Eyes Wide Shut

Tylsä leffa oli juu, todella TYLSÄ. Ainoa hyvä asia oli pariminuuttinen missä Nicolen paljasta pintaa tuli hyvin näkyville :) Olipa hyvä kroppa.

Johan ohjaajan nimikin sen kertoo että sontaa tulee tuutin täydeltä.

Elokuva on niiiiiiiiin pitkästyttävä että äijä kuoli ittekkin tylsyyteen kesken elokuvan kuvauksien.

Tosin no tää on vain mun mielipide ja mun mielipiteistä ei tarvi vetää herneitä nokkaan.

Kun menin alunperin katsomaan elokuvan, en ollenkaan tiennyt mistä se kertoo, vain sen ketkä siinä näyttelevät pääosia. Kummastakaan en kyllä ollut pitänyt erityisesti aiemmin.

Olen nähnyt elokuvan nyt kahdesti, eikä minulla ole hajuakaan siitä, mikä sen kantava idea on. En ollenkaan ymmärrä, miksi ihmiset tekevät siinä niitä asioita, mitä tekevät. En hahmottanut elokuvassa mitään rakennetta. En myöskään kokenut elokuvassa mitään arvoituksellista tai mysteeriä. Keskikohdan kartanoseksikohtaus ei ollut minusta millään tavalla kiihottava, enkä usko että oli tarkoituskaan olla.

On paljon elokuvia, joissa ei tunnu heti olevan päätä eikä häntää, mutta jotka jotenkin silti kiehtovat, ja viimeistään puolenvälin jälkeen on koukussa (esim. Peter Greenawayn elokuvat, vaikka Zoo tai Piirtäjän sopimus, tai jotkut David Lynchin jutut). Muut Kubrickin muut elokuvatkin ovat olleet mielestäni sellaisia, kuten vaikka "vaikeana" pidetty 2001 tai Kellopeliappelsiini. Mutta tämä tuntui vain valjulta alusta loppuun.

Varmasti elokuvaa ennakoinut mieletön haippi nostatti odotuksia liian korkealle. Myös elokuvan parisuhteen ympärille rakentunut teema oli varmasti minun makuuni kokolailla väärä. Näyttelijöistä en pitänyt tässäkään elokuvassa.

Eyes Wide Shut on minusta huono elokuva, koska en pitänyt siitä. Sen kummemmin ei kenenkään tarvitse kantaansa perustella. Miksi pitäisi? Se on minusta huono leffa, mutta en osaa sanoa onko se epäonnistunut, koska en myöskään osaa sanoa - ja kukapa lopulta osaisi kun Kubrickin on kuollut - mistä sen oli tarkoitus kertoa.

Kubrik-fani ojentaa meitä ankaralla kädellä. Mutta emme voi emmekä halua voida mitään sille, että EWS oli ja on pettymys, sai ennen puoltaväliä jo katselemaan kaihoisasti exit-ovea, ahdisti pituudellaan, sisälsi sairaan käsittämätöntä ainesta, oli epäuskottava ja siksikin korni, ei stimuloinut henkisesti eikä muutenkaan, ei haastanut pohdintaan, alitti riman jo supertähtien kautta, summa summarum oli pitkä ja tylsä kuin Siperian tie.

huono elokuva.
1)en
2)en
3)en
4)tarkoitako saturnalialla sitä talvipäivänseisausta tms roomalaista juhlaa?
5)en
6)en
7)ei, koska te selittelijät muodostatte ne selitykset juuri tällaisille epäselville, epämääräisille ja paljon tekosyboliikkaa sisältäville tekeleille
8)en tiedä
9)sanottiinko siellä fuck? En huomannut, nukuin jo silloin
10)On, muttei tämä paskatekele

Dong kirjoitti:

Kun menin alunperin katsomaan elokuvan, en ollenkaan tiennyt mistä se kertoo, vain sen ketkä siinä näyttelevät pääosia. Kummastakaan en kyllä ollut pitänyt erityisesti aiemmin.

Olen nähnyt elokuvan nyt kahdesti, eikä minulla ole hajuakaan siitä, mikä sen kantava idea on. En ollenkaan ymmärrä, miksi ihmiset tekevät siinä niitä asioita, mitä tekevät. En hahmottanut elokuvassa mitään rakennetta. En myöskään kokenut elokuvassa mitään arvoituksellista tai mysteeriä. Keskikohdan kartanoseksikohtaus ei ollut minusta millään tavalla kiihottava, enkä usko että oli tarkoituskaan olla.

On paljon elokuvia, joissa ei tunnu heti olevan päätä eikä häntää, mutta jotka jotenkin silti kiehtovat, ja viimeistään puolenvälin jälkeen on koukussa (esim. Peter Greenawayn elokuvat, vaikka Zoo tai Piirtäjän sopimus, tai jotkut David Lynchin jutut). Muut Kubrickin muut elokuvatkin ovat olleet mielestäni sellaisia, kuten vaikka "vaikeana" pidetty 2001 tai Kellopeliappelsiini. Mutta tämä tuntui vain valjulta alusta loppuun.

Varmasti elokuvaa ennakoinut mieletön haippi nostatti odotuksia liian korkealle. Myös elokuvan parisuhteen ympärille rakentunut teema oli varmasti minun makuuni kokolailla väärä. Näyttelijöistä en pitänyt tässäkään elokuvassa.

Eyes Wide Shut on minusta huono elokuva, koska en pitänyt siitä. Sen kummemmin ei kenenkään tarvitse kantaansa perustella. Miksi pitäisi? Se on minusta huono leffa, mutta en osaa sanoa onko se epäonnistunut, koska en myöskään osaa sanoa - ja kukapa lopulta osaisi kun Kubrickin on kuollut - mistä sen oli tarkoitus kertoa.

Lue lisää

"Eyes Wide Shut on minusta huono elokuva, koska en pitänyt siitä." muu loppukappale

Näin yksinkertaista. Määritelkääpä minulle objektiivinen elämys niin minä omakätisesti kaivan kuopan Australiaan.

-T

Tiikeri kirjoitti:

"Eyes Wide Shut on minusta huono elokuva, koska en pitänyt siitä." muu loppukappale

Näin yksinkertaista. Määritelkääpä minulle objektiivinen elämys niin minä omakätisesti kaivan kuopan Australiaan.

-T

Lue lisää

mistään objektiivisuuden tavoittelusta, vaan nimenomaan jostain ihan päinvastaisesta. Siis subjektiivisten elämysten kartoittamisesta. Objektiivisesti määriteltävissä olevat asiat ovat kaikille samoja, mutta subjektiiviset kokemukset kannattaa kuvailla juuri siksi että ne ovat niin erilaisia.

Eivätkö subjektiiviset kokemukset ole mielestäsi kartoittamisen arvoisia? Minusta ovat. Eri asia sitten jos kokemusmaailmassasi ei tapahdu mitään jonka pystyisit kuvailemaan.

kyse ole kirjoitti:

mistään objektiivisuuden tavoittelusta, vaan nimenomaan jostain ihan päinvastaisesta. Siis subjektiivisten elämysten kartoittamisesta. Objektiivisesti määriteltävissä olevat asiat ovat kaikille samoja, mutta subjektiiviset kokemukset kannattaa kuvailla juuri siksi että ne ovat niin erilaisia.

Eivätkö subjektiiviset kokemukset ole mielestäsi kartoittamisen arvoisia? Minusta ovat. Eri asia sitten jos kokemusmaailmassasi ei tapahdu mitään jonka pystyisit kuvailemaan.

Lue lisää

Nimenomaan pointti oli juuri siinä että sellaista käsitettä kuin "objektiivinen elämys" ei ole olemassakaan; elämys voi olla ainoastaan subjektiivinen (itsestäänselvää?)! Yhtä lailla voisi puhua "kauniista kaunottaresta" kuin "subjektiivisesta elämyksestä".Toteamukseni (ontuva Australiavertaus...) oli siis täysin retorinen kuvastaen vain ilmaisun mahdottomuutta. Joku ylistää elokuvan taivaisiin, toinen tallaa maan rakoon ja kolmannelle se ei edusta mitään. Klisettä käyttääkseni; makuasioista on turha kiistellä (vaikka siihenkin on joku todennut että mistäs sitten...).

=>Eivätkö subjektiiviset kokemukset ole mielestäsi kartoittamisen arvoisia?Eri asia sitten jos kokemusmaailmassasi ei tapahdu mitään, jonka pystyisit kuvailemaan.

Tiikeri kirjoitti:

Nimenomaan pointti oli juuri siinä että sellaista käsitettä kuin "objektiivinen elämys" ei ole olemassakaan; elämys voi olla ainoastaan subjektiivinen (itsestäänselvää?)! Yhtä lailla voisi puhua "kauniista kaunottaresta" kuin "subjektiivisesta elämyksestä".Toteamukseni (ontuva Australiavertaus...) oli siis täysin retorinen kuvastaen vain ilmaisun mahdottomuutta. Joku ylistää elokuvan taivaisiin, toinen tallaa maan rakoon ja kolmannelle se ei edusta mitään. Klisettä käyttääkseni; makuasioista on turha kiistellä (vaikka siihenkin on joku todennut että mistäs sitten...).

=>Eivätkö subjektiiviset kokemukset ole mielestäsi kartoittamisen arvoisia?Eri asia sitten jos kokemusmaailmassasi ei tapahdu mitään, jonka pystyisit kuvailemaan.

Lue lisää

ajattelet monet asiat mielestäni. Keskustelussa on minua hämmästyttänyt lähinnä se, että omaa "ei herättänyt mitään" -kokemusta käytetään muiden mielipiteiden mitätöimiseen. Eli siis asenne on suunnilleen: Koska minä en näe tässä mitään, se joka näkee on tyhjänpuhuja ja viisastelija, jne.

Tällaisessa minä vaistoan jonkin vihamielisen asenteen.

Tiikeri kirjoitti:

Nimenomaan pointti oli juuri siinä että sellaista käsitettä kuin "objektiivinen elämys" ei ole olemassakaan; elämys voi olla ainoastaan subjektiivinen (itsestäänselvää?)! Yhtä lailla voisi puhua "kauniista kaunottaresta" kuin "subjektiivisesta elämyksestä".Toteamukseni (ontuva Australiavertaus...) oli siis täysin retorinen kuvastaen vain ilmaisun mahdottomuutta. Joku ylistää elokuvan taivaisiin, toinen tallaa maan rakoon ja kolmannelle se ei edusta mitään. Klisettä käyttääkseni; makuasioista on turha kiistellä (vaikka siihenkin on joku todennut että mistäs sitten...).

=>Eivätkö subjektiiviset kokemukset ole mielestäsi kartoittamisen arvoisia?Eri asia sitten jos kokemusmaailmassasi ei tapahdu mitään, jonka pystyisit kuvailemaan.

Lue lisää

"Eikö mikä tahansa taideteos valmistu lopullisesti vasta katsojan/kuulijan käsittelyssä?"

Tuohan on juuri koko homman ydin. Otetaan vaikka mikä tahansa romaani: ilman lukijaa se on vain mustetahroja paperilla. Teos syntyy vasta sitten, kun joku sen lukee, ja se syntyy jokaisen lukijan päässä erikseen - eri tavalla kuin muilla. Vai pitäiskö leffateatterin ovella pitää testi, että varmasti vain oikeanlaisen tieto/kokemuspohjat omaavat katsojat tulevat katsomaan?

Mitään "tiedollista pohjaa" ei tarvita, jokaisen henkilökohtainen käsitys on aivan yhtä oikea tai väärä, ja taiteilija altistaa teoksensa tasapuolisesti kaikille.

Juuri siksi on mielenkiintoista kuulla muiden mielipiteitä tästäkin elokuvasta (itse en pitänyt ollenkaan). Harmi, kuten Tiikeri sanoo, että pitää arvostella ihmisiä mielipiteiden takana, eikä puhua itse aiheesta asiallisesti ja kiihkoilematta.

Tiikeri kirjoitti:

Nimenomaan pointti oli juuri siinä että sellaista käsitettä kuin "objektiivinen elämys" ei ole olemassakaan; elämys voi olla ainoastaan subjektiivinen (itsestäänselvää?)! Yhtä lailla voisi puhua "kauniista kaunottaresta" kuin "subjektiivisesta elämyksestä".Toteamukseni (ontuva Australiavertaus...) oli siis täysin retorinen kuvastaen vain ilmaisun mahdottomuutta. Joku ylistää elokuvan taivaisiin, toinen tallaa maan rakoon ja kolmannelle se ei edusta mitään. Klisettä käyttääkseni; makuasioista on turha kiistellä (vaikka siihenkin on joku todennut että mistäs sitten...).

=>Eivätkö subjektiiviset kokemukset ole mielestäsi kartoittamisen arvoisia?Eri asia sitten jos kokemusmaailmassasi ei tapahdu mitään, jonka pystyisit kuvailemaan.

Lue lisää

Kun objektiivista totuutta ei voi sanoa, kaikki mielipiteet on yhtä oikeita? Siksi Kubrick-leffa on huono, jos joku niin sanoo?

Toisella palstalla on keskustelu, missä Kubrick, Schnitzler, Freud ja psykoanalyysi menevät kaikki saman pesuveden mukana kun Freud ei ole tiedettä. Melkein tieteellinen peruste sille että Kubrick on huono.

Sukeutuisiko tästä mielenkiintoinen väittely Kubrick-mitätöijien kesken siitä kumpi perustelutapa olisi oikeampi?

Ynnä kirjoitti:

Kun objektiivista totuutta ei voi sanoa, kaikki mielipiteet on yhtä oikeita? Siksi Kubrick-leffa on huono, jos joku niin sanoo?

Toisella palstalla on keskustelu, missä Kubrick, Schnitzler, Freud ja psykoanalyysi menevät kaikki saman pesuveden mukana kun Freud ei ole tiedettä. Melkein tieteellinen peruste sille että Kubrick on huono.

Sukeutuisiko tästä mielenkiintoinen väittely Kubrick-mitätöijien kesken siitä kumpi perustelutapa olisi oikeampi?

Lue lisää

Tietenkään ei yhdessäkään elokuvassa voi olla mukana piilotettua liitetiedostoa, missä olisi se 'objektiivinen' totuus ja sisältö kiinnostuneelle lukijalle selkokielellä.

Ja sitten jaettaisiin katsojille sijaluvut, kuka osui lähimmäs.

Kyllä, toisessa keskustelussa menee yhtä sun toista päällekkäin ja limittäin. Mielestäni siksikin, että EWS kyllä houkuttaa psykoanalyysia tulkintansa tueksi.

Mutta mutta kun niin on aina jo nähty, että jos Freud pääsee kaveriksi maallikkokeskusteluun voidaan heittää hyvästit sekä keskustelun tasolle että sen tuloksille.

Emme me jokainen ole nimeämäsi Kubrick-mitätöijä. Joukossamme on niitä, jotka reagoivat edellisten Kubrickien suurina ihailijoina nyt negatiivisesti, ja syystäkin.

Kyse on siitäkin, että EWS antautuu poikkeuksellisen runsasaineksisesti huonon elokuvan kyseenalaisen kunnian valoon. Siis EWS on erityisen laajasti, syvästi ja monipolkuisesti analysoitavissa huonoksi elokuvaksi.

Vai mitä sanotte, jos vertaatte vaikka Kellopeli appelsiiniin?! Jos joku väittää sen olevan 'huono' ei perusteena koskaan ole muu kuin Voi kauheeta miten väkivaltainen.

Ellen kirjoitti:

Tietenkään ei yhdessäkään elokuvassa voi olla mukana piilotettua liitetiedostoa, missä olisi se 'objektiivinen' totuus ja sisältö kiinnostuneelle lukijalle selkokielellä.

Ja sitten jaettaisiin katsojille sijaluvut, kuka osui lähimmäs.

Kyllä, toisessa keskustelussa menee yhtä sun toista päällekkäin ja limittäin. Mielestäni siksikin, että EWS kyllä houkuttaa psykoanalyysia tulkintansa tueksi.

Mutta mutta kun niin on aina jo nähty, että jos Freud pääsee kaveriksi maallikkokeskusteluun voidaan heittää hyvästit sekä keskustelun tasolle että sen tuloksille.

Emme me jokainen ole nimeämäsi Kubrick-mitätöijä. Joukossamme on niitä, jotka reagoivat edellisten Kubrickien suurina ihailijoina nyt negatiivisesti, ja syystäkin.

Kyse on siitäkin, että EWS antautuu poikkeuksellisen runsasaineksisesti huonon elokuvan kyseenalaisen kunnian valoon. Siis EWS on erityisen laajasti, syvästi ja monipolkuisesti analysoitavissa huonoksi elokuvaksi.

Vai mitä sanotte, jos vertaatte vaikka Kellopeli appelsiiniin?! Jos joku väittää sen olevan 'huono' ei perusteena koskaan ole muu kuin Voi kauheeta miten väkivaltainen.

Lue lisää

Toisensa poissulkevin perustein Kubrikia inhoavien akselille muodstuu siis nyt kolmas kärki, ja saamme dramaturgisen lupauksen triangelidraamasta: on niitä joille edelliset Kubrick-elokuvat olivat hyviä mutta tämä yksi käsittämättömän huono.

Oman satunnaisen elokuvaharrastukseni pohjalta ja tietojeni valossa sanoisin, että se kaava, joka Kubrick-leffojen yhteydessä toistuu, on enemmän tai vähemmän säännönmukaisesti: ensin outous, epäily, sitten toisaalta pettymyksen toisaalta varovaisten tulkinta- ja ymmärrysyritysten ja muiden koepallojen heittely, sitten suoraa huutoa tapahtuva haukkuminen ja ylistämien, sitten... niin sitten? Kymmenen vuoden sisään on syntynyt uusi estetiikka, suorastaan esteettinen genre, uusi perinne.

Eyes Wide Shut on tuossa mielessä kaikkein "kubrickilaisinta" Kubrickia, sillä elokuvan ensi-illan jälkeen kaikki ammattilaisten arvottamat kriitikot pidättelivät henkeään vielä tavallistakin pidempään, ja (psykoanalyyttisesti elokuvien taustoista kirjoittavan) Robert Vicen arviointia elokuvasta odotettiin kuin kuuta taivaalta.

En muuten itse usko siihen, että elokuvien sisältöä voitaisiin arvioida irrallaan sen estetiikasta. Jos sisällön tajuaa, tajuaa myös estetiikan. Jos sisältöä ei tajua tai hyväksy, ei pidä myöskään estetiikasta (tai näkee sitten elokuvassa jotain kauneutta joka on irrallista "kauneutta").

Jos jonkun olisi täytynyt erinomaisen hyvin käsittää, mistä "Kellopeli appelsiinissa" oli kyse, niin psykologi Hans J Eysenckin, joka itse on sortunut harrastamaan juuri tuollaisia poisehdollistamiskokeita, joista elokuva tarjoaa karikatyyrin ja moraliteetin. Eysenck ei tyydy arvioimaan ko. kokeiden tieteellistä sisältöä, vaan hänen Kubrick-haukkumisensa ylettyy ja tapahtuu nimenomaan estetiikan arviointina: "Eräille nykyajan sensaatiota tavoitteleville ja pornografista perinnettä noudattaville elokuvantekijöille luonteenomainen elokuva "Kellopeli appelsiini"... jne"

Yleensä ennakko odotukset elokuvaa kohtaan on liian suuret tai odotetaan jotain ihan muuta kuin on luvassa. Tässä vaiheessa tulee yleensä suuri pettymys kun huomataan että elokuva on jotain ihan muuta ja haukutaan koko leffa.

Muistan kun kyseinen elokuva oli tulossa ulos, oli paljon puhetta pääosan esittäjien yhteisistä rakastelu kohtauksista ja niiden harjoittelusta. Kaikki tietenkin sai käsityksen että tulossa on jonkin näköinen "pehmoporno" -leffa, ja odotettiin tätä.

Myös ohjaajan kuolema sai runsaasti media aikaa ja näin alkoi ihan hyvälle leffalle tulemaan liikaa ennakko odotuksia.

Kyseinen leffa kannattaa katsoa pari kertaa ja yrittää miettiä mitä elokuvassa halutaan todella kertoa...

Anne etkö uskalla puhua itse aiheesta, eli Eyes Wide Shut -elokuvasta? Vertauksesi hömppähollywoodiin on tuulesta temmattu, kuka tässä mitään actionia ja räjähdyksiä on kaivannut?

Älä esitä parempaa, jos et itse osaa mitenkään perustella mielipidettäsi, ja analysoida ko. leffaa.

Niin se vain on, että isolta joukolta puhaltaa Kubrick yli ja ohi. Surkeimpia ovat ehkä ne, joille jää käsiin vain Kellopeliappelsiinin ja Hohdon tehoefektit.

Hollywoodelokuvathan tehdään 12-vuotiaan henkiselle tasolle, ihan koeyleisöjen kanssa, ja siinä iässä kaikki aikuistumisen ja miehisyyden merkit ovat pojille se jokin. Sääli että jotkut jäävät siihen, eivät kehity ikinä.

Toisella palstalla on muuten analyysia Eyes Wide Shut elokuvasta. Pitkä juttu, mutta kannattaa lukea.

totisesti kirjoitti:

Niin se vain on, että isolta joukolta puhaltaa Kubrick yli ja ohi. Surkeimpia ovat ehkä ne, joille jää käsiin vain Kellopeliappelsiinin ja Hohdon tehoefektit.

Hollywoodelokuvathan tehdään 12-vuotiaan henkiselle tasolle, ihan koeyleisöjen kanssa, ja siinä iässä kaikki aikuistumisen ja miehisyyden merkit ovat pojille se jokin. Sääli että jotkut jäävät siihen, eivät kehity ikinä.

Toisella palstalla on muuten analyysia Eyes Wide Shut elokuvasta. Pitkä juttu, mutta kannattaa lukea.

Lue lisää

Missä toisella palstalla on analyysia? Ehkä siellä keskustellaan itse asiasta, eikä siitä, kuka on niin mahtavan fiksu, että "ymmärtää" Kubrickia.

Muut näkemäni Kubrickit (2001, Kellopeliappelsiini, Barry Lyndon) on upeita ja kiehtovia niin visuaalisesti kuin sisällöltäänkin, mutta Eyes Wide Shut ei sytyttäny millään tasolla. Kidman ja Cruise surkeita valintoja rooleihin.

Kai kirjoitti:

Missä toisella palstalla on analyysia? Ehkä siellä keskustellaan itse asiasta, eikä siitä, kuka on niin mahtavan fiksu, että "ymmärtää" Kubrickia.

Muut näkemäni Kubrickit (2001, Kellopeliappelsiini, Barry Lyndon) on upeita ja kiehtovia niin visuaalisesti kuin sisällöltäänkin, mutta Eyes Wide Shut ei sytyttäny millään tasolla. Kidman ja Cruise surkeita valintoja rooleihin.

Lue lisää

joskus 70-luvun puolivälissä, Barry Lyndonista puhuttaessa, kuulin tarinan jonka mukaan Kubrick olisi valinnut päärooliin Ryan O'Nealin juuri siksi, että tällä oli ilmeetön pökkelönaama, jossa hitaitten ajatusten viriäminen mielessä tulee hyvin näkyviin. Hieman, hmm, omituinen peruste valita pääosan esittäjä. Mutta kun elokuvaa katsoo, juuri niinhän se toimii. Mies on kuin muuli, koko ajan tekee mieli käydä potkaisemassa sitä persuksille, tajua nyt jo!

Kirjallisuuslehti Parnasson arvostelussa Eyes Wide Shutista sanotaan: "Valitsemalla pääosiin reaktiivisena, toiminnallisena ja nopeailmeisenä tunnetun Tom Cruisen ja aistikkaan Nicole Kidmanin Kubrick käyttää hyväkseen yleisön odotuksia, jotka hän sitten kääntääkin päälaelleen. Toiminnalla ei nimittäin elokuvassa ratkaista yhtään kohtausta. Se onneton amerikkalaismielinen ja yrittäjähenkinen katsoja, joka odottaa aksonia ja aktia, lannistetaan ja pilkotaan psyykkisesti palasiksi jo alkumetreillä. Hänen silmiensä edessä tapahtuu kaiken määrätietoinen hidastaminen."

Eikös näin juuri tapahdu? Kaikkea hidastetaan ja venytetään niin että koko ajan ollaan siinä ja siinä ettei lanka katkea. Cruise pannaan jossain kohden repliikkien lisäksi hidastamaan tilanteen etenemistä, hän vain toistaa samaa repliikkiä jonka vastanäyttelijä esittää. Esimerkiksi tuo kohtaus punaisen biljardipöydän ääressä. Voisiko kaksi miestä olla enemmän hakusessa kuin siinä, kun kumpikaan ei oikein tiedä mistä puhuisi ja miten, ja koko ajan on olo että helvetti, missä ollaan ja mihin matka? Miten sitä paitsi puhutaan asioista joista ei puhuta?

Nuo kohtaukset kuvattiin Sydney Pollackin kanssa sen jälkeen kun Kubrick oli päättänyt jostain syystä olla käyttämättä rooliin ensin valittua näyttelijää. Sattaa kertoa jotain siitä miten tarkkaan näyttelijöiden sopivuutta on harkittu?

totisesti kirjoitti:

Niin se vain on, että isolta joukolta puhaltaa Kubrick yli ja ohi. Surkeimpia ovat ehkä ne, joille jää käsiin vain Kellopeliappelsiinin ja Hohdon tehoefektit.

Hollywoodelokuvathan tehdään 12-vuotiaan henkiselle tasolle, ihan koeyleisöjen kanssa, ja siinä iässä kaikki aikuistumisen ja miehisyyden merkit ovat pojille se jokin. Sääli että jotkut jäävät siihen, eivät kehity ikinä.

Toisella palstalla on muuten analyysia Eyes Wide Shut elokuvasta. Pitkä juttu, mutta kannattaa lukea.

Lue lisää

Pitäisikö kaikilla olla niin laajat pohjatiedot kun alkavat katsomaan EWS:ssää? Kyseessä ei ole mitenkään henkinen taso, vaan tieto. Mikäli leimaat tietämättömän, mutta älykkään ihmisen joka ei tajua EWS:stä mitään, henkisesti 12 vuotiaan tasolle, niin teet vain itsestäsi omahyväisen naurettavan surkimuksen.

henrik kirjoitti:

Pitäisikö kaikilla olla niin laajat pohjatiedot kun alkavat katsomaan EWS:ssää? Kyseessä ei ole mitenkään henkinen taso, vaan tieto. Mikäli leimaat tietämättömän, mutta älykkään ihmisen joka ei tajua EWS:stä mitään, henkisesti 12 vuotiaan tasolle, niin teet vain itsestäsi omahyväisen naurettavan surkimuksen.

Lue lisää

ihmisen reaktio Eyes Wide Shut elokuvaan ei ole se sama joka on ominainen 12-vuotiaan tasolle tehdyn hollywood-väkivalta-seksiviihteen ahmijalle. "Yks hyvä kohtaus kun Kidmanin kuteet tippu." "Orgiat oli ihan perseestä." "Ei tapahtunut mitään, nukahdin."

Tietämättömän mutta älykkään ihmisen kommentti ei myöskään ole: "Tuossa ei kukaan voi nähdä mitään koska tuossa ei ole mitään." Uskoisin että kommentti on pikemminkin muotoa: "Mikä tässä esimerkiksi noita muita elokuvantekijöitä kiinnostaa?"

Taustatiedolla on oma roolinsa. Sen minkä Freud teoretisoi, sen Schitzler kirjoitti kertomuksina - eikä toinen tapa ole toista parempi siinä mielessä etteikö molemmilla keinoilla voitaisi kuvata ja ymmärtää ihmistä. Kubrick tekee sen elokuvan keinoin. Teoreettisesti ottaen Kubrickin elokuvien aiheet ovat todella vaikeita: ajan ja avaruuden, so. ulottuuvuuksien, ja tekoälyn ongelma (2001), väkivaltakäyttäytymisen psykologisen poisehdollistamisen moraalinen ongelma (Kellopeliappelsiini), historiallisen kerronnan ja ns. "historiallisen ihmisen" ongelma (Barry Lyndon), tai nyt esillä oleva psykoanalyyttisen kuvauksen ongelma - esimerkiksi. Jokin tiedollinen lähtötaso kaikissa näissä edellytetään, mutta onko se sitten jotenkin ratkaisevaa, sitä en osaa sanoa. Sano sinä, kun et ole omahyväinenkään.