altto kanttori??

no kiva kuulla että etes jotai mahdollisuuksi ;> niin tietenki sitten koulutuksissa oppii lisää asioita laulamisesta. aina kavereiden kanssa kaikilla se ongelma kun laulut menee liian ylös. kyllä pääsen c: stä c kakkoseen eli kolme oktaavia, mutta c ykkösestä c kakkoseen menee semmosella kurkku äänellä. eli c ykkösestä pitää keventää että pääsee. ei oikee toimis tuo keventäminen kanttorina.

emtiiä kirjoitti:

no kiva kuulla että etes jotai mahdollisuuksi ;> niin tietenki sitten koulutuksissa oppii lisää asioita laulamisesta. aina kavereiden kanssa kaikilla se ongelma kun laulut menee liian ylös. kyllä pääsen c: stä c kakkoseen eli kolme oktaavia, mutta c ykkösestä c kakkoseen menee semmosella kurkku äänellä. eli c ykkösestä pitää keventää että pääsee. ei oikee toimis tuo keventäminen kanttorina.

Lue lisää

Hyvän ystäväni tytär pyrki opiskelemaan luterilaiseksi kanttoriksi, mutta ei päässyt, vaikka on suorittanut musiikkiopiston kurssin, soittaa pianoa tosi hyvin ja laulaakin nätisti. Syyksi sanottiin, että hänellä on luonnonääni, olisi pitänyt olla valmiiksi koulutettu. Onpa kummaa!

noin aluksi kirjoitti:

Hyvän ystäväni tytär pyrki opiskelemaan luterilaiseksi kanttoriksi, mutta ei päässyt, vaikka on suorittanut musiikkiopiston kurssin, soittaa pianoa tosi hyvin ja laulaakin nätisti. Syyksi sanottiin, että hänellä on luonnonääni, olisi pitänyt olla valmiiksi koulutettu. Onpa kummaa!

Lue lisää

opiskelen mus.op. mutta en laulua. soitan pianoa. hassua hommaa kyllä! minulle sanottaisiin varmaan samalla tavalla..

emtiiä kirjoitti:

no kiva kuulla että etes jotai mahdollisuuksi ;> niin tietenki sitten koulutuksissa oppii lisää asioita laulamisesta. aina kavereiden kanssa kaikilla se ongelma kun laulut menee liian ylös. kyllä pääsen c: stä c kakkoseen eli kolme oktaavia, mutta c ykkösestä c kakkoseen menee semmosella kurkku äänellä. eli c ykkösestä pitää keventää että pääsee. ei oikee toimis tuo keventäminen kanttorina.

Lue lisää

Tuota tuota...

Äänialasta sen verran, että ne virsikirjan virret on yleensä sovitettu yhteislaulukorkeudelle. C:stä C:hen, yhden oktaavin alalle. Hyvin harvoin poikkeuksia jommassa kummassa päässä.

Siitä sitten naiskanttorit laulavat keski-c:stä ylöspäin ja mieskanttorit keski-c:n alapuolelta. Kanttorin homma ei vaadi laajaa äänialaa, kunhan on kohtalaisen hyvä ja riittävän kuuluva ääni. Niin, ja nuottikorvaa.

prest kirjoitti:

Tuota tuota...

Äänialasta sen verran, että ne virsikirjan virret on yleensä sovitettu yhteislaulukorkeudelle. C:stä C:hen, yhden oktaavin alalle. Hyvin harvoin poikkeuksia jommassa kummassa päässä.

Siitä sitten naiskanttorit laulavat keski-c:stä ylöspäin ja mieskanttorit keski-c:n alapuolelta. Kanttorin homma ei vaadi laajaa äänialaa, kunhan on kohtalaisen hyvä ja riittävän kuuluva ääni. Niin, ja nuottikorvaa.

Lue lisää

mutta entä jos se oktaavi on parhaimmillaan g:stä g ykköseen?;D ois vähä hassua jos akka kanttori laulaa oktaavia alempaa. tai on transponoinu sen niin että muut ei voi laulaa ;P

emtiiä kirjoitti:

mutta entä jos se oktaavi on parhaimmillaan g:stä g ykköseen?;D ois vähä hassua jos akka kanttori laulaa oktaavia alempaa. tai on transponoinu sen niin että muut ei voi laulaa ;P

Lue lisää

Alttolaulajan on helppo kouluttaa sinne äänialan yläpäähän tarvittava puoli oktaavia. Naisilla kun tuo ääniala on luonnostaan hiukan laajempi. Ja ylärekisteri on yleensä kantavampaa.

Aidoilla tenorilla on hankalampaa. Pikku-c:stä keski-C:hen löytyy kaikilta. c-kakkosta ei välttämättä. Tuon alemman oktaavin c-e sävelet eivät tahdo oikein kantaa, ja sehän se vasta koomista olisi jos tenori veisaisi ylemmällä oktaavillaan.

prest kirjoitti:

Alttolaulajan on helppo kouluttaa sinne äänialan yläpäähän tarvittava puoli oktaavia. Naisilla kun tuo ääniala on luonnostaan hiukan laajempi. Ja ylärekisteri on yleensä kantavampaa.

Aidoilla tenorilla on hankalampaa. Pikku-c:stä keski-C:hen löytyy kaikilta. c-kakkosta ei välttämättä. Tuon alemman oktaavin c-e sävelet eivät tahdo oikein kantaa, ja sehän se vasta koomista olisi jos tenori veisaisi ylemmällä oktaavillaan.

Lue lisää

Kyllä tenorin ääniala on noin pienestä a:sta yksiviivaiseen a:han, joillakin harvoilla kaksiviivaiseen c:hen, joka on kovan työn tulos. Suurin osa tenoreista on "ylös vedettyjä baritoneja". Tuon suuntaista lienee todennut itse Pavarotti.

Oma äänialani on n. kaksi oktaavia. Tuo yksiviivainen a on huonohko, tosin se on parempi kuin edeltävä gis, g on taas ihan hyvä.Minulle seurakuntavirsien laulukorkeudet ovat kaikki säännönmukaisesti liian matalia.

Laulutaitoakin oppii vain laulamalla. Se, että koulussa ei enää juuri lauleta, kodeissa tuskin ollenkaan, vieraannuttaa koko sukupolven laulamisesta. Näin ääniala kapenee kapenemistaan ja ihmiset valittavat jo kvintin ylittävästä äänialasta. Sama suunta on löydettävissä seurakunnistakin. Mutta kun - laulu on laulua. Laulu on hieman eri asia kuin puhe. Lauluun kuuluu korkeitakin säveliä. Jos kuntoa haluaa kohottaa, kukaan ei oleta, että se nousee itsestään vain sohvalla istumalla.

Ketjun aloittaneelle altolle sanoisin, että laulutunneille vaan. Ääniala on todennäköisesti laajempi ja ääni korkeampi, jahka siitä ammattilainen saa arvionsa antaa. Ja kun opettaja pääsee sitä kehittämään, ei tarvita paljonkaan, kun altto huomaakin olleensa salainen "koloratuurisopraano".

Siitä vain kaikki rohkeasti laulamaan. Ei ole kukaan seppä syntyissään.

tenore kirjoitti:

Kyllä tenorin ääniala on noin pienestä a:sta yksiviivaiseen a:han, joillakin harvoilla kaksiviivaiseen c:hen, joka on kovan työn tulos. Suurin osa tenoreista on "ylös vedettyjä baritoneja". Tuon suuntaista lienee todennut itse Pavarotti.

Oma äänialani on n. kaksi oktaavia. Tuo yksiviivainen a on huonohko, tosin se on parempi kuin edeltävä gis, g on taas ihan hyvä.Minulle seurakuntavirsien laulukorkeudet ovat kaikki säännönmukaisesti liian matalia.

Laulutaitoakin oppii vain laulamalla. Se, että koulussa ei enää juuri lauleta, kodeissa tuskin ollenkaan, vieraannuttaa koko sukupolven laulamisesta. Näin ääniala kapenee kapenemistaan ja ihmiset valittavat jo kvintin ylittävästä äänialasta. Sama suunta on löydettävissä seurakunnistakin. Mutta kun - laulu on laulua. Laulu on hieman eri asia kuin puhe. Lauluun kuuluu korkeitakin säveliä. Jos kuntoa haluaa kohottaa, kukaan ei oleta, että se nousee itsestään vain sohvalla istumalla.

Ketjun aloittaneelle altolle sanoisin, että laulutunneille vaan. Ääniala on todennäköisesti laajempi ja ääni korkeampi, jahka siitä ammattilainen saa arvionsa antaa. Ja kun opettaja pääsee sitä kehittämään, ei tarvita paljonkaan, kun altto huomaakin olleensa salainen "koloratuurisopraano".

Siitä vain kaikki rohkeasti laulamaan. Ei ole kukaan seppä syntyissään.

Lue lisää

"---pienestä a:sta yksiviivaiseen a:han---" Meneekö tässä sekaisin nyt se mihin kirjoitetaan ja mistä lauletaan?

Eri lähteissä tenoreita määritellään eri tavalla:

Kim Borg: lyyrinen tenori d-c2, dramaattinen tenori B-h1, lyyrinen baritoni A-a1 (nuo numerot pitäisi olla yläindeksejä, mutta miten kirjoitat ne tänne)

E. Pohjola (musica): tenori H-g1.
Facta 2001: tenori c-a1.

Kim Borg tarkoitti luokittelussaan oopperasolisteja, E Pohjola lähinnä kuoroääniä. Ja kuoroääntä tuossa varmaan esittää tietosanakirjakin.

Jos ääniala on A-a1, niin kyseessä on mielestäni baritoni, (tai kuoron tenori tai oopperan karaktääritenori) Ja tuohon väliin pitäisi kyllä mahtua virsien yleisin c-c1 (tai naisilla c1-c2)

Itse koen, että äänialueeni alaraja on c. Levänneellä äänellä harjoitusten alussa saan joskus kyllä syttymään jopa A:n, mutta se ääni ei kanna kauas. Kantavuutta tulee vastajossakin d:n tai es:n paikkeilla. Ennen lauluopintojani lauloin ylös g1/a1 saakka. Mutta kun en tuesta, ylimenoalueesta ja rekisterinvaihdoksista mitään tiennyt, se oli lähinnä huutamista. Nyt olen "laulanut" jopa f2:n, normaalisti harjoitukset päättyvät de2/d2 korkeudelle. Ylimpiä ei yleisölle ilkeä esittää, käytännössä äänialani yläraja on h1.

Seurakunnan yhteisveisuun osallistun harvoin. Jos esitän virsiä yksinlauluna niin transponoin niitä yleensä pienen terssin ylös. Silloin laulu kuuluu mutta on vielä "helppo nakki", ei tarvitse mennä edes ylimenoalueelle.

prest kirjoitti:

"---pienestä a:sta yksiviivaiseen a:han---" Meneekö tässä sekaisin nyt se mihin kirjoitetaan ja mistä lauletaan?

Eri lähteissä tenoreita määritellään eri tavalla:

Kim Borg: lyyrinen tenori d-c2, dramaattinen tenori B-h1, lyyrinen baritoni A-a1 (nuo numerot pitäisi olla yläindeksejä, mutta miten kirjoitat ne tänne)

E. Pohjola (musica): tenori H-g1.
Facta 2001: tenori c-a1.

Kim Borg tarkoitti luokittelussaan oopperasolisteja, E Pohjola lähinnä kuoroääniä. Ja kuoroääntä tuossa varmaan esittää tietosanakirjakin.

Jos ääniala on A-a1, niin kyseessä on mielestäni baritoni, (tai kuoron tenori tai oopperan karaktääritenori) Ja tuohon väliin pitäisi kyllä mahtua virsien yleisin c-c1 (tai naisilla c1-c2)

Itse koen, että äänialueeni alaraja on c. Levänneellä äänellä harjoitusten alussa saan joskus kyllä syttymään jopa A:n, mutta se ääni ei kanna kauas. Kantavuutta tulee vastajossakin d:n tai es:n paikkeilla. Ennen lauluopintojani lauloin ylös g1/a1 saakka. Mutta kun en tuesta, ylimenoalueesta ja rekisterinvaihdoksista mitään tiennyt, se oli lähinnä huutamista. Nyt olen "laulanut" jopa f2:n, normaalisti harjoitukset päättyvät de2/d2 korkeudelle. Ylimpiä ei yleisölle ilkeä esittää, käytännössä äänialani yläraja on h1.

Seurakunnan yhteisveisuun osallistun harvoin. Jos esitän virsiä yksinlauluna niin transponoin niitä yleensä pienen terssin ylös. Silloin laulu kuuluu mutta on vielä "helppo nakki", ei tarvitse mennä edes ylimenoalueelle.

Lue lisää

oikein.

Pienen oktaavialan sävel, esim. a kirjoitetaan pienellä a:lla. Suuren oktaavialan sävel kirjoitetaan suurella kirjaimella. Vastaavasti yksiviivaisen oktaavialan sävelet kirjoitetaan yläindeksillä 1, kaksiviivaiset yläindeksillä 2.

Esittämäsi Factan tapaiset kirjoitustavat ovat epäjohdonmukaisia ja harhaanjohtavia.

Kun sanoin "pienestä a:sta yksiviivaiseen a:han" se todellakin tarkoittaa a-a1. Yläindeksejä en tähän hätään rupea tietokoneestani kaivamaan.

Äänityypistä riippuen tuollaista laulajaa voidaan kutsua kuorotenoriksi taikka baritoniksi. Todellisuudessa baritonit harvoin laulavat yksiviivaiseen a:han ja vastaavasti tenorit harvoin pienen c:n alapuolelle. Omasta äänialastani annoin ääriarvot. Olen kevyt tenori, ja käytännössä c on alin kunnollinen sävel.

Selvittikö tämä yhtään asiaa? Olen Sibelius-Akatemian käynyt.

tenore kirjoitti:

oikein.

Pienen oktaavialan sävel, esim. a kirjoitetaan pienellä a:lla. Suuren oktaavialan sävel kirjoitetaan suurella kirjaimella. Vastaavasti yksiviivaisen oktaavialan sävelet kirjoitetaan yläindeksillä 1, kaksiviivaiset yläindeksillä 2.

Esittämäsi Factan tapaiset kirjoitustavat ovat epäjohdonmukaisia ja harhaanjohtavia.

Kun sanoin "pienestä a:sta yksiviivaiseen a:han" se todellakin tarkoittaa a-a1. Yläindeksejä en tähän hätään rupea tietokoneestani kaivamaan.

Äänityypistä riippuen tuollaista laulajaa voidaan kutsua kuorotenoriksi taikka baritoniksi. Todellisuudessa baritonit harvoin laulavat yksiviivaiseen a:han ja vastaavasti tenorit harvoin pienen c:n alapuolelle. Omasta äänialastani annoin ääriarvot. Olen kevyt tenori, ja käytännössä c on alin kunnollinen sävel.

Selvittikö tämä yhtään asiaa? Olen Sibelius-Akatemian käynyt.

Lue lisää

Luepa oma tekstisi. Jos äänialasi on a - a1 niin siinä on tasa yksi oktaavi, ei kahta.

Keski-c on se c1. Sen alapuolella on se pieni oktaavi. Jos menet sen pienen oktaavin alapuolella olevaan a-säveleen niin siellä on se suuri oktaavi ja se kirjoitetaan A.

Mitähän sinä siellä sibassa oikein olet opiskellut? Musiikkiteknologiaa?

prest kirjoitti:

Luepa oma tekstisi. Jos äänialasi on a - a1 niin siinä on tasa yksi oktaavi, ei kahta.

Keski-c on se c1. Sen alapuolella on se pieni oktaavi. Jos menet sen pienen oktaavin alapuolella olevaan a-säveleen niin siellä on se suuri oktaavi ja se kirjoitetaan A.

Mitähän sinä siellä sibassa oikein olet opiskellut? Musiikkiteknologiaa?

Lue lisää

kirjoitusvirheestäni.

kun kopioin edellisestä viestistä lausetta "pienestä a:sta yksiviivaiseen a:han" tarkoitin tietenkin suuresta A:sta yksiviivaiseen a:han, jos kerran sanoin että äänialani on kaksi oktaavia.

Olen kyllä 37 pianon koskettimiakin painellut ja niillä mm. Maj Lind -pianokilpailun voittanut.

Jos sinä laulat d2:een asti, olet mielestäni hyvin harvinainen poikkeus. Itse en tunne Suomessa yhtään tenoria, joka sen laulaisi hyvin.

tenore kirjoitti:

kirjoitusvirheestäni.

kun kopioin edellisestä viestistä lausetta "pienestä a:sta yksiviivaiseen a:han" tarkoitin tietenkin suuresta A:sta yksiviivaiseen a:han, jos kerran sanoin että äänialani on kaksi oktaavia.

Olen kyllä 37 pianon koskettimiakin painellut ja niillä mm. Maj Lind -pianokilpailun voittanut.

Jos sinä laulat d2:een asti, olet mielestäni hyvin harvinainen poikkeus. Itse en tunne Suomessa yhtään tenoria, joka sen laulaisi hyvin.

Lue lisää

tässäkin. Piti olla 37 vuotta

tenore kirjoitti:

tässäkin. Piti olla 37 vuotta

Jep. Minä jo mietinkin, että oletko sinä laskenut ne siban pianot. Mitä sarkasmiin tulee, niin se on minun elämäni harvoja iloja - sillä hurskaalla toivomuksella, että vastapuolikin osaisi ottaa sen huumorina eikä ivana.
Tarkoitit siis A:ta etkä a:ta. Just sitä minä epäilinkin kirjoittaessani "--Meneekö tässä sekaisin nyt se mihin kirjoitetaan ja mistä lauletaan?
--"

Mitä taas tulee minun d2-säveleeni, niin sinne pitäisi jokaisen oikean solistisen tenorin päästä - harjoituksissa. Enhän väittänyt, että se olisi hyvä ääni. En minäkään tunne yhtään tenoria joka sen laulaisi hyvin. Mutta harjoituksissa on pystyttävä laulamaan pientä terssiä korkeammalta kuin yleisölle sitten kannattaa esittää (sanoi Esko Jurvelin) Kuten jo aiemmin kirjoitin "käytännössä äänialani yläraja on h1."

prest kirjoitti:

Tuota tuota...

Äänialasta sen verran, että ne virsikirjan virret on yleensä sovitettu yhteislaulukorkeudelle. C:stä C:hen, yhden oktaavin alalle. Hyvin harvoin poikkeuksia jommassa kummassa päässä.

Siitä sitten naiskanttorit laulavat keski-c:stä ylöspäin ja mieskanttorit keski-c:n alapuolelta. Kanttorin homma ei vaadi laajaa äänialaa, kunhan on kohtalaisen hyvä ja riittävän kuuluva ääni. Niin, ja nuottikorvaa.

Lue lisää

Ilmeisesti täällä kuvitellaan, että kanttori laulaa vain virsiä? Usein häneltä pyydetään eri toimituksissa yksinlauluja, joissa tarvitaan äänialaa. Pari virttä noin äkkiseltään jossa äänialaa tarvitaan enemmän kuin oktaavi. 84 ja 620.

Kant. kirjoitti:

Ilmeisesti täällä kuvitellaan, että kanttori laulaa vain virsiä? Usein häneltä pyydetään eri toimituksissa yksinlauluja, joissa tarvitaan äänialaa. Pari virttä noin äkkiseltään jossa äänialaa tarvitaan enemmän kuin oktaavi. 84 ja 620.

Lue lisää

Jes, -tiedän, että laajempiakin on. Viimeksi hautajaisissa ihmettelin mainitsemaasi sävelmää, joka on myös hautajaisvirressä 249. Miten tuommoisia onkin otettu "yhteislaulukirjaan"? Onko se siellä kanttorin yksinlauluesityksiä varten? Semmoinen siitä yleensä tulee...

Mutta kyseessä on kyllä harvinainen poikkeus ja mielestäni mahtuu vielä jotenkin ilmaukseni "reilu oktaavi" sisään. Eihän siinä ole kuin oktaavi ja kvartti (duodesimi?)

Mitä taas tulee kanttorin yksinlauluihin, niin virkaan ei kuulu olla "jukeboxi" joka toteuttaa toiveen kuin toiveen. Jos joku pyytää kolmen oktaavin laulamista niin siitä voi kieltäytyä ilman virkavirhettä.

yleisempi ääniala kuin sopraano. Hyviä sopraanoja ei kasva joka puussa. Meidänkin kirkkokuorossa on paljon alttoja ja vähän sopraanoja. Oikeastaan on niin, että kaikki, joilla korvaa riittää, laulavat mieluummin alttoa kuin sopraanoa, koska sopraano menee tosi korkealle.

on paljon kirjoitti:

yleisempi ääniala kuin sopraano. Hyviä sopraanoja ei kasva joka puussa. Meidänkin kirkkokuorossa on paljon alttoja ja vähän sopraanoja. Oikeastaan on niin, että kaikki, joilla korvaa riittää, laulavat mieluummin alttoa kuin sopraanoa, koska sopraano menee tosi korkealle.

Lue lisää

prest yllä kehottaa, ja minäkin, että laulutunneille vaan. Kun ääniala laajenee, tekniikka paranee, laulamiseenkin tulee aivan uusi erilainen ilo.

Jos joku on synnynnäinen altto, niin sehän on pelkästään mahtava asia! Mutta kyllä seurakunnan laulukorkeudet ovat mielestäni ihan ok, altollekin. Onko todellakin c2 liian korkea altolle? Itse olen ajatellut, että se on hyvinkin alton äänialan rajoissa.

Pieni huomautus vain: se mitä ymmärretään kirkkokuoron altolla, on eri asia kuin solistinen altto. Lisäksi suuri osa itseään altoiksi luulevia onkin mezzosopraanoja.

Uskon, että ketjun avaajalla on ihan hyvä ja kehityskelpoinen ääni, vaikkapa todellisena alttonakin kanttorin tehtävään. Ja siihenhän kasvetaan koulutuksen kautta, juuri siinä ääni kehittyy ja tässä esitetyt kysymykset ovat koulutuksen päättyessä todennäköisesti rauenneet.

tenore kirjoitti:

prest yllä kehottaa, ja minäkin, että laulutunneille vaan. Kun ääniala laajenee, tekniikka paranee, laulamiseenkin tulee aivan uusi erilainen ilo.

Jos joku on synnynnäinen altto, niin sehän on pelkästään mahtava asia! Mutta kyllä seurakunnan laulukorkeudet ovat mielestäni ihan ok, altollekin. Onko todellakin c2 liian korkea altolle? Itse olen ajatellut, että se on hyvinkin alton äänialan rajoissa.

Pieni huomautus vain: se mitä ymmärretään kirkkokuoron altolla, on eri asia kuin solistinen altto. Lisäksi suuri osa itseään altoiksi luulevia onkin mezzosopraanoja.

Uskon, että ketjun avaajalla on ihan hyvä ja kehityskelpoinen ääni, vaikkapa todellisena alttonakin kanttorin tehtävään. Ja siihenhän kasvetaan koulutuksen kautta, juuri siinä ääni kehittyy ja tässä esitetyt kysymykset ovat koulutuksen päättyessä todennäköisesti rauenneet.

Lue lisää

meillä nämä kappaleet. Olen nimittäin ortodoksisessa kirkkokuorossa, jossa laulaminen on huomattavasti vaativampaa kuin keskiverto luterilaisissa kuoroissa. Altto on juuri hyvä ääniala minulle, vaikka sopraanopulan vuoksi joudun välillä laulamaan sopraanoakin. Tenoripula on meillä hoidettu siten, että pari luontaista kontra-alttoa laulaa tenoria. Bassoon taas on meidän seurakunnassa saatu aina hyvin miesääniä.