borrelioosi, aivovamma ja hypotyreoosi

Liian moni borrelioosi, hypotyreoosi ja aivovammapotilas on väärin diagnosoitu ja saanut psyykenlääkereseptin kouraansa. Esimerkiksi liian monen aivovammapotilaan elämä on tuhottu monien eri psyykenlääkekierteiden kautta. Samoin liian moni borrelioosipotilas samoin kuin hypotyreoosipotilas on lääkitty sairaaksi psyykenlääkkeillä. Nykyään psykiatrinen diagnoosi on lääkäreillä liian herkässä. Ehkä lääkäreillä on liian kiire, ettei ehdi kohtaamaan potilastaan. Aikoinaan jopa käypähoitosuosituksissa kiellettiin aivovammapotilailta tyypilliset psyykenlääkkeet, mutta nyt taitaa lääketeollisuus jo sanelleen psyykenlääkkeet myös aivovammapotilaille.

erez kirjoitti:

Liian moni borrelioosi, hypotyreoosi ja aivovammapotilas on väärin diagnosoitu ja saanut psyykenlääkereseptin kouraansa. Esimerkiksi liian monen aivovammapotilaan elämä on tuhottu monien eri psyykenlääkekierteiden kautta. Samoin liian moni borrelioosipotilas samoin kuin hypotyreoosipotilas on lääkitty sairaaksi psyykenlääkkeillä. Nykyään psykiatrinen diagnoosi on lääkäreillä liian herkässä. Ehkä lääkäreillä on liian kiire, ettei ehdi kohtaamaan potilastaan. Aikoinaan jopa käypähoitosuosituksissa kiellettiin aivovammapotilailta tyypilliset psyykenlääkkeet, mutta nyt taitaa lääketeollisuus jo sanelleen psyykenlääkkeet myös aivovammapotilaille.

Lue lisää

ilman todisteita.

BORRELIOOSI

Soile Juvonen

Terveystieteiden tohtori

YLEISTÄ

Borrelioosi on yleisin punkkien (puutiaisten) levittämä infektiosairaus Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tautia tavataan kuitenkin lähes kaikkialta maailmasta kaikista ikäryhmistä. Borreliabakteeri siirtyy ihmisen elimistöön esimerkiksi punkin pureman kautta. Bakteeria ei esiinny kuitenkaan jokaisessa punkissa. Sen esiintymisen on arvioitu vaihtelevan alueellisesti 5 – 50 % punkeista. Bakteeria on löydetty myös esimerkiksi hyttysistä, kirpuista, paarmoista jne. Puolassa tehdyssä tutkimuksessa yli 3% kerätyistä hyttysistä kantoi borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Löydöksen todettiin vahvistavan epäilyä hyttysten osallisuudesta Borrelioosiin. (esim. Kosik-Bogacka ym. 2002, ks. myös Zakovska ym. 2002). Magnarellin ym. (1987) mukaan Bb bakteeri kykenee elämään hyttysessä noin 6 päivää.

Pureman tai piston kautta ihmisen tai eläimen elimistöön siirtyy bakteeri, spirokeetta, jota kutsutaan nimellä Borrelia burgdorferi (Bb). Bakteeri aiheuttaa joillekin vain lieviä ensivaiheen oireita ja toisille vaikeita oireita missä tahansa kudoksessa ja elimessä. Suomessa arvioidaan jopa noin 3000 - 9000 ihmisen sairastuvan Borrelioosiin vuosittain, mutta luku voi olla huomattavasti suurempi, sillä tautitapauksia ei rekisteröidä systemaattisesti. Tautitapausten määrien arviointi vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Saksassa arviot vuosittain ilmenevistä uusista tautitapauksista vaihtelevat 20 000 ja 100 000 välillä. Tarkkaa selvyyttä tautitapauksien määrästä ei siis ole, mutta yleisesti ollaan sitä mieltä, että ne ovat suuresti aliraportoituja - joidenkin arvioiden mukaan korkeintaan 16% tautitapauksista raportoitaisiin.

Borrelioosista käytetään englanninkielisessä kirjallisuudessa useita nimiä. Yleisimmin käytettyjä ovat Lyme Borreliosis (LB) ja Lyme disease (LD). Sairaus on saanut nimensä Pohjois- Amerikkalaisen Lymen kaupungin mukaan. Kaupungissa ilmeni 1970 - luvun puolivälissä epätavallisen paljon niveltulehdustapauksia. Kun asiaa tutkittiin, huomattiin että sairauden aiheuttaja oli bakteeri. Sairaus ei ole kuitenkaan uusi, vaan sitä on raportoitu Euroopassa erilaisilla nimillä (esim. erythema migrans ja acrodermatitis chronica atrophicans) jo vuodesta 1880.

Borreliabakteerit ovat gram – negatiivisia, anaerobisia, spirokeettoihin kuuluvia bakteereita. B. burgdorferi kasvaa hitaasti ja käyttää ravinnokseen pääasiassa glukoosia.. Se kasvaa parhaiten 33 – 35 asteen lämmössä (esim.Hubalek ym.1998). Borrelia burgdorferi voidaan jakaa useisiin alalajeihin. Monet niistä aiheuttavat sairauksia ihmisille ja/tai eläimille. Patogeenisesti merkittäviä ovat ainakin B. afzelii, B. burgdorferi ss ja B. garinii. Mm. Seuraavalta sivulta löytyy lisää tietoa alalajeista: http://www.pasteur.fr/recherche/borrelia/Borreliaspecies.html

Lisää tietoa Borrelioosista, borrelia bakteerista, pureman aiheuttamista ihomuutoksista, kuvia punkeista, sekä runsaasti linkkejä borrelioosia käsitteleville sivuille on mm. allaolevilla sivuilla. Huom! suomenkielistä tietoa Borrelioosista on saatavissa melko vähän. Tästä johtuen linkit, artikkelit ja tutkimukset joihin artikkelissa viitataan ovat englanninkielisiä. (Mikäli linkki ei aukea, niin leikkaa (ctrl C) ja liimaa (ctrl V) osoite osoiteriville.)

Lymen borrelioosi: tuntematon epidemia. Fletcher & Klaber: ”Miljoonien ihmisten, joiden diagnoosina on MS, fibromyalgia, Alzheimer, krooninen fatiikki tai jokin muu rappeuttava sairaus, oireiden syynä tai niiden taustalla saattaa olla borreliabakteerin aiheuttama infektiosairaus, Borrelioosi.” http://www.mercola.com/2001/jul/25/lyme_disease.htm

Borrelioosin diagnosoinnista, hoidosta jne. http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/lymedisease.html

http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/lyme-links.html Yli 12 000 linkkiä Borrelioosista mm. Borrelioosin hoidosta, diagnostiikasta, lasten Borrelioosista, kuolemantapauksista, Borrelioosin yhteydestä muihin sairauksiin jne.

Seuraavan Borrelioosiartikkelin sivulla on linkkejä mikroskooppikuviin borreliabakteerin eri muodoista - myös kystamuodosta : http://www.townsendletter.com/Jan2005/lyme0105.htm

BORRELIOOSIN DIAGNOSTIIKKA

Huom! Borrelioosin diagnostiikasta löytyy tarkempaa tietoa kotisivuiltamme (klikkaa ”Borrelioositestit”)

Borrelioosi on usein vaikeasti diagnosoitavissa ja/tai hoidettavissa varsinkin silloin, kun se todetaan esimerkiksi vasta vuosien kuluttua tartunnasta, kun potilaalla on lisäinfektioita tai kun sairaus on muuttunut krooniseksi. Diagnosointia vaikeuttaa myös se, että tauti voi ilmetä missä tahansa yksittäisessä, mutta myös useammassa elimessä samanaikaisesti. Tästä johtuen suurin osa varsinkin pidempään sairastaneista potilaista on joutunut ”lääkärikierteeseen” - potilas lähetetään erikoislääkäriltä toiselle ja kaikkien osapuolien kokonaiskuva sairaudesta hämärtyy. Borrelioosia sairastavien oireet voivat olla moninaisia. Borrelioosiin sairastuneet saavat useimmiten lukuisia erilaisia diagnooseja ennen kuin oireiden aiheuttaja löydetään, mutta myös sen jälkeen. Sairaus voi aiheuttaa mm. oireita, jotka ovat tyypillisiä seuraavissa sairauksissa: MS, ALS, Crohnin tauti, Parkinsonin tauti, LED, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä, ärtynyt paksusuoli, nivelreuma.

Harveyn ja Salvaton mukaan (2003) borrelioosin tunnistamista vaikeuttavar mm. seuraavat seikat: tartuntaa ei iole huomattu ajoissa, tauti ei aktivoidu heti tartuntahetkellä, tauti uusiutuu aika ajoin, spirokeetan eri muodot ja kyky selviytyä elimistön tuhoamisyrityksiltä tehokkaasti, oireiden monimuotoisuus, useiden taudinaiheuttajien samanaikainen tai myöhempi aktivoituminen immuunijärjestelmän heikentymisestä johtuen.

Borrelioosin diagnostiikka perustuu ensisijaisesti kliinisiin löydöksiin; ns. ”punkkianamneesiin”, oireisiin ja mahdollisen ihomuutoksen olemassaoloon. Diagnoosin tekeminen on joskus vaikeaa, sillä tällä hetkellä (2006) ei ole vielä käytössä täysin luotettavaa laboratoriodiagnostiikkaan perustuvaa tutkimusmenetelmää, jolla sairaus voidaan poissulkea. Yleisimmin käytössä oleva ELISA – testi (koko bakteerikanta) perustuu vasta-ainemäärityksiin, eikä se näin ollen kykene luotettavasti osoittamaan onko Bb bakteeri elimistössä vai ei. ELISA - testi ei ole myöskään riittävän herkkä. Tästä johtuen käytetään sen lisäksi Western Blot (WB, immunoblottaus) –tutkimusta (tutkii vasta-aineita bakteerin eri proteiineja kohtaan. Tulos ilmoitetaan painon mukaan; kD). Tämäkään testi ei kuitenkaan ole täysin luotettava. Joissakin tapauksissa ELISA saattaa olla negatiivinen, mutta Western Blot sen sijaan positiivinen. (Vasta-aineista IgMluokan vasta-aineet kohoavat yleensä sairauden alkuvaiheessa ja IgG myöhemmässä vaiheessa).

Kirjallisuudessa esiintyy jonkin verran toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, mitkä proteiinit ovat spesifejä nimenomaan borrelioosissa, mutta tyypillisesti kohonneita arvoja (WB) on havaittu esim. seuraavien proteiinien kohdalla: 41kd : saattaa reagoida myös muiden spirokeettojen kanssa, esiintyy yleensä jo sairauden alkuvaiheessa, 18kd, 21-25kd (osp C), 31kd (osp A), 34kd (osp B), 37kd, 39kd, 83kd ja 93kd. Monet Borrelioosiasiantuntijat ovat sitä mieltä, että vaikka vain kaksi proteiineista olisi koholla, sairastaa henkilö todennäköisesti Borrelioosia. http://www2.lymenet.org/domino/nl.nsf/UID/4-13 ” Vasta-ainetestit tulevat positiivisiksi yleensä vasta useamman viikon kuluttua puremasta. Mikäli pureman jälkeinen ihomuutos (erythema migrans) on nähtävissä, tulisi hoito aloittaa välittömästi eikä jäädä odottamaan vasta-ainetestien tuloksia (esim. Bleiweiss 1994, Burrascano 2002).

Myös sairauden myöhäisvaiheessa saattaa esiintyä kohonneita IgM- arvoja. Tämä on joidenkin borrelioosia hoitaneiden lääkäreiden mukaan merkki aktiivisesta infektiosta. Mikäli potilaalla on oireita, negatiivinen vasta-ainetulos ei sulje pois borrelioosin mahdollisuutta (esim. Dattwyler ym. 1988, Preac-Mursic V. ym. 1993).

Lisätietoa vasta-ainetutkimuksista:

http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/western-blot.txt

Muista jonkin verran harvemmin suoritettavista tutkimusmenetelmistä voidaan mainita PCR, selkäydinpunktio ja koepalat. PCR- testi on spesifinen, mutta ei kovin herkkä. Joidenkin arvioiden mukaan sen herkkyys on jopa alle 30%. Osasyy tähän on se, että Bb aiheuttaa infektion syvällä kudoksissa, eikä sitä sen vuoksi useinkaan löydetä elimistön nesteistä kuten nivelnesteestä tai selkäydinnesteestä (esim Vukadinov ym. 2002). Selkäydinpunktiossa tavataan positiivisia vasta-ainearvoja useimmiten vain silloin, kun potilaalla on aivokalvontulehdus. Joidenkin arvioiden mukaan vasta- aineita on tavattu tällöinkin vain noin 20%.ssa tapauksia. Myöhäisvaiheen borrelioosissa vasta-ainearvot eivät näissäkään tapauksissa useimmiten ole positiivisia.

Neuroborrelioosia sairastavien aineenvaihduntaa on tutkittu jonkin verran aivojen PET - kuvauksella ja esim. Newbergin, Hassanin ja Alavin (2002) tutkimuksesa borrelioosia sairastavien aivojen metaboliassa havaittiin muutoksia (hypometabolia). Borrelioosin diagnosointiin on kehitteillä uusia tutkimusmenetelmiä, joista yksi on C6. Marion ym. (2003) tutkimustulosten mukaan muutos C6- vasta-ainetestissä (C6 Peptide antibody test) saattaa olla osoituksena hoidon onnistumisesta/epäonnistumisesta borrelioosin varhaisessa ja levinneessä vaiheessa. Tälläkin testillä on rajoituksia, eikä sen ole todettu olevan täysin luotettava, vaikkakin luotettavamman kuin IgM ja IgG vasta-ainetestien. Testiä voidaan käyttää yhdessä Western Blot testing kanssa. Negatiivinen WB ei kuitenkaan poissulje Borrelioosin mahdollisuutta http://www.specialtylabs.com/tests/display.asp?keyword=c6&assay=1&technotes=0&noses=yes

”C6 testi on ensimmäinen spesifi testi Borrelioosin toteamiseksi.” http://www.immunetics.com/c6/whatwedid.htm

Kroonisen borrelioosin tutkimusmenetelmiä ei juuri ole. CD 57 lymfosyyttitesti saattaa tarjota yhden tällaisen mahdollisuuden. Stricker ja Wingler (2000) havaitsivat kroonisten borrelioosipotilaiden CD 57 lymfosyyttien määrän olevan alhaisemman kroonista borrelioosia sairastavilla kuin vertailuryhmällä, jossa oli mm. varhaisvaiheen borrelioosia sairastavia. Tämä saattaa heidän mukaansa osoittaa potilaan sairastavan kroonista borrelioosia. Näiden lymfosyyttien määrissä tapahtuvat muutokset saattavat myös osoittaa onko annettu hoito ollut riittävän tehokas vai ei. “ Nevertheless, a decrease in CD57 cells may represent an immune defect induced by the Borrelia spirochete that allows infection to persist. Alternatively, it is possible that patients with a pre-existing deficiency of CD57 cells may be prone to infection with Borrelia species. The fact that all patients with acute LD had normal CD57 levels argues strongly against this possibility. A more likely scenario is that cytokine changes in chronic LD may influence the level of circulating lymphocytes. Cloned T-cells from patients with chronic LD have been shown to produce increased amounts of the Th1 cytokines interleukin-2, interferon-gamma and tumor necrosis factor-alpha [33], and these cytokines appear to downregulate CD57 cells The interplay among Borrelia infection, cytokine production and CD57 cells in chronic LD requires further study.In summary, we have demonstrated a selective lymphocyte subset abnormality in patients with chronic LD. The decrease in CD57 cells was found in all patients prior to antibiotic therapy, and CD57 levels appeared to correlate with either clinical improvement or therapeutic failure in these patients. The role of the CD57 lymphocyte subset in the propagation of LD merits further investigation.

Uudeksi tutkimusmenetelmäksi saattaa osoittautua saksalainen BLC - tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin kaikilta neuroborrelioosia sairastavilta selkäydinnesteestä kohonneita BLC arvoja. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=16087912&query_hl=7 The chemokine CXCL13 (BLC): a putative diagnostic marker for neuroborreliosis. Using protein expression profiling, the authors identified an upregulation of the chemokine B lymphocyte chemoattractant (BLC) in the CSF of patients with neuroborreliosis but not in patients with noninflammatory and various other inflammatory neurologic diseases. This upregulation was confirmed by ELISA, showing increased BLC levels in every neuroborreliosis patient while being undetectable in patients with noninflammatory neurologic diseases. These results point to BLC as a putative additional diagnostic marker for neuroborreliosis.

Seuraavista linkeistä löytyy lisää tietoa mm. borrelioosin diagnostiikasta:

http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/physicians-links.html Lääketieteellisiä artikkeleita Borrelioosista.

http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/testing-links.html Borrelioositestit

http://www.punkki.net/

http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/seronegative-special.html#general Seronegatiivinen Borrelioosi

On olemassa useita syitä siihen miksi borreliatestit saattavat antaa virheellisiä tuloksia: http://www.mentalhealthandillness.com/seronegativelymedisease.html :

1. Vasta-aineiden tuotanto ei ole vielä ehtinyt muodostua. Infektiosta on liian vähän aikaa.

2. Vasta-aineet ovat sitoutuneet immunokomplekseihin

3. Spirokeetat ovat elimistön koteloimina esim. lymfosyyttien soluseinämissä

4. Spirokeetta sijaitsee syvällä kudoksissa esim. fibroblasteissa, neuroneissa jne

5. Testipäivänä verenkierrossa ja/tai elimistön nesteissä ei ole spirokeettoja

6. Borrelia bakteerista on lukuisia eri muotoja (yli 300)

7. Spirokeetta on lepotilassa (L-muoto), jolloin sillä ei ole soluseinämää. Tällöin elimistö ei tunnista bakteeria eikä näin ollen muodosta vasta-aineita.

8. Hiljattain otettu antibiootti- ja tai tulehduskipulääkehoito

9. Immuunijärjestelmä on niin huonossa kunnossa esim. pitkäaikaisen infektion johdosta, ettei kykene muodostamaan vasta-aineita.

10. Laboratoriolla ei ole riittäviä valmiuksia ja/tai testimenetelmiä Borrelioosin toteamiseksi

11. Väärät laboratoriotestien kriteerit jne.



BORRELIOOSIN OIREET:

Borrelioosin oireet voivat ilmaantua yllättäen erittäin voimakkaina tai vähitellen harmittoman tuntuisesti viikkojen, kuukausien tai vuosien aikana. Borrelia bakteeri kuuluu spirokeettoihin, aivan kuten syfiliksen aiheuttaja. Siksi on epäilty, että borrelia bakteeri kykenee olemaan lepotilassa vuosien ajan, jolloin se ei aiheuta oireita. Epäillään, että se voi aktivoitua uudelleen esim. silloin, kun ihmisen immuunijärjestelmä heikkenee syystä tai toisesta. Borrelioosin oireet voivat vaihdella eri henkilöillä suuresti. Seuraavassa listassa esitetään osa oireista. Runsaasti lisätietoa on luettavissa listan perässä olevista linkeistä.

iho-oireet: esim. ihomuutos pureman ympärillä. Se esiintyy joko tasaisena punoituksena tai rengasmaisesti etenevänä ja on useimmiten täysin kivuton. Ihomuutosta kutsutaan kirjallisuudessa nimellä erythema migrans (EM). Se ei ilmesty heti pureman jälkeen, vaan vasta noin viikon kuluttua. Yleensä vain noin puolet borrelioosiin sairastuneista on havainnut itsellään mainitun ihomuutoksen. Ihomuutos saattaa olla näkyvillä jopa kuukausia tai ilmestyä aika ajoin uudelleen.

Yleisoireita: esim. paikasta toiseen siirtyvä kipu, voimakas uupumus, selittämätön painonnousu tai – lasku, turvotusta rauhasissa, korkea tai lievä lämmönnousu, toistuvia infektioita esim. poskionteloissa, munuaisissa, virtsarakossa, eturauhasessa, kiveksissä ja/tai silmissä jne.

Pää, kasvot, kaula: esim. selittämätön hiusten lähtö, lievä tai kova päänsärky, lihasten nykiminen, pistely eri puolilla kasvoja, toispuoleinen kasvohalvaus, jäykkä ja/tai kivulias niska, kivut ja/tai jäykkyys leuoissa, kurkkukipu.

Silmät: esim. sumentunut näkö, kahtena näkeminen, kipu silmissä, liikkuvia täpliä näkökentässä, valonarkuus, valonvälähdyksiä näkökentässä, silmäkuopan luukalvon turvotus, silmähermotulehdus, sidekalvon, sarveiskalvon, kovakalvon, verkkokalvon, keskikalvon tulehdus jne.

Korvat: esim. alentunut kuulo toisessa tai molemmissa korvissa, kipu, korvien surina tai soiminen, tinnitus jne.

Ruoansulatuselimistö: esim. pahoinvointi, ripuli, ummetus, oksentelu, vatsakipu jne.

Lihaksisto – luusto: esim. nivelkipu tai -turvotus, nivelten jäykkyys, selän ja/tai kaulan jäykkyys, lihaskivut, lihasten nykiminen, ns. ”jäätynyt olkapää” jne.

Hengitystiet ja verenkierto: esim. hengenahdistus, rintakipu, kipu kylkiluissa, yöhikoilu, vilunväreet, sydämen tykytys, sydänkatkos jne.

Neurologiset oireet: Borrelia bakteeri kykenee siirtymään verenkierrosta keskushermostoon nopeasti. Arviot sen siirtymisnopeudesta vaihtelevat muutamasta tunnista viikkoon. Borrelioosi vaikuttaa keskushermostoon monin tavoin. Yleisimpiä oireita ovat esim. päänsärky, huimaus, vapina, polttava tunne eri puolilla kehoa, heikotus, halvaus, paineen tunne päässä, tasapainohäiriöt, kävelyhäiriöt, lisääntynyt matkapahoinvointi, häiriöt ajattelussa, masennus, yöhikoilu, puutuminen ja pistely raajoissa, mielialan vaihtelu ja vaikea uupumustila jne.

Psykologiset oireet: esim. muistihäiriöt, mielialan vaihtelu, masennus, unettomuus, levottomuus, puhehäiriöt, keskittymiskyvyn puute jne.

Seuraavalla sivulla käsitellään neuropsykiatrista Borrelioosia lähemmin: http://hora.cpmc.columbia.edu/dept/nyspi/flatp/lymeoverview.html

Sukuelimet: seksuaalinen haluttomuus tai kyvyttömyys, selittämättömät kuukautiskivut, epäsäännölliset kuukautiset, kipu rinnoissa, kipu kiveksissä/eturauhasessa jne.

Borrelioosin oireista voi lukea lisää esim. John D. Bleiweissin kirjoittamasta artikkelista ”When to suspect Lyme”. Artikkeli löytyy osoitteesta: http://cassia.org/essay.htm

Borrelioosin oireita kuvataan laajasti myös esim. seuraavalla sivulla:

http://www.lymeinfo.net/medical/LDSymptoms.pdf

Medline artikkeleita borrelioosin oireista voi käydä lukemassa esim seuraavilta sivuilta:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=12736854&dopt=Abstract Kuumeilu/LB http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=8644761&dopt=Abstract vilunväreet ym. oireita http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=6516451&dopt=Abstract painonlasku, meningiitti ym (Stiernstedt ym1984) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=12946221&dopt=Abstract nivelkipuja, vapinaa (Cassarino ym 2003)

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=12499956&dopt=Abstract

niveltulehdus/septinen niveltulehdus (Willis ym 2003) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=11456029&dopt=Abstract näköhermon vaurio (Burkhard ym 2001)



BORRELIOOSIN HOITO

Borrelioosia hoidetaan ensisijaisesti antibiooteilla. Kaikki ovat yleensä yhtä mieltä siitä, että parhaat hoitotulokset saadaan silloin, kun hoito päästään aloittamaan varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan lääkkeen annostuksesta, hoitoajan pituudesta ja kroonisen borrelioosin hoidosta esiintyy kirjallisuudessa tällä hetkellä toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Yleiset hoitosuositukset esim. EUCALBin (=European Union Concerted Action on Lyme Borreliosis) suosittelee käyttämään antibiootteja, sairauden vaiheesta ja antibiootista riippuen, viikosta neljään viikkoon. Esimerkiksi Doksisykliinin annostus on heidän ohjeidensa mukaan 10-30 vrk 2x100mg. Useiden potilasjärjestöjen ja Borrelioosiin erikoistuneiden amerikkalaisten lääkäreiden (LLMD) mielestä yleiset hoitosuositukset eivät aina ole riittäviä. Syinä on mainittu mm. taudin monimuotoisuus, bakteerin hidas kehittyminen (20-24h), bakteerin kyky paeta immuunijärjestelmää ja antibiootteja esimerkiksi muuntumalla kystamuotoon sekä bakteerin nopea siirtyminen verenkierrosta kudoksiin, esimerkiksi keskushermostoon, lihaksiin, sydämeen ja jänteisiin, joista sitä on vaikea tavoittaa. (esim. Liegner 1993, Burrascano 2002, Donta 2002, MacDonald ym. 1990, Vukadinov ym. 2002.)

Kroonisen borrelioosin hoito vaatii Burrascanon (2002) mukaan useimmiten suonensisäistä antibioottihoitoa, korkeita annoksia, pulssihoitoa ja yhdistelmäantibiootteja esim. metronidatsolin/tinidatzolin kanssa. Hoitoa jatketaan useiden kuukausien ajan ja antibiootteja vaihdetaan silloin, kun hoidossa on saavutettu taso, jolloin paraneminen ei enää edisty. Hoidossa kiinnitetään huomiota myös esim. mahdolliseen hiivan liikakasvuun, kuntoutukseen, dieettiin (vähän hiilihydraatteja, paljon kuituja, ei alkoholia eikä kahvia). Mikäli oireet palaavat pian antibiootin lopettamisen jälkeen, voidaan joutua tilanteeseen, jossa antibioottihoitoja on jatkettava määräämättömäksi ajaksi.

Seuraavassa on kertomus borrelioosiin sairastuneesta lääkäristä. Hän on ollut jatkuvalla antibiootihoidolla jo vuosia ja on sen avulla kyennyt jatkamaan työtään (Sherr 2000. The Physician as a Patient, Prac Gastroent 24; 1:28). “ Sairastuin äkillisesti vilunväreisiin, rytmihäiriöihin, tuntohäiriöihin, lihaskipuihin, hikoiluun, tinnitukseen, kuumeiluun jne. Minulla oli ollut aiemmin rengasmainen ihimuutos. Soitin J. Burrascanolle ja hänen suosituksestaan aloitin antibioottihoidot. http://www.ilads.org/outcomes.htm

Dontan (2002) mukaan useat antibiootit (esim. tetrasykliini, doksisykliini ja amoksisilliini) ovat useimmiten tehokkaita silloin, kun potilaalla ei ole vielä muita oireita kuin ihomuutos (EM). Hoidon pituus tulee hänen mukaansa olla näissä tapauksissa kuukauden pituinen. Mikäli potilaalla esiintyy muita kuin iho-oireita, hoidon tulisi kestää 3 kuukautta ja mikäli potilaan oireet ovat kestäneet kauemmin kuin kuusi kuukautta, hoidon pituuden tulisi olla vieläkin pitempi. Silloin kun oireita on kestänyt yli vuoden, saatetaan tarvita vuodesta puoleentoista vuotta kestävä antibioottihoito. Dontan mukaan pitkät antibioottihoidot ovat borrelioosin hoidossa perusteltuja, aivan samoin kuin ne ovat esim. tuberkuloosin, Q - kuumeen ja lepran kohdalla. Hoito-ohjeista voi lukea lisää esim Dontan (2002) artikkelista tai Burrascanon (2002) ohjeista: Advanced topics in lyme disease: Diagnostic hints and treatment guidelines for lyme and other tick borne illnesses: http://www.ilads.org/burrascano_1102.htm Burrascano suosittelee esim. Doksisykliinin annostukseksi 400mg tavanomaisen 200mg:n sijaan. Hän suosittelee tarkistamaan doksisykliinin määrän veressä jokaisen potilaan kohdalta ja määräämään annostuksen sen perusteella. Yleisimmin annostus on alussa 400mg.. “My recommendations on the dose of Doxy are based on objective measure of doxycycline blood levels. Based on hundreds of measurements, it is clear that 400 mg daily is the best choice for a starting dose. .. NEVER seen a chronic Lyme patient fully recover on a 200 mg daily dose. Please feel free to share this information with your friends and certainly with your physicians. I am always willing and happy to speak to other physicians, to answer any questions they have regarding care of the Lyme patient.”

Hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa ei välttämättä takaa, että bakteeri saadaan kiinni riittävän aikaisin, sillä esim. Patmasin ja Remorcan (1994) tutkimuksessa esitellään potilastapaus, jossa borreliabakteeri oli levinnyt kudoksiin jo noin kuuden tunnin kuluttua punkin puremasta. Tutkimuksissa on myös havaittu, että Bb on säilynyt kudoksissa elinvoimaisena riittäväksi katsotuista antibioottihoidoista huolimatta (esim. Preac-Mursic ym. 1989, Straubinger ym. 1997, Strle ym. 1996). Fried (2001) havaitsi, että B burgdorferi-bakteeria esiintyi suolistossa lukuisten antibiootihoitojenkin jälkeen. On myös huomattu, että bakteeri kykenee heikentämään elimistön omaa immuunijärjestelmää ja sitä kautta estämään immuunijärjestelmän omat yritykset tuhota se (esim Diterich ym. 2001, 2003).

Onko antibiooteilla ylipäätään mahdollista hävittää Bb bakteeri kokonaisuudessaan elimistöstä varsinkaan sen jälkeen, kun tauti on levinnyt pidemmälle? Asiasta ei ole vielä varmaa tietoa, mutta joidenkin tutkijoiden mielestä se ei ole mahdollista. Joidenkin mielestä antibiooteilla kyetään ainoastaan kontrolloimaan bakteerin kasvua, mutta sitä ei kyetä poistamaan kokonaan ja se saattaa aktivoitua uudelleen milloin tahansa (Adams 2003). Horowitz (2000) tutki 80 kroonista borrelioosia sairastavaa PCR positiivista henkilöä. Henkilöille annettiin 1-53 kuukautta kestavät antibioottihoidot (keskimäärin 13 kk). Tutkimuksessa käytettiin erilaisia antibioottiyhdistelmiä (esim. doksisykliini, minosykliini, tetrasykliini, makrolidit, penisilliini, kefalosporiini, metronidatsoli, hydroksiklorokiini). Tutkimuksessa todettiin, että jatkuva antibioottilääkitys auttoi potilaita merkittävästi, mutta ei kyennyt poistamaan infektiota kokonaan. http://www.ilads.org/chronic.htm

Borreliabakteeri on erittäin selviytymiskykyinen ja siksi se kykenee selviytymään hyvin esim. silloin, kun ravintoa on niukasti, kylmyydessä, elimistön immuunijärjestelmän tai antibioottien uhatessa sitä. Pitkään tunnettu selviytymiskeino on bakteerin kyky muuntautua kystamuotoon. Asiasta on ollut saatavana tietoa noin sadan vuoden ajan. Jo vuonna 1905 Schaudinn & Hoffmann havaitsivat että spiraalimuoto ei ole spirokeettojen ainoa muoto. Asiasta on tehty vuosien aikana lukuisia tutkimuksia. Viimeisimmissä tutkimuksissa esim.Gruntar ym. (2001) havaitsivat, että B. garinii kykeni muuntumaan kystamuodosta takaisin liikkuvaksi spirokeetaksi senkin jälkeen, kun se oli ensin jäädytetty. Brorson & Brorson (1999a) huomasivat, että spirokeetat muuntuivat kystamuotoon minuutissa sen jälkeen, kun ne oli laitettu tislattuun veteen. Neljän tunnin kuluttua liuoksessa ei ollut havaittavissa yhtään normaalia liikkuvaa spirokeettaa. Vuorokauden kuluttua siitä, kun bakteerit laitettiin ravintoliuokseen, ne alkoivat jälleen vähitellen muuntua takaisin liikkuviksi spirokeetoiksi.

Mursic ym. (1996) huomasivat, että bakteerit muuntuivat antibiootihoidon aikana niin, että niillä ei ollut solun seinämää. Bakteerien ja niiden kystamuotojen on havaittu kestävän hyvin erilaisia borrelioosin hoidossa yleisesti käytettyjä antibiootteja, kuten keftriaksoni, doksisykliini ja penisilliini. (esim. Brorson & Brorson 2000, Kersten ym. 1995.) Joidenkin tutkimusten mukaan (Brorson & Brorson 1999) kystamuotoiset bakteerit olivat herkkiä Metronidazolelle ja sen vuoksi jotkut lääkärit ja potilaat (lähinnä USA:ssa ja jonkin verran myös Englannissa) ovat kokeilleet lääkettä tavallisten antibioottien rinnalla. Lääkkeen tehosta kroonisen borrelioosin hoidossa ei ole vielä tutkimuksellista näyttöä.

Kystamuotoisista bakteeereista on kerrottu lisää esim. seuraavalla sivulla:

http://www.lymeinfo.net/medical/LDCysts.pdf Tutkimuksia kuvia bakteerin kystamuodosta

http://www.lymenet.de/literatur/cystsl.htm

Tietoa erilaisten antibioottien käytöstä Borrelioosin hoidossa, voi lukea esim. seuraavalta sivulta: http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/antibiotics-links.html Sivulla on runsaasti linkkejä tutkimuksiin ja artikkeleihin.

Borrelioosin hoidosta löytyy paljon tutkimuksia seuraavilta sivuilta: http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/treatment-links.html

Hoitojen vaikutuksesta voi lukea esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/outcomes-links.html

Borrelioosin hoitoon käytettävistä antibiooteista on tietoa myös seuraavalla sivulla. Sieltä löytyy tietoa mm. metronidazolesta/tinidatzolesta, jotka ovat joidenkin tutkimusten mukaan osoittautuneet tehokkaiksi kystamuotoisiin bakteereihin.

http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/adverse-links.html http://www.postgradmed.com/issues/1997/04_97/cunha_1.htm Sivulla kerrotaan doksisykliinistä. minosykliinistä ja metronidazolesta. Artikkelin mukaan minosykliini läpäisee kudokset (esim keskushermosto) doksisykliiniä paremmin.



LASTEN BORRELIOOSI

Lasten borrelioosia on tutkittu paljon. Seuraavalta sivulta löytyy lukuisia linkkejä lasten borrelioosista kertoviin tutkimuksiin ja artikkeleihin: http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/children-links.html

http://www.lymesite.com/children.htm Lasten Borrelioosi

KROONINEN BORRELIOOSI

Kroonista borrelioosia sairastavilla infektio jatkuu hoidoista huolimatta. Burrascanon (2002) mukaan kroonista borrelioosia sairastavilla on todennäköisesti runsaasti bakteereja elimistössään, heikentynyt immuunijärjestelmä, virulentit ja/tai vastustuskykyiset bakteerikannat sekä lukuisia lisäinfektioita (virukset, mykoplasma jne.) Myös neurotoksiinit saattavat olla merkittävässä asemassa

Kroonisesta borrelioosista esiintyy kirjallisuudessa monenlaisia mielipiteitä. Potilaiden on usein ollut vaikea saada oireisiinsa hoitoja, sillä heidän oireidensa sanotaan johtuvan esim. autoimmuunireaktiosta, jolloin positiiviset vasta-ainetulokset ovat ikäänkuin jääneet ”sinne roikkumaan”, heille on jäänyt ns. ”serological scar” tai he sairastavat ns. Post-Lyme syndroomaa.. Monille potilaille on tällaisissa tapauksissa annettu antibioottien sijasta esim. kortikosteroideja. Kortikosteroidien käytöstä borrelioosin hoidossa esiintyy eriäviä mielipiteitä. Joidenkin lääkärien mielestä niitä ei tulisi käyttää ellei kyetä varmuudella osoittamaan, ettei potilaalla ole enää infektiota. Burrascano (2002) on sitä mieltä, että mikäli immuunijärjestelmää heikentävä lääkitys on tarpeen, sitä tulisi antaa yhdessä antibioottien kanssa ja lääkityksen tulee olla lyhytaikainen.

Ongelmana tällä hetkellä on, miten päästä täyteen varmuuteen siitä, onko potilaan oireiden taustalla jatkuva infektio, sillä luotettavaa testimenetelmää asian toteamiseksi ei ole tällä hetkellä vielä olemassa. Krooninen borrelioosi saattaa kuitenkin olla paljon oletettua yleisempää. Se on esim. Dontan (2002) mukaan borrelioosin yleisin muoto. Hän kirjoittaa asiasta seuraavasti: “Jotkut kieltävät kroonisen Borrelioosin olemassaolon ja väittävät potilaiden jatkuvien oireiden johtuvan psyykkisistä syistä. Jotkut kutsuvat jatkuvia oireita “post Lyme” -oireiksi, olettaen, että infektio on hoidettu ja jäljelle jääneet oireet johtuvat samoista syistä kuin fibromyalgiaa tai kroonista uupumisoireyhtymää sairastavien oireet. Krooninen Borrelioosi on kuitenkin tosiasia ja se on todennäköisesti Borrelioosin yleisin muoto. Tutkimusten mukaan 30 – 50 % hoidetuista ja hoitamattomista tapauksista kehittyy kroonisiksi. Oireet muistuttavat fibromyalgiaa ja kroonista fatiikkia. Tutkimuksissa on lisäksi saatu näyttöä kroonisten oireiden johtuvan jatkuvasta infektiosta.”

http://www.angelfire.com/biz/romarkaraoke/Lymetruth.html ”Patologian oppikirjoista jokainen lääketieteen opiskelija lukee, että krooninen borrelioosi on olemassa … syfilis on myös spirokeetan aiheuttama sairaus ja siitä tiedämme, että spirokeetat säilyvät elinvoimaisina pitkiäkin aikoja lepotilassa.” The Dirty Truth About Lyme Disease Research . While Lyme disease runs rampant, the medical community gets caught up in an elaborately twisted power struggle over technicalities. Stefanie Ramp

Seuraavilla sivuilla esitellyissä tutkimuksissa borrelioosin oireet jatkuivat tai palasivat ns. suositusten mukaisesta antibiootihoidosta huolimatta:

Persistence or Relapse of Lyme Disease despite “appropriate” or “conventional” antibiotic therapy: http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/persistence-links.html

Late and Chronic Lyme Disease: Symptom Overlap with Chronic Fatigue Syndrome & Fibromyalgia http://www.chronicfatiguesupport.com/library/showarticle.cfm/id/3579

saksankielinen sivu mm. kroonisesta borrelioosista:
http://home.t-online.de/home/520097833299-0001/links_chronische_bb.htm

Relapse/Persistence of Lyme Disease Despite Antibiotic Therapy http://www.lymeinfo.net/medical/LDPersist.pdf Tutkimuksia, potilaiden oireiden jatkumisesta hoidoista huolimatta.

LISÄINFEKTIOT

Borrelioosia sairastavilta on löydetty borreliabakteerin lisäksi lukuisia erilaisia taudinaiheuttajia, mm. ehrlichiaa, babesiaa, bartonellaa, erilaisia viruksia, mykoplasmaa, klamydiaa jne (esim. Nicolson ym. 2000, Donta 2002, Burrascano 2002, Vukadinov 2002). Ehrlichiaa on tavattu jo eri puolilta Eurooppaa esim. Ruotsista (Bjoersdorff ym. 2002). Tällä hetkellä ajatellaan, että ehrlichiaa, babesioosia ja bartonellaa ei esiintyisi maassamme. Kuitenkaan niiden sen paremmin kuin muidenkaan lisäinfektioiden esiintymistä ei meillä yleensä tutkita, joten tieto niiden esiintymisestä on lähinnä arvailujen varassa. Lisäinfektioiden mahdollisuus tulee ottaa huomioon viimeistään silloin, kun potilaan oireet ovat moninaiset eikä antibioottihoito tuo toivottua tulosta. Erilaiset lisäinfektiot vaikeuttavat usein tartunnan saaneiden oireita ja tekevät sairaudenkuvan moninaisemmaksi. Krausen ym (1996) tutkimuksessa havaittiin, että borrelioosin lisäksi babesioosia sairastavien potilaiden oireet olivat moninaisempia ja pidempikestoisia kuin yksinomaan borrelioosia sairastavien. Sairauden vaikeusasteeseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon spirokeettoja potilaan elimistössä on. Toistuvat punkinpuremat ja sairauden kroonistuminen heikentävät immuunijärjestelmän mahdollisuuksia pitää taudinaiheuttajia kurissa.

Nicolson ym. (2000) ovat tutkineet borrelioosin yhteydessä esiintyviä lisäinfektioita. He havaitsivat, että suurin osa borrelioosipotilaista sairastaa useampia infektioita - jopa 60%:lla borrelioosia sairastavista on lisäksi mm. mykoplasma infektio: http://www.immunesupport.com/library/showarticle.cfm/id/3160 ”Most Lyme Disease patients have multiple co-infections. In addition to the Lyme spirochete (Borrelia burgdorferi), the majority of Lyme patients are also infected with tick-borne mycoplasma, rickettsia and/or protozoa….We have found that rather common co-infections with Borrelia are various species of mycoplasmas. Approximately 60% of Lyme Disease patients also have mycoplasmal infections (Mycoplasma fermentans > Mycoplasma hominis > Mycoplasma pneumoniae, M. genitalium, M. penetrans, other species). In some cases multiple mycoplasmal infections can be present in Lyme Disease. The presence of mycoplasmal infections complicates the diagnosis and treatment of Lyme Disease, and some of the generalized signs and symptoms found in Borrelia-positive patients are also found in mycoplasma-positive patients. Like the Borrelia spirochete, the mycoplasmas are found at intracellular locations in various tissues and are only rarely found free in the blood. This can make detection difficult, and some patients cycle in the appearance of Borrelia and various mycoplasmas in their blood cells. We recommend that mycoplasmal infections be tested for in every case of Lyme Disease using the most sensitive PCR procedures to detect the mycoplasma DNA in white blood cells. Mycoplasmal infections can independently cause many of the signs and symptoms found in Lyme Disease, and they may exacerbate the clinical signs and symptoms and complicate treatment of the condition.”

Lisäinfektioista löytää runsaasti tutkimuksia ja artikkeleita seuraavalta sivulta: http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/coinfection-links.html

http://home.t-online.de/home/520097833299-0001/meer.htm Lyme Borreliose und KO-INFEKTIONEN Power-Point-Präsentation von Dr. L. Meer-Scherrer auf dem 3. Kassler Borreliose-Symposion am 18.6.2003

BORRELIOOSIIN LIITTYVIÄ KUOLEMANTAPAUKSIA:

Yleensä julkisuudessa kerrotaan varhaisvaiheen borrelioosista ja miten se on helposti hoidettavissa antibiooteilla. Harvemmin tuodaan esille sairauden monimuotoisuus ja kroonistuminen.

Borrelioosiin kuolleista on myös useita julkaisuja. Kuolemantapauksista löytyy artikkeleita mm. seuraavilta sivuilta:

http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/fatalities-biblio.html

http://www.canlyme.com/forschner.html Kertomus äidistä, lapsesta ja perheen lemmikeistä, joilla kaikilla oli borrelioosi. Lapsi sairasti borrelioosia syntymästään lähtien. Hän tuli jokseenkin hyvään kuntoon silloin, kun sai antibiootteja. Oireet palasivat aina, kun antibiootit lopetettiin ja viimein tauti johti kuolemaan. Myös perheen 3 kissaa ja 2 koiraa kuolivat borrelioosiin.

http://www2.lymenet.org/domino/nl.nsf/b18db4ad8571a779852565e3007d9d16/a900d44de8e28abb852565e30010da0b?OpenDocument Muutamia lääketieteellisissä julkaisuissa esitettyjä kuolemantapauksia.

http://arpa.allenpress.com/arpaonline/?request=get-abstract&doi=10.1043%2F1543-2165(2003)127%3C1204:LPANCS%3E2.0.CO%3B2 63- vuotias mies kuoli borrelioosin aiheuttamaan Parkisonin tautiin (Cassarino ym 2003):

Seuraavasta osoitteesta löytyy lisää borrelioosiin liittyneitä kuolemantapauksia: http://www.geocities.com/HotSprings/Oasis/6455/lyme-links-misc.html#fatalities

Jennyn borrelioositarina: http://www.geocities.com/dadtochris/jenny.html

Kathy: http://www.angelfire.com/ny/lymedisease/place.html

Shirley: http://groups.google.com/groups?num=100&hl=en&lr=lang_en&safe=off&th=6557adb978be60b7&rnum=1&ic=1&selm=38D536A8.B2FC7734%40paulbunyan.net

7-vuotiaan lapsen tarina:

Maaliskuu 1995: 6-vuotiaalta tytöltä poistettiin punkki kaulasta. Vanhemmat pyysivät ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa, mutta hoitava lääkäri kieltäytyi kirjoittamasta sitä. Puremakohtaan ei ilmaantunut ihomuutosta! Kesällä 1995 lapsella alkoivat nuhankaltaiset oireet, univaikeudet, päänsärky, silmätulehdus, niskajäykkyys jne. Marraskuussa imusolmuketulehdus, kuumetta, horteisuutta, uneliaisuutta.

Tutkimukset: Lumbaalipunktiossa 3 valkosolua, normaali glukoosi ja proteiinit. Borreliatesti negatiivinen. Aivojen magneettikuva normaali.

Hoito: Antibiootteja; keftriaksoni, ampisilliini, fenytoiini, asykloviiri.

Tytön tila heikkeni hoidoista huolimatta. Hän sai epileptisiä kohtauksia, eikä kyennyt mm. syömään. Lapselle laitettiin ruokintaletku.

EBV (Epstein Barr virus) ja Ehrlichia olivat positiiviset. Lapselle aloitettiin antibiootin lisäksi IVIG (immunoglobuliini). Aivokuvauksissa oli nyt nähtävissä aivojen valkean aineen vaurioita ja atrofiaa.

Kesäkuussa 1996 lapselle kehittyi niveltulehduksia käsiin ja jalkoihin.. Hän ei kyennyt puhumaan, kävelemään tai syömään. ELISA oli negatiivinen, mutta Immunoblottauksessa (Western Blot) IgG 30, 41, 60, 66 ja 93 olivat positiiviset. PCR testit negatiiviset esim. selkäydinesteessä! Iv keftriaksonesta oireet pahenivat, joten antibiootti vaihdettiin kefotaksiimiksi. Niveltulehdus hävisi kuukauden kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta. Mahdollisen lisäinfektion vuoksi (Ehrlichia), hoitoa jatkettiin vielä doksisykliinillä. 6 kuukauden iv antibioottihoidon aikana kohtaukset vähenivät lähes kokonaan.

Joulukuu 1996: Antibioottihoito lopetettiin. Oireet palasivat viikon kuluessa hoidon lopettamisesta. Lapsi kuoli tammikuussa 1997.

http://www.aapsonline.org/testimony/liegtest.htm (Fatal progressive encephalitis following an untreated deer tick attachment on a 7 year-old Fairfield county, Connecticut child. Liegner KB & Jones CR. Private Practices, Armonk, NY & Hamden , CT, USA. VIII International Conference on Lyme Borreliosis and other Emerging Tick-borne Diseases, Munich, Germany, June 25,1999.)



LÄHTEITÄ

1. Adams B. 2003. Bakterien als Überlebenskünstler BBZ-Nachwuchsgruppe forscht zur Borreliose. Univerzität Leipzig 6/2003. http://www.unileipzig.de/~unineu/journal/0306/0306ul_journal.pdf

2. Bjoersdorff A, Wittesjo B, Berglun J, Massung RF, Eliasson I. Human granulocytic ehrlichiosis as a common cause of tick-associated fever in Southeast Sweden: report from a prospective clinical study. Scand J Infect Dis. 2002;34(3):187-91.

3. Bransfield R 2002.The Neuropsychiatric Assessment of Lyme Disease. http://www.mentalhealthandillness.com/

4. Bransfield R.1998. “Diagnosis, Treatment, and Prevention of Lyme Disease” JAMA, Sept.23/30.1998.

5. Brorson O, Brorson SH An in vitro study of the susceptibility of mobile and cystic forms of Borrelia burgdorferi to metronidazole APMIS 1999 Jun;107(6):566-76

6. Brorson O & Brorson S. 1999a. A rapid method for generating cystic forms of borrelia burgdorgeri, and their reversal to mobile spirochetes. APMIS 106(12):1131-1141.

7. Burkhard C, Gleichmann M, Wilhelm H. Optic nerve lesion following neuroborreliosis: a case report. Eur J Ophthalmol. 2001 Apr-Jun;11(2):203-6.

8. Burrascano JJ. Managing Lyme disease: Diagnostic hints and treatment guidelines for Lyme borreliosis, Conn’s Current Therapy 2002.

9. Cassarino DS, Quezado MM, Ghatak NR, Duray PH.Lyme-associated parkinsonism: a neuropathologic case study and review of the literature. Arch Pathol Lab Med. 2003 Sep;127(9):1204-6.

10. Dattwyler RJ; Volkman DJ; Luft BJ; Halperin JJ; Thomas J; Golightly MG. N Engl J Med 1988 Dec1;319(22):1441-6. Seronegative Lyme disease. Dissociation of spesific T- and B-lymphocyte responses to Borrelia burgdorferi. N Engl J Med 1988 Dec 1;319(22):1441-6.

11. De Michelis S, Sewell H-S, Collares-Pereira M, Santos-Reis M, Schouls LM, Benes V, et al J Clin Microbiol 2000;38:2128–33. Genetic diversity of Borrelia burgdorferi sensu lato in ticks from mainland Portugal.

12. Diterich, L. Harter, D. Hassler, A. Wendel, and T. Hartung, Infect. Immun. 69:687-694, 2001

13. Diterich I, Rauter C, Kirschning CJ, Hartung T. Borrelia burgdorferi-Induced Tolerance as a Model of Persistence via Immunosuppression. Infect Immun. 2003 Jul;71(7):3979-87.

14. Donta ST. Lyme Disease: A clinical challenge. J Spirochet and Tick Dis 2:50-51, 1995.

15. Donta ST. Tetracycline therapy of chronic Lyme Disease. Clin Infect Dis 25: S52-56, 1997.

16. Donta ST: Reactivation of latent Lyme Disease. X Annual LDF International Conference on Lyme Borreliosis, National Institutes of Health, April 1997.

17. Donta ST. Treatment of chronic Lyme disease with macrolide antibiotics. In: Program and abstracts of the VIIIth International Conference on Lyme Borreliosis; June 20-24, 1999; München, Deutschland. Abstract P193.

18. Donta ST: Reactivation of Lyme Disease following OspA vaccine. Int J Antimicrob Agents 17:S116-7, 2001.

19. Donta ST: The existence of chronic Lyme Disease. Current Treatment Options in Infectious Diseases 3:261-2, 2001.

20. Donta ST 2002. Late and Chronic Lyme Disease: Symptom Overlap with Chronic Fatigue Syndrome & Fibromyalgia. http://www.chronicfatiguesupport.com/library/showarticle.cfm/id/3579 englanniksi; http://www.lymenet.de/donta.htm saksaksi

21. Donta ST 2002. Late and Chronic Lyme Disease. Med Clin North Am 2002 Mar;86(2):341-9

22. Escudero R, Barral M, Pérez A, Vitutia MM, García-Pérez AL, Jiménez S, et al. Molecular and pathogenic characterization of Borrelia burgdorferi sensu lato isolates from Spain. J Clin Microbiol 2000;38:4026–33.

23. Fallon BA, Schwartzberg M, Bransfield RC, Zimmerman B, Scotti A, Webber CA, Liebowitz MR: Late-Stage Neuropsychiatric Lyme Borreliosis, Differential Diagnosis and Treatment: Psychosomatics 1995 May-Jun; 36 (3) : 295-300.

24. Fried M. Gastrointestinal manifestations of Lyme disease. Program and abstracts of the 14th International Scientific Conference on Lyme Disease and Other Tick-Borne Disorders; April 21-23, 2001; Hartford, Connecticut.

25. Gardner T. Lyme disease in pregnancy. Program and abstracts of the 14th International Scientific Conference on Lyme Disease and Other Tick-Borne Disorders; April 21-23, 2001; Hartford, Connecticut.

26. Gardner T. Lyme disease. In: Remington J, Klein JO, eds. Infectious Diseases of the Fetus and Newborn Infant. Philadelphia, Pa: WB Saunders; 2001: 519-641.

27. Gern L, Hu CM, Kocianova E, Vyrostekova V, Rehacek J. Genetic diversity of Borrelia burgdorferi sensu lato isolates obtained from Ixodes ricinus ticks collected in Slovakia. Eur J Epidemiol 1999;15:665–9.

28. Gruntar I, Malovrh T, Murgia R & Cinco M. 2001. Conversion of Borrelia garinii cystic forms to motile spirochetes in vivo. APMIS 109(5): 383-8.

29. Harvey W. T & Salvato P. ´Lyme disease’: ancient engine of an unrecognised borreliosis pandemic?Revised model of Human Epidemic Borreliosis. 750. Medical Hypotheses (2003) 60(5), 742–759 ª 2003 . Elsevier Science Ltd. http://www.ilads.org/harvey.pdf Horowitz R 2000. Chronic Persistent Lyme Borreliosis: PCR Evidence of Chronic Infection Despite Extended Antibiotic Therapy—A Retrospective Review. 13th International Scientific Conference on Lyme Disease & Other Tick-Borne Disorders. Emphasis: Pediatrics & New Research March 24-26, 2000 Hartford Marriott Farmington, CT, USA . http://www.ilads.org/chronic.htm

30. Hubalek Z, Halouzka J, Heroldova M. 1998) Growth temperature ranges of Borrelia burgdorferi sensu lato strains. J Med Microbiol. 1998 Oct;47(10):929-32). Newberg A, Hassan A, Alavi A. Cerebral metabolic changes associated with Lyme disease. Nucl Med Commun. 2002 Aug;23(8):773-7.

31. Kersten A, Poitschek C, Rauch S & Aberer E. 1995. Effects of Penicillin, Ceftriaxone and Doxycycline on morphology of Borrelia burgdorferi.

32. Keszler K. Cardiac manifestations of Lymedisease. Program and abstracts of the 14th International Scientific Conference on LymeDisease and Other Tick-Borne Disorders; April 21-23, 2001; Hartford, Connecticut.

33. Kosik-Bogacka D, Bukowska K, Kuzna-Grygiel W. 2002. Detection of Borrelia burgdorferi sensu lato in mosquitoes (Culicidae) in recreational areas of the city of Szczecin. Ann Agric Environ Med 2002;9(1):55-7.

34. Krause PJ, Telford SR 3rd, Spielman A, Sikand V, Ryan R, Christianson D, Burke G, Brassard P, Pollack R, Peck J, Persing DH. Concurrent Lyme disease and babesiosis. Evidence for increased severity and duration of illness. JAMA. 1996 Jun 5;275(21):1657-60.

35. Liegner K. LYME DISEASE: THE SENSIBLE PURSUIT OF ANSWERS. Journal of Clinical Microbiology, Aug. 1993, p. 1961-1963. http://www.lymeinfo.net/sensiblepursuit.html

36. MacDonald AB; Berger BW; Schwan TG. Clinical implications of delayed growth of the Lyme borreliosis spirochete, Borrelia burgdorferi. Acta Trop 1990 Dec;48(2):89-94.

37. Magnarelli LA, Freier JE, Anderson JF. Experimental infections of mosquitoes with Borrelia burgdorferi, the endemic agent of Lyme disease. J Infect Dis 1987; 156: 694-5.

38. Mario T. Philipp, Adriana R. Marques, Paul T. Fawcett, Leonard G. Dally and Dale S. Martin. C_6 Test as an Indicator of Therapy Outcome for Patients with Localized or Disseminated Lyme Borreliosis. Journal of Clinical Microbiology, November 2003, p. 4955-4960, Vol. 41, No. 11. http://jcm.asm.org/misc/terms.shtml

39. Mursic VP, Wanner G, Reinhardt S, Wilske B, Busch U & Marget W. 1996. Formation and cultivation of borrelia burgdorferi Spheroplast-L-form variants. Infection 24(3):218-26.

40. Nicolson GL, Nasralla M, Franco AR, et al. Diagnosis and Integrative Treatment of Intracellular Bacterial Infections in Chronic Fatigue and Fibromyalgia Syndromes, Gulf War Illness, Rheumatoid Arthritis and other Chronic Illnesses. Clin Pract Alt Med 2000; 1(2):92-102. http://www.immed.org/illness/infectious_disease_research

41. Patmas M & Remorca C 1994. Disseminated Lyme Disease after short duration tick bite. Journal of Spirochetal and Tick Boren Diseases 1994 1:3.

42. Postic D, Korenberg E, Gorelova N, Kovalevski YV, Bellenger E, Baranton G. Borrelia burgdorferi sensu lato in Russia and neighbouring countries: high incidence of mixed isolates. Res Microbiol 1997;148:691–702. Richter D, Endepols S, Ohlenbusch A, Eiffert H, Spielman A, Matuschka F-R. Genospecies diversity of Lyme disease spirochetes in rodent reservoirs. Emerg Infect Dis 1999;5:291–6.

43. Preac-Mursic V, Weber K, Pfister HW, et al. Survival of Borrelia burgdorferi in antibiotically treated patients with Lyme borreliosis. Infection 1989; 17: 355-59.

44. Preac-Mursic V; Pfister HW; Spiegel H; Burk R; Wilske B; Reinhardt S; Bohmer R. First isolation of Borrelia burgdorferi from an iris biopsy. J Clin Neuroophthalmol 1993 Sep;13(3):155-61

45. Richter D, Schlee DB, Matuschka F-R. Relapsing fever-like spirochetes infecting European vector tick of lyme disease agent. Emerg Infect Dis [serial online] 2003 Jun [date cited]. Available from: URL: http://www.cdc.gov/ncidod/EID/vol9no6/02-0459.htm

46. Sherr V.T. 2000. Outcomes in Cases of Chronic Disseminated Lyme Disease for Three Infected Physicians, Described in Their Own Essays, Published in Peer Reviewed Journals. 13th International Scientific Conference on Lyme Disease & Other Tick-Borne Disorders
Emphasis: Pediatrics & New Research. March 24-26, 2000 Hartford Marriott Farmington, CT, USA

47. Stanek G, Klein J, Bittner R, Glogar D. Isolation of Borrelia burgdorferi from the myocardium of a patient with longstanding cardiomyopathy. N Engl J Med. 1990;322:249-252.

48. Stiernstedt GT, Skoldenberg BR, Vandvik B, Hederstedt B, Garde A, Kolmodin G, Jorback H, Svenungsson B. Chronic meningitis and Lyme disease in Sweden. Yale J Biol Med. 1984 Jul-Aug;57(4):491-7.

49. Straubinger RK, Summers BA, Chang JF, Appel MJG. Persistence of .Borrelia burgdorferi/ in experimentally infected dogs after antibiotic treatment..J Clin Microbiol / 1997; 35: 111-16.

50. Strle F, Maraspin V, Lotric-Furlan S, Ruzic-Sabljic E, Cimperman J.
Azithromycin and doxycycline for treatment of borrelia culture-positive
erythema migrans.Infection 1996; 24: 66-70.

51. Vukadinov J, Sevic S, Canak G, Madle-Samardzija N, Turkulov V, Doder R. Lyme disease—new findings on its physiopathology, diagnosis, therapy and prevention . Med Pregl. 2002 May-Jun;55(5-6):207-12.

52. Willis AA, Widmann RF, Flynn JM, Green DW, Onel KB. Lyme arthritis presenting as acute septic arthritis in children. J Pediatr Orthop. 2003 Jan-Feb;23(1):114-8.

53. Younsi H, Postic D, Baranton G, Bouattour A. High prevalence of Borrelia lusitaniae in Ixodes ricinus ticks in Tunisia. Eur J Epidemiol 2001;17:53–6.

54. Zakovska A, Nejedla P, Holikova A, Dendis M. Positive findings of Borrelia burgdorferi in Culex pipiens pipiens larvae in the surrounding of Brno city determined by the PCR method. Ann Agric Environ Med 2002;9(2):257-9
1

Olen Chris Chambers , minulla on krooninen Borrelioosi. Sain taudin 8v
> sitten. Sairastuneet joutuvat taistelemaan välinpitämättömyyttä,
> ylimielisyyttä ja tietämättömyyttä vastaan. Monet lääkärit eivät tunne edes
> perusasioita Borrelioosista. Potilailla on paljon oireita, mutta usein
> erilaisissa tutkimuksissa, esim. laboratoriotutkimuksissa, ei löydy mitään
> oireita selittävää. Tällöin oireet leimataan psyykkisiksi ja sairastunut
> lähetetään oireineen kotiin esim. masennuslääkereseptin kanssa.
> Lukemattomista Borrelioosia käsittelevistä tutkimuksista huolimatta
> lääketieteen ammattilaiset eivät suhtaudu sairauteen vakavasti. He ikään
> kuin odottavat ongelman häviävän ilman, että siihen puututaan. Ennemmin tai
> myöhemmin he kuitenkin joutuvat myöntämään olleensa väärässä.
> Videolla eri henkilöt kertovat lyhyesti omista kokemuksistaan esim.
> ?vasta-ainetulokseni olivat negatiiviset jonka vuoksi hoitoa ei annettu.
> Borrelioosioireet ovat välillä niin hirveitä, että ymmärrän miksi jotkut
> ihmiset ovat päätyneet itsemurhaan. Oireeni olivat kova päänsärky, kipua
> jaloissa ja lihaksissa hikoilua, kipuja, kävelyvaikeuksia, sydänoireita ja
> minun kerrottiin sairastavan varmuudella MS-tautia. Minulle annettiin
> masennuslääkeresepti ja lähetettiin kotiin.?
> Olen todella masentunut - masentunut välinpitämättömyydestä ja siitä, että
> kukaan ei tarkastele Borrelioosia sairastavien tilannetta kokonaisuutena.
> Välillä tuntuu, ettei kuulu edes ihmiskuntaan. Aika ajoin ei jaksa nousta
> vuoteesta. Aika ajoin tuntuu, ettei taudista selviä hengissä. Olo on hirveä.
> Oireita ei voi kuvailla sellaiselle joka ei sairasta tautia; puutuneisuutta,
> pistelyä, päänsärkyä, särkyjä lihaksissa ja luissa, et kykene ajattelemaan
> kunnolla jne. Siitä huolimatta tauti ei vaikuta juurikaan ulkonäköön ja
> ihmiset sanovatkin yleensä sairastuneelle hänen ?näyttävän niin hyvältä?.
> Sairastuneelle sanotaan usein oireiden olevan mielikuvitusta, johtuvan
> masennuksesta, stressistä, ihmissuhdeongelmista yms. Useille kerrotaan että
> oireet eivät missään tapauksessa voi johtua Borrelioosista.
> Olen sairastanut Borrelioosia vuodesta 1995. Lääkärit ovat kertoneet, ettei
> minulla ole Borrelioosia, ja vaikka minulla olisikin, olen saanut riittävät
> hoidot eivätkä oireet enää voi johtua Borrelioosista. Sairastuneiden täytyy
> olla vahvoja, etsiä tietoa ja ajettava asiaansa. Mikäli uskoo esim.
> masennusdiagnoosiin ja aloittaa lääkkeiden käytön, on merkitty
> loppuelämäkseen. En odota jokaisen lääkärin ymmärtävän kaikkea, mutta odotan
> heidän kykenevän myöntämään tietämättömyytensä ja lähettävän sellaisen
> lääkärin luo joka ymmärtää taudista
> Olen kohdannut hyviä lääkäreitä, mutta myös huonoja, jopa potilasta
> loukkaavia.
> CD:llä puhuu (Englannin Borrelioosikongressi v.2006) myös yksi maailman
> johtavista Borrelioosiasiantuntijoista ja tutkijoista, professori Sam Donta.
> Hän mainitsee mm. että Bb kulkeutuu nopeasti hermojuuriin ja häiritsee
> hermosignaalien normaalia kulkua. Potilailla on paljon oireita, kuten
> puutuneisuutta ja kognitiivisia muistihäiriöitä, mutta traditionaalisissa
> vasta-ainetesteissä ei paljon näy. Lääkäreiden saaman puutteellisen
> koulutuksen vuoksi, lääkäri ajattelee silloin helposti oireiden johtuvan
> esim. stressistä, psykosomaattisista tekijöistä tai he eivät tiedä mistä
> oireet johtuvat. Oireet eivät heidän mukaansa kuitenkaan mitä
> todennäköisimmin ole Borrelioosista johtuvia ? ota masennuslääkettä ja mene
> psykiatrin vastaanotolle, on useiden saama ohje.
> Erinomaisen selviytymiskyvyn johdosta USA:n armeija on luokitellut
> borreliabakteerin mahdolliseksi Biologisen sodankäynnin välineeksi.
> Borreliabakteeri on yksi etevimmistä bakteereista. Se kykenee suojautumaan
> monin eri tavoin immuunijärjestelmältä esim. muuntelemalla DNA:ta,
> piiloutumalla solujen sisään, muuntumalla kystamuotoon, jolloin elimistö ei
> tunnista sitä viholliseksi jne. Se kykenee piiloutumaan elimistöön
> vuosikausiksi. Useat ihmiset eivät edes tiedä sairastavansa Borrelioosia,
> koska se on piilossa, hiljaa. Tämä tilanne on bakteerin kannalta erittäin
> hyödyllistä, sillä silloin elimistö ei hyökkää sitä vastaan ja se saa
> lisääntyä rauhassa. Silloin, kun elimistö hyökkää bakteeria vastaan, ihminen
> tuntee itsensä sairaaksi.
>    Tällä hetkellä antibiootit ovat pääasiallinen ja paras hoito - nimenomaan
> pitkät antibioottihoidot. Tällä en tarkoita muutaman viikon, vaan
> kuukausien, jopa vuosien hoitoa. Antibioottihoidoilla pyritään estämään
> taudin eteneminen pahemmaksi ja parannetaan useimpien elämänlaatua
> huomattavasti.
> Saturday 23 September
> http://www.radionetherlands.nl/radioprogrammes/voxhumana/
>    VoxHumana (new programme)
>          Click to listen to the story on Vox Humana
>
> An Ode to Health and Ignorance
> What is it like to have a chronic illness? To have a disease which is very
> difficult to diagnose and to treat, and which isn't even recognised in many
> quarters of the medical profession. This is the world of Chronic Lyme
> Disease.
> The disease is caused by the bite of a tick, which injects the bacteria
> Borrelia into the bloodstream. The number of those contracting the disease
> has been increasing dramatically in recent years and it's known that swift
> treatment with antibiotics is enough to stop it in its tracks. What causes
> medical controversy is the course the disease takes if treatment isn't so
> quick.
> In An Ode to Health and Ignorance Chris Chambers draws on his own experience
> to highlight the problems many people face when the disease they suffer from
> is not fully understood.
> 1
>
> --
> Käytän ilmaisversiota SPAMfighter-roskapostinsuodatusohjelmasta.
> Se on suodattanut tähän mennessä jo 378 roskapostiviestiä.
> Maksavat asiakkaat eivät näe tätä mainosta lähtevissä posteissaan.
> Hae ilmainen SPAMfighter täältä: http://www.spamfighter.com/lfi
>
>

erez kirjoitti:

Olen Chris Chambers , minulla on krooninen Borrelioosi. Sain taudin 8v
> sitten. Sairastuneet joutuvat taistelemaan välinpitämättömyyttä,
> ylimielisyyttä ja tietämättömyyttä vastaan. Monet lääkärit eivät tunne edes
> perusasioita Borrelioosista. Potilailla on paljon oireita, mutta usein
> erilaisissa tutkimuksissa, esim. laboratoriotutkimuksissa, ei löydy mitään
> oireita selittävää. Tällöin oireet leimataan psyykkisiksi ja sairastunut
> lähetetään oireineen kotiin esim. masennuslääkereseptin kanssa.
> Lukemattomista Borrelioosia käsittelevistä tutkimuksista huolimatta
> lääketieteen ammattilaiset eivät suhtaudu sairauteen vakavasti. He ikään
> kuin odottavat ongelman häviävän ilman, että siihen puututaan. Ennemmin tai
> myöhemmin he kuitenkin joutuvat myöntämään olleensa väärässä.
> Videolla eri henkilöt kertovat lyhyesti omista kokemuksistaan esim.
> ?vasta-ainetulokseni olivat negatiiviset jonka vuoksi hoitoa ei annettu.
> Borrelioosioireet ovat välillä niin hirveitä, että ymmärrän miksi jotkut
> ihmiset ovat päätyneet itsemurhaan. Oireeni olivat kova päänsärky, kipua
> jaloissa ja lihaksissa hikoilua, kipuja, kävelyvaikeuksia, sydänoireita ja
> minun kerrottiin sairastavan varmuudella MS-tautia. Minulle annettiin
> masennuslääkeresepti ja lähetettiin kotiin.?
> Olen todella masentunut - masentunut välinpitämättömyydestä ja siitä, että
> kukaan ei tarkastele Borrelioosia sairastavien tilannetta kokonaisuutena.
> Välillä tuntuu, ettei kuulu edes ihmiskuntaan. Aika ajoin ei jaksa nousta
> vuoteesta. Aika ajoin tuntuu, ettei taudista selviä hengissä. Olo on hirveä.
> Oireita ei voi kuvailla sellaiselle joka ei sairasta tautia; puutuneisuutta,
> pistelyä, päänsärkyä, särkyjä lihaksissa ja luissa, et kykene ajattelemaan
> kunnolla jne. Siitä huolimatta tauti ei vaikuta juurikaan ulkonäköön ja
> ihmiset sanovatkin yleensä sairastuneelle hänen ?näyttävän niin hyvältä?.
> Sairastuneelle sanotaan usein oireiden olevan mielikuvitusta, johtuvan
> masennuksesta, stressistä, ihmissuhdeongelmista yms. Useille kerrotaan että
> oireet eivät missään tapauksessa voi johtua Borrelioosista.
> Olen sairastanut Borrelioosia vuodesta 1995. Lääkärit ovat kertoneet, ettei
> minulla ole Borrelioosia, ja vaikka minulla olisikin, olen saanut riittävät
> hoidot eivätkä oireet enää voi johtua Borrelioosista. Sairastuneiden täytyy
> olla vahvoja, etsiä tietoa ja ajettava asiaansa. Mikäli uskoo esim.
> masennusdiagnoosiin ja aloittaa lääkkeiden käytön, on merkitty
> loppuelämäkseen. En odota jokaisen lääkärin ymmärtävän kaikkea, mutta odotan
> heidän kykenevän myöntämään tietämättömyytensä ja lähettävän sellaisen
> lääkärin luo joka ymmärtää taudista
> Olen kohdannut hyviä lääkäreitä, mutta myös huonoja, jopa potilasta
> loukkaavia.
> CD:llä puhuu (Englannin Borrelioosikongressi v.2006) myös yksi maailman
> johtavista Borrelioosiasiantuntijoista ja tutkijoista, professori Sam Donta.
> Hän mainitsee mm. että Bb kulkeutuu nopeasti hermojuuriin ja häiritsee
> hermosignaalien normaalia kulkua. Potilailla on paljon oireita, kuten
> puutuneisuutta ja kognitiivisia muistihäiriöitä, mutta traditionaalisissa
> vasta-ainetesteissä ei paljon näy. Lääkäreiden saaman puutteellisen
> koulutuksen vuoksi, lääkäri ajattelee silloin helposti oireiden johtuvan
> esim. stressistä, psykosomaattisista tekijöistä tai he eivät tiedä mistä
> oireet johtuvat. Oireet eivät heidän mukaansa kuitenkaan mitä
> todennäköisimmin ole Borrelioosista johtuvia ? ota masennuslääkettä ja mene
> psykiatrin vastaanotolle, on useiden saama ohje.
> Erinomaisen selviytymiskyvyn johdosta USA:n armeija on luokitellut
> borreliabakteerin mahdolliseksi Biologisen sodankäynnin välineeksi.
> Borreliabakteeri on yksi etevimmistä bakteereista. Se kykenee suojautumaan
> monin eri tavoin immuunijärjestelmältä esim. muuntelemalla DNA:ta,
> piiloutumalla solujen sisään, muuntumalla kystamuotoon, jolloin elimistö ei
> tunnista sitä viholliseksi jne. Se kykenee piiloutumaan elimistöön
> vuosikausiksi. Useat ihmiset eivät edes tiedä sairastavansa Borrelioosia,
> koska se on piilossa, hiljaa. Tämä tilanne on bakteerin kannalta erittäin
> hyödyllistä, sillä silloin elimistö ei hyökkää sitä vastaan ja se saa
> lisääntyä rauhassa. Silloin, kun elimistö hyökkää bakteeria vastaan, ihminen
> tuntee itsensä sairaaksi.
>    Tällä hetkellä antibiootit ovat pääasiallinen ja paras hoito - nimenomaan
> pitkät antibioottihoidot. Tällä en tarkoita muutaman viikon, vaan
> kuukausien, jopa vuosien hoitoa. Antibioottihoidoilla pyritään estämään
> taudin eteneminen pahemmaksi ja parannetaan useimpien elämänlaatua
> huomattavasti.
> Saturday 23 September
> http://www.radionetherlands.nl/radioprogrammes/voxhumana/
>    VoxHumana (new programme)
>          Click to listen to the story on Vox Humana
>
> An Ode to Health and Ignorance
> What is it like to have a chronic illness? To have a disease which is very
> difficult to diagnose and to treat, and which isn't even recognised in many
> quarters of the medical profession. This is the world of Chronic Lyme
> Disease.
> The disease is caused by the bite of a tick, which injects the bacteria
> Borrelia into the bloodstream. The number of those contracting the disease
> has been increasing dramatically in recent years and it's known that swift
> treatment with antibiotics is enough to stop it in its tracks. What causes
> medical controversy is the course the disease takes if treatment isn't so
> quick.
> In An Ode to Health and Ignorance Chris Chambers draws on his own experience
> to highlight the problems many people face when the disease they suffer from
> is not fully understood.
> 1
>
> --
> Käytän ilmaisversiota SPAMfighter-roskapostinsuodatusohjelmasta.
> Se on suodattanut tähän mennessä jo 378 roskapostiviestiä.
> Maksavat asiakkaat eivät näe tätä mainosta lähtevissä posteissaan.
> Hae ilmainen SPAMfighter täältä: http://www.spamfighter.com/lfi
>
>

Lue lisää

Todisteita piti tulla eikä mitään mutu-juttuja!

Todisteeksi kelpaavain arvostettujen tutkimuslaitosten tieteelliset tutkimukset. Mutu-jutut eivät ole mitään todisteita.

Ja sinulle on todistustaakka - eli velvollisuus todistaa - omien väitteittesi osalta. Me emme sinun puolestasi etsi todisteita emmekä selittele mitään.

todisteiden tivaaja kirjoitti:

Todisteita piti tulla eikä mitään mutu-juttuja!

Todisteeksi kelpaavain arvostettujen tutkimuslaitosten tieteelliset tutkimukset. Mutu-jutut eivät ole mitään todisteita.

Ja sinulle on todistustaakka - eli velvollisuus todistaa - omien väitteittesi osalta. Me emme sinun puolestasi etsi todisteita emmekä selittele mitään.

Lue lisää

omakohtainen kokemus, siis, kun on itse joutunut lääketieteen uhriksi? Ei varmaan. Siinä tapauksessa sanotte, että sinulla on skitsofrenia. Tällä tavalla käyttäytyvät useimmat lääkärit, kun on tietämys loppu ja pitää turvautua kättä pidempään. Silloin yleensä turvaudutaan psykiatriseen diagnoosiin. Se on niin veteen piirretty viiva, että siihen on vaikea väittää vastaan.Onneksi meillä on vielä turvanamme Matti Myllykoski, joka puhuu puolestamme tässä medikalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa kohta ei terveitä ihmisiä löydä, vaan kaikilla on joku lääketieteellinen diagnoosi ja siihen sopiva lääkitys.

todisteiden tivaaja kirjoitti:

Todisteita piti tulla eikä mitään mutu-juttuja!

Todisteeksi kelpaavain arvostettujen tutkimuslaitosten tieteelliset tutkimukset. Mutu-jutut eivät ole mitään todisteita.

Ja sinulle on todistustaakka - eli velvollisuus todistaa - omien väitteittesi osalta. Me emme sinun puolestasi etsi todisteita emmekä selittele mitään.

Lue lisää

omakohtaiset kokemukset sulle ei varmaan kelpaa, joten lähetän Teille jotain kättä pidempää:
Lääkehoito

Mielipide: Borrelioosiin ei ole täsmälääkettä

Tiivistelmä:
Suomen Lyme Borrelioosi ry:n sihteerin mukaan TS:ssa 19.10. ollut artikkeli antaa hieman väärän käsityksen borrelioosin hoidosta. Kirjoittaja kertoo, että antibiootti ei auta kaikkiin borrelioositapauksiin - toisin kuin monet lääkärit kertovat. Hän on pahoillaan siitä, että maassamme ei yksikään lääkäri kuulu kansainväliseen borrelioosia tutkivaan järjestöön ILADSiin eikä meillä ole lainkaan selkeitä borrelioosilääkäri-vakansseja. Suomessa suhtaudutaan hänen mukaansa borrelioosia sairastaviin vähätellen ja useille tarjotaan lääkityksenä psyykelääkkeitä. Kirjoittaja kertoo, että borrelioosin hoidosta voi hakea lisätietoja yhdistyksen sivuilta: http://www.geocities.com/gallisto1/suomenlyme sekä keskustelupalstalta: http://groups.msn.com/Suomenlyme.

Media: Turun Sanomat
Päivämäärä: 20.10.2006
Kirjoittaja: Saila Tuokko, Suomen Lyme Borrelioosi ry:n sihteeri
Päälähde: -

erez kirjoitti:

omakohtainen kokemus, siis, kun on itse joutunut lääketieteen uhriksi? Ei varmaan. Siinä tapauksessa sanotte, että sinulla on skitsofrenia. Tällä tavalla käyttäytyvät useimmat lääkärit, kun on tietämys loppu ja pitää turvautua kättä pidempään. Silloin yleensä turvaudutaan psykiatriseen diagnoosiin. Se on niin veteen piirretty viiva, että siihen on vaikea väittää vastaan.Onneksi meillä on vielä turvanamme Matti Myllykoski, joka puhuu puolestamme tässä medikalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa kohta ei terveitä ihmisiä löydä, vaan kaikilla on joku lääketieteellinen diagnoosi ja siihen sopiva lääkitys.

Lue lisää

...eivät kelpaa tiedepalstalla eikä koskaan misään tieteellisessä keskustelussa todisteeksi.

Ns. omakohtaiset kokemukset eivät todista yhtään mitään, sillä yksikään ihminen ei voi mitenkään tietää varmasti, mitä hänen elimistössään tapahtuu ja mikä ne tapahtumat aiheuttaa.

Otapa ensin selvää, miten tieteessä todistaminen tapahtuu ja mihin se voi perustua, ennen kuin tulet esittämään väitteitä tiedepalstalle. Sitä ennen siirry uskomushoitojen palstoille, sillä sitä ns. omakohtaiset kokemukset ovat (niillähän mm. homeopatiaakin "todistetaan").

todisteiden tivaaja kirjoitti:

Todisteita piti tulla eikä mitään mutu-juttuja!

Todisteeksi kelpaavain arvostettujen tutkimuslaitosten tieteelliset tutkimukset. Mutu-jutut eivät ole mitään todisteita.

Ja sinulle on todistustaakka - eli velvollisuus todistaa - omien väitteittesi osalta. Me emme sinun puolestasi etsi todisteita emmekä selittele mitään.

Lue lisää

Tämä keskustelupalsta on siis mielessäsi muotoutunut jo ihan tiedeyhteisöksi.

Jonka tänne kirjoittaa, pitää siis täyttää tietyt kriteerit ja omata tarpeelliset opinarvot? Ja kuten tiedemiehellä aina, täälläkin kaikkiin väittämiin sisältyy todistusvelvollisuus?

Kuule... Kyllä tämä nyt vaan on keskustelupalsta internetissä. Sellainen, johon ihan kaikilla on vapaa pääsy ja oikeus kirjoittaa, kuten minulla.

Tätä juttua lukiessani minulle tuli käsitys ylimielisyydestä vastauksissa ja siitähän nimenomaan aluksi olikin kysymys.

Mietipäs nyt mitä oikein vastasit. "Me emme sinun puolestasi etsi todisteita emmekä selittele mitään." Siis ketkä me? Oletteko "te" kenties järjestäytyneetkin jotenkin?

Ja sille alkuperäiselle kirjoittajalle: Tsemppiä! Kyllä täällä täytyy puolensa pitää kaikenlaisia puoskareita vastaan. Ei tulisi yleisesti ihmisen tuntoa omasta tilastaan ja asiantuntemusta sairaudestaan automaattisesti aliarvioida. Itseasiassa useinkin "potilas" itse, varsinkin kroonisen taudin ollessa kyseessä, tuntee sairautensa paljon paremmin kuin monikaan lääkäri.

eipä tiedemies kirjoitti:

Tämä keskustelupalsta on siis mielessäsi muotoutunut jo ihan tiedeyhteisöksi.

Jonka tänne kirjoittaa, pitää siis täyttää tietyt kriteerit ja omata tarpeelliset opinarvot? Ja kuten tiedemiehellä aina, täälläkin kaikkiin väittämiin sisältyy todistusvelvollisuus?

Kuule... Kyllä tämä nyt vaan on keskustelupalsta internetissä. Sellainen, johon ihan kaikilla on vapaa pääsy ja oikeus kirjoittaa, kuten minulla.

Tätä juttua lukiessani minulle tuli käsitys ylimielisyydestä vastauksissa ja siitähän nimenomaan aluksi olikin kysymys.

Mietipäs nyt mitä oikein vastasit. "Me emme sinun puolestasi etsi todisteita emmekä selittele mitään." Siis ketkä me? Oletteko "te" kenties järjestäytyneetkin jotenkin?

Ja sille alkuperäiselle kirjoittajalle: Tsemppiä! Kyllä täällä täytyy puolensa pitää kaikenlaisia puoskareita vastaan. Ei tulisi yleisesti ihmisen tuntoa omasta tilastaan ja asiantuntemusta sairaudestaan automaattisesti aliarvioida. Itseasiassa useinkin "potilas" itse, varsinkin kroonisen taudin ollessa kyseessä, tuntee sairautensa paljon paremmin kuin monikaan lääkäri.

Lue lisää

että täällä kuuluu myös sydän ääniä. Tämä nykyajan lääkärien maailma on mennyt niin kovaksi, että ihmistä ja hänen vaikeuksiaan ei enää kuunnella. Kaikilla lääkäreillä on niin kiire ja he katselevat vain tieteellisiä tutkimustuloksia ja sitä, että voiko jonkin aisian todistaa tieteellisesti. Minusta jollakin on hattu liian kireällä, jos alkaa lääkärin oppituolin takaa vaatia tavalliselta tallaajalta tieteellisiä todistuksia.

Lääkärikunta ei näköjään kestä kuulla itsestään esitettävää kritiikkiä. Sillä on varmaan niin huono itsetunto.

erez kirjoitti:

että täällä kuuluu myös sydän ääniä. Tämä nykyajan lääkärien maailma on mennyt niin kovaksi, että ihmistä ja hänen vaikeuksiaan ei enää kuunnella. Kaikilla lääkäreillä on niin kiire ja he katselevat vain tieteellisiä tutkimustuloksia ja sitä, että voiko jonkin aisian todistaa tieteellisesti. Minusta jollakin on hattu liian kireällä, jos alkaa lääkärin oppituolin takaa vaatia tavalliselta tallaajalta tieteellisiä todistuksia.

Lääkärikunta ei näköjään kestä kuulla itsestään esitettävää kritiikkiä. Sillä on varmaan niin huono itsetunto.

Lue lisää

...kirjoitellan sekä oikealla nimimerkillä että kertakäyttöisellä. Vastataan sitten omaa, kun ei virallisella kehdata mitä tahansa kirjotella.

todisteiden tivaaja kirjoitti:

...eivät kelpaa tiedepalstalla eikä koskaan misään tieteellisessä keskustelussa todisteeksi.

Ns. omakohtaiset kokemukset eivät todista yhtään mitään, sillä yksikään ihminen ei voi mitenkään tietää varmasti, mitä hänen elimistössään tapahtuu ja mikä ne tapahtumat aiheuttaa.

Otapa ensin selvää, miten tieteessä todistaminen tapahtuu ja mihin se voi perustua, ennen kuin tulet esittämään väitteitä tiedepalstalle. Sitä ennen siirry uskomushoitojen palstoille, sillä sitä ns. omakohtaiset kokemukset ovat (niillähän mm. homeopatiaakin "todistetaan").

Lue lisää

......erez-pelle vaivautunut sinule vastaamaan. Kertoo kovasti siitä tyypistä!

hehhehhee kirjoitti:

...kirjoitellan sekä oikealla nimimerkillä että kertakäyttöisellä. Vastataan sitten omaa, kun ei virallisella kehdata mitä tahansa kirjotella.

Taisi sultakin järki loppua..

hehhehhee kirjoitti:

...kirjoitellan sekä oikealla nimimerkillä että kertakäyttöisellä. Vastataan sitten omaa, kun ei virallisella kehdata mitä tahansa kirjotella.

18.10.2005MEDIKALISAATIO TEKEE MEISTÄ KAIKISTA SAIRAITA

Vaikka lääketiede on kiistattomasti parantanut ihmisten elämän laatua, sen asemalla yhteiskunnassamme on myös selvästi negatiivisia vaikutuksia. Yhä useampiin ongelmiimme tarjotaan vastaukseksi lääketieteellistä selitystä, hoitoa ja varsinkin lääkkeitä.

Yhä useampaa elämän ilmiötä, jota aikaisemmin on pidetty normaalina, kuten ujoutta, vanhenemista, väsymystä tai kaljuutta, on alettu tarkastella lääketieteen mittatikulla ja miettiä niille sopivaa lääketieteellistä hoitoa.Tätä normaalin elämän lääketieteellistymistä kutsutaan medikalisaatioksi.

TERVE, MENE LÄÄKÄRIIN!

Sanotaan, että terve on vain sellainen ihminen, jota ei ole tarpeeksi tutkittu. Medikalisaation etenemisen myötä lääkärissä käynnit, diagnostiset testit ja tutkimukset lisääntyvät. Hallitsemattomana medikalisaatio tekee meistä kaikista sairaita.- Tämä menee tätä menoa yhä huonompaan suuntaan. Mehän ei olla koskaan väestönä oltu niin terveitä kuin me tällä hetkellä olemme, mutta koskaan me ei olla oltu niin tyytymättömiä omaan terveydentilaamme eikä koskaan niin huolestuneita omasta terveydentilastamme kuin tällä hetkellä. Eli yhä raskaammalla kalustolla me hoidamme koko ajan terveempiä ja terveempiä ihmisiä, sanoo terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas Kuopion yliopistosta.

Olemme terveempiä kuin koskaan aikaisemmin, mutta sekä nykyisiä että tulevia sairauksiamme etsitään yhä innokkaammin. Ja mitä enemmän testataan, sitä todennäköisemmin jotakin poikkeavaakin löytyy.

JOKAINEN KUULUU JOHONKIN RISKIRYHMÄÄN

Medikalisaatio merkitsee lääketieteen laajentumista alueille, joita ei aikaisemmin ole pidetty lääketieteellisinä.Medikalisaatio näkyy kahtena kehityskulkuna. Toisaalta jo tiedostettuihin ongelmiin tarjotaan yhä useammin lääketieteellisiä ratkaisuja. Toisaalta jatkuvasti keksitään myös uusia ongelmia, joiden määritellään hoituvan lääketieteen keinoin.

- Valtaosassa sairauksista normaalin ja epänormaalin, terveen ja sairaan raja on täysin sopimuksenvarainen asia. Eikä minulle kyllä tule mieleen kovin montaa esimerkkiä siitä, että tätä rajaa pyrittäisiin nostamaan, vaan koko ajan terveemmistä ja terveemmistä ihmisistä ollaan tekemässä sairaita, Myllykangas sanoo.

Arkkiatri Risto Pelkonen on todennut, että "medikalisoituneessa maailmassa ihminen ei ole ainutlaatuinen persoona, jolla on sosiaalinen todellisuutensa, tarinansa ja tunteensa, vaan hän on pilkkoutunut geeneiksi ja molekyyleiksi ja joukoksi vaaratekijöitä. Jokainen kuuluu koko elämänsä ajan vauvasta vaariin johonkin riskiryhmään. Lapsuusvuodet lyhentävät jäljellä olevaa elinikää, nuoruus on vanhuutta ennakoiva oire ja vanhuus osa tautioppia".

SAIRAAT EIVÄT TARVITSE MAINONTAA, VAAN TERVEET

Terveydestä on tullut kauppatavaraa ja potilaista on tullut terveyshyödykkeitä kuluttavia asiakkaita. Mainonta luo tautitietoisuutta ja ihmisen tyytymättömyyttä itseensä ja saa unelmoimaan superterveydestä.- Pelkästään sairaiden hoitaminen ei riitä pyörittämään tätä terveysbisnestä ja silloin on pakko tukeutua terveisiin ihmisiin. Heistä pyritään tekemään sairaita tai ainakin huolestuneita omasta terveydestään tai sen menettämisestä. Tällainen terveysmainonta lisääntyy koko ajan ja minä pidän sitä erittäin epäeettisenä. Sairaat eivät tarvitse mainoksia, vaan terveet, Myllykangas toteaa.

Lääketiede kehittää koko ajan uusia menetelmiä sairauksien ennaltaehkäisyyn. Ehkäisy on tärkeää, mutta tutkijoiden mukaan tämä voi johtaa siihen, että koneellisesti määritellyt riskitekijät, kuten esimerkiksi veren korkea kolesteroli tai matala luuntiheys, automaattisesti muuttuvat sairauksiksi. Kuitenkin vain osalla näistä "riski-ihmisistä" heidän riskitekijänsä johtavat sairastumiseen.

- Yksi hyvä esimerkki on osteoporoosi, jonka yhteydessä korostetaan kovasti sitä, että jokaisen vaihdevuosi-ikäisen naisen pitäisi jatkuvasti käydä mittauttamassa luuntiheyttään. Kysehän on riskitekijästä, mutta siitä on väenväkisin tehty sairaus. On ihan toinen juttu, miten mittaustulos, olipa se sitten mitä tahansa, ennustaa murtumia.

TAUTIVAINU HERKISTYY-

Tavallaan annetaan ymmärtää, että terveys olisi ostettavissa ja halutaan mainoksilla ja lehdissä ja televisiossa esitettävillä jutuilla herättää tautitietoisuutta. On tietysti hyvä, että ihmisille kerrotaan näistä asioista, sairauksista ja terveysasioista, mutta varjopuolena siinä on se, että se vääjäämättä johtaa siihen, että ihmiset rupeavat katsomaan, onkohan minullakin näitä.

Terveystuotteiden myynti on herkkä alue, koska kyse on ihmisen tunteisiin voimakkaasti vaikuttavasta asiasta.Nyky-Suomessa yhä terveemmät syövät lääkkeitä yhä vähäisempiin vaivoihin ja sairauksiin tai niiden ennaltaehkäisyyn. Yhä useampiin ongelmiin tarjotaan vastaukseksi lääketieteellistä selitystä, hoitoa ja varsinkin lääkkeitä.

Medikalisaatiokriitikoiden mukaan tässä kääntyy jopa syy-seuraus-suhde väärinpäin: oireisiin tarjotaan lääkettä ja jos lääke tehoaa, ajatellaan, että kyseessä on sairaus, joka vaatii hoitoa.

YLLYKKEITÄ SAIRAUDELLE

Kohonneen verenpaineen hoito on Myllykankaan mukaan hyvä esimerkki medikalisaatiosta. Verenpaineen tutkimus on keskittynyt ruokavalion ja muiden elämäntapamuutosten sijaan lääkkeisiin.- Aikoinaan, kun Kela alkoi maksamaan erityiskorvauksia verenpainelääkkeistä, niitä sai reilut 40 000 ihmistä, ja silloin huippuasiantuntijat olivat sitä mieltä, että heitä ei koskaan tule olemaankaan enempää.

Nyt meillä on 500 000 tällaista verenpainepotilasta ja koko ajan haluttaisiin näitä rajoja vain laskea.Kelan korvattavien lääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet vauhdilla. Eniten lääkekustannuksia vauhdittivat kolesterolia laskevat statiinit, joiden käyttö on kasvanut enemmän kuin minkään muun lääkeryhmän.Kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä käytetään vähentämään sairastumisen riskiä.

Kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hyväksyttäviä arvoja on toistuvasti alennettu niin, että enemmistö terveistä ei enää mahdu niihin. Tämä lisää lääkehoidon piirissä olevien määrää.

OLEMATTOMAT SAIRAUDET HOITOON

Sairauden rajan liu'uttamista yhä lievempään suuntaan esiintyy erityisesti sellaisten ominaisuuksien kohdalla, jossa normaalin ja sairauden raja on pitkälti sopimuskysymys.- Rajanvetoon vaikuttaa myös se, että "sairauteen" on olemassa hoitoa, joka ei ole vahingollista - muuten kuin kukkarolle - ja josta "potilas" on valmis maksamaan. Niinpä iän myötä löystyvän yläluomen ihon vyöryminen koskettamaan ripsiä on jo monien plastiikkakirurgien mielestä sairaus, peräti kansantauti, vaikka alkujaan tilaa on pidetty normaalina vanhenemismuutoksena.- Vanhuus mielletään nykyisin sairaudeksi, todelliseksi kansantaudiksi.

Terveinkin vanhus voidaan vaivattomasti osoittaa sairaaksi, kunhan tehdään riittävästi diagnostisia testejä. Lääketiede näkee vanhuuden kurjana, tautien syömänä elämänvaiheena, jossa kuolema kolkuttaa jatkuvasti olkapäälle, Myllykangas kirjoittaa.Vanhuuden vaivaisuus pitäisi saada kitketyksi pois. Rohkeimmat mainoslauseet kysyvätkin: "Haluatko elää 120-vuotiaaksi?
Tiesitkö, että vanhuus on hoidettava sairaus?"

ONKO EI-LÄÄKETIEDETTÄ KOHTA OLLEENKAAN?

Lääketieteen nopea kehittyminen biologisine mahdollisuuksineen ja sen mukanaan tuomat keinot muokata ihmisruumista houkuttavat medikalisoimaan elämää mahdollisimman paljon.Lääketiede rynnii nyt geenitasolle. Myllykangas perää, että lääketieteen kehitykselle pitäisi luoda rajat, joista on käytävä eettistä keskustelua.- Tähän asti kuolema on ollut raja, mutta nyt varsinkin geeniteknologian gurut ovat puhuneet siitä, että kun geeniteknologia kehittyy, kuolemakin on voitettavissa, eli ihmiset oppivat sitten elämään ikuisesti.

- Nythän näitä geeniterapioita mainostetaan vain sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen, mutta sen jälkeen kun se tekniikka hallitaan, niin ilman muuta se tulee lisääntymään myös ei-lääketieteellisille alueille. Monet geeniguruthan jo avoimesti puhuvat siitä, että kohta ihmistä parannellaan, haluttiin sitä tai ei. Sitä pidetään vääjäämättömänä kehityskulkuna.

MEDIKALISAATIO TARVITSEE RAJOJA

Mutta mistä löytyisi rajoja medikalisaatiokehitykselle?

- Ensinnäkin lääkärien ja hoitajien koulutuksessa pitäisi puhua medikalisaatiosta, että ymmärrettäisiin, miten vakavasta ongelmasta on kysymys. Medikalisaatiohan johtaa siihen, että terveydenhuollon toimien vaikuttavuus koko ajan heikkenee ja ne rajalliset, niukat resurssit käytetään hukkaan, Myllykangas muistuttaa.

- Toinen keskeinen asia on se, että pitäisi turvautua vain riippumattomaan informaatioon. Nyt lääkäreiden jatko- ja täydennyskoulutus on lähes yksinomaan lääkefirmojen hoteissa, ja siitä pitäisi ehdottomasti luopua, koska se on selvää, että se informaatio, mitä sieltä tulee, ei missään nimessä ole objektiivista. Lääkefirmojen tarkoitus on vain myydä niin paljon lääkkeitä kuin mahdollista eikä siellä ollenkaan olla kiinnostuneita rationaalisesta lääkkeiden käytöstä.

LIIAN TERVETTÄ ELÄMÄÄ?

Epäeettinen mainonta muistuttaa terveysvaaroista, loihtii tautikammoa ja ihmisten tyytymättömyyttä itseensä, yrittää saada heidät kokemaan itsensä sairaiksi, tiedostamaan diagnoosin tarpeensa, unelmoimaan superterveydestä, nuoruudesta ja kauneudesta, jopa ikuisesta elämästä.Tiede lupaa varustaa ihmiset entistä paremmin, poistaa sairaudet ja kukistaa lopulta kuoleman.Mutta onko huippuunsa hiottu terveys sittenkään onnellisen elämän välttämätön edellytys?

Asiantuntija: MARKKU MYLLYKANGAS, terveyssosiologian dosentti, Kuopion yliopistoToimittaja: TIIA VÄRE

hehhehhee kirjoitti:

...kirjoitellan sekä oikealla nimimerkillä että kertakäyttöisellä. Vastataan sitten omaa, kun ei virallisella kehdata mitä tahansa kirjotella.

niinkuin tuon edellisen viestin kirjoittaja, et varmaan tiedä mitään borrelioosin diagnostiikasta:

BORRELIOOSIN DIAGNOSTIIKKA

Huom! Borrelioosin diagnostiikasta löytyy tarkempaa tietoa kotisivuiltamme (klikkaa ”Borrelioositestit”)

Borrelioosi on usein vaikeasti diagnosoitavissa ja/tai hoidettavissa varsinkin silloin, kun se todetaan esimerkiksi vasta vuosien kuluttua tartunnasta, kun potilaalla on lisäinfektioita tai kun sairaus on muuttunut krooniseksi. Diagnosointia vaikeuttaa myös se, että tauti voi ilmetä missä tahansa yksittäisessä, mutta myös useammassa elimessä samanaikaisesti. Tästä johtuen suurin osa varsinkin pidempään sairastaneista potilaista on joutunut ”lääkärikierteeseen” - potilas lähetetään erikoislääkäriltä toiselle ja kaikkien osapuolien kokonaiskuva sairaudesta hämärtyy. Borrelioosia sairastavien oireet voivat olla moninaisia. Borrelioosiin sairastuneet saavat useimmiten lukuisia erilaisia diagnooseja ennen kuin oireiden aiheuttaja löydetään, mutta myös sen jälkeen. Sairaus voi aiheuttaa mm. oireita, jotka ovat tyypillisiä seuraavissa sairauksissa: MS, ALS, Crohnin tauti, Parkinsonin tauti, LED, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä, ärtynyt paksusuoli, nivelreuma.

Harveyn ja Salvaton mukaan (2003) borrelioosin tunnistamista vaikeuttavar mm. seuraavat seikat: tartuntaa ei iole huomattu ajoissa, tauti ei aktivoidu heti tartuntahetkellä, tauti uusiutuu aika ajoin, spirokeetan eri muodot ja kyky selviytyä elimistön tuhoamisyrityksiltä tehokkaasti, oireiden monimuotoisuus, useiden taudinaiheuttajien samanaikainen tai myöhempi aktivoituminen immuunijärjestelmän heikentymisestä johtuen.

Borrelioosin diagnostiikka perustuu ensisijaisesti kliinisiin löydöksiin; ns. ”punkkianamneesiin”, oireisiin ja mahdollisen ihomuutoksen olemassaoloon. Diagnoosin tekeminen on joskus vaikeaa, sillä tällä hetkellä (2006) ei ole vielä käytössä täysin luotettavaa laboratoriodiagnostiikkaan perustuvaa tutkimusmenetelmää, jolla sairaus voidaan poissulkea. Yleisimmin käytössä oleva ELISA – testi (koko bakteerikanta) perustuu vasta-ainemäärityksiin, eikä se näin ollen kykene luotettavasti osoittamaan onko Bb bakteeri elimistössä vai ei. ELISA - testi ei ole myöskään riittävän herkkä. Tästä johtuen käytetään sen lisäksi Western Blot (WB, immunoblottaus) –tutkimusta (tutkii vasta-aineita bakteerin eri proteiineja kohtaan. Tulos ilmoitetaan painon mukaan; kD). Tämäkään testi ei kuitenkaan ole täysin luotettava. Joissakin tapauksissa ELISA saattaa olla negatiivinen, mutta Western Blot sen sijaan positiivinen. (Vasta-aineista IgMluokan vasta-aineet kohoavat yleensä sairauden alkuvaiheessa ja IgG myöhemmässä vaiheessa).

erez kirjoitti:

niinkuin tuon edellisen viestin kirjoittaja, et varmaan tiedä mitään borrelioosin diagnostiikasta:

BORRELIOOSIN DIAGNOSTIIKKA

Huom! Borrelioosin diagnostiikasta löytyy tarkempaa tietoa kotisivuiltamme (klikkaa ”Borrelioositestit”)

Borrelioosi on usein vaikeasti diagnosoitavissa ja/tai hoidettavissa varsinkin silloin, kun se todetaan esimerkiksi vasta vuosien kuluttua tartunnasta, kun potilaalla on lisäinfektioita tai kun sairaus on muuttunut krooniseksi. Diagnosointia vaikeuttaa myös se, että tauti voi ilmetä missä tahansa yksittäisessä, mutta myös useammassa elimessä samanaikaisesti. Tästä johtuen suurin osa varsinkin pidempään sairastaneista potilaista on joutunut ”lääkärikierteeseen” - potilas lähetetään erikoislääkäriltä toiselle ja kaikkien osapuolien kokonaiskuva sairaudesta hämärtyy. Borrelioosia sairastavien oireet voivat olla moninaisia. Borrelioosiin sairastuneet saavat useimmiten lukuisia erilaisia diagnooseja ennen kuin oireiden aiheuttaja löydetään, mutta myös sen jälkeen. Sairaus voi aiheuttaa mm. oireita, jotka ovat tyypillisiä seuraavissa sairauksissa: MS, ALS, Crohnin tauti, Parkinsonin tauti, LED, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä, ärtynyt paksusuoli, nivelreuma.

Harveyn ja Salvaton mukaan (2003) borrelioosin tunnistamista vaikeuttavar mm. seuraavat seikat: tartuntaa ei iole huomattu ajoissa, tauti ei aktivoidu heti tartuntahetkellä, tauti uusiutuu aika ajoin, spirokeetan eri muodot ja kyky selviytyä elimistön tuhoamisyrityksiltä tehokkaasti, oireiden monimuotoisuus, useiden taudinaiheuttajien samanaikainen tai myöhempi aktivoituminen immuunijärjestelmän heikentymisestä johtuen.

Borrelioosin diagnostiikka perustuu ensisijaisesti kliinisiin löydöksiin; ns. ”punkkianamneesiin”, oireisiin ja mahdollisen ihomuutoksen olemassaoloon. Diagnoosin tekeminen on joskus vaikeaa, sillä tällä hetkellä (2006) ei ole vielä käytössä täysin luotettavaa laboratoriodiagnostiikkaan perustuvaa tutkimusmenetelmää, jolla sairaus voidaan poissulkea. Yleisimmin käytössä oleva ELISA – testi (koko bakteerikanta) perustuu vasta-ainemäärityksiin, eikä se näin ollen kykene luotettavasti osoittamaan onko Bb bakteeri elimistössä vai ei. ELISA - testi ei ole myöskään riittävän herkkä. Tästä johtuen käytetään sen lisäksi Western Blot (WB, immunoblottaus) –tutkimusta (tutkii vasta-aineita bakteerin eri proteiineja kohtaan. Tulos ilmoitetaan painon mukaan; kD). Tämäkään testi ei kuitenkaan ole täysin luotettava. Joissakin tapauksissa ELISA saattaa olla negatiivinen, mutta Western Blot sen sijaan positiivinen. (Vasta-aineista IgMluokan vasta-aineet kohoavat yleensä sairauden alkuvaiheessa ja IgG myöhemmässä vaiheessa).

Lue lisää

Borrelioosi on aivan normaali sairaus ja tiedän parikin tuttua veneilijää jotka ovat tämän sairauden saaneet ja eivätkä ole päässeet eroon antibiooteilla. En ymmärrä mikä mättää hoidossa ja miksi mitkään tahot eivät tutki sairautta ja etsi hoitoa/rokotetta. Pitääkö jonkin poliitikon tai proffan sairastua vakavasti ennen kuin tulee vauhtia tuohon tutkimustyöhön.

Lääkärit voisivat pistää itsensä koekaniineiksi kuin kerran ei ole mitään sairautta/riskiä ja katsoa kun muutama punkki syö itseään pari vuorokautta. Jos ei tule iho-oireita niin ei anneta antibioottia ja sitten kun tulee keskushermosto-oireita kuukausien päästä niin miltä tuntuu kun annetaan lämmintä kättä ja toivotetaan hyvää jatkoa ilman hoitoa!! Näin olen kuullut että sairautta hoidetaan.