oma kuori paras kuori vaiko erittäin paha tapa

Nimetön

hei kaikki rapuset.
haluaisin etenkin teiltä rapu naisilta tietää että luikerteletteko "omaan kuoreenne" helposti, ja mieluiten syntymä ajat mukaan :)

itselläni on oikeastaan ongelmana tuo liika herkkyys ja tunteella ajattelu, loukkaannun todella helpolla ja silloin paha tapani on mennä piiloon "horrokseen kuoreen"

joskus olis kiva jos osais sanoa ihmisille asiat suraan mutta eipä se minulta näköjään onnistu. en haluaisi ja jaksaisi olla tämmöinen murehtia tyyppi,yhtään päivää en voi olla rauhassa kummituksilta.
syntynyt olen 4.7

8

1650

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • syntynyt...

      28.6. ja täysin samat ongelmat kuin sinulla... Joka päivästä menee osa murehtimiseen ja varsinkin jos on aikaa milloin ajatella.

    • rokkipapu

      Omassa kuoressa turvallisin olla, joten samaa rataa kuljetaan. Tyypillistä rapua.
      Vaikka itse tunnen murehtivan myös joka ** asiasta niin sanattomaksi en jää. Paukauttelen mielipiteitä ym. liiankin suoraan, eikä siitä hyvää tietenkään seuraa. Päivä kerrallaan ja toivotaan että koppa kestää (:
      Syntyny 22.6

      • -unikko-

        Minä taas olen syntynyt 28.6. enkä voisi oikein huolettomampi olla. Tai parempi ehkä sanoa niin päin, että en ota asioista turhaa stressiä vaan odotan kaiken järjestyvän parhain päin sitten joskus ajallaan. Olenkohan sitten joku erityissuojeluksessa oleva tyyppi, kun mitään isoa pahaa ei ole sattunut kohdalle ja koulupäätä on ollut melkein joka alalla niin etten yo:honkaan käytännössä lukenut ja sain liki L:n paperit... En siis kerro tätä brassaillakseni vaan esimerkkinä "huolettomuudestani".

        Toki olen kuoressa. Ja sanaton, koska suuttumiseeni menee vieraiden kanssa ikuisuus enkä sittenkään pimahda vaan rupean jauhamaan asiaa itsekseni. Perheenjäsenet ovat eri asia: napsahdan sekunnissa. Lähimmät perheeseen kuulumattomat ihmiseni ovat kanssani tästä kuorijutusta puhuneet. Yksi sanoo simpukaksi jonka helmi on visusti piilossa, toinen puhuu vapautumisesta ja repäisemisestä (mitä en voi kuvitella varmaan koskaan tekeväni :P).


    • rapu 69

      Just niin ku minä...olen luullut että olen jotenki masentunu tai elämääni kyllästyny ku aina löytyy kyllä murehtimista, miks ei vaan vois porskuttaa nauraen eteenpäin.Kaikki varsinki ongelmat pitää käsitellä juurtajaksaen jossei toisen ni ainaki ittensä kanssa.Tunteella ajattelu ja liika herkkyys tosi rasittavia piirteitä jotka omistan.Elämä ei oo todellakaan helppoo rapuna. kukakohan meitä ymmärtäis ku tuntuu etten ymmärrä edes ite itteeni.syntyny 30.6

      • voih

        Olen syntynyt 28.6. (niinkuin pari muutakin vastanneista) ja todellinen tunteilija, rasittavuuksiin saakka. Murehdin asioita, joita ei oo suunnilleen vielä tapahtunutkaan ja stressaan älyttömästi kaikesta. "Kuoreen menen" ainoastaan jos vieraat tai puolitutut loukkaavat tunteita (mikä onnistuu valitettavasti melko helposti). Olen myös liian kiltti ja annan helposti periksi esim. työvuorojen sovittelussa.Sitten itsekseni tai puolisolle (joka on muuten härkä) kiroilen, että miksi menin taas lupaamaan jotain.Ystävilleni (joita on vähän, mutta sitäkin parempia), sukulaisilleni ja avopuolisolleni näytän tunteeni -etenkin ne negatiiviset- tosi helposti ja saatan räjähdellä miten sattuu. No purkauksien jälkeen tulee sitten kamalan huono omatunto ja anteeks pitää pyydellä useaan kertaan. Onko muuten muilla rapunaisilla sellaista ongelmaa, että jää junnaamaan etenkin kumppanin menneisyyteen? Onneks mun mies kesti kyselyt menneestä, ennenkuin tajusin että miten typerää ja turhaa se on. Mustasukkainen kun olen, myös niistä "menneisyyden haamuista".typerää, tiedän.


      • 15.7..klo: 8.10
        voih kirjoitti:

        Olen syntynyt 28.6. (niinkuin pari muutakin vastanneista) ja todellinen tunteilija, rasittavuuksiin saakka. Murehdin asioita, joita ei oo suunnilleen vielä tapahtunutkaan ja stressaan älyttömästi kaikesta. "Kuoreen menen" ainoastaan jos vieraat tai puolitutut loukkaavat tunteita (mikä onnistuu valitettavasti melko helposti). Olen myös liian kiltti ja annan helposti periksi esim. työvuorojen sovittelussa.Sitten itsekseni tai puolisolle (joka on muuten härkä) kiroilen, että miksi menin taas lupaamaan jotain.Ystävilleni (joita on vähän, mutta sitäkin parempia), sukulaisilleni ja avopuolisolleni näytän tunteeni -etenkin ne negatiiviset- tosi helposti ja saatan räjähdellä miten sattuu. No purkauksien jälkeen tulee sitten kamalan huono omatunto ja anteeks pitää pyydellä useaan kertaan. Onko muuten muilla rapunaisilla sellaista ongelmaa, että jää junnaamaan etenkin kumppanin menneisyyteen? Onneks mun mies kesti kyselyt menneestä, ennenkuin tajusin että miten typerää ja turhaa se on. Mustasukkainen kun olen, myös niistä "menneisyyden haamuista".typerää, tiedän.

        Samoja tuntemuksia..miettii menneitä ja tulevia
        turhaan..
        Himpun verran mustis,,ei paljon.

        Mutta kertokaapas viisaammat minun nousevien planeettojen merkityksen..Itse en niistä saa selvää. Kiitos jos joku kehtaa.


    • olen syntynyt

      16.7 tarkoitus oli kyllä syntyä viikko aikasemmi, mut tuli venytettyä aikaa. Noh, en ole oikeastaan kovin samanlainen. en loukkaannu helposti/suutu,saatan olla aika "kova" siinä mielessä että sarkastisia laukauksia tulee suusta silloin tällöin ja ehkä joskus tulee tapeltuakin (leikimielisesti). En oikein tiiä horrokseen kuoreen jutusta, mutta tapanani on uppoutua omiin ajatuksiini/mielikuvitusmaailmaani ja siellä sitten olen. Kerran tuli aikoinaan koulussa hankaluuksia kun koulussa olin uppoutunut ajatuksiini ja en kuunnellu tunnilla yhtään enkä muistanu laittaa merkintöjä muistiin. pistokas seuraavalla kerralla. tuski tarvii ees arvata minkä sain. samaa on se, etten uskalla aina sanoa suoraan asioita. Tosin kysymys; onko teillä taipumusta siihen, että tavallaan näette yliluonnollisuuksia tai tuntuu että takananne hiippailee joku? mulla on ja mulle on sanottu et se tulee omasta mielikuvituksestani. *sigh*

    • Nimetön

      ja mä oon syntynyt 15.7. Sitä vaan pelkää tulevansa haavotetuksi kun se on tapahtunut niin monta kertaa, ja se täysi toipuminen on työn takana. Jos tunnen itseni turvalliseksi ja täysin hyväksytyksi, rupean pikku hiljaa avautumaan uudelleen. Se on viime aikoina vienyt pitemmän ajan, kun vanhat tällit on käsittelemättä sen tällääjän kanssa. Totta kai silloin ottaa etäisyyttä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi vuotta

      Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek
      Ikävä
      18
      4251
    2. Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden

      "Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia
      Hindulaisuus
      503
      2360
    3. Onko kenellekään muulle käynyt niin

      Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk
      Ikävä
      142
      1881
    4. Onko hän elämäsi rakkaus?

      Itse olen sitä mieltä että kyllä se näin taitaa nyt olla
      Ikävä
      77
      1495
    5. Tekisin mitä vaan että

      Pääsisin eroon susta.
      Ikävä
      159
      1463
    6. Alahan tulla paikkaamaan tekojas

      Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.
      Suhteet
      9
      1274
    7. Olisitko maailmani?

      Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik
      Ikävä
      34
      788
    8. Nainen, vaikka olen ja asun yksin

      Saan silti seksiä aina kun tahdon. :/
      Ikävä
      106
      747
    9. Mies miten tämä

      Tilanne ratkaistaan?
      Ikävä
      27
      711
    10. Lähdetkö nainen joku päivä mun kanssa Anttilaan?

      Katsomaan sisustustarvikkeita ja sit mentäisiin matkatoimistoon katsomaan matkoja?
      Ikävä
      25
      691
    Aihe