Eri tutkinnoista

tutkittu

Valmistun tässä kohtapuoliin tietoliikenneinssiksi ja seuraavaan asiaan kaipaan hieman tietoa kokeneemmilta IT-alan työntekijöiltä (tietty työnantajiltakin).

Miten eri tutkintoihin suhtaudutaan? Millaisiin tehtäviin ne oikeuttavat / katsotaan oikeuttavan? Entä miten ovat vertailukelpoisia keskenään työelämässä?

Pistetään vertailuun:
1. Tietoliikenneinsinööri
2. Ohjelmistotekniikan insinööri
3. Datanomi
4. Tietojenkäsittelyn tradenomi (en tiedä onko sama kuin 3.)
5. IT-kandi (tietoliikenne)
6. IT-kandi (ohjelmointi)
7. Insinööri (ylempi AMK)

Tiedän toki, että nyt puhutaan vain tutkinnoista, ei kokemuksesta. Mutta IT-alaltakin löytyy niin paljon eri tutkintoja, että niidenhän täytyy sijoittua tietyllä tavalla työelämään. Ei muuten ole hajautus oikein onnistunut. Oma näkemys tällainen:

Tietoliikenneinssit ja ohjelmointi-inssit mielellään eri työtehtäviin. Toki tietoliikenneinssinkin tulee osata ohjelmoida, mutta ei nyt sentään samalla tasolla ohjelmointi-inssin kanssa, joka varta vasten on siihen koulutettu.

Datanomi ja tietojenkäsittelyn tradenomi (ovat kai sama asia, kertokaa joku) pätevöittävät tietääkseni samoihin tehtäviin, mutta en lähtisi rinnastamaan esim. tietoliikenneinssiin teletekniikan puolella, sitä ei kai datanomeille opeteta lainkaan, IP-verkkotekniikkaa kylläkin varmaan.

Ylempi AMK-tutkinto suoritetaan _vähintään_ 3 vuoden työkokemuksen jälkeen, joten yleensä pätevöittää muodollisesti esimerkiksi korkeampaan esimiesasemaan.

IT-kandeista en sitten tiedäkään mitään. Voisin kuvitella, että koulutus eroaa hyvinkin paljon inssien koulutuksesta ja pääpaino on teoriatiedolla. Ihmettelen hieman tutkintoa. Se ei oikein anna valmiuksia "käytännön inssitöihin", mutta ei myöskään maisteritason tutkimuspohjaiseen työhön. Yliopisto kuitenkin on juuri tällaiseen valmistava koulu. No, en ota kantaa enempää kun en tiedä.

24

5150

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ccdd

      Mikä on it-kandi? Pelkän kandidaation tutkinnon suorittanut alan yliopisto-opiskelija? Näitä ei varmaan paljoa ole, sillä yo:oon tullaan lähes aina suorittamaan se maisterin/di:n tutkinto.

      • ole sama

        asia ne datanomi ja tradenomi. Datanomista voi kyllä tulla tradenomi kun ja jos se datanomi menee ammattikorkeaan. Kun itse kävin kauppaopiston datanomi oli sama kuin merkonomin, koulutuksen painopiste on vaan vähän eri.


      • ap.

        Nykyään on kaavailtu jo työtehtäviä pelkille kandeille. Eli se on nykyään yksi tutkinto työmarkkinoille. Näin olen siis kuullut isoilta pojilta yliopistosta :)
        Omasta mielestä vähän kyseenalainen juttu.


      • amk__
        ap. kirjoitti:

        Nykyään on kaavailtu jo työtehtäviä pelkille kandeille. Eli se on nykyään yksi tutkinto työmarkkinoille. Näin olen siis kuullut isoilta pojilta yliopistosta :)
        Omasta mielestä vähän kyseenalainen juttu.

        Nykyinen it-tradenomi, sijoittuu jonnekin vanha muotoisen datanomi (ennen amk aikaa) ja nyk. muotoisen datanomi (toinen aste) välimaastoon.
        Nykyiset it-tradenomit ovat enemmän kaupallisen alan ihmisiä kuin datanomit.


      • tradenomien
        amk__ kirjoitti:

        Nykyinen it-tradenomi, sijoittuu jonnekin vanha muotoisen datanomi (ennen amk aikaa) ja nyk. muotoisen datanomi (toinen aste) välimaastoon.
        Nykyiset it-tradenomit ovat enemmän kaupallisen alan ihmisiä kuin datanomit.

        koulutukseen kaupallisia opintoja kuulu kuin muutamia kurssia.

        Itselläni itse asiassa oli kaupallisia opintoja vain 2 opintoviikkoa (talous ja yrittäjyys). Pääosa opiskelusta paneutuu ohjelmointiin ja/tai ohjelmistokehitykseen.

        Datanomien koulutuksesta en tiedä, en vanhasta enkä nykyisestä, joten siihen en osaa verrata.


      • näin meillä
        amk__ kirjoitti:

        Nykyinen it-tradenomi, sijoittuu jonnekin vanha muotoisen datanomi (ennen amk aikaa) ja nyk. muotoisen datanomi (toinen aste) välimaastoon.
        Nykyiset it-tradenomit ovat enemmän kaupallisen alan ihmisiä kuin datanomit.

        Höpöhöpö, ei meillä ollut kaupallisia aineita it-tradekoulutuksessa (suuntaus ohjelmistotuotanto) sen enempää kun amk-insseilläkään :) Ja usea kurssi oli yhteinen inssien kanssa (symbian, .net jne), joten taso oli sama kuin amk-insseilläkin. Eli vertauksen datanomiin voi unohtaa..

        Kurssit piti sisällään pelkkää ohjelmistosuunnittelua ja koodausta sekä pari pakollista yritystoiminta tms. kurssia. Tää voi tietty olla amk-kohtaista mitä noi koulutusohjelmat pitää sisällään.


      • ok-oj

        Eipä sitä kandin tutkintoa paljoa mainostettukkaan yliopistossa,

        jotain vanhaa 70-luvulta olevaa tekstiä löytyi opinto-oppaan loppupuolelta, itse valmistuin Tietojenkäsittelyopin kandiksi ennen siis tätä uudistusta, ei kyllä monella ole vastaavaa tutkintoa, suurin osa keskeyttää tai lukee maisteriksi.

        Nyt olen User admin


      • täällä opiskellaan
        näin meillä kirjoitti:

        Höpöhöpö, ei meillä ollut kaupallisia aineita it-tradekoulutuksessa (suuntaus ohjelmistotuotanto) sen enempää kun amk-insseilläkään :) Ja usea kurssi oli yhteinen inssien kanssa (symbian, .net jne), joten taso oli sama kuin amk-insseilläkin. Eli vertauksen datanomiin voi unohtaa..

        Kurssit piti sisällään pelkkää ohjelmistosuunnittelua ja koodausta sekä pari pakollista yritystoiminta tms. kurssia. Tää voi tietty olla amk-kohtaista mitä noi koulutusohjelmat pitää sisällään.

        Yleisvalmiudet 1: Viestintä
        Yleisvalmiudet 1: Yritystoiminta
        Yleisvalmiudet 2: Viestintä
        Yleisvalmiudet 2: Yritystoiminta
        Liiketoimintaprosessit ja tietojärjestelmän vaatimusmääritys
        Yleisvalmiudet 3. Viestintä
        Yleisvalmiudet 3: Yritystoiminta ja juridiikka
        Yrittäjyys ja tuoteinnovointi
        Tuotteesta liiketoiminnaksi

        Näistä tulee yhteensä n. 59 opintopistettä
        eli reilut 20 ov:tä, on niitä nyt enemmän kuin 2ov:tä sitten.
        Tämä ainakin Heliassa ja nämä oli pakollisia opintoja huom! it-tradenomin ohjelmassa.


      • IT-maisteri

        Kandidaatti (lat. 'candidatus') on Suomen yliopistoissa alempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on 180 opintopistettä (120 opintoviikkoa), mikä sisältää kandidaatintutkielman. Syksystä 2005 alkaen uusien opiskelijoiden on suoritettava kandidaatin tutkinto välitutkintona ennen maisterin tutkintoa.

        Aiemmin kandidaatti oli myös ylemmän korkeakoulututkinnon nimitys. Esimerkiksi luonnontieteellisellä alalla alempi tutkinto oli luonnontieteiden kandidaatti (LuK) ja ylempi tutkinto filosofian kandidaatti (FK). Nykyään luonnontieteellisellä ja humanistisella alalla ylempi tutkinto on filosofian maisteri (FM).



        Lisäksi ennen uudistusta filosofian maisteri oli filosofian kandille pyynnöstä myönnetty arvonimi.

        Toivoa sopii, että rekrytointia hoitavat henkilöt tietävät, mitä tekevät.

        Lisäksi kurssien arvosteluasteikot (1-3) ovat olleet yliopistoissa erilaisia kuin teknisissä korkeakouluissa (1-5). Liekö jo yhtenäistetty. Kandien ja maisterien kannattaa muistaa tuoda asia esiin, jos on DI:t rekrytoimassa.


      • Näin on
        täällä opiskellaan kirjoitti:

        Yleisvalmiudet 1: Viestintä
        Yleisvalmiudet 1: Yritystoiminta
        Yleisvalmiudet 2: Viestintä
        Yleisvalmiudet 2: Yritystoiminta
        Liiketoimintaprosessit ja tietojärjestelmän vaatimusmääritys
        Yleisvalmiudet 3. Viestintä
        Yleisvalmiudet 3: Yritystoiminta ja juridiikka
        Yrittäjyys ja tuoteinnovointi
        Tuotteesta liiketoiminnaksi

        Näistä tulee yhteensä n. 59 opintopistettä
        eli reilut 20 ov:tä, on niitä nyt enemmän kuin 2ov:tä sitten.
        Tämä ainakin Heliassa ja nämä oli pakollisia opintoja huom! it-tradenomin ohjelmassa.

        Sama homma meillä, kaupallisia aineita oli runsaasti.

        Huvittavaa on se, että IT-tradenomien koulutusohjelmat siirrettiin kaupasta ja hallinnosta ja luonnontieteisiin, vaikka mekin olemme kyllä enemmän bisnesmiehiä(ja naisia) kuin koodareita.

        Noh. Näköjään joihinkin koulutusohjelmiin tuo luonnontiede kuitenkin pätee.

        Ps. Datanomi ja tradenomi ovat todellakin täysin eri kastissa. Myös "vanha" datanomi on aikansa elänyt alempi tutkinto.


      • heh-heh jätte mycket
        Näin on kirjoitti:

        Sama homma meillä, kaupallisia aineita oli runsaasti.

        Huvittavaa on se, että IT-tradenomien koulutusohjelmat siirrettiin kaupasta ja hallinnosta ja luonnontieteisiin, vaikka mekin olemme kyllä enemmän bisnesmiehiä(ja naisia) kuin koodareita.

        Noh. Näköjään joihinkin koulutusohjelmiin tuo luonnontiede kuitenkin pätee.

        Ps. Datanomi ja tradenomi ovat todellakin täysin eri kastissa. Myös "vanha" datanomi on aikansa elänyt alempi tutkinto.

        on teillä kummat luulot tuosta vanhasta tutkinnosta. Jos tutkinnon suoritti esim. 80-luvulla Helsingin atk-instituutista, niin sinne otettiin alle 5% pyrkijöistä. Sen putiikin käynyt aines on huippuälykästä. Nykyajan AMK:t eivät ole mitään tuohon verrattuna.
        Tosin hieman silti naureskelen työkaverin, joka on em. laatuinen datanomi, jutuille: Hän määritteli tuon Helsingin atk-instituutin vanhan datanomitutkinnon tason olevan jotakin opistotukinnon ja yliopistotutkinnon välissä olevaksi. Eiköhän se ole kuin opistotasoa.
        Nykyajan AMK=opisto.
        Sisäänpääsy atk-instituuttiin vain oli kovin harvinaista.
        No nyt on laskettu tasoa kaikissa tutkinnoissa, koska v. 1995 alettiin maksaa tuloksen teosta esim. yliopistoille. Tulosta oli mm. suoritettujen tutkintojen määrä, joka alkoikin nousta. Paljon kasvoivat tohtorin tutkinnon suorittajien lukumäärä. Luuletteko tosiaan että opetus parani noin paljon tai opiskelija-aineksen ÄO kasvoi jostain syystä?
        Muistakaa arvostaa ja pokata ennen v. 1995 yliopistotason tutkinnon suorittaneita, varsinkin matemaattiset aineet olivat vaativia. Näistä mm. matematiikka, ja sieltä jokin vaativa linja (ei opettajan linja).

        Nykyään on "korkeita" opistoja paljon. Kaikkien opettajat pelkäävät töittensä puolesta.
        Siksi opiskelijoita otetaan paljon sisään ja annetaan niille vielä tutkinnotkin.
        Ennen vanhaan yliopistoihin pääsi joillekin aloille helposti opiskelemaan mutta valmistuminen oli hankalaa. Näin opiskelijamäärä pysyi korkeana,
        vaikka valmistuneita oli vähemmän.
        Silti laitokset saivat paljon rahaa valtiolta.
        Iso joukko opettajien työpaikkoja oli turvassa. Nyt työpaikkoja siis yritetään turvata tekemällä "tulosta".


      • Anonyymi
        Näin on kirjoitti:

        Sama homma meillä, kaupallisia aineita oli runsaasti.

        Huvittavaa on se, että IT-tradenomien koulutusohjelmat siirrettiin kaupasta ja hallinnosta ja luonnontieteisiin, vaikka mekin olemme kyllä enemmän bisnesmiehiä(ja naisia) kuin koodareita.

        Noh. Näköjään joihinkin koulutusohjelmiin tuo luonnontiede kuitenkin pätee.

        Ps. Datanomi ja tradenomi ovat todellakin täysin eri kastissa. Myös "vanha" datanomi on aikansa elänyt alempi tutkinto.

        Datanomi ja taratenomi ei eri kastissa, vaan ersi koulutushaara. Toinen opistoasteen korkeintutkinot, joka painottaui tietotekniikkaan, vastasi lähinna AMK tietotekniikan tutkintoa. Myöhemmin tratenomi tutkinto perustettiin, kun opistoasteen ja teknikon koulutusohjelmat lopetettiin. Datanomi tutkinnot olivat monesti yo-pohjaisia, jota on hyvin lähellä tartenomia. Opisto datanomi on (alin korkea aste) ja tartenomi alempi kokkea aste. AMK insinööri ylempi koreka aste.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Datanomi ja taratenomi ei eri kastissa, vaan ersi koulutushaara. Toinen opistoasteen korkeintutkinot, joka painottaui tietotekniikkaan, vastasi lähinna AMK tietotekniikan tutkintoa. Myöhemmin tratenomi tutkinto perustettiin, kun opistoasteen ja teknikon koulutusohjelmat lopetettiin. Datanomi tutkinnot olivat monesti yo-pohjaisia, jota on hyvin lähellä tartenomia. Opisto datanomi on (alin korkea aste) ja tartenomi alempi kokkea aste. AMK insinööri ylempi koreka aste.

        Selvä asia. Entässitten josson astrolokian painottenen humanodin tutkinta? Tuleeko iso liksa?


    • Mitään väliä

      Todellisuus työelämässä on paljon suoraviivaisempaa, hyvin moni päätyy koodaamaan.

      Samoja tehtäviä sitten tekevät inssit, di:t, fm:t, yms. Ei sillä ole paljoakaan / ollenkaan merkitystä mihin on opiskeluissaan erikoistunut.

      Täytä lässyn lässyä mihin asemaan nyt koulu valmentaa. Työelämä näyttää mikä kiinnostaa ja mihin asemaan lopulta päätyy / joutuu.

      Koulu itsessään ei ole pääsylippu mihinkään tiettyyn tehtävän tai asemaan. Ilman työkokemusta tutkinto ei ole paljon minkään arvoinen, hyvä jos töitä saa.

      Työkokemus on tärkeintä IT alalla.

      • IT-maisteri

        Jotta pääsee saamaan sitä työkokemusta, niin pitää olla näyttöä osaamisesta. Useimmiten se onnistuu parhaiten suorittamalla opintoja alalta, jolla aikoo töitä tehdä. Ohjelmistokehitys on paljon muutakin kuin ohjelmointia.

        Tilastollisesti (ja käytännössä) korkeakoulututkinnon suorittaneet päätyvät/pääsevät useimmin ylemmiksi toimihenkilöiksi.


      • Mobiilibisneksessä
        IT-maisteri kirjoitti:

        Jotta pääsee saamaan sitä työkokemusta, niin pitää olla näyttöä osaamisesta. Useimmiten se onnistuu parhaiten suorittamalla opintoja alalta, jolla aikoo töitä tehdä. Ohjelmistokehitys on paljon muutakin kuin ohjelmointia.

        Tilastollisesti (ja käytännössä) korkeakoulututkinnon suorittaneet päätyvät/pääsevät useimmin ylemmiksi toimihenkilöiksi.

        Nokialla ylemmäksi toimihenkilöksi joutuminen tarkoittaa vain, että työnantaja kieltäytyy maksamasta korvausta ylitöistä, vapaa-ajalla tehtavistä työmatkoista tai mistään muustakaan. Jos työsopimuksessa lukee alempi toimihenkilö yms, niin työntekijällä on heti aivan eri tavalla oikeuksia ja niistä pidetään myös kiinni.


      • ammamies
        IT-maisteri kirjoitti:

        Jotta pääsee saamaan sitä työkokemusta, niin pitää olla näyttöä osaamisesta. Useimmiten se onnistuu parhaiten suorittamalla opintoja alalta, jolla aikoo töitä tehdä. Ohjelmistokehitys on paljon muutakin kuin ohjelmointia.

        Tilastollisesti (ja käytännössä) korkeakoulututkinnon suorittaneet päätyvät/pääsevät useimmin ylemmiksi toimihenkilöiksi.

        Kuka haluaa ylemmäksi toimihenkilöksi. Sehän tarkoittaa vain leikattuja etuja ja ilmaista ylityötä. Työtehtävien kuvassa taas ei ole mitään eroa. No tittelinkipeyttähän se vaan on ja tuntuu hienolta päästä sellaiseksi heti alkuunsa.

        Otetaan nyt kantaa itse kysymykseen.

        1. Koulutus - tämä ratkaisee hakiessa ensimmäistä työpaikkaa, moni speksaa sen mielellään hakuilmoitukseen. Lisäksi tämä antaa etua alemman koulutuksen hakijoille. He nimittäin hakevat "huonompiin" tehtäviinkin ja ovat jo puolen vuoden päästä edenneet parempiin hommiin, joita ei edes julkisessa haussa ollut. Tämä jättää monen arvonsa tuntevan maisterin lehdille soittelemaan.

        2. Työssä - ura polkuun ei suurtakaan vaikutusta, itse "koulutus" painuu taustalle jo parissa vuodessa ja näytöt ratkaisee. Jotkut tosin muistavat tuoda jatkuvasti esiin "koulumuistojaan", joilla voi hieman ego-boostailla saunailloissa ihan samoin kuin RUK:in kurssilla ;)

        3. Työpaikkaa vaihtaessa se myös tulee esiin, mutta jälleen itse työkokemus ja näyttösi sillä saralla ratkaisee.

        4. Epäpätevyys, se tulee ilmi joka tapauksessa ja urakehitys tyssää tai on jopa negatiivista.


      • heh-heh jätte mycket
        ammamies kirjoitti:

        Kuka haluaa ylemmäksi toimihenkilöksi. Sehän tarkoittaa vain leikattuja etuja ja ilmaista ylityötä. Työtehtävien kuvassa taas ei ole mitään eroa. No tittelinkipeyttähän se vaan on ja tuntuu hienolta päästä sellaiseksi heti alkuunsa.

        Otetaan nyt kantaa itse kysymykseen.

        1. Koulutus - tämä ratkaisee hakiessa ensimmäistä työpaikkaa, moni speksaa sen mielellään hakuilmoitukseen. Lisäksi tämä antaa etua alemman koulutuksen hakijoille. He nimittäin hakevat "huonompiin" tehtäviinkin ja ovat jo puolen vuoden päästä edenneet parempiin hommiin, joita ei edes julkisessa haussa ollut. Tämä jättää monen arvonsa tuntevan maisterin lehdille soittelemaan.

        2. Työssä - ura polkuun ei suurtakaan vaikutusta, itse "koulutus" painuu taustalle jo parissa vuodessa ja näytöt ratkaisee. Jotkut tosin muistavat tuoda jatkuvasti esiin "koulumuistojaan", joilla voi hieman ego-boostailla saunailloissa ihan samoin kuin RUK:in kurssilla ;)

        3. Työpaikkaa vaihtaessa se myös tulee esiin, mutta jälleen itse työkokemus ja näyttösi sillä saralla ratkaisee.

        4. Epäpätevyys, se tulee ilmi joka tapauksessa ja urakehitys tyssää tai on jopa negatiivista.

        tulee koodareille eikä seurustelu-upseereille.
        Näin ainakin uskon vuoren varmasti meillä, jos ulkoistetaan. Tietosysteemit uusiutuvat ja vanhan ajan kodareita ei kaipaa kukaan. Seurustelu-upseereilta, ainakaan meillä, ei vaadita minkäänlaisen tekniikan osaamista.
        Älkää ikinä opiskelko pelkkää tekniikaa, sitä ei kukaan arvosta - ainkaan talon IT-osastolla.

        Seurustelu-upseerit ovat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Onhan meilläkin yksi vanhan ajan lyhyttutkinnon suorittanut, jonka tiedän hyvin teräväksi hänen suorittamansa laitoksen maineen perusteella.

        Ammattimies ei kauaa ehdi vanheta IT-alan ammatissa joka on teknillistä näpertelyä.
        Seurustelu-upseerit ne vaan porskuttavat, kun ns. "ammattimiehet" saavat kenkää vanhentuine teknisine tietoineen. Voi olla vaikeaa päästä alalla 50-vuotiaaksi ellei ole ylennyt muihin hommiin. Ja mihinkäs ylenee, jos tykkää kodaamisesta eikä halua jauhaa paskaa, olla ns. sosiaalinen ja rampata hyödyttömissä kokouksissa.


      • tiedä
        heh-heh jätte mycket kirjoitti:

        tulee koodareille eikä seurustelu-upseereille.
        Näin ainakin uskon vuoren varmasti meillä, jos ulkoistetaan. Tietosysteemit uusiutuvat ja vanhan ajan kodareita ei kaipaa kukaan. Seurustelu-upseereilta, ainakaan meillä, ei vaadita minkäänlaisen tekniikan osaamista.
        Älkää ikinä opiskelko pelkkää tekniikaa, sitä ei kukaan arvosta - ainkaan talon IT-osastolla.

        Seurustelu-upseerit ovat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Onhan meilläkin yksi vanhan ajan lyhyttutkinnon suorittanut, jonka tiedän hyvin teräväksi hänen suorittamansa laitoksen maineen perusteella.

        Ammattimies ei kauaa ehdi vanheta IT-alan ammatissa joka on teknillistä näpertelyä.
        Seurustelu-upseerit ne vaan porskuttavat, kun ns. "ammattimiehet" saavat kenkää vanhentuine teknisine tietoineen. Voi olla vaikeaa päästä alalla 50-vuotiaaksi ellei ole ylennyt muihin hommiin. Ja mihinkäs ylenee, jos tykkää kodaamisesta eikä halua jauhaa paskaa, olla ns. sosiaalinen ja rampata hyödyttömissä kokouksissa.

        "Onhan meilläkin yksi vanhan ajan lyhyttutkinnon suorittanut, jonka tiedän hyvin teräväksi hänen suorittamansa laitoksen maineen perusteella."

        Etkä tiedä. Ihmisen terävyyden joutuu aina vähän testaamaan syöteillä. Ja tähän testaukseen tarvitaan toinen terävä tyyppi.

        Opinnot suosivat ulkomuistia, keskittymistä ja puurtamista. Keskittyminen ja puurtaminen ovat aikuisen ominaisuuksia, mutta hyvä ulkomuisti on infantiili ominaisuus, joka yleensä katoaa noin 10 vuoden iässä, jolloin ymmärrys alkaa kehittyä.


      • liukas_playboy
        heh-heh jätte mycket kirjoitti:

        tulee koodareille eikä seurustelu-upseereille.
        Näin ainakin uskon vuoren varmasti meillä, jos ulkoistetaan. Tietosysteemit uusiutuvat ja vanhan ajan kodareita ei kaipaa kukaan. Seurustelu-upseereilta, ainakaan meillä, ei vaadita minkäänlaisen tekniikan osaamista.
        Älkää ikinä opiskelko pelkkää tekniikaa, sitä ei kukaan arvosta - ainkaan talon IT-osastolla.

        Seurustelu-upseerit ovat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Onhan meilläkin yksi vanhan ajan lyhyttutkinnon suorittanut, jonka tiedän hyvin teräväksi hänen suorittamansa laitoksen maineen perusteella.

        Ammattimies ei kauaa ehdi vanheta IT-alan ammatissa joka on teknillistä näpertelyä.
        Seurustelu-upseerit ne vaan porskuttavat, kun ns. "ammattimiehet" saavat kenkää vanhentuine teknisine tietoineen. Voi olla vaikeaa päästä alalla 50-vuotiaaksi ellei ole ylennyt muihin hommiin. Ja mihinkäs ylenee, jos tykkää kodaamisesta eikä halua jauhaa paskaa, olla ns. sosiaalinen ja rampata hyödyttömissä kokouksissa.

        Totta, eräs paskanpuhuja on edelleen töissä. Hänet -98 palkannut esimies on sanonut että se hänen elämänsä toinen rekrytointivirhe.

        Ulos tuota liukasta kusettajaa ei saada näköjään. Puhumisen taidon kyllä osaa. Kaveria laitetaankin asiakkaille valehtelemaan, osaa nimittäin luikerrella ulos ongelmasta kuin ongelmasta. Välillä lupailee vaan liikoja asiakkaillekin. Työilmapiirin kyllä pilaa jättämällä hommat tekemättä ja delegoi ne viime sekunnilla jollekin toiselle.

        En kyllä vastaa ko. henkilön soittoihin enää lainkaan.

        PS. Terveisiä limanuljaskalle!


    • ....................

      Suurin ongelma kaiketi on siinä, että jos alan opiskelijat eivät osaa omaa tutkintoaan sijoittaa kartalle oikeaan kohtaan, miten siihen pystyvät rekrytoijatkaan. Mun näkemyksen mukaan inssit, kandit ja tradet sijoittuvat kaikki vähän erilaisiin tehtäviin, taustansa ja tutkintosuuntautumisensa perusteella. Koodin vääntäminen ei todellakaan ole ainoa it-alan työtehtävä, vaan monenlaista löytyy.

      Nykyinen datanomikoulutus on IT-tradenomin koulutuksen "alempi aste". Opistodatanomin papereilla voi pyrkiä amk:hon lukemaan it-tradenomiksi ja papereilla saa jonkun verran suorituspisteitä korvatuksi tutkinnosta. Voi olla yllätys, miten paljon/vähän saa korvatuksi. Eli tällainen suhde. Ikivanhasta datanomikoulutuksesta (2,5v) ei kannata varmaan edes puhuakaan enää, sillä pidempi tradenomikoulutus on korvannut sen jo tosi pitkän aikaa sitten. Valmistuivatkohan viimeiset vanhanmalliset datanomit 90-luvun puolivälissä vai ennen? Vanhanmallisesta datanomitutkinnosta sai muuten enemmän korvausta kuin opistodatanomitutkinnosta, jos hakee amk:hon opiskelemaan it-tradenomiksi. Eli näin se sijoittuu.

      Ylempi AMK-tutkinto ei tietojenkäsittelyn puolella ole esimieskoulutusta vaan syventävää koulutusta johonkin kapeaan aihepiiriin. Johtamiskoulutus on ihan erikseen. Toki ylempi tutkinto on aina osoitus motivaatiosta ja halusta päästä eteenpäin.

      Tutkintoa merkittävämpi mun mielestä on työkokemus. Opiskeluaikaiseen harjoitteluun/osa-aikatyöhön tms. kannattaa oikeasti panostaa ja valita hyvä työnantaja -> cv. Muutenkin kyllä kannattaa miettiä tarkkaan, minne menee töihin ;). Lisäksi on yrityksiä, jotka arvostavat enemmän yliopistotutkinnon suorittaneita kuin opistoinssejä tai it-tradenomeja. Se kyllä lukee yleensä työpaikkailmoituksessakin, kohdassa "arvostamme". Niissä useimmiten "korkeakoulu" ei tarkoita amk:ta ;).

    • vanha homekorva

      Onkin jo mainittu tässä ketjussa, että datanomi nimike on kärsinyt inflaatiota, koska se on otettu käyttöön aivan eri tasoisen koulutuksen nimikkeeksi.
      Itse olen aivan viimeisen atk-instituutissa aloitetun vanhanmallisen tutkinnon suorittanut. Meillä se oli toteutettu siten, että se suoritettiin työn ohessa. Aika lähellä siis oppisopimusta.
      Nykyään olen Nokialla tuotekehitystehtävissä ja mulla on työkavereita sekä teknikoita että tekniikan tohtoreita. Oma liksani on parempi kuin monella muulla, suoraan koulusta tulleilla, koska opiskeluaikana ja sen jälkeen olen ollut muualla töissä. On toki monia paremmin tienaavia, mutta ne onkin jotain ylempiä managereita.

    • - konsultti

      Meillä isossa tietotekniikan palvelutalossa ryhmässäni samantasoista työtä, koodausta ja konsultointia tekevät datanomit, di:t, valtiotiedteiden maisterit ja merkonomit rinta rinnan. On siellä muutama reipas ylioppilaskin. Kaikki ovat tosin melkoisen kokeneita alalla.

      • www.diplomi-insinöörit.fi

        ihan onnistua muilla aloilla juurikaan, kuin IT-alalla. En tiedä kuulleeni tapauksia, joissa kone -, automaatio-, sähkö- tai elektroniikka suunnittelusta vastaisi "datanomit, di:t, valtiotiedteiden maisterit ja merkonomit rinta rinnan".

        Tämä todellakin kuvastaa IT-alan luonnetta. Se on vielä kovin nuori.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Israel aloitti 3. maailmansodan

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.
      Maailman menoa
      367
      1821
    2. Kaksi vuotta

      Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek
      Ikävä
      11
      1638
    3. Nainen, meidän talossa on säännöt

      1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E
      Ikävä
      241
      1338
    4. Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?

      Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel
      Tv-sarjat
      51
      930
    5. Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden

      "Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia
      Hindulaisuus
      401
      878
    6. Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?

      En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.
      Ikävä
      69
      869
    7. Rakennetaanko yhdessä?

      Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä
      Ikävä
      32
      714
    8. Hyvää yötä mies

      Nuku hyvin. Viikonloppuna on tulossa hellettä, se on mukavaa. Juhannuskin kohta. Mun tekis mieli huolehtia susta. Semmo
      Tunteet
      68
      666
    9. Onko hän elämäsi rakkaus?

      Itse olen sitä mieltä että kyllä se näin taitaa nyt olla
      Ikävä
      53
      656
    10. Mies miten tämä

      Tilanne ratkaistaan?
      Ikävä
      27
      651
    Aihe