Salaa avioon

Avioliiton julkisuus tulee minimissään virallisesta vihkijästä ja todistajista.

Onnea tulevien häiden johdosta! Itsestäni ei olisi pitämään asiaa salassa noin kauan! Me päätettiin naimisiin menosta hyvin lyhyellä (2 kk) aikataululla niin, että kutsutaan vaan vanhemmat ja sisarukset perheineen. Pystyimme kuitenkin kertoa heille vasta muutama viikko päätöksemme ja kirkon, juhlapaikan, ym. varaamisten jälkeen. Olin jo silloin aivan "ratketa" siitä, kun en voinut asiasta puhua. Nyt onneksi jo ihmisten tiedosta. Hääparin välinen asiahan se tosiaan on millaiset häät haluaa ja tuskinpa niistä puhumattomuus kaikille yhtä hankalaa on kuin minulle :). Ja täällähän tosiaan voit höpistä asioista siitä edestä :). Et ilmeisesti aio pitää vihkisormusta, kun meinaat saada asian pysymään salassa noin kauan?

ja sitten tarjottaisiin joskus jossain vain ruoka harvoille ja valituille. Miksi niitä sitten sanotaan...hääkutsut?

Mies ei ole asiasta samaa mieltä, hän ei ymmärrä, etten koskaan ole halunnut mitään morsiuspukuja ja onnittelujonoja... emme myöskään pääse yhteisymmärrykseen sukunimestä (haluaisin hänen ottavan omani) emmekä ketä kutsutaan.

Tuntuu joskus niin pirun pahalta lukea, kun muut menee naimisiin =( itse tuskin pääsen koskaan...

Utelisin, että miten ajattelitte viettää salaista hääpäiväänne? Ravintolaan syömään kahdestaan ja sitä rataa vai jotain aivan muuta?

Karmea ajatella, ettei häihimme voi kutsua parhaita ystäviä ja samalla vanhempiani. Sydän karrella mietin miten asian järjestän ja ainut keino on mennä ulkomailla naimisiin, mukana vain valittu ystäväporukka.
Isäni on kähminyt niin montaa ystävääni, ettei omasta juhlastani tule mitään jos vanhempani ovat paikalla.
Päivämäärä ja kohde on vielä miettimättä, en kuitenkaan haluaisi maistraattihäitä...
Jätänkö kylmästi omat vanhempani kutsumatta häihini.. En haluaisi loukata ketään, mutta kärsin jo tästä niin paljon itse,enkä tiedä miten miehelleni asian selittäisin, hän ei tiedä koko totuutta, ihmettelee omaa empimistäni.
Olemme olleet jo kymmenen vuotta yhdessä mutta asumme osan ajasta ulkomailla eikä hän tunne vanhempiani niin hyvin. Emme juuri käy heidän luonaan kylässä. Julkisivu on niin tärkeä äidilleni, etten saata kertoa totuutta muille.

Kiva tietää, että on muitakin, jotka aikovat salaa naimisiin. Me molemmat vastustimme avioliittoinsituutiota hyvin pitkään, mutta nyt olemme ajatelleet sen järkeväksi. Edessä on yhteiseden omaisuuden hankkimista ja tuota omaisuutta on jo kertynyt, joten helpointa on turvata omaisuus avioliitolla.

Meillä on monta syytä pitää salahäät. Ensinnäkin
meistä ei kumpikaan halua suuria häitä (inhoamme sitä hössötystä..) vaan paikalle tulee muutama harva ja valittu. Tämä onkin vaikein juttu... Paikalle tulee paras ystäväni ja hänen miehensä, mutta mieheni ystäviä ei tule ketään. Minä haluan tilaisuuteen omat vanhempani, silläkin uhalla, että he jollekin kertovat. Vanhempani ovat jo iäkkäitä enkä halua tuottaa heille minkäänlaista pettymystä ja surua, sillä tiedän heidän loukkaantuvan jos he kuulevat meidän menneen salaa naimisiin. Otan tässä ison riskin, sillä tiedän, että he eivät voi olla kertomatta. Mutta tiedän, että sitten joskus isäni/äitini hautajaisissa tulen katkerasti katumaan sitä, että vanhempani eivät saaneet olla häissämme... Olen miettinyt tätä tosi pitkälle.

Toinen syy on se, että mieheni suku on suoraansanoen kelvotonta. Minusta ei ole koskaan pidetty ja minusta on levitelty perättömiä juttuja jne. Olemme mieheni kanssa molemmat kärsineet hänen äitinsä ja isänsä ja muidenkin sukulaisten tempauksista ja loukkauksista. Minulle on ilmaistu hyvin suoraan, että olen sitten vasta hyvä, kun olemme naimisissa ja meillä on liuta kakaroita. En halua suoda anopille ym. iloa siitä, että he saavat osallistua häihimme tai ylipäätään tietää siitä. Olen tässä asiassa hyvin ilkeä ja itsekäs, mutta vuosien mittaan kertynyt katkeruus on tämän aiheuttanut.

Jossain vaiheessa tulee ilmi, että olemme naimisissa, sitä tuskin voi ikuisesti salailla. Mutta sitten voin vain tokaista, että entäs sitten!? Ja anopille vopin sanoa, että meillä oli oikein ihana hääpäivä!

Ai niin, onnea teille jo nyt naimisiin meneville :)