Täysikokoinen CMOS-kenno?

croppi kerroin on noin maaritelty? Sehan on ihan sama kuin leveyksien suhde tai korkeuksien suhde. Paitsi tietty silloin, jos muutetaan kennojen mittojen suhteita.

Sori, mutta tassa ei oo skandeja.

Alakaupungin kingi kirjoitti:

croppi kerroin on noin maaritelty? Sehan on ihan sama kuin leveyksien suhde tai korkeuksien suhde. Paitsi tietty silloin, jos muutetaan kennojen mittojen suhteita.

Sori, mutta tassa ei oo skandeja.

Lue lisää

Se on kuva-alan halkaisija kulmasta kulmaan, siis oikeasta alanurkasta vasempaan ylänurkkaan. Silloin siinä otetaan huomioon leveys ja korkeus, eli kokonaispinta-ala.

35mm filmissä ruudun leveys/korkeussuhde on 1,5. Kennoissa voi suhde hieman vaihdella valmistajasta ja käyttötarkoituksesta riippuen. Periaattessa voitaisiin tehdä vaikka panoraamakenno, joka olisi vaikka 36x12mm.

Kameran valmistaja ilmoittaa aina kennon mitat, josta voi laskea croppikertoimen, vaikka sitä ei olisi ilmoitettu.

YrjöJurri kirjoitti:

Se on kuva-alan halkaisija kulmasta kulmaan, siis oikeasta alanurkasta vasempaan ylänurkkaan. Silloin siinä otetaan huomioon leveys ja korkeus, eli kokonaispinta-ala.

35mm filmissä ruudun leveys/korkeussuhde on 1,5. Kennoissa voi suhde hieman vaihdella valmistajasta ja käyttötarkoituksesta riippuen. Periaattessa voitaisiin tehdä vaikka panoraamakenno, joka olisi vaikka 36x12mm.

Kameran valmistaja ilmoittaa aina kennon mitat, josta voi laskea croppikertoimen, vaikka sitä ei olisi ilmoitettu.

Lue lisää

Jatkuvasti puhutaan croppikertoimesta aivankuin kinokoko olisi maailman napa johon muita kennokokoja verrataan. Näilläkin palstoilla on luultavasti valtaoasalla digijärkkäri ensimmäinen järjestelmäkamera yleensä. Kertoimien kanssa puuhailu on turhaa sotkua. Parempi olisi suoraan oppia ymmärtämään oman kameran polttovälin ja kuvakulman suhde eri tilanteisiin sopivien objektiivien valitsemiseksi.

croppikerroin kirjoitti:

Jatkuvasti puhutaan croppikertoimesta aivankuin kinokoko olisi maailman napa johon muita kennokokoja verrataan. Näilläkin palstoilla on luultavasti valtaoasalla digijärkkäri ensimmäinen järjestelmäkamera yleensä. Kertoimien kanssa puuhailu on turhaa sotkua. Parempi olisi suoraan oppia ymmärtämään oman kameran polttovälin ja kuvakulman suhde eri tilanteisiin sopivien objektiivien valitsemiseksi.

Lue lisää

... croppikertoimesta puhutaan selvyyden vuoksi, mutta toisinaan myös halutaan korostaa, että on olemassa joku "oikea" koko johon kaikki muu pitää rinnastaa. Croppikertoimen käyttö on perusteltua lähinnä silloin kun käytetään objektiiveja jotka ovat isommalla piirtoympyrällä eli siitä kakkulan tuottamasta kuvasta rajataan osa pois. Jos taas käytetään objetiivia, joka on mountattu juuri käytettävälle kennokoolle ei kyse ole luonnollisestikaan cropista. Näin esim. Olympuksen E-systeemi ei ole corppikennolla, vaikka yleisesti niin puhutaankin. Oikeastaan ainoa "aito" croppikenno lienee joku 1,3 koska siihen ei ole omaia objektiiveja näitä kameroita on esim Leican huippumallit ja Canonin ammattimallit. Jos yhtään lohduttaan esim. myös Hasselin D2H on "croppi"kennolla, vaikka kamera maksaa mansikoita:-).

Aina on ollut erikokoisia filmi ja muita materiaaleja, Esim. 645 on keskareissa "croppikoko", vaikka siinä on myös kuvasuhdekin erilainen kuin 6x7 tai 6x6:sa, mutta nämä tietenkin käyttivät samaa filmiä. Asia on vain niin, että valokuvauksessa iso on kaunista ja kuvanlaadullisesti päästään aina tarkempaan ja hienompaa lopputulokseen mitä isompaa materiaalia käytetään, mutta kameran käytettävyys kärsii samalla joten jonkinlainen kompromissi on asiaan haettava ja kino on sellainen samoin kuin APS-C on sellainen.

Tässäkin ketjussa on puhuttu kroppikertoimen haittaavan laajiksen käyttöä, mutta se ei itseasiassa pidä paikkaansa sillä APS-C koolle on olemassa laajakulmaisia optiikoita ja samoin E-systeemille eikä laajiksen valmistamisessa ole mitään ongelmaa pienelle kennolle. Laajis menettää osan reunoilta jos käytetään kinarin laajista croppikennollisessa kamerassa. Toisaalta kyllä kinokokoonkin digissä omia ongelmiaa liittyy ja se on vinjetointi eli optiikan telesentrisyyden vaatimus mikä meinaa, että kuvan pitää digissä tulla aikalailla kohtisuoraan kennolle (filmi ei ole niin arka tästä). Ongelmaa on ratkaistu monin keinoin eikä se ole sinällään ongelma varmaan tänä poäivänä, mutta on yksi tekijä joka nostaa isojen kennojen hintoja.

Termistöstä sen verran, että kun puhutaan FF:stä eli fullframesta, niin sillä voidaan tarkoittaa kahta asiaa. Joko sitä, että kenno on sovitettu käyttämään piirtoympyrä mahdollisimman kokonaan tai sitä, että kennon koko pinta-alaa käytetään kuvainformaation keräämiseen (ei siis ole kennossa suljinta tms). Tässä mielessä esim. Nikon D80 voi olla FF, mutta nikon D70 ei. Toisaalta DX-optiikkasarjan kanssa ne voidaan tulkita kumpikin FF:ksi. Tavallisin tulkinta FF:le on käyttää sitä kinokennoisen yhteydessä.

Kuten huomaat on termistö vakiintumatonta ja ihmisillä on pajon ajatuksia siitä mikä on alan kehityssuunta ja järjestelmää hankkivat koittavat miettiä tarkoin mihin rahansa pistävät ja siksi pitää miettiä omia arvostuksia ja arvailla mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja koittaa tehdä kulutusvalintojaan sen mukaan. Tämähän on sikäli tärkeää, että jos ajattelee tulevaisuudessa käyttävänsä kinareita, niin "kroppi"kakkuloita ei paljoa kannata ostaa ainakaan kalliilla.

Itse uskon, että APS-C koko edustaa digijärkkäreiden valtavirtaa myös tulevaisuudessa ja kinarit jäävät niille jotka haluavat korkeaa laatua ja ovat valmiita siitä maksamaan. Kameroiden "valtavirran" kehityshän on kulkenut koko valokuvauksen historian ajan isosta pienempään enkä usko, että nytkään siinä poikkeusta tapahtuu, vaikka osa meistä haluaa korkeaa laatua, niin siltu suurin osa valitsee pienemmän ja halvemman.

Mika... kirjoitti:

... croppikertoimesta puhutaan selvyyden vuoksi, mutta toisinaan myös halutaan korostaa, että on olemassa joku "oikea" koko johon kaikki muu pitää rinnastaa. Croppikertoimen käyttö on perusteltua lähinnä silloin kun käytetään objektiiveja jotka ovat isommalla piirtoympyrällä eli siitä kakkulan tuottamasta kuvasta rajataan osa pois. Jos taas käytetään objetiivia, joka on mountattu juuri käytettävälle kennokoolle ei kyse ole luonnollisestikaan cropista. Näin esim. Olympuksen E-systeemi ei ole corppikennolla, vaikka yleisesti niin puhutaankin. Oikeastaan ainoa "aito" croppikenno lienee joku 1,3 koska siihen ei ole omaia objektiiveja näitä kameroita on esim Leican huippumallit ja Canonin ammattimallit. Jos yhtään lohduttaan esim. myös Hasselin D2H on "croppi"kennolla, vaikka kamera maksaa mansikoita:-).

Aina on ollut erikokoisia filmi ja muita materiaaleja, Esim. 645 on keskareissa "croppikoko", vaikka siinä on myös kuvasuhdekin erilainen kuin 6x7 tai 6x6:sa, mutta nämä tietenkin käyttivät samaa filmiä. Asia on vain niin, että valokuvauksessa iso on kaunista ja kuvanlaadullisesti päästään aina tarkempaan ja hienompaa lopputulokseen mitä isompaa materiaalia käytetään, mutta kameran käytettävyys kärsii samalla joten jonkinlainen kompromissi on asiaan haettava ja kino on sellainen samoin kuin APS-C on sellainen.

Tässäkin ketjussa on puhuttu kroppikertoimen haittaavan laajiksen käyttöä, mutta se ei itseasiassa pidä paikkaansa sillä APS-C koolle on olemassa laajakulmaisia optiikoita ja samoin E-systeemille eikä laajiksen valmistamisessa ole mitään ongelmaa pienelle kennolle. Laajis menettää osan reunoilta jos käytetään kinarin laajista croppikennollisessa kamerassa. Toisaalta kyllä kinokokoonkin digissä omia ongelmiaa liittyy ja se on vinjetointi eli optiikan telesentrisyyden vaatimus mikä meinaa, että kuvan pitää digissä tulla aikalailla kohtisuoraan kennolle (filmi ei ole niin arka tästä). Ongelmaa on ratkaistu monin keinoin eikä se ole sinällään ongelma varmaan tänä poäivänä, mutta on yksi tekijä joka nostaa isojen kennojen hintoja.

Termistöstä sen verran, että kun puhutaan FF:stä eli fullframesta, niin sillä voidaan tarkoittaa kahta asiaa. Joko sitä, että kenno on sovitettu käyttämään piirtoympyrä mahdollisimman kokonaan tai sitä, että kennon koko pinta-alaa käytetään kuvainformaation keräämiseen (ei siis ole kennossa suljinta tms). Tässä mielessä esim. Nikon D80 voi olla FF, mutta nikon D70 ei. Toisaalta DX-optiikkasarjan kanssa ne voidaan tulkita kumpikin FF:ksi. Tavallisin tulkinta FF:le on käyttää sitä kinokennoisen yhteydessä.

Kuten huomaat on termistö vakiintumatonta ja ihmisillä on pajon ajatuksia siitä mikä on alan kehityssuunta ja järjestelmää hankkivat koittavat miettiä tarkoin mihin rahansa pistävät ja siksi pitää miettiä omia arvostuksia ja arvailla mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja koittaa tehdä kulutusvalintojaan sen mukaan. Tämähän on sikäli tärkeää, että jos ajattelee tulevaisuudessa käyttävänsä kinareita, niin "kroppi"kakkuloita ei paljoa kannata ostaa ainakaan kalliilla.

Itse uskon, että APS-C koko edustaa digijärkkäreiden valtavirtaa myös tulevaisuudessa ja kinarit jäävät niille jotka haluavat korkeaa laatua ja ovat valmiita siitä maksamaan. Kameroiden "valtavirran" kehityshän on kulkenut koko valokuvauksen historian ajan isosta pienempään enkä usko, että nytkään siinä poikkeusta tapahtuu, vaikka osa meistä haluaa korkeaa laatua, niin siltu suurin osa valitsee pienemmän ja halvemman.

Lue lisää

Että alkuaan kun digisysteemejä alettiin tehdä oli olemassa vain kino-objektiiveja, jolloin piti tietää, miten silloiset objektiivit suhtautuivat käytettyyn digikennoon.
Ensiksihän tuli Cropatut digiperät järjestelmiin, jollaisia vielä tehdään suurempiin kameroihin.

Esimerkiksi Nikon, Olympus, Pentax ja muutama muu voisi pian unohtaa koko cropin digissä, koska niillä ei ole "täyskokoa" olemassakaan.
Saa nähdä tuleekokaan.
Kinoa on vain käytetty niin kauan, että sen kuvakulmat on "selkäytimessä".

"Digikokoisia" objektiivejakaan ei kannattaisi ainakaan Canonin valmistaa, ellei laajakulmat vaatisi erityisen lyhyitä polttovälejä.

Tuli sitä kirjoitti:

Että alkuaan kun digisysteemejä alettiin tehdä oli olemassa vain kino-objektiiveja, jolloin piti tietää, miten silloiset objektiivit suhtautuivat käytettyyn digikennoon.
Ensiksihän tuli Cropatut digiperät järjestelmiin, jollaisia vielä tehdään suurempiin kameroihin.

Esimerkiksi Nikon, Olympus, Pentax ja muutama muu voisi pian unohtaa koko cropin digissä, koska niillä ei ole "täyskokoa" olemassakaan.
Saa nähdä tuleekokaan.
Kinoa on vain käytetty niin kauan, että sen kuvakulmat on "selkäytimessä".

"Digikokoisia" objektiivejakaan ei kannattaisi ainakaan Canonin valmistaa, ellei laajakulmat vaatisi erityisen lyhyitä polttovälejä.

Lue lisää

... epäselvästi? tuosta samasta asiastahan kirjoitin pitkän sepustuksen, etkö lukenut sitä?

(/lainaus)Ensiksihän tuli Cropatut digiperät järjestelmiin, jollaisia vielä tehdään suurempiin kameroihin. (lainaus/)

Aiankin Leican R-systeemissä löytyy digiperä R9 malliin ja se on 1,3 rajauksella. Toisaalta keskareissa hasselilta ja mamyalta löytyvät myös täysveriset digikamerat joskin hasselilla on vielä klassikkosysteeminsä tuotannossa jossa käytetään halutessa digiperää. (painotan etten ole kuvannut niillä vehkeillä, kunhan muuten ollut utelias).

(/lainaus)Esimerkiksi Nikon, Olympus, Pentax ja muutama muu voisi pian unohtaa koko cropin digissä, koska niillä ei ole "täyskokoa" olemassakaan.
Saa nähdä tuleekokaan.
Kinoa on vain käytetty niin kauan, että sen kuvakulmat on "selkäytimessä". (lainaus/)

No ensinnäkin Nikonilla on vielä tuotannossa yksi filmirunko (F6) joten sikäli täyskoko löytyy. Mutta cropissahan ei olekaan kyse rungon ominaisuudesta vaan sen ratkaisee mikä kakkula siihen runkoon on kiinnitetty. Mainitsemistasi Nikon ja Pentax tarjoaa digikameraansakin objektiiveja, joiden piirtoympyrä on suunniteltu kinokoolle ja Olympushan itse sanoo järjestelmäänsä fullframeksi, mitä E-systeemi onkin.
Tuosta tulevaisuudesta voidaan tietysti aina arvuutella kun tietoa asiasta ei kuitenkaan ole. Nikon on varsin vahvasti sitoutunut APS-C kokoon, mutta on huhuiltu tuolla dcnetin puolella, että Sony saattaisi tuoda kinarin markkinoille jolloin innokkaimmat ovat alkaneet povata sellaista myös nikonille, joka on kuitenkin käyttänyt sonyn kennoja d2h mallia lukuunottamatta.
Noista kuvakulmista sen verran, että selkäydin on aika joustava paikka ja itse olen kuvannut aikanaan jonkin verran myös keskikoolle kinarin ja nyttemmin digin lisäksi, niin itselleni on ollut helpompi hahmottaa tuo kuvakulma normaalin kautta. Normaali on keskarissa noin 80mm, kinarissa noin 50mm ja aps-c:sä noin 30mm. Normaalia lyhyempi on laajakuva ja pidempi on tele siinä se;-) Ei ole järin vaikeaa eikä tarvitse croppeja, muuntokertoimia tai mitään muutakaan kommervenkkiä.

(/lainaus)"Digikokoisia" objektiivejakaan ei kannattaisi ainakaan Canonin valmistaa, ellei laajakulmat vaatisi erityisen lyhyitä polttovälejä. (lainaus/)

Miksi ei? pienemmän kakkulan tekeminen on helpompaa, halvempaa ja sille saadaan parempi kate. Canonin politiikka näkyy olevan sellainen, että kallis ammattilaislasi kulkee L-tunnuksella ja piirtää kinolle sopivan ympyrän ja halvempi harrastajalasi kulkee -s tunnuksella eikä sitä voi kaikkiin kameroihin laittaa.

Mika..... kirjoitti:

... epäselvästi? tuosta samasta asiastahan kirjoitin pitkän sepustuksen, etkö lukenut sitä?

(/lainaus)Ensiksihän tuli Cropatut digiperät järjestelmiin, jollaisia vielä tehdään suurempiin kameroihin. (lainaus/)

Aiankin Leican R-systeemissä löytyy digiperä R9 malliin ja se on 1,3 rajauksella. Toisaalta keskareissa hasselilta ja mamyalta löytyvät myös täysveriset digikamerat joskin hasselilla on vielä klassikkosysteeminsä tuotannossa jossa käytetään halutessa digiperää. (painotan etten ole kuvannut niillä vehkeillä, kunhan muuten ollut utelias).

(/lainaus)Esimerkiksi Nikon, Olympus, Pentax ja muutama muu voisi pian unohtaa koko cropin digissä, koska niillä ei ole "täyskokoa" olemassakaan.
Saa nähdä tuleekokaan.
Kinoa on vain käytetty niin kauan, että sen kuvakulmat on "selkäytimessä". (lainaus/)

No ensinnäkin Nikonilla on vielä tuotannossa yksi filmirunko (F6) joten sikäli täyskoko löytyy. Mutta cropissahan ei olekaan kyse rungon ominaisuudesta vaan sen ratkaisee mikä kakkula siihen runkoon on kiinnitetty. Mainitsemistasi Nikon ja Pentax tarjoaa digikameraansakin objektiiveja, joiden piirtoympyrä on suunniteltu kinokoolle ja Olympushan itse sanoo järjestelmäänsä fullframeksi, mitä E-systeemi onkin.
Tuosta tulevaisuudesta voidaan tietysti aina arvuutella kun tietoa asiasta ei kuitenkaan ole. Nikon on varsin vahvasti sitoutunut APS-C kokoon, mutta on huhuiltu tuolla dcnetin puolella, että Sony saattaisi tuoda kinarin markkinoille jolloin innokkaimmat ovat alkaneet povata sellaista myös nikonille, joka on kuitenkin käyttänyt sonyn kennoja d2h mallia lukuunottamatta.
Noista kuvakulmista sen verran, että selkäydin on aika joustava paikka ja itse olen kuvannut aikanaan jonkin verran myös keskikoolle kinarin ja nyttemmin digin lisäksi, niin itselleni on ollut helpompi hahmottaa tuo kuvakulma normaalin kautta. Normaali on keskarissa noin 80mm, kinarissa noin 50mm ja aps-c:sä noin 30mm. Normaalia lyhyempi on laajakuva ja pidempi on tele siinä se;-) Ei ole järin vaikeaa eikä tarvitse croppeja, muuntokertoimia tai mitään muutakaan kommervenkkiä.

(/lainaus)"Digikokoisia" objektiivejakaan ei kannattaisi ainakaan Canonin valmistaa, ellei laajakulmat vaatisi erityisen lyhyitä polttovälejä. (lainaus/)

Miksi ei? pienemmän kakkulan tekeminen on helpompaa, halvempaa ja sille saadaan parempi kate. Canonin politiikka näkyy olevan sellainen, että kallis ammattilaislasi kulkee L-tunnuksella ja piirtää kinolle sopivan ympyrän ja halvempi harrastajalasi kulkee -s tunnuksella eikä sitä voi kaikkiin kameroihin laittaa.

Lue lisää

Tiivistä vähän, niin asiakin tulee paremmin esille ;)

kyllä................. kirjoitti:

Tiivistä vähän, niin asiakin tulee paremmin esille ;)

... koitan jatkossa vähän maltillisemmin kirjoittaa;) yöntunteina sitä on hiukan vuolas ja hajanainen.