Rasterointi

Kuvankäsittelyä harjoitteleva

Voisiko joku kertoa minulle mikä on rasterointi? Mihin sitä käytetään? Miten se vaikuttaa kuvaan? Jos joku kuva on rasterikuva niin minkalainen kuva se silloin on? Miten eroaa tavallisesta juuri kamerasta siirretystä kuvasta?
Olen keltanokka näin kuvankäsittelyssä joten kiitos kaikille jotka vaivautuvat vastaamaan.

39

13252

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mika....

      .... näitä juttuja oikein hyvin ja kukaties joku asiantunteva voi korjata, mutta olen käsittänyt rasterin liittyvän painoalaan. Rasterointi lienee tekniikka, millä voi simuloida harmaasävykuvaa käyttämällä tosiasiassa vain kahta sävyä eli mustaa ja valkoista. Kuva siis koostuu pienistä pisteistä, jotka sopivasti järjesteltynä luovat vaikutelman monisävyisestä kuvasta ja niitä pisteitä kutsutaan rasteriksi.

      • näin olisikin

        kun teet jonkin kuvan vektorigraafikkana, niin sitähän voit skaalata (suurentaa/pienentää)laadun siitä kärsimättä. Mutta tarvitset sen kuvan ehkä tavalliseksi kuvaksi (valokuvaksi), pikseleiksi, niin silloin kuva rasteroituu tallennettaessa vaikka jpg:ksi. Sen jälkeen sen suurentaminen huonontaa laatua, koska kyseessä on määrätty määrä pikseleitä ja suurennettaessa näet jo erilliset kuvapisteet. Vektorigrafiikassa tallennetaan kaava tietyissä tallennusmuodoissa ja voit lähettää sen painotaloon, jonka ohjelma avaa sen taas "kuvaksi."

        Liittyy yleensä painoalaan. Muuta Mikan ohjeessa ei tainnut järkeä ollakaan...taaskaan.


      • Siis näin.
        näin olisikin kirjoitti:

        kun teet jonkin kuvan vektorigraafikkana, niin sitähän voit skaalata (suurentaa/pienentää)laadun siitä kärsimättä. Mutta tarvitset sen kuvan ehkä tavalliseksi kuvaksi (valokuvaksi), pikseleiksi, niin silloin kuva rasteroituu tallennettaessa vaikka jpg:ksi. Sen jälkeen sen suurentaminen huonontaa laatua, koska kyseessä on määrätty määrä pikseleitä ja suurennettaessa näet jo erilliset kuvapisteet. Vektorigrafiikassa tallennetaan kaava tietyissä tallennusmuodoissa ja voit lähettää sen painotaloon, jonka ohjelma avaa sen taas "kuvaksi."

        Liittyy yleensä painoalaan. Muuta Mikan ohjeessa ei tainnut järkeä ollakaan...taaskaan.

        Pikseli ja rasteri ovat aivan eri asioita.


      • Mika...
        näin olisikin kirjoitti:

        kun teet jonkin kuvan vektorigraafikkana, niin sitähän voit skaalata (suurentaa/pienentää)laadun siitä kärsimättä. Mutta tarvitset sen kuvan ehkä tavalliseksi kuvaksi (valokuvaksi), pikseleiksi, niin silloin kuva rasteroituu tallennettaessa vaikka jpg:ksi. Sen jälkeen sen suurentaminen huonontaa laatua, koska kyseessä on määrätty määrä pikseleitä ja suurennettaessa näet jo erilliset kuvapisteet. Vektorigrafiikassa tallennetaan kaava tietyissä tallennusmuodoissa ja voit lähettää sen painotaloon, jonka ohjelma avaa sen taas "kuvaksi."

        Liittyy yleensä painoalaan. Muuta Mikan ohjeessa ei tainnut järkeä ollakaan...taaskaan.

        ... oletko pettynyt mikan neuvoihin ;-)
        Sinulla on mennyt rasterit ja pikselit sekaisin. Jos et ole provo kuten epäilen, kannattaa hiukan googletella noista käsitteistä.

        En ihmettele jos neuvoni tuntuu jäjettömiltä sinusta yleensäkin.


    • painotekniikka

      Tutkaileppa mitätahansa sanomalehden tai muun painotuotteen kuvia lähemmin. Ne pienet pisteet ovat rasteripisteitä. Jokainen väri (useimmiten 4: musta, sininen, punainen ja keltainen tai sitten mustavalkokuvissa pelkkä musta) painetaan eri painolaatoilla ja joissa kuva muodostuu pisteistä elikkäs siis rasterista.

      Aihe on varsin laaja kaikkinensa, tässä lyhyt yhteenveto asiasta:
      http://www.notepad.fi/Pages/Sanasto.html#R

      • painaja opiskelija

        niin et ei mitään sinisii tai punasii vaan cmyk värisärja elikkäs Cyaani,Magenta,Yellow,key =avainväri=musta. ja jeps rastereista muodostuu painetut kuvat mut taas pikseleistä ne kuvat jotka näätnäytöllä tai otat himan tulostimest ulos siin on kyl vissi ero rasterit onb pienen pienii pisteitä yksi piste sisältää aina yhtä väriä eikä montaa kerrallaan sekä tummemmilla alueilla rasterit ovat tiheämpään jep ja älkääs koskaan sekottako uit sinisii yms cmyks sarjankaa kun noi siniset blbla bla yms on niit rgp värei joit näätte näytöl -_- mutta et kyl ihan kuuseen mennyt. kyselpääkä jos on asiaa


    • epäselvähköjä

      tässä ncp.fi:stä lainattua tietoa:
      -Rasterikuva on yleisin kaukokartoitusaineiston tallennus- ja esitysmuoto. Ilma- ja satelliittikuvat sekä skannatut taustakartat ovat tavallisimpia esimerkkejä rasterikuvista paikkatietojärjestelmissä. Kaukokartoitusaineiston kuva-alkiota kutsutaan pikseliksi.
      -Tunnettuja yleisimpiä rasterimuotoja ovat mm. BMP (Widows Bitmap), GIF (Graphics Interchange Format), JPEG (Joint Photographic Experts Group), PNG (Portable Network Graphics) ja TIFF (Tagged Image File Format) . PNG, GIF ja JPEG (JPG)-formaatit ovat pakattuja ja vähemmän tilaa vieviä.
      - Rasterikuva ja vektoriaineistot onkin nähtävä toisiaan täydentävinä esitysmuotoina.

      Eli en siis "sekota" mutta ajatusta on joskus hanka formatoida verbaaliseen muotoon "oikein."
      Alkuperäisen kysyjän "kamerakuva" on siis rasterikuva. Lehdissä näkyvät logot ja kartat ovat alunperin vektorigrafiikkaa (piirrosvaiheessa) mutta lehden painokonetta varten ne joudutaan rasteroimaan eli tekemään sivulle sopivaksi kuvaksi ja silloin ne "pisteet" tulevat näkymään kun oikein tarkasti katsoo, rasterikuva.

      Ei tämäkään varmasti selventänyt. Todennäköisesti epäselvensi. Toivottavasti alkuperäinen kysyjä ymmärsi kuitenkin idean. Jos tässä sellainen on.

      • uskomatonta.

        Omituista että tuollaista opetetaan ammattikorkeakoulussa! Ei ihme että arvostus on mitä on.

        Kuvaformaatti ei ole rasteri. Kaikki kuvat formaatista riippumatta värierotellaan ja rasteroidaan painoa varten.


      • Mika.....

        ... rasterin ja bittikartan. Tässä ketjussa on jo rasteria selitettykin, mutta luettelemasi kuvatiedostomuodot ovat bittikarttakuvien tiedostomuotoja.


      • sekoittelet
        Mika..... kirjoitti:

        ... rasterin ja bittikartan. Tässä ketjussa on jo rasteria selitettykin, mutta luettelemasi kuvatiedostomuodot ovat bittikarttakuvien tiedostomuotoja.

        jos tarkoitat bitmappia ,BMP, niin se on eri tiedostomuoto kuin vaikka jpg. BMP on se perinteisen vanha ja isokokoinen "windowsin oma." Tässä voisi tietenkin ****** pilkkua, mutta ei varmaan helpota alkuperäistä kysyjää.

        Itse asiassa minä en luetellut mitään vaan kopioin suoraan lähteen mainiten tänne. Voit käydä katsomassa sieltä.

        Eikä rasteri ole vain harmaasävyjen painamista varten kuten aiemmin kerroit, samalla tavalla värikuvatkin painetaan.

        Alkuperäisen kysyjän kysymys liittyi kuvankäsittelyyn yleensä, ei niinkään kirjapainotekniikkaan. Kuvankäsittelyyn vaikka nettiä varten. Ja kuvankäsittelyssä kuvankäsittelyohjelmalla, kuten Mika tietää, kuvaa käsitellään lisäilemällä siihen työn eri vaiheissa "tasoja" (layers) ja Mikan on mahdollista tallentaa kuva talteen sellaisessa muodossa, jossa nuo tasot säilyvät, samoin historiikki yms. Tähän saakka ollaan samaa mieltä?

        Mutta tuollaista tiedostomuotoa ei voi laittaa sellaisenaan kotisivulle eikä tuosta ole juuri hyötyä muillekaan kuvien vastaanottajille. Selain ei tue PSD-tiedostomuotoa eikä 60 megan tiedostoa voi lähetellä sähköpostin liitteenäkään.

        Edelleen samaa mieltä? Hyvä.

        No silloin ratkaisuksi tulee tuon kuvan "rasterointi." Se tapahtuu litistämällä (flatten) nuo "tasot" ja kuvasta tulee se "lopullinen" kuva. Tuosta kuvasta vastaanottaja ei voi enää poistella tekstiä, ei säädellä tasoja tai vastaavaa. Se on "vain" kuva, jota voi "vain" katsella.

        Vektorigrafiikka ei ole "rasterikuva", kuten tuossa lähteessä myös mainittiin. Se on "kaava", jota tietyt ohjelmat osaavat lukea. Näillä ohjelmilla vektorigrafiikkaa voi skaalata mielin määrin kuvan laadun siitä kärsimättä. Vektorigrafiikka on siis "piirtämistä" eikä valokuvaamista kameralla.

        Mutta vektorigrafiikalla tehty piirros, käyntikortti, kartta yms. on tietenkin saatava katsojille näkyville "lopullisena kuvana" lehden sivulle tai vastaavaan. Tällöin tämä vektorigrafiikalla tehty piirros "rasteroidaan kuvaksi" joka voi olla muotoa jpg, tif, bmp. jne. Siihen loppui sen "skaalattavuus" koska kyseessä on nyt rasterikuva, jota suurentamalla Mikakin alkaa havaita ne kuvapisteet, sekä netissä että lehden sivulla.

        Sama "rasteri" on siis kirjapainotekninen termi ja kuvankäsittelytermi. Tarkoittaa eri asiaa riippuen kummasta puhutaan. Ja alkuperäinen kysyjä kysyi kuvankäsittelyn harrastajana ja halusi tietää mahdollisen eron kamerasta tulevaan kuvaan.

        Kamerasta tuleva kuva on "rasterikuva" eikä vektorigrafiikkaa.

        Nämä siis oikein laajoilla kädenliikkeillä selitettynä. Ja niinpä "tavallaan" Mika on oikeassa, ammattikorkeakoulun tieto on "oikeaa", edellä oleva kirjapainoasiantuntija on "oikeassa" ja minä olen "oikeassa."

        Riippuu siitä, missä yhteydessä "rasterikuva-termiä" käytetään. Valokuvapuolella se on se "lopullinen" kuva ("valokuva") olipa kyseessä alunperin valokuva tai piirroskuva. Piirroskuvastakin tehdään siis katselua varten "valokuva" jpg:nä,tif:nä tai minä milloinkin tarvitaan.

        Kirjapainossa rasterointi on sitten jotakin painotekniikkaan liittyvää, kuten aiemmin on selvitettykin.

        En jatka tästä enää keskustelua. Monilla "lainausmerkeillä" varustettuna tämä selvitys on joko "ymmärrettävä" tai sekottaa lopullisesti.


      • lontoon murteella
        sekoittelet kirjoitti:

        jos tarkoitat bitmappia ,BMP, niin se on eri tiedostomuoto kuin vaikka jpg. BMP on se perinteisen vanha ja isokokoinen "windowsin oma." Tässä voisi tietenkin ****** pilkkua, mutta ei varmaan helpota alkuperäistä kysyjää.

        Itse asiassa minä en luetellut mitään vaan kopioin suoraan lähteen mainiten tänne. Voit käydä katsomassa sieltä.

        Eikä rasteri ole vain harmaasävyjen painamista varten kuten aiemmin kerroit, samalla tavalla värikuvatkin painetaan.

        Alkuperäisen kysyjän kysymys liittyi kuvankäsittelyyn yleensä, ei niinkään kirjapainotekniikkaan. Kuvankäsittelyyn vaikka nettiä varten. Ja kuvankäsittelyssä kuvankäsittelyohjelmalla, kuten Mika tietää, kuvaa käsitellään lisäilemällä siihen työn eri vaiheissa "tasoja" (layers) ja Mikan on mahdollista tallentaa kuva talteen sellaisessa muodossa, jossa nuo tasot säilyvät, samoin historiikki yms. Tähän saakka ollaan samaa mieltä?

        Mutta tuollaista tiedostomuotoa ei voi laittaa sellaisenaan kotisivulle eikä tuosta ole juuri hyötyä muillekaan kuvien vastaanottajille. Selain ei tue PSD-tiedostomuotoa eikä 60 megan tiedostoa voi lähetellä sähköpostin liitteenäkään.

        Edelleen samaa mieltä? Hyvä.

        No silloin ratkaisuksi tulee tuon kuvan "rasterointi." Se tapahtuu litistämällä (flatten) nuo "tasot" ja kuvasta tulee se "lopullinen" kuva. Tuosta kuvasta vastaanottaja ei voi enää poistella tekstiä, ei säädellä tasoja tai vastaavaa. Se on "vain" kuva, jota voi "vain" katsella.

        Vektorigrafiikka ei ole "rasterikuva", kuten tuossa lähteessä myös mainittiin. Se on "kaava", jota tietyt ohjelmat osaavat lukea. Näillä ohjelmilla vektorigrafiikkaa voi skaalata mielin määrin kuvan laadun siitä kärsimättä. Vektorigrafiikka on siis "piirtämistä" eikä valokuvaamista kameralla.

        Mutta vektorigrafiikalla tehty piirros, käyntikortti, kartta yms. on tietenkin saatava katsojille näkyville "lopullisena kuvana" lehden sivulle tai vastaavaan. Tällöin tämä vektorigrafiikalla tehty piirros "rasteroidaan kuvaksi" joka voi olla muotoa jpg, tif, bmp. jne. Siihen loppui sen "skaalattavuus" koska kyseessä on nyt rasterikuva, jota suurentamalla Mikakin alkaa havaita ne kuvapisteet, sekä netissä että lehden sivulla.

        Sama "rasteri" on siis kirjapainotekninen termi ja kuvankäsittelytermi. Tarkoittaa eri asiaa riippuen kummasta puhutaan. Ja alkuperäinen kysyjä kysyi kuvankäsittelyn harrastajana ja halusi tietää mahdollisen eron kamerasta tulevaan kuvaan.

        Kamerasta tuleva kuva on "rasterikuva" eikä vektorigrafiikkaa.

        Nämä siis oikein laajoilla kädenliikkeillä selitettynä. Ja niinpä "tavallaan" Mika on oikeassa, ammattikorkeakoulun tieto on "oikeaa", edellä oleva kirjapainoasiantuntija on "oikeassa" ja minä olen "oikeassa."

        Riippuu siitä, missä yhteydessä "rasterikuva-termiä" käytetään. Valokuvapuolella se on se "lopullinen" kuva ("valokuva") olipa kyseessä alunperin valokuva tai piirroskuva. Piirroskuvastakin tehdään siis katselua varten "valokuva" jpg:nä,tif:nä tai minä milloinkin tarvitaan.

        Kirjapainossa rasterointi on sitten jotakin painotekniikkaan liittyvää, kuten aiemmin on selvitettykin.

        En jatka tästä enää keskustelua. Monilla "lainausmerkeillä" varustettuna tämä selvitys on joko "ymmärrettävä" tai sekottaa lopullisesti.

        suoraan Photoshopin tutoriaalista:

        "You can take LAYERS that may be composed of multiple, generated elements and SIMPLIFY them to a FLAT RASTER IMAGE that can then be edited with the painting tools. You can convert data from type layers, shapes, fill layers, linked layers, layer clipping paths, the current layer, or all layers"

        *isot kirjaimet lainaajan tekosia*

        Ja kuten tuosta käy ilmi, niin kuvassa voi olla samanaikasesti bittikarttakuva(!) eli se valokuva, mutta sen päällä tekstiä ja "muotoja" vektorigrafiikkana. Nuo kaikki "rasteroidaan" lopulta kuvaksi eli yhdeksi tasoksi.

        Jos jäi jotakin selväksi, niin voi lukea asiasta tarkemmin eri lähteistä.


      • Mika....
        sekoittelet kirjoitti:

        jos tarkoitat bitmappia ,BMP, niin se on eri tiedostomuoto kuin vaikka jpg. BMP on se perinteisen vanha ja isokokoinen "windowsin oma." Tässä voisi tietenkin ****** pilkkua, mutta ei varmaan helpota alkuperäistä kysyjää.

        Itse asiassa minä en luetellut mitään vaan kopioin suoraan lähteen mainiten tänne. Voit käydä katsomassa sieltä.

        Eikä rasteri ole vain harmaasävyjen painamista varten kuten aiemmin kerroit, samalla tavalla värikuvatkin painetaan.

        Alkuperäisen kysyjän kysymys liittyi kuvankäsittelyyn yleensä, ei niinkään kirjapainotekniikkaan. Kuvankäsittelyyn vaikka nettiä varten. Ja kuvankäsittelyssä kuvankäsittelyohjelmalla, kuten Mika tietää, kuvaa käsitellään lisäilemällä siihen työn eri vaiheissa "tasoja" (layers) ja Mikan on mahdollista tallentaa kuva talteen sellaisessa muodossa, jossa nuo tasot säilyvät, samoin historiikki yms. Tähän saakka ollaan samaa mieltä?

        Mutta tuollaista tiedostomuotoa ei voi laittaa sellaisenaan kotisivulle eikä tuosta ole juuri hyötyä muillekaan kuvien vastaanottajille. Selain ei tue PSD-tiedostomuotoa eikä 60 megan tiedostoa voi lähetellä sähköpostin liitteenäkään.

        Edelleen samaa mieltä? Hyvä.

        No silloin ratkaisuksi tulee tuon kuvan "rasterointi." Se tapahtuu litistämällä (flatten) nuo "tasot" ja kuvasta tulee se "lopullinen" kuva. Tuosta kuvasta vastaanottaja ei voi enää poistella tekstiä, ei säädellä tasoja tai vastaavaa. Se on "vain" kuva, jota voi "vain" katsella.

        Vektorigrafiikka ei ole "rasterikuva", kuten tuossa lähteessä myös mainittiin. Se on "kaava", jota tietyt ohjelmat osaavat lukea. Näillä ohjelmilla vektorigrafiikkaa voi skaalata mielin määrin kuvan laadun siitä kärsimättä. Vektorigrafiikka on siis "piirtämistä" eikä valokuvaamista kameralla.

        Mutta vektorigrafiikalla tehty piirros, käyntikortti, kartta yms. on tietenkin saatava katsojille näkyville "lopullisena kuvana" lehden sivulle tai vastaavaan. Tällöin tämä vektorigrafiikalla tehty piirros "rasteroidaan kuvaksi" joka voi olla muotoa jpg, tif, bmp. jne. Siihen loppui sen "skaalattavuus" koska kyseessä on nyt rasterikuva, jota suurentamalla Mikakin alkaa havaita ne kuvapisteet, sekä netissä että lehden sivulla.

        Sama "rasteri" on siis kirjapainotekninen termi ja kuvankäsittelytermi. Tarkoittaa eri asiaa riippuen kummasta puhutaan. Ja alkuperäinen kysyjä kysyi kuvankäsittelyn harrastajana ja halusi tietää mahdollisen eron kamerasta tulevaan kuvaan.

        Kamerasta tuleva kuva on "rasterikuva" eikä vektorigrafiikkaa.

        Nämä siis oikein laajoilla kädenliikkeillä selitettynä. Ja niinpä "tavallaan" Mika on oikeassa, ammattikorkeakoulun tieto on "oikeaa", edellä oleva kirjapainoasiantuntija on "oikeassa" ja minä olen "oikeassa."

        Riippuu siitä, missä yhteydessä "rasterikuva-termiä" käytetään. Valokuvapuolella se on se "lopullinen" kuva ("valokuva") olipa kyseessä alunperin valokuva tai piirroskuva. Piirroskuvastakin tehdään siis katselua varten "valokuva" jpg:nä,tif:nä tai minä milloinkin tarvitaan.

        Kirjapainossa rasterointi on sitten jotakin painotekniikkaan liittyvää, kuten aiemmin on selvitettykin.

        En jatka tästä enää keskustelua. Monilla "lainausmerkeillä" varustettuna tämä selvitys on joko "ymmärrettävä" tai sekottaa lopullisesti.

        .... esitin asian typerästi yksinkertaistaen. Eli tietysti värikuvatkin painetaan rasteroimalla, mutta jokaista värikanavaa varten tehdään oma rasteri. En ihan joka kohdassa pysty seuraamaan ajatustasi.

        Minun keskeiset väittämät olivat:
        - rasterikuva on eri asia kuin bittikarttakuva
        - kamerasta ei tule rasterikuva vaan bittikarttakuva
        - vektoreilla ei voida esittää valokuvia vain piirroksia kaavioita käyritä tms. valokuvaa varten tarvitaan aina bittikartta.
        - jpeg, bmb, tiff, psd, etc.... ovat bittikarttakuvan tiedosto muotoja.

        Olenko mielestäsi väärässä? ja missä kohtaa?


      • Jonniinverran sinäkin
        sekoittelet kirjoitti:

        jos tarkoitat bitmappia ,BMP, niin se on eri tiedostomuoto kuin vaikka jpg. BMP on se perinteisen vanha ja isokokoinen "windowsin oma." Tässä voisi tietenkin ****** pilkkua, mutta ei varmaan helpota alkuperäistä kysyjää.

        Itse asiassa minä en luetellut mitään vaan kopioin suoraan lähteen mainiten tänne. Voit käydä katsomassa sieltä.

        Eikä rasteri ole vain harmaasävyjen painamista varten kuten aiemmin kerroit, samalla tavalla värikuvatkin painetaan.

        Alkuperäisen kysyjän kysymys liittyi kuvankäsittelyyn yleensä, ei niinkään kirjapainotekniikkaan. Kuvankäsittelyyn vaikka nettiä varten. Ja kuvankäsittelyssä kuvankäsittelyohjelmalla, kuten Mika tietää, kuvaa käsitellään lisäilemällä siihen työn eri vaiheissa "tasoja" (layers) ja Mikan on mahdollista tallentaa kuva talteen sellaisessa muodossa, jossa nuo tasot säilyvät, samoin historiikki yms. Tähän saakka ollaan samaa mieltä?

        Mutta tuollaista tiedostomuotoa ei voi laittaa sellaisenaan kotisivulle eikä tuosta ole juuri hyötyä muillekaan kuvien vastaanottajille. Selain ei tue PSD-tiedostomuotoa eikä 60 megan tiedostoa voi lähetellä sähköpostin liitteenäkään.

        Edelleen samaa mieltä? Hyvä.

        No silloin ratkaisuksi tulee tuon kuvan "rasterointi." Se tapahtuu litistämällä (flatten) nuo "tasot" ja kuvasta tulee se "lopullinen" kuva. Tuosta kuvasta vastaanottaja ei voi enää poistella tekstiä, ei säädellä tasoja tai vastaavaa. Se on "vain" kuva, jota voi "vain" katsella.

        Vektorigrafiikka ei ole "rasterikuva", kuten tuossa lähteessä myös mainittiin. Se on "kaava", jota tietyt ohjelmat osaavat lukea. Näillä ohjelmilla vektorigrafiikkaa voi skaalata mielin määrin kuvan laadun siitä kärsimättä. Vektorigrafiikka on siis "piirtämistä" eikä valokuvaamista kameralla.

        Mutta vektorigrafiikalla tehty piirros, käyntikortti, kartta yms. on tietenkin saatava katsojille näkyville "lopullisena kuvana" lehden sivulle tai vastaavaan. Tällöin tämä vektorigrafiikalla tehty piirros "rasteroidaan kuvaksi" joka voi olla muotoa jpg, tif, bmp. jne. Siihen loppui sen "skaalattavuus" koska kyseessä on nyt rasterikuva, jota suurentamalla Mikakin alkaa havaita ne kuvapisteet, sekä netissä että lehden sivulla.

        Sama "rasteri" on siis kirjapainotekninen termi ja kuvankäsittelytermi. Tarkoittaa eri asiaa riippuen kummasta puhutaan. Ja alkuperäinen kysyjä kysyi kuvankäsittelyn harrastajana ja halusi tietää mahdollisen eron kamerasta tulevaan kuvaan.

        Kamerasta tuleva kuva on "rasterikuva" eikä vektorigrafiikkaa.

        Nämä siis oikein laajoilla kädenliikkeillä selitettynä. Ja niinpä "tavallaan" Mika on oikeassa, ammattikorkeakoulun tieto on "oikeaa", edellä oleva kirjapainoasiantuntija on "oikeassa" ja minä olen "oikeassa."

        Riippuu siitä, missä yhteydessä "rasterikuva-termiä" käytetään. Valokuvapuolella se on se "lopullinen" kuva ("valokuva") olipa kyseessä alunperin valokuva tai piirroskuva. Piirroskuvastakin tehdään siis katselua varten "valokuva" jpg:nä,tif:nä tai minä milloinkin tarvitaan.

        Kirjapainossa rasterointi on sitten jotakin painotekniikkaan liittyvää, kuten aiemmin on selvitettykin.

        En jatka tästä enää keskustelua. Monilla "lainausmerkeillä" varustettuna tämä selvitys on joko "ymmärrettävä" tai sekottaa lopullisesti.

        "Sekoittelet" selvittää asiaa pääosin ihan OK. Joissain kohdissa on pieniä horjuvuuksia. Eri työalueillahan käytetään eri termejä samasta asiasta tai sama termi tarkoittaa eri asiaa. Sekoittelen siis minäkin hiukan ja täsmentelen.

        Bittikarttakuva: on siis pikseli*pikseli dataläjä. Jokaisella pikselillä on tietosisältönsä
        Kamera tuottaa bittikarttakuvia. Samoin niitä tuotetaan skannerilla ja niitä tuotetaan muuntamalla vektorikuvista (esim CAD-kuvat).

        Bittikarttakuvien tallennemuotoja ovat mm nuo .tif, .jpg, .gif - eikä pelkästää .bmp.
        Niissä on eroja max värimäärän suhteen, ovatko pakkaavia vai eivät, hävittävätkö informaatiota vai eivät, säilyttävätkö tasot vai eivät ymm

        Vektorikuviakin voi liittää vektoripohjaisena myös esim Pagemakerillä tuotettuihin dokumetteihin.

        Bittikarttakuviakin voi suurentaa ilman, että pikselit alkavat näkyä...
        Flatten ei ole litistämistä vaan eri tasojen yhdistämistä yhdeksi tasoksi - selvemmin ilmaistuna...
        60 megan tiedostoja joutuu kyllä lähettelemään sähköpostissa, järkevää se ei ole muuten kuin pakosta.

        Tuo rasterikub/bittikarttakuva käsitteiden ero on vähän veteen piirretty viiva. Edeltä löytyy useita totuuksia.


      • summarum siis
        Jonniinverran sinäkin kirjoitti:

        "Sekoittelet" selvittää asiaa pääosin ihan OK. Joissain kohdissa on pieniä horjuvuuksia. Eri työalueillahan käytetään eri termejä samasta asiasta tai sama termi tarkoittaa eri asiaa. Sekoittelen siis minäkin hiukan ja täsmentelen.

        Bittikarttakuva: on siis pikseli*pikseli dataläjä. Jokaisella pikselillä on tietosisältönsä
        Kamera tuottaa bittikarttakuvia. Samoin niitä tuotetaan skannerilla ja niitä tuotetaan muuntamalla vektorikuvista (esim CAD-kuvat).

        Bittikarttakuvien tallennemuotoja ovat mm nuo .tif, .jpg, .gif - eikä pelkästää .bmp.
        Niissä on eroja max värimäärän suhteen, ovatko pakkaavia vai eivät, hävittävätkö informaatiota vai eivät, säilyttävätkö tasot vai eivät ymm

        Vektorikuviakin voi liittää vektoripohjaisena myös esim Pagemakerillä tuotettuihin dokumetteihin.

        Bittikarttakuviakin voi suurentaa ilman, että pikselit alkavat näkyä...
        Flatten ei ole litistämistä vaan eri tasojen yhdistämistä yhdeksi tasoksi - selvemmin ilmaistuna...
        60 megan tiedostoja joutuu kyllä lähettelemään sähköpostissa, järkevää se ei ole muuten kuin pakosta.

        Tuo rasterikub/bittikarttakuva käsitteiden ero on vähän veteen piirretty viiva. Edeltä löytyy useita totuuksia.

        tälläkin palstalla on valiteltu sitä, että kysymyksiin ei saa ymmärrettäviä vastauksia. Siis tavallisella järjellä ymmärrettäviä. Sellainenhan vastaus tästäkin oli tulossa, pikselin halkomista.

        - kun alkuperäinen kysyjä halusi tietää, miten rasterikuva eroaa hänen kameran tuottamasta kuvasta. Ei mitenkään kun puhutaan valokuvauksen termeillä, ei kirjapainotermeillä

        - jos joku haluaa ottamasi kuvan rasteroituna, niin hän haluaa kuvan sellaisena, ettei siinä ole mukana kuvankäsittelyn aikana tehtyjä "tasoja." Hän haluaa sen kuvana, ei mitään muuta.

        - litistäminen on "huono" termi, mutta kuvaa asiaa riittävän hyvin, tasot "liiskataan", "flätätään", ja mitä muita termejä liikkuukaan. Tasot voidaan "yhdistää" myös link-komennolla mutta sehän sekoittaisi liikaa tätä termistöä.

        Toivottavasti alkuperäinen kysyjä ilmoittaisi, onko hänen kysymyksiinsä tullut vastaukset. Muutenhan tässä on filosofoitu turhaan.


      • Mika....
        summarum siis kirjoitti:

        tälläkin palstalla on valiteltu sitä, että kysymyksiin ei saa ymmärrettäviä vastauksia. Siis tavallisella järjellä ymmärrettäviä. Sellainenhan vastaus tästäkin oli tulossa, pikselin halkomista.

        - kun alkuperäinen kysyjä halusi tietää, miten rasterikuva eroaa hänen kameran tuottamasta kuvasta. Ei mitenkään kun puhutaan valokuvauksen termeillä, ei kirjapainotermeillä

        - jos joku haluaa ottamasi kuvan rasteroituna, niin hän haluaa kuvan sellaisena, ettei siinä ole mukana kuvankäsittelyn aikana tehtyjä "tasoja." Hän haluaa sen kuvana, ei mitään muuta.

        - litistäminen on "huono" termi, mutta kuvaa asiaa riittävän hyvin, tasot "liiskataan", "flätätään", ja mitä muita termejä liikkuukaan. Tasot voidaan "yhdistää" myös link-komennolla mutta sehän sekoittaisi liikaa tätä termistöä.

        Toivottavasti alkuperäinen kysyjä ilmoittaisi, onko hänen kysymyksiinsä tullut vastaukset. Muutenhan tässä on filosofoitu turhaan.

        Juuri tätä ajatusta minä vastustin ja vastustan vieläkin.

        "- kun alkuperäinen kysyjä halusi tietää, miten rasterikuva eroaa hänen kameran tuottamasta kuvasta. Ei mitenkään kun puhutaan valokuvauksen termeillä, ei kirjapainotermeillä "

        Eroaapas. Rasterikuvalla ja bittikartalla ei ole tekemistä keskenään. Rasterikuvan kuvatason kuva-alkio voi sisältää vain kaksi sävyarvoa (kuvan värikanava on siis yksibittinen) ja sävyvaikutelma kokonaiskuvaan saadaan niiden kuvapisteiden sijoittelulla (=rasteri). Bittikarttakuvan kuva-alkio eli pikseli voi sisältää huomattavasti useamman sävyarvon (kuvan värikanava voi olla esim. kahdeksan tai kuusitoista bittinen).

        "- jos joku haluaa ottamasi kuvan rasteroituna, niin hän haluaa kuvan sellaisena, ettei siinä ole mukana kuvankäsittelyn aikana tehtyjä "tasoja." Hän haluaa sen kuvana, ei mitään muuta. "

        Hän haluaa sen paperille painettuna. Jos kuvan rasteroi kuvankäsittelyssä kuva muuttuu karkeammaksi ja ero bittikarttakuvaan on ihan selvä. Kamera pökäisee ulos nimenomaa bittikarttakuvan ei rasterikuvaa.


      • tavaton sentään!
        Mika.... kirjoitti:

        Juuri tätä ajatusta minä vastustin ja vastustan vieläkin.

        "- kun alkuperäinen kysyjä halusi tietää, miten rasterikuva eroaa hänen kameran tuottamasta kuvasta. Ei mitenkään kun puhutaan valokuvauksen termeillä, ei kirjapainotermeillä "

        Eroaapas. Rasterikuvalla ja bittikartalla ei ole tekemistä keskenään. Rasterikuvan kuvatason kuva-alkio voi sisältää vain kaksi sävyarvoa (kuvan värikanava on siis yksibittinen) ja sävyvaikutelma kokonaiskuvaan saadaan niiden kuvapisteiden sijoittelulla (=rasteri). Bittikarttakuvan kuva-alkio eli pikseli voi sisältää huomattavasti useamman sävyarvon (kuvan värikanava voi olla esim. kahdeksan tai kuusitoista bittinen).

        "- jos joku haluaa ottamasi kuvan rasteroituna, niin hän haluaa kuvan sellaisena, ettei siinä ole mukana kuvankäsittelyn aikana tehtyjä "tasoja." Hän haluaa sen kuvana, ei mitään muuta. "

        Hän haluaa sen paperille painettuna. Jos kuvan rasteroi kuvankäsittelyssä kuva muuttuu karkeammaksi ja ero bittikarttakuvaan on ihan selvä. Kamera pökäisee ulos nimenomaa bittikarttakuvan ei rasterikuvaa.

        vastusta mitä vastustat. Suomi on vapaa maa.

        Jos joku todella haluaa kuvan rasterikuvana, niin hän haluaa katsoa sitä ruudulla! Ei paperilla. Ja siihen tarkotukseen käy se digikameran ottama kuva mainiosti. Ellei sinun, Mika, näyttöruutu toimi rullapaperilla...meidän muiden on tyytyminen tähän sähköiseen versioon.

        Koska suomenkieli ei selvästikään ole äidinkielesi, niin lue englanniksi:

        - raster image corresponds bit for bit with an IMAGE displayed on a SCREEN, probably in the same format as it would be stored in the display's video memory or maybe as a device independent bitmap.
        - Typically, the pixels are stored in computer memory as a RASTER IMAGE or raster map...

        Vahinko sikälikin tuo inttämisesi, että alkuperäinen kysyjäkin ymmärsi jo aikaa sitten.


      • selvennys
        tavaton sentään! kirjoitti:

        vastusta mitä vastustat. Suomi on vapaa maa.

        Jos joku todella haluaa kuvan rasterikuvana, niin hän haluaa katsoa sitä ruudulla! Ei paperilla. Ja siihen tarkotukseen käy se digikameran ottama kuva mainiosti. Ellei sinun, Mika, näyttöruutu toimi rullapaperilla...meidän muiden on tyytyminen tähän sähköiseen versioon.

        Koska suomenkieli ei selvästikään ole äidinkielesi, niin lue englanniksi:

        - raster image corresponds bit for bit with an IMAGE displayed on a SCREEN, probably in the same format as it would be stored in the display's video memory or maybe as a device independent bitmap.
        - Typically, the pixels are stored in computer memory as a RASTER IMAGE or raster map...

        Vahinko sikälikin tuo inttämisesi, että alkuperäinen kysyjäkin ymmärsi jo aikaa sitten.

        kirjapainoalalta, olikohan karhukopio.fi.

        "Skannaus on paperi- tai muovipiirustusten tai kuvien muuttamista DIGITAALISEEN, tietokoneella käsiteltävään muotoon. Skannauksen jälkeen kuva muodostuu pisteistä eli pikseleistä (ns. RASTERIKUVA)."

        Mika! Pyydä joku lukemaan tuo Sinulle vaikka ta-vaa-mal-la. ISOT kirjaimet tämän kirjoittajan selvennyksenä.

        Loppu!


      • Mika....
        selvennys kirjoitti:

        kirjapainoalalta, olikohan karhukopio.fi.

        "Skannaus on paperi- tai muovipiirustusten tai kuvien muuttamista DIGITAALISEEN, tietokoneella käsiteltävään muotoon. Skannauksen jälkeen kuva muodostuu pisteistä eli pikseleistä (ns. RASTERIKUVA)."

        Mika! Pyydä joku lukemaan tuo Sinulle vaikka ta-vaa-mal-la. ISOT kirjaimet tämän kirjoittajan selvennyksenä.

        Loppu!

        .... jos jankkaukseni hermostuttaa sinua, mutta en vain löydä tukea ajatuksellesi, vaikka ihan googletin hakusanalla "rasteri".

        Puhun kyllä äidinkielenäni suomea, mutta en kirjoita sitä kovin hyvin ja siitä varmaan tämä sekaannus. Minusta nimittäin näyttää siltä, että uskomme molemmat olevamme oikeassa, mutta lisäksi uskomme olevamme eri mieltä tässä asiassa.

        Minä luulin sinun väittävän, että digitaaliesta kamerasta tuleva kuva olisi sellaisenaan rasterikuva ja sitä erhettä aloin kiivaasti oikomaan. Tutkailin tuossa englanninkielistä photoshopia ja huomasin, että toiminne jolla tavallisesta digikuvasta hävitetään sävyinformaatio niin, että kuva näyttää kaukaa katsottuna kuitenkin sävykkäältä (tehdään kuvasta rasterikuva käsitykseni mukaan), on nimetty "bitmap":iksi. ehkä tässä on tämä meidän väärinkäsitys.

        Halusin erottaa tällaisen yksibittisen bittikartan enemmän sävyjä sisältävästä bittikartasta nimittämällä sitä rasterikuvaksi, mutta tajusin viimein itsekin että eihän se käy. Sähköisessä muodossa bittikarttakuva on bittikarttakuva oli siinä sävyjä tai ei.

        Olin väärässä tässä meidän jankkaamisessa, mutta ei tämä ollut mielestäni turhaa sillä nautin suunnattomasti tästä, mistä kiitokset. En kylläkään halunnut turhauttaa sinua jääräpäisyydelläni. Hyvää kesää:-)


      • jotain järkeä
        Mika.... kirjoitti:

        .... jos jankkaukseni hermostuttaa sinua, mutta en vain löydä tukea ajatuksellesi, vaikka ihan googletin hakusanalla "rasteri".

        Puhun kyllä äidinkielenäni suomea, mutta en kirjoita sitä kovin hyvin ja siitä varmaan tämä sekaannus. Minusta nimittäin näyttää siltä, että uskomme molemmat olevamme oikeassa, mutta lisäksi uskomme olevamme eri mieltä tässä asiassa.

        Minä luulin sinun väittävän, että digitaaliesta kamerasta tuleva kuva olisi sellaisenaan rasterikuva ja sitä erhettä aloin kiivaasti oikomaan. Tutkailin tuossa englanninkielistä photoshopia ja huomasin, että toiminne jolla tavallisesta digikuvasta hävitetään sävyinformaatio niin, että kuva näyttää kaukaa katsottuna kuitenkin sävykkäältä (tehdään kuvasta rasterikuva käsitykseni mukaan), on nimetty "bitmap":iksi. ehkä tässä on tämä meidän väärinkäsitys.

        Halusin erottaa tällaisen yksibittisen bittikartan enemmän sävyjä sisältävästä bittikartasta nimittämällä sitä rasterikuvaksi, mutta tajusin viimein itsekin että eihän se käy. Sähköisessä muodossa bittikarttakuva on bittikarttakuva oli siinä sävyjä tai ei.

        Olin väärässä tässä meidän jankkaamisessa, mutta ei tämä ollut mielestäni turhaa sillä nautin suunnattomasti tästä, mistä kiitokset. En kylläkään halunnut turhauttaa sinua jääräpäisyydelläni. Hyvää kesää:-)

        googleta sanalla "rasterikuva" ja löytyy vaikka tällainen, josta kopioin "suomenkielisen suomennoksen" noin sivun puolivälistä:

        http://www.karhukopio.fi/sisasivu.phtml?menu_id=76

        Siinäpä kaipaamaasi tukea ajatukselleni, joka ei ole edes omani.

        Aurinkoista kesää Sinullekin! Otahan paljon kuvia!!
        :)


      • voi hyvä tavaton teidän kan...
        jotain järkeä kirjoitti:

        googleta sanalla "rasterikuva" ja löytyy vaikka tällainen, josta kopioin "suomenkielisen suomennoksen" noin sivun puolivälistä:

        http://www.karhukopio.fi/sisasivu.phtml?menu_id=76

        Siinäpä kaipaamaasi tukea ajatukselleni, joka ei ole edes omani.

        Aurinkoista kesää Sinullekin! Otahan paljon kuvia!!
        :)

        Epäselvyyksien välttämiseksi on asioilla olemassa vakiintuneet nimityskäytännöt, ei mitään hatusta vedettyjä "suomennoksia". Skannattu kuva ei todellakaan ole "rasteroitu", se on digitoitu eli muunnettu sähköiseksi pikseligrafiikaksi. Digikameralla otettu kuva on jo valmiiksi pikseligrafiikkana.

        Ilmaistaan lyhenteillä:
        ppi = pixels per inch (pikseleitä tuumaa kohti) tai dpi = dots per inch (pisteitä tuumaa kohti)
        Webbi kuvan resoluutio on 72ppi ja tavallisissa painotöihin tarkoitetun yleensä 300ppi.

        Kuva rasteroidaan painattamista"raster image prosessing" Ja lyhenne on:
        LPI: linjoja tuumalla (engl. lines per inch). Lyhenne tarkoittaa nimenomaan painomenetelmän "piirtokykyä" eli kuinka monta linjaa se pystyy tuumalle piirtämään. Seripainossa tiheydet voivat olla 24 lpi ja yleinen offset tiheys on vaikkapa 64 lpi.

        http://www.media.hut.fi/~as753118/luentokalvot2006/aikakauslehti-2.pdf

        http://www.saunalahti.fi/joro2/opetus/resoluutio.html

        http://www.pikseli.fi/digifaq/2_reso.html

        http://www.kupla.net/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros1/luokka1a/rasteri.html

        http://www.opuskirjat.fi/tuotteet/Mangan_harmaasavyt_johdanto.pdf

        http://www.painotalo.fi/i/ohjeita_ja_suosituksia_painotyon_ostajalle.pdf

        http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ota_yhteytta/mediatiedot/fi_FI/tekniset_tiedot/


      • VirusBomb
        Mika.... kirjoitti:

        .... esitin asian typerästi yksinkertaistaen. Eli tietysti värikuvatkin painetaan rasteroimalla, mutta jokaista värikanavaa varten tehdään oma rasteri. En ihan joka kohdassa pysty seuraamaan ajatustasi.

        Minun keskeiset väittämät olivat:
        - rasterikuva on eri asia kuin bittikarttakuva
        - kamerasta ei tule rasterikuva vaan bittikarttakuva
        - vektoreilla ei voida esittää valokuvia vain piirroksia kaavioita käyritä tms. valokuvaa varten tarvitaan aina bittikartta.
        - jpeg, bmb, tiff, psd, etc.... ovat bittikarttakuvan tiedosto muotoja.

        Olenko mielestäsi väärässä? ja missä kohtaa?

        Jos tiedät noin paljon,- Miksi tarvitset apua? Jäikö läksyt tekemättä?


      • VirusB0mb
        VirusBomb kirjoitti:

        Jos tiedät noin paljon,- Miksi tarvitset apua? Jäikö läksyt tekemättä?

        Ps. Öh... Tohon viimeiseen ei kuulu välilyöntiä.

        T: Pikkutyttö.


      • VB
        Mika.... kirjoitti:

        .... jos jankkaukseni hermostuttaa sinua, mutta en vain löydä tukea ajatuksellesi, vaikka ihan googletin hakusanalla "rasteri".

        Puhun kyllä äidinkielenäni suomea, mutta en kirjoita sitä kovin hyvin ja siitä varmaan tämä sekaannus. Minusta nimittäin näyttää siltä, että uskomme molemmat olevamme oikeassa, mutta lisäksi uskomme olevamme eri mieltä tässä asiassa.

        Minä luulin sinun väittävän, että digitaaliesta kamerasta tuleva kuva olisi sellaisenaan rasterikuva ja sitä erhettä aloin kiivaasti oikomaan. Tutkailin tuossa englanninkielistä photoshopia ja huomasin, että toiminne jolla tavallisesta digikuvasta hävitetään sävyinformaatio niin, että kuva näyttää kaukaa katsottuna kuitenkin sävykkäältä (tehdään kuvasta rasterikuva käsitykseni mukaan), on nimetty "bitmap":iksi. ehkä tässä on tämä meidän väärinkäsitys.

        Halusin erottaa tällaisen yksibittisen bittikartan enemmän sävyjä sisältävästä bittikartasta nimittämällä sitä rasterikuvaksi, mutta tajusin viimein itsekin että eihän se käy. Sähköisessä muodossa bittikarttakuva on bittikarttakuva oli siinä sävyjä tai ei.

        Olin väärässä tässä meidän jankkaamisessa, mutta ei tämä ollut mielestäni turhaa sillä nautin suunnattomasti tästä, mistä kiitokset. En kylläkään halunnut turhauttaa sinua jääräpäisyydelläni. Hyvää kesää:-)

        Photoshop: ''RASTER''
        «Mikäköhän se on suomeksi??!!!«

        T: Minä taaaaas~~


      • suomeksi??!!!
        VB kirjoitti:

        Photoshop: ''RASTER''
        «Mikäköhän se on suomeksi??!!!«

        T: Minä taaaaas~~

        Ne on nuo lontoonkieliset PhS-termit helppo ymmärtää väärin kuvittelemalla niiden tarkoittavan samaa kuin joku kirjapainon ammattitermi. Perinteisessä offset kirjapainossa rasteri on kalvo (verkko/hila) jonka läpi kuva (osaväri) valotetaan painofilmille.

        Perinteisessä painetussa kuvassa ei ole rasteria vaan painopisteitä joiden etääisyys toisistaa määräytyy käytetyn rasterin mukaan (kaikki pisteet ovat samanmuotoisia ja yhtä kaukana toisistaan (=linjatiheys=, yleensä n. 80 – 200.

        Uudempi tekniikka on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri siinä pisteett ovat muodoltaan vaihtelevia ja satunnaisella etäisyydellä toisistaan.

        Painovärit eivät aina ole CMYK ja niiden määrä vaihtelee (n. 1–8)

        Mutta eipä ole Adoben suomennoksissakaan aina kehumista.
        raster = rasterihila
        grid = hila


      • Höpöhöpö:
        voi hyvä tavaton teidän kan... kirjoitti:

        Epäselvyyksien välttämiseksi on asioilla olemassa vakiintuneet nimityskäytännöt, ei mitään hatusta vedettyjä "suomennoksia". Skannattu kuva ei todellakaan ole "rasteroitu", se on digitoitu eli muunnettu sähköiseksi pikseligrafiikaksi. Digikameralla otettu kuva on jo valmiiksi pikseligrafiikkana.

        Ilmaistaan lyhenteillä:
        ppi = pixels per inch (pikseleitä tuumaa kohti) tai dpi = dots per inch (pisteitä tuumaa kohti)
        Webbi kuvan resoluutio on 72ppi ja tavallisissa painotöihin tarkoitetun yleensä 300ppi.

        Kuva rasteroidaan painattamista"raster image prosessing" Ja lyhenne on:
        LPI: linjoja tuumalla (engl. lines per inch). Lyhenne tarkoittaa nimenomaan painomenetelmän "piirtokykyä" eli kuinka monta linjaa se pystyy tuumalle piirtämään. Seripainossa tiheydet voivat olla 24 lpi ja yleinen offset tiheys on vaikkapa 64 lpi.

        http://www.media.hut.fi/~as753118/luentokalvot2006/aikakauslehti-2.pdf

        http://www.saunalahti.fi/joro2/opetus/resoluutio.html

        http://www.pikseli.fi/digifaq/2_reso.html

        http://www.kupla.net/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros1/luokka1a/rasteri.html

        http://www.opuskirjat.fi/tuotteet/Mangan_harmaasavyt_johdanto.pdf

        http://www.painotalo.fi/i/ohjeita_ja_suosituksia_painotyon_ostajalle.pdf

        http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ota_yhteytta/mediatiedot/fi_FI/tekniset_tiedot/

        ”LPI: linjoja tuumalla (engl. lines per inch). Lyhenne tarkoittaa nimenomaan painomenetelmän "piirtokykyä" eli kuinka monta linjaa se pystyy tuumalle piirtämään.”

        No sinä se vasta höpöjä kirjoittelet. Lpi-arvolla ilmoitetaan kuvan rasteroinnissa käytetyn rasterin tiheyttä sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa paljonko joku painomenetelmä pystyy ”piirtämään”. Samalla painomenetelmällä voidaan painaa useita eri Lpi-tiheyksiä.

        – offset-menetelmällä voidaan painaa perinteisellä pisterasterilla (AM screening) n. 40 – 225 lpi

        – stokastinen rasteri (FM screening) vastaa 350 lpi perinteistä rasteria (20 µ)

        – hybridirasteri (Hybrid screening) vastaa 650 lpi perinteistä rasteria (15 µ)

        esimerkkejä:
        http://www.screeneurope.com/ga_dtp/en/product/workflow/spekta2/details.html


    • alkuperäinen kirjoittaja

      Olen erittäin kiitollinen vastauksistanne. Ymmärsin asian ja voin paneutua seuraaviin haasteisiin kuvankäsittelyn saralla.

      Aurinkoista ja kuvarikasta kesää kaikille!

    • Johnnymale

      rasterikuva ja rasterointi, mitä eroa, toinen on verbi ja toinen ei. Näillä siis ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa vaikka joku suomalainen voisi niin luulla.

      ja näemmä yrittäjätkin on tehneet saman virheen ;). hiphei vaan lainatulle yrittäjälle ;)

      ja minä aukuisten oikeesti luulin että kaikki tietää mitä rasterointi tarkoittaa.

      • ja toinen ei

        No kerroppa mikä on rasterikuva?
        Tekeekö rasterointi kuvasta rasterikuvan??

        Kumpi on verbi – millä perusteella?


      • aukuisten oikeesti?

        ”toinen on verbi ja toinen ei”
        Meneekös se niin, että kun tuo ”rasterointi” on substantiivi niin silloin tuo ”rasteri” on verbi??


    • WB

      Taisi mennä porukalta lontoonkieli sikinsokin sekaisin?

      – rasterize (verbi)
      To convert an image into a grid of points, such as a bitmap, for display or printing

      – rasterizing (substantiivi)
      sanan rasterize partisiipin preesens

      – rasterization (substantiivi)
      The process of taking an image described in a vector graphics format (shapes) and converting it into a raster image.

    • kerroppa mikä on?

      Nettikuvaajahörhölogiikan ”sanakirja”

      rasterikuva = rasteroituna vedostettu kuva
      vektorikuva = tehty vektorilla
      kamerakuva = valmistettu kameralla
      fotosopattu = kuvaa on säädetty kai
      puhkipalanut = en osaa mitata vaalean pään sävyjä
      tukossat = en osaa mitata tumman pään sävyjä
      suttukitti = varmaan huono kai
      markettijärkkäri = harmittaa kun näyttävät ammattimaisilta
      kuvanvatkaaja = voi kuvata yli 30 sek valotusajoilla käsivaralta

      jatkuu huomenna…

    • Betroonvarattu

      On tää hauska paikka. Kun kysyy mitä rasvaa käyttää, niin loppujen lopuksi väitellään jo epiteelisoluista ja alkuperäiseen kysymykseen jää vastaus saamatta.

    • Jorinax

      Eri sukupolvien edustajat tässä näemmä ovat riidelleet siitä kuka on oikeassa...

    • johnnymale07

      sanomalhikuvs on rasterikuva. katsopa oikein läheltä / suurennoslasin kanssa.
      erikokoisia pisteitä.

    • Ostakaa työntömitta

      Ja mitatkaa niitä pikseleitänne ja rastereitanne sillä, --kele.

      Ja sitten seuraavaksi mitatkaa kuinka syvällä se herne on siellä sieraimessa !!!

    • Altekamerad

      Valokuva, siis negatiivi, paperikuva, dia olivat silloin kun painokuvaa varten tarvittiin kuvan rasterointi.
      Digiajan nuoriso ei tiedä siitä mitään.

    • Anonyymi

      Olen olut 60-luvulla reprokuvaaja. Reprokuvaus tarkoittaa, että valokuva kuvataan reprokameralla ( voi olla joko, vertikaalinen, tai horisonttinaalinen kamera) jotka
      vaativat rasteroinnin. Valokuvauksessa käytetään filmin yhteydessä rasteria, jotta filmiin syntyy resterointi joka muodustaa valokuvan eri sävyt painettaessa.

      • Anonyymi

        Kun valokuva pitää saada painettuun muotoon. Se pitää ns. rasteroida. Eli kuvataan reprokameralla, jossa käytetään yhdessä filmin kanssa rasterikalvoa, joita on eri tiheyksiä, eli kuinka tarkkaa ja sävyistä kuvaa halutaan painaa.


      • Anonyymi

        On se hienoa että vastataan yli kymmenen vuotta vanhaan kysymykseen 60 vuotta vanhoilla tiedoilla.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Koronan levittäminen kapakoissa on perusoikeus ja rokotus&rokotepassi on pian pakko, hienoa Hjallis!

      Nyt Suomeen puuhataan rokotepassipakkoa - Hjallis Harkimo: sanktiot käyttöön rokottamattomille https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cfdb73b1-d86e-481
      Maailman menoa
      303
      4137
    2. Sofia ja Stefan kihloissa

      Sormus on kuvissa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      70
      2322
    3. Hyvinvointivalmentaja voi pahoin

      Kyllä niin kaikesta näkee että hyvin ei mene. Ktuota juoksua ja menoa on nyt jo liikaa . Miten käy kisojen. Keskeyttää tietenkin . Mitä sen jälkeen ..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      137
      2040
    4. "Marbella tuntuu niin kodilta, on aina tuntunut" sanoo Martina.

      Jep, nainen ei osaa edes vähän maan kieltä ja elää siellä turistielämää, urheilee ja syö dinnereitä. Ei mitään tekemistä oikean arjen kanssa kun pitää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      125
      1770
    5. Tuomo Ylipulli on kuollut

      Olympiavoittaja Tuomo Ylipulli on kuollut tänään perjantaina sairauskohtaukseen kotonaan Rovaniemellä. Tuomo oli kuollessaan vasta 56-vuotias.
      Rovaniemi
      28
      1513
    6. Sofia ja Stefan yhdessä!

      Tämä tieto henkilöllr, joka kyselee Sofian hinnastoa päivät. Ei ole sinkku, vaan lähes 2v parisuhteessa. Ei ole ollut Sofialla vuodessa 3 eri miestä!!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      1329
    7. Monen päivän Marttiinan ja Hannun erospekulaatiot meni hukkaan

      Tunnen suurta vahingoniloa että te suurimmat ja fanaattisimmat Mara vihaajat olette täällä antikliimaksissa viettäneet monta kesäpäivää iloiten heidän
      Kotimaiset julkkisjuorut
      66
      995
    8. Atlantis FC:n pelaajia syytetään lapsiin

      kohdistuneista raiskauksista ja seksuaalisista hyväksikäytöistä.
      Maailman menoa
      41
      803
    9. Cowboy Pikkarainen

      Mitä toi sen cowboy insta video tarkoittaa..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      775
    10. Tarvitsen sinua

      Mies. Ja sinä tiedät sen.
      Ikävä
      67
      762
    Aihe