuntemaan toisia kirjoittajia.
Tuskin tässä porukassa kuitenkaan yleistä moraalittomuutta aiheuttavia kirjoituksia on.

Lue lisää

Jos on eri mieltä ASIASTA jonkun kirjoittajan kanssa ja kirjoittaa tästä eli vastaa. Esittää eriävän mielipiteensä perustellen ja ehkä vielä pyytää asianomaista ajattelemaan ennen kuin noin vääriä tietoja levittää - tietämättömyyttään.

Annas olla! Sinut ja varsinkin minut, todetaan aivottomaksi älykääpiöksi, joka ei saisi palstalla kirjoittaakaan. Mokomakin diktaattori!

Minulle on tullut porstua täyteen ja tupaankin. Mites teillä?

Yleisesti ottaen ihan mukavaa luettavaa palstakirjoittelut. Mutta se kateuden poikanen joskus näyttää olevan liikkeellä. Näin keväisin tulee mieleeni erään suivaantuneen henkilön toteamus näiltä kulmilta.
Etelä-Karjalaisen KATEUDEN voittaa ainoastaan Kuusamon KIIMA.
Kateuden kohteeksi joutumisesta on kokemusta mutta Kuusamon kiimaa ei VIELÄ ole tullut koetuksi, taitaa ikä loppua kesken! :))))

reetta5 kirjoitti:

Yleisesti ottaen ihan mukavaa luettavaa palstakirjoittelut. Mutta se kateuden poikanen joskus näyttää olevan liikkeellä. Näin keväisin tulee mieleeni erään suivaantuneen henkilön toteamus näiltä kulmilta.
Etelä-Karjalaisen KATEUDEN voittaa ainoastaan Kuusamon KIIMA.
Kateuden kohteeksi joutumisesta on kokemusta mutta Kuusamon kiimaa ei VIELÄ ole tullut koetuksi, taitaa ikä loppua kesken! :))))

Lue lisää

kyllä näyttää sekin täällä kytevän.

monilla muilla kirjoitti:

kyllä näyttää sekin täällä kytevän.

kiima joka kolmannella

lukiessani kirjoitustasi, katicat!

Pikkutyttönä valkoista kaniani pitkillä voikukanlehdillä ruokkiessani ihailin sen suun nopeaa vipatusta ja kanin valtavaa ruokahalua.
Se ei kylläkään äännellyt, oli tavallinen valkoinen kani, jonka silmät näyttivät jossain valaistuksessa punaisilta.

Kyllä lemmikit olivat lapsena tärkeitä.

satu kirjoitti:

lukiessani kirjoitustasi, katicat!

Pikkutyttönä valkoista kaniani pitkillä voikukanlehdillä ruokkiessani ihailin sen suun nopeaa vipatusta ja kanin valtavaa ruokahalua.
Se ei kylläkään äännellyt, oli tavallinen valkoinen kani, jonka silmät näyttivät jossain valaistuksessa punaisilta.

Kyllä lemmikit olivat lapsena tärkeitä.

Lue lisää

nelja valkoista kania,rakensimme niille kopin ja verkkoaitauksen,sopoja olivat vaan kylla vasytti niitten ruokkimien,syoda raksuttivat valtavat maarat ruohoa,paastin ne vapaaksi ja ne loikkivat laheiseen metsaan,meni koko kesainen paiva ennenkuin sain ne koottua takaisi koppiinsa.

Talveksi ne vietiin navetan karsinaan,yon aikana ne olivat jyrsineet aukon hirsiseinaan ja jalkia seuraten loysimme ne lumihangesta.Kanit lisaantyivatkin tajaantahtiin,poikasia hyppeli ympari navettaa.
Aitini teurastutti kanit ja teetti meille valkoiset kaninnahka lakit,en koskaan pitanyt tuota lakkia.

uzma-m kirjoitti:

nelja valkoista kania,rakensimme niille kopin ja verkkoaitauksen,sopoja olivat vaan kylla vasytti niitten ruokkimien,syoda raksuttivat valtavat maarat ruohoa,paastin ne vapaaksi ja ne loikkivat laheiseen metsaan,meni koko kesainen paiva ennenkuin sain ne koottua takaisi koppiinsa.

Talveksi ne vietiin navetan karsinaan,yon aikana ne olivat jyrsineet aukon hirsiseinaan ja jalkia seuraten loysimme ne lumihangesta.Kanit lisaantyivatkin tajaantahtiin,poikasia hyppeli ympari navettaa.
Aitini teurastutti kanit ja teetti meille valkoiset kaninnahka lakit,en koskaan pitanyt tuota lakkia.

Lue lisää

Koulukaupungistani syyslomalle tullessani oli kani poissa.

Saman kohtalon koki eräänä talvena Roope-koirani, jota ei kesäloman alkaessa enää ollut.

Surin niitä pitkään, sisareni ja naapurin Tuulikki ja Koskisen Aino, paras ystäväni, lohduttivat.

Vanhemmat eivät paljoa näistä ehtineet puhumaan.

Satu* kirjoitti:

Koulukaupungistani syyslomalle tullessani oli kani poissa.

Saman kohtalon koki eräänä talvena Roope-koirani, jota ei kesäloman alkaessa enää ollut.

Surin niitä pitkään, sisareni ja naapurin Tuulikki ja Koskisen Aino, paras ystäväni, lohduttivat.

Vanhemmat eivät paljoa näistä ehtineet puhumaan.

Lue lisää

Tämän olen ennenkin kertonut. Sota-aikana meilläkin oli pari kania. Toinen oli minun, sellainen harmaanruskea ihana pehmeä isokokoinen kani. Yhtenä kauniina päivänä kani pantiin lihoiksi. Söimme hyvällä ruokahalulla sitä.

Muistan elävästi sen pettymyksen ja surun tunteen, kun ruokailun jälkeen sain tietää että olin syönyt omaa kaniani. Oikein tunsin vihaa vanhempiani kohtaa, että kuinka he voivat niin tehdä.

katicat kirjoitti:

Tämän olen ennenkin kertonut. Sota-aikana meilläkin oli pari kania. Toinen oli minun, sellainen harmaanruskea ihana pehmeä isokokoinen kani. Yhtenä kauniina päivänä kani pantiin lihoiksi. Söimme hyvällä ruokahalulla sitä.

Muistan elävästi sen pettymyksen ja surun tunteen, kun ruokailun jälkeen sain tietää että olin syönyt omaa kaniani. Oikein tunsin vihaa vanhempiani kohtaa, että kuinka he voivat niin tehdä.

Lue lisää

Poikani sai noin 12 vuotiaana kaksi kania. Hän oli ensin kovin innostunut niistä, rakensi laudoitetun maakuopan siinä oli verkkokin. Syötti ja ruokki ahkerasti, mutta arvaa nuo pojat....

Koko talven ne asustivat siinä maakuopassa ja ruokaa oli heinistä leipään.
Seuraavan kesän minä aina töihin lähtiessä keräsin tuoretta ruohoa niille päivän satsin, illalla toisen, ei ne paljon juoneet.
Sitten tuli kylmä syksy, ruohokin jäätyi maassa, samoin sormeni kangistuivat ruoan hankinnassa noille kaneille. Olivat kai samaa sukupuolta mutta lisäystä ei tullut.

Sitten naapurin poika sai kanit heidän lämpimään navettaansa ja me pääsimme ruokkimisen huolista.
Poika sai kanit, mutta ne karkailivat ja toiset naapurit eivät tykänneet. En tiedä senjälkeen kanien kohtalosta mitään, mutta joku ne kai sai syödäkseen.

fiiuliN kirjoitti:

Poikani sai noin 12 vuotiaana kaksi kania. Hän oli ensin kovin innostunut niistä, rakensi laudoitetun maakuopan siinä oli verkkokin. Syötti ja ruokki ahkerasti, mutta arvaa nuo pojat....

Koko talven ne asustivat siinä maakuopassa ja ruokaa oli heinistä leipään.
Seuraavan kesän minä aina töihin lähtiessä keräsin tuoretta ruohoa niille päivän satsin, illalla toisen, ei ne paljon juoneet.
Sitten tuli kylmä syksy, ruohokin jäätyi maassa, samoin sormeni kangistuivat ruoan hankinnassa noille kaneille. Olivat kai samaa sukupuolta mutta lisäystä ei tullut.

Sitten naapurin poika sai kanit heidän lämpimään navettaansa ja me pääsimme ruokkimisen huolista.
Poika sai kanit, mutta ne karkailivat ja toiset naapurit eivät tykänneet. En tiedä senjälkeen kanien kohtalosta mitään, mutta joku ne kai sai syödäkseen.

Lue lisää

Kyllä sota-aikana ja sen jälkeen, kun kaikesta oli puutetta kaneja kasvatettiin paljon. Ellei kanin kopissa ollut verkkopohjaa niin kyllä ne itsensä sieltä vapaaksi kaivoivat. Piha-apila oli niiden herkkua.

katicat kirjoitti:

Kyllä sota-aikana ja sen jälkeen, kun kaikesta oli puutetta kaneja kasvatettiin paljon. Ellei kanin kopissa ollut verkkopohjaa niin kyllä ne itsensä sieltä vapaaksi kaivoivat. Piha-apila oli niiden herkkua.

Lue lisää

Moni on vienyt turkkinsa kaniin.
Jotkut kuuulemma veivät kesäksi, kun ei ollut viileää säilytyspaikkaa,ja lunasti syksyllä.
On halvempi tapa kuin viedä turkisliikkeeseen.

yön vartija kirjoitti:

Moni on vienyt turkkinsa kaniin.
Jotkut kuuulemma veivät kesäksi, kun ei ollut viileää säilytyspaikkaa,ja lunasti syksyllä.
On halvempi tapa kuin viedä turkisliikkeeseen.

Lue lisää

ennen kissat salvettiin niin, että ne laitettiin turkin hihaan.

katicat kirjoitti:

Kyllä sota-aikana ja sen jälkeen, kun kaikesta oli puutetta kaneja kasvatettiin paljon. Ellei kanin kopissa ollut verkkopohjaa niin kyllä ne itsensä sieltä vapaaksi kaivoivat. Piha-apila oli niiden herkkua.

Lue lisää

Kyllä sitä mailla kasvoi siihen, että kanit ja kanat löytyivät ruokapöydästä, samoin lampaat ja possut. Ne kyllä vain katosivat, en koskaan nähnyt teurastusta. Samoin lihat paloiteltiin aitassa ja savusaunaan missä lihat palvattiin ei ollut lapsilla asia. Kaneista tuli turkki minulle, kauluksia ja hattuja. Olin silloin niin pieni, että en sitä sen enemmän ajatellut.

Oletko sovussa oravien kanssa? Sinitiaisen pöntön reikä on kai niin pieni ettei orava saa päätään sisälle. Ja oletko peltiä laittanut reiän ympärille? Meillä on puissa pönttöjä, joihin orava on päässyt tuhojaan tekemään. Sitten vielä käpytikka himoitsee pönttöjä pesäkolokseen. Alkoi suurentaa pöntön reikää. Sen jälkeen pellitettiin reiän ympäristöt.
Sitä sinun terassipaikkaa voi sanoa sinun mansikkapaikaksesi. Kyllä tuo meidän pihakeinu on myös ihana paikka kesällä. Ottaa siihen kahvimukin mukaan, katselee lintujen touhua, kukkia sekä heiluttelee paljaita jalkojaan ja antaa auringon paistaa.

katicat kirjoitti:

Oletko sovussa oravien kanssa? Sinitiaisen pöntön reikä on kai niin pieni ettei orava saa päätään sisälle. Ja oletko peltiä laittanut reiän ympärille? Meillä on puissa pönttöjä, joihin orava on päässyt tuhojaan tekemään. Sitten vielä käpytikka himoitsee pönttöjä pesäkolokseen. Alkoi suurentaa pöntön reikää. Sen jälkeen pellitettiin reiän ympäristöt.
Sitä sinun terassipaikkaa voi sanoa sinun mansikkapaikaksesi. Kyllä tuo meidän pihakeinu on myös ihana paikka kesällä. Ottaa siihen kahvimukin mukaan, katselee lintujen touhua, kukkia sekä heiluttelee paljaita jalkojaan ja antaa auringon paistaa.

Lue lisää

oravien, kontiaisten ja muun sekalaisen naapuruston kanssa. Tikan tuhoja on korjattava nytkin, peltiä on laitettava ja tuuman paksu lauta pitää olla, että kestää linnunpönttö.
lähes kymmenen pönttöä on mutta kirjosiepoille ei näytä riittävän, pesiä ilmestyy sopivaan ja sopimattomaan paikkaan.

Meluvamman takia en pikkulintujen ääntä paljon kuule. Puheen kuulemista se vamma ei kuitenkaan mahdottomasti haittaa.

Mutta mukava on seurata pikkulintujen touhuja.
Orava on tarvinnut vanhan kahvisäkin pesäänsä uusiokäyttöähän sekin on.

jjoutava5 kirjoitti:

oravien, kontiaisten ja muun sekalaisen naapuruston kanssa. Tikan tuhoja on korjattava nytkin, peltiä on laitettava ja tuuman paksu lauta pitää olla, että kestää linnunpönttö.
lähes kymmenen pönttöä on mutta kirjosiepoille ei näytä riittävän, pesiä ilmestyy sopivaan ja sopimattomaan paikkaan.

Meluvamman takia en pikkulintujen ääntä paljon kuule. Puheen kuulemista se vamma ei kuitenkaan mahdottomasti haittaa.

Mutta mukava on seurata pikkulintujen touhuja.
Orava on tarvinnut vanhan kahvisäkin pesäänsä uusiokäyttöähän sekin on.

Lue lisää

Ei ihme että se kirjosieppo sinun pönttösi valloittaa, kun sillä kirjosieppouroksella on monta pesuetta. Ihmisistäkö mallia ottanut.

jjoutava5 kirjoitti:

oravien, kontiaisten ja muun sekalaisen naapuruston kanssa. Tikan tuhoja on korjattava nytkin, peltiä on laitettava ja tuuman paksu lauta pitää olla, että kestää linnunpönttö.
lähes kymmenen pönttöä on mutta kirjosiepoille ei näytä riittävän, pesiä ilmestyy sopivaan ja sopimattomaan paikkaan.

Meluvamman takia en pikkulintujen ääntä paljon kuule. Puheen kuulemista se vamma ei kuitenkaan mahdottomasti haittaa.

Mutta mukava on seurata pikkulintujen touhuja.
Orava on tarvinnut vanhan kahvisäkin pesäänsä uusiokäyttöähän sekin on.

Lue lisää

Onkohan nuo peltiset "ovenkarmit" aina turvallisia.
Eräs pariskunta oli sellaiset asentanut, lintu meni sisään mutta ulospääsystä ei ollut tietoakaan.
Heille tuli kova hätä ja piti ottaa pönttö alas puusta ja rikkoa kokonaan. Kyllä varmaankin lintuparka oli hädissään toimituksen ajan.

Meillä taas tikka hakkaa koloa puhelintolppaan juuri johdon kiinnityksen alapuolelle. Olen uteliaana seurannut koska koko puhelin yhteys katkeaa .

Äiti muinoin luuli tikkaa palokärjeksi ja kun se ilmestyi pihapiiriimmme hän käsiään läpsyttämällä karkoitti linnun. Sanoi että palokärki ilmestyessään ennustaa tulipaloa.

fiiuliN kirjoitti:

Onkohan nuo peltiset "ovenkarmit" aina turvallisia.
Eräs pariskunta oli sellaiset asentanut, lintu meni sisään mutta ulospääsystä ei ollut tietoakaan.
Heille tuli kova hätä ja piti ottaa pönttö alas puusta ja rikkoa kokonaan. Kyllä varmaankin lintuparka oli hädissään toimituksen ajan.

Meillä taas tikka hakkaa koloa puhelintolppaan juuri johdon kiinnityksen alapuolelle. Olen uteliaana seurannut koska koko puhelin yhteys katkeaa .

Äiti muinoin luuli tikkaa palokärjeksi ja kun se ilmestyi pihapiiriimmme hän käsiään läpsyttämällä karkoitti linnun. Sanoi että palokärki ilmestyessään ennustaa tulipaloa.

Lue lisää

Kesällä on merellä kiva seurata haahkaemojen päivähoitosysteemiä.Haahkauroksethan käyvät vain keväällä sukua jatkamassa ja häipyvät sen jälkeen etelään . Naaraat jäävät poikueineen ja lyöttäytyvät sisrellisesti yhteen. Muutama naaras vahtii poikaslaumaa sillä aikaa ,kun muut emot hakevat koko porukalle ruokaa.
Linumaailmassa uroot ovat värikkäitä ja upeita, naaraat vaatimattomia, sulautuvat ympäristöönsä. Olisikohan luonto ihmisilläkin niin tarkoittanut?

Likka321 kirjoitti:

Kesällä on merellä kiva seurata haahkaemojen päivähoitosysteemiä.Haahkauroksethan käyvät vain keväällä sukua jatkamassa ja häipyvät sen jälkeen etelään . Naaraat jäävät poikueineen ja lyöttäytyvät sisrellisesti yhteen. Muutama naaras vahtii poikaslaumaa sillä aikaa ,kun muut emot hakevat koko porukalle ruokaa.
Linumaailmassa uroot ovat värikkäitä ja upeita, naaraat vaatimattomia, sulautuvat ympäristöönsä. Olisikohan luonto ihmisilläkin niin tarkoittanut?

Lue lisää

emo on poikasille tärkeämpi, siksi sillä on suojaväri. Urosten kesken käy kova kilpailu, kuka saa sukua jatkaa.Ihmisillähän se suvunjatkamiskumppani löytyy useimmin urosten henkisten ominaisuuksien perusteella.Naisen pitää kuitenkin näyttää nuorelta ja lisääntymiskykyiseltä mahdollisimman pitkään.

fiiuliN kirjoitti:

Onkohan nuo peltiset "ovenkarmit" aina turvallisia.
Eräs pariskunta oli sellaiset asentanut, lintu meni sisään mutta ulospääsystä ei ollut tietoakaan.
Heille tuli kova hätä ja piti ottaa pönttö alas puusta ja rikkoa kokonaan. Kyllä varmaankin lintuparka oli hädissään toimituksen ajan.

Meillä taas tikka hakkaa koloa puhelintolppaan juuri johdon kiinnityksen alapuolelle. Olen uteliaana seurannut koska koko puhelin yhteys katkeaa .

Äiti muinoin luuli tikkaa palokärjeksi ja kun se ilmestyi pihapiiriimmme hän käsiään läpsyttämällä karkoitti linnun. Sanoi että palokärki ilmestyessään ennustaa tulipaloa.

Lue lisää

oli kerran pykimässä tintin pönttöön, tovin ihmetteli miten tuonne pääsee.

Reiän koko on aika tarkka ja mieluummin korjaa pöntön ennenkuin peltejä laittaa, ei tikka niin usein vahinkoja tee.
Käärme tuli kerran pihaan äiti tiesi että jotakin kauheuksia nyt tapahtuu.
Pitkän aikaa käärmeen syytä oli moni asia.

jjoutava5 kirjoitti:

oli kerran pykimässä tintin pönttöön, tovin ihmetteli miten tuonne pääsee.

Reiän koko on aika tarkka ja mieluummin korjaa pöntön ennenkuin peltejä laittaa, ei tikka niin usein vahinkoja tee.
Käärme tuli kerran pihaan äiti tiesi että jotakin kauheuksia nyt tapahtuu.
Pitkän aikaa käärmeen syytä oli moni asia.

Lue lisää

Ainakin täällä Varsinais-Suomessa meren rannoilla oli tapana tehdä telkille isoja pönttöjä. Ne olivat myös jkv matalammalla kuin pikkulintujen pöntöt. Poikasethan pudottautuvat maahan ja lähtevät vesille emon perässä jo untuvikkoina. Telkän munia verotettiin. Nehän ovat isoja munia. En tiedä munivatko ne otettujen munien tilalle uusia munia vai vähensikö se poikasten määrää.

katicat kirjoitti:

Ainakin täällä Varsinais-Suomessa meren rannoilla oli tapana tehdä telkille isoja pönttöjä. Ne olivat myös jkv matalammalla kuin pikkulintujen pöntöt. Poikasethan pudottautuvat maahan ja lähtevät vesille emon perässä jo untuvikkoina. Telkän munia verotettiin. Nehän ovat isoja munia. En tiedä munivatko ne otettujen munien tilalle uusia munia vai vähensikö se poikasten määrää.

Lue lisää

Meriharakka on hupaisan näköinen lintu, pirteä ilmestys oranssine nokkineen.
Merimetso on synkän näköinen rumilus . Ne ovat lisääntyneet valtavasti , ja monet ulkoluodot ovat valkeina niitten ulostuksista. Sellaisilla luodoilla kaikki kasvillisuus kuolee.
Kanadanhanhikin alkaa ola huolestuttavan yleinen, sorsia näkee taas entistä harvemmin.
Kevättalvella Aurajoen yli menevän förin vieressä jäälautalla näin satoja sorsia tiiviissä läjässä.

Likka321 kirjoitti:

Meriharakka on hupaisan näköinen lintu, pirteä ilmestys oranssine nokkineen.
Merimetso on synkän näköinen rumilus . Ne ovat lisääntyneet valtavasti , ja monet ulkoluodot ovat valkeina niitten ulostuksista. Sellaisilla luodoilla kaikki kasvillisuus kuolee.
Kanadanhanhikin alkaa ola huolestuttavan yleinen, sorsia näkee taas entistä harvemmin.
Kevättalvella Aurajoen yli menevän förin vieressä jäälautalla näin satoja sorsia tiiviissä läjässä.

Lue lisää

Aurajoen sorsat asuvat kaupungissa ympärivuotisesti. Förin (lossi jalankulkijoille)luona on sulaa vettä. Lähialueella oli ennen lintujen ruokintapaikka, mutta ruokinta on nykyään kielletty. Onhan siinä vieressä höyrylaivayhtiö Ukko-Pekan kesäravintola. Paikka oli erittäin siivoton, josta rotatkin löysivät apetta.
Kanadanhanhet ja valkoposkihanhet ovat myös komeita lintuja, mutta suurina parvina uimarannoille majoittuneina sotkevat kyllä paikat ulosteillaan.
Merimetsot ovat toistaiseksi vesillämme rauhoitetut, mutta kannan rajoittamisesta on jo keskusteltu.

Olen kiinnostunut internetistä. Sain luvan kokeilla ja heti töppäsin. Oli tulla omistajan nimimerkki vaikka luin tarkkaan ohjeet. Ymmärrys taisi puuttua. Onneksi ihmettelin että mitenkä saan nimimerkin paikalleen.

Noista kansanedustajista sanoisin sen etteihän ne olekaan palkkatyöntekijöitä vaan EDUSTAJIA. Heidän ei tarvitse kellokorttia leimata ja näköjään saavat tehdä mitä vaan kunhan muistavat palkkansa nostaa.
Mitähän olisi minunkin työpaikalla sanottu jos olisin sanonut että en nyt tule töihin kun lähden Kanarialle? Tai etten ala mitään jos en pääse pomoksi. Kai sitä olisi vähintään korjaamopääliköksi nimitetty?
Tuli tosta otskosta mieleeni että jos ne kansan Edustajat kanssa vasta Harkitsevat aloittamista ihan niinkuin minä.

Oikein naurettavalta näytti jo vaali-iltana kun kun eräs uhkaili väkivaltaa ellei kokoomus pääse hallitukseen.

Toinen saman suuntainen tapaus on tämä "Puavo", "en ala sitä ellen saa tätä".

Kovasti tunnutaan omasta vallasta kiisteltävän, mahtaako neljän vuoden aika kulua loppuun ennenkuin kansan asiat alkavat kiinnostaa.

fiiuliN kirjoitti:

Oikein naurettavalta näytti jo vaali-iltana kun kun eräs uhkaili väkivaltaa ellei kokoomus pääse hallitukseen.

Toinen saman suuntainen tapaus on tämä "Puavo", "en ala sitä ellen saa tätä".

Kovasti tunnutaan omasta vallasta kiisteltävän, mahtaako neljän vuoden aika kulua loppuun ennenkuin kansan asiat alkavat kiinnostaa.

Lue lisää

Pian saamme taas opetella uusien ministereiden nimet. Ylihuomenna kuulemme sitten mistä puolueista nämä tulevat. Ennusteet ovat varman tuntuisia.

katicat kirjoitti:

Pian saamme taas opetella uusien ministereiden nimet. Ylihuomenna kuulemme sitten mistä puolueista nämä tulevat. Ennusteet ovat varman tuntuisia.

Ministereit tullee ja mennee. Mut ko miult jäi näkemättä se tanssi. Mie nukahin!
Lehest sit lujin jotta Jani putos.
Kylhä hää aika kömpelys olkii.

Et sunkaa sää meinaa et tää loppuu ny tähä!
Vasta täs on alkuun päästy!

Ei tämä tähän saa päättyä.
Olisi tosiaan hyvä, jos aina viimeksi kirjoitettu siirtyisi eteen. Silloin tämäkään radio-ohjelma ei siirtyisi seuraaville sivuille. Niiltä tätä tuskin kukaan kaivaa.

Toimittaja töihin! Heti uusi avaus, kun kansanaradio tipautetaan framilta.

toisennikki/omanikki kirjoitti:

Ei tämä tähän saa päättyä.
Olisi tosiaan hyvä, jos aina viimeksi kirjoitettu siirtyisi eteen. Silloin tämäkään radio-ohjelma ei siirtyisi seuraaville sivuille. Niiltä tätä tuskin kukaan kaivaa.

Toimittaja töihin! Heti uusi avaus, kun kansanaradio tipautetaan framilta.

Lue lisää

No niin, katicat, kansa vaatii! Kukaan ei voi luvata, että juttua piisaa, mutta eihän vara venettä kaada, jos tappi on paikallaan.

Hintriika1 kirjoitti:

No niin, katicat, kansa vaatii! Kukaan ei voi luvata, että juttua piisaa, mutta eihän vara venettä kaada, jos tappi on paikallaan.

Aion käydä ensteks uudessa Turun kaupunginkirjastossa hakemassa varaamani kirjan.

Voithan sä kirjoittaa oman juttus perään, että älkää vastatko tähän, kun kohta poistan sen kuitenkin. Silloin et poista samalla monia merkittäviä kirjoituksia ja voit jättää omaskin poistamatta, kun siihen ei kukaan ota kantaa.

sehän taas poisti tänä aamuna alta aikayksikön yhden ketjunsa. Etsi siinä omaa pääsiäisnoitaa...

ruuneperi? kirjoitti:

sehän taas poisti tänä aamuna alta aikayksikön yhden ketjunsa. Etsi siinä omaa pääsiäisnoitaa...

ooon yks koiranleuka, leikisti leuhka.

Riisu pois jo pakkopaita jotain kevyempää päälles laita!

katicat kirjoitti:

Riisu pois jo pakkopaita jotain kevyempää päälles laita!

lupasi))