Eri tutkinnoista

asia ne datanomi ja tradenomi. Datanomista voi kyllä tulla tradenomi kun ja jos se datanomi menee ammattikorkeaan. Kun itse kävin kauppaopiston datanomi oli sama kuin merkonomin, koulutuksen painopiste on vaan vähän eri.

Nykyään on kaavailtu jo työtehtäviä pelkille kandeille. Eli se on nykyään yksi tutkinto työmarkkinoille. Näin olen siis kuullut isoilta pojilta yliopistosta :)
Omasta mielestä vähän kyseenalainen juttu.

ap. kirjoitti:

Nykyään on kaavailtu jo työtehtäviä pelkille kandeille. Eli se on nykyään yksi tutkinto työmarkkinoille. Näin olen siis kuullut isoilta pojilta yliopistosta :)
Omasta mielestä vähän kyseenalainen juttu.

Lue lisää

Nykyinen it-tradenomi, sijoittuu jonnekin vanha muotoisen datanomi (ennen amk aikaa) ja nyk. muotoisen datanomi (toinen aste) välimaastoon.
Nykyiset it-tradenomit ovat enemmän kaupallisen alan ihmisiä kuin datanomit.

amk__ kirjoitti:

Nykyinen it-tradenomi, sijoittuu jonnekin vanha muotoisen datanomi (ennen amk aikaa) ja nyk. muotoisen datanomi (toinen aste) välimaastoon.
Nykyiset it-tradenomit ovat enemmän kaupallisen alan ihmisiä kuin datanomit.

Lue lisää

koulutukseen kaupallisia opintoja kuulu kuin muutamia kurssia.

Itselläni itse asiassa oli kaupallisia opintoja vain 2 opintoviikkoa (talous ja yrittäjyys). Pääosa opiskelusta paneutuu ohjelmointiin ja/tai ohjelmistokehitykseen.

Datanomien koulutuksesta en tiedä, en vanhasta enkä nykyisestä, joten siihen en osaa verrata.

amk__ kirjoitti:

Nykyinen it-tradenomi, sijoittuu jonnekin vanha muotoisen datanomi (ennen amk aikaa) ja nyk. muotoisen datanomi (toinen aste) välimaastoon.
Nykyiset it-tradenomit ovat enemmän kaupallisen alan ihmisiä kuin datanomit.

Lue lisää

Höpöhöpö, ei meillä ollut kaupallisia aineita it-tradekoulutuksessa (suuntaus ohjelmistotuotanto) sen enempää kun amk-insseilläkään :) Ja usea kurssi oli yhteinen inssien kanssa (symbian, .net jne), joten taso oli sama kuin amk-insseilläkin. Eli vertauksen datanomiin voi unohtaa..

Kurssit piti sisällään pelkkää ohjelmistosuunnittelua ja koodausta sekä pari pakollista yritystoiminta tms. kurssia. Tää voi tietty olla amk-kohtaista mitä noi koulutusohjelmat pitää sisällään.

Eipä sitä kandin tutkintoa paljoa mainostettukkaan yliopistossa,

jotain vanhaa 70-luvulta olevaa tekstiä löytyi opinto-oppaan loppupuolelta, itse valmistuin Tietojenkäsittelyopin kandiksi ennen siis tätä uudistusta, ei kyllä monella ole vastaavaa tutkintoa, suurin osa keskeyttää tai lukee maisteriksi.

Nyt olen User admin

näin meillä kirjoitti:

Höpöhöpö, ei meillä ollut kaupallisia aineita it-tradekoulutuksessa (suuntaus ohjelmistotuotanto) sen enempää kun amk-insseilläkään :) Ja usea kurssi oli yhteinen inssien kanssa (symbian, .net jne), joten taso oli sama kuin amk-insseilläkin. Eli vertauksen datanomiin voi unohtaa..

Kurssit piti sisällään pelkkää ohjelmistosuunnittelua ja koodausta sekä pari pakollista yritystoiminta tms. kurssia. Tää voi tietty olla amk-kohtaista mitä noi koulutusohjelmat pitää sisällään.

Lue lisää

Yleisvalmiudet 1: Viestintä
Yleisvalmiudet 1: Yritystoiminta
Yleisvalmiudet 2: Viestintä
Yleisvalmiudet 2: Yritystoiminta
Liiketoimintaprosessit ja tietojärjestelmän vaatimusmääritys
Yleisvalmiudet 3. Viestintä
Yleisvalmiudet 3: Yritystoiminta ja juridiikka
Yrittäjyys ja tuoteinnovointi
Tuotteesta liiketoiminnaksi

Näistä tulee yhteensä n. 59 opintopistettä
eli reilut 20 ov:tä, on niitä nyt enemmän kuin 2ov:tä sitten.
Tämä ainakin Heliassa ja nämä oli pakollisia opintoja huom! it-tradenomin ohjelmassa.

Kandidaatti (lat. 'candidatus') on Suomen yliopistoissa alempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on 180 opintopistettä (120 opintoviikkoa), mikä sisältää kandidaatintutkielman. Syksystä 2005 alkaen uusien opiskelijoiden on suoritettava kandidaatin tutkinto välitutkintona ennen maisterin tutkintoa.

Aiemmin kandidaatti oli myös ylemmän korkeakoulututkinnon nimitys. Esimerkiksi luonnontieteellisellä alalla alempi tutkinto oli luonnontieteiden kandidaatti (LuK) ja ylempi tutkinto filosofian kandidaatti (FK). Nykyään luonnontieteellisellä ja humanistisella alalla ylempi tutkinto on filosofian maisteri (FM).



Lisäksi ennen uudistusta filosofian maisteri oli filosofian kandille pyynnöstä myönnetty arvonimi.

Toivoa sopii, että rekrytointia hoitavat henkilöt tietävät, mitä tekevät.

Lisäksi kurssien arvosteluasteikot (1-3) ovat olleet yliopistoissa erilaisia kuin teknisissä korkeakouluissa (1-5). Liekö jo yhtenäistetty. Kandien ja maisterien kannattaa muistaa tuoda asia esiin, jos on DI:t rekrytoimassa.

täällä opiskellaan kirjoitti:

Yleisvalmiudet 1: Viestintä
Yleisvalmiudet 1: Yritystoiminta
Yleisvalmiudet 2: Viestintä
Yleisvalmiudet 2: Yritystoiminta
Liiketoimintaprosessit ja tietojärjestelmän vaatimusmääritys
Yleisvalmiudet 3. Viestintä
Yleisvalmiudet 3: Yritystoiminta ja juridiikka
Yrittäjyys ja tuoteinnovointi
Tuotteesta liiketoiminnaksi

Näistä tulee yhteensä n. 59 opintopistettä
eli reilut 20 ov:tä, on niitä nyt enemmän kuin 2ov:tä sitten.
Tämä ainakin Heliassa ja nämä oli pakollisia opintoja huom! it-tradenomin ohjelmassa.

Lue lisää

Sama homma meillä, kaupallisia aineita oli runsaasti.

Huvittavaa on se, että IT-tradenomien koulutusohjelmat siirrettiin kaupasta ja hallinnosta ja luonnontieteisiin, vaikka mekin olemme kyllä enemmän bisnesmiehiä(ja naisia) kuin koodareita.

Noh. Näköjään joihinkin koulutusohjelmiin tuo luonnontiede kuitenkin pätee.

Ps. Datanomi ja tradenomi ovat todellakin täysin eri kastissa. Myös "vanha" datanomi on aikansa elänyt alempi tutkinto.

Näin on kirjoitti:

Sama homma meillä, kaupallisia aineita oli runsaasti.

Huvittavaa on se, että IT-tradenomien koulutusohjelmat siirrettiin kaupasta ja hallinnosta ja luonnontieteisiin, vaikka mekin olemme kyllä enemmän bisnesmiehiä(ja naisia) kuin koodareita.

Noh. Näköjään joihinkin koulutusohjelmiin tuo luonnontiede kuitenkin pätee.

Ps. Datanomi ja tradenomi ovat todellakin täysin eri kastissa. Myös "vanha" datanomi on aikansa elänyt alempi tutkinto.

Lue lisää

on teillä kummat luulot tuosta vanhasta tutkinnosta. Jos tutkinnon suoritti esim. 80-luvulla Helsingin atk-instituutista, niin sinne otettiin alle 5% pyrkijöistä. Sen putiikin käynyt aines on huippuälykästä. Nykyajan AMK:t eivät ole mitään tuohon verrattuna.
Tosin hieman silti naureskelen työkaverin, joka on em. laatuinen datanomi, jutuille: Hän määritteli tuon Helsingin atk-instituutin vanhan datanomitutkinnon tason olevan jotakin opistotukinnon ja yliopistotutkinnon välissä olevaksi. Eiköhän se ole kuin opistotasoa.
Nykyajan AMK=opisto.
Sisäänpääsy atk-instituuttiin vain oli kovin harvinaista.
No nyt on laskettu tasoa kaikissa tutkinnoissa, koska v. 1995 alettiin maksaa tuloksen teosta esim. yliopistoille. Tulosta oli mm. suoritettujen tutkintojen määrä, joka alkoikin nousta. Paljon kasvoivat tohtorin tutkinnon suorittajien lukumäärä. Luuletteko tosiaan että opetus parani noin paljon tai opiskelija-aineksen ÄO kasvoi jostain syystä?
Muistakaa arvostaa ja pokata ennen v. 1995 yliopistotason tutkinnon suorittaneita, varsinkin matemaattiset aineet olivat vaativia. Näistä mm. matematiikka, ja sieltä jokin vaativa linja (ei opettajan linja).

Nykyään on "korkeita" opistoja paljon. Kaikkien opettajat pelkäävät töittensä puolesta.
Siksi opiskelijoita otetaan paljon sisään ja annetaan niille vielä tutkinnotkin.
Ennen vanhaan yliopistoihin pääsi joillekin aloille helposti opiskelemaan mutta valmistuminen oli hankalaa. Näin opiskelijamäärä pysyi korkeana,
vaikka valmistuneita oli vähemmän.
Silti laitokset saivat paljon rahaa valtiolta.
Iso joukko opettajien työpaikkoja oli turvassa. Nyt työpaikkoja siis yritetään turvata tekemällä "tulosta".

Näin on kirjoitti:

Sama homma meillä, kaupallisia aineita oli runsaasti.

Huvittavaa on se, että IT-tradenomien koulutusohjelmat siirrettiin kaupasta ja hallinnosta ja luonnontieteisiin, vaikka mekin olemme kyllä enemmän bisnesmiehiä(ja naisia) kuin koodareita.

Noh. Näköjään joihinkin koulutusohjelmiin tuo luonnontiede kuitenkin pätee.

Ps. Datanomi ja tradenomi ovat todellakin täysin eri kastissa. Myös "vanha" datanomi on aikansa elänyt alempi tutkinto.

Lue lisää

Datanomi ja taratenomi ei eri kastissa, vaan ersi koulutushaara. Toinen opistoasteen korkeintutkinot, joka painottaui tietotekniikkaan, vastasi lähinna AMK tietotekniikan tutkintoa. Myöhemmin tratenomi tutkinto perustettiin, kun opistoasteen ja teknikon koulutusohjelmat lopetettiin. Datanomi tutkinnot olivat monesti yo-pohjaisia, jota on hyvin lähellä tartenomia. Opisto datanomi on (alin korkea aste) ja tartenomi alempi kokkea aste. AMK insinööri ylempi koreka aste.

Anonyymi kirjoitti:

Datanomi ja taratenomi ei eri kastissa, vaan ersi koulutushaara. Toinen opistoasteen korkeintutkinot, joka painottaui tietotekniikkaan, vastasi lähinna AMK tietotekniikan tutkintoa. Myöhemmin tratenomi tutkinto perustettiin, kun opistoasteen ja teknikon koulutusohjelmat lopetettiin. Datanomi tutkinnot olivat monesti yo-pohjaisia, jota on hyvin lähellä tartenomia. Opisto datanomi on (alin korkea aste) ja tartenomi alempi kokkea aste. AMK insinööri ylempi koreka aste.

Lue lisää

Selvä asia. Entässitten josson astrolokian painottenen humanodin tutkinta? Tuleeko iso liksa?

Jotta pääsee saamaan sitä työkokemusta, niin pitää olla näyttöä osaamisesta. Useimmiten se onnistuu parhaiten suorittamalla opintoja alalta, jolla aikoo töitä tehdä. Ohjelmistokehitys on paljon muutakin kuin ohjelmointia.

Tilastollisesti (ja käytännössä) korkeakoulututkinnon suorittaneet päätyvät/pääsevät useimmin ylemmiksi toimihenkilöiksi.

IT-maisteri kirjoitti:

Jotta pääsee saamaan sitä työkokemusta, niin pitää olla näyttöä osaamisesta. Useimmiten se onnistuu parhaiten suorittamalla opintoja alalta, jolla aikoo töitä tehdä. Ohjelmistokehitys on paljon muutakin kuin ohjelmointia.

Tilastollisesti (ja käytännössä) korkeakoulututkinnon suorittaneet päätyvät/pääsevät useimmin ylemmiksi toimihenkilöiksi.

Lue lisää

Nokialla ylemmäksi toimihenkilöksi joutuminen tarkoittaa vain, että työnantaja kieltäytyy maksamasta korvausta ylitöistä, vapaa-ajalla tehtavistä työmatkoista tai mistään muustakaan. Jos työsopimuksessa lukee alempi toimihenkilö yms, niin työntekijällä on heti aivan eri tavalla oikeuksia ja niistä pidetään myös kiinni.

IT-maisteri kirjoitti:

Jotta pääsee saamaan sitä työkokemusta, niin pitää olla näyttöä osaamisesta. Useimmiten se onnistuu parhaiten suorittamalla opintoja alalta, jolla aikoo töitä tehdä. Ohjelmistokehitys on paljon muutakin kuin ohjelmointia.

Tilastollisesti (ja käytännössä) korkeakoulututkinnon suorittaneet päätyvät/pääsevät useimmin ylemmiksi toimihenkilöiksi.

Lue lisää

Kuka haluaa ylemmäksi toimihenkilöksi. Sehän tarkoittaa vain leikattuja etuja ja ilmaista ylityötä. Työtehtävien kuvassa taas ei ole mitään eroa. No tittelinkipeyttähän se vaan on ja tuntuu hienolta päästä sellaiseksi heti alkuunsa.

Otetaan nyt kantaa itse kysymykseen.

1. Koulutus - tämä ratkaisee hakiessa ensimmäistä työpaikkaa, moni speksaa sen mielellään hakuilmoitukseen. Lisäksi tämä antaa etua alemman koulutuksen hakijoille. He nimittäin hakevat "huonompiin" tehtäviinkin ja ovat jo puolen vuoden päästä edenneet parempiin hommiin, joita ei edes julkisessa haussa ollut. Tämä jättää monen arvonsa tuntevan maisterin lehdille soittelemaan.

2. Työssä - ura polkuun ei suurtakaan vaikutusta, itse "koulutus" painuu taustalle jo parissa vuodessa ja näytöt ratkaisee. Jotkut tosin muistavat tuoda jatkuvasti esiin "koulumuistojaan", joilla voi hieman ego-boostailla saunailloissa ihan samoin kuin RUK:in kurssilla ;)

3. Työpaikkaa vaihtaessa se myös tulee esiin, mutta jälleen itse työkokemus ja näyttösi sillä saralla ratkaisee.

4. Epäpätevyys, se tulee ilmi joka tapauksessa ja urakehitys tyssää tai on jopa negatiivista.

ammamies kirjoitti:

Kuka haluaa ylemmäksi toimihenkilöksi. Sehän tarkoittaa vain leikattuja etuja ja ilmaista ylityötä. Työtehtävien kuvassa taas ei ole mitään eroa. No tittelinkipeyttähän se vaan on ja tuntuu hienolta päästä sellaiseksi heti alkuunsa.

Otetaan nyt kantaa itse kysymykseen.

1. Koulutus - tämä ratkaisee hakiessa ensimmäistä työpaikkaa, moni speksaa sen mielellään hakuilmoitukseen. Lisäksi tämä antaa etua alemman koulutuksen hakijoille. He nimittäin hakevat "huonompiin" tehtäviinkin ja ovat jo puolen vuoden päästä edenneet parempiin hommiin, joita ei edes julkisessa haussa ollut. Tämä jättää monen arvonsa tuntevan maisterin lehdille soittelemaan.

2. Työssä - ura polkuun ei suurtakaan vaikutusta, itse "koulutus" painuu taustalle jo parissa vuodessa ja näytöt ratkaisee. Jotkut tosin muistavat tuoda jatkuvasti esiin "koulumuistojaan", joilla voi hieman ego-boostailla saunailloissa ihan samoin kuin RUK:in kurssilla ;)

3. Työpaikkaa vaihtaessa se myös tulee esiin, mutta jälleen itse työkokemus ja näyttösi sillä saralla ratkaisee.

4. Epäpätevyys, se tulee ilmi joka tapauksessa ja urakehitys tyssää tai on jopa negatiivista.

Lue lisää

tulee koodareille eikä seurustelu-upseereille.
Näin ainakin uskon vuoren varmasti meillä, jos ulkoistetaan. Tietosysteemit uusiutuvat ja vanhan ajan kodareita ei kaipaa kukaan. Seurustelu-upseereilta, ainakaan meillä, ei vaadita minkäänlaisen tekniikan osaamista.
Älkää ikinä opiskelko pelkkää tekniikaa, sitä ei kukaan arvosta - ainkaan talon IT-osastolla.

Seurustelu-upseerit ovat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Onhan meilläkin yksi vanhan ajan lyhyttutkinnon suorittanut, jonka tiedän hyvin teräväksi hänen suorittamansa laitoksen maineen perusteella.

Ammattimies ei kauaa ehdi vanheta IT-alan ammatissa joka on teknillistä näpertelyä.
Seurustelu-upseerit ne vaan porskuttavat, kun ns. "ammattimiehet" saavat kenkää vanhentuine teknisine tietoineen. Voi olla vaikeaa päästä alalla 50-vuotiaaksi ellei ole ylennyt muihin hommiin. Ja mihinkäs ylenee, jos tykkää kodaamisesta eikä halua jauhaa paskaa, olla ns. sosiaalinen ja rampata hyödyttömissä kokouksissa.

heh-heh jätte mycket kirjoitti:

tulee koodareille eikä seurustelu-upseereille.
Näin ainakin uskon vuoren varmasti meillä, jos ulkoistetaan. Tietosysteemit uusiutuvat ja vanhan ajan kodareita ei kaipaa kukaan. Seurustelu-upseereilta, ainakaan meillä, ei vaadita minkäänlaisen tekniikan osaamista.
Älkää ikinä opiskelko pelkkää tekniikaa, sitä ei kukaan arvosta - ainkaan talon IT-osastolla.

Seurustelu-upseerit ovat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Onhan meilläkin yksi vanhan ajan lyhyttutkinnon suorittanut, jonka tiedän hyvin teräväksi hänen suorittamansa laitoksen maineen perusteella.

Ammattimies ei kauaa ehdi vanheta IT-alan ammatissa joka on teknillistä näpertelyä.
Seurustelu-upseerit ne vaan porskuttavat, kun ns. "ammattimiehet" saavat kenkää vanhentuine teknisine tietoineen. Voi olla vaikeaa päästä alalla 50-vuotiaaksi ellei ole ylennyt muihin hommiin. Ja mihinkäs ylenee, jos tykkää kodaamisesta eikä halua jauhaa paskaa, olla ns. sosiaalinen ja rampata hyödyttömissä kokouksissa.

Lue lisää

"Onhan meilläkin yksi vanhan ajan lyhyttutkinnon suorittanut, jonka tiedän hyvin teräväksi hänen suorittamansa laitoksen maineen perusteella."

Etkä tiedä. Ihmisen terävyyden joutuu aina vähän testaamaan syöteillä. Ja tähän testaukseen tarvitaan toinen terävä tyyppi.

Opinnot suosivat ulkomuistia, keskittymistä ja puurtamista. Keskittyminen ja puurtaminen ovat aikuisen ominaisuuksia, mutta hyvä ulkomuisti on infantiili ominaisuus, joka yleensä katoaa noin 10 vuoden iässä, jolloin ymmärrys alkaa kehittyä.

heh-heh jätte mycket kirjoitti:

tulee koodareille eikä seurustelu-upseereille.
Näin ainakin uskon vuoren varmasti meillä, jos ulkoistetaan. Tietosysteemit uusiutuvat ja vanhan ajan kodareita ei kaipaa kukaan. Seurustelu-upseereilta, ainakaan meillä, ei vaadita minkäänlaisen tekniikan osaamista.
Älkää ikinä opiskelko pelkkää tekniikaa, sitä ei kukaan arvosta - ainkaan talon IT-osastolla.

Seurustelu-upseerit ovat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Onhan meilläkin yksi vanhan ajan lyhyttutkinnon suorittanut, jonka tiedän hyvin teräväksi hänen suorittamansa laitoksen maineen perusteella.

Ammattimies ei kauaa ehdi vanheta IT-alan ammatissa joka on teknillistä näpertelyä.
Seurustelu-upseerit ne vaan porskuttavat, kun ns. "ammattimiehet" saavat kenkää vanhentuine teknisine tietoineen. Voi olla vaikeaa päästä alalla 50-vuotiaaksi ellei ole ylennyt muihin hommiin. Ja mihinkäs ylenee, jos tykkää kodaamisesta eikä halua jauhaa paskaa, olla ns. sosiaalinen ja rampata hyödyttömissä kokouksissa.

Lue lisää

Totta, eräs paskanpuhuja on edelleen töissä. Hänet -98 palkannut esimies on sanonut että se hänen elämänsä toinen rekrytointivirhe.

Ulos tuota liukasta kusettajaa ei saada näköjään. Puhumisen taidon kyllä osaa. Kaveria laitetaankin asiakkaille valehtelemaan, osaa nimittäin luikerrella ulos ongelmasta kuin ongelmasta. Välillä lupailee vaan liikoja asiakkaillekin. Työilmapiirin kyllä pilaa jättämällä hommat tekemättä ja delegoi ne viime sekunnilla jollekin toiselle.

En kyllä vastaa ko. henkilön soittoihin enää lainkaan.

PS. Terveisiä limanuljaskalle!

ihan onnistua muilla aloilla juurikaan, kuin IT-alalla. En tiedä kuulleeni tapauksia, joissa kone -, automaatio-, sähkö- tai elektroniikka suunnittelusta vastaisi "datanomit, di:t, valtiotiedteiden maisterit ja merkonomit rinta rinnan".

Tämä todellakin kuvastaa IT-alan luonnetta. Se on vielä kovin nuori.