tiiän millanen haluan olla, mitä asioita haluan toteuttaa jne. mutta en kuitenkaan uskalla olla se haluamani henkilö. oon siis varsin passiivinen enkä uskalla tehdä mitään. mä haluaisin olla vaan reilusti oma itseni enkä välittää, mitä mieltä toiset on musta. haluaisin pukeutua omalla tavallani, haluaisin ilmaista mielipiteeni niin kuin asiat näen, haluaisin pitää asioista, joista oikeasti pidän. nykyään vain myötäilen toisten sanomisia.
no ok, ehkä vähän liioittelin. kyllähän mä osaksi toteutan itseäni, mutta en kuitenkaan tarpeeksi. ja mulla on koko aika kauhea pelko päällä, mitä ihmiset musta ajattelee. jos joku sanoo musta jotain pahaa (tai ei välttämättä just musta, mutta jostain, mikä kuitenkin liittyy muhun), niin heti alan ajattelemaan, että pitäisköhän mun jotenkin muuttua, vaikka en halua. sisimmässäni tiedän, että haluan olla juuri tämä henkilö ja pitää aidosti niistä asioista, joista pidän, mutta silti tunnen kamalan takapakin, jos en tule hyväksytyksi.
voi luoja, oon varmaan ihan sairas ihminen. jotenkin sairaalloisesti yritin miellyttää kaikkia, mutta tosiasissa en miellytä ketään, kun en uskalla olla oma itseni.
(ps. ihailen kaikkia, jotka uskaltaa olla omia itsejään.
pps. en tiedä, miten tuo sana oikeasti taipuu. :D)
no ok, ehkä vähän liioittelin. kyllähän mä osaksi toteutan itseäni, mutta en kuitenkaan tarpeeksi. ja mulla on koko aika kauhea pelko päällä, mitä ihmiset musta ajattelee. jos joku sanoo musta jotain pahaa (tai ei välttämättä just musta, mutta jostain, mikä kuitenkin liittyy muhun), niin heti alan ajattelemaan, että pitäisköhän mun jotenkin muuttua, vaikka en halua. sisimmässäni tiedän, että haluan olla juuri tämä henkilö ja pitää aidosti niistä asioista, joista pidän, mutta silti tunnen kamalan takapakin, jos en tule hyväksytyksi.
voi luoja, oon varmaan ihan sairas ihminen. jotenkin sairaalloisesti yritin miellyttää kaikkia, mutta tosiasissa en miellytä ketään, kun en uskalla olla oma itseni.
(ps. ihailen kaikkia, jotka uskaltaa olla omia itsejään.
pps. en tiedä, miten tuo sana oikeasti taipuu. :D)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se, että et (muka) uskalla oma itsesi, ON osa sinua itseäsi. Se ujoutesi, pelkuruutesi tai mitä se nyt onkaan on juuri ominta itseäsi, ja on vaarallista yrittääkään muuttaa itseään. Eikä se auta.
Olet arvokas ja ainutlaatuinen juuri sellaisena kuin nyt olet.
Kyllä mää tiiän, miltä susta tuntuu. :) Itellä oli ja on tuo sama "ongelmana". Ehkä se on kaikilla, enemmän tai vähemmän.
Ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia, edes yhtä rohkeita. Tuon tajuamalla ja oppimalla arvostamaan itseään juuri sellaisena kuin on, sitä rohkeutta saa kuin itsestään. Mutta siinä vaiheessa sitä rohkeutta ei enää pidäkään tärkeänä, vaan on oppinut elämään eteenpäin.
Kuulostaa sanahelinältä, mutta sitä totuus yleensä onkin.
Niih, Ritarin viestissä oli kyllä faktaa..
Katsos kun "tiiät millanen haluat olla" ja "oma itsesi" ei välttämättä ole sama asia.
Ja mulle tuli tosta viestistäs mieleen toinenkin ristiriita.. Ensin kerrot, että haluaisit olla oma itsesi ja tyydyt nykyään vain myötäilemään toisia.. Ja sitten toisessa kappaleessa kerrot tietäväsi sisimmässäsi, että haluat olla juuri tämä henkilö, ja siitä sai käsityksen, että olet nyt tyytyväinen itseesi.. Mitäs tämä meinaa? :D
Tiedän kyllä mitä ajat takaa kun itsestäni tuntuu usein samalta, mutta jäi vaan ihmettyyämään noi.. ;)
Joo ehkä viilasin vähän pilkkua ja taisin nyt selittää vähän epäselvästi mitä nyt ajan takaa..
Kuulosti ihan minulta, ja varmasti monelta muultakin. Eiköhän jokaisella kumminkin ole se "ihanne-minä" joka haluais olla mutta se nyt ei kovinkaan usein oo niin realistinen että siihen pääsis ikinä.
Mutta tosiaan, tuo kaikkien miellyttämishalu ja pelko siitä, mitä muut itsestä ajattelee voi olla melkonen ongelma :/ Mulla on kestäny vuosia että oon voinu alkaa olemaan vähän enemmän rohkeempi jne, ehkä se on jollain tavalla aikuistumistakin...eiköhän se siitä lähde että yrität vaan muuttaa ajattelutapaas pikkuhiljaa ja semmosta (:
joo, emmäkää uskalla/kehtaa olla oma itteni, joten yleensä olen naapurin jorma! xD
HAA HAA HAAHAAA JA VIELÄ HAAA :D... ei kyl tuon äskeisen comman juttu ollu kovin kummoinen... naapurin jorma? tuut sä tänne pitää vitsikerhoo vai puhumaa muute vaa paskaa??
sentää jotkut osaa antaa järkevää tietoo ja auttaa toisia et ei kaikki oo tommoii vitsiveikkoja;D
mun mielestä sä oot jo oma ittes...turhaa ajattelet sitä mitä muut ajattelevat susta, olet vain se mikä ite haluat, teet sitä mikä itestäs tuntuu parhaalta ja kaikki mistä ite tykkäät... ku tuskin kellekkään kukaan poika/tyttöystävää ehtii, ite sekin pitää tehä eli ite pitää pitää huoli itestää eikä toisten ulkonäöstä tai käyttäytymisestä... kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet eli ole se mikä olet, eläkä se mitä muut haluavat sinun olevan.
Tiedän miltä tuntuu kun miettii aina, että mitä muut ajattelee minusta ja koko aika yrittää saada sitä hyväksyntää heiltä. Se on ajoittain stressaavaa, koska kaikkiahan ei voi miellyttää.
Minulla on auttanut niin yksinkertaisesti se, että olen alkanut ajatella olevani se tyttö joka ei välitä muiden mielipiteistä ja vaikka aluksi voi tuntua hassulta alkaa ajatella näin, mutta pikku hiljaa sitä oikeesti alkaa tuntemaan niin ja tuskin muistaakaan enää, et miltä tuntuu se muiden alituinen miellyttäminen.
Ja sun ei kannata missään nimessä ainakaan alkaa ruokkia tätä miellyttämisen halua esim. koko aika shoppailulla et varmast kelpaisit muille tms. Kaikki lähtee sisältä.