Maalasimme talomme keltaisella keittomaalilla muutama vuosi sitten. Nyt märän ja pimeän syksyn jälkeen ovat ulkoseinän maalipinnat kauttaaltaan homeessa. Home ei ulotu puuhun asti. Onko nyt aika luopua keittomaaliajatuksesta ja sopeutua ilmastonmuutokseen esim. pellavaöljymaaliin vaihtaen? Kertokaa tietojanne ja erityisesti kokemuksianne.
Keittomaalatun homeongelma
luomutus
185973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pienistä maalifirmoista saa, tai ainakin aiemmin sai, myrkkypullon mukaan. Sen kun sekoitti maaliin, ei homehtunut.
Hurjia seosaineita oli perinteisissä keittomaaleissa, lyijyvalkeaa, kuparivihtrilliä yms. Eivät homehtuneet.
"Perinne" nimellä myydään nykyisin kaikenlaista paskaa. Vaikeaa tietää mikä on hyvä, vaikka hyviäkin on olemassa.
Tuosta löytyy vanhoja juttuja:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000167&posting=22000000025089351#22000000025089351
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000167&posting=22000000015852145
pois ensin vesipesulla harjaten ja sen jäleen liuos pintaan ja anna kuivua.
5 litraa haaleaa vettä, 0,5 litraa talouspriitä ja 300g kloramiinia koko ajan kepillä sekoitellen. Riittää noin 60m² käsittelyyn. Kloramiinia löytyy apteekista. Suojaudu hyvin ja mahdolliset roiskeet huutele välittömästi. Mahdollinen paikka- tai uudelleenmaalaus parin kolmen päivän kuluttua.
Keltaisessa home taitaa näkyä.
Punainen Falurödillä -04 maalattu uusi talli näyttää olevan homeessa. Kukaan vieras ei ole huomautellut, joten ajattelin antaa olla.
Kesemmällä harjaan ja maalaan toisen kerroksen. Jos tulee vinoilua homeesta, lisään myrkkyä maaliin.
Moikkaillaan!
Itse maalasin viime kesänä rutikuivaan puuhun valkoisella talomaalilla (lateksimaalia) ja joulukuussa seinä oli kauttaaltaan homeessa. Valkoisesta seinästä home suorastaan hyppää silmille. Ruma on.
Kun valitin asiasta maalin valmistajalle, sanoivat, että puu olisi pitänyt pohjustaa ennen maalaamista. Eivät siis ota vastuuta, vaikka tekevät helposti homehtuvaa maalia. Kuluttaja siis on syyllinen ja maksaa valmistajan virheistä. Homehtuva maalikaan kun ei mitään halpaa ole ostaa.
Jotenkin ihmetyttää tämän pohjustuksen merkityksen mahdollinen yliarviointi. Miten puuhun sivelty pohjustus estää maalin pinnalle syntyvän homeen? Itiöitähän koko ajan ilmassa, ja homeen synty aivan olosuhteista kiinni, kosteutta, lämpöä. Eikä home pääse maalikalvon läpi, vaan syntyy maalikalvon pinnalle. Kuinka tällöin pohjuste auttaa mitään? Onko vain keino torpata reklamaatiot?
Itse maaleista on kielletty kaikki kunnolliset homeenestontehoaineet, joten kyllästeetkin enemmän tai vähemmän vesipetsejä... Kyllästetyn puun aineetkin nykyään niin mitättömiä, että monet kyllästäjät lyöneet rukkaset tiskiin ja alkaneet myydä käsittelemätöntä puutavaraa.
Meillä talo maalattu pellavaöljymaalilla, ja kaiteiden yläpinnat ja vaakavesilistat pientä hometäplää kauttaaltaan. Ainoastaan eteläseinä säästynyt pääosin. Meinaan pestä vain juuriharjalla ja mäntysuovalla liikenteen pölyt ja enimmät itiöt pois, ja antaa seinän vanhentua arvokkaasti. Kovemmat myrkyt vievät maalipinnasta lopunkin kiillon, ja pinta likaantuu ja homehtuu entistä nopeammin. Usein neuvotaankin tällöin uusintamaalaus, ja kierre on valmis...
.... se kannattaa monessa suhteessa :-)
Tai ehkä rakentaisin, jos tekisin uuden. Mutta itsellä on 100-vuotias suojeltu hirsitalo, jota ei kiviseksi saa ;)
Kyllä sen kivisenkin kanssa omat ongelmansa on, rappauksen ja sen maalauksen tai värjäyksen suhteen voi moni asia mennä pieleen, ja niiden huoltaminenkaan ei ole aivan ongelmatonta, mikäli virheitä tehty... Ei kivitalon ulkopintakaan ole huoltovapaa.
Mutta itse pelaan niillä eväillä, joita on jaettu.
Valitse sellainen maali jossa ei ole mitään homehtuvaa. Pohjustat boorilla ja muilla myrkyillä oikein niin puukaan ei homehdu.
Jos homehtuminen olisi kiinni itiöistä niin olisihan nuo lasit ja autotkin homeessa.
Mikä on sitten oikea maali? Keittomaaliin olisin luottanut itsekin eniten, mutta taloamme ei sillä voinut maalata aikaisempien maalausten takia. Vieläkin kaipaan vankkoja perusteluja, miksi pohjustus estäisi maalikalvon päälle muodostuvan homekasvuston? Pintamaalistahan se home ravintonsa saa, eikä alla olevasta puusta. Kyseessähän ei ole lahottaja, joka käyttäisi puuta ravinnokseen, tai sinistäjä, joka on puulle harmiton.
Myös auton pintaan, kun maalikalvo himmenee ja likaantuu, voi syntyä homekasvustoa. Autoa minä ainakin pesen useammin kuin taloa ;) Lasipinnassa taasen ei homeelle ravintoa. Taitaa vain kaikki maalit tarjota nykyään homeelle otollisen kodin, mikäli olosuhteet sille suotuisat.
Ekomaaleissa on luonnon hetelmiä homeille syötäväksi. En minä ainakaan ole havainnut muutaman vuoden vanhoissa mitään täpliä. Jos pinta joutuu sateeseen niin sitten voi täplittyä. Aina ei ole helppo sanoa onko home pinnassa vai syvemmällä. Homeen rihmasto voi helposti ulottua puuhun vaikka näkyvä osa lähtisikin pesulla pois.
Kyllä muovimaalikin tarjoaa homeelle otollista maaperää kasvulle. Nykyisessä vuokratalossamme kuistien ritiliköt, tolpat ja kaiteet kauttaaltaan homeen täplittämiä ja maalattu lateksilla. Myös ulkovuoraus läheltä katsottuna pientä hometäplää (ei häiritsevää) lähes kauttaaltaan. Myös varaston muovilakalla lakattu ovi kauhean näköinen.
Mutta kuten jo aiemmin sanoin, pesen pois, minkä saan ja annan seinän vanhentua. Minun uniani vesilistojen hometäplät eivät vie, enkä aio siitä maalivalmistajaa reklamoida. Mitäpä he pystyisivätkään, kun kaikki OIKEASTI tehokkaat aineet kielletty ja ilmasto näyttää muuttuvan vain kosteammaksi syksyisin ja talvisin.
Oikeat perinteiset keittomaalit sisälsivät myrkkyjä kuten rautavitrilliä, lyijyvalkoista, jne. Ainakin rautavitrilliä saa edelleenkin ostaa. Sekoita sitä kaupan keittomaaliin.
Tai sitten otat järeämmät aseet käyttöön, eli katsele mitä puuveneilijät käyttävät veneisiinsä. Nykyään sielläkin on kaikki tehokkaat aineet kielletty liian myrkyllisinä, mutta ainakin tolyylifluanidia ja sinkkinaftenaattia saa edelleen käyttää.
Ole sitten tarkkana hinnan kanssa, veneilijöille kaikkea myydään tuplahinnalla...
Yksien ohjeiden mukaan pitäisi ensin käsitellä ammoniakkiliuoksella (avaa laudan solukot!), sitten homeenpoistoaineella ja sitten homeenestoaineella ja vasta sitten taisi päästä maalaamaan. Oliko vielä, että piti ottaa itse näköä heikentäviä aineita, ettei mahdollinen home näy. Ja kaikki kai sen vuoksi, että nykyiset maalit ovat niin huonoja.
Ajattelin pestä pinnat painepesurilla, sitten käsitellä Boracolilla ja sitten maalata. Mutta millä maalilla? Usko Öljy-Wintexiin on mennyt. Olisi olemassa sellaista myrkkyä, jonka saisi sekoittaa maaliin. Onko tietoa?
että kaikki muut homehtuu paitsi punamultamaalit.
Pellava "öljy" on juuri kaiken pahan alku ja juuri!
Mahdollisia tapoja saada puupinta tuhottua:
- rakennetaan kosteasta puusta, ja laitetaan heti tiivis maalipinta päälle puuta "suojaamaan".
- käytetään raakalautaa, eli lautaa jossa on karkea sahaus. Tämä imee tehokkaasti veden puun sisään.
- käytetään pintapuuta. Ennen hirsitalot piilutettiin, eli huono pintapuu veistittiin pois. Nykyään laudat ovat pelkkää hötöistä pintapuuta.
- laudat asennetaan väärin päin (1). Pitäisi asentaa niin päin että kun kädellä silittää laudan pintaa ylhäältä alas, ei saa tikkuja.
- laudat asennetaan väärin päin (2). Pitäisi jättää sydänpuu ulkopintaan. Nykyään paneelitkin höylätään miten sattuu.
- talon ympärille ei jätetä muutamaa metriä avointa tilaa (varsinkin pohjoispuolelle), jotta seinät kuivuvat sateen jälkeen, tai
- talon etelä-, itä- ja länsiseinät kylpevät suorassa auringonpaisteessa. Ei sade puuta kuluta vaan suora auringonpaiste sateen jälkeen. Nopea kuivuminen saa puun halkeilemaan -> lahoaa.
- talo maalataan tummalla maalilla/puun"suojalla". Tämä edesauttaa puun halkeilua.
- maalataan liian kostealla ilmalla tai liian paksulti, jolloin maali en kuivu tarpeeksi nopeasti vaan homehtuu
Uulan maali, ei enempiä tarvitse miettiä. en jaksanut lukea viestiketjua, joten en tiedä tuliko asia jo esille.