Apua, oon vasta 17!! Äiti..?

ei todellakaan kannata vielä tossa iässä!!!! sulla on vielä nuoruus elättävänä.. sua kaduttaa myöhemmin kun sulla jää opiskelut,rahaa ei tuu ku et töihin pääse kun ei koulutusta oo kyllä sulla aikaa on vielä!!

ei toi vauvan saaminen 17 vuoden ikäisenä mikään maailman ihmeellisin asia ole, lapsen saamisen jälkeen elämä on vaan järjesteltävä erilailla kuin ennen

Mun mielestä ei kannata hankkia. Itse olen sinkku ja haaveilen aina vauvasta joka olisi sylissäni ja katselisi ylös kasvoihini, kuinka ihanaa se olisikaan!MUTTA!Siinä on niin muuta kuin vain söpö vauva sylissäsi. Kaikki ei todellakaan ole söpöä!Sinulla alkaa 18 vuoden vastuu lapsestasi ja pienessä söpössä vauvassa on paljon hoidettavaa! öisin heräily,koliikki, ym...Ei kannata todellakaan rientää mihinkään vauvakuumeen takia, sillähän minäkin niitä saan. Täytyy ajatella asia täysin mitoin. Ei se ole vaan sitä elämää että on söpö vauva jota pitää sylissä ja helliä vaan siihen sisältyy hyvin paljon muutakin! Ajatella voi kuinka ihanaa pukea lapsi ihaniin vaatteisiin ym. Ajattele jos lapsella on vaikka tourette oireyhtymä?Lapsi saattaa vaatia ihan mielettömästi joten oletko ihan varma että olet valmis äidiksi?Ajattele koulua ja tulevaisuutta tarkemmin. Älä hyvä ihminen riennä noin suuriin päätöksiin liian nopeasti etenkään noin nuorena.
omahan on päätöksesi kuitenkin. Yritin vaan jotenkin selittää lapsen hankintaa selvemmin.

Itse olen 17-v ja tunnen kaksi oma ikäistäni neitokaista, jotka ovat jo äitejä. Tai ainakin melkein. Toinen on rinnakkais luokalla ja näin hänet viime viikolla kaupassa masu paksuna. Ja toinen on omalta luokaltani, joka on melkee koko vuoden pysyny poissa koulusta, mut ohi mennen olen kuullut et hänkin olisi paksuna...

Heips! Itselläni alkoi vauvakuume myös noin 17-vuotiaana. Välillä se hiipui, välillä taas nousi. Poikaystävän kanssa asiasta silloin puhuttiin ja hän antoi vauvan tulolle kriteerit: on oltava asunto, auto ja kummallakin työpaikka. Ja vaikka silloin se tuntui mahdottomalta ja liian kauaskantoiselta ajatukselta (halusin vauvan nyt heti!), on luojan lykky, että jaksoin odottaa.

Järkeilin mielessäni sen, etten voinut haluta vauvaa vain siksi, että halusin sen itselleni. Myös vauvalla on vaatimuksia, kuten oma koti, onnelliset vanhemmat, kestävä perhe.

Olin 22v, kun mieheni kosi minua ja menimme naimisiin puolen vuoden sisällä. Sitten jätettiin ehkäisy pois ja annettiin vauvan tulla, jos oli tullakseen.

Olen kohta yhdennellätoista viikolla raskaana ja voin sanoa, että olo on kuin helvetistä. Vaikka vauva on haluttu ja toivottu kummankin puolelta, välillä toivon, että sitä ei olisikaan ja tämä olo lähtisi pois. En pysty syömään, kaikki oksettaa, ja kun en syö, pää on kipeä, kiukuttaa, väsyttää ja oksettaa lisää. Tulen varmasti vielä hulluksi tässä touhussa. Ja samalla tietysti ajattelen ihanaa aurinkoista kesää, kavereita bikineissä ja itseäni valtavan laardikasan alla pinkeänä, turvonneena.

Kai tämä on jotain alkuraskauden masennusta? Mutta nauti nuoruudestasi nyt kun vielä voit, kerää muistoja ja kokemuksia, joista voit sitten lapsellesi aikanaan kertoa. Käy koulu loppuun (ainakin yksi), hanki koti, vakaa talous ja ennen kaikkea kestävä parisuhde. Siihen ei aikaa mene kauaa, ja voit ajatella sen osaksi vauvaprosessia, kuten minäkin ajattelin. Äläkä missään tapauksessa luule, että raskaus olisi leppoisaa aikaa tai että vauvan kanssa olisi vain kivaa.

Minäkin olen mielessäni sisustanut makkarimme vauvaa varten ja todennut, ettei sinne koko vauva edes mahdu, ei sen vaatteet eikä pinnasänky. Ja sitten tulee mietitty paljon niihinkin menee rahaa (onneksi on varakkaat vanhemmat ja vielä varakkaammat appivanhemmat). Itkien pakkasin pois kaikki kesävaatteeni, kun tissit turvonneet niin paljon, ettei puoletkaan mennyt enää päälle. Nyt istun kotona verkkareissa, kun turvottaa ja housut ei mene jalkaan, pidättelen oksennusta ja ajattelen, kuinka ihanaa raskaus onkaan :)

kannattaa mennä johnkin lastentarhaan töihiin.
näkisi oikeasti mitä on lastenhoito.
siinä näkee vasta puolet.ihan oikeasti pitää itseltä ja isältä katkaista siivet niinkun täälläpäin sanotaan.juoksut on juostu.ei pääse pilettämään.kun lapsen saa maailmaan se on ÄIDIN JA ISÄN HOIDETTAVA. eikä ajatella että sen muut hoitaa.kun tekee taas mieli mennä.pysyä vaan kotona. minusta jokainen saa tehdä niin monta lasta kun jaksaa hoitaa ja elättää .
itsellä on kolmelasta eikä ole kertaakaan olleet yökylässä eikä hoidossa .muistan joulun kun lahjana oli yksi suklaarasia. tiukilla on oltu mutta se oli minun valinta. isäksi ja äidikai tuleminen on otettava vakavasti .kasvatus kuuluu KOTIIN ja vastuu on iso.
ei kannata nuorena tehdä lapsia.
koulu ja toiimeentulo ensin.

mitäköhän se lapsen hoitaminen olis sit ens vappuna? molemmat kännissä ja vauvallle kans olutta ja kossua :O :D :D xD
ehkä sun kannattas miettiä asiaa ainakin vuoden verran vielä

Olet varmasti lapsirakas, kun sinulla on jo nyt vauvakuume. Älä kuitenkaan poikakaverisi kännipuheista innostu! Ei ole ensimmäinen kerta, kun poika peruu (selvinpäinkin tehdyt) puheensa vauvasta sitten, kun testi näyttää plussaa. Käy vaikka aborttipalstalla lueskelemassa!

Millaiset ylipäänsä ovat suunnitelmanne toistenne, opiskelujen, työnteon, asumisen, tulevien lasten lukumäärän ym. suhteen? Jos et pysty luontevasti näistä(kään) vielä puhumaan poikakaverisi kanssa, en usko että suhteenne olisi vielä kypsä yhteisen lapsen hankintaan. Puolison kanssa PITÄÄ pystyä keskustelemaan ja sopimaan kaikista asioista, muuten käy huonosti! KUKAAN ei ole ajatustanlukija. Vaipparumbassa äärimmäisen harvoin kommunikaatio paranee.

Mieti vielä oletko itse valmis kantamaan vastuun vauvasta, jos jäät sen kanssa yksin - 7/24 ja 18 vuotta?

itelläni oli kans vauvakuume 17 vuotiaana ja nyt olen 18v. ja vaavi on 4 viikkoo vanha.
Silloin poikaystävän kanssa asiasta juteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että meille tulee vauva.
Kuukaus tota mietittiin ja yhes oltiin oltu vasta jotain 4kk.

Silloin ysin jälkeen menin töihin ja olin töissä niin pitkään, kuin mahaltani pystyin ja mies on nyt koulussa ja sen jälkeen käy töissä.

Rahat riittää hyvin, vaikka en itse töissä enää ole ja vuokrakämppä löytyy, myös kaks koiraa ja kissaa.

Ollaan oltu myös kavereiden kanssa juomassa, kun miehen äiti on halunnut vaavin ottaa hoitoonsa ja on se hyvä myös mille tahansa äidille päästä välillä tuulettumaan.

Kannattaisi kysellä, jos pääsisit jonkun muun vauvaa hoitamaan, että tietäisit, että millaista se on. Meillä on ainakin vauvan syötävä neljän tunnin välein, yölläkin.. Mutta se on tosi vauvakohtaista..

tunnen itse 14 vuotiaan äidin (enkä tiedä onko se nyt niin hyvää), mutta itsekkin tunnen tuota samaa kuumetta ja varsinkin nyt kun menimme poikaystävän kanssa kihloihin. Tuntuisi niin ihanalta saada se OMAPERHE:D noh molemmat käymme töissä opiskeluiden ohella, asumme yhdessä ja olemme kohta muuttamassas isompaan:D noh minäkin olen puhunut asiasta poikaystäväni kanssa tuhat kertaa ja kieltämättä molemmat haluaisivat sen pikkuisen taapertelemaan tuohon:D mutta olemme aina täydentäneet toistemme mietteitä...entäs jos... ja kaikki ne vastuu ja kaikki muut huolet mitä vauvan mukana tulee. Ei se sitä ole että se vaan tulee ja sit hupsis meil on vauva:D sitä täytyy hoitaa ja sen asioita pitää hoitaa. kova on vastuu. Ja kieltämättä voin sanoa että tunnen itseni välillä niin lapseksi että siihen on hyvä turvautua että itsekki olen vielä ihan lapsi niin saatikka vielä lapsi tähän taloon.

Nuoruutta pitää elää sillä sitä tulee väkisin ikävä silloin kun sitä vähiten saa.Niinpä minä ja poikaystäväni hoidimme tätä vauvakuumetta sillä että ostimme pienen koiranpennun ja sitä olemme hoivailleet kun pikkunen on 9 viikkoo ja niin kamalan pieni vielä. Siinäkin on jo sitä harjottelmista vastuunkantamiseen, että oli sää mikä tahansa niin ulos täytyy lähteä koska se pikkunen avuton vaaveli ei pääse itse ja vessaan ei osaa mennä:)

Joten miettikää nyt vielä ja ostakaa kissa tai koira vähäksi aikaa ja sen vastuun jälkeen kun tuntuu että nyt ollaan valmiita uhraamaan pikkusen eteen kaiken oli hetki tai ajan viete tai halu mikä tahansa, mutta pakko on ku ei se pikkunen mitään itse saa. JA EI SE AINA PYSY SELLASENA VAUVANA!se kasvaa hyvinkin nopeasti:d

Minullakin kävi niin onnekkaasti näitten vauvakuumeitten kanssa että ystäväni saa vauvan ja pääsin kummitädiksi niin siinä menee kuume siihen suuntaan että odottaa hänen vauvan syntymäänsä enemmän kuin edes ajattelisi omaa:d on se kyllä kieltämättä kivaa ostella vauvanvaatteita ja tutteja ja tuttipulloja ihania kummilahjoja:d

joka yö kello 02.00 ja 05.00. Pysyttele molemmilla kerroilla hereillä vähintään 45 minuuttia (imetys ja vaipanvaihto). Jatka samaa läpi vuorokauden 3 tunnin välein ainakin vuosi, että pääset tunnelmaan.

Nauhoita jonkun tuttava-vauvan ärhäkintä, kimeää kipuitkua ja pistä se soimaan öiden ajaksi. Ja päivisinkin joka toinen tunti (satuitte vain saamaan koliikkivauvan). Jatkakaa tätä ainakin kolme kuukautta, joskus koliikki tosin kestää 6 tai 9 kuukautta.

Kun mielesi tekee mennä kauppaan shoppailemaan tai ravintolaan tai kahvilaan istuskelemaan, muista valita paikka niin, että sinne pääsee vaunujen kanssa. Paljasta rintasi silloin tällöin siinä ravintola/kahvilapöydässä (vauvakin haluaa syödä). Niin, äläkä välitä niistä irstaista ukkeleista ja pojanklopeista, rintaruokinta on aivan normaalia toimintaa. Vauva syö kahden kolmen tunnin välein, ethän silti aio pelkästään kotona homehtua. Jatka tätä vähintään 9 kuukautta.

Kaada pari kolme kertaa päivässä päällesi myrtynyttä (hapantunutta) maitoa (vauvat puklailevat). Äläkä turhaan yritä vaihtaa sitä paitaa välillä, et sinä kuitenkaan välitä siitä hajusta, kun sinulla on vauva. Ja ai niin, sinappia myös sormien väliin ja kynsien alle ja housuillekin muutama sipaisu.

Aina kun teidän tekee mielenne katsoa elokuvaa tai rakastella, keskeyttäkää touhu muutamia kertoja - kyllä, myös sillä hektisimmällä hetkellä (vauva heräilee ja parkuu huomiota).

Kun 9 kuukautta tai vuosi on kulunut niin kahvila/ravintolakäynnit helpottuvat: sen jälkeen rintoja ei tarvitse enää paljastella. Mutta nyt ryhdytään joka välissä keskeyttämään syöminen/juominen, kumartelemaan päydän alle (lapsi heittelee tavaroita) ja juostaan ympäri ruokasalia (lapsi karkasi ja aikoo heitellä naapuripöydistäkin tavaroita). Aina välillä palataan omaan pöytään syömään pari haarukallista kylmää ruokaa.

Elokuviin/konsertteihinhan te ette mene. Ettekä kavereiden luo, koska he haluavat bilettää ja viettää nuoruutta, eikä sellainen sovi lapsille tai lapsiperheellisille. Mummolassa voitte käydä silloin tällöin, elleivät mummo ja ukki ole Mallorcalla. Usein ovat. Jatkakaa tällaista elämää reilu 10 vuotta.

Ja kun olette nyt niin hyvin harjoitelleet kymmenen vuoden ajan, niin hyvä on, olette EHKÄ harkinneet tarpeeksi sen vauvan hankkimista. Ja hups, enää ei tarvitsekaan puhua kypsymättömien nuorten teiniraskaudesta.

Ootko harkinnu ruveta hoitamaan lapsia? joko ihan omatoimisesti (esim. jos tutuilla on lapsia niin niiden lapsia tia MLL:n kautta saa (tietysti asuinalueesta ja taidoista riippuen) hyvin keikkoja ( itselläni on ollut nuroimmat 1v. nuorempia en ole itse uskaltanut ottaa, sillä koen olevani vielä kokematon. lapsia hoitamalla voisit saada vähän apua kuumeeseen...? vain oma ajatukseni :)

piti vielä kysyä, kuinka pitkään olette seurustelleet? lapsi tarvitsee molemmat vanhemmat :) (en tarkota että olisitte eroamassa, vaan että pienen lapsen hoito voi olla jotain todella raskasta ja vaatii vankan parisuhteen)