Mistä johtuu

PILP:n mollaus???

Paljastan heti alkuun itseni. Olen asunut vuoden verran omakotitalossa, jossa on NILAN VP18C Poistoilmalämpöpumppu. Meillä ei ole vesikiertoista systeemiä, vaan suora sähkölämmitys tuon Nilanin jatkeena. En ole Nilan kauppias, enkä kyseiseen laitteeseen ole niin rakastunut, että haluaisin sen erinomaisuuksista käydä täällä huutelemassa. Se on kompromissi siinä missä on kaikki kompromissit. Se tuli yli 10.000 euroa edullisemmaksi kuin MLP, porakaivo ja vesikiertoinen lämmitys. Minulla ei ollut tuota ylimääräistä 10.000 euroa (jopa 15.000 e?) laittaa lämmitysjärjestelmään, joten valitsin sähkölämmityksen, kuten ikävän moni köyhä tekee tänä päivänä. Varmasti pääsisin pienempään sähkön kokonaiskulutukseen MLP:llä, mutta kuten sanottua, ei rakennusvaiheessa ollut varaa.

Ensimmäinen valintani oli siis sähkölämmitys ja siis sekin puhtaasti rakennuskustannusten pohjalta tehtynä. Olin ajatellut laittaa sille kaveriksi ILP:n, mutta sitten aloin kiinnostua tästä Nilanista. Eihän se mikään ihmeiden tekijä ole, mutta en ymmärrä miksi tällä palstalla kaikki on sitä niin kilpaa haukkumassa. Tai siis kaikkia PILP:ja ollaan haukkumassa? Kai nyt tollokin tajuaa, että PILP ei ole mikään päälämmitysjärjestelmä. Sähköähän se tarvitsee muodossa tai toisessa kaverikseen. Kummoinen IV-konekaan se ei ole, koska LTO:n toiminta vaatii kompuran päällä olemista.

Mutta apulämmönlähteenä ja lämpimän käyttöveden tekijänä se on ihan mainio peli. Sillä sähkönkulutuksella, jonka normaali LVV ottaisi, tekee Nilan kaiken lämpimän veden, ilmanvaihdon, viilennyksen ja myös välikeleillä jonkin verran lämmittää kämppää. Miksi se on sitten huono?

Kaikenmaailman viisaat käy tänne laittamassa erilaisia matemaattisia malleja siitä miten paljon on mahdollista ottaa sisäilmasta lämpöä talteen ja miten se PILP on aina vastuksilla, kun ei siitä sisäilmasta saa talteen riittävästi lämpöä jne.

Itse perustan matematiikkani sille, miten paljon se mylly syö sähköä ja miten paljon hyötyä elämiseen saa sillä sähkömäärällä. Vähän sama kuin plasmatelevision hankinta. Syöhän se perkeleesti enemmän sähköä kuin se vanha 21" Salora, mutta on siinä upea kuvakin.

103

9487

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 410P

      Pitäisi saada vielä ennen lämmityskautta tuo PILPpi paikoilleen ja käymään. Reilun vuoden kuluttua on sitten itse hankittua faktaakin tiedossa - enkä aio valehdella itselleni.

      • PILP

        Nokinen naama on pientä verrattuna siihen nautintoon kun huomaa että PILPin sähkövastus ei enää hehkukaan punaisena!

    • siitä että

      ei olla koskaa edes nähty moista laitetta ja vielä samalla unohdetaan, että vuodessa on 12kk jolloin tarvitaan minimissään lämmintä vettä 9kk jolloin tarvitaan ainakin jonkin verran lämmitystä ja etelä suomessa ehkä neljästä kuuteen viikkoa vuodessa aikaa, jolloin PILP on vain LTO.

      Ei sillä suuria summia säästä, eikä se muutenkaan ihmeitä tee, mutta toisaalta se vie hyvin vähän tilaa ja kuivattaa sisäilmaa kesällä samalla hieman myös viilentäen.


      Meillä on 550m3 talo ja viimeisen 12kk aikana on veden ja rakennuksen lämmitykseen mennyt 9506KWh.

      Tämä talo on toki keskivertoa paremmin eristetty, joten maalis-huhtikuusta aina lokakuun puoleen väliin tuloilma riittää lämmittämään koko talon pl. kylppärin jossa on kaapelit lattiassa.

      Ilmaisista puista ei ole apua, kun ei ole takkaa missä niitä polttaisi.

    • Seuraillut

      Samaa seikkaa ja todennut että pahimmat pilpin mollaajat ovat niitä jotka eivät tunne pilppiä ja sen ominaisuuksia ollenkaan. Itselläni pilppi on on ollut jo 23 vuotta ja 7 lapsisen perheen isänä tiedän nämä asumisen tarpeet. Sen lisäksi että pilppi on sekä lämmittänyt veden, huolehtinut ilman vaihdon ja lämmittänyt kotiamme, myös luonut asumisviihtyvyyttä muutoinkin. Etenkin nuorten mieleen on toi ilman viilennin tässä Nilanissa OK . Eka pilppi oli muuten CTC Master 102.

    • Samaa ihmetellyt

      Eipä tässä ole oikeastaan voinut kuin nauraa nuille PILPin haukkujille. Aina kun joku kerkeää kehumaan, miten OMA asumisviihtyvyys on parantunut, sähkön kulutus pienentynyt jne. niin eiköhän joku "PILP-asiantuntija" tyrmää nuo kaikki heti alkuunsa ja sano että huijaa itseään jne. Ei ole kanttia uskoa siihen että joillakin siitä voi OIKEASTI olla hyötyä ja että on aivan mainio peli.
      Vai liekkö sitten niin kateellisia siitä, että toisilla asiat on hyvin ja että ovat tyytyväisiä? Itse ainakin olen monissa muissakin asioissa huomannut, että jos jollekin naapurille tai kaverille jotain omaa kehut, niin heti ollaan etsimässä siitä vikoja ja niitä huonoja puolia. Kait se oma mieli sitten sillä paranee, en tiedä. Osa taas perustanee väitteensä vuosien taakse, jolloin saattoi itsellä vastaava laite olla mutta silloin ei sitten ehkä ollutkaan siihen niin tyytväinen. Ja siitä ajastahan tekniikka ei heidän mielestään tietenkään ole voinut kehittyä.

      Mutta hyvät naurut näiltä palstoilta saa, kiitos siitä näille "asiantuntijoille". Toki paljon on asiallisiakin vastauksia ja juttuja, joten toinen ja vielä isompi kiitos heille.

      Annetaan kaikkien pilppien, iltojen ja jopa alpojenkin kukkia, jopa naapurin Virtasen Alponkin... :))))

      • plasebovaikutus

        on erittäin tärkeä oman mielenterveyden kannalta. Täytyyhän se jotenkin pystyä itselleen ja palstalaisille todistamaan että kallis PILP investointi oli kannattava :-) Ei kai kukaan voi myöntää että markkinamies vei voiton ja rahat?

        On täällä sentään ollut muutama tottapuhuvakin! Eli totuushan on se, että kaapelit lattiassa hyvä LTO ja LVV päästään samaan kulutukseen samankokoisessa talossa kuin mitä PILPin kanssa. Jos lisänä on vielä ILP, niin mennään jo alle. Niin ja invstointikustannukset oli huomattavasti pienemmät :-)

        Kysymys: kumpi viilentää tehokkaammin PILP vai ihan karvalakki ILP?

      • ei taatusti ole halvempi ra...
        plasebovaikutus kirjoitti:

        on erittäin tärkeä oman mielenterveyden kannalta. Täytyyhän se jotenkin pystyä itselleen ja palstalaisille todistamaan että kallis PILP investointi oli kannattava :-) Ei kai kukaan voi myöntää että markkinamies vei voiton ja rahat?

        On täällä sentään ollut muutama tottapuhuvakin! Eli totuushan on se, että kaapelit lattiassa hyvä LTO ja LVV päästään samaan kulutukseen samankokoisessa talossa kuin mitä PILPin kanssa. Jos lisänä on vielä ILP, niin mennään jo alle. Niin ja invstointikustannukset oli huomattavasti pienemmät :-)

        Kysymys: kumpi viilentää tehokkaammin PILP vai ihan karvalakki ILP?

        kuin pilppikään, toimivuus vaan pilpissä varmempaa ja helpompaa maallikollekin. Ne muutaman tonnin peltiboxit joita LTO;ksi kutsutaan, ovat täysin hyödyttömiä ja tehottomia - niiden hurraamisessa kyse on varsinaisesta itsepetoksesta. Mutta jokainen tyylillään, itse en luopuisi pilpistäni ;)

      • hyöty riippuu
        plasebovaikutus kirjoitti:

        on erittäin tärkeä oman mielenterveyden kannalta. Täytyyhän se jotenkin pystyä itselleen ja palstalaisille todistamaan että kallis PILP investointi oli kannattava :-) Ei kai kukaan voi myöntää että markkinamies vei voiton ja rahat?

        On täällä sentään ollut muutama tottapuhuvakin! Eli totuushan on se, että kaapelit lattiassa hyvä LTO ja LVV päästään samaan kulutukseen samankokoisessa talossa kuin mitä PILPin kanssa. Jos lisänä on vielä ILP, niin mennään jo alle. Niin ja invstointikustannukset oli huomattavasti pienemmät :-)

        Kysymys: kumpi viilentää tehokkaammin PILP vai ihan karvalakki ILP?

        ja roikkuu rakennuksesta, eli tyypillisesti säästöt ovat 10-15%. Ilma-Vesi pumpulla sitten jo oikeasti säästääkiun, koska siinä ei ole tuota ILP:n paikallisuus ongelmaa. PILP jakaa lämpöä koko taloon, eikä pistemäisesti.

        PILP:n ei tarvita ulkoyksikköä.

        ILP viilentää vain paikallisesti, mutta teho on suurempi kuin PILP:ssä.

        Hyvään LTO koneeseen verrattuna (poistoilmasta laskettu hyötysuhde 65% vs. mainosmiehen "jopa 85%) PILP voi säästää eteläisen suomen noin 4000 lämmitystarveluvun vyöhykkellä noin 3000-3500KWh/a jos poistoilman määrä on 60l/s. Kesäainkana saadaan sitten vielä hieman tuon päälle, mutta alle 5MWh/a:ssa kuitenkin ollaan.

    • mollaajia ole

      kovin montaa. Kirjoitusasusta päätellen kaksi tai kolme. Yksi näistä kärsii mielenterveys ongelmasta, vaikka ei sitä uskalla itselleen myötääkään. Tiedä häntä mikä se oikea hätä silläkin kaverilla lienee.

      TM rakennusmaailmassa tulee syksyllä artikkeli tämän topikin varsinaisesta aiheesta.

      • voi ei...

        "TM rakennusmaailmassa tulee syksyllä artikkeli tämän topikin varsinaisesta aiheesta." saammeko nähdä samaa pelleilyä kuin ILP-testissä ja IV-koneiden testissä.

        Harmittaa kun RM:llä olisi ollut kaikki "eväät" muodostua asialehdeksi.

        Kari

      • hätäile
        voi ei... kirjoitti:

        "TM rakennusmaailmassa tulee syksyllä artikkeli tämän topikin varsinaisesta aiheesta." saammeko nähdä samaa pelleilyä kuin ILP-testissä ja IV-koneiden testissä.

        Harmittaa kun RM:llä olisi ollut kaikki "eväät" muodostua asialehdeksi.

        Kari

        tähän asti sitä ei ole päässyt kehumaan, mutta tuo PILP juttu lienee VTT:n oikeassa talossa tekemiin mittauksiin perustuva....tai sitten ei.

    • pilpistä

      Kun PILP:n omistajilla ei ole pienintäkään hajua edes fysiikan alkeista (muutoinhan se PILP olisi jäänyt ostamatta)

      Väännetään rautalangasta:

      Kun talossa on ilmanvaihto ja sisälämpötila on 22 astetta niin PILP ottaa poistettavasta jäteilmasta lämpöä talteen. Kun tätä ilmaa poistetaan esimerkiksi 50 litraa sekunnissa niin jostakin sitä ilmaa tulee taloon tilalle.

      Toivottavasti olette vielä kärryillä?

      Tämä korvausilma/tuloilma tai miksi sitä kukin haluaa kutsua tulee joko tuloilmakanavista, räppänöistä tai seinän rakosista, mutta jostakin sitä tulee.

      Tämä tuloilma pitää lämmittää jollakin ilveellä sisäilman lämpöiseksi, koska muutoin kämppä kylmenee.

      PILP:llä tämä tuloilman lämmitysprosessi ei ole kovin energiatehokas, koska PILP:ssä hyrrää 500W:n kompressori, 200 W:n puhaltimet.
      Hyvässä DC-ilmanvaihtokoneessa vain tuo alle 200W:n puhaltimet (50 litraa/s).

      Jokainen ymmärtää että on tehokkaampaa ottaa 80% lämpöä talteen alle 200W:n teholla, kuin vähän enemmän 700W:n teholla.

      Talossa kaikki sähkö maksaa saman verran, eli kWh jonka kulutat lämpimän käyttöveden lämmitykseen on yhtä edullinen kuin kWh, jonka kulutat sähköpatterin lämmittämiseen.

      Ei saisi PILP:kään tapauksessa tuijottaa "halpaan" käyttöveden tekoon kesällä, jos etu otetaan korkojen kanssa pois pakkasilla. Pitäisi tuijottaa vuosihyötysuhteeseen ja kokonaiskulutukseen vs. investointikustannukset.

      Kun Saksassa myydään 300 litran varaajalla varustettua PILPiä 1600 euron pintaan niin mitä ne Suomessa maksaa? PILP ei kuitenkaan ole periaatteesa muuta kuin seuraavista osista koottu: iv-kone ilp lämminvesivaraaja. Miksi se sitten maksaa yksiin kuoriin laitettuna Suomessa niin hemmetisti? Siksi että hölmöt ihmiset niitä ostaa. Oikea Nilaninkin hinta liikkuu jossakin 2500 euron tienoilla, jolloin se olisi osiensa ja suorituskykynsä puolesta passeli.

      Minusta on kauheaa että joku maksaa PILP:stä 5000 euron summia, kun halvemmalla saa energiatehokkaamman ja toimivamman järjestelmän.

      Kaikenlainen iv-kanaviston kautta tapahtuva jäähdyttäminen pitäisi lailla kieltää (maakylmä, PILP yms.). Pienikin fuskaus eristämisessä ja aikapommi alkaa tikittämään.

      Näin minä olen tämän PILP asian ymmärtänyt.

      Mitä tulee hintojen vertaamiseen maalämpöön...niin kannattaa pysytyllä hintakehityksessä viivalla. Hinnat ovat tulleet (kiitos Niben) jyrkässä syöksyssä alas. Muut seuraavat kohta...nyt tarkkana.

      Kari

      • sanoa

        että:

        "Kaikenmaailman viisaat käy tänne laittamassa erilaisia matemaattisia malleja siitä miten paljon on mahdollista ottaa sisäilmasta lämpöä talteen ja miten se PILP on aina vastuksilla, kun ei siitä sisäilmasta saa talteen riittävästi lämpöä jne."

        Parahin Kari...

        Asia on niin ettei meitä PILP:n omistajia voisi oikeasti vähempää kiinnostaa se paljonko sitä ilmaa kulkee ja mihin suuntaan. Meitä kiinnostaa se että se kone vie sähköä vähän ja tuottaa paljon hyötyä sillä sähkömäärällä.

        Lisäksi kannattaisi mennä vaikka edes kansakouluun opiskelemaan sitä miten tehokasta tai tehotonta on sen tuloilman lämmittäminen. Katsos kun se IV-kone lämmittää sen tuloilman juurikin sinne tasolle, että ilma ei tunnu epämiellyttävältä, kun se tulee kanavista. No siihen toki riittää ihan mainiosti se 200 W. Toki kovemmilla pakkasilla se tuloilma on joko pois päältä taii ohopsista, päällä räpsähtää joku esilämmityspatteri tai joku sellainen härdelli? No PILP:n 700 W teholla sitä ilmaa lämmitetään niin, että tuloilma oikeasti lämmittää jo asuntoakin ja aina myös lämmittää vettä.

        On siis täysin järjetöntä vertailla IV-koneen 200 W:n kulutusta ja PILP:n 700 W:n kulutusta, kun ne tekee aivan eri asioita. Vähän sama kun sanoisi että kyllä 4 Kw:n Harvian kiuas on paljon parempi kuin 9 kW:n Harvian kiuas, kun se kuluttaa yli puolet vähemmän sähköä.

      • tutkinto fysiikasta

        mutta silti talossa on PILP.

        Sinulla menee nyt ajtukset pikkasen sivuraiteelle.

        Talvella PILP pl. CT50 ja 65 ovat toki vain LTO koneita. Mutta sellaista talvea on 60 asteen ympäristössä vain muutama viikko. Mainitset oikein että vuosihyötysuhde on se joka ratkaisee, mutta jo seuraavassa lauseessa olet unohtanut mitä juuri kirjoitit.
        Sinun pitää verrata jäteilman kautta hukattavaa tehoa. Kun -1.5 asteen pakkasella Pingviini puhaltaa ulos 7 asteista ja PILP 2 asteista ilmaa 70l/s niin sinulle jää hyödyksi se viiden asteen erotus. Toki molemmissa tarvitaa lisälämpö jo tuossa kelilssä.

        Talven kylmin kuukausi on yleensä helmikuu jolloin keskilämpötila on noin -4. Nyt se hyvä LTO Pigviini laittaa ulos keskimäärin noin 5 asteista ilmaa, mutta se PILP ulostaakin keskimäärin noin 1 asteista ilmaa tai Nilan jopa -1 asteista CT jopa -15 asteista. Otetaan lisää mittaus pisteitä ja pian huomaat, että vuosihyötysuhde on aktiivikoneissa selkeästi paras.

        Saksassa on halpaa, mutta suomessa et saa kuin alkaen hinnat LTO:n tuolla rahalla. Sinulla on nämä vertailukohdat näemmä pahemman kerran hakusessa tai hakemalla haettuja. Viessmannin pumput muuten näyttää maksavan sakuissa 5-7k€, joten taisit vetää nuo saksan hinnatkin ihan stetsonista.

        Maalämpöpumppu ei tosiaan maksa kuin sen 4-8k€, siihen päälle asennukset, putket, kiertopumput, litkut, porakaivo asennus, säädöt, sähköistykset, lto ja pienlaskutuslisä, niin avot hinnan eroa tuliki mukavat 7-10k€.

        Eteläsuomessa IVLP lienee kohta ostamisen arvoinen , mutta MLP vaatii joko haaskaavan talon tai sen kaverin kaverin, joka pöllii osat ja asentaa halvalla.


        Sinua lainatakseni, "jokainen ymmärtää"...pieniä yksityiskohtia, mutta kokonaisuuksien hallinta on näköjään jo paljon vaikeampaa.

        Ja että kanaviston kautta viilentäminenkin pitäisi oikein kieltää. Taitaa olla omassa talossa liian kuumat oltavat? IV puolen ilmamäärillä ei kovin tehokasta viilennystä saa, ellei sitten pakasta ilmaa oikein kunnolla, mutta taas kerran suomen ilmastossa pärjää tuollakin jo ihan hyvin. Jos omakotitaloon 130-140m2 saadaan IV:n kautta 1.4-1.7kW viilennystä, niin kondenssi ongelmia ei vielä ole tiedossa, mutta asunto pysyy jo miellyttävänä sisäilmastoltaan, eli 28 asteen piikit saadaan pois.

      • Samaa ihmetellyt
        tutkinto fysiikasta kirjoitti:

        mutta silti talossa on PILP.

        Sinulla menee nyt ajtukset pikkasen sivuraiteelle.

        Talvella PILP pl. CT50 ja 65 ovat toki vain LTO koneita. Mutta sellaista talvea on 60 asteen ympäristössä vain muutama viikko. Mainitset oikein että vuosihyötysuhde on se joka ratkaisee, mutta jo seuraavassa lauseessa olet unohtanut mitä juuri kirjoitit.
        Sinun pitää verrata jäteilman kautta hukattavaa tehoa. Kun -1.5 asteen pakkasella Pingviini puhaltaa ulos 7 asteista ja PILP 2 asteista ilmaa 70l/s niin sinulle jää hyödyksi se viiden asteen erotus. Toki molemmissa tarvitaa lisälämpö jo tuossa kelilssä.

        Talven kylmin kuukausi on yleensä helmikuu jolloin keskilämpötila on noin -4. Nyt se hyvä LTO Pigviini laittaa ulos keskimäärin noin 5 asteista ilmaa, mutta se PILP ulostaakin keskimäärin noin 1 asteista ilmaa tai Nilan jopa -1 asteista CT jopa -15 asteista. Otetaan lisää mittaus pisteitä ja pian huomaat, että vuosihyötysuhde on aktiivikoneissa selkeästi paras.

        Saksassa on halpaa, mutta suomessa et saa kuin alkaen hinnat LTO:n tuolla rahalla. Sinulla on nämä vertailukohdat näemmä pahemman kerran hakusessa tai hakemalla haettuja. Viessmannin pumput muuten näyttää maksavan sakuissa 5-7k€, joten taisit vetää nuo saksan hinnatkin ihan stetsonista.

        Maalämpöpumppu ei tosiaan maksa kuin sen 4-8k€, siihen päälle asennukset, putket, kiertopumput, litkut, porakaivo asennus, säädöt, sähköistykset, lto ja pienlaskutuslisä, niin avot hinnan eroa tuliki mukavat 7-10k€.

        Eteläsuomessa IVLP lienee kohta ostamisen arvoinen , mutta MLP vaatii joko haaskaavan talon tai sen kaverin kaverin, joka pöllii osat ja asentaa halvalla.


        Sinua lainatakseni, "jokainen ymmärtää"...pieniä yksityiskohtia, mutta kokonaisuuksien hallinta on näköjään jo paljon vaikeampaa.

        Ja että kanaviston kautta viilentäminenkin pitäisi oikein kieltää. Taitaa olla omassa talossa liian kuumat oltavat? IV puolen ilmamäärillä ei kovin tehokasta viilennystä saa, ellei sitten pakasta ilmaa oikein kunnolla, mutta taas kerran suomen ilmastossa pärjää tuollakin jo ihan hyvin. Jos omakotitaloon 130-140m2 saadaan IV:n kautta 1.4-1.7kW viilennystä, niin kondenssi ongelmia ei vielä ole tiedossa, mutta asunto pysyy jo miellyttävänä sisäilmastoltaan, eli 28 asteen piikit saadaan pois.

        Kuten aiemmassa viestissä kirjoitin:

        "Mutta hyvät naurut näiltä palstoilta saa, kiitos siitä näille "asiantuntijoille". Toki paljon on asiallisiakin vastauksia ja juttuja, joten toinen ja vielä isompi kiitos heille."

        Näin jälleen. Ketään mollaamatta mutta kuitenkin...hyvin lähti taas aamu käyntiin, kun näitä väittelyitä lukee.

        Viestiketjun aihehan oli, että mistä johtuu PILPin mollaaminen, ja nyt taas päästiin tähän samaan, jossa kaikenmaailman fysiikan ihmelapset esittävät omia teorioitaan siitä, miten se ilma holovaa ulos ja sissään, lämpenee ja kylmenee, lämmittää ja jäähyttää. No ei siinä, tätähän tämä palsta on täynnä ja suu virneessähän näitä on hauska lukea. :)

      • esitteli
        Samaa ihmetellyt kirjoitti:

        Kuten aiemmassa viestissä kirjoitin:

        "Mutta hyvät naurut näiltä palstoilta saa, kiitos siitä näille "asiantuntijoille". Toki paljon on asiallisiakin vastauksia ja juttuja, joten toinen ja vielä isompi kiitos heille."

        Näin jälleen. Ketään mollaamatta mutta kuitenkin...hyvin lähti taas aamu käyntiin, kun näitä väittelyitä lukee.

        Viestiketjun aihehan oli, että mistä johtuu PILPin mollaaminen, ja nyt taas päästiin tähän samaan, jossa kaikenmaailman fysiikan ihmelapset esittävät omia teorioitaan siitä, miten se ilma holovaa ulos ja sissään, lämpenee ja kylmenee, lämmittää ja jäähyttää. No ei siinä, tätähän tämä palsta on täynnä ja suu virneessähän näitä on hauska lukea. :)

        hienoja ja kaunopuheisia markkinamiehen teorioita :-)

        Mistähan sitten johtuu se FAKTA, että silti normaali suorasähkötalossa hyvän LTO:n kanssa päästään samaan vuosikulutukseen???

        Olisko asia niin, että sähkömittareissa on PILP tunnistin ja ne näyttävät PILP taloissa tuplakulutusta?

        Mitään muuta selistystä tuskin on olemassa, kun puheiden perusteella PILPin pitäisi säästää niin maan mahdottomasti?!

      • taisi olla kirjekurssi
        tutkinto fysiikasta kirjoitti:

        mutta silti talossa on PILP.

        Sinulla menee nyt ajtukset pikkasen sivuraiteelle.

        Talvella PILP pl. CT50 ja 65 ovat toki vain LTO koneita. Mutta sellaista talvea on 60 asteen ympäristössä vain muutama viikko. Mainitset oikein että vuosihyötysuhde on se joka ratkaisee, mutta jo seuraavassa lauseessa olet unohtanut mitä juuri kirjoitit.
        Sinun pitää verrata jäteilman kautta hukattavaa tehoa. Kun -1.5 asteen pakkasella Pingviini puhaltaa ulos 7 asteista ja PILP 2 asteista ilmaa 70l/s niin sinulle jää hyödyksi se viiden asteen erotus. Toki molemmissa tarvitaa lisälämpö jo tuossa kelilssä.

        Talven kylmin kuukausi on yleensä helmikuu jolloin keskilämpötila on noin -4. Nyt se hyvä LTO Pigviini laittaa ulos keskimäärin noin 5 asteista ilmaa, mutta se PILP ulostaakin keskimäärin noin 1 asteista ilmaa tai Nilan jopa -1 asteista CT jopa -15 asteista. Otetaan lisää mittaus pisteitä ja pian huomaat, että vuosihyötysuhde on aktiivikoneissa selkeästi paras.

        Saksassa on halpaa, mutta suomessa et saa kuin alkaen hinnat LTO:n tuolla rahalla. Sinulla on nämä vertailukohdat näemmä pahemman kerran hakusessa tai hakemalla haettuja. Viessmannin pumput muuten näyttää maksavan sakuissa 5-7k€, joten taisit vetää nuo saksan hinnatkin ihan stetsonista.

        Maalämpöpumppu ei tosiaan maksa kuin sen 4-8k€, siihen päälle asennukset, putket, kiertopumput, litkut, porakaivo asennus, säädöt, sähköistykset, lto ja pienlaskutuslisä, niin avot hinnan eroa tuliki mukavat 7-10k€.

        Eteläsuomessa IVLP lienee kohta ostamisen arvoinen , mutta MLP vaatii joko haaskaavan talon tai sen kaverin kaverin, joka pöllii osat ja asentaa halvalla.


        Sinua lainatakseni, "jokainen ymmärtää"...pieniä yksityiskohtia, mutta kokonaisuuksien hallinta on näköjään jo paljon vaikeampaa.

        Ja että kanaviston kautta viilentäminenkin pitäisi oikein kieltää. Taitaa olla omassa talossa liian kuumat oltavat? IV puolen ilmamäärillä ei kovin tehokasta viilennystä saa, ellei sitten pakasta ilmaa oikein kunnolla, mutta taas kerran suomen ilmastossa pärjää tuollakin jo ihan hyvin. Jos omakotitaloon 130-140m2 saadaan IV:n kautta 1.4-1.7kW viilennystä, niin kondenssi ongelmia ei vielä ole tiedossa, mutta asunto pysyy jo miellyttävänä sisäilmastoltaan, eli 28 asteen piikit saadaan pois.

        "Sinun pitää verrata jäteilman kautta hukattavaa tehoa. Kun -1.5 asteen pakkasella Pingviini puhaltaa ulos 7 asteista ja PILP 2 asteista ilmaa 70l/s niin sinulle jää hyödyksi se viiden asteen erotus. Toki molemmissa tarvitaa lisälämpö jo tuossa kelilssä."

        Jos ilmavirran määrä on 70 litraa/ sekunti ja Pingviinin jäteilman lämpötila on 5 astetta suurempi kuin PILP, niin saadaan PILP:n hyväksi 423W:n teho.

        Nyt on vain niin että PILP kuluttaa tuon 423W:n tehon eteen 500W (kompura) enemmän sähköä kuin Pingviini. Eli jo tuossa 1.5 asteen pakkasessa turpiin tulee PILP:lle niin että soi (vaikkakin vähän). Ja mitähän jälkilämmitystä se Pingviini tarvitsee kun sisäänpuhallettavan ilman lämpötila on 15-17 astetta. Toki myönnän että kaikki alle huonelämpöinen (ml. jääkaapista otetut oluet) aine lämmitetään huonelämpöön tavalla tai toisella.

        Se on ihan hyvä että yrität piiloutua keskilämpötilan taakse. Se -4 astetta (jossa PILP häviää jo 10-0 hyvälle IV-koneelle) tarkoittaa nimittäin sitä että puolet ajasta on kylmempää kuin keskilämpötila.

        Ja kysytään vielä: paljonko se PILP ottaa talteen silloin kun kompura sulattaa? Vaihtuuko edes ilma silloin kuin kompura sulattaa?

        Mieti nyt ensin ennenkuin vastaat...

        Taisi olla kirjekurssi fysiikasta ja senkin repuutit. Tarvii nyt kaverin lausuntoja korjailla ammattikoulun tiedoilla. Ei perhana sano nyt että tuo tutkinto oli vitsi? Olihan?

        Onko esim. onnline rotor 360 sinusta "alkaen malli"...kun maksaa kuulemma alle 1500 euroa alveineen?

        http://www.pauna.net/Laskentakaavat/ONNLINE_ROTOR_360.pdf

      • onniline
        taisi olla kirjekurssi kirjoitti:

        "Sinun pitää verrata jäteilman kautta hukattavaa tehoa. Kun -1.5 asteen pakkasella Pingviini puhaltaa ulos 7 asteista ja PILP 2 asteista ilmaa 70l/s niin sinulle jää hyödyksi se viiden asteen erotus. Toki molemmissa tarvitaa lisälämpö jo tuossa kelilssä."

        Jos ilmavirran määrä on 70 litraa/ sekunti ja Pingviinin jäteilman lämpötila on 5 astetta suurempi kuin PILP, niin saadaan PILP:n hyväksi 423W:n teho.

        Nyt on vain niin että PILP kuluttaa tuon 423W:n tehon eteen 500W (kompura) enemmän sähköä kuin Pingviini. Eli jo tuossa 1.5 asteen pakkasessa turpiin tulee PILP:lle niin että soi (vaikkakin vähän). Ja mitähän jälkilämmitystä se Pingviini tarvitsee kun sisäänpuhallettavan ilman lämpötila on 15-17 astetta. Toki myönnän että kaikki alle huonelämpöinen (ml. jääkaapista otetut oluet) aine lämmitetään huonelämpöön tavalla tai toisella.

        Se on ihan hyvä että yrität piiloutua keskilämpötilan taakse. Se -4 astetta (jossa PILP häviää jo 10-0 hyvälle IV-koneelle) tarkoittaa nimittäin sitä että puolet ajasta on kylmempää kuin keskilämpötila.

        Ja kysytään vielä: paljonko se PILP ottaa talteen silloin kun kompura sulattaa? Vaihtuuko edes ilma silloin kuin kompura sulattaa?

        Mieti nyt ensin ennenkuin vastaat...

        Taisi olla kirjekurssi fysiikasta ja senkin repuutit. Tarvii nyt kaverin lausuntoja korjailla ammattikoulun tiedoilla. Ei perhana sano nyt että tuo tutkinto oli vitsi? Olihan?

        Onko esim. onnline rotor 360 sinusta "alkaen malli"...kun maksaa kuulemma alle 1500 euroa alveineen?

        http://www.pauna.net/Laskentakaavat/ONNLINE_ROTOR_360.pdf

        Saapa nähdä millä hinnalla noita oikeasti myydään. Jos nettohinta on 1500e alveineen niin myyjät vetävät oman katteensa välistä ja hinta on normaaliostajalle tällaista:
        http://www.ecu-sahko.fi/index.php?t=I&r1=142&r2=79&r3=32&r4=45294

        Siihen päälle tällaista:
        http://www.ecu-sahko.fi/index.php?t=I&r1=142&r2=79&r3=32&r4=45295

      • hanakat liikkeestä
        onniline kirjoitti:

        Saapa nähdä millä hinnalla noita oikeasti myydään. Jos nettohinta on 1500e alveineen niin myyjät vetävät oman katteensa välistä ja hinta on normaaliostajalle tällaista:
        http://www.ecu-sahko.fi/index.php?t=I&r1=142&r2=79&r3=32&r4=45294

        Siihen päälle tällaista:
        http://www.ecu-sahko.fi/index.php?t=I&r1=142&r2=79&r3=32&r4=45295

        Tuommoisen onnline roottorikoneen sai 2 viikkoa sitten hanakat liikkeestä (Jämsä) 1390 euroa vastus 90 euroa = 1480 euroa. Soitin kaverin puolesta enkä ole ikinä ko. liikkeessä asioinut. Hinta siis alveineen.

        Starkilla ko. yhdistelmä oli 1645 euroa ja sinne luulin olevan vähän suhteitakin...mutta tuon alemmas ei painunut vaikka kerroin kilpailevasta tarjouksesta.

        J

      • mutta vapaamuotoinen
        taisi olla kirjekurssi kirjoitti:

        "Sinun pitää verrata jäteilman kautta hukattavaa tehoa. Kun -1.5 asteen pakkasella Pingviini puhaltaa ulos 7 asteista ja PILP 2 asteista ilmaa 70l/s niin sinulle jää hyödyksi se viiden asteen erotus. Toki molemmissa tarvitaa lisälämpö jo tuossa kelilssä."

        Jos ilmavirran määrä on 70 litraa/ sekunti ja Pingviinin jäteilman lämpötila on 5 astetta suurempi kuin PILP, niin saadaan PILP:n hyväksi 423W:n teho.

        Nyt on vain niin että PILP kuluttaa tuon 423W:n tehon eteen 500W (kompura) enemmän sähköä kuin Pingviini. Eli jo tuossa 1.5 asteen pakkasessa turpiin tulee PILP:lle niin että soi (vaikkakin vähän). Ja mitähän jälkilämmitystä se Pingviini tarvitsee kun sisäänpuhallettavan ilman lämpötila on 15-17 astetta. Toki myönnän että kaikki alle huonelämpöinen (ml. jääkaapista otetut oluet) aine lämmitetään huonelämpöön tavalla tai toisella.

        Se on ihan hyvä että yrität piiloutua keskilämpötilan taakse. Se -4 astetta (jossa PILP häviää jo 10-0 hyvälle IV-koneelle) tarkoittaa nimittäin sitä että puolet ajasta on kylmempää kuin keskilämpötila.

        Ja kysytään vielä: paljonko se PILP ottaa talteen silloin kun kompura sulattaa? Vaihtuuko edes ilma silloin kuin kompura sulattaa?

        Mieti nyt ensin ennenkuin vastaat...

        Taisi olla kirjekurssi fysiikasta ja senkin repuutit. Tarvii nyt kaverin lausuntoja korjailla ammattikoulun tiedoilla. Ei perhana sano nyt että tuo tutkinto oli vitsi? Olihan?

        Onko esim. onnline rotor 360 sinusta "alkaen malli"...kun maksaa kuulemma alle 1500 euroa alveineen?

        http://www.pauna.net/Laskentakaavat/ONNLINE_ROTOR_360.pdf

        niin kuin korkeakoulusissa on.

        Nyt sinun pitää ensin ymmärtää se, että tuossa PILP:ssä se 200-500W ei mene ulos talosta vaan lämmittää tuloilmaa. Ehkä siellä ammattikoulussakin kerrottiin, että energia ei katoa. Siksi asiaa pitääkin tarkastella nimenomaan poistoilman lämmöstä, eikä markkinointi esitteen prosenteista.

        ELi PILP on selvästi parempi kuin passiivikone tuossa 1.5 asteen pakkasessa. Laskutikku ei ole ulottuvilla, mutta erotus lienee tuolla ilmamäärällä ja tyypillisellä ilman suhteellisella kosteudella (vaikuttaa enegian määrään ja massaan, joten sitä käytetään massavirtalaskelmissa) juuri tuon 400-500W välissä.


        Vielä paksummasta rautalangasta vääntäen.
        Pigviini tarvitsee noin 1000W = 1KW jälkilämmityksen, jotta sen tuloilma olisi yhtä lämmin kuin PILP:n, jos oletetaan että puhaltimien ottama teho on sama ja niistä syntyvä hukkalämpö tulee samalla tavoin tuloilmaan.
        Eli erotus on se noin 500W PILP hyväksi.

        Muista nyt hyvä immeinen, että se -4 on talven kylmimmän kuukauden keskilämpötila. Siis toistan kylmimmän kuukauden keskilämpötila.

        Mutta mielenkiinosta. Otetaampa taulukosta ulkolämpötila -4. Pigviini ( valittu tähän siksi että naapuriin talo on saman kokoinen ja samalla tontilla joten ilmamäärätkin ovat samat) ulostaa 5 asteista ilmaa Nilan 1..-1 asteista. Eli erotus on nyt PILP eduksi edelleen noin 4-5 astetta. Tämä oli siis 4000 asteluvun vyöhykkeen kylmimmän kuukauden keskilämpötila. Kuten sanoit voidaan olettaa, että puolet ajasta on kylmempää ja puolet lämpimämpää. Eli PILP voitti tämän(kin) erän.

        Katsotaan mittauspöytäkirjasta break even. Se näyttää olevan noin -11. Eli Jyväskylässä voidaan jo miettiä kelle tämä talven kylmimmän jakson pokaali annetaan.

        Kennon sulatusta tapahtuu. Mutta kuten huomaat se on harvinaista, johtuen siitä, että kenno on nippa nappa plussan puolella.

        Nyt pokaalit jaettiin vain helmikuun osalta, joten mieti vielä miten asia muuttuu kun lisäät kuvioon 11 muuta kuukautta.

        Eli mieti nyt ja käy tämä kirjekurssi ja mieti miksi se poistoilman lämpötila on se kriittinen asia ja mihin laitteen kuluttaman energia "katoaa" ja jatkat sitten näitä alatyylisiä herjauksiasi.

        PILP ei ole ihmekone, eikä se lämmitä taloa ilmaisenergialla/kierrätysenergialla jos ulkona on pakkasta, mutta selvästi parempi se on kuin Suomi24 "asiantuntijaraati" luulee ymmärtävänsä.

        Lisäksi jotkut mallit viilentävät kesällä ja ainakin itse arvostan parantuneita nokosia. Passiivikoneilla sisäviileyden kierrätys on suppeneva sarja, joten hukkatehojen vuoksi viileeä on saatavilla hyvin niukasti, jopa PILP:n 1.5kW verrattuna.

      • vastarannan kiiski
        mutta vapaamuotoinen kirjoitti:

        niin kuin korkeakoulusissa on.

        Nyt sinun pitää ensin ymmärtää se, että tuossa PILP:ssä se 200-500W ei mene ulos talosta vaan lämmittää tuloilmaa. Ehkä siellä ammattikoulussakin kerrottiin, että energia ei katoa. Siksi asiaa pitääkin tarkastella nimenomaan poistoilman lämmöstä, eikä markkinointi esitteen prosenteista.

        ELi PILP on selvästi parempi kuin passiivikone tuossa 1.5 asteen pakkasessa. Laskutikku ei ole ulottuvilla, mutta erotus lienee tuolla ilmamäärällä ja tyypillisellä ilman suhteellisella kosteudella (vaikuttaa enegian määrään ja massaan, joten sitä käytetään massavirtalaskelmissa) juuri tuon 400-500W välissä.


        Vielä paksummasta rautalangasta vääntäen.
        Pigviini tarvitsee noin 1000W = 1KW jälkilämmityksen, jotta sen tuloilma olisi yhtä lämmin kuin PILP:n, jos oletetaan että puhaltimien ottama teho on sama ja niistä syntyvä hukkalämpö tulee samalla tavoin tuloilmaan.
        Eli erotus on se noin 500W PILP hyväksi.

        Muista nyt hyvä immeinen, että se -4 on talven kylmimmän kuukauden keskilämpötila. Siis toistan kylmimmän kuukauden keskilämpötila.

        Mutta mielenkiinosta. Otetaampa taulukosta ulkolämpötila -4. Pigviini ( valittu tähän siksi että naapuriin talo on saman kokoinen ja samalla tontilla joten ilmamäärätkin ovat samat) ulostaa 5 asteista ilmaa Nilan 1..-1 asteista. Eli erotus on nyt PILP eduksi edelleen noin 4-5 astetta. Tämä oli siis 4000 asteluvun vyöhykkeen kylmimmän kuukauden keskilämpötila. Kuten sanoit voidaan olettaa, että puolet ajasta on kylmempää ja puolet lämpimämpää. Eli PILP voitti tämän(kin) erän.

        Katsotaan mittauspöytäkirjasta break even. Se näyttää olevan noin -11. Eli Jyväskylässä voidaan jo miettiä kelle tämä talven kylmimmän jakson pokaali annetaan.

        Kennon sulatusta tapahtuu. Mutta kuten huomaat se on harvinaista, johtuen siitä, että kenno on nippa nappa plussan puolella.

        Nyt pokaalit jaettiin vain helmikuun osalta, joten mieti vielä miten asia muuttuu kun lisäät kuvioon 11 muuta kuukautta.

        Eli mieti nyt ja käy tämä kirjekurssi ja mieti miksi se poistoilman lämpötila on se kriittinen asia ja mihin laitteen kuluttaman energia "katoaa" ja jatkat sitten näitä alatyylisiä herjauksiasi.

        PILP ei ole ihmekone, eikä se lämmitä taloa ilmaisenergialla/kierrätysenergialla jos ulkona on pakkasta, mutta selvästi parempi se on kuin Suomi24 "asiantuntijaraati" luulee ymmärtävänsä.

        Lisäksi jotkut mallit viilentävät kesällä ja ainakin itse arvostan parantuneita nokosia. Passiivikoneilla sisäviileyden kierrätys on suppeneva sarja, joten hukkatehojen vuoksi viileeä on saatavilla hyvin niukasti, jopa PILP:n 1.5kW verrattuna.

        viikon ehdottomasti paras kirjoitus.
        10 pojoa!!!!

      • kieroliero
        vastarannan kiiski kirjoitti:

        viikon ehdottomasti paras kirjoitus.
        10 pojoa!!!!

        Asiallinen kirjoitus. Viikon parhaimmalle kirjoitukseen ei tällä viikolla kylläkään tähän mennessä ole paljon tasoa vaadittu("ilp huijausta", "maalämpö huijausta", "pelletti syöpää"... eipä ole tarvinnut paljon lukea). Tuo kirjoitus kestää kuitenkin vertailua.

        Asiaan liittyen; aika samanlainen johtopäätelmä kuin ilmastointi palstalla taannoin ketju, jossa vertailtiin erilaisia pilpejä toisiinsa.

      • LOPUSSA
        mutta vapaamuotoinen kirjoitti:

        niin kuin korkeakoulusissa on.

        Nyt sinun pitää ensin ymmärtää se, että tuossa PILP:ssä se 200-500W ei mene ulos talosta vaan lämmittää tuloilmaa. Ehkä siellä ammattikoulussakin kerrottiin, että energia ei katoa. Siksi asiaa pitääkin tarkastella nimenomaan poistoilman lämmöstä, eikä markkinointi esitteen prosenteista.

        ELi PILP on selvästi parempi kuin passiivikone tuossa 1.5 asteen pakkasessa. Laskutikku ei ole ulottuvilla, mutta erotus lienee tuolla ilmamäärällä ja tyypillisellä ilman suhteellisella kosteudella (vaikuttaa enegian määrään ja massaan, joten sitä käytetään massavirtalaskelmissa) juuri tuon 400-500W välissä.


        Vielä paksummasta rautalangasta vääntäen.
        Pigviini tarvitsee noin 1000W = 1KW jälkilämmityksen, jotta sen tuloilma olisi yhtä lämmin kuin PILP:n, jos oletetaan että puhaltimien ottama teho on sama ja niistä syntyvä hukkalämpö tulee samalla tavoin tuloilmaan.
        Eli erotus on se noin 500W PILP hyväksi.

        Muista nyt hyvä immeinen, että se -4 on talven kylmimmän kuukauden keskilämpötila. Siis toistan kylmimmän kuukauden keskilämpötila.

        Mutta mielenkiinosta. Otetaampa taulukosta ulkolämpötila -4. Pigviini ( valittu tähän siksi että naapuriin talo on saman kokoinen ja samalla tontilla joten ilmamäärätkin ovat samat) ulostaa 5 asteista ilmaa Nilan 1..-1 asteista. Eli erotus on nyt PILP eduksi edelleen noin 4-5 astetta. Tämä oli siis 4000 asteluvun vyöhykkeen kylmimmän kuukauden keskilämpötila. Kuten sanoit voidaan olettaa, että puolet ajasta on kylmempää ja puolet lämpimämpää. Eli PILP voitti tämän(kin) erän.

        Katsotaan mittauspöytäkirjasta break even. Se näyttää olevan noin -11. Eli Jyväskylässä voidaan jo miettiä kelle tämä talven kylmimmän jakson pokaali annetaan.

        Kennon sulatusta tapahtuu. Mutta kuten huomaat se on harvinaista, johtuen siitä, että kenno on nippa nappa plussan puolella.

        Nyt pokaalit jaettiin vain helmikuun osalta, joten mieti vielä miten asia muuttuu kun lisäät kuvioon 11 muuta kuukautta.

        Eli mieti nyt ja käy tämä kirjekurssi ja mieti miksi se poistoilman lämpötila on se kriittinen asia ja mihin laitteen kuluttaman energia "katoaa" ja jatkat sitten näitä alatyylisiä herjauksiasi.

        PILP ei ole ihmekone, eikä se lämmitä taloa ilmaisenergialla/kierrätysenergialla jos ulkona on pakkasta, mutta selvästi parempi se on kuin Suomi24 "asiantuntijaraati" luulee ymmärtävänsä.

        Lisäksi jotkut mallit viilentävät kesällä ja ainakin itse arvostan parantuneita nokosia. Passiivikoneilla sisäviileyden kierrätys on suppeneva sarja, joten hukkatehojen vuoksi viileeä on saatavilla hyvin niukasti, jopa PILP:n 1.5kW verrattuna.

        Mikä se PILP:n kompuran 500 wattia on muuta kuin suorasähkölämmitysvastus verrattuna passiiviseen kennoon.

        "Pigviini tarvitsee noin 1000W = 1KW jälkilämmityksen, jotta sen tuloilma olisi yhtä lämmin kuin PILP:n, jos oletetaan että puhaltimien ottama teho on sama ja niistä syntyvä hukkalämpö tulee samalla tavoin tuloilmaan.
        Eli erotus on se noin 500W PILP hyväksi."

        Nyt kiinnostaa ihan tavan tallaajaa miksi Pingviinin tuloilma pitäisi lämmittää 50l/s nopeudella vielä 17 astetta sillä kilowatilla kun se 1.5 asteen pakkasessa (sisäilma 22) on jo valmiiksi 18 astetta.

        Minulla kirjekurssi on käymättä, mutta se -4 asteen keskilämpötila oikeasti tarkoittaa sitä että puolet ajasta on kylmempää. Hyötysuhde PILP:llä ei ole lineaarinen vaan hyötysuhde "romahtaa" (koska kennoa ei voi laskea pakkasen puolelle) pakkasen kiristyessä.

        Jos tuijotetaan edelleen vain sitä jäteilman lämpötilaa 50 litraa/s (pieni mökki) nopeudella. Niin 4 asteen ero jäteilmassa tekee tuolla nopeudella 242 wattia.KUINKA sinä saat PILP:stä tehokkaamman kun tuon 242 watin "edun" saamiseksi tarvitaan 500 wattia enemmän tehoa.

        Viitsitkö tähän vielä vastata...

      • onko se
        LOPUSSA kirjoitti:

        Mikä se PILP:n kompuran 500 wattia on muuta kuin suorasähkölämmitysvastus verrattuna passiiviseen kennoon.

        "Pigviini tarvitsee noin 1000W = 1KW jälkilämmityksen, jotta sen tuloilma olisi yhtä lämmin kuin PILP:n, jos oletetaan että puhaltimien ottama teho on sama ja niistä syntyvä hukkalämpö tulee samalla tavoin tuloilmaan.
        Eli erotus on se noin 500W PILP hyväksi."

        Nyt kiinnostaa ihan tavan tallaajaa miksi Pingviinin tuloilma pitäisi lämmittää 50l/s nopeudella vielä 17 astetta sillä kilowatilla kun se 1.5 asteen pakkasessa (sisäilma 22) on jo valmiiksi 18 astetta.

        Minulla kirjekurssi on käymättä, mutta se -4 asteen keskilämpötila oikeasti tarkoittaa sitä että puolet ajasta on kylmempää. Hyötysuhde PILP:llä ei ole lineaarinen vaan hyötysuhde "romahtaa" (koska kennoa ei voi laskea pakkasen puolelle) pakkasen kiristyessä.

        Jos tuijotetaan edelleen vain sitä jäteilman lämpötilaa 50 litraa/s (pieni mökki) nopeudella. Niin 4 asteen ero jäteilmassa tekee tuolla nopeudella 242 wattia.KUINKA sinä saat PILP:stä tehokkaamman kun tuon 242 watin "edun" saamiseksi tarvitaan 500 wattia enemmän tehoa.

        Viitsitkö tähän vielä vastata...

        nyt sitten jotenkin fiinimpää käyttää se 500W esim. sähköpatteriin kuin PILP:n. Kyllä talon lämmitäjän kannalta on olennaista hukkaan heitetty teho, eikä se miten se lämpö on tuotettu. Poikkeuksena tuohon lähinnä MLP, mutta kukas on laittanut PILP:n ja MLP:n samaan taloon.

        En tainut tajuta tuota tuloilman lämmitys juttuakaan. Eihän sen Pigviinin tuloilmaa tarvitse lämmitäkään. Se on jo riittävän lämmintä, koska kennon hyötysuhde on hyvä ja laitteen ottama hukkateho tulee myös osin tuloilman mukana taloon. Mutta jotta se tuloilma olisi yhtä lämmin kuin Nilanissa (29 astetta), niin tarvitaan se about 1kW patteri jälkilämmitykseen.

        70l/s on valittu tähän siksi, että se on näille molemmille koneille se tyypillinen ilmamäärä suunnnittelussa.

        Ja vielä kerran. Ainoa talosta suoraan poistuva energia on poistoilman sisältämä energia. Joten jos ja kun jok' ikinen talo tässä maassa tarvitsee enemmän kuin 500W lämmitystä pikkupakkasella, niin on aivan sama kuinka paljon energiaa tarvitaan poistoilman energian talteenottoon, jos ja kun aktiivikoneen tapauksessa tuo energia saadaan hyödyksi joko talon tai veden läämitykseen.

        Ja vielä yksi korjaus. PILP hyötysuhde on hyvinkin lineaarinen pakkasen kiristyessä. Toki tuo toimii niin, että pakkasen kiristyessä ja poistoilman kuivuessa sen lämpötila laskee/voidaan laskea vielä hivenen ilman huurtumista (dew point). Oman mittarinin mukaan aina -4 asteeseen. Mutta jos oletetaan, että se jäteilman lämpötila jämähtää nollaan, niin silloin toiminta on täysin lineaarista 0 asteen alapuolella. Siis aina kun ulkolämpötila laskee niin hyötysuhde laskee myös.

        Meille siis jää se 11kk vielä väiteltävää.

        Mikään ei ole muuttunut. Enegria ei edelleenkään katoa.

      • Ei PILPpiä
        onko se kirjoitti:

        nyt sitten jotenkin fiinimpää käyttää se 500W esim. sähköpatteriin kuin PILP:n. Kyllä talon lämmitäjän kannalta on olennaista hukkaan heitetty teho, eikä se miten se lämpö on tuotettu. Poikkeuksena tuohon lähinnä MLP, mutta kukas on laittanut PILP:n ja MLP:n samaan taloon.

        En tainut tajuta tuota tuloilman lämmitys juttuakaan. Eihän sen Pigviinin tuloilmaa tarvitse lämmitäkään. Se on jo riittävän lämmintä, koska kennon hyötysuhde on hyvä ja laitteen ottama hukkateho tulee myös osin tuloilman mukana taloon. Mutta jotta se tuloilma olisi yhtä lämmin kuin Nilanissa (29 astetta), niin tarvitaan se about 1kW patteri jälkilämmitykseen.

        70l/s on valittu tähän siksi, että se on näille molemmille koneille se tyypillinen ilmamäärä suunnnittelussa.

        Ja vielä kerran. Ainoa talosta suoraan poistuva energia on poistoilman sisältämä energia. Joten jos ja kun jok' ikinen talo tässä maassa tarvitsee enemmän kuin 500W lämmitystä pikkupakkasella, niin on aivan sama kuinka paljon energiaa tarvitaan poistoilman energian talteenottoon, jos ja kun aktiivikoneen tapauksessa tuo energia saadaan hyödyksi joko talon tai veden läämitykseen.

        Ja vielä yksi korjaus. PILP hyötysuhde on hyvinkin lineaarinen pakkasen kiristyessä. Toki tuo toimii niin, että pakkasen kiristyessä ja poistoilman kuivuessa sen lämpötila laskee/voidaan laskea vielä hivenen ilman huurtumista (dew point). Oman mittarinin mukaan aina -4 asteeseen. Mutta jos oletetaan, että se jäteilman lämpötila jämähtää nollaan, niin silloin toiminta on täysin lineaarista 0 asteen alapuolella. Siis aina kun ulkolämpötila laskee niin hyötysuhde laskee myös.

        Meille siis jää se 11kk vielä väiteltävää.

        Mikään ei ole muuttunut. Enegria ei edelleenkään katoa.

        Esimerkki elävästä elämästä. Meillä ja naapurilla molemmilla v. 2002 valmistunut talo. Molemmissa asuu 4 henkeä. Meillä suorasähkö LTO, naapurissa PILP. Kuutioita meillä 460, naapurissa 450. Vuosikulutukset meillä 17900kWh, naapuri 17200kWh. Puita poltettu molemmilla pari pinomottia.

        Voisiko joku kertoa selvällä suomenkielellä, että missä ne PILPin säästöt piilevät?? Mittari luettiin n. kuukausi sitten ja huvikseen vertailtiin lukemia.

      • MUUTTUI?
        onko se kirjoitti:

        nyt sitten jotenkin fiinimpää käyttää se 500W esim. sähköpatteriin kuin PILP:n. Kyllä talon lämmitäjän kannalta on olennaista hukkaan heitetty teho, eikä se miten se lämpö on tuotettu. Poikkeuksena tuohon lähinnä MLP, mutta kukas on laittanut PILP:n ja MLP:n samaan taloon.

        En tainut tajuta tuota tuloilman lämmitys juttuakaan. Eihän sen Pigviinin tuloilmaa tarvitse lämmitäkään. Se on jo riittävän lämmintä, koska kennon hyötysuhde on hyvä ja laitteen ottama hukkateho tulee myös osin tuloilman mukana taloon. Mutta jotta se tuloilma olisi yhtä lämmin kuin Nilanissa (29 astetta), niin tarvitaan se about 1kW patteri jälkilämmitykseen.

        70l/s on valittu tähän siksi, että se on näille molemmille koneille se tyypillinen ilmamäärä suunnnittelussa.

        Ja vielä kerran. Ainoa talosta suoraan poistuva energia on poistoilman sisältämä energia. Joten jos ja kun jok' ikinen talo tässä maassa tarvitsee enemmän kuin 500W lämmitystä pikkupakkasella, niin on aivan sama kuinka paljon energiaa tarvitaan poistoilman energian talteenottoon, jos ja kun aktiivikoneen tapauksessa tuo energia saadaan hyödyksi joko talon tai veden läämitykseen.

        Ja vielä yksi korjaus. PILP hyötysuhde on hyvinkin lineaarinen pakkasen kiristyessä. Toki tuo toimii niin, että pakkasen kiristyessä ja poistoilman kuivuessa sen lämpötila laskee/voidaan laskea vielä hivenen ilman huurtumista (dew point). Oman mittarinin mukaan aina -4 asteeseen. Mutta jos oletetaan, että se jäteilman lämpötila jämähtää nollaan, niin silloin toiminta on täysin lineaarista 0 asteen alapuolella. Siis aina kun ulkolämpötila laskee niin hyötysuhde laskee myös.

        Meille siis jää se 11kk vielä väiteltävää.

        Mikään ei ole muuttunut. Enegria ei edelleenkään katoa.

        Kommentit ja kysymykset suurella kirjoitettu (en siis huuda):

        nyt sitten jotenkin fiinimpää käyttää se 500W esim. sähköpatteriin kuin PILP:n. Kyllä talon lämmitäjän kannalta on olennaista hukkaan heitetty teho, eikä se miten se lämpö on tuotettu. Poikkeuksena tuohon lähinnä MLP, mutta kukas on laittanut PILP:n ja MLP:n samaan taloon.

        PILPPIÄ YLEENSÄ TUETAAN TAKALLA, PUUKIUKAALLA, LEIVINUUNILLA YMS. ELI ON TODELLAKIN MERKITYSTÄ SÄHKÖNKULUTUKSELLA.

        En tainut tajuta tuota tuloilman lämmitys juttuakaan. Eihän sen Pigviinin tuloilmaa tarvitse lämmitäkään. Se on jo riittävän lämmintä, koska kennon hyötysuhde on hyvä ja laitteen ottama hukkateho tulee myös osin tuloilman mukana taloon. Mutta jotta se tuloilma olisi yhtä lämmin kuin Nilanissa (29 astetta), niin tarvitaan se about 1kW patteri jälkilämmitykseen.

        TÄMÄ VOIDAAN SIIS UNOHTAA...YKSIKÄÄN PYÖRIVÄKENNOINEN EI TARVITSE KILOWATIN PATTERIA ESITETYISSÄ KESKILÄMPÖTILOISSA, EIKÖ?

        70l/s on valittu tähän siksi, että se on näille molemmille koneille se tyypillinen ilmamäärä suunnnittelussa.

        Ja vielä kerran. Ainoa talosta suoraan poistuva energia on poistoilman sisältämä energia. Joten jos ja kun jok' ikinen talo tässä maassa tarvitsee enemmän kuin 500W lämmitystä pikkupakkasella, niin on aivan sama kuinka paljon energiaa tarvitaan poistoilman energian talteenottoon, jos ja kun aktiivikoneen tapauksessa tuo energia saadaan hyödyksi joko talon tai veden läämitykseen.

        TÄSTÄ OLLAAN YHTÄ MIELTÄ, KUNHAN UNOHDAT TUON 500 WATIN, KÄYTTÄJÄ HALUAA TAATUSTI KÄYTTÄÄ TAKKAANSA MYÖS PIKKUPAKKASILLA, EIKÖ?

        Ja vielä yksi korjaus. PILP hyötysuhde on hyvinkin lineaarinen pakkasen kiristyessä. Toki tuo toimii niin, että pakkasen kiristyessä ja poistoilman kuivuessa sen lämpötila laskee/voidaan laskea vielä hivenen ilman huurtumista (dew point). Oman mittarinin mukaan aina -4 asteeseen. Mutta jos oletetaan, että se jäteilman lämpötila jämähtää nollaan, niin silloin toiminta on täysin lineaarista 0 asteen alapuolella. Siis aina kun ulkolämpötila laskee niin hyötysuhde laskee myös.

        VAI PITÄISIKÖ PUHUA VAKIOSTA? PAKKASEN KIRISTYESSÄ PILP OTTAA IHAN SAMAN MÄÄRÄN LÄMPÖÄ TALTEEN POISTOILMASTA KUIN LÄMPIMÄLLÄKIN...PYÖRIVÄKENNOISEN KONEEN JÄTEILMAN LÄMPÖTILA VOI OLLA TOISTAKYMMENTÄ ASTETTA MIINUKSELLA. SIKSI PAKKASEN KIRISTYESSÄ PILP:N TUOTTAMA "TEHO" EI RIITÄ EDES LÄMMITTÄMÄÄN TULOILMAA EDES KOHTUULLISEEN ASUMISMUKAVUUSLÄMPÖTILAAN.

        Meille siis jää se 11kk vielä väiteltävää.

        EI JÄÄ, KOSKA KESKILÄMPÖTILAAN TAKERTUMINEN ON HÖLMÖLÄISEN HOMMAA, JOS SAMASSA KUUKAUDESSA ON 5 ASTETTA JA -22 ASTEEN LÄMPÖTILOJA NIIN KESKILÄMPÖTILA EI KERRO YHTÄÄN MITÄÄN...http://finnish.wunderground.com/history/airport/EFHK/2006/3/1/MonthlyHistory.html?req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA

        Mikään ei ole muuttunut. Enegria ei edelleenkään katoa.

        KAPPAS OLLAAN YHDESTÄ ASIASTA TÄYSIN SAMAA MIELTÄ (VAIKKA SE EI ASIAAN JUURI LIITY :)

        ILMASTONMUUTOSTA ODOTELLESSA...

      • ja sisäistäminen
        MUUTTUI? kirjoitti:

        Kommentit ja kysymykset suurella kirjoitettu (en siis huuda):

        nyt sitten jotenkin fiinimpää käyttää se 500W esim. sähköpatteriin kuin PILP:n. Kyllä talon lämmitäjän kannalta on olennaista hukkaan heitetty teho, eikä se miten se lämpö on tuotettu. Poikkeuksena tuohon lähinnä MLP, mutta kukas on laittanut PILP:n ja MLP:n samaan taloon.

        PILPPIÄ YLEENSÄ TUETAAN TAKALLA, PUUKIUKAALLA, LEIVINUUNILLA YMS. ELI ON TODELLAKIN MERKITYSTÄ SÄHKÖNKULUTUKSELLA.

        En tainut tajuta tuota tuloilman lämmitys juttuakaan. Eihän sen Pigviinin tuloilmaa tarvitse lämmitäkään. Se on jo riittävän lämmintä, koska kennon hyötysuhde on hyvä ja laitteen ottama hukkateho tulee myös osin tuloilman mukana taloon. Mutta jotta se tuloilma olisi yhtä lämmin kuin Nilanissa (29 astetta), niin tarvitaan se about 1kW patteri jälkilämmitykseen.

        TÄMÄ VOIDAAN SIIS UNOHTAA...YKSIKÄÄN PYÖRIVÄKENNOINEN EI TARVITSE KILOWATIN PATTERIA ESITETYISSÄ KESKILÄMPÖTILOISSA, EIKÖ?

        70l/s on valittu tähän siksi, että se on näille molemmille koneille se tyypillinen ilmamäärä suunnnittelussa.

        Ja vielä kerran. Ainoa talosta suoraan poistuva energia on poistoilman sisältämä energia. Joten jos ja kun jok' ikinen talo tässä maassa tarvitsee enemmän kuin 500W lämmitystä pikkupakkasella, niin on aivan sama kuinka paljon energiaa tarvitaan poistoilman energian talteenottoon, jos ja kun aktiivikoneen tapauksessa tuo energia saadaan hyödyksi joko talon tai veden läämitykseen.

        TÄSTÄ OLLAAN YHTÄ MIELTÄ, KUNHAN UNOHDAT TUON 500 WATIN, KÄYTTÄJÄ HALUAA TAATUSTI KÄYTTÄÄ TAKKAANSA MYÖS PIKKUPAKKASILLA, EIKÖ?

        Ja vielä yksi korjaus. PILP hyötysuhde on hyvinkin lineaarinen pakkasen kiristyessä. Toki tuo toimii niin, että pakkasen kiristyessä ja poistoilman kuivuessa sen lämpötila laskee/voidaan laskea vielä hivenen ilman huurtumista (dew point). Oman mittarinin mukaan aina -4 asteeseen. Mutta jos oletetaan, että se jäteilman lämpötila jämähtää nollaan, niin silloin toiminta on täysin lineaarista 0 asteen alapuolella. Siis aina kun ulkolämpötila laskee niin hyötysuhde laskee myös.

        VAI PITÄISIKÖ PUHUA VAKIOSTA? PAKKASEN KIRISTYESSÄ PILP OTTAA IHAN SAMAN MÄÄRÄN LÄMPÖÄ TALTEEN POISTOILMASTA KUIN LÄMPIMÄLLÄKIN...PYÖRIVÄKENNOISEN KONEEN JÄTEILMAN LÄMPÖTILA VOI OLLA TOISTAKYMMENTÄ ASTETTA MIINUKSELLA. SIKSI PAKKASEN KIRISTYESSÄ PILP:N TUOTTAMA "TEHO" EI RIITÄ EDES LÄMMITTÄMÄÄN TULOILMAA EDES KOHTUULLISEEN ASUMISMUKAVUUSLÄMPÖTILAAN.

        Meille siis jää se 11kk vielä väiteltävää.

        EI JÄÄ, KOSKA KESKILÄMPÖTILAAN TAKERTUMINEN ON HÖLMÖLÄISEN HOMMAA, JOS SAMASSA KUUKAUDESSA ON 5 ASTETTA JA -22 ASTEEN LÄMPÖTILOJA NIIN KESKILÄMPÖTILA EI KERRO YHTÄÄN MITÄÄN...http://finnish.wunderground.com/history/airport/EFHK/2006/3/1/MonthlyHistory.html?req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA

        Mikään ei ole muuttunut. Enegria ei edelleenkään katoa.

        KAPPAS OLLAAN YHDESTÄ ASIASTA TÄYSIN SAMAA MIELTÄ (VAIKKA SE EI ASIAAN JUURI LIITY :)

        ILMASTONMUUTOSTA ODOTELLESSA...

        Tuossahan nimenomaan sanottiin, että ET tarvitse kilowatin jälkilämmitystä, mutta jos kennokoneen tuloilma nostetaan yhtäkorkeaksi kuin PILP:n tarvitsen sen 1kW tehoin siihen, jolloin eroa on PILP:n hyväksi 500W. Siis PILP säästää Pigviiniin verrattuna 500W.

        Ja keskilämpötila on paras tapa kuvata lämmitystarvetta. Six sigma pätee siihen erittäin hyvin niinkuin muihinkin jakaumiin.

        Mikäs tämä logiikka on, että takan lämmittäminen vaikuttaa IV koeneen talteenottoon? Jos pakkasta on aste pari. Keskiverto uudehko suomalaistalo tarvitsee silloin 2-4kW lämmitystehoa hukkalämpöjen lisäksi (valaistus ja laitteet) ja lisäksi tyypillinen nelihenkinen talous tarvitsee 700-1000W keskimääräisen lämmitystehon lämpimälle vedelle. Ihan mielenkiinnosta katsoin, mitä takoille annetaan lämmitystehoiksi ja miten se muuttuu ajan funktiona. 1.4 tonnin uunin huippu teho on 3kW ja kuuden tunnin kuluttua 2kW 12 tunnin kuluttua ja reilusti alle 1KW. Takan arvioitu sähkönsäästö potentiaali on noin 15%/a.

        Eli tuolloin ei se kompuran teho hukkaan mene tuossakaan tapauksessa. Sitä paiti, useimmissa asunoissa takka jää vähälle käytölle ensi innostuksen jälkeen.

        Ja ei pitäsi puhua vakiosta. PILP hyötysuhde laskee tasaisesti ilman kylmetessä. Vakio on vakio ja muuttuja muuttuja vaikka olisikin lineaarinen.

        Katso tilasot ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Ei ole mitään järkeä arvioida laitteen ominaisuuksia ja sopivuutta ko. ilmastoon muutaman pakkaspäivän perusteella. Pistä tuon wunderiin (2006 sijaan jonka valitsit, koska se oli tilstollisesti erityisen kylmä) vaikka 2007 ja kas kummaa...

        Ilmatieteenlaitokselta saat ihan ilmaiseksi ilmastotilastot 30 vuoden ajalta.

        Maaliskuu 2006 oli muuten talven kylmin kuukausi, joten break evenin ollessa reilussa -11 voidaan todeta, että jopa tänä erityisen kylmänä 2006 maalikuuna PILP veti pitemmän korren eteläsuomessa.

        Ja vielä jäi se 11kk väiteltäväksi.

        Vaisalan sivuilta voit näppärästi laskea kuinka monta TUNTIA vuuodessa PILP on ollut vantaalla huonompi kuin passiivikone.

      • teoriat ei kiinnosta
        ja sisäistäminen kirjoitti:

        Tuossahan nimenomaan sanottiin, että ET tarvitse kilowatin jälkilämmitystä, mutta jos kennokoneen tuloilma nostetaan yhtäkorkeaksi kuin PILP:n tarvitsen sen 1kW tehoin siihen, jolloin eroa on PILP:n hyväksi 500W. Siis PILP säästää Pigviiniin verrattuna 500W.

        Ja keskilämpötila on paras tapa kuvata lämmitystarvetta. Six sigma pätee siihen erittäin hyvin niinkuin muihinkin jakaumiin.

        Mikäs tämä logiikka on, että takan lämmittäminen vaikuttaa IV koeneen talteenottoon? Jos pakkasta on aste pari. Keskiverto uudehko suomalaistalo tarvitsee silloin 2-4kW lämmitystehoa hukkalämpöjen lisäksi (valaistus ja laitteet) ja lisäksi tyypillinen nelihenkinen talous tarvitsee 700-1000W keskimääräisen lämmitystehon lämpimälle vedelle. Ihan mielenkiinnosta katsoin, mitä takoille annetaan lämmitystehoiksi ja miten se muuttuu ajan funktiona. 1.4 tonnin uunin huippu teho on 3kW ja kuuden tunnin kuluttua 2kW 12 tunnin kuluttua ja reilusti alle 1KW. Takan arvioitu sähkönsäästö potentiaali on noin 15%/a.

        Eli tuolloin ei se kompuran teho hukkaan mene tuossakaan tapauksessa. Sitä paiti, useimmissa asunoissa takka jää vähälle käytölle ensi innostuksen jälkeen.

        Ja ei pitäsi puhua vakiosta. PILP hyötysuhde laskee tasaisesti ilman kylmetessä. Vakio on vakio ja muuttuja muuttuja vaikka olisikin lineaarinen.

        Katso tilasot ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Ei ole mitään järkeä arvioida laitteen ominaisuuksia ja sopivuutta ko. ilmastoon muutaman pakkaspäivän perusteella. Pistä tuon wunderiin (2006 sijaan jonka valitsit, koska se oli tilstollisesti erityisen kylmä) vaikka 2007 ja kas kummaa...

        Ilmatieteenlaitokselta saat ihan ilmaiseksi ilmastotilastot 30 vuoden ajalta.

        Maaliskuu 2006 oli muuten talven kylmin kuukausi, joten break evenin ollessa reilussa -11 voidaan todeta, että jopa tänä erityisen kylmänä 2006 maalikuuna PILP veti pitemmän korren eteläsuomessa.

        Ja vielä jäi se 11kk väiteltäväksi.

        Vaisalan sivuilta voit näppärästi laskea kuinka monta TUNTIA vuuodessa PILP on ollut vantaalla huonompi kuin passiivikone.

        Vain sähkömittarin lukema merkitsee! Miksi se on sama PILP ja ei-PILP talossa?? Missä ovat ne paljon hehkutetut säästöt??

      • naapurilla on MLP
        teoriat ei kiinnosta kirjoitti:

        Vain sähkömittarin lukema merkitsee! Miksi se on sama PILP ja ei-PILP talossa?? Missä ovat ne paljon hehkutetut säästöt??

        ja sil on suurempi sähkönkulutus ku meillä, vaikka mul on suorasähkö ja sisälämpö 28 eikä meil oo eristeit lainkaan.

        Missä on MLP säästö, vain sähkömittarin lukema merkitsee. Missä on ne hehkutetut säästöt??

      • suomenkielellä
        Ei PILPpiä kirjoitti:

        Esimerkki elävästä elämästä. Meillä ja naapurilla molemmilla v. 2002 valmistunut talo. Molemmissa asuu 4 henkeä. Meillä suorasähkö LTO, naapurissa PILP. Kuutioita meillä 460, naapurissa 450. Vuosikulutukset meillä 17900kWh, naapuri 17200kWh. Puita poltettu molemmilla pari pinomottia.

        Voisiko joku kertoa selvällä suomenkielellä, että missä ne PILPin säästöt piilevät?? Mittari luettiin n. kuukausi sitten ja huvikseen vertailtiin lukemia.

        Erot tulee:
        1. Huonelämpötila
        2. Sähkölaitteiden kulutus
        3. Veden kulutus
        4. Lämpöhäviöt rakennuksen vaipassa
        5. Viilennyksen sähköntarve
        6. Saunomistiheys
        7. Valaisimien tehontarve

        Noilla pystyy pelaamaan helposti - 3000 kwh/vuosi

      • TAKAISINMAKSUAIKA
        ja sisäistäminen kirjoitti:

        Tuossahan nimenomaan sanottiin, että ET tarvitse kilowatin jälkilämmitystä, mutta jos kennokoneen tuloilma nostetaan yhtäkorkeaksi kuin PILP:n tarvitsen sen 1kW tehoin siihen, jolloin eroa on PILP:n hyväksi 500W. Siis PILP säästää Pigviiniin verrattuna 500W.

        Ja keskilämpötila on paras tapa kuvata lämmitystarvetta. Six sigma pätee siihen erittäin hyvin niinkuin muihinkin jakaumiin.

        Mikäs tämä logiikka on, että takan lämmittäminen vaikuttaa IV koeneen talteenottoon? Jos pakkasta on aste pari. Keskiverto uudehko suomalaistalo tarvitsee silloin 2-4kW lämmitystehoa hukkalämpöjen lisäksi (valaistus ja laitteet) ja lisäksi tyypillinen nelihenkinen talous tarvitsee 700-1000W keskimääräisen lämmitystehon lämpimälle vedelle. Ihan mielenkiinnosta katsoin, mitä takoille annetaan lämmitystehoiksi ja miten se muuttuu ajan funktiona. 1.4 tonnin uunin huippu teho on 3kW ja kuuden tunnin kuluttua 2kW 12 tunnin kuluttua ja reilusti alle 1KW. Takan arvioitu sähkönsäästö potentiaali on noin 15%/a.

        Eli tuolloin ei se kompuran teho hukkaan mene tuossakaan tapauksessa. Sitä paiti, useimmissa asunoissa takka jää vähälle käytölle ensi innostuksen jälkeen.

        Ja ei pitäsi puhua vakiosta. PILP hyötysuhde laskee tasaisesti ilman kylmetessä. Vakio on vakio ja muuttuja muuttuja vaikka olisikin lineaarinen.

        Katso tilasot ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Ei ole mitään järkeä arvioida laitteen ominaisuuksia ja sopivuutta ko. ilmastoon muutaman pakkaspäivän perusteella. Pistä tuon wunderiin (2006 sijaan jonka valitsit, koska se oli tilstollisesti erityisen kylmä) vaikka 2007 ja kas kummaa...

        Ilmatieteenlaitokselta saat ihan ilmaiseksi ilmastotilastot 30 vuoden ajalta.

        Maaliskuu 2006 oli muuten talven kylmin kuukausi, joten break evenin ollessa reilussa -11 voidaan todeta, että jopa tänä erityisen kylmänä 2006 maalikuuna PILP veti pitemmän korren eteläsuomessa.

        Ja vielä jäi se 11kk väiteltäväksi.

        Vaisalan sivuilta voit näppärästi laskea kuinka monta TUNTIA vuuodessa PILP on ollut vantaalla huonompi kuin passiivikone.

        "Ja keskilämpötila on paras tapa kuvata lämmitystarvetta."

        Voi olla, mutta kuten tuosta linkistä huomaat niin lämpötila vaihtelee...sinulla on joku ihme ajatus siitä että keskilämpötila olisi jotenkin vallitseva "laboratorio-olosuhde", jossa PILP rokkaa.

        "Mikäs tämä logiikka on, että takan lämmittäminen vaikuttaa IV koeneen talteenottoon?"

        Se on se logiikka että PILP-talossa poltetaan (naama noessa) puuta, turha laskea PILP:n 500W:n extrakulutusta "kun lämmitetään kuitenkin jollakin" kategoriaan. PILP:n käyttäjät nimenomaan lämmittävät puilla (ainakin naapurit tekee niin).

        "Jos pakkasta on aste pari. Keskiverto uudehko suomalaistalo tarvitsee silloin 2-4kW lämmitystehoa hukkalämpöjen lisäksi (valaistus ja laitteet) ja lisäksi tyypillinen nelihenkinen talous tarvitsee 700-1000W keskimääräisen lämmitystehon lämpimälle vedelle."

        Täysin stetsonista vedettyjä lukuja...

        "Ei ole mitään järkeä arvioida laitteen ominaisuuksia ja sopivuutta ko. ilmastoon muutaman pakkaspäivän perusteella. Pistä tuon wunderiin (2006 sijaan jonka valitsit, koska se oli tilstollisesti erityisen kylmä) vaikka 2007 ja kas kummaa..."

        Edelleen valitsin sen siksi että huomaisit kuinka paljon sää vaihtelee...voit tosin edelleen (silmät puoliummessa) tuijottaa ilmatieteenlaitoksen sivujen keskilämpötiloja ja taputtaa itsäsi selkään.


        Tosiasia on ettei sinun PILP:si pysty edes parin asteen pakkasella lämmittämään korvausilmaa huoneenlämpöiseksi vaan koko rakkine muuttuu suorasähkölämmittimeksi.

        Kukaan ei ole edes vielä puhunut tuosta kuuluisasta TAKAISINMAKSUAJASTA, josta maalämmön yhteydessä niin usein puhutaan. Koska sen PILP:n säästöt tuovat tuhansien eurojen lisäinvestointikustannukset (korkojen kera) takaisin?

        (Tuleeko tähän se tyypillinen vastaus: se on niin kompaktin kokoinen ja mukavuudesta kannattaa maksaa yms.)

      • hyvä mies edes
        TAKAISINMAKSUAIKA kirjoitti:

        "Ja keskilämpötila on paras tapa kuvata lämmitystarvetta."

        Voi olla, mutta kuten tuosta linkistä huomaat niin lämpötila vaihtelee...sinulla on joku ihme ajatus siitä että keskilämpötila olisi jotenkin vallitseva "laboratorio-olosuhde", jossa PILP rokkaa.

        "Mikäs tämä logiikka on, että takan lämmittäminen vaikuttaa IV koeneen talteenottoon?"

        Se on se logiikka että PILP-talossa poltetaan (naama noessa) puuta, turha laskea PILP:n 500W:n extrakulutusta "kun lämmitetään kuitenkin jollakin" kategoriaan. PILP:n käyttäjät nimenomaan lämmittävät puilla (ainakin naapurit tekee niin).

        "Jos pakkasta on aste pari. Keskiverto uudehko suomalaistalo tarvitsee silloin 2-4kW lämmitystehoa hukkalämpöjen lisäksi (valaistus ja laitteet) ja lisäksi tyypillinen nelihenkinen talous tarvitsee 700-1000W keskimääräisen lämmitystehon lämpimälle vedelle."

        Täysin stetsonista vedettyjä lukuja...

        "Ei ole mitään järkeä arvioida laitteen ominaisuuksia ja sopivuutta ko. ilmastoon muutaman pakkaspäivän perusteella. Pistä tuon wunderiin (2006 sijaan jonka valitsit, koska se oli tilstollisesti erityisen kylmä) vaikka 2007 ja kas kummaa..."

        Edelleen valitsin sen siksi että huomaisit kuinka paljon sää vaihtelee...voit tosin edelleen (silmät puoliummessa) tuijottaa ilmatieteenlaitoksen sivujen keskilämpötiloja ja taputtaa itsäsi selkään.


        Tosiasia on ettei sinun PILP:si pysty edes parin asteen pakkasella lämmittämään korvausilmaa huoneenlämpöiseksi vaan koko rakkine muuttuu suorasähkölämmittimeksi.

        Kukaan ei ole edes vielä puhunut tuosta kuuluisasta TAKAISINMAKSUAJASTA, josta maalämmön yhteydessä niin usein puhutaan. Koska sen PILP:n säästöt tuovat tuhansien eurojen lisäinvestointikustannukset (korkojen kera) takaisin?

        (Tuleeko tähän se tyypillinen vastaus: se on niin kompaktin kokoinen ja mukavuudesta kannattaa maksaa yms.)

        hieman muistella mitä olet juuri lukenut.

        Olen jo pariin otteeseen todennut saman kuin tuossa vakuuttelet. Se on pakkasella suorasähkölämmitys, mutta talteenotto on tehokkaampi kuin passivikoneilla.

        Ja ehkä ymmärrät, että keskilämpötila on se jossa tilastollisesti ollaan eletty viimeisen 30 vuoden aikana ja siksi se kertoo lahjomattomasti missä keleissä ollaan ja tullan taloja lämmittämään. Suomen ilmastolle on tyypillistä suuret vaihtelut.

        Hyvä kun huomasit miten se vaihtelee. Mieti nyt mitä tapahtuu kun yhtenä päivänä on 40 astetta pakkasta ja miten se vaikuttaa tähän suhteellisen lineaariseen kokonaisuuteen. Onko mahdollisesti (yksinkertaistettuna sinua varten) niin että sitä vastaan on pitkässä juoksussa yhdeksän (9) päivää jolloin sydän talvella pakkasta ei ole lainkaan vaan ollaan nollassa? Kokeile muutama muukin vaihtoehto ja sinulle alkaa hahmottua tämä kokonaisuus.


        Kokonaisuuden kannalta sillä että viimetalvena oli yhtenä yönä 24 astetta pakkasta, ei siis ole merkitystä kuin marginaalisesti. Kuten ehkä jo ymmärsit PILP toimii suht lineaarisesti nolla ala- ja yläpuolella. Nollan yläpuolella jostain 1-3 asteen kohdalla prosessin ostoenergia panos on pienempi kuin prosessista saatu lämpöenergia. Nollan alapuolella prosessi antaa vähemmän kuin ottaa = suorasähkölämmitys tai sitten klapia uuniin jos sellaisen omistaa. Ja vielä ihan sinun mieliksesi, käytettään Nilanin takkakytkintä, ettei naapurin naama nokeennu.

        Regeneratiivinen kone taas ottaa kaikissa olosuhteissa enemmän ostoenergiaa kuin antaa.
        Joten täällä se naapurin naama vasta nokinen onkin. Nokea kun kertyy jo 5-10 astetta lämpimämmässä kelissä kuin naapurin PILPaajalle.

        Ja taas kerran sen 500W ei katoa eikä aiheuta naaman nokeentumista. Energia voi muuttua materiaksi mutta ei katoa. Poistoilman lämpötila kertoo lahjomattomasti mikä on tehokkain talteenotto tapa ja se on edelleen vaikka kuinka yrittäisit kierrellä ja kaarrella se ainoa suora energiavirta ulos talosta.

        Ja jos ei keskilämpötila tilastot riitä, eikä vuorokauden tarkkuudella ilmoitetut lämpötilat riitä, niin vaisalan sivuilta saa 15 minuutin resoluutiolla lämpötilat usean vuoden ajalta.

        Voit laskea kuinka moneksi minuutiksi vuodessa PILP olisi kannattanut vaihtaa johonkin toiseen koneeseen. :)

        Ja lämmitystarvetta ei tarvitse ottaa stetsonista. Suomessa on ns. rakennusmääräyksiä, joiden noudattamista rakennuslupaviranomainen on velvollinen noudattamaan ja pääsunnittelijan on liitettä lupahakemukseen laskelma, jossa on kaikki rakenneosat määritelty ja laskettu niiden aiheuttamat lämpöhäviöt. Toisessa sarakkeessa on sitten vaatimuset ja kolmas kertoo täyttyykö vaatimukset ja jos ei miten kompensoidaan. Tässä laskelmassa on mukana myös ilmanvaihto.

        Keskiverto talon tilavuus myös tiedetään ja samoin tiedetään että OKT:ssa kulutetaan vähemmän vettä kuin rivarissa, jossa kulutetaan vähemmän vettä kuin KT:ssa. Tiedetään myös keskikulutus ja lämpimän veden käyttö. Näitä mitataan jatkuvasti sadoissa tuhansissa talouksissa. Että sellainen stetsoni täällä.

        Takaisinmaksuajan laskeminen on liki mahdotonta. Muuttujia on aivan liian monta. Esmerkiksi täällä meilläpäin rakennusoikeusneliö (tontin) maksaa noin 800-2500€/rom2. Eli mihin sen haluat käyttää on hyvä kysymys. Teuvo Tuppurainen maksaa tontistaan noin 1000€/rom2 ja Reino Rikas ostaa hyvältä paikalta 2500€/rom2.

        Pistä pari neliötä extraa laitteille ja homma lähenee jo ilmaista. Toisaalta Yrjö Sysimetsä osti tontin eurolla joten...

        Ja mukavuudesta todellakin kannattaa maksaa ainakin minusta sillä on arvoa.

        Tämä tontin hinta ja mukavuus ovatkin juuri ne syyt miksi meillä ei ole takkaa.

        Ei ole tolkkua pistää 3000€ takkaan 1000€ hormiin 1000€ sille ro neliölle jonka se vaatii ja sitten polttaa märkiä rautakaupasta ostettuja puita kun ei raaskinut varata kuivaa tilaa puille. Nimittäin samalla rahalla saan pienoistuulivoimalan joka tällä tuulisella rinteellä pystyy tuottamaan 700W tehon 4m/s tuulessa ja sen verran tässä tuulee melkein aina.

        Se ei maksa itseään takaisin, mutta jos naapurissa asuu samanlainen jäärä kuin sinä, niin ainakin siltä menee yöunet kun se perustelee, että ko voimala kuluttaa enemmän kuin antaa. Melkein naurattaa.

      • jahha
        hyvä mies edes kirjoitti:

        hieman muistella mitä olet juuri lukenut.

        Olen jo pariin otteeseen todennut saman kuin tuossa vakuuttelet. Se on pakkasella suorasähkölämmitys, mutta talteenotto on tehokkaampi kuin passivikoneilla.

        Ja ehkä ymmärrät, että keskilämpötila on se jossa tilastollisesti ollaan eletty viimeisen 30 vuoden aikana ja siksi se kertoo lahjomattomasti missä keleissä ollaan ja tullan taloja lämmittämään. Suomen ilmastolle on tyypillistä suuret vaihtelut.

        Hyvä kun huomasit miten se vaihtelee. Mieti nyt mitä tapahtuu kun yhtenä päivänä on 40 astetta pakkasta ja miten se vaikuttaa tähän suhteellisen lineaariseen kokonaisuuteen. Onko mahdollisesti (yksinkertaistettuna sinua varten) niin että sitä vastaan on pitkässä juoksussa yhdeksän (9) päivää jolloin sydän talvella pakkasta ei ole lainkaan vaan ollaan nollassa? Kokeile muutama muukin vaihtoehto ja sinulle alkaa hahmottua tämä kokonaisuus.


        Kokonaisuuden kannalta sillä että viimetalvena oli yhtenä yönä 24 astetta pakkasta, ei siis ole merkitystä kuin marginaalisesti. Kuten ehkä jo ymmärsit PILP toimii suht lineaarisesti nolla ala- ja yläpuolella. Nollan yläpuolella jostain 1-3 asteen kohdalla prosessin ostoenergia panos on pienempi kuin prosessista saatu lämpöenergia. Nollan alapuolella prosessi antaa vähemmän kuin ottaa = suorasähkölämmitys tai sitten klapia uuniin jos sellaisen omistaa. Ja vielä ihan sinun mieliksesi, käytettään Nilanin takkakytkintä, ettei naapurin naama nokeennu.

        Regeneratiivinen kone taas ottaa kaikissa olosuhteissa enemmän ostoenergiaa kuin antaa.
        Joten täällä se naapurin naama vasta nokinen onkin. Nokea kun kertyy jo 5-10 astetta lämpimämmässä kelissä kuin naapurin PILPaajalle.

        Ja taas kerran sen 500W ei katoa eikä aiheuta naaman nokeentumista. Energia voi muuttua materiaksi mutta ei katoa. Poistoilman lämpötila kertoo lahjomattomasti mikä on tehokkain talteenotto tapa ja se on edelleen vaikka kuinka yrittäisit kierrellä ja kaarrella se ainoa suora energiavirta ulos talosta.

        Ja jos ei keskilämpötila tilastot riitä, eikä vuorokauden tarkkuudella ilmoitetut lämpötilat riitä, niin vaisalan sivuilta saa 15 minuutin resoluutiolla lämpötilat usean vuoden ajalta.

        Voit laskea kuinka moneksi minuutiksi vuodessa PILP olisi kannattanut vaihtaa johonkin toiseen koneeseen. :)

        Ja lämmitystarvetta ei tarvitse ottaa stetsonista. Suomessa on ns. rakennusmääräyksiä, joiden noudattamista rakennuslupaviranomainen on velvollinen noudattamaan ja pääsunnittelijan on liitettä lupahakemukseen laskelma, jossa on kaikki rakenneosat määritelty ja laskettu niiden aiheuttamat lämpöhäviöt. Toisessa sarakkeessa on sitten vaatimuset ja kolmas kertoo täyttyykö vaatimukset ja jos ei miten kompensoidaan. Tässä laskelmassa on mukana myös ilmanvaihto.

        Keskiverto talon tilavuus myös tiedetään ja samoin tiedetään että OKT:ssa kulutetaan vähemmän vettä kuin rivarissa, jossa kulutetaan vähemmän vettä kuin KT:ssa. Tiedetään myös keskikulutus ja lämpimän veden käyttö. Näitä mitataan jatkuvasti sadoissa tuhansissa talouksissa. Että sellainen stetsoni täällä.

        Takaisinmaksuajan laskeminen on liki mahdotonta. Muuttujia on aivan liian monta. Esmerkiksi täällä meilläpäin rakennusoikeusneliö (tontin) maksaa noin 800-2500€/rom2. Eli mihin sen haluat käyttää on hyvä kysymys. Teuvo Tuppurainen maksaa tontistaan noin 1000€/rom2 ja Reino Rikas ostaa hyvältä paikalta 2500€/rom2.

        Pistä pari neliötä extraa laitteille ja homma lähenee jo ilmaista. Toisaalta Yrjö Sysimetsä osti tontin eurolla joten...

        Ja mukavuudesta todellakin kannattaa maksaa ainakin minusta sillä on arvoa.

        Tämä tontin hinta ja mukavuus ovatkin juuri ne syyt miksi meillä ei ole takkaa.

        Ei ole tolkkua pistää 3000€ takkaan 1000€ hormiin 1000€ sille ro neliölle jonka se vaatii ja sitten polttaa märkiä rautakaupasta ostettuja puita kun ei raaskinut varata kuivaa tilaa puille. Nimittäin samalla rahalla saan pienoistuulivoimalan joka tällä tuulisella rinteellä pystyy tuottamaan 700W tehon 4m/s tuulessa ja sen verran tässä tuulee melkein aina.

        Se ei maksa itseään takaisin, mutta jos naapurissa asuu samanlainen jäärä kuin sinä, niin ainakin siltä menee yöunet kun se perustelee, että ko voimala kuluttaa enemmän kuin antaa. Melkein naurattaa.

        "Takaisinmaksuajan laskeminen on liki mahdotonta."

        Päästiin me yhdestä asiasta yksimielisyyteen. Kiertelysi alkaa muistuttamaan Paavo Väyrysen vastaavaa...sano vaan ihan suoraan: nyt valitsisin toisin ja fysiikan luennot makasin krapulassa kämpillä. Kuulostaisivat paljon uskottavimmilta selityksiltä.

        "Regeneratiivinen kone taas ottaa kaikissa olosuhteissa enemmän ostoenergiaa kuin antaa."

        Hassua kun puhutaan aika kovista lämpökertoimista (http://passivehouse.vtt.fi/files/passiivitalon lammitys.pdf sivu 17), mutta mitä se VTT:n hemmo mistään mitään tietää. Yhtä lailla vietti ratkiriemukasta opiskeluelämää.

      • ymmärsit
        jahha kirjoitti:

        "Takaisinmaksuajan laskeminen on liki mahdotonta."

        Päästiin me yhdestä asiasta yksimielisyyteen. Kiertelysi alkaa muistuttamaan Paavo Väyrysen vastaavaa...sano vaan ihan suoraan: nyt valitsisin toisin ja fysiikan luennot makasin krapulassa kämpillä. Kuulostaisivat paljon uskottavimmilta selityksiltä.

        "Regeneratiivinen kone taas ottaa kaikissa olosuhteissa enemmän ostoenergiaa kuin antaa."

        Hassua kun puhutaan aika kovista lämpökertoimista (http://passivehouse.vtt.fi/files/passiivitalon lammitys.pdf sivu 17), mutta mitä se VTT:n hemmo mistään mitään tietää. Yhtä lailla vietti ratkiriemukasta opiskeluelämää.

        kesken jääneen lauseen sisällön, mutta et suostu myöntämään että PILP vihasi on naurettavaa eikä perustu tosiasioihin vaan turhaan suun pieksentään.

        Ja kas kummaa nyt sinä kumoat täällä jo omia aiempia väitteitäsi stetsoni menetelmästä, lämmitystarpeesta, taklla lämmittämisestä jne. Mitäs se VTT nyt sanoikaan Teppo Tavallisen tavallisesta talosta ja sen lämmitystarpeesta? Mitäs ne nyt kertovatkaan takasta ja sen antamasta tehosta ajan funktiona (vai onko se nokinaamainen naapurisi täysipäiväinen kipinämikko)? Menikös se 500W harakoille edes passiivitalossa? Ja voi sinua, et ymmärtänyt tuota lämpökerroin asiaakaan. Mitähän siinä nyt mahdetaan verrata? Yritä oikein pinnistellä ja miettiä siltä vihaltasi, että mitä siinä verrataa.
        Ei riitä vielä joten yritä vielä kerran. Oikein pinnistelet. Kyllä sinä sen keksit.
        Yhden pisteen vihje: Kannattaako lämpöenergiaa kierrättää vai tuottaa uutta, vaikka uutta saisikin hyvällä kertoimella? Joko keksit mistä on kyse?

        Sekä vielä luinkohan oikein että puhuvat ilmanvaihtolämmityksestä? Ring ring.

        Ja minkähänlaista ulkolämpötilojen jakaumaa ne taas tuossa esittivätkään? Palataako nyt siihen keskustelusta unohtuneeseen 11kk:een? Ei sittenkään tuo on selvä huijaus. Olikos se niin, että se joka 30 vuosi toistuva 30 asteen pakkanen ei olekaan relevantti tahi edes se viimeinen 1-2% ajasta jolloin PILP on oikeasti huonompi kuin regeneratiivinen kone.

        Ja sitten se kaikkkein makein karamelli. Tämä minun talo on sattumoisin tehty pitkälti tuon samaisen paperin edeltävän version mukaan. Mutta tutkimuskojteita oli myös laajemmalti kuin tuossa esitetään.

        Ja kuin sattuman kaupalla tämä talo tarvitsee sen 1KW lämmitystehon 0 asteessa. Merkittävin ero tässä talossa tulee siitä että tämä on jyrkässä etelärinteessä. Katto on tehty siten, että kaikki vähäisetkin pohjoisen puoleiset tuulet se ohjaa ohi rakennuksen. Pohjoisseinä on myös osin maan alla, ja pohjois seinällä on vain yksi pieni WC:n ikkuna. Kaikki muut ikkunat ovat kaakkoon, etelään ja länsilounaaseen.
        Niin ja onhan tässä IV kone joka vie reilusti vähemmän energiaan kuin antaa vuoden aikana.

        Eikä tässä kierrellä vaan esitän faktoja jotka voidaan yksinkertaisin laskelmin todentaa.
        Ongelmasi on se että et näe metsää puilta.

        Mutta myönnän yhden asian. Tällaisessa matalaenergiatalossa kaikki kivilattiat on vilpoisia kesät talvet ja siksi kylpyhuoneen lattia ei kuivu kovin sukkelaan.

      • selvisi
        ymmärsit kirjoitti:

        kesken jääneen lauseen sisällön, mutta et suostu myöntämään että PILP vihasi on naurettavaa eikä perustu tosiasioihin vaan turhaan suun pieksentään.

        Ja kas kummaa nyt sinä kumoat täällä jo omia aiempia väitteitäsi stetsoni menetelmästä, lämmitystarpeesta, taklla lämmittämisestä jne. Mitäs se VTT nyt sanoikaan Teppo Tavallisen tavallisesta talosta ja sen lämmitystarpeesta? Mitäs ne nyt kertovatkaan takasta ja sen antamasta tehosta ajan funktiona (vai onko se nokinaamainen naapurisi täysipäiväinen kipinämikko)? Menikös se 500W harakoille edes passiivitalossa? Ja voi sinua, et ymmärtänyt tuota lämpökerroin asiaakaan. Mitähän siinä nyt mahdetaan verrata? Yritä oikein pinnistellä ja miettiä siltä vihaltasi, että mitä siinä verrataa.
        Ei riitä vielä joten yritä vielä kerran. Oikein pinnistelet. Kyllä sinä sen keksit.
        Yhden pisteen vihje: Kannattaako lämpöenergiaa kierrättää vai tuottaa uutta, vaikka uutta saisikin hyvällä kertoimella? Joko keksit mistä on kyse?

        Sekä vielä luinkohan oikein että puhuvat ilmanvaihtolämmityksestä? Ring ring.

        Ja minkähänlaista ulkolämpötilojen jakaumaa ne taas tuossa esittivätkään? Palataako nyt siihen keskustelusta unohtuneeseen 11kk:een? Ei sittenkään tuo on selvä huijaus. Olikos se niin, että se joka 30 vuosi toistuva 30 asteen pakkanen ei olekaan relevantti tahi edes se viimeinen 1-2% ajasta jolloin PILP on oikeasti huonompi kuin regeneratiivinen kone.

        Ja sitten se kaikkkein makein karamelli. Tämä minun talo on sattumoisin tehty pitkälti tuon samaisen paperin edeltävän version mukaan. Mutta tutkimuskojteita oli myös laajemmalti kuin tuossa esitetään.

        Ja kuin sattuman kaupalla tämä talo tarvitsee sen 1KW lämmitystehon 0 asteessa. Merkittävin ero tässä talossa tulee siitä että tämä on jyrkässä etelärinteessä. Katto on tehty siten, että kaikki vähäisetkin pohjoisen puoleiset tuulet se ohjaa ohi rakennuksen. Pohjoisseinä on myös osin maan alla, ja pohjois seinällä on vain yksi pieni WC:n ikkuna. Kaikki muut ikkunat ovat kaakkoon, etelään ja länsilounaaseen.
        Niin ja onhan tässä IV kone joka vie reilusti vähemmän energiaan kuin antaa vuoden aikana.

        Eikä tässä kierrellä vaan esitän faktoja jotka voidaan yksinkertaisin laskelmin todentaa.
        Ongelmasi on se että et näe metsää puilta.

        Mutta myönnän yhden asian. Tällaisessa matalaenergiatalossa kaikki kivilattiat on vilpoisia kesät talvet ja siksi kylpyhuoneen lattia ei kuivu kovin sukkelaan.

        Eli kirjoitat näitä PILP:n puoolustuspuheitasi maan alta bunkkeristasi villasukat jalassa. Ikkunoiden suunnista päättelen että talvella saatu säästö valuu hikenä selkäpiitä pitkin. Maanisuus lähestyy kulminaatiopistettä kun näköjään koko yön valvot PILP:n koskemattomuutta :)

        Lämpökerrointa tuskin saat PILP:lläsi yli yhden edes Etelä-Suomessa mikäli otat sulatusjaksot huomioon. Parempaan lämpökertoimeen pääsee 300 euron (luxus, einhell yms.) ilmalämpöpumpulla.

        "Menikös se 500W harakoille edes passiivitalossa?"

        menee se "harakoille" kaikissa taloissa, mikäli käyttäjä haluaa käyttää puita lämmittämiseen. Yleensä nokinaama pilppaajilla on "ilmaisia" puita ja takka talossaan.

        "Meillä on 550m3 talo ja viimeisen 12kk aikana on veden ja rakennuksen lämmitykseen mennyt 9506KWh."

        Mikäli tämä on sinun talosi kulutus niin kulutus on kohtuullinen (riippuu käyttösähkön kulutuksesta, joka muuttuu lisälämmöksi), mikäli perheessäsi on vähintään 4 jäsentä ja käyttövettä käytetään runsaasti. Tosin tuosta olisi saanut pienemmällä investoinnilla vähemmmän kuluttavan helposti.

        "Yhden pisteen vihje: Kannattaako lämpöenergiaa kierrättää vai tuottaa uutta, vaikka uutta saisikin hyvällä kertoimella?"

        Nimenomaan kierrättää sillä hyvällä IV-koneella, jossa ainoat rikkimenevät osat ovat muutaman euron vaihdettavat laakerit. PILP:n kompuran odotettu kestoikä on max. 5-7 vuotta. Se joutuu paljon kovemmalle kuin MLP tai ILP:n kompura.

        JOs ihan AIKUISTEN oikeasti uskot että rakkineesi hyötysuhde on koko vuonna yli 100% niin uskot varmaan joulupukkiinkin? Kesällä kun sitä lämmitystä ei tarvita edes täällä peräpohjolassa.

        Ostopäätöksesi teit varmaan tämän Saksassa tehdyn testin mukaan, joka todistaa että PILP on oiva peli Keski-Eurooppaan. http://www.nilansuomi.com/dyn/93

        Hannoverin keskilämpö oli helmikuussa 2007 4 astetta kun se helsingissä oli -10 astetta...jokainen voi ihmetellä lämpötilaeroja syöttämällä aikaisempaan linkkiin EFHK (hki) tilalle HAJ (Hannover).

        Yksi neuvo rakentajalle PILP:stä: ÄLÄ HANKI!

        Tuon kun pitää mielessä niin aika hyvin menee. Eiköhän laitteen käyttökelpoisuus Suomessa selviä jo siitä että valmistaja käyttää markkinoinnissa surutta Keski-Euroopan lämpötiloilla tehtyä tutkimusta. Säälittävää...

      • luettuksi
        selvisi kirjoitti:

        Eli kirjoitat näitä PILP:n puoolustuspuheitasi maan alta bunkkeristasi villasukat jalassa. Ikkunoiden suunnista päättelen että talvella saatu säästö valuu hikenä selkäpiitä pitkin. Maanisuus lähestyy kulminaatiopistettä kun näköjään koko yön valvot PILP:n koskemattomuutta :)

        Lämpökerrointa tuskin saat PILP:lläsi yli yhden edes Etelä-Suomessa mikäli otat sulatusjaksot huomioon. Parempaan lämpökertoimeen pääsee 300 euron (luxus, einhell yms.) ilmalämpöpumpulla.

        "Menikös se 500W harakoille edes passiivitalossa?"

        menee se "harakoille" kaikissa taloissa, mikäli käyttäjä haluaa käyttää puita lämmittämiseen. Yleensä nokinaama pilppaajilla on "ilmaisia" puita ja takka talossaan.

        "Meillä on 550m3 talo ja viimeisen 12kk aikana on veden ja rakennuksen lämmitykseen mennyt 9506KWh."

        Mikäli tämä on sinun talosi kulutus niin kulutus on kohtuullinen (riippuu käyttösähkön kulutuksesta, joka muuttuu lisälämmöksi), mikäli perheessäsi on vähintään 4 jäsentä ja käyttövettä käytetään runsaasti. Tosin tuosta olisi saanut pienemmällä investoinnilla vähemmmän kuluttavan helposti.

        "Yhden pisteen vihje: Kannattaako lämpöenergiaa kierrättää vai tuottaa uutta, vaikka uutta saisikin hyvällä kertoimella?"

        Nimenomaan kierrättää sillä hyvällä IV-koneella, jossa ainoat rikkimenevät osat ovat muutaman euron vaihdettavat laakerit. PILP:n kompuran odotettu kestoikä on max. 5-7 vuotta. Se joutuu paljon kovemmalle kuin MLP tai ILP:n kompura.

        JOs ihan AIKUISTEN oikeasti uskot että rakkineesi hyötysuhde on koko vuonna yli 100% niin uskot varmaan joulupukkiinkin? Kesällä kun sitä lämmitystä ei tarvita edes täällä peräpohjolassa.

        Ostopäätöksesi teit varmaan tämän Saksassa tehdyn testin mukaan, joka todistaa että PILP on oiva peli Keski-Eurooppaan. http://www.nilansuomi.com/dyn/93

        Hannoverin keskilämpö oli helmikuussa 2007 4 astetta kun se helsingissä oli -10 astetta...jokainen voi ihmetellä lämpötilaeroja syöttämällä aikaisempaan linkkiin EFHK (hki) tilalle HAJ (Hannover).

        Yksi neuvo rakentajalle PILP:stä: ÄLÄ HANKI!

        Tuon kun pitää mielessä niin aika hyvin menee. Eiköhän laitteen käyttökelpoisuus Suomessa selviä jo siitä että valmistaja käyttää markkinoinnissa surutta Keski-Euroopan lämpötiloilla tehtyä tutkimusta. Säälittävää...

        Täältä sivusta, ja kokeneena voin ilmoittaa että kompura kestää pilpissä ainaskin 18 vuotta.

      • silloin ennen
        luettuksi kirjoitti:

        Täältä sivusta, ja kokeneena voin ilmoittaa että kompura kestää pilpissä ainaskin 18 vuotta.

        "Täältä sivusta, ja kokeneena voin ilmoittaa että kompura kestää pilpissä ainaskin 18 vuotta."

        Totta, silloin ennen mersutkin kesti sen 500000km ilman ongelmia. Tervetuloa reaalimaailmaan, kompura on sama kuin ILP:eissä ja sen kesto on reippaasti alle 10 vuotta.

        Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Valitettavasti.

        Jusa

      • Metsä- ja kalamies
        selvisi kirjoitti:

        Eli kirjoitat näitä PILP:n puoolustuspuheitasi maan alta bunkkeristasi villasukat jalassa. Ikkunoiden suunnista päättelen että talvella saatu säästö valuu hikenä selkäpiitä pitkin. Maanisuus lähestyy kulminaatiopistettä kun näköjään koko yön valvot PILP:n koskemattomuutta :)

        Lämpökerrointa tuskin saat PILP:lläsi yli yhden edes Etelä-Suomessa mikäli otat sulatusjaksot huomioon. Parempaan lämpökertoimeen pääsee 300 euron (luxus, einhell yms.) ilmalämpöpumpulla.

        "Menikös se 500W harakoille edes passiivitalossa?"

        menee se "harakoille" kaikissa taloissa, mikäli käyttäjä haluaa käyttää puita lämmittämiseen. Yleensä nokinaama pilppaajilla on "ilmaisia" puita ja takka talossaan.

        "Meillä on 550m3 talo ja viimeisen 12kk aikana on veden ja rakennuksen lämmitykseen mennyt 9506KWh."

        Mikäli tämä on sinun talosi kulutus niin kulutus on kohtuullinen (riippuu käyttösähkön kulutuksesta, joka muuttuu lisälämmöksi), mikäli perheessäsi on vähintään 4 jäsentä ja käyttövettä käytetään runsaasti. Tosin tuosta olisi saanut pienemmällä investoinnilla vähemmmän kuluttavan helposti.

        "Yhden pisteen vihje: Kannattaako lämpöenergiaa kierrättää vai tuottaa uutta, vaikka uutta saisikin hyvällä kertoimella?"

        Nimenomaan kierrättää sillä hyvällä IV-koneella, jossa ainoat rikkimenevät osat ovat muutaman euron vaihdettavat laakerit. PILP:n kompuran odotettu kestoikä on max. 5-7 vuotta. Se joutuu paljon kovemmalle kuin MLP tai ILP:n kompura.

        JOs ihan AIKUISTEN oikeasti uskot että rakkineesi hyötysuhde on koko vuonna yli 100% niin uskot varmaan joulupukkiinkin? Kesällä kun sitä lämmitystä ei tarvita edes täällä peräpohjolassa.

        Ostopäätöksesi teit varmaan tämän Saksassa tehdyn testin mukaan, joka todistaa että PILP on oiva peli Keski-Eurooppaan. http://www.nilansuomi.com/dyn/93

        Hannoverin keskilämpö oli helmikuussa 2007 4 astetta kun se helsingissä oli -10 astetta...jokainen voi ihmetellä lämpötilaeroja syöttämällä aikaisempaan linkkiin EFHK (hki) tilalle HAJ (Hannover).

        Yksi neuvo rakentajalle PILP:stä: ÄLÄ HANKI!

        Tuon kun pitää mielessä niin aika hyvin menee. Eiköhän laitteen käyttökelpoisuus Suomessa selviä jo siitä että valmistaja käyttää markkinoinnissa surutta Keski-Euroopan lämpötiloilla tehtyä tutkimusta. Säälittävää...

        Duunikaveri (sähkövoimatekniikan tekn.lis) pisti LVI-miehen asentamaan pesukoneeseen ja astianpesukoneeseen lämminvesijohdon (30 astetta). Välissä ilmeisesti jonkilainen sekoitinliitin, johon tulee toinen johto kylmävedestä ja toinen PILPistä - sitä en tiedä kun en ole LVI-expertti.

        Miksikö näin? Ei ole mitään järkeä lämmittää kylmää vettä pesukoneiden omilla sähkövastuksilla, kun vuodessa saa Nilanin PILPin lämmittämään kaiken käyttöveden naurettavan vähäisillä kustannuksilla ainakin 7 kk vuodessa. Tuo lämmitys pesukoneen vastuksella pitää tehdä ainakin 20 asteen edestä (jos kämpässä pestään myös 30 asteen koneellisia, vesijohtovesi 8-10 astetta) ja tämä lämmitys sähköllä on puhdasta idiotismia kun on halvempiakin tapoja.

        Sitten voidaankin kysyä, kuinka tämä sama säästötemppu tehdään kennollisella LTOlla...

        Hän esitteli omat laskelmansa eri lämmitystavoista viime syksynä ja laskelmien perusteella Jyväskylän eteläpuolella 150-170 neliöiseen taloon järkevin lämmitysmuoto on PILP, tuon "virityksen" kera mikä pelasi olennaista osaa säästössä.. Laskelmissa oli otettu huomioon investointi käyttökustannukset, aika taisi olla 35 vuotta.

        Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan. Jos heppu on työkseen tutkinut (sähkö)energiatekniikkaa teknillisessä korkeakoulussa useamman vuoden, en ihan heti usko laskelmien olevan pahasti pielessä.

      • Metsä- ja kalamies
        Metsä- ja kalamies kirjoitti:

        Duunikaveri (sähkövoimatekniikan tekn.lis) pisti LVI-miehen asentamaan pesukoneeseen ja astianpesukoneeseen lämminvesijohdon (30 astetta). Välissä ilmeisesti jonkilainen sekoitinliitin, johon tulee toinen johto kylmävedestä ja toinen PILPistä - sitä en tiedä kun en ole LVI-expertti.

        Miksikö näin? Ei ole mitään järkeä lämmittää kylmää vettä pesukoneiden omilla sähkövastuksilla, kun vuodessa saa Nilanin PILPin lämmittämään kaiken käyttöveden naurettavan vähäisillä kustannuksilla ainakin 7 kk vuodessa. Tuo lämmitys pesukoneen vastuksella pitää tehdä ainakin 20 asteen edestä (jos kämpässä pestään myös 30 asteen koneellisia, vesijohtovesi 8-10 astetta) ja tämä lämmitys sähköllä on puhdasta idiotismia kun on halvempiakin tapoja.

        Sitten voidaankin kysyä, kuinka tämä sama säästötemppu tehdään kennollisella LTOlla...

        Hän esitteli omat laskelmansa eri lämmitystavoista viime syksynä ja laskelmien perusteella Jyväskylän eteläpuolella 150-170 neliöiseen taloon järkevin lämmitysmuoto on PILP, tuon "virityksen" kera mikä pelasi olennaista osaa säästössä.. Laskelmissa oli otettu huomioon investointi käyttökustannukset, aika taisi olla 35 vuotta.

        Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan. Jos heppu on työkseen tutkinut (sähkö)energiatekniikkaa teknillisessä korkeakoulussa useamman vuoden, en ihan heti usko laskelmien olevan pahasti pielessä.

        ...mitenkähän muuten tuollainen vaatepesukoneen liittäminen onnistuu duunikaverin tempulla, kun nykyään nuo pesukoneet tuntuvat vaativan että ne laitetaan paineistettuun kylmävesiliittymään. Esim Siemensin asennusohjeissa sanotaan ettei saa laittaa paineettomaan vedenlämmittäjän sekoittimeen. KVV-experttejä linjoilla?

        Saattaa toki olla että muistan tuosta "esitelmästä" väärin ja vain APK on liitetty kuumaan linjaan?

      • saanut
        silloin ennen kirjoitti:

        "Täältä sivusta, ja kokeneena voin ilmoittaa että kompura kestää pilpissä ainaskin 18 vuotta."

        Totta, silloin ennen mersutkin kesti sen 500000km ilman ongelmia. Tervetuloa reaalimaailmaan, kompura on sama kuin ILP:eissä ja sen kesto on reippaasti alle 10 vuotta.

        Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Valitettavasti.

        Jusa

        Peloteltua, josko tuo kompura nyt kuiteskaan särkynee ja jos särkyy niin se pitää vaihtaa uusi. Todellakin eka pilpin laitoin vuonna 1984 ja tämä nykyinen nilan VP18C on ollut vuodesta 2002.

      • kieroliero
        taisi olla kirjekurssi kirjoitti:

        "Sinun pitää verrata jäteilman kautta hukattavaa tehoa. Kun -1.5 asteen pakkasella Pingviini puhaltaa ulos 7 asteista ja PILP 2 asteista ilmaa 70l/s niin sinulle jää hyödyksi se viiden asteen erotus. Toki molemmissa tarvitaa lisälämpö jo tuossa kelilssä."

        Jos ilmavirran määrä on 70 litraa/ sekunti ja Pingviinin jäteilman lämpötila on 5 astetta suurempi kuin PILP, niin saadaan PILP:n hyväksi 423W:n teho.

        Nyt on vain niin että PILP kuluttaa tuon 423W:n tehon eteen 500W (kompura) enemmän sähköä kuin Pingviini. Eli jo tuossa 1.5 asteen pakkasessa turpiin tulee PILP:lle niin että soi (vaikkakin vähän). Ja mitähän jälkilämmitystä se Pingviini tarvitsee kun sisäänpuhallettavan ilman lämpötila on 15-17 astetta. Toki myönnän että kaikki alle huonelämpöinen (ml. jääkaapista otetut oluet) aine lämmitetään huonelämpöön tavalla tai toisella.

        Se on ihan hyvä että yrität piiloutua keskilämpötilan taakse. Se -4 astetta (jossa PILP häviää jo 10-0 hyvälle IV-koneelle) tarkoittaa nimittäin sitä että puolet ajasta on kylmempää kuin keskilämpötila.

        Ja kysytään vielä: paljonko se PILP ottaa talteen silloin kun kompura sulattaa? Vaihtuuko edes ilma silloin kuin kompura sulattaa?

        Mieti nyt ensin ennenkuin vastaat...

        Taisi olla kirjekurssi fysiikasta ja senkin repuutit. Tarvii nyt kaverin lausuntoja korjailla ammattikoulun tiedoilla. Ei perhana sano nyt että tuo tutkinto oli vitsi? Olihan?

        Onko esim. onnline rotor 360 sinusta "alkaen malli"...kun maksaa kuulemma alle 1500 euroa alveineen?

        http://www.pauna.net/Laskentakaavat/ONNLINE_ROTOR_360.pdf

        Molemmille(vai montako keskustelijaa tässä säikeessä onkaan) lienee selvää tämä kuva sivun lopussa: http://www.merair.fi/hyotysuhde.htm

        Siinä on graafisesti esitetty tavallisen kuutio-LTO:n ja pilpin hyötysuhde. Käyrä on on vain periaatekuva eikä siinä esitetä ilmavirtoja tai tehoja. Kun kuva on pilp kauppiaan niin tietysti pilpin teho on suurempi kuin lton myös kovimmalla pakkasella :)

        Kuvassa Pilp muuttuu energianlähteestä lämmöntalteenottimeksi kun ulkolämpötila alittaa -3 astetta. Kuvassa lto näyttäisi toimivan n.40-50% hyötysuhteella kunnes kovalla pakkasella kennon sulatus huonontaa hyötysuhdetta. Kuvaan voisi lisätä pyöriväkennoisen lton jolla hyötysuhte esim. 65% sen käyrä kulkisi käyrien 2 ja 3 välissä ja risteäsi pilpin käyrän kanssa jossain -10..-15 asteen tietämillä. Pilpin käyrä ei tienkään jatku suorana oikealle äärettömästi koska kaikkea lämpöä ei tarvita lämpimällä ilmalla. Tässä kuvassa on sellainen huono puoli että siinä ei oteta huomioon eri lämpötilojen yleisyyttä. -10 asteen lämpötiloja on suomessa paljon enemmän kuin -20 asteenlämpötiloja. Samalla tavoin 0 asteenlämpötila on tavallisempi kuin -10 asteen lämpötila.

        Keskustelijoilla näyttäisi olevan erilainen käsitys lämpötilan pysyvyyskäyrästä ja sen vaikutuksesta. Minulla sellainen on excel-tiedostona Helsingin, Jyväskylän ja Sodankylän vuosikeskiarvoista. Voisin tehdä tuollaisen kuvan/excel-taulun joka näyttää pilpin ja lton keräämät energiamäärät erilaisilla ilmavirroilla ja hyötysuhteilla. löytyisikö nettisivua/sähköpostia jonne tuon voisin tyrkätä?

      • totaali idiootti
        Metsä- ja kalamies kirjoitti:

        Duunikaveri (sähkövoimatekniikan tekn.lis) pisti LVI-miehen asentamaan pesukoneeseen ja astianpesukoneeseen lämminvesijohdon (30 astetta). Välissä ilmeisesti jonkilainen sekoitinliitin, johon tulee toinen johto kylmävedestä ja toinen PILPistä - sitä en tiedä kun en ole LVI-expertti.

        Miksikö näin? Ei ole mitään järkeä lämmittää kylmää vettä pesukoneiden omilla sähkövastuksilla, kun vuodessa saa Nilanin PILPin lämmittämään kaiken käyttöveden naurettavan vähäisillä kustannuksilla ainakin 7 kk vuodessa. Tuo lämmitys pesukoneen vastuksella pitää tehdä ainakin 20 asteen edestä (jos kämpässä pestään myös 30 asteen koneellisia, vesijohtovesi 8-10 astetta) ja tämä lämmitys sähköllä on puhdasta idiotismia kun on halvempiakin tapoja.

        Sitten voidaankin kysyä, kuinka tämä sama säästötemppu tehdään kennollisella LTOlla...

        Hän esitteli omat laskelmansa eri lämmitystavoista viime syksynä ja laskelmien perusteella Jyväskylän eteläpuolella 150-170 neliöiseen taloon järkevin lämmitysmuoto on PILP, tuon "virityksen" kera mikä pelasi olennaista osaa säästössä.. Laskelmissa oli otettu huomioon investointi käyttökustannukset, aika taisi olla 35 vuotta.

        Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan. Jos heppu on työkseen tutkinut (sähkö)energiatekniikkaa teknillisessä korkeakoulussa useamman vuoden, en ihan heti usko laskelmien olevan pahasti pielessä.

        "Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan. Jos heppu on työkseen tutkinut (sähkö)energiatekniikkaa teknillisessä korkeakoulussa useamman vuoden, en ihan heti usko laskelmien olevan pahasti pielessä."

        Ihanaa kun pääsee sanomaan ihan amispohjalta: KAVERISI ON TOTAALI-IDIOOTTI (paino sanalla idiootti).

        "Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan."

        Et siis laita PILP:ä? (sinulla on siis edelleen toivoa)

        terv amisviiksi

        P.S Annan 0-pisteen vihjeen: arvaappa tehdäänkö pesukoneissa huuhtelut kylmällä vai kuumalla vedellä...oikein. Arvaappa vielä kumpi vie pesukoneissa enemmän vettä varsinainen pesu vai huuhtelut...oikein. Arvaa vielä kumpi maksaa enemmän pesu lämmitetyllä vedellä vai kylmällä vedellä...oikein.


        P.S.S Kaverillesi voisi olla töitä Motivalla. Varmaan viihtyisi kaltaistensa seurassa??

      • kantaan
        totaali idiootti kirjoitti:

        "Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan. Jos heppu on työkseen tutkinut (sähkö)energiatekniikkaa teknillisessä korkeakoulussa useamman vuoden, en ihan heti usko laskelmien olevan pahasti pielessä."

        Ihanaa kun pääsee sanomaan ihan amispohjalta: KAVERISI ON TOTAALI-IDIOOTTI (paino sanalla idiootti).

        "Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan."

        Et siis laita PILP:ä? (sinulla on siis edelleen toivoa)

        terv amisviiksi

        P.S Annan 0-pisteen vihjeen: arvaappa tehdäänkö pesukoneissa huuhtelut kylmällä vai kuumalla vedellä...oikein. Arvaappa vielä kumpi vie pesukoneissa enemmän vettä varsinainen pesu vai huuhtelut...oikein. Arvaa vielä kumpi maksaa enemmän pesu lämmitetyllä vedellä vai kylmällä vedellä...oikein.


        P.S.S Kaverillesi voisi olla töitä Motivalla. Varmaan viihtyisi kaltaistensa seurassa??

        Vahvistaisiko tämä sitä hokemaa että PILP:n valinneet ihmiset ovat jotenkin herkemmin vedätettävää sakkia?

      • Metsä- ja kalamies
        totaali idiootti kirjoitti:

        "Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan. Jos heppu on työkseen tutkinut (sähkö)energiatekniikkaa teknillisessä korkeakoulussa useamman vuoden, en ihan heti usko laskelmien olevan pahasti pielessä."

        Ihanaa kun pääsee sanomaan ihan amispohjalta: KAVERISI ON TOTAALI-IDIOOTTI (paino sanalla idiootti).

        "Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan."

        Et siis laita PILP:ä? (sinulla on siis edelleen toivoa)

        terv amisviiksi

        P.S Annan 0-pisteen vihjeen: arvaappa tehdäänkö pesukoneissa huuhtelut kylmällä vai kuumalla vedellä...oikein. Arvaappa vielä kumpi vie pesukoneissa enemmän vettä varsinainen pesu vai huuhtelut...oikein. Arvaa vielä kumpi maksaa enemmän pesu lämmitetyllä vedellä vai kylmällä vedellä...oikein.


        P.S.S Kaverillesi voisi olla töitä Motivalla. Varmaan viihtyisi kaltaistensa seurassa??

        Kyllä, kämppään tuleen Nilan 18C/EK9, joka siis toimii lattialämmityksen osalta suoralla sähköllä. Veden lämmitys otetaan poistoilmasta, kuten myöskin tuloilman lämmitys. Se miten päädyin tähän valintaan oli puhtaasti ammattilaisten suosittamaa, meikäläisen antamien lämmön & vedenkäyttö

        On se kumma että LVI-suunnittelija ampui yksitellen muut vaihtoehdot alas "väliinputoajataloon" (liian iso sähkölle, liian pieni MLP:lle) järkevästi perustellen. Hepun 30-vuotinen kokemus kertonut ettei meikäläisen taloon (171m2/560 m3) oikein kannata laittaa suoraa sähköä LTO. Varaava sähkö olisi ollut siinä ja siinä mutta sellainen tuote kuin halpa yösähkö alkaa olla harvinaisuus. Joten, jäljelle jäi MLP LTO ja PILP, joista hän ykkösti joka tapauksessa MLP:n, itse valitsin PILPin. Mutta nimenomaan PILP hänen laskelmissaan hakkasi minkä tahansa muun sähkökattilan LTO:n käyttökustannuksissa meikäläisen kämppään (Pirkanmaan alueella) - ja ainoa joka pystyy huuhtelemaan ilmat oli juuri Nilanin pönttö, sekin siinä ja siinä. Mutta sinun mielestäsihän hän oli PILP-maahantuojan korruptiokonjamiinipaukuissa ja laski väärin, eikös juu?

        LVI-urakoitsija (15 vuotta alalla) sanoi että PILP on järkevämpi valinta koska MLP ei kuoleta itseään ihan heti. Olisihan hän tietenkin mielellään välittänyt & asentanut minulle kalliimman MLP:n...sai sentäs kaupattua yläkertaan ILP:n nimenomaan jäähdyttäjäksi, vaikka Nilanissa omakin jäähdytys on.

        Pääsuunnittelija/vastaava (rakins, alalla 25 vuotta) suositteli myöskin PILPpiä ennen kuin sai LVI-suunnitelmat käsiinsä, joskin MLP:n lisäksi mainitsi pelletin. Valvoopa kuulemma 280 neliön kivitaloa, johon tulee sekä yläkertaan että alakertaan Nilanin PILP...ovatko siis kaksinkertaisia idiootteja?

        Joten, jos kolme asiantuntijaa (joista kaksi LVI-alan) sanoo että PILP sopii minun kämppääni parhaiten, joku suomi24-amisviiksi saa olla mitä mieltä tahansa idiotismista ja toivosta.

        Välitin muuten väärää infoa duunikaverin (tai paremminkin pomosedän) kämpän vesituloista. APK:lle menee kuumavesi, PILPin halvalla lämmittämää. Vaatepesukoneelle menee kylmää vettä.

        Meille tulee mielenkiintoinen naapurusto. Minulla 171 m2 kämppä PILP, kahdelle naapurilla (190 ja 200 m2) MLP, yhdelle naapurille suorasähkö LTO (202 m2 - tähän voisi sovittaa sitä i-sanaa), yhdelle naapurille pelletti (185 m2). Jostain syystä öljyä ei kenellekkään ja veikkaan että suorasähkönkin valinnut vaihtaa nopeasti...reilun vuoden kuluttua saadaan lukemia, joskin onko vertailtavissa kun itselläni on kadun pienin huusholli.

        Ja lopuksi, voisitko vastata miten pyöriväkennoinen LTO lämmittää käyttövettä erittäin kilpailukykyiseen hintaan?

      • Mekin
        totaali idiootti kirjoitti:

        "Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan. Jos heppu on työkseen tutkinut (sähkö)energiatekniikkaa teknillisessä korkeakoulussa useamman vuoden, en ihan heti usko laskelmien olevan pahasti pielessä."

        Ihanaa kun pääsee sanomaan ihan amispohjalta: KAVERISI ON TOTAALI-IDIOOTTI (paino sanalla idiootti).

        "Tuon laskelman jälkeen ei ollut epäilystäkään minkä omaan huusholliin laitan."

        Et siis laita PILP:ä? (sinulla on siis edelleen toivoa)

        terv amisviiksi

        P.S Annan 0-pisteen vihjeen: arvaappa tehdäänkö pesukoneissa huuhtelut kylmällä vai kuumalla vedellä...oikein. Arvaappa vielä kumpi vie pesukoneissa enemmän vettä varsinainen pesu vai huuhtelut...oikein. Arvaa vielä kumpi maksaa enemmän pesu lämmitetyllä vedellä vai kylmällä vedellä...oikein.


        P.S.S Kaverillesi voisi olla töitä Motivalla. Varmaan viihtyisi kaltaistensa seurassa??

        Idiootteja kun on pesty ja huuhdottu ruokailu astiat lämpymällä tai jopa kuumalla vedellä jo 23 vuoden ajan eikä ole tarkoituskaan yrittääkkään sitä kylmällä vedellä. Kyllä todellakin astianpesukone liitetään yleensä lämpinään linjaan silloin kun lämpimän veden tuotto on lähes ilmaista. Meillä tuo Nilan VP18C lämmittää veden, vaihtaa ilman sekä lämmittää tai viilentää huoneet tarpeen mukaan.

      • suora mies
        kieroliero kirjoitti:

        Molemmille(vai montako keskustelijaa tässä säikeessä onkaan) lienee selvää tämä kuva sivun lopussa: http://www.merair.fi/hyotysuhde.htm

        Siinä on graafisesti esitetty tavallisen kuutio-LTO:n ja pilpin hyötysuhde. Käyrä on on vain periaatekuva eikä siinä esitetä ilmavirtoja tai tehoja. Kun kuva on pilp kauppiaan niin tietysti pilpin teho on suurempi kuin lton myös kovimmalla pakkasella :)

        Kuvassa Pilp muuttuu energianlähteestä lämmöntalteenottimeksi kun ulkolämpötila alittaa -3 astetta. Kuvassa lto näyttäisi toimivan n.40-50% hyötysuhteella kunnes kovalla pakkasella kennon sulatus huonontaa hyötysuhdetta. Kuvaan voisi lisätä pyöriväkennoisen lton jolla hyötysuhte esim. 65% sen käyrä kulkisi käyrien 2 ja 3 välissä ja risteäsi pilpin käyrän kanssa jossain -10..-15 asteen tietämillä. Pilpin käyrä ei tienkään jatku suorana oikealle äärettömästi koska kaikkea lämpöä ei tarvita lämpimällä ilmalla. Tässä kuvassa on sellainen huono puoli että siinä ei oteta huomioon eri lämpötilojen yleisyyttä. -10 asteen lämpötiloja on suomessa paljon enemmän kuin -20 asteenlämpötiloja. Samalla tavoin 0 asteenlämpötila on tavallisempi kuin -10 asteen lämpötila.

        Keskustelijoilla näyttäisi olevan erilainen käsitys lämpötilan pysyvyyskäyrästä ja sen vaikutuksesta. Minulla sellainen on excel-tiedostona Helsingin, Jyväskylän ja Sodankylän vuosikeskiarvoista. Voisin tehdä tuollaisen kuvan/excel-taulun joka näyttää pilpin ja lton keräämät energiamäärät erilaisilla ilmavirroilla ja hyötysuhteilla. löytyisikö nettisivua/sähköpostia jonne tuon voisin tyrkätä?

        Metsä- ja kalamiestä on alkanut arveluttamaan PILPin 'säästöt' :-)) Voin kertoa että meillä on 202m2 (550m3) suoralla säköllä ILP. Ja sähköä mennyt 17.5MWh vuodessa. 4 henkeä, takassa 2m3 puita. Pirkanmaa. Yritähän naama noessa päästä samoihin lukuihin PILPpisi kanssa!

      • pukkaa....
        Metsä- ja kalamies kirjoitti:

        Kyllä, kämppään tuleen Nilan 18C/EK9, joka siis toimii lattialämmityksen osalta suoralla sähköllä. Veden lämmitys otetaan poistoilmasta, kuten myöskin tuloilman lämmitys. Se miten päädyin tähän valintaan oli puhtaasti ammattilaisten suosittamaa, meikäläisen antamien lämmön & vedenkäyttö

        On se kumma että LVI-suunnittelija ampui yksitellen muut vaihtoehdot alas "väliinputoajataloon" (liian iso sähkölle, liian pieni MLP:lle) järkevästi perustellen. Hepun 30-vuotinen kokemus kertonut ettei meikäläisen taloon (171m2/560 m3) oikein kannata laittaa suoraa sähköä LTO. Varaava sähkö olisi ollut siinä ja siinä mutta sellainen tuote kuin halpa yösähkö alkaa olla harvinaisuus. Joten, jäljelle jäi MLP LTO ja PILP, joista hän ykkösti joka tapauksessa MLP:n, itse valitsin PILPin. Mutta nimenomaan PILP hänen laskelmissaan hakkasi minkä tahansa muun sähkökattilan LTO:n käyttökustannuksissa meikäläisen kämppään (Pirkanmaan alueella) - ja ainoa joka pystyy huuhtelemaan ilmat oli juuri Nilanin pönttö, sekin siinä ja siinä. Mutta sinun mielestäsihän hän oli PILP-maahantuojan korruptiokonjamiinipaukuissa ja laski väärin, eikös juu?

        LVI-urakoitsija (15 vuotta alalla) sanoi että PILP on järkevämpi valinta koska MLP ei kuoleta itseään ihan heti. Olisihan hän tietenkin mielellään välittänyt & asentanut minulle kalliimman MLP:n...sai sentäs kaupattua yläkertaan ILP:n nimenomaan jäähdyttäjäksi, vaikka Nilanissa omakin jäähdytys on.

        Pääsuunnittelija/vastaava (rakins, alalla 25 vuotta) suositteli myöskin PILPpiä ennen kuin sai LVI-suunnitelmat käsiinsä, joskin MLP:n lisäksi mainitsi pelletin. Valvoopa kuulemma 280 neliön kivitaloa, johon tulee sekä yläkertaan että alakertaan Nilanin PILP...ovatko siis kaksinkertaisia idiootteja?

        Joten, jos kolme asiantuntijaa (joista kaksi LVI-alan) sanoo että PILP sopii minun kämppääni parhaiten, joku suomi24-amisviiksi saa olla mitä mieltä tahansa idiotismista ja toivosta.

        Välitin muuten väärää infoa duunikaverin (tai paremminkin pomosedän) kämpän vesituloista. APK:lle menee kuumavesi, PILPin halvalla lämmittämää. Vaatepesukoneelle menee kylmää vettä.

        Meille tulee mielenkiintoinen naapurusto. Minulla 171 m2 kämppä PILP, kahdelle naapurilla (190 ja 200 m2) MLP, yhdelle naapurille suorasähkö LTO (202 m2 - tähän voisi sovittaa sitä i-sanaa), yhdelle naapurille pelletti (185 m2). Jostain syystä öljyä ei kenellekkään ja veikkaan että suorasähkönkin valinnut vaihtaa nopeasti...reilun vuoden kuluttua saadaan lukemia, joskin onko vertailtavissa kun itselläni on kadun pienin huusholli.

        Ja lopuksi, voisitko vastata miten pyöriväkennoinen LTO lämmittää käyttövettä erittäin kilpailukykyiseen hintaan?

        "sai sentäs kaupattua yläkertaan ILP:n nimenomaan jäähdyttäjäksi, vaikka Nilanissa omakin jäähdytys on."

        Tämä oli hyvä veto, toivottvasti paikka on valittu niin että myös alakerran lämmitys hoituu ILP:llä. Esitetiedon mukaan Nilan viilentää tuloilmaa 6-10 astetta, jolloin jäähdytys jää vain 500 wattiin 75l/s nopeudella.

        "Välitin muuten väärää infoa duunikaverin (tai paremminkin pomosedän) kämpän vesituloista. APK:lle menee kuumavesi, PILPin halvalla lämmittämää."

        Astianpesukoneessakin tehdään huuhtelut kylmällä vedellä, eli ei juuri kannata. Nykykoneet kuluttavat 10-20 litraa vettä koneelliseen, joten se taitaa olla yksi ja sama millä sen lämmittää tai jättää lämmittämättä: http://helfocom.virtual29.nebula.fi/index2.phtml?page_id=1018&

        "Ja lopuksi, voisitko vastata miten pyöriväkennoinen LTO lämmittää käyttövettä erittäin kilpailukykyiseen hintaan?"

        Talvella teet sen suorasähköllä sillä PILP:lläsi...ja vain kokonaistaloudellisuus vaikuttaa. Se on kallista käyttövettä sillä PILP:llä, olet vaan maksanut sen jo talvella etukäteen.

        Tekuviiksi

        P.S Itse kirjoitit että LVI-suunnittelijasi "ykkösti" MLP:n. Fiksu mies, olisit uskonut.

      • Hyvinkin
        suora mies kirjoitti:

        Metsä- ja kalamiestä on alkanut arveluttamaan PILPin 'säästöt' :-)) Voin kertoa että meillä on 202m2 (550m3) suoralla säköllä ILP. Ja sähköä mennyt 17.5MWh vuodessa. 4 henkeä, takassa 2m3 puita. Pirkanmaa. Yritähän naama noessa päästä samoihin lukuihin PILPpisi kanssa!

        Meillä mennyt 12982 kw vuodessa. Lapsia meillä on seitsemän ja sauna lämpiää sähköllä 4 kertaa viikossa ja joka päivä joku käy suihkussa kesällä jopa monesti päivässä. Tämä valtava vedenkäyttö minut sai laittamaan pilpin, nilan VP18C ollut 5 vuotta

      • puita
        Hyvinkin kirjoitti:

        Meillä mennyt 12982 kw vuodessa. Lapsia meillä on seitsemän ja sauna lämpiää sähköllä 4 kertaa viikossa ja joka päivä joku käy suihkussa kesällä jopa monesti päivässä. Tämä valtava vedenkäyttö minut sai laittamaan pilpin, nilan VP18C ollut 5 vuotta

        lienee mennyt 15 kuutiota...

      • asia mikä
        tutkinto fysiikasta kirjoitti:

        mutta silti talossa on PILP.

        Sinulla menee nyt ajtukset pikkasen sivuraiteelle.

        Talvella PILP pl. CT50 ja 65 ovat toki vain LTO koneita. Mutta sellaista talvea on 60 asteen ympäristössä vain muutama viikko. Mainitset oikein että vuosihyötysuhde on se joka ratkaisee, mutta jo seuraavassa lauseessa olet unohtanut mitä juuri kirjoitit.
        Sinun pitää verrata jäteilman kautta hukattavaa tehoa. Kun -1.5 asteen pakkasella Pingviini puhaltaa ulos 7 asteista ja PILP 2 asteista ilmaa 70l/s niin sinulle jää hyödyksi se viiden asteen erotus. Toki molemmissa tarvitaa lisälämpö jo tuossa kelilssä.

        Talven kylmin kuukausi on yleensä helmikuu jolloin keskilämpötila on noin -4. Nyt se hyvä LTO Pigviini laittaa ulos keskimäärin noin 5 asteista ilmaa, mutta se PILP ulostaakin keskimäärin noin 1 asteista ilmaa tai Nilan jopa -1 asteista CT jopa -15 asteista. Otetaan lisää mittaus pisteitä ja pian huomaat, että vuosihyötysuhde on aktiivikoneissa selkeästi paras.

        Saksassa on halpaa, mutta suomessa et saa kuin alkaen hinnat LTO:n tuolla rahalla. Sinulla on nämä vertailukohdat näemmä pahemman kerran hakusessa tai hakemalla haettuja. Viessmannin pumput muuten näyttää maksavan sakuissa 5-7k€, joten taisit vetää nuo saksan hinnatkin ihan stetsonista.

        Maalämpöpumppu ei tosiaan maksa kuin sen 4-8k€, siihen päälle asennukset, putket, kiertopumput, litkut, porakaivo asennus, säädöt, sähköistykset, lto ja pienlaskutuslisä, niin avot hinnan eroa tuliki mukavat 7-10k€.

        Eteläsuomessa IVLP lienee kohta ostamisen arvoinen , mutta MLP vaatii joko haaskaavan talon tai sen kaverin kaverin, joka pöllii osat ja asentaa halvalla.


        Sinua lainatakseni, "jokainen ymmärtää"...pieniä yksityiskohtia, mutta kokonaisuuksien hallinta on näköjään jo paljon vaikeampaa.

        Ja että kanaviston kautta viilentäminenkin pitäisi oikein kieltää. Taitaa olla omassa talossa liian kuumat oltavat? IV puolen ilmamäärillä ei kovin tehokasta viilennystä saa, ellei sitten pakasta ilmaa oikein kunnolla, mutta taas kerran suomen ilmastossa pärjää tuollakin jo ihan hyvin. Jos omakotitaloon 130-140m2 saadaan IV:n kautta 1.4-1.7kW viilennystä, niin kondenssi ongelmia ei vielä ole tiedossa, mutta asunto pysyy jo miellyttävänä sisäilmastoltaan, eli 28 asteen piikit saadaan pois.

        näistä empiirisistä tutkimuksista usein jää todentamatta on laitteiden olemassa olevat anturivirheet. Tunnetusti lämpötila-antureissa on heittoja. Kalibroimalla anturit mittaustuloksista saataisiin jo huomattavasti luotettavampia.

      • Metsä- ja kalamies
        pukkaa.... kirjoitti:

        "sai sentäs kaupattua yläkertaan ILP:n nimenomaan jäähdyttäjäksi, vaikka Nilanissa omakin jäähdytys on."

        Tämä oli hyvä veto, toivottvasti paikka on valittu niin että myös alakerran lämmitys hoituu ILP:llä. Esitetiedon mukaan Nilan viilentää tuloilmaa 6-10 astetta, jolloin jäähdytys jää vain 500 wattiin 75l/s nopeudella.

        "Välitin muuten väärää infoa duunikaverin (tai paremminkin pomosedän) kämpän vesituloista. APK:lle menee kuumavesi, PILPin halvalla lämmittämää."

        Astianpesukoneessakin tehdään huuhtelut kylmällä vedellä, eli ei juuri kannata. Nykykoneet kuluttavat 10-20 litraa vettä koneelliseen, joten se taitaa olla yksi ja sama millä sen lämmittää tai jättää lämmittämättä: http://helfocom.virtual29.nebula.fi/index2.phtml?page_id=1018&

        "Ja lopuksi, voisitko vastata miten pyöriväkennoinen LTO lämmittää käyttövettä erittäin kilpailukykyiseen hintaan?"

        Talvella teet sen suorasähköllä sillä PILP:lläsi...ja vain kokonaistaloudellisuus vaikuttaa. Se on kallista käyttövettä sillä PILP:llä, olet vaan maksanut sen jo talvella etukäteen.

        Tekuviiksi

        P.S Itse kirjoitit että LVI-suunnittelijasi "ykkösti" MLP:n. Fiksu mies, olisit uskonut.

        Aivan, ykkösti MLP:n ja kakkosti PILPin, ennen suoraa ja varaavaa sähkö, tai pellettiä tai öljyä. Vedoten juuri kokonaistaloudellisuuteen.


        Ja se "ILPin kauppaamisen onnistuminen" johtui ihan yhden tuttavavisiitin seurauksena, kämpässä jossa on varaava lattialämmitys sähköllä ja LTO. Mutta yläkerta kuin pätsi kesäkeleillä. Ei siinä tarvitse olla mikään kovin fiksu tajutakseen, että yläkerta suorastaan kiljui ILPpiä viilentämään. Joten kysäisin ITSE LVI-urakoitsijalta että miten on, onko järkevää laittaa PILPin kanssa ja sanoi että nimenomaan jäähdytyskoneeksi erittäin hyvä valinta.

      • Lämmitetään
        puita kirjoitti:

        lienee mennyt 15 kuutiota...

        talvella pakkaspäivinä satunnaisesti, sekapuuta menee noin 4 m2 vuodessa.

      • suora mies
        Lämmitetään kirjoitti:

        talvella pakkaspäivinä satunnaisesti, sekapuuta menee noin 4 m2 vuodessa.

        Eli pyöreästi 2 mottia puita lisää meillekin takkaan tekisi noin 3000kWh. Ja yhdeksän ihmistä talossa tekee vähintää kilowatin hukkatehon kaurapuurolla. Joten sama väkimäärä ja tuo 2 mottia lisää meille, niin ollaan samassa kulutuslukemassa. Eli edelleen kyselen niitä PILPin säästöjä :-)

      • samaa idiotismia
        Mekin kirjoitti:

        Idiootteja kun on pesty ja huuhdottu ruokailu astiat lämpymällä tai jopa kuumalla vedellä jo 23 vuoden ajan eikä ole tarkoituskaan yrittääkkään sitä kylmällä vedellä. Kyllä todellakin astianpesukone liitetään yleensä lämpinään linjaan silloin kun lämpimän veden tuotto on lähes ilmaista. Meillä tuo Nilan VP18C lämmittää veden, vaihtaa ilman sekä lämmittää tai viilentää huoneet tarpeen mukaan.

        tosi vähemmän aikaa ja yövaraajalla. Tiskausaika lyhenee muutamalla minuutilla, mutta varaajaa ei saa säätää yli 60 asteen, muutoin pesutulos heikkenee valuaispitoisissa mössöissä.

      • en tapausta
        suora mies kirjoitti:

        Eli pyöreästi 2 mottia puita lisää meillekin takkaan tekisi noin 3000kWh. Ja yhdeksän ihmistä talossa tekee vähintää kilowatin hukkatehon kaurapuurolla. Joten sama väkimäärä ja tuo 2 mottia lisää meille, niin ollaan samassa kulutuslukemassa. Eli edelleen kyselen niitä PILPin säästöjä :-)

        tunne, mutta ei kai ne yhdeksän tyyppiä nyt ihan koko aikaa siellä talossa lymyä?

        Ja varaavan takan polton hyötysuhde on 80-90%, mutta sen puun energiasta saadaan talteen paljon vähemmän. Polton alussa jää talteen suurin osa, mutta kun takka on tapana lämmittää siten, että siitä riittää lämpöä pitemmäksi aikaa, niin polton lopussa voit kiivetä talon katolle, ja ihmetellä miksi käsi palaa hormin nokassa.

        Eli kun huomioit koko polton syttymisineen, lopussa kasvavinen hukkatehoineen ja pellin falskauksen, niin 50% alkaa olla jo hyvä hyötysuhde. Jos piippu on tiilistä muurattu, niin silloin hyötysuhden paranee.

        Vain laboratorioissa on onnistuttu polttamaan yli 70% kokonais hyötysuhteella.

      • saneeraus..

        Uudisrakentamisen ihmeisiin en ota kantaa, mutta jos vanhaa saneeraa...

        Niin, kun ilmaa pistetaan, samanverran tulee ulkoa tilalle. Mutta näinhän se menee pelkällä huipparillakin, erona vaan se, että kaikki menee harakoille. Tuloilma lämpiää = sekoittuu huoneilmaan aivan samoin kuin pelkällä huipparilla varustetussa systeemissä.

        Meidän pilpissa, joka tekee vain ja ainoastaan lämmintä käyttövettä, hyrrää nimellisteholtaan 105 w puhallin, säädettynä pienimmälle teholle. Wattimäärää en pienimmällä teholla tiedä. Aivan samoin meillä aiemmin pyöri vähintään samantehoinen huippari yötä-päivää - läpi vuoden.

        Kompressorin teho puolestaan on 350 w, mutta sehän on päällä vain silloin kun laite tekee kuumaa vettä (vrt. jääkaappi). Aiemmin lämmintä vettä tehtiin yöllä 3000 watilla. Säästöä edelliseen järjestelmään verrattuna näyttäisi syntyvän > 2500 kwh / vuosi.
        Itse laite maksoi n. 2100 €, jokunen kymppi liitososiin ja putkiin parin tunnin työpalkat tutulle putkimiehelle
        Kovin kummoisia kustannuksia ei tehnyt edes iv-utkien muutos huipparilta pilpille.. Toki hintaan vaikutti se, etä tein muutostyöt itse.

        .............................................

        "Ei saisi PILP:kään tapauksessa tuijottaa "halpaan" käyttöveden tekoon kesällä, jos etu otetaan korkojen kanssa pois pakkasilla. Pitäisi tuijottaa vuosihyötysuhteeseen ja kokonaiskulutukseen vs. investointikustannukset"

        Miten niin otetaan pois? Ihan samoin se pelkkä huippari vetää koko ajan ilmaa pihalle, kesät-talvet..

        Suomessa näyttää puuttuvan kilpailua, tai sitte noilla pilppifirmoilla on joku saakelin kartelli.. Hinnat on tosiaankin 30-40 % halvempia ulkomailla, vaan helppoahan eu-maista on kenen vaan tuotteita nykyään tilata.

      • ottaa selvää
        selvisi kirjoitti:

        Eli kirjoitat näitä PILP:n puoolustuspuheitasi maan alta bunkkeristasi villasukat jalassa. Ikkunoiden suunnista päättelen että talvella saatu säästö valuu hikenä selkäpiitä pitkin. Maanisuus lähestyy kulminaatiopistettä kun näköjään koko yön valvot PILP:n koskemattomuutta :)

        Lämpökerrointa tuskin saat PILP:lläsi yli yhden edes Etelä-Suomessa mikäli otat sulatusjaksot huomioon. Parempaan lämpökertoimeen pääsee 300 euron (luxus, einhell yms.) ilmalämpöpumpulla.

        "Menikös se 500W harakoille edes passiivitalossa?"

        menee se "harakoille" kaikissa taloissa, mikäli käyttäjä haluaa käyttää puita lämmittämiseen. Yleensä nokinaama pilppaajilla on "ilmaisia" puita ja takka talossaan.

        "Meillä on 550m3 talo ja viimeisen 12kk aikana on veden ja rakennuksen lämmitykseen mennyt 9506KWh."

        Mikäli tämä on sinun talosi kulutus niin kulutus on kohtuullinen (riippuu käyttösähkön kulutuksesta, joka muuttuu lisälämmöksi), mikäli perheessäsi on vähintään 4 jäsentä ja käyttövettä käytetään runsaasti. Tosin tuosta olisi saanut pienemmällä investoinnilla vähemmmän kuluttavan helposti.

        "Yhden pisteen vihje: Kannattaako lämpöenergiaa kierrättää vai tuottaa uutta, vaikka uutta saisikin hyvällä kertoimella?"

        Nimenomaan kierrättää sillä hyvällä IV-koneella, jossa ainoat rikkimenevät osat ovat muutaman euron vaihdettavat laakerit. PILP:n kompuran odotettu kestoikä on max. 5-7 vuotta. Se joutuu paljon kovemmalle kuin MLP tai ILP:n kompura.

        JOs ihan AIKUISTEN oikeasti uskot että rakkineesi hyötysuhde on koko vuonna yli 100% niin uskot varmaan joulupukkiinkin? Kesällä kun sitä lämmitystä ei tarvita edes täällä peräpohjolassa.

        Ostopäätöksesi teit varmaan tämän Saksassa tehdyn testin mukaan, joka todistaa että PILP on oiva peli Keski-Eurooppaan. http://www.nilansuomi.com/dyn/93

        Hannoverin keskilämpö oli helmikuussa 2007 4 astetta kun se helsingissä oli -10 astetta...jokainen voi ihmetellä lämpötilaeroja syöttämällä aikaisempaan linkkiin EFHK (hki) tilalle HAJ (Hannover).

        Yksi neuvo rakentajalle PILP:stä: ÄLÄ HANKI!

        Tuon kun pitää mielessä niin aika hyvin menee. Eiköhän laitteen käyttökelpoisuus Suomessa selviä jo siitä että valmistaja käyttää markkinoinnissa surutta Keski-Euroopan lämpötiloilla tehtyä tutkimusta. Säälittävää...

        ja hankkia parempi hiha mistä näitä lukemia ottaa.

        Sakasa on iso maa. Katsotaampa minkälainen ilmasto on Hannoverissa (keskilämpötila):
        Joulukuu 2.7, Tammi 1.4, helmi 1.7, maaliskuu 4.8

        Hannover on pohjoisessa joten laitetaan TUV mies tiukille:
        Mucnhen etelä saksa:
        Joulu -0.9, tammi -2.2, helmi -0.4 ja maaliskuu 3.4

        Otetaan nyt vielä yksi Nurberg.
        -0.2, -1.3, -0.7, 2.1

        Ja sinä valitsi "sattumalta" viime helmikuun, joten katsotaampa sitten Helsinki 2006-2007 talvi:

        Joulukuu 4.0, Tammi -1.1, helmi -7.9 ja maaliskuu 3.1.

        Kuten voidaan huomata, ilmastolliset erot eivät ole niin suuria, kuin "arktiset suomalaiset" yleensä luulevat. Palataan kuitenkin keskilämpöilaan tuonnempana.

        Ja se 500W. Sinäkö olet sitä mieltä, että jos talossa on lämmintä, niin PILP hemmo pistää takkaa tulet ja hankkii kunnon ylilämmöt taloon. Silloin toki käy niin että lämpöhukka talosta kasvaa.

        9506kWh/a sisältää lämmityksen, veden lämmityksen, kesän viilennyksen ja kuivausrummun kuluttaman sähkön. Manittakoon, että talossa on kylpyamme vaimon sairauden vuoksi.

        Rakennunsen lämmitys on arvatenkin hoitunut noin 7MWh:lla. Näihin lukemiin on päästu noin 4500€ lisäinvestoinneilla talon rakenteisiin ja talotekniikkaan ja suunnitteluun. Tuossa on mukana jo PILP.
        Mikäli olisin pedanttisesti noudattanut omia oppejani, investoiti olisi ollut vielä noin 3000€ pienempi säästyneessä talotekniikassa. Mutta kun minusta mukavuudesta kannattaa maksaa.

        Asukkaita on neljä.

        Ja tuo ihmellinen harhaoppisi siitä, että hyvin eristettyssä talossa on talvella kylmä ja kesälä kuuma ihmetyttää kovasti. Asiahan on nimen omaan päin vastoin. Viime suvena uupui vielä osa rakenteellisista suojauksista kuten lämpimän suunnan lippa, joka on mitoitettu siten, että syys ja kevät aurinko paistaa esteettä sisälle, mutta kesällä vain ikkunoiden alareunat jäävät aurinkoon.

        Kakkoispuolelle on tarkoituksella jätetty lehtipuita. syksytä kevääseen aurinko paistaa oksien lomasta sisään, mutta kesällä lehtien tultua, ei suoraa paistetta ole kuin nimeksi.

        Tarkastellaampa vielä koko vuotta tyypillisin lämpötiloin, joka on lyhin järkevä jakso hyötysuhteen tarkastelemiseksi.
        Jätetään kokonaan lämmin kausi pois, että saadaan mahdollisimaan huono hyötysuhde sinun mieliksesi.
        Tarkastellaan vielä ns. tyyppitalo tapausta, jotta saadaan hyötysuhdetta rukatua alaspäin ja jätetään vielä lämmityskauden alustakin pari kolme viikkoa pois, jolloin ylilämpö käytetään veden lämmitykseen...että saadaan hyötysuhdetta alas.

        Tällöin syyskuu on esimmäinen lämmitys kuukausi helsingissä (kuten kaukolämmön kulutuksestakin nähdään) ja toukokuu olisi viimeinen, vaikka DÖFfin lämpö haluaa kuluttaa lämmitysenergiaa myös kesäkuussa. Ja muistetaan, että me tarvitsemme sitä lämmintä vettä koko lämmityskauden ajan.

        Kuukausttain hyötysuhde on seuraava:

        syys 213%, 138%, 103%, 86%, 77%, 74%, 86%, 112%, 176%. Nämä siis keskimääräiselle talvelle, jolloin tilastollinen kattavuus on 75% kalenteriajasta, mutta lämmitystarve on laskettu kalenterikuukausien mukaan.
        Huomataan että menneenä talvena hyötysuhde oli korkeampi kuin keskiverto vuonna.

        Tästä saadaa vuosihyötysuhde lämmityskauden osalta 118%. Tuo on kuitenkin hieman optimistinen, koska veden lämmityksessä hyötysuhde on heikompi, johtuen viimeisten asteiden vaatimasta suuremmasta ostoenergia panoksesta ja 0 asteen ympärillä olevasta epälineaarisuudesta. Oman koneeni logi tieodostosta näkee että viimeisen vuoden aikan on rekistöröitynyt kaksi yli 10 minuutin sulatusjakso ja nuo molemmat osuvat kostealle 0 kelille.

        Oletetaan nyt vielä että lämmityskauden hyötysuhde olisi 100%. Tällöin eroa hyvään (60% lämmityskaudella) LTO koneeseen eroa voisi syntyä 3900kWh/a.

        TUV mittauksissa annetaan hyötysuhde lämmityskaudelle, ei hatusta oteulle tarkoitushakuisesti valitulle Hannoverin lämpötilalle. Suomessa ja Saksassa lämmityskauden pituus eroaa jonkin verran. Eteläiselle suomelle on ominaista, että hännät ovat pitkiä, kiitos lounais virtauksen.

        Saksan kuten myös Itävallan ja Sveitsin ilmastoon vaikuttaa korkeus meren pinnasta.
        Monet suuret kaupungit ovat 112-500m korkealla siksi siellä on yllättävän ikävät talvet.

        Liekö sitten tuo valittu markkinointiin siksi, että Saksa, Sveitsi; itävalta...Ruotsi jne vaativat sertifikaatin, ennen kuin laitetta saa myydä. Suomessa voidaan myydä myyntimiehen suulla,. Kuten tiedetään arkkinointi on aina markkinointia. Pigviinin brosyyrissäkin sanotaa "jopa 85% hyötysuhde". Mikä eittämättä pitää paikkansa jos tarkastellaan vain kennoa, mutta kuten tiedetään todellinen hyötysuhde on 60-65% poistoilmasta laskettuna. Se on fysikaalinen fakta, että poistoilman lämpötilalla on merkitystä, ei suinkaa yksittäisellä rakenneosalla ja sen hyvyydellä.

        Ja hei lopuksi. Yritä esittää perusteltuja kommentteja. tuollaiset "nokinaamaiset naapurit" "kaikki PILPaajat aina" " ilmaisia puita" "idiootti" jne. antavat vähintäänkin oudon kuvan.

        Ja varmaan sinäkin tiedät, että 300€ halpis ILP ei ole käyttövalmis 300€:lla saati, että sillä säästäisi 10% enempää lämmityskustannuksissa. Suomalaistaloissa kun lämpö ei pääse vapaasti leviämään vaan se on enemmän pistemäistä.

        Vesi-Ilma pumput tulevat olemaan järkevä vaihtoehto. Niillä voidaan oikeasti säästää puoletkin lämmitysenergiasta. Sitä varten minäkin pistin vesiputket lattiaan. Kun niiden hinnat asettuvat järkevälle tasolle (asennuksineen) niin hankin sellaisen. Hankin vaikka tiedän, että se ei koskaan maksaisikaan itseään takaisin.

        Ja miksi hankin? No siksi, että siihen on kiva viritellä samanlaiset mittausjärjestelyt kuin tuolle Nilanilleki. On paljon hauskempi väitellä asioista, joista on opiskellut sekät teoriat, että tehnyt myös kenttämittaukset. Ihan niinkuin PILP:kin kanssa.

        Parin kolmen vuoden kuluttua täällä käydään ankaraa väittelyä VILP:stä. 90% väittelijöistä ei hallitse teoriaa, saaati että olisivat koskaan edes nähneet moista aparaattia.
        Silloin on taas kiva lukea kuinka kavala naapuri "oikeasti naama noessa lämmittää" taloaan.

        Lopuksi ennenkuin poistun. Ammattikoulu on ihan asiallinen koulu. Silloin kun minä olin nuori, pidettiin jotenkin häpeällisenä mennä amikseen.
        Paras kaverini meni sinne siitä huolimatta, että todistus oli pelkkää kymppiä. Se tiesi mitä halusi ja sillä on kohta 10 patenttia omalta alaltaan hallussa.

      • pitenee...
        ottaa selvää kirjoitti:

        ja hankkia parempi hiha mistä näitä lukemia ottaa.

        Sakasa on iso maa. Katsotaampa minkälainen ilmasto on Hannoverissa (keskilämpötila):
        Joulukuu 2.7, Tammi 1.4, helmi 1.7, maaliskuu 4.8

        Hannover on pohjoisessa joten laitetaan TUV mies tiukille:
        Mucnhen etelä saksa:
        Joulu -0.9, tammi -2.2, helmi -0.4 ja maaliskuu 3.4

        Otetaan nyt vielä yksi Nurberg.
        -0.2, -1.3, -0.7, 2.1

        Ja sinä valitsi "sattumalta" viime helmikuun, joten katsotaampa sitten Helsinki 2006-2007 talvi:

        Joulukuu 4.0, Tammi -1.1, helmi -7.9 ja maaliskuu 3.1.

        Kuten voidaan huomata, ilmastolliset erot eivät ole niin suuria, kuin "arktiset suomalaiset" yleensä luulevat. Palataan kuitenkin keskilämpöilaan tuonnempana.

        Ja se 500W. Sinäkö olet sitä mieltä, että jos talossa on lämmintä, niin PILP hemmo pistää takkaa tulet ja hankkii kunnon ylilämmöt taloon. Silloin toki käy niin että lämpöhukka talosta kasvaa.

        9506kWh/a sisältää lämmityksen, veden lämmityksen, kesän viilennyksen ja kuivausrummun kuluttaman sähkön. Manittakoon, että talossa on kylpyamme vaimon sairauden vuoksi.

        Rakennunsen lämmitys on arvatenkin hoitunut noin 7MWh:lla. Näihin lukemiin on päästu noin 4500€ lisäinvestoinneilla talon rakenteisiin ja talotekniikkaan ja suunnitteluun. Tuossa on mukana jo PILP.
        Mikäli olisin pedanttisesti noudattanut omia oppejani, investoiti olisi ollut vielä noin 3000€ pienempi säästyneessä talotekniikassa. Mutta kun minusta mukavuudesta kannattaa maksaa.

        Asukkaita on neljä.

        Ja tuo ihmellinen harhaoppisi siitä, että hyvin eristettyssä talossa on talvella kylmä ja kesälä kuuma ihmetyttää kovasti. Asiahan on nimen omaan päin vastoin. Viime suvena uupui vielä osa rakenteellisista suojauksista kuten lämpimän suunnan lippa, joka on mitoitettu siten, että syys ja kevät aurinko paistaa esteettä sisälle, mutta kesällä vain ikkunoiden alareunat jäävät aurinkoon.

        Kakkoispuolelle on tarkoituksella jätetty lehtipuita. syksytä kevääseen aurinko paistaa oksien lomasta sisään, mutta kesällä lehtien tultua, ei suoraa paistetta ole kuin nimeksi.

        Tarkastellaampa vielä koko vuotta tyypillisin lämpötiloin, joka on lyhin järkevä jakso hyötysuhteen tarkastelemiseksi.
        Jätetään kokonaan lämmin kausi pois, että saadaan mahdollisimaan huono hyötysuhde sinun mieliksesi.
        Tarkastellaan vielä ns. tyyppitalo tapausta, jotta saadaan hyötysuhdetta rukatua alaspäin ja jätetään vielä lämmityskauden alustakin pari kolme viikkoa pois, jolloin ylilämpö käytetään veden lämmitykseen...että saadaan hyötysuhdetta alas.

        Tällöin syyskuu on esimmäinen lämmitys kuukausi helsingissä (kuten kaukolämmön kulutuksestakin nähdään) ja toukokuu olisi viimeinen, vaikka DÖFfin lämpö haluaa kuluttaa lämmitysenergiaa myös kesäkuussa. Ja muistetaan, että me tarvitsemme sitä lämmintä vettä koko lämmityskauden ajan.

        Kuukausttain hyötysuhde on seuraava:

        syys 213%, 138%, 103%, 86%, 77%, 74%, 86%, 112%, 176%. Nämä siis keskimääräiselle talvelle, jolloin tilastollinen kattavuus on 75% kalenteriajasta, mutta lämmitystarve on laskettu kalenterikuukausien mukaan.
        Huomataan että menneenä talvena hyötysuhde oli korkeampi kuin keskiverto vuonna.

        Tästä saadaa vuosihyötysuhde lämmityskauden osalta 118%. Tuo on kuitenkin hieman optimistinen, koska veden lämmityksessä hyötysuhde on heikompi, johtuen viimeisten asteiden vaatimasta suuremmasta ostoenergia panoksesta ja 0 asteen ympärillä olevasta epälineaarisuudesta. Oman koneeni logi tieodostosta näkee että viimeisen vuoden aikan on rekistöröitynyt kaksi yli 10 minuutin sulatusjakso ja nuo molemmat osuvat kostealle 0 kelille.

        Oletetaan nyt vielä että lämmityskauden hyötysuhde olisi 100%. Tällöin eroa hyvään (60% lämmityskaudella) LTO koneeseen eroa voisi syntyä 3900kWh/a.

        TUV mittauksissa annetaan hyötysuhde lämmityskaudelle, ei hatusta oteulle tarkoitushakuisesti valitulle Hannoverin lämpötilalle. Suomessa ja Saksassa lämmityskauden pituus eroaa jonkin verran. Eteläiselle suomelle on ominaista, että hännät ovat pitkiä, kiitos lounais virtauksen.

        Saksan kuten myös Itävallan ja Sveitsin ilmastoon vaikuttaa korkeus meren pinnasta.
        Monet suuret kaupungit ovat 112-500m korkealla siksi siellä on yllättävän ikävät talvet.

        Liekö sitten tuo valittu markkinointiin siksi, että Saksa, Sveitsi; itävalta...Ruotsi jne vaativat sertifikaatin, ennen kuin laitetta saa myydä. Suomessa voidaan myydä myyntimiehen suulla,. Kuten tiedetään arkkinointi on aina markkinointia. Pigviinin brosyyrissäkin sanotaa "jopa 85% hyötysuhde". Mikä eittämättä pitää paikkansa jos tarkastellaan vain kennoa, mutta kuten tiedetään todellinen hyötysuhde on 60-65% poistoilmasta laskettuna. Se on fysikaalinen fakta, että poistoilman lämpötilalla on merkitystä, ei suinkaa yksittäisellä rakenneosalla ja sen hyvyydellä.

        Ja hei lopuksi. Yritä esittää perusteltuja kommentteja. tuollaiset "nokinaamaiset naapurit" "kaikki PILPaajat aina" " ilmaisia puita" "idiootti" jne. antavat vähintäänkin oudon kuvan.

        Ja varmaan sinäkin tiedät, että 300€ halpis ILP ei ole käyttövalmis 300€:lla saati, että sillä säästäisi 10% enempää lämmityskustannuksissa. Suomalaistaloissa kun lämpö ei pääse vapaasti leviämään vaan se on enemmän pistemäistä.

        Vesi-Ilma pumput tulevat olemaan järkevä vaihtoehto. Niillä voidaan oikeasti säästää puoletkin lämmitysenergiasta. Sitä varten minäkin pistin vesiputket lattiaan. Kun niiden hinnat asettuvat järkevälle tasolle (asennuksineen) niin hankin sellaisen. Hankin vaikka tiedän, että se ei koskaan maksaisikaan itseään takaisin.

        Ja miksi hankin? No siksi, että siihen on kiva viritellä samanlaiset mittausjärjestelyt kuin tuolle Nilanilleki. On paljon hauskempi väitellä asioista, joista on opiskellut sekät teoriat, että tehnyt myös kenttämittaukset. Ihan niinkuin PILP:kin kanssa.

        Parin kolmen vuoden kuluttua täällä käydään ankaraa väittelyä VILP:stä. 90% väittelijöistä ei hallitse teoriaa, saaati että olisivat koskaan edes nähneet moista aparaattia.
        Silloin on taas kiva lukea kuinka kavala naapuri "oikeasti naama noessa lämmittää" taloaan.

        Lopuksi ennenkuin poistun. Ammattikoulu on ihan asiallinen koulu. Silloin kun minä olin nuori, pidettiin jotenkin häpeällisenä mennä amikseen.
        Paras kaverini meni sinne siitä huolimatta, että todistus oli pelkkää kymppiä. Se tiesi mitä halusi ja sillä on kohta 10 patenttia omalta alaltaan hallussa.

        Itse vedät ihan yhtä stetsonista Saksan paikkakuntia...itse valitsin kohtuu keskeltä summa mutikassa yhden kaupungin, Hannoverin. Nyt sinä olet kipuamassa johonkin Alpeille?

        Jos paikkakuntaa ei ilmoiteta niin meinasitko oikeasti että se olisi valittu mahdollisimman kylmästä paikasta (älä viitti).

        Ja se 500W:a ei mene siis vieläkään sinulle jakeluun?

        "Tästä saadaa vuosihyötysuhde lämmityskauden osalta 118%."

        ELI PILP TOIMII HELSINGISSÄ PAREMMIN KUIN SAKSASSA? Sinulla on loistava tulevaisuus Paavo Väyrysenä :-) Ja laskettu on tietysti keskilämpötilojen mukaisesti huomioiden pelkkä kompuran kulutus ja tuotto, eikä sitä tosiasiaa että kun PILP:n tuotto ei riitä edes lämmittämään tuloilmaa niin loppu tehdään sähkövastuksella.


        "Vesi-Ilma pumput tulevat olemaan järkevä vaihtoehto. Niillä voidaan oikeasti säästää puoletkin lämmitysenergiasta."

        Jep, Etelä-Suomeen kun ne maksaa alle 3000 euroa asennettuna. Nyt saa maalämmön lähes samaan hintaan.

        " Mikä eittämättä pitää paikkansa jos tarkastellaan vain kennoa, mutta kuten tiedetään todellinen hyötysuhde on 60-65% poistoilmasta laskettuna. Se on fysikaalinen fakta, että poistoilman lämpötilalla on merkitystä, ei suinkaa yksittäisellä rakenneosalla ja sen hyvyydellä."

        Mikä fysikaalinen fakta...ainoa millä on väliä on jäteilman lämpötila. Mitä lähempänä se on ulkoilmaa sitä tehokkaampi laite on. Ja kun pingviinissä ja muissa pyöriväkennoisissa iv-koneissa ei ole rajoitteita jäteilman pakkaselle menolle, niin hyötysuhde ei romahda kuten PILP:llä, jossa tuloilma pitää pakkasten tultua lämmittää jollakin muulla menetelmällä.

        Voit edelleen tuijottaa niitä keskilämpötiloja, meille muille on jo selvinnyt että ne ovat KESKIlämpötiloja ja puolet ajasta on kylmempää.

        "Sitä varten minäkin pistin vesiputket lattiaan."

        Kuulostaa päällekkäisten järjestelmien hankinnalta...olisit heti laittanut kerralla kunnon setin. Olisit päässyt pienemmillä investoinneilla ja pienemmillä käyttökustannuksilla.

      • missäs noin halpaa on
        pitenee... kirjoitti:

        Itse vedät ihan yhtä stetsonista Saksan paikkakuntia...itse valitsin kohtuu keskeltä summa mutikassa yhden kaupungin, Hannoverin. Nyt sinä olet kipuamassa johonkin Alpeille?

        Jos paikkakuntaa ei ilmoiteta niin meinasitko oikeasti että se olisi valittu mahdollisimman kylmästä paikasta (älä viitti).

        Ja se 500W:a ei mene siis vieläkään sinulle jakeluun?

        "Tästä saadaa vuosihyötysuhde lämmityskauden osalta 118%."

        ELI PILP TOIMII HELSINGISSÄ PAREMMIN KUIN SAKSASSA? Sinulla on loistava tulevaisuus Paavo Väyrysenä :-) Ja laskettu on tietysti keskilämpötilojen mukaisesti huomioiden pelkkä kompuran kulutus ja tuotto, eikä sitä tosiasiaa että kun PILP:n tuotto ei riitä edes lämmittämään tuloilmaa niin loppu tehdään sähkövastuksella.


        "Vesi-Ilma pumput tulevat olemaan järkevä vaihtoehto. Niillä voidaan oikeasti säästää puoletkin lämmitysenergiasta."

        Jep, Etelä-Suomeen kun ne maksaa alle 3000 euroa asennettuna. Nyt saa maalämmön lähes samaan hintaan.

        " Mikä eittämättä pitää paikkansa jos tarkastellaan vain kennoa, mutta kuten tiedetään todellinen hyötysuhde on 60-65% poistoilmasta laskettuna. Se on fysikaalinen fakta, että poistoilman lämpötilalla on merkitystä, ei suinkaa yksittäisellä rakenneosalla ja sen hyvyydellä."

        Mikä fysikaalinen fakta...ainoa millä on väliä on jäteilman lämpötila. Mitä lähempänä se on ulkoilmaa sitä tehokkaampi laite on. Ja kun pingviinissä ja muissa pyöriväkennoisissa iv-koneissa ei ole rajoitteita jäteilman pakkaselle menolle, niin hyötysuhde ei romahda kuten PILP:llä, jossa tuloilma pitää pakkasten tultua lämmittää jollakin muulla menetelmällä.

        Voit edelleen tuijottaa niitä keskilämpötiloja, meille muille on jo selvinnyt että ne ovat KESKIlämpötiloja ja puolet ajasta on kylmempää.

        "Sitä varten minäkin pistin vesiputket lattiaan."

        Kuulostaa päällekkäisten järjestelmien hankinnalta...olisit heti laittanut kerralla kunnon setin. Olisit päässyt pienemmillä investoinneilla ja pienemmillä käyttökustannuksilla.

        Pistä parit linkit mistä saa noin halvalla pummpuja?

        Mistäs saa maalämpöjärjestelmän kolmella donalla?
        Pelkkä reikä maahan maksaa enemmän. Jätkä vetelee juttunsa ihan hatusta. Edes ite pumppua et saa tohon hintaan. Ehkä putket ja asennus lähtee kolmella donalla. Reikä kun maksaa 30€/m.
        Älä vaan yritä selittää, et laitetaan savipellolle putket. Täällä kaupungissa ei ole peltoa tarjolla.

        VesiILPOon et tarvii reikiä ja asennuskin on paljon simppellimpi. Ja niistäkin maalämpöfoorumin mukaan halvimmat tarjoukset asennettuna on kymmpitonnin korvilla.
        Olis kiva kuulla mistä näitäkin saa kolmella donalla, kun tarttis ostaa joku pikapuoliin.
        Asennukset saa vissiin kaupanpäälle, samoin hanskat, varaajan, IV-koneen ja uuden Toijotan?

        Et taida mikään matemaatikko ainakaan olla. Katos koulutodistustas. Siellä on keskiarvo. Onko siellä puolet numeroista suurempia ja puolet pienempiä kuin keskiarvo? No ei taida olla.
        No onko ulkona puolet päivistä keskiarvoa lämpimämpiä ja puolet kylmempiä?


        Pistäs linkit niihin halpoihin MLP vehkeisiin niin tehdään kaupat. Kipaisin jo kossun alkosta porarille ja putkarille, ni ei tarvii ihan talkoilla tehdä.

      • mainita että
        missäs noin halpaa on kirjoitti:

        Pistä parit linkit mistä saa noin halvalla pummpuja?

        Mistäs saa maalämpöjärjestelmän kolmella donalla?
        Pelkkä reikä maahan maksaa enemmän. Jätkä vetelee juttunsa ihan hatusta. Edes ite pumppua et saa tohon hintaan. Ehkä putket ja asennus lähtee kolmella donalla. Reikä kun maksaa 30€/m.
        Älä vaan yritä selittää, et laitetaan savipellolle putket. Täällä kaupungissa ei ole peltoa tarjolla.

        VesiILPOon et tarvii reikiä ja asennuskin on paljon simppellimpi. Ja niistäkin maalämpöfoorumin mukaan halvimmat tarjoukset asennettuna on kymmpitonnin korvilla.
        Olis kiva kuulla mistä näitäkin saa kolmella donalla, kun tarttis ostaa joku pikapuoliin.
        Asennukset saa vissiin kaupanpäälle, samoin hanskat, varaajan, IV-koneen ja uuden Toijotan?

        Et taida mikään matemaatikko ainakaan olla. Katos koulutodistustas. Siellä on keskiarvo. Onko siellä puolet numeroista suurempia ja puolet pienempiä kuin keskiarvo? No ei taida olla.
        No onko ulkona puolet päivistä keskiarvoa lämpimämpiä ja puolet kylmempiä?


        Pistäs linkit niihin halpoihin MLP vehkeisiin niin tehdään kaupat. Kipaisin jo kossun alkosta porarille ja putkarille, ni ei tarvii ihan talkoilla tehdä.

        se edullinen pumppu sais mielellään löytyä täältä Porin suunnalta ja huipputehoa sais olla 7kW.

        Kiitti.

      • katsomassa
        mainita että kirjoitti:

        se edullinen pumppu sais mielellään löytyä täältä Porin suunnalta ja huipputehoa sais olla 7kW.

        Kiitti.

        www.maalampofoorumi.fi

        Siellä nimimerkki Hewi kertoi ostaneensa Taloon.com:sta Nibe Fighter 1210 8,5kw pumppun 3458,05e hintaan.

        Sitten tietysti lisäksi kaivon tai maapiirin hinta asennus.

      • vaikeuksia
        missäs noin halpaa on kirjoitti:

        Pistä parit linkit mistä saa noin halvalla pummpuja?

        Mistäs saa maalämpöjärjestelmän kolmella donalla?
        Pelkkä reikä maahan maksaa enemmän. Jätkä vetelee juttunsa ihan hatusta. Edes ite pumppua et saa tohon hintaan. Ehkä putket ja asennus lähtee kolmella donalla. Reikä kun maksaa 30€/m.
        Älä vaan yritä selittää, et laitetaan savipellolle putket. Täällä kaupungissa ei ole peltoa tarjolla.

        VesiILPOon et tarvii reikiä ja asennuskin on paljon simppellimpi. Ja niistäkin maalämpöfoorumin mukaan halvimmat tarjoukset asennettuna on kymmpitonnin korvilla.
        Olis kiva kuulla mistä näitäkin saa kolmella donalla, kun tarttis ostaa joku pikapuoliin.
        Asennukset saa vissiin kaupanpäälle, samoin hanskat, varaajan, IV-koneen ja uuden Toijotan?

        Et taida mikään matemaatikko ainakaan olla. Katos koulutodistustas. Siellä on keskiarvo. Onko siellä puolet numeroista suurempia ja puolet pienempiä kuin keskiarvo? No ei taida olla.
        No onko ulkona puolet päivistä keskiarvoa lämpimämpiä ja puolet kylmempiä?


        Pistäs linkit niihin halpoihin MLP vehkeisiin niin tehdään kaupat. Kipaisin jo kossun alkosta porarille ja putkarille, ni ei tarvii ihan talkoilla tehdä.

        Luetun ymmärtämisessä? Missä olen sanonut että mikään maksaa 3000 euroa? Saatikka maalämpöpumppu...

        Koitetaan uudestaan niin että tyhmä Porilainen (varmaan Raumalta kotoisin) ymmärtää:

        "Vesi-Ilma pumput tulevat olemaan järkevä vaihtoehto. Niillä voidaan oikeasti säästää puoletkin lämmitysenergiasta."

        Jep, Etelä-Suomeen kun ne maksaa alle 3000 euroa asennettuna. Nyt saa maalämmön lähes samaan hintaan.

        Eli VILP on Etelä-Suomeen oiva vaihtoehto kun sen hinta tippuu 3000 euroon, nyt=tällähetkellä saa maalämmön lähes samaan hintaan kuin VILP:n asennettuna (7500-8500 euroa).

        Sulla tais jäädä kokonaan koulut käymättä kun et kirjoitettua tekstiä ymmärrä. Minusta vaikutat juuri sellaiselta i:ltä, joka ostaa PILPin.


        "No onko ulkona puolet päivistä keskiarvoa lämpimämpiä ja puolet kylmempiä?"

        En tiedä kannttaako sinulle vastata (kun et osaa kunnolla lukea), mutta jos puolella miehistä on iso ja puolella pieni niin tekeekö se kaikista keskimittaisia? Ei tarvitse puhua päivistä vaan tunneista. PILP:n teho loppuu kun pakkanen alkaa, ja ei auta vaikka päivällä olisi lauhempaa...siksi kukaan ei saavuta säästöä pilpillä eikä se auta vaikka menisit asiaa pelin eteen ihmettelemään.

        Amisviiksi (amis sentään käyty ja lukeakin osaan)

      • MÄÄÄ2
        Metsä- ja kalamies kirjoitti:

        Kyllä, kämppään tuleen Nilan 18C/EK9, joka siis toimii lattialämmityksen osalta suoralla sähköllä. Veden lämmitys otetaan poistoilmasta, kuten myöskin tuloilman lämmitys. Se miten päädyin tähän valintaan oli puhtaasti ammattilaisten suosittamaa, meikäläisen antamien lämmön & vedenkäyttö

        On se kumma että LVI-suunnittelija ampui yksitellen muut vaihtoehdot alas "väliinputoajataloon" (liian iso sähkölle, liian pieni MLP:lle) järkevästi perustellen. Hepun 30-vuotinen kokemus kertonut ettei meikäläisen taloon (171m2/560 m3) oikein kannata laittaa suoraa sähköä LTO. Varaava sähkö olisi ollut siinä ja siinä mutta sellainen tuote kuin halpa yösähkö alkaa olla harvinaisuus. Joten, jäljelle jäi MLP LTO ja PILP, joista hän ykkösti joka tapauksessa MLP:n, itse valitsin PILPin. Mutta nimenomaan PILP hänen laskelmissaan hakkasi minkä tahansa muun sähkökattilan LTO:n käyttökustannuksissa meikäläisen kämppään (Pirkanmaan alueella) - ja ainoa joka pystyy huuhtelemaan ilmat oli juuri Nilanin pönttö, sekin siinä ja siinä. Mutta sinun mielestäsihän hän oli PILP-maahantuojan korruptiokonjamiinipaukuissa ja laski väärin, eikös juu?

        LVI-urakoitsija (15 vuotta alalla) sanoi että PILP on järkevämpi valinta koska MLP ei kuoleta itseään ihan heti. Olisihan hän tietenkin mielellään välittänyt & asentanut minulle kalliimman MLP:n...sai sentäs kaupattua yläkertaan ILP:n nimenomaan jäähdyttäjäksi, vaikka Nilanissa omakin jäähdytys on.

        Pääsuunnittelija/vastaava (rakins, alalla 25 vuotta) suositteli myöskin PILPpiä ennen kuin sai LVI-suunnitelmat käsiinsä, joskin MLP:n lisäksi mainitsi pelletin. Valvoopa kuulemma 280 neliön kivitaloa, johon tulee sekä yläkertaan että alakertaan Nilanin PILP...ovatko siis kaksinkertaisia idiootteja?

        Joten, jos kolme asiantuntijaa (joista kaksi LVI-alan) sanoo että PILP sopii minun kämppääni parhaiten, joku suomi24-amisviiksi saa olla mitä mieltä tahansa idiotismista ja toivosta.

        Välitin muuten väärää infoa duunikaverin (tai paremminkin pomosedän) kämpän vesituloista. APK:lle menee kuumavesi, PILPin halvalla lämmittämää. Vaatepesukoneelle menee kylmää vettä.

        Meille tulee mielenkiintoinen naapurusto. Minulla 171 m2 kämppä PILP, kahdelle naapurilla (190 ja 200 m2) MLP, yhdelle naapurille suorasähkö LTO (202 m2 - tähän voisi sovittaa sitä i-sanaa), yhdelle naapurille pelletti (185 m2). Jostain syystä öljyä ei kenellekkään ja veikkaan että suorasähkönkin valinnut vaihtaa nopeasti...reilun vuoden kuluttua saadaan lukemia, joskin onko vertailtavissa kun itselläni on kadun pienin huusholli.

        Ja lopuksi, voisitko vastata miten pyöriväkennoinen LTO lämmittää käyttövettä erittäin kilpailukykyiseen hintaan?

        Millä eristät ilmastointiputket? Ilmeisesti solumuovilla.. pirun kallista homma!!

      • taitaa olla turhaa
        MÄÄÄ2 kirjoitti:

        Millä eristät ilmastointiputket? Ilmeisesti solumuovilla.. pirun kallista homma!!

        Teho on niin onneton että valmistaja kertoo eristämisen olevan turhaa.

      • Niin että
        suora mies kirjoitti:

        Eli pyöreästi 2 mottia puita lisää meillekin takkaan tekisi noin 3000kWh. Ja yhdeksän ihmistä talossa tekee vähintää kilowatin hukkatehon kaurapuurolla. Joten sama väkimäärä ja tuo 2 mottia lisää meille, niin ollaan samassa kulutuslukemassa. Eli edelleen kyselen niitä PILPin säästöjä :-)

        Meillä löhöillään vesipullot kainalossa ja ootellaan että joko kohta pääsis pesulle. Huomaan kyllä että eipä ole sulla pienintäkään käsitystä siitä mikä on energian kulutus talossa jossa asutaan kirjaimellisesti isolla AAlla.

      • ala-asteella
        pitenee... kirjoitti:

        Itse vedät ihan yhtä stetsonista Saksan paikkakuntia...itse valitsin kohtuu keskeltä summa mutikassa yhden kaupungin, Hannoverin. Nyt sinä olet kipuamassa johonkin Alpeille?

        Jos paikkakuntaa ei ilmoiteta niin meinasitko oikeasti että se olisi valittu mahdollisimman kylmästä paikasta (älä viitti).

        Ja se 500W:a ei mene siis vieläkään sinulle jakeluun?

        "Tästä saadaa vuosihyötysuhde lämmityskauden osalta 118%."

        ELI PILP TOIMII HELSINGISSÄ PAREMMIN KUIN SAKSASSA? Sinulla on loistava tulevaisuus Paavo Väyrysenä :-) Ja laskettu on tietysti keskilämpötilojen mukaisesti huomioiden pelkkä kompuran kulutus ja tuotto, eikä sitä tosiasiaa että kun PILP:n tuotto ei riitä edes lämmittämään tuloilmaa niin loppu tehdään sähkövastuksella.


        "Vesi-Ilma pumput tulevat olemaan järkevä vaihtoehto. Niillä voidaan oikeasti säästää puoletkin lämmitysenergiasta."

        Jep, Etelä-Suomeen kun ne maksaa alle 3000 euroa asennettuna. Nyt saa maalämmön lähes samaan hintaan.

        " Mikä eittämättä pitää paikkansa jos tarkastellaan vain kennoa, mutta kuten tiedetään todellinen hyötysuhde on 60-65% poistoilmasta laskettuna. Se on fysikaalinen fakta, että poistoilman lämpötilalla on merkitystä, ei suinkaa yksittäisellä rakenneosalla ja sen hyvyydellä."

        Mikä fysikaalinen fakta...ainoa millä on väliä on jäteilman lämpötila. Mitä lähempänä se on ulkoilmaa sitä tehokkaampi laite on. Ja kun pingviinissä ja muissa pyöriväkennoisissa iv-koneissa ei ole rajoitteita jäteilman pakkaselle menolle, niin hyötysuhde ei romahda kuten PILP:llä, jossa tuloilma pitää pakkasten tultua lämmittää jollakin muulla menetelmällä.

        Voit edelleen tuijottaa niitä keskilämpötiloja, meille muille on jo selvinnyt että ne ovat KESKIlämpötiloja ja puolet ajasta on kylmempää.

        "Sitä varten minäkin pistin vesiputket lattiaan."

        Kuulostaa päällekkäisten järjestelmien hankinnalta...olisit heti laittanut kerralla kunnon setin. Olisit päässyt pienemmillä investoinneilla ja pienemmillä käyttökustannuksilla.

        me muut opimme ala-asteella mikä on keskiarvon ja mediaanin ero. Me muut opimme yläasteella, mitä tarkoittaa lineaarinen ja mitä tarkoittaa epälineaarinen sekä vielä senkin miten matematiikkaa sovelletaan lineaariseen- ja epälineaariseen suureeseen.

        Ja voi sitä luetun ymmärtämistä saati että muistettaisiin mitä ollaan luettu. Missähän täällä on väitetty että suomessa vuosihyötysuhde olisi saksaa parempi? EIkös tuossa annettu selkeät reunaehdot. Vaikkakin se voi niin ollakin johtuen suhteellisen pitkästä syksystä ja keväästä verrattuna keskiseen eurooppaan.

        TUV oletettavasti mittaa sekvenssin, jossa on sekä ilman, että veden lämmitystä keskimääräisessä saksalaisessa ilmastossa, joka ei todellakaan ole kuuluisa miellyttävästä talvestaan.

        Mutta yhdessä asiaa osut melkein oikeaan. Poistoilman lämpötila todellakin kertoo lahjomattomasti järjestelmän hyödyn. Kaikki laitteen ottama energia poistuu joko poistoilma mukaan ulos tai se tulee tuloilman mukana taloon.
        Mutta paras hyötysuhde lämmityskaudella ei tule silloin kun poistoilman lämpötila on mahdollisimman lähellä ulkolämpötilaan vaan tietysti silloin kun poistoilma on mahdollisimman paljon kylmempää kuin ulkoilma.

        No se saivarteluista.

        Pigviinin poistoilman lämpötila alittaa 0 astetta kun ulkona on 10.5-11 astetta pakkasta.
        Kun muistetaan että vuodessa on 365 vuorokautta joissa jokaisessa on 24 tuntia saadaan 1900-2007 ajan jakson keskiarvona, että etelä-, lounais- ja länsisuomessa elohopea alittaa tuon maagisen rajat 2-4.5% ajasta, eli noin viikon kaksi pär vuosi.

        Eli missä se hyöty tästä pakkasen puolelle menosta nyt sitten saadaan kun ei sen toisenkaan järjestelmän hyöty romahda kuten yläasteen matematiikan läpäissyt ymmärtää.

        Eli palataampas nyt varmuuden vuoksi sinne ala-asteen matematiikan tunnille. Saatat muistaa tehtävän:

        Pentti ajaa yhden tunnin 100km/h vauhtia ja toisen tunnin 50km/h. Kuinka kauas Pentti ehtii kahdessa tunnissa ja mikä on Pentin keskinopeus?

        Toinen tehtävä:
        Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon koje ottaa talteen aina saman energia määrän ulkolämpötilasta riippumatta. Laske Reinon koneen hyötysuhde maanantai - tiistai jaksolle.

        Kolmas tehtävä:
        Pekan Pigviinin poistoilman hyötysuhde on lämmityskaudella 60%. Maanantaina on ulkona 10 astetta pakkasta kuten tehtävässä 2. Selitä miten Pekka saa tuoilman lämpenemään yhtä lämpimäksi kuin sisäilma?

        3b) Mistä Pekka hankkii tarvittavan lisäenergian?
        Rasti tuutuun.
        Fortum
        Vattenfall
        E.On
        Joku muu?

      • vastarannan kiiski
        ala-asteella kirjoitti:

        me muut opimme ala-asteella mikä on keskiarvon ja mediaanin ero. Me muut opimme yläasteella, mitä tarkoittaa lineaarinen ja mitä tarkoittaa epälineaarinen sekä vielä senkin miten matematiikkaa sovelletaan lineaariseen- ja epälineaariseen suureeseen.

        Ja voi sitä luetun ymmärtämistä saati että muistettaisiin mitä ollaan luettu. Missähän täällä on väitetty että suomessa vuosihyötysuhde olisi saksaa parempi? EIkös tuossa annettu selkeät reunaehdot. Vaikkakin se voi niin ollakin johtuen suhteellisen pitkästä syksystä ja keväästä verrattuna keskiseen eurooppaan.

        TUV oletettavasti mittaa sekvenssin, jossa on sekä ilman, että veden lämmitystä keskimääräisessä saksalaisessa ilmastossa, joka ei todellakaan ole kuuluisa miellyttävästä talvestaan.

        Mutta yhdessä asiaa osut melkein oikeaan. Poistoilman lämpötila todellakin kertoo lahjomattomasti järjestelmän hyödyn. Kaikki laitteen ottama energia poistuu joko poistoilma mukaan ulos tai se tulee tuloilman mukana taloon.
        Mutta paras hyötysuhde lämmityskaudella ei tule silloin kun poistoilman lämpötila on mahdollisimman lähellä ulkolämpötilaan vaan tietysti silloin kun poistoilma on mahdollisimman paljon kylmempää kuin ulkoilma.

        No se saivarteluista.

        Pigviinin poistoilman lämpötila alittaa 0 astetta kun ulkona on 10.5-11 astetta pakkasta.
        Kun muistetaan että vuodessa on 365 vuorokautta joissa jokaisessa on 24 tuntia saadaan 1900-2007 ajan jakson keskiarvona, että etelä-, lounais- ja länsisuomessa elohopea alittaa tuon maagisen rajat 2-4.5% ajasta, eli noin viikon kaksi pär vuosi.

        Eli missä se hyöty tästä pakkasen puolelle menosta nyt sitten saadaan kun ei sen toisenkaan järjestelmän hyöty romahda kuten yläasteen matematiikan läpäissyt ymmärtää.

        Eli palataampas nyt varmuuden vuoksi sinne ala-asteen matematiikan tunnille. Saatat muistaa tehtävän:

        Pentti ajaa yhden tunnin 100km/h vauhtia ja toisen tunnin 50km/h. Kuinka kauas Pentti ehtii kahdessa tunnissa ja mikä on Pentin keskinopeus?

        Toinen tehtävä:
        Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon koje ottaa talteen aina saman energia määrän ulkolämpötilasta riippumatta. Laske Reinon koneen hyötysuhde maanantai - tiistai jaksolle.

        Kolmas tehtävä:
        Pekan Pigviinin poistoilman hyötysuhde on lämmityskaudella 60%. Maanantaina on ulkona 10 astetta pakkasta kuten tehtävässä 2. Selitä miten Pekka saa tuoilman lämpenemään yhtä lämpimäksi kuin sisäilma?

        3b) Mistä Pekka hankkii tarvittavan lisäenergian?
        Rasti tuutuun.
        Fortum
        Vattenfall
        E.On
        Joku muu?

        Viikon paras!!!!!!

      • mitään?
        ala-asteella kirjoitti:

        me muut opimme ala-asteella mikä on keskiarvon ja mediaanin ero. Me muut opimme yläasteella, mitä tarkoittaa lineaarinen ja mitä tarkoittaa epälineaarinen sekä vielä senkin miten matematiikkaa sovelletaan lineaariseen- ja epälineaariseen suureeseen.

        Ja voi sitä luetun ymmärtämistä saati että muistettaisiin mitä ollaan luettu. Missähän täällä on väitetty että suomessa vuosihyötysuhde olisi saksaa parempi? EIkös tuossa annettu selkeät reunaehdot. Vaikkakin se voi niin ollakin johtuen suhteellisen pitkästä syksystä ja keväästä verrattuna keskiseen eurooppaan.

        TUV oletettavasti mittaa sekvenssin, jossa on sekä ilman, että veden lämmitystä keskimääräisessä saksalaisessa ilmastossa, joka ei todellakaan ole kuuluisa miellyttävästä talvestaan.

        Mutta yhdessä asiaa osut melkein oikeaan. Poistoilman lämpötila todellakin kertoo lahjomattomasti järjestelmän hyödyn. Kaikki laitteen ottama energia poistuu joko poistoilma mukaan ulos tai se tulee tuloilman mukana taloon.
        Mutta paras hyötysuhde lämmityskaudella ei tule silloin kun poistoilman lämpötila on mahdollisimman lähellä ulkolämpötilaan vaan tietysti silloin kun poistoilma on mahdollisimman paljon kylmempää kuin ulkoilma.

        No se saivarteluista.

        Pigviinin poistoilman lämpötila alittaa 0 astetta kun ulkona on 10.5-11 astetta pakkasta.
        Kun muistetaan että vuodessa on 365 vuorokautta joissa jokaisessa on 24 tuntia saadaan 1900-2007 ajan jakson keskiarvona, että etelä-, lounais- ja länsisuomessa elohopea alittaa tuon maagisen rajat 2-4.5% ajasta, eli noin viikon kaksi pär vuosi.

        Eli missä se hyöty tästä pakkasen puolelle menosta nyt sitten saadaan kun ei sen toisenkaan järjestelmän hyöty romahda kuten yläasteen matematiikan läpäissyt ymmärtää.

        Eli palataampas nyt varmuuden vuoksi sinne ala-asteen matematiikan tunnille. Saatat muistaa tehtävän:

        Pentti ajaa yhden tunnin 100km/h vauhtia ja toisen tunnin 50km/h. Kuinka kauas Pentti ehtii kahdessa tunnissa ja mikä on Pentin keskinopeus?

        Toinen tehtävä:
        Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon koje ottaa talteen aina saman energia määrän ulkolämpötilasta riippumatta. Laske Reinon koneen hyötysuhde maanantai - tiistai jaksolle.

        Kolmas tehtävä:
        Pekan Pigviinin poistoilman hyötysuhde on lämmityskaudella 60%. Maanantaina on ulkona 10 astetta pakkasta kuten tehtävässä 2. Selitä miten Pekka saa tuoilman lämpenemään yhtä lämpimäksi kuin sisäilma?

        3b) Mistä Pekka hankkii tarvittavan lisäenergian?
        Rasti tuutuun.
        Fortum
        Vattenfall
        E.On
        Joku muu?

        Etkös sää laskenut hyötysuhteen lämmityskaudella SUOMESSA Helsingissä 118% ja TUV sai 114% SAKSASSA (eikä taatusti Alpeilla)...ai niin kun sulla oli se lukihäiriö(kö)?

        Itse tai kuka sitten olikin, kirjoitti: "Tästä saadaa vuosihyötysuhde lämmityskauden osalta 118%." (Ja tätähän ei usko ketään muu kuin sinä ja pari muuta epätoivoista PILP:n omistajaa ja myyntimiestä) Koirakin nauraa tuossa lattialla ihan kippurassa, raukka.

        "TUV oletettavasti mittaa sekvenssin, jossa on sekä ilman, että veden lämmitystä keskimääräisessä saksalaisessa ilmastossa, joka ei todellakaan ole kuuluisa miellyttävästä talvestaan."

        Tätä en uskaltanut enää ääneen lausua, olisi koira kuollut paskahalvaukseen. Yrität siis vakavalla naamalla sanoa että keskimäärin Saksassa on kovempi talvi kuin Helsingissä?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa

        "Ilmasto on leuto ja merellinen. Talvet ovat lyhyitä ja leutoja, kesät lämpimiä ja kosteita. Koko maan vuotuinen keskilämpötila on n. 9 °C (Suomessa n. 2 °C)."

        Tilastokeskuksen mukaan: "Esimerkiksi Helsingin keskilämpötila on 5,3 celsiusastetta"

        SItten näihin tehtäviin (tehtävän antosi oli hieman väärä, tässä oikeat kysymykset):

        1.TEHTÄVÄ
        Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon koje ottaa talteen aina saman energia määrän ulkolämpötilasta riippumatta. Laske paljonko Reinolla kului enemmän energiaa, verrattuna naapurin samalaiseen taloon hyvällä IV-koneella.

        3.TEHTÄVÄ
        Pekan Pigviinin poistoilman hyötysuhde on lämmityskaudella 60%. Maanantaina on ulkona 10 astetta pakkasta kuten tehtävässä 2. Selitä miten ihmeessä Pekka saa tuloilmansa lämpenemään ilman rikkoutumisherkkää, 500W kuluttavaa kompressoria suositusten mukaiseksi 15-17 astetta.

        3.b TEHTÄVÄ
        Mistä Reino hankkii PILP:n tarvitseman 500W:n lisäenergian, josta Pekan ei tarvitse murehtia?
        Rasti tuutuun.
        Fortum
        Vattenfall
        E.On


        Ja lopuksi sanoisin että minä osaan sentään Amispohjalta lukea ja muistan jopa mitä olen edellisenä päivänä kirjoittanut. Pistäppä vähän tosiasioita nyt PILP:n suorituskyvyistä, kun koko edellinen viestisi oli paskaa.

        Amisviiksi

      • amisviiksi...
        ala-asteella kirjoitti:

        me muut opimme ala-asteella mikä on keskiarvon ja mediaanin ero. Me muut opimme yläasteella, mitä tarkoittaa lineaarinen ja mitä tarkoittaa epälineaarinen sekä vielä senkin miten matematiikkaa sovelletaan lineaariseen- ja epälineaariseen suureeseen.

        Ja voi sitä luetun ymmärtämistä saati että muistettaisiin mitä ollaan luettu. Missähän täällä on väitetty että suomessa vuosihyötysuhde olisi saksaa parempi? EIkös tuossa annettu selkeät reunaehdot. Vaikkakin se voi niin ollakin johtuen suhteellisen pitkästä syksystä ja keväästä verrattuna keskiseen eurooppaan.

        TUV oletettavasti mittaa sekvenssin, jossa on sekä ilman, että veden lämmitystä keskimääräisessä saksalaisessa ilmastossa, joka ei todellakaan ole kuuluisa miellyttävästä talvestaan.

        Mutta yhdessä asiaa osut melkein oikeaan. Poistoilman lämpötila todellakin kertoo lahjomattomasti järjestelmän hyödyn. Kaikki laitteen ottama energia poistuu joko poistoilma mukaan ulos tai se tulee tuloilman mukana taloon.
        Mutta paras hyötysuhde lämmityskaudella ei tule silloin kun poistoilman lämpötila on mahdollisimman lähellä ulkolämpötilaan vaan tietysti silloin kun poistoilma on mahdollisimman paljon kylmempää kuin ulkoilma.

        No se saivarteluista.

        Pigviinin poistoilman lämpötila alittaa 0 astetta kun ulkona on 10.5-11 astetta pakkasta.
        Kun muistetaan että vuodessa on 365 vuorokautta joissa jokaisessa on 24 tuntia saadaan 1900-2007 ajan jakson keskiarvona, että etelä-, lounais- ja länsisuomessa elohopea alittaa tuon maagisen rajat 2-4.5% ajasta, eli noin viikon kaksi pär vuosi.

        Eli missä se hyöty tästä pakkasen puolelle menosta nyt sitten saadaan kun ei sen toisenkaan järjestelmän hyöty romahda kuten yläasteen matematiikan läpäissyt ymmärtää.

        Eli palataampas nyt varmuuden vuoksi sinne ala-asteen matematiikan tunnille. Saatat muistaa tehtävän:

        Pentti ajaa yhden tunnin 100km/h vauhtia ja toisen tunnin 50km/h. Kuinka kauas Pentti ehtii kahdessa tunnissa ja mikä on Pentin keskinopeus?

        Toinen tehtävä:
        Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon koje ottaa talteen aina saman energia määrän ulkolämpötilasta riippumatta. Laske Reinon koneen hyötysuhde maanantai - tiistai jaksolle.

        Kolmas tehtävä:
        Pekan Pigviinin poistoilman hyötysuhde on lämmityskaudella 60%. Maanantaina on ulkona 10 astetta pakkasta kuten tehtävässä 2. Selitä miten Pekka saa tuoilman lämpenemään yhtä lämpimäksi kuin sisäilma?

        3b) Mistä Pekka hankkii tarvittavan lisäenergian?
        Rasti tuutuun.
        Fortum
        Vattenfall
        E.On
        Joku muu?

        Etkös sää laskenut hyötysuhteen lämmityskaudella SUOMESSA Helsingissä 118% ja TUV sai 114% SAKSASSA (eikä taatusti Alpeilla)...ai niin kun sulla oli se lukihäiriö(kö)?

        Itse tai kuka sitten olikin, kirjoitti: "Tästä saadaa vuosihyötysuhde lämmityskauden osalta 118%." (Ja tätähän ei usko ketään muu kuin sinä ja pari muuta epätoivoista PILP:n omistajaa ja myyntimiestä) Koirakin nauraa tuossa lattialla ihan kippurassa, raukka.

        "TUV oletettavasti mittaa sekvenssin, jossa on sekä ilman, että veden lämmitystä keskimääräisessä saksalaisessa ilmastossa, joka ei todellakaan ole kuuluisa miellyttävästä talvestaan."

        Tätä en uskaltanut enää ääneen lausua, olisi koira kuollut paskahalvaukseen. Yrität siis vakavalla naamalla sanoa että keskimäärin Saksassa on kovempi talvi kuin Helsingissä?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa

        "Ilmasto on leuto ja merellinen. Talvet ovat lyhyitä ja leutoja, kesät lämpimiä ja kosteita. Koko maan vuotuinen keskilämpötila on n. 9 °C (Suomessa n. 2 °C)."

        Tilastokeskuksen mukaan: "Esimerkiksi Helsingin keskilämpötila on 5,3 celsiusastetta"

        Sitten näihin tehtäviin (tehtävän antosi oli hieman väärä, tässä oikeat kysymykset):

        1.TEHTÄVÄ
        Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon koje ottaa talteen aina saman energia määrän ulkolämpötilasta riippumatta. Laske paljonko Reinolla kului enemmän energiaa, verrattuna naapurin samalaiseen taloon hyvällä IV-koneella.

        3.TEHTÄVÄ
        Pekan Pigviinin poistoilman hyötysuhde on lämmityskaudella 60%. Maanantaina on ulkona 10 astetta pakkasta kuten tehtävässä 2. Selitä miten ihmeessä Pekka saa tuloilmansa lämpenemään ilman rikkoutumisherkkää, 500W kuluttavaa kompressoria suositusten mukaiseksi 15-17 astetta.

        3.b TEHTÄVÄ
        Mistä Reino hankkii PILP:n tarvitseman 500W:n lisäenergian, josta Pekan ei tarvitse murehtia?
        Rasti tuutuun.
        Fortum
        Vattenfall
        E.On


        Ja lopuksi sanoisin että minä osaan sentään Amispohjalta lukea ja muistan jopa mitä olen edellisenä päivänä kirjoittanut. Pistäppä vähän tosiasioita nyt PILP:n suorituskyvyistä, kun koko edellinen viestisi oli paskaa.

        Amisviiksi

      • yritäs
        mitään? kirjoitti:

        Etkös sää laskenut hyötysuhteen lämmityskaudella SUOMESSA Helsingissä 118% ja TUV sai 114% SAKSASSA (eikä taatusti Alpeilla)...ai niin kun sulla oli se lukihäiriö(kö)?

        Itse tai kuka sitten olikin, kirjoitti: "Tästä saadaa vuosihyötysuhde lämmityskauden osalta 118%." (Ja tätähän ei usko ketään muu kuin sinä ja pari muuta epätoivoista PILP:n omistajaa ja myyntimiestä) Koirakin nauraa tuossa lattialla ihan kippurassa, raukka.

        "TUV oletettavasti mittaa sekvenssin, jossa on sekä ilman, että veden lämmitystä keskimääräisessä saksalaisessa ilmastossa, joka ei todellakaan ole kuuluisa miellyttävästä talvestaan."

        Tätä en uskaltanut enää ääneen lausua, olisi koira kuollut paskahalvaukseen. Yrität siis vakavalla naamalla sanoa että keskimäärin Saksassa on kovempi talvi kuin Helsingissä?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa

        "Ilmasto on leuto ja merellinen. Talvet ovat lyhyitä ja leutoja, kesät lämpimiä ja kosteita. Koko maan vuotuinen keskilämpötila on n. 9 °C (Suomessa n. 2 °C)."

        Tilastokeskuksen mukaan: "Esimerkiksi Helsingin keskilämpötila on 5,3 celsiusastetta"

        SItten näihin tehtäviin (tehtävän antosi oli hieman väärä, tässä oikeat kysymykset):

        1.TEHTÄVÄ
        Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon koje ottaa talteen aina saman energia määrän ulkolämpötilasta riippumatta. Laske paljonko Reinolla kului enemmän energiaa, verrattuna naapurin samalaiseen taloon hyvällä IV-koneella.

        3.TEHTÄVÄ
        Pekan Pigviinin poistoilman hyötysuhde on lämmityskaudella 60%. Maanantaina on ulkona 10 astetta pakkasta kuten tehtävässä 2. Selitä miten ihmeessä Pekka saa tuloilmansa lämpenemään ilman rikkoutumisherkkää, 500W kuluttavaa kompressoria suositusten mukaiseksi 15-17 astetta.

        3.b TEHTÄVÄ
        Mistä Reino hankkii PILP:n tarvitseman 500W:n lisäenergian, josta Pekan ei tarvitse murehtia?
        Rasti tuutuun.
        Fortum
        Vattenfall
        E.On


        Ja lopuksi sanoisin että minä osaan sentään Amispohjalta lukea ja muistan jopa mitä olen edellisenä päivänä kirjoittanut. Pistäppä vähän tosiasioita nyt PILP:n suorituskyvyistä, kun koko edellinen viestisi oli paskaa.

        Amisviiksi

        lukea vielä kerran kun ei näytä sinulle avautuvan tuo saksa homma.

        Ilmatieteenlaitoksella tarjoilevat hieman lämpimämpiä vuosia meille 6.6 astetta Helsinki, joka kuvaa viime vuosikymmeniä. Eroa saksan keskiarvoon tulee reilut kaksi astetta (2).
        Otetaan se 5.3 sinun mieliksesi. Hetkinen, ei kai tässä päässyt käymään niin, että ehdottamani 100% uhkaa olla pessimistinen arvio.

        Antaa sen olla...kun en missään väittänyt että saksassa olisi kovempi talvi.

        Sinulta jäi laskut laskematta, mutta minulla on tuo HP48SX mukana, joten käytettään sitä ettei pölyynny.

        >1.TEHTÄVÄ
        >Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli > 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 >astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun >ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon >koje ottaa talteen aina saman energia määrän >ulkolämpötilasta riippumatta. Laske paljonko >Reinolla kului enemmän energiaa, verrattuna >naapurin samalaiseen taloon hyvällä IV-koneella.

        Reinon hyvä koneinen naapuri ostaa lämmitysenergiaa (sähköä) virtauksen ollessa 70l/s 34.6-8kWh = 26.6kWh enemmän. 8kWh vähensin sinua miellyytäksesi. Eihän se PILP nyt ihan tasaisesti käy. Vastaus Reinolla kului -26.6kWh vähemmän ostoenergiaa tuon kahden vuorokauden aikana.

        >3.TEHTÄVÄ
        >Pekan Pigviinin poistoilman hyötysuhde on >lämmityskaudella 60%. Maanantaina on ulkona 10 >astetta pakkasta kuten tehtävässä 2. Selitä miten >ihmeessä Pekka saa tuloilmansa lämpenemään ilman >rikkoutumisherkkää, 500W kuluttavaa kompressoria >suositusten mukaiseksi 15-17 astetta.

        Aivan, Pekka ostaa sen LTO hukkaaman lämmön (uupuvat 5-7 astetta) koneen lämmöksi muuttuneen ottotehon lisäksi lämmitysähköksi hyvää tavaraa sähköyhtiöltään. Joko ymmärsit? Jostain on saatava se LTO:n hukkaama energia.


        3.b TEHTÄVÄ
        Mistä Reino hankkii PILP:n tarvitseman 500W:n lisäenergian, josta Pekan ei tarvitse murehtia?
        Rasti tuutuun.
        Fortum
        Vattenfall
        E.On

        Reino ostaa sen Vantaan Energialta, mutta Reinon naapuri ostaa kenties kilpailevalta sähköyhtiöltä tuona aikana keskimäärin 1054W tehon.

        Mutta Reiska on reilu mies. Se tuo naapurilleen sylillisen koivupilkettä. Seuraavana aamuna Reino näkee naapurin kulkevan ohi naama noessa.

        Reiska miettii, että naapuri on viime aikoina kovasti koittanut kierrellä ja kaarrella asia kysymyksiä ja korvannut ne "nokia naama" retoriikalla. Reiska on myös huomannut, että naapuri postailee yhteen säikeeseen useita saman sisältöisiä saman arvolatauksen sisältäviä viestejä jopa vain muutaman minuutin välein.

      • eli paljonko on saatu
        onko se kirjoitti:

        nyt sitten jotenkin fiinimpää käyttää se 500W esim. sähköpatteriin kuin PILP:n. Kyllä talon lämmitäjän kannalta on olennaista hukkaan heitetty teho, eikä se miten se lämpö on tuotettu. Poikkeuksena tuohon lähinnä MLP, mutta kukas on laittanut PILP:n ja MLP:n samaan taloon.

        En tainut tajuta tuota tuloilman lämmitys juttuakaan. Eihän sen Pigviinin tuloilmaa tarvitse lämmitäkään. Se on jo riittävän lämmintä, koska kennon hyötysuhde on hyvä ja laitteen ottama hukkateho tulee myös osin tuloilman mukana taloon. Mutta jotta se tuloilma olisi yhtä lämmin kuin Nilanissa (29 astetta), niin tarvitaan se about 1kW patteri jälkilämmitykseen.

        70l/s on valittu tähän siksi, että se on näille molemmille koneille se tyypillinen ilmamäärä suunnnittelussa.

        Ja vielä kerran. Ainoa talosta suoraan poistuva energia on poistoilman sisältämä energia. Joten jos ja kun jok' ikinen talo tässä maassa tarvitsee enemmän kuin 500W lämmitystä pikkupakkasella, niin on aivan sama kuinka paljon energiaa tarvitaan poistoilman energian talteenottoon, jos ja kun aktiivikoneen tapauksessa tuo energia saadaan hyödyksi joko talon tai veden läämitykseen.

        Ja vielä yksi korjaus. PILP hyötysuhde on hyvinkin lineaarinen pakkasen kiristyessä. Toki tuo toimii niin, että pakkasen kiristyessä ja poistoilman kuivuessa sen lämpötila laskee/voidaan laskea vielä hivenen ilman huurtumista (dew point). Oman mittarinin mukaan aina -4 asteeseen. Mutta jos oletetaan, että se jäteilman lämpötila jämähtää nollaan, niin silloin toiminta on täysin lineaarista 0 asteen alapuolella. Siis aina kun ulkolämpötila laskee niin hyötysuhde laskee myös.

        Meille siis jää se 11kk vielä väiteltävää.

        Mikään ei ole muuttunut. Enegria ei edelleenkään katoa.

        poistetusta kosteudesta energiaa talteen?

        Paljonko siis sen -4'C ilman kosteus on, 100% RH ?

        Tästä voisi katsoa miten se periaatteessa lasketaan..
        http://www.comfortzone.se/Berakningar.htm

    • Kysyjä Alkuperäinen

      Saanut mieleistäsi vastausta kysymykseesi mistä johtuu PILPIN mollaaminen? Täältä sivusta seuranneena keskustelu on ollut mielenkiintoista ja 23 vuotta pilpin käyttö kokemusta omaavana tekisi mieli kommentoida seuraavaan. Tämä meitä pilppaajia noki naamaksi nimitelevä minua lähinnä huvittaa tietämättömyydellään, todellisuudessa 23 vuoden aikana ei uuni ole koskaan savuttanut sisälle. Nämä mollaajat taitaa muutoinkin olla niitä jotka haluaisivat laittaa pilpin mutta katsovat ilmastointi putkituksen olevan liian suuri urakka ja näinollen joutuvat tyytymään muihin ratkaisuihin. Asustelen muuten Oulunläänissä enkä tiedä tämän seudun keskilämpö tiloja, mutta pakkaset täällä joka talvi on jonkinmoiset, ja pilppi on ollut ihan onnistunut ratkaisu talossamme.

    • TÄHÄN ASTI

      PILP:n puolustelijat näyttävät unohtelevan ja peittelevän fatatietoja ja lisäksi esittävät valheellisia tietoja, jotka olisi helppo yhdellä google-haulla oikaista.

      NÄYTTÄÄ SILTÄ ETTÄ PILP EI KANNATA EDES HANGON ETELÄKÄRKEEN, SAATIKKA MUUALLE SUOMEEN!

      Nyt PILP-miehet terästäytykää, lämmitystapa pitäisi valita tässä kuussa.

      Tapsa

    • TÄSSÄ...

      Tuli ketjun pituus vastaan:

      >1.TEHTÄVÄ
      >Maanataina oli 10 astetta pakkasta tiistaina oli > 10 astetta eli keskimäärin ulkolämpötila oli 0 >astetta. Reinon PILP hyötysuhde on noin 100% kun >ulkona on 0 astetta. Tiedetään myös, että Reinon >koje ottaa talteen aina saman energia määrän >ulkolämpötilasta riippumatta. Laske paljonko >Reinolla kului enemmän energiaa, verrattuna >naapurin samalaiseen taloon hyvällä IV-koneella.

      Reinon hyvä koneinen naapuri ostaa lämmitysenergiaa (sähköä) virtauksen ollessa 70l/s 34.6-8kWh = 26.6kWh enemmän. 8kWh vähensin sinua miellyytäksesi. Eihän se PILP nyt ihan tasaisesti käy. Vastaus Reinolla kului -26.6kWh vähemmän ostoenergiaa tuon kahden vuorokauden aikana.

      TÄSTÄ ALKAA LASKU:

      10 asteen vuorokausi, sisälämpötila 22, talteenotto 80%, oletetaan IV-koneen ja PILP:n puhaltimien kulutus samoiksi (ei tarvi huomioida)

      * PILP = 24h x 500W = 12 kWh

      * IV-kone, tuloilma ilman jälkilämmitystä 19.6, jälkilämmitystarve 2.4 astetta, johon menee virtauksella 70l/s energiaa 203W/h = 4,87 kWh

      -10 asteen vuorokausi, sisälämpötila 22, talteenotto 80%, oletetaan puhaltimien kulutus samoiksi
      * PILP = 24h x 500W = 12 kWh, koska ilmasta on mahdollista saada vain (22->2 asteeseen) 1.7kWh lämpöä, on puuttuva 10 astetta (870 wattia lämmitettävä muulla tavoin)
      = 12kWh 24 x 0.870 kWh = 32.9 kWh

      * IV-kone, sisäänpuhallettava lämpötila 15.6 astetta, jonka nostamiseen ( 22) menee 542W.
      = 24 x 0.542W = 13kW

      TULOS:
      PILP = 44.9 kWh
      IV-kone = 17.87 kWh

      IV-koneen käyttäjä voi jälkilämmittää ilmansa vaikka säästyneillä rahoilla ostamallaan 42 tuumaisella taulutelkkarilla. Toki PILP ottaa 10 asteen vuorokautena enemmän talteen kuin ilman lämmityksessä on tarve, mutta johtuisiko PILP:n huono vuosihyötysuhde siitä että varsinkin auringon paistaessa loppuu talojen lämmitystarve heti 10 asteen jälkeen. Yöpakkasilla taas sen kyky lämmittää tuloilmaa loppuu ja kesällä käyttöveden tarve vie niin naurettavan määrän energiaa ettei talven sähkövastuksen polttoa saada kompensoitua mitenkään.

      3 hengen perhe 65m3 vettä vuodessa = sen lämmittäminen 7 asteesta 37 asteeseen tekee 2270 kWh vuodessa. Koska puolet tästä tehtäisiin talvella ja 1/3 osaa ei tarvitse lämmittää lainkaan (wc, pesukoneet, autonpesu jne) niin argumentteja PILPin hyväksi ei tule ja selitys miksi PILP-talossa kuluu sama määrä energiaa kuin IV-koneella varustetuissa alkaa selviämään.

      Amisviiksi

      • Käyttövesiman

        Nimenomaan hienoa oli kun debunkkasit rauhallisesti PILP myyjien ja käyttäjien "ilmaista lämmintä käyttövettä" fraasin :-) Sen osuus on todellakin niin pieni, että ei ole paskankaan väliä, millä se lämmitetään.

        Suora sähkö, hyvä LTO ja mukavuuteen ILP on järkevä ratkaisu!

      • monta

        laskuvirhettä saatu yhteen laskuun.

        Ensin pitää ymmärtää, että poistoilman lämpötila kertoo hyötysuhteen lahjomattomasti. Esimerkkitalossa 20 virtaus 70l/s:

        Hyvä LTO Kennon hyötysuhde 80%, poistoilmahyötysuhde 60%
        ulkona -10 => jäteilma 1.0 hukattu energia 993W
        ulkona 10 => jäteilma 16 hukattu energia 361W
        Hukattu energia keskimäärin 677W = 0.677kW

        PILP
        ulkona -10 => jäteilma 0.1 hukattu energia 912W
        ulkona 10 => jäteilma 2 hukattu energia -722W
        hukattu energia keskimäärin 95W = 0.095kW.

        Näin kahden vuorokauden aikana PILP käytti 27.9kWh vähemmän energiaa kuin hyvä LTO.

        Jokohan se aukenisi, että poistoilman lämpötila kertoo kuinka paljon saadaan talteen poistettavan ilman sisältämästä energiasta sekä puhaltimien että mahdollisten muiden osien käyttämästä energiasta. Toisin sanoen Reinon tuloilma on 10 asteessa 34 asteista.

        Fysiikan erityisen lyhyt oppimäärä. Ainoa IV puolelta hukkaan menevä energia on poistoilman mukana poistuva lämpö kaikki muu jää rakennukseen lämmöksi.
        Poistoilman lämpötila kertoo lahjomattomalla tavalla kuinka paljon energiaa tarvitaan korvaavan ilman lämmitykseen. Jos korvaavaa ilma ei lämmitetä rakennuksen sisälämpötilaa vastaavaksi joudutaan hukattu lämpö korvaamaan muulla lämmityksellä.


        Reinon naapuri ei juuri peseydy. Reinon perhe on tyypillinen suomalainen okt asukas, joka käyttää vettä vähemmän kuin KT asukas. Reinon nellihenkinen perhe kuluttaa siis 120l/vrk/pää => 175000l / vuosi / 4 henkeä. (131000 jos kolme asukasta).

        Reinon perheeseen pätevät samat reunaehdot kuin LTO pereheeseen. 7-37 astetta 1/3 ei lämmitetä.
        Reino tietää että PILP hyötysuhde on parempi, jos pakkasella lämmitetään tuloilmaan kuin vettä. (Ihan siniun mieliksesi).
        Reino huomaa että säästöpotentiaalia hänen raikkalla perheellään on 2000kWh/a.

      • että jaksat
        Käyttövesiman kirjoitti:

        Nimenomaan hienoa oli kun debunkkasit rauhallisesti PILP myyjien ja käyttäjien "ilmaista lämmintä käyttövettä" fraasin :-) Sen osuus on todellakin niin pieni, että ei ole paskankaan väliä, millä se lämmitetään.

        Suora sähkö, hyvä LTO ja mukavuuteen ILP on järkevä ratkaisu!

        Hauskaa, että jaksat vastailla itse itsellesi. Tuntuiko oma selkään taputus mukavalta?

      • Käytäntö

        On osoittanut aivan muuta. Olen vertailleet naapurin kanssa kulutuksia vuodesta 1984. Perhekoko, talo, asumistyyli, puidenpoltto, jne. asiat jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ovat suunnillen samoissa. Meillä ollut pilppi ja naapurilla ns. "kuiva" ilmastointi. Meillä sähkön vuosikulutus on vuodesta toiseen pysynyt 4000-9000 KW pienempänä. Yksi asia jota ei nämä teoriotten laskiat ota huomioon on se että yleensä talossa kun lämpymänveden tarve on suuri niin silloin on ylimääräistä lämmintä ilmaakin pilpille käyttöön veden lämmitykseen. Tämä seikka talvellakin mutta etenkin kesällä.

      • PILP
        Käytäntö kirjoitti:

        On osoittanut aivan muuta. Olen vertailleet naapurin kanssa kulutuksia vuodesta 1984. Perhekoko, talo, asumistyyli, puidenpoltto, jne. asiat jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ovat suunnillen samoissa. Meillä ollut pilppi ja naapurilla ns. "kuiva" ilmastointi. Meillä sähkön vuosikulutus on vuodesta toiseen pysynyt 4000-9000 KW pienempänä. Yksi asia jota ei nämä teoriotten laskiat ota huomioon on se että yleensä talossa kun lämpymänveden tarve on suuri niin silloin on ylimääräistä lämmintä ilmaakin pilpille käyttöön veden lämmitykseen. Tämä seikka talvellakin mutta etenkin kesällä.

        9000KWh/a vähemmän kulutusta PILP talossa!! Tälle väitteelle nauraa heleästi jopa PILP myyjät :-)

        Toki kyseessä voi olla erittäin nokinaamainen PILPpaaja, jolla patologinen valehtelu on karannut täysin hallinnasta!

        Tottapuhuen säästö PILP talossa voi hyvällä onnella ja villasukat jalassa olla 500KWh/a luokkaa.

      • Klapausius
        Käytäntö kirjoitti:

        On osoittanut aivan muuta. Olen vertailleet naapurin kanssa kulutuksia vuodesta 1984. Perhekoko, talo, asumistyyli, puidenpoltto, jne. asiat jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ovat suunnillen samoissa. Meillä ollut pilppi ja naapurilla ns. "kuiva" ilmastointi. Meillä sähkön vuosikulutus on vuodesta toiseen pysynyt 4000-9000 KW pienempänä. Yksi asia jota ei nämä teoriotten laskiat ota huomioon on se että yleensä talossa kun lämpymänveden tarve on suuri niin silloin on ylimääräistä lämmintä ilmaakin pilpille käyttöön veden lämmitykseen. Tämä seikka talvellakin mutta etenkin kesällä.

        erot johtuu aivan muusta kuin ilmanvaihtimista.
        Syy löytyy lämmityksessä varmaan on enimmäkseen vaipan eristysominaisuuksista ja tuosta muusta kuin lämmityssähkön käytöstä.

        Pieniä ne on ne erot loppupelissä ja äläkkä iso mokomasta.

        Yksinkertaisesti voisi kuvata vaikka näin:
        PILPPi käy vuodessa noin 60% koko vuoden tunneista:
        365 vrk*24h/vrk*1,0 kWh*0,6= 5.300 kWh talteenottoa vuodessa.
        (PILP otto teho 550 W, tehosuhde 2,8, hyöty on 0,99 kWh.) Noista hyötysuhteista voi tietysti aina kinata, mutta, any way, erot eivät ole suuria.
        Tav. ilmanvaihdin vuosihyötysuhde 60%, kokonais poistoilmasta 7.500 kWh= 4.500 kWh.

        Vaipan kautta kulkeva lämpövirta voi olla luokkaa 24.000 kWh vuoteen.
        Jo 30% lisäys vaipan energiatehokkuuteen vaikuttaa noin 7.000 kWh vuositasolla.

      • Minkäs
        PILP kirjoitti:

        9000KWh/a vähemmän kulutusta PILP talossa!! Tälle väitteelle nauraa heleästi jopa PILP myyjät :-)

        Toki kyseessä voi olla erittäin nokinaamainen PILPpaaja, jolla patologinen valehtelu on karannut täysin hallinnasta!

        Tottapuhuen säästö PILP talossa voi hyvällä onnella ja villasukat jalassa olla 500KWh/a luokkaa.

        Sille voi, kun käytäntö on vaan näin osoittanut, eikä toi naapuri ole ainut johon voin sähkönkulutusta verrata. Useita muita vertauskohteteita osoittaa että pilpillä voi säästää energiaa tuon mainitsemani verran.

      • itselleni
        että jaksat kirjoitti:

        Hauskaa, että jaksat vastailla itse itsellesi. Tuntuiko oma selkään taputus mukavalta?

        Ihan joku muu vastailee...

        Amisviiksi

      • Amisviiksi korjaa taas
        monta kirjoitti:

        laskuvirhettä saatu yhteen laskuun.

        Ensin pitää ymmärtää, että poistoilman lämpötila kertoo hyötysuhteen lahjomattomasti. Esimerkkitalossa 20 virtaus 70l/s:

        Hyvä LTO Kennon hyötysuhde 80%, poistoilmahyötysuhde 60%
        ulkona -10 => jäteilma 1.0 hukattu energia 993W
        ulkona 10 => jäteilma 16 hukattu energia 361W
        Hukattu energia keskimäärin 677W = 0.677kW

        PILP
        ulkona -10 => jäteilma 0.1 hukattu energia 912W
        ulkona 10 => jäteilma 2 hukattu energia -722W
        hukattu energia keskimäärin 95W = 0.095kW.

        Näin kahden vuorokauden aikana PILP käytti 27.9kWh vähemmän energiaa kuin hyvä LTO.

        Jokohan se aukenisi, että poistoilman lämpötila kertoo kuinka paljon saadaan talteen poistettavan ilman sisältämästä energiasta sekä puhaltimien että mahdollisten muiden osien käyttämästä energiasta. Toisin sanoen Reinon tuloilma on 10 asteessa 34 asteista.

        Fysiikan erityisen lyhyt oppimäärä. Ainoa IV puolelta hukkaan menevä energia on poistoilman mukana poistuva lämpö kaikki muu jää rakennukseen lämmöksi.
        Poistoilman lämpötila kertoo lahjomattomalla tavalla kuinka paljon energiaa tarvitaan korvaavan ilman lämmitykseen. Jos korvaavaa ilma ei lämmitetä rakennuksen sisälämpötilaa vastaavaksi joudutaan hukattu lämpö korvaamaan muulla lämmityksellä.


        Reinon naapuri ei juuri peseydy. Reinon perhe on tyypillinen suomalainen okt asukas, joka käyttää vettä vähemmän kuin KT asukas. Reinon nellihenkinen perhe kuluttaa siis 120l/vrk/pää => 175000l / vuosi / 4 henkeä. (131000 jos kolme asukasta).

        Reinon perheeseen pätevät samat reunaehdot kuin LTO pereheeseen. 7-37 astetta 1/3 ei lämmitetä.
        Reino tietää että PILP hyötysuhde on parempi, jos pakkasella lämmitetään tuloilmaan kuin vettä. (Ihan siniun mieliksesi).
        Reino huomaa että säästöpotentiaalia hänen raikkalla perheellään on 2000kWh/a.

        "Fysiikan erityisen lyhyt oppimäärä. Ainoa IV puolelta hukkaan menevä energia on poistoilman mukana poistuva lämpö kaikki muu jää rakennukseen lämmöksi."

        En tiedä kuinka lyhyen oppimäärän sinä olet käynyt, mutta kun sillä sun PILPilläsi ajetaan iv-putkistoon 34 asteista ilmaa niin normitalossa useita asteita katoaa ullakkotilaan, jossa putket kulkevat. IV-putkistoon ei kannata ajaa kuin mahdollisimman viileää ilmaa. Vai mitä sun oppimääräsi tähän sanoo? Turha väittää että putket kulkisivat höyrysulun lämpimällä puolella. 95% taloista ne eivät kulje, eivätkä varsinkaan PILP-hökkeleissä, jotka ovat tyypillisesti alle 140m2 yksikerroksisia pakettitaloja..


        "Jokohan se aukenisi, että poistoilman lämpötila kertoo kuinka paljon saadaan talteen poistettavan ilman sisältämästä energiasta sekä puhaltimien että mahdollisten muiden osien käyttämästä energiasta."

        Ei aukene, ei. Minä mittaisin mieluummin jäteilmaa tai huoneistoon tulevaa ilmaa. Mitä *elvettiä sillä poistoilman lämpötilalla on merkitystä?

        "Reinon naapuri ei juuri peseydy. Reinon perhe on tyypillinen suomalainen okt asukas, joka käyttää vettä vähemmän kuin KT asukas."

        Tämä ei ole mikään ihme, KT:n asukeilla olevat kiinteät vesimaksut yhdessä astioiden käsinpesun, ei saunaa kanssa tekevät sen että vettä kuluu. Mikä tuossa omassa kulutuksessani (65m3/vuosi) meni nyt niin kauas Motivan energialaskurin (800kWh/henkilö) lähtöarvosta. Sekö että tuo kolmas henkilö ei osaa vielä käydä pytyllä, saatikka vetää sitä? Vai se että 1-2kk menee mökillä peseytyen. PILP-mies vaan yrittää säästää asiasta, josta ei säästettävää ole.

        "Reino huomaa että säästöpotentiaalia hänen raikkalla perheellään on 2000kWh/a."

        Tarkoitatko sitä että lopetatte lämpimän veden kulutuksen kokonaan? Tulee perhe raikkaaksi joo.

        "Esimerkkitalossa 20 virtaus 70l/s"

        Puhu vaan PILP-talojen puolesta, meillä muilla sisälämpötila on 22-23 astetta, eikä naamakaan loimota noesta.

        Amisviiksi

      • jännää?
        monta kirjoitti:

        laskuvirhettä saatu yhteen laskuun.

        Ensin pitää ymmärtää, että poistoilman lämpötila kertoo hyötysuhteen lahjomattomasti. Esimerkkitalossa 20 virtaus 70l/s:

        Hyvä LTO Kennon hyötysuhde 80%, poistoilmahyötysuhde 60%
        ulkona -10 => jäteilma 1.0 hukattu energia 993W
        ulkona 10 => jäteilma 16 hukattu energia 361W
        Hukattu energia keskimäärin 677W = 0.677kW

        PILP
        ulkona -10 => jäteilma 0.1 hukattu energia 912W
        ulkona 10 => jäteilma 2 hukattu energia -722W
        hukattu energia keskimäärin 95W = 0.095kW.

        Näin kahden vuorokauden aikana PILP käytti 27.9kWh vähemmän energiaa kuin hyvä LTO.

        Jokohan se aukenisi, että poistoilman lämpötila kertoo kuinka paljon saadaan talteen poistettavan ilman sisältämästä energiasta sekä puhaltimien että mahdollisten muiden osien käyttämästä energiasta. Toisin sanoen Reinon tuloilma on 10 asteessa 34 asteista.

        Fysiikan erityisen lyhyt oppimäärä. Ainoa IV puolelta hukkaan menevä energia on poistoilman mukana poistuva lämpö kaikki muu jää rakennukseen lämmöksi.
        Poistoilman lämpötila kertoo lahjomattomalla tavalla kuinka paljon energiaa tarvitaan korvaavan ilman lämmitykseen. Jos korvaavaa ilma ei lämmitetä rakennuksen sisälämpötilaa vastaavaksi joudutaan hukattu lämpö korvaamaan muulla lämmityksellä.


        Reinon naapuri ei juuri peseydy. Reinon perhe on tyypillinen suomalainen okt asukas, joka käyttää vettä vähemmän kuin KT asukas. Reinon nellihenkinen perhe kuluttaa siis 120l/vrk/pää => 175000l / vuosi / 4 henkeä. (131000 jos kolme asukasta).

        Reinon perheeseen pätevät samat reunaehdot kuin LTO pereheeseen. 7-37 astetta 1/3 ei lämmitetä.
        Reino tietää että PILP hyötysuhde on parempi, jos pakkasella lämmitetään tuloilmaan kuin vettä. (Ihan siniun mieliksesi).
        Reino huomaa että säästöpotentiaalia hänen raikkalla perheellään on 2000kWh/a.

        Lasket iv-koneelle sellaisia arvoja, joita käytännössä saadaan jo huonoimmalla kuutiokoneella. Mulla menee 12 vuotta vanhan kuutiokoneen jäteilma -10 asteella juurikin nollaan. Talteenottoprosentti ei varmaan edes 40.

        Esim: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000011475786#22000000011475786

        Näyttää tosiaan siltä että PILP:llä ei tee edes tässä keskustelussa paikkakunnaksi valitussa Helsingissä. Toivoisin että laittaisit laskujesi kaavat myöskin näkyville tai selvittäisit miten olet ko. tulokseen päässyt. Nyt näyttäisi IV-koneen puolustajan laskutoimitukset "oikeammilta" tai ainakin järkeenkäyviltä.

        Vaikea uskoa että ilman hajoavaa ja metelöivää kompuraa päästään parempaan tulokseen kuin PILP:llä.

        Juha

      • onnellisessa asemassa
        jännää? kirjoitti:

        Lasket iv-koneelle sellaisia arvoja, joita käytännössä saadaan jo huonoimmalla kuutiokoneella. Mulla menee 12 vuotta vanhan kuutiokoneen jäteilma -10 asteella juurikin nollaan. Talteenottoprosentti ei varmaan edes 40.

        Esim: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000011475786#22000000011475786

        Näyttää tosiaan siltä että PILP:llä ei tee edes tässä keskustelussa paikkakunnaksi valitussa Helsingissä. Toivoisin että laittaisit laskujesi kaavat myöskin näkyville tai selvittäisit miten olet ko. tulokseen päässyt. Nyt näyttäisi IV-koneen puolustajan laskutoimitukset "oikeammilta" tai ainakin järkeenkäyviltä.

        Vaikea uskoa että ilman hajoavaa ja metelöivää kompuraa päästään parempaan tulokseen kuin PILP:llä.

        Juha

        että minun ei tarvitse arvailla hyötysuhteita, vaan käytettävissä mitattua dataa. Näitä mittauksia on tääläkin palstalla esitelleet minulle täysin tuntemattomat henkilöt.
        Ne varmasti löytyvät historioista.

        On todella harmi, että suomessa ei vaadita sertifikaattia. Täällä riittää markkinointimateriaalin "jopa 85%", jossa viitataan laitteen yksittäiseen osaan. Valitettavasti tuolla tiedolla ostaja ei tule hullua hurskaammaksi.
        Ostajaa pitäisi kiinnostaa laitteen energiatehokkuus. Lompakkoon näkyvä todelllinen hyötysuhde saadaan jäteilman lämpötilasta, koska siihen vaikuttaa kennon talteenottoprosentin lisäksi myös laitteen muu kulutus, joka kuten tiedetään muuttuu pääasiassa lämmöksi.
        Tämä lämpö joko menee ulos jäteilmassa tai se jää rakennusta lämmittämmään.

      • viiksimies
        Amisviiksi korjaa taas kirjoitti:

        "Fysiikan erityisen lyhyt oppimäärä. Ainoa IV puolelta hukkaan menevä energia on poistoilman mukana poistuva lämpö kaikki muu jää rakennukseen lämmöksi."

        En tiedä kuinka lyhyen oppimäärän sinä olet käynyt, mutta kun sillä sun PILPilläsi ajetaan iv-putkistoon 34 asteista ilmaa niin normitalossa useita asteita katoaa ullakkotilaan, jossa putket kulkevat. IV-putkistoon ei kannata ajaa kuin mahdollisimman viileää ilmaa. Vai mitä sun oppimääräsi tähän sanoo? Turha väittää että putket kulkisivat höyrysulun lämpimällä puolella. 95% taloista ne eivät kulje, eivätkä varsinkaan PILP-hökkeleissä, jotka ovat tyypillisesti alle 140m2 yksikerroksisia pakettitaloja..


        "Jokohan se aukenisi, että poistoilman lämpötila kertoo kuinka paljon saadaan talteen poistettavan ilman sisältämästä energiasta sekä puhaltimien että mahdollisten muiden osien käyttämästä energiasta."

        Ei aukene, ei. Minä mittaisin mieluummin jäteilmaa tai huoneistoon tulevaa ilmaa. Mitä *elvettiä sillä poistoilman lämpötilalla on merkitystä?

        "Reinon naapuri ei juuri peseydy. Reinon perhe on tyypillinen suomalainen okt asukas, joka käyttää vettä vähemmän kuin KT asukas."

        Tämä ei ole mikään ihme, KT:n asukeilla olevat kiinteät vesimaksut yhdessä astioiden käsinpesun, ei saunaa kanssa tekevät sen että vettä kuluu. Mikä tuossa omassa kulutuksessani (65m3/vuosi) meni nyt niin kauas Motivan energialaskurin (800kWh/henkilö) lähtöarvosta. Sekö että tuo kolmas henkilö ei osaa vielä käydä pytyllä, saatikka vetää sitä? Vai se että 1-2kk menee mökillä peseytyen. PILP-mies vaan yrittää säästää asiasta, josta ei säästettävää ole.

        "Reino huomaa että säästöpotentiaalia hänen raikkalla perheellään on 2000kWh/a."

        Tarkoitatko sitä että lopetatte lämpimän veden kulutuksen kokonaan? Tulee perhe raikkaaksi joo.

        "Esimerkkitalossa 20 virtaus 70l/s"

        Puhu vaan PILP-talojen puolesta, meillä muilla sisälämpötila on 22-23 astetta, eikä naamakaan loimota noesta.

        Amisviiksi

        Jos putkistot kulkevat kylmässä me muutt olemme tavannet eritää ne. Itsellä puolet putkista on lämpimässä ja yläkerran putket on kääritty 100mm villaan ja lisäksi putket on haudattu puhallusvillaan jota on keskikohdasta katsottuna 300mm ja suoraan putkien päällä 200mm.
        Älä nyt sitä koiraasi ihan kuoliaaksi naurata näillä jutuillasi.


        >Ei aukene, ei. Minä mittaisin mieluummin >jäteilmaa tai huoneistoon tulevaa ilmaa. Mitä >*elvettiä sillä poistoilman lämpötilalla on >merkitystä?

        Tuloilman lämpötilasta kun ei voida ilman lisätieto laskea talteenoton hyötysuhdetta, niin käytetään sitä jäteilmaa (poistoilmaa kuten ehkä ymmärsit). Jäteilmaa ei voi lahjoa.

        Olikos sinulla niitä asia argumetteja vai ei?

        Pesytymisen suhteen minua ei kiinnosta Motivan suostukset. Käytän laskuissa mieluummin oikeita arvoja.

      • eristyksessä
        viiksimies kirjoitti:

        Jos putkistot kulkevat kylmässä me muutt olemme tavannet eritää ne. Itsellä puolet putkista on lämpimässä ja yläkerran putket on kääritty 100mm villaan ja lisäksi putket on haudattu puhallusvillaan jota on keskikohdasta katsottuna 300mm ja suoraan putkien päällä 200mm.
        Älä nyt sitä koiraasi ihan kuoliaaksi naurata näillä jutuillasi.


        >Ei aukene, ei. Minä mittaisin mieluummin >jäteilmaa tai huoneistoon tulevaa ilmaa. Mitä >*elvettiä sillä poistoilman lämpötilalla on >merkitystä?

        Tuloilman lämpötilasta kun ei voida ilman lisätieto laskea talteenoton hyötysuhdetta, niin käytetään sitä jäteilmaa (poistoilmaa kuten ehkä ymmärsit). Jäteilmaa ei voi lahjoa.

        Olikos sinulla niitä asia argumetteja vai ei?

        Pesytymisen suhteen minua ei kiinnosta Motivan suostukset. Käytän laskuissa mieluummin oikeita arvoja.

        PILP valmistajan ohjeissa on eristys 50mm, mikäli haudataan puhallusvillaan. Eristäminen maksaa ja taas PILPin omistja maksaa turhasta, taas meni satoja euroja hukkaan. Selvität varmaan myöskin kuinka 35 asteinen ilma sekoittuu huonetilassa. Pää kuumenee ja villasukat täytyy pitää jalassa.

        Kuulostaa pahalta...en haluaisi moiseen taloon. Puolustat varmaan kattolämmitystä sähköpattereilla niiden "erinomaisuuden" vuoksi.

        Katoppa vesimittarisi...sama määrä sulla vettä menee. A-luokan koneet ja oma vesimittari...enemmän saa vain menemään mikäli istut kylmällä lattiallasi ja saat eturauhasvaivoja. Tällöin WC:n vetäminen lisääntyy.

      • vielä?
        onnellisessa asemassa kirjoitti:

        että minun ei tarvitse arvailla hyötysuhteita, vaan käytettävissä mitattua dataa. Näitä mittauksia on tääläkin palstalla esitelleet minulle täysin tuntemattomat henkilöt.
        Ne varmasti löytyvät historioista.

        On todella harmi, että suomessa ei vaadita sertifikaattia. Täällä riittää markkinointimateriaalin "jopa 85%", jossa viitataan laitteen yksittäiseen osaan. Valitettavasti tuolla tiedolla ostaja ei tule hullua hurskaammaksi.
        Ostajaa pitäisi kiinnostaa laitteen energiatehokkuus. Lompakkoon näkyvä todelllinen hyötysuhde saadaan jäteilman lämpötilasta, koska siihen vaikuttaa kennon talteenottoprosentin lisäksi myös laitteen muu kulutus, joka kuten tiedetään muuttuu pääasiassa lämmöksi.
        Tämä lämpö joko menee ulos jäteilmassa tai se jää rakennusta lämmittämmään.

        Eikö sinua arveluta että esim. Nilan esittää TUV:n mittaustuloksia mainitsematta että ne on tehty Saksassa. Onko se mielestäsi "sertifikaatti", minusta se haisee kusetukselta.

      • palstan tiedot
        onnellisessa asemassa kirjoitti:

        että minun ei tarvitse arvailla hyötysuhteita, vaan käytettävissä mitattua dataa. Näitä mittauksia on tääläkin palstalla esitelleet minulle täysin tuntemattomat henkilöt.
        Ne varmasti löytyvät historioista.

        On todella harmi, että suomessa ei vaadita sertifikaattia. Täällä riittää markkinointimateriaalin "jopa 85%", jossa viitataan laitteen yksittäiseen osaan. Valitettavasti tuolla tiedolla ostaja ei tule hullua hurskaammaksi.
        Ostajaa pitäisi kiinnostaa laitteen energiatehokkuus. Lompakkoon näkyvä todelllinen hyötysuhde saadaan jäteilman lämpötilasta, koska siihen vaikuttaa kennon talteenottoprosentin lisäksi myös laitteen muu kulutus, joka kuten tiedetään muuttuu pääasiassa lämmöksi.
        Tämä lämpö joko menee ulos jäteilmassa tai se jää rakennusta lämmittämmään.

        "että minun ei tarvitse arvailla hyötysuhteita, vaan käytettävissä mitattua dataa. Näitä mittauksia on tääläkin palstalla esitelleet minulle täysin tuntemattomat henkilöt.
        Ne varmasti löytyvät historioista."

        Siis sinun mitattu datasi on Suomi24 palstan mittauksia. Pistäppä nyt ihan suora linkki.

      • PILP
        Klapausius kirjoitti:

        erot johtuu aivan muusta kuin ilmanvaihtimista.
        Syy löytyy lämmityksessä varmaan on enimmäkseen vaipan eristysominaisuuksista ja tuosta muusta kuin lämmityssähkön käytöstä.

        Pieniä ne on ne erot loppupelissä ja äläkkä iso mokomasta.

        Yksinkertaisesti voisi kuvata vaikka näin:
        PILPPi käy vuodessa noin 60% koko vuoden tunneista:
        365 vrk*24h/vrk*1,0 kWh*0,6= 5.300 kWh talteenottoa vuodessa.
        (PILP otto teho 550 W, tehosuhde 2,8, hyöty on 0,99 kWh.) Noista hyötysuhteista voi tietysti aina kinata, mutta, any way, erot eivät ole suuria.
        Tav. ilmanvaihdin vuosihyötysuhde 60%, kokonais poistoilmasta 7.500 kWh= 4.500 kWh.

        Vaipan kautta kulkeva lämpövirta voi olla luokkaa 24.000 kWh vuoteen.
        Jo 30% lisäys vaipan energiatehokkuuteen vaikuttaa noin 7.000 kWh vuositasolla.

        Kuva on itsensä näköinen!!

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuohooja

        PILP teknologiakin taitaa olla samoilta vuosiluvuilta peräisin!

      • talo jos
        Klapausius kirjoitti:

        erot johtuu aivan muusta kuin ilmanvaihtimista.
        Syy löytyy lämmityksessä varmaan on enimmäkseen vaipan eristysominaisuuksista ja tuosta muusta kuin lämmityssähkön käytöstä.

        Pieniä ne on ne erot loppupelissä ja äläkkä iso mokomasta.

        Yksinkertaisesti voisi kuvata vaikka näin:
        PILPPi käy vuodessa noin 60% koko vuoden tunneista:
        365 vrk*24h/vrk*1,0 kWh*0,6= 5.300 kWh talteenottoa vuodessa.
        (PILP otto teho 550 W, tehosuhde 2,8, hyöty on 0,99 kWh.) Noista hyötysuhteista voi tietysti aina kinata, mutta, any way, erot eivät ole suuria.
        Tav. ilmanvaihdin vuosihyötysuhde 60%, kokonais poistoilmasta 7.500 kWh= 4.500 kWh.

        Vaipan kautta kulkeva lämpövirta voi olla luokkaa 24.000 kWh vuoteen.
        Jo 30% lisäys vaipan energiatehokkuuteen vaikuttaa noin 7.000 kWh vuositasolla.

        vaipan kautta saadaan kulumaan 24MWh/a. Huh huh, varmaan aito grynderi laatua. Lehdessä lukisi että "rakennusmestarin itselleen huolella rakentma".

        Talohan ei voi olla kovin suuri kun ilman vaihdon kautta tehoja hukkuu noin vähän.

        Toisekseen etelässäkin pirttiä pitää lämmittää 70% ajasta, jos ei sitten ole kyseessä joku hifistely matalaenergiatalo. Sen päälle tulee vielä lämminkäyttövesi, eli taidetaan olla jo 80% korvilla.

        Ja tuon kokoisella kompressorilla ja siihen suhteutetulla ilmamäärällä, PILP tuottaa karvan vajaan 1.5kW ylilämpöä.

        Mutta 24MWh/a about 150m2 500m3 taloon on ihan perkuleesti liika. Siis mieluusti nyky määräysten mukaan lähemmäs puolet pois.

      • Klapausius
        talo jos kirjoitti:

        vaipan kautta saadaan kulumaan 24MWh/a. Huh huh, varmaan aito grynderi laatua. Lehdessä lukisi että "rakennusmestarin itselleen huolella rakentma".

        Talohan ei voi olla kovin suuri kun ilman vaihdon kautta tehoja hukkuu noin vähän.

        Toisekseen etelässäkin pirttiä pitää lämmittää 70% ajasta, jos ei sitten ole kyseessä joku hifistely matalaenergiatalo. Sen päälle tulee vielä lämminkäyttövesi, eli taidetaan olla jo 80% korvilla.

        Ja tuon kokoisella kompressorilla ja siihen suhteutetulla ilmamäärällä, PILP tuottaa karvan vajaan 1.5kW ylilämpöä.

        Mutta 24MWh/a about 150m2 500m3 taloon on ihan perkuleesti liika. Siis mieluusti nyky määräysten mukaan lähemmäs puolet pois.

        tavoittelin ja yritin havannollistaa eristyksen(kin) merkitystä.

        Kaksi tapausta: 24.000 kWh ja 16.800 kWh ja jälkimmäisesä on eristysominaisuudet 30% paremmat.
        Pitää ymmärtää, että vaipan lämpöhäviöt ja tarvittava lämmitysenergian määrä ei ole olleenkaan sama lukuarvo. Rakennuksessa on huomattava määrä sisäisiä lämmönlähteitä, jotka vähentävät lämmityksen tarvetta. Toki on muita toiseen suuntaankin vaikuttavia asioita.

        Ymmärsin niin, että nuo vertailtavat talot eivät olleet edes rakennettu viimeisimpien normien voimassaoloaikana.
        Tässä eräs esimerkki 147 m2 (ha) talosta, ja sen johtumishäviöistä, joka on laskettu 2003 normien mukaan. Johtumishäviöt ovat reilu 19.000 kWh vuoteen: (Talo on lisäksi Etelä-Suomessa )http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/0b3df1ae2cbfe4a050c7575c1e1576e0/Tiedosto 5 RET WG5 EsimRETPientaloNettoLammontarve.pdf
        24.000 kWh ei ole siihen nähden mielestäni kohtuuton kulutus keskimääräiselle ennen 2003 rakennetulle keskimääräisesti sijaitsevalle rakennuksen vaipan lämpöhäviöille.

        Mutta edelleen: Ne suuruusluokat, joita yritän havainnollistaa!
        Eristämisen ja ilmanvaihtimen vaikutus energiatehokkuuteen pyörivät eri kertaluokan numeroissa. Ei kahden eri rakennuksen erilaisia lämmöntarpeita voi yksinkertaisesti ajatella johtuvan pelkästään lämmöntalteenoton tehokkuudesta. Asiaan vaikuttavat muut seikat oleellisesti enemmän. Sitä yritän havannoillistaa. Meniköhän perille kenellekään?

      • paistaa
        PILP kirjoitti:

        Kuva on itsensä näköinen!!

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuohooja

        PILP teknologiakin taitaa olla samoilta vuosiluvuilta peräisin!

        selvästi läpi se seikka että kadehdit meitä joilla on talossa leivinuuni ja pilppi. Ajattelet varmaan tätä asumisen ihanuutta kun pilppi huolehtii talon LVI hommat suurimman osan vuodesta todella helposti ja halvalla, ja pakkasten tultua saa pistää uuniin tulet ja paistella makoisia uuni ruokia. Tokihan pilppi pärjää ilman uuniakin, mutta isäntä ei luopuis mistään hinnasta uunipaisteista. Olen muuten säätänyt sisälämpötilan 23 asteeseen ja NILANIN pilppi pitää sen kesät/talvet.

      • käsi ylös
        Klapausius kirjoitti:

        tavoittelin ja yritin havannollistaa eristyksen(kin) merkitystä.

        Kaksi tapausta: 24.000 kWh ja 16.800 kWh ja jälkimmäisesä on eristysominaisuudet 30% paremmat.
        Pitää ymmärtää, että vaipan lämpöhäviöt ja tarvittava lämmitysenergian määrä ei ole olleenkaan sama lukuarvo. Rakennuksessa on huomattava määrä sisäisiä lämmönlähteitä, jotka vähentävät lämmityksen tarvetta. Toki on muita toiseen suuntaankin vaikuttavia asioita.

        Ymmärsin niin, että nuo vertailtavat talot eivät olleet edes rakennettu viimeisimpien normien voimassaoloaikana.
        Tässä eräs esimerkki 147 m2 (ha) talosta, ja sen johtumishäviöistä, joka on laskettu 2003 normien mukaan. Johtumishäviöt ovat reilu 19.000 kWh vuoteen: (Talo on lisäksi Etelä-Suomessa )http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/0b3df1ae2cbfe4a050c7575c1e1576e0/Tiedosto 5 RET WG5 EsimRETPientaloNettoLammontarve.pdf
        24.000 kWh ei ole siihen nähden mielestäni kohtuuton kulutus keskimääräiselle ennen 2003 rakennetulle keskimääräisesti sijaitsevalle rakennuksen vaipan lämpöhäviöille.

        Mutta edelleen: Ne suuruusluokat, joita yritän havainnollistaa!
        Eristämisen ja ilmanvaihtimen vaikutus energiatehokkuuteen pyörivät eri kertaluokan numeroissa. Ei kahden eri rakennuksen erilaisia lämmöntarpeita voi yksinkertaisesti ajatella johtuvan pelkästään lämmöntalteenoton tehokkuudesta. Asiaan vaikuttavat muut seikat oleellisesti enemmän. Sitä yritän havannoillistaa. Meniköhän perille kenellekään?

        "Meniköhän perille kenellekään?"

        Minulle meni, samoin kuin se ettei PILP kannata edes Saksassa kun siellä(kin) on niin kylmä.

        Jusa

      • Nuohooja
        PILP kirjoitti:

        Kuva on itsensä näköinen!!

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuohooja

        PILP teknologiakin taitaa olla samoilta vuosiluvuilta peräisin!

        Mikähän lämmitysmuoto herralla itsellään on? Vai asutko kerrostalossa jossain Kokemäellä? En todellakaan ymmärrä mistä tuo naaman nokisuus tulee jos talossa on pilp. Itselläni on tuolossa vesikiertoinen lattialämmitys pilp Nilan VP18C/EK9. Takkaa ei edes tarvitse poltella jos ei halua makkaraa paistella. Joka nykytalossa on ilmanvaihtokone ja esim takkaa sytytellessä tulee ottaa huomioon mahdollinen alipaine. Niin, kerrostalossahan ei yleensä takkoja ole vaan jalat lämmitetään vesisaavissa ja silloin ei naama nokeennu vaan nenästä roikkuu jääpuikko kun kaukolämpö on poikki... ;)

      • naapurin kaveri
        Nuohooja kirjoitti:

        Mikähän lämmitysmuoto herralla itsellään on? Vai asutko kerrostalossa jossain Kokemäellä? En todellakaan ymmärrä mistä tuo naaman nokisuus tulee jos talossa on pilp. Itselläni on tuolossa vesikiertoinen lattialämmitys pilp Nilan VP18C/EK9. Takkaa ei edes tarvitse poltella jos ei halua makkaraa paistella. Joka nykytalossa on ilmanvaihtokone ja esim takkaa sytytellessä tulee ottaa huomioon mahdollinen alipaine. Niin, kerrostalossahan ei yleensä takkoja ole vaan jalat lämmitetään vesisaavissa ja silloin ei naama nokeennu vaan nenästä roikkuu jääpuikko kun kaukolämpö on poikki... ;)

        se taitaa olla se sama kaveri, joka tällä vastailee itselleen, jonka naapurin naama on noessa, jonka laskutaidoissa ei juurikaa ole hurraamista ja joka vielä jaksaa kirjoitella itselleen "päivän PILP avaus" tyylisiä juttuja.

        Luultavasti kaverilla ei kaikki ole ihan kohdillaan. Normaali elämässä näitä ei kadulla huomaa, mutta armeijan käyneet ovat saattaneet moiseen törmätä.

        Niin ja jotenkin tuntuu, että sillä ei ole lämmitystä lainkaan, kun sen asunnon omistaa sen isi.

    • REFERENSSIKOHTEET?

      Mistä löytää seurattavia PILP-kohteita netistä?

      Jusu

    • Speedu

      Mihin se nokinaama on hävinnyt täältä ruikuttamasta. Meillä Nilanisteilla on jäähdytys päällä ja mukavan viileää näin helteellä. Nokinaama-ruikuttaja lienee kuihtunut kuumuudessa..heh heh.

      • näyttää olevan

        tuolla se naapurissa turaa rankapinon kanssa. Taitaa olla PILP-nokinaamoilla kiireaikaa tehdä taas vuoden polttopuut (20m3), jotta sitten voi tulla palstalle kehumaan 500kWh pienempää vuosikulutusta.

        Täyty viedä pyykkinarut ja muut köydet pois ettei piruparka vedä itteensä jojoon.

      • peli täällä
        näyttää olevan kirjoitti:

        tuolla se naapurissa turaa rankapinon kanssa. Taitaa olla PILP-nokinaamoilla kiireaikaa tehdä taas vuoden polttopuut (20m3), jotta sitten voi tulla palstalle kehumaan 500kWh pienempää vuosikulutusta.

        Täyty viedä pyykkinarut ja muut köydet pois ettei piruparka vedä itteensä jojoon.

        Meilläkin naapurissa saha laulaa yötä päivää kun pilppimies säästää? Onneksi osaa lopettaa ennen puoltayötä että saadaan nukuttua.

        NL

      • enusko
        peli täällä kirjoitti:

        Meilläkin naapurissa saha laulaa yötä päivää kun pilppimies säästää? Onneksi osaa lopettaa ennen puoltayötä että saadaan nukuttua.

        NL

        tein vanhaan rintamamiestaloon remontin. sähköpatterit pois, vesikiertoinen lattialämmitys, ilmastointi ja nibe410p. ennen sähköä meni 19-21000kwh nyt 13-15000kwh. ja remontin yhteydessä hankimme myös astianpesukoneen (ei ollut lainkaan) ja kuivausrummun, jotka siis lisäävät vuosittaista kulutusta.

        paha sanoa eroa tuohon lto:n mutta ainakin suoraan sähköpatteri lämmitykseen kulutus tippui lähes puoleen(!)

    • Anders58

      Kaikki energian talteenotto on kannattavaa! Satanen pari vuodessa sinne tai tänne ei mitään kaada. Tärkeintä on, paljonko koneista maksat. Osta ihmeessä muualta, kuin Suomesta!!! Samoja koneita ne ovat.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuinka Riikka Purra on parantanut Suomen kansalaisen elämää?

      Haastan kaikki perussuomalaisten kannattajat kertomaan konkreettisia esimerkkejä kuinka Riikka Purran harjoittama politi
      Maailman menoa
      242
      4770

    2. Venäjän armeijan evp-upseeri: Armeija surkeassa tilassa, jonka läpäisee kaiken kattava

      valehtelu. Venäläiset alkaneet pohtia julkisesti maan todellisia tappioita. Z-bloggari ja 3. luokan kapteeni (evp.) Mak
      Maailman menoa
      86
      2317

    3. Kehu kaivattuasi

      Mikä hänessä on parasta? Jos osaat kertoa muuta kuin ulkonäköön liittyvää, niin ansaitset mitalin.
      Ikävä
      117
      1500

    4. Mahtavaa, Trump pelasti lentäjän, Irania nöyryytettiin

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011917601.html Taas osoitus kuinka ylivertainen maa USA on Trumpin johdolla.
      Maailman menoa
      319
      915

    5. Minkälaisen viestin

      Laittaisit ikävöinnin kohteelle, jos rohkenisit?
      Ikävä
      72
      864

    6. Keskiviikkona 8.4.2026 se tapahtuu

      Nimittäin tulevana keskiviikkona 8.4.2026 Donald Trump ilmoittaa Naton pääsihteerille että Yhdysvallat eroaa Natosta. N
      NATO
      270
      829

    7. Miten voit olla niin tyhmä

      että et tajunnut että sua vedätettiin? Tietäisitpä miten hyvät naurut on saatu. Naiselle
      Tunteet
      112
      756

    8. Rakastin sua niin paljon ettei löydy sanoja sille tunteenpalolle mitä silloin koin

      Sellaista tunnetta ei koe kuin ehkä kerran elämässä. Tuntui, että sekoaa, että menee järjiltään. Tuntui että räjähtää si
      Ikävä
      33
      747

    9. Hitto mulla

      On sinua ikävä ihana.
      Ikävä
      38
      716

    10. Millaisena uskot

      Kaivattusi kokevan tunteensa?
      Ikävä
      67
      672
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt