Onko teistä itse kukaan ollut pienenä keskonen??

mimma--86

Kuka teistä n.18-25 vuotiaista on pienenä ollut keskonen?miten selviydyitte,kun hoitotoimenpiteet ei varmaan ole silloin ollut niin tehokkaita??

Itse olen nyt 20 ja olen ollut keskonen kun äiti oli saada raskausmyrkytyksen,isosiskoni kuoli syntyessä siihen.

syntyin vaan kyl kuukauden etuajassa,mutta happikaapissa olin muutman päivän.
ja pituutta oli 45cm ja painoin 2030g

48

8591

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jo kohta 50

      -vuotias keskonen. Nykymittapuun mukaan melko iso sellainen, mutta siihen aikaan keskoseksi määriteltiin kaikki alle 2500 g painavat. Minä painoin 2100g ja olin 43 cm pitkä.Eipä tuo ole jälkiä jättänyt, joskus ennen kuin opin kävelemään, tutkittiin ja etsittiin kaiketi CP-vammaa.Ei ollut ja kävelemäänkin opin 16 kuukauden iässä.

    • Troi

      minäkin tuohon ikähaarukkaan (40 ja risat), mutta keskonen olin, painoa 1100g. En tiedä syytä keskosuuteeni, tosin äidilläni ollut useampi keslenmeno ja 2 kuolleena syntynyttä enne syntymääni. Eipä jäänyt mitään kummempia ongelmia, lyhyeksi jäin ja lievä sydänvika on, mutta hoituu lääkkeellä. Koulussa menestyin hyvin ja opin asiat samassa tahdissa kuin muutkin. Alku kuulemma oli vähän vaikea, ja ekan elinvuoteni vietin pitkälti sairaalassa, mutta sitten lähti sujumaan.

    • Emilia_Erikoinen

      Ikää nyt 28v. Synnyin keskosena, n. 1kk etuajassa. Pituutta tuolloin oli 45cm ja painoa 1800g. Kouluaikaan olin vilkas ja minulla oli jonkinlaisia oppimisvaikeuksia, lukihäiriö, ongelmia matematiikassa ja kielissä. Kömpelyyttäkin oli havaittavissa. Tosin en tiedä, johtuvatko nämä kaikki keskosuudestani, vai vammastani. Minulla on hydrokefalia, jonka synnyinsyy on hämärän peitossa edelleenkin.

    • cattimus

      Ja ikää löytyy 20-vuotta. Synnyin noin 2.5 kuukautta liian aikaisin, mitat olivat 35cm ja 1100kg. :) Pikkunen kääryle sitä ollaan sillon oltu! :D

      Minullahan oli pienenä kaikenlaista ongelmaa, oli ollut hapenpuutetta, sydämessä reikä, jne. Ja kotiin päästyäni syöminenkin takkuili niin, että vedin ruuat henkeen. Muutuin kuulemma siniseksi, en hengittänyt ja olin aivan veltto. Ilmeisesti sydänkin sitten pysähtyi kun isä oli elvyttänyt ambulanssin tuloon asti Mutta siitäkin selvittiin.. :)

      Olinhan tietysti kehityksessäni vähän jäljessä muita, siis oppimisen tasolla, mutta muuten kyllä kaikki on ollut ok. Sisukkuus mikä silloin pienenä oli, niin on kyllä veiläkin tallessa. :D

      • mimma---86

        35cm on aika pieni..mulla on ollu ala-asteella keskittymisvaikeuksia ja muutenkin olen aika vilkas ollut aina.mutta ei ny sentää mitää adhdta :D


      • se 35 senttinen :D
        mimma---86 kirjoitti:

        35cm on aika pieni..mulla on ollu ala-asteella keskittymisvaikeuksia ja muutenkin olen aika vilkas ollut aina.mutta ei ny sentää mitää adhdta :D

        Olen melkoinen rasavilli ollut lapsuudessa. :) Mutta iän myötä sitä on ihan vähän rauhoittunu. :) Koulussa on ollut ongelmia matematiikan kanssa aina. Jostain oon kuullut, että esim. tällä keskosuudella saattaa asiaan olla yhteyttä. En tiedä. :)


      • apua
        mimma---86 kirjoitti:

        35cm on aika pieni..mulla on ollu ala-asteella keskittymisvaikeuksia ja muutenkin olen aika vilkas ollut aina.mutta ei ny sentää mitää adhdta :D

        Onko olemassa mitään keskustelufoorua tms. jossa keskosena syntyneet voisivat jutella?


    • **]

      Eli synnyin reilu kaksi kuukautta etuajassa ja painoin vain vajaa kilon, pituutta muistaakseni joku 30 cm.

      Ikää on nyt 25 vuotta ja koskaan ei mitään ongelmia ole ollut. Mulla on myös nuorempi sisko joka on syntynyt keskosena, mutta hän oli vähän isompi kuin minä. Ja terve hänkin.

    • sammalmättäs

      Synnyin vuonna 1985 (täytän 22v) kaksi kuukautta etuajassa (koska mulla oli kuulemma kiire maailmaan), sillä äitini sai raskausmyrkytyksen. Painoin 1560g ja olin 42cm pitkä. Hyvin olen selvinnyt, mutta kärsin rasitusastmasta, koska keuhkoni ovat vajaa 3 litraa (siis keuhkojen tilavuus). Eli minun keuhkoni eivät ole kehittyneet täyteen kokoonsa(olen normaalikokoinen naisimmeinen). Normaalisti naisten keuhkojen tilavuus on 3-4 litraan.

      Vietin ensimmäisen elin kuukauteni sairaalassa (keskoskaapissa 3vko) ja minulle tehtiin verensiirto, koska sain kellastumaa (johtui maksan toiminnasta) ja muuta vaihtoehtoa ei ollut. Muutenkin kävin useammin lääkärissä, kuin muut ikätoverini silloin lapsuudessa.

      Tässä sitä ollaan ja yritetään miehen kanssa omaa oikkuista tuhisijaa..=)

      • sammalmättäs

        Myös molemmat isoveljeni ovat olleet täysiaikaisina hyvin pienen kokoisia (alle 3 kiloisia ja pituutta kork. 50cm).

        Myös itselläni on koulussa takunnut matematiikan kanssa. Varsinkin sanalliset tehtävät, koska en osannut hahmoittaa niitä. Isän ja toisen isoveljen kanssa takuttiin, joka ilta matematiikan läksyjen takia. Mutta yläasteella matematiikka aukesi mulle. mutta se varmaankin johtui ihan mielettömän hyvästä opettajasta, joka auttoi aina kun vain pyysi.


    • beskyddaren

      Moikka.
      Mä synnyin 31. raskausviikolla vuonna 1987 ja syntymäpainoni oli 1010 grammaa, pituus n. 35 cm. Vietin keskoskaapissa pari viikkoa, mutta en tiedä aikaiseen syntymään johtaneita syitä. Olin äitini mukaan itkuinen ja ärtyisä vauva, se on yleistä keskosilla.

      Fyysisesti olen aina ollut kohtuullisen terve (ainoa fyysinen sairaus on lievä astma), mutta psyykeeseen keskoskaappiaika on vaikuttanut paljon. Syvä ahdistus, turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet ovat vahvoja. Harmittaa, että vertaistukea löytyy vähän. Harvan masennus johtuu ennenaikaisesta syntymästä... tai se ei vain käy ilmi. Itselläni ahdistuneisuus alkoi yläasteella ilman mitään järkevää selitystä. Psykoterapian aikana (jossa olen käynyt nyt lähes kaksi vuotta) on kuitenkin tullut yhä selvemmäksi, että oudot tuntemukset johtuvat juuri ensimmäisistä elinviikoistani keskoskaapissa ja se on aiheuttanut trauman.

      Raikasta syksyä kaikille.

    • kauris_tyttö

      itse synnyin raskausviikolla 30 ja äidillä oli raskausmyrkytys. painoa löyty 975g ja pituutta 32 cm. keskoskaapissa olin 3kk. kehityksessä ei mitää häikkää mutta aika lyhyeksi ja pieniksi oon jääny sisaruksiini verrattuna.

    • Huonoin kolmosista.

      Minä synnyin yhtenä kolmosista. Tarkkaa raskausviikkoa en muista, mutta 1440g painoin. Kolmosista siskoni ja veljeni olivat kumpikin reilut 1800g, eli minä olin pienin. Siskoni ja veljeni ovat kumpikin ns. "normaaleja", mutta minulla on oppimisvaikeuksia, hahmotushäiriö ja jonkinasteista ylivilkkautta oli varsinkin lapsena. Sitä ei tosin ole pystytty osoittamaan, että johtuuko se keskoisuudesta.

    • Nuori nainen

      Synnyin myös keskosena. Pituus 30cm,paino 600g. 3kk olin sairaalassa ennen,kun pääsin pois. Nykyään paino 45kg, pituus 155cm ja ikää 20-vuotta. :) ihan terveenä muuten,mutta vähän oppimisvaikeuksia ollut aina koulussa. Johtuu keskosena syntyminen.

    • Tyty94

      Synnyin keskosena n. 2kk ennen laskettua aikaa, painoa oli muistaakseni jotakin 1100g ja mittaa en muista tähän hätään.
      Mullakin on tota oppimisvaikeutta ollut ja keskittyminen on huono.. Kuulovamma todettiin joskus ekaluokalla ja luultavasti johtui tästä. Tänä vuonna täytän 18 ja painoa on nykyään ihan liikaakin, kaikki aina vitsailee että kun pienenä oli niin pieni että hyvä että hengissä pysyi niin nyt on tämmöinen norsu :DD

    • Vuodelta 82

      Synnyin keskosena noin 4 vk etuajassa keukot eivät olleet valmiit ja letkussa 4 viikkoa väitettiin ettei ikinä kasva täyteen mittaan mutta kappas kun olenkin 182cm 100 kg.
      Oppimisesta ja luonteesta voisi sanoa nykyään kai olisi todettu: lapsena ADHD ja keskittymisongelmia koulussa. Psykologi totesi aikoinaan: Lapsi on älykäs mutta laiska. Eli Suomeksi opetus oli liian hidas tempoista minulle ja on ollut sitä vieläkin aikuisiällä, tylsää tulee kun muiden oppimista joutuu odottamaan.
      Onhan siinä lorikatarrillakin osansa joten turha siitä opettajia on syyttä. nykyään hieman harmittaan kun olisi parmminkin pärjännyt kuin 7.4 KA peruskoulusta
      Tunnen muita keskosia samalta aikakaudelta joillain ongelmia oppimisessa jotkut vilkkaita toiset rauhallisia.
      Keskonen tai ei yksilöitä kaikki.

      • Edellinen puhuja

        Kappas kun on tullut paljon typoja yhteen tekstiin.
        Tähänkin tekstiin meinasi jo pari livahtaa, ehkä tosiaankin olisi koulunpenkillä pitänyt olla tarkkaavaisempi.


    • A

      Täällä myös yksi 30-vuotias keskosena (ja kaksosena) syntynyt nainen. Synnyin 6 viikkoa ennen laskettua aikaa. Syntymäpaino oli 1850g ja pituutta 49 cm. Kaksoissiskoni kuoli seuraavana päivänä syntymästämme, hänen keuhkonsa eivät olleet kehittyneet kunnolla. Varmaan osansa oli silläkin että äitini ei ennen synnytystä edes tiennyt kaksosia odottavansa vaikka oli pyytänyt ultraan pääsyä monesti, koska koki että kaikki ei ollut kunnossa.

      Oma elämä on sujunut varsin hyvin, astma ja allergiat vaivaavat, mutta niiden kanssa pärjään hyvin. Suht lyhyt olen myös, hieman alle 160 cm, mutta ei meidän suvussa oikein pitkiä ihmisiä olekaan. En tiedä johtuuko tuosta kaksoissiskon menetyksestä, mutta koko elämän ajan on ollut tunne että jotain puuttuu vaikka kaikki olisi ihan hyvin. Myös aika herkkä olin lapsena, nyt aikuisena olen oppinut pitämään puoleni mutta itku vieläkin herkästi pääsee, joko ilosta tai surusta.

      Koulussa pärjäsin ihan hyvin, mitä nyt matikka tuotti vaikeuksia välillä. En koe kuitenkaan että se keskosuudesta olisi johtunut. Äidinkielestä tykkäsin, varsinkin ainekirjoituksesta ja sain siinä hyviä arvosanoja. Ja lukiossa psykologia oli lempiaineeni. Nyt teenkin työkseni mielenterveys-ja päihdetyötä.

      Äitini on myös aina ollut minusta huolissaan ja ylisuojeleva, sanoo sen johtuvan siitä kun menetti kaksoissiskoni. Minulla on myös nuorempi veli, normaalipainoisena ja ajallaan syntynyt, eikä hänen peräänsä soiteltu kuten minun teininä ;) Ihan ymmärrettävää äidin huoli, mutta olihan se ärsyttävää nuorempana.

      En koe että keskosuus olisi mitenkään elämääni rajoittanut, varmaan vain sitkeyttä tuonut :) Tiedän, että tuun aina pärjäämään tässä elämässä, kaikki järjestyy aina jotenkuten.

    • keskonen

      Itse synnyin pikkukeskosena noin 2kk etuajassa, painoa muistaakseni hieman yli kilo ja pituutta kaiketi vähän yli 100cm. Ihan hyvin tässä pyyhkii. Ikää tällä hetkellä 21v, mutta en varsinaisesti ole pikkukeskosuudestani kärsinyt. Urheilussa jäin fyysisyydellä jalkoihin osassa lajeista, mutta peliälyllä piti se korjata ja lajeilla, jossa fyysisyydellä ei niin paljoa ollut hyötyä. Pituutta nykyään on 181cm ja painoa 65kg.

      Ainoaksi ongelmaksi jäi lukihäiriö, mutta sekin on lievä tai todella lievä. Outoa on ettei sitä huomattu kuin vasta lukion kolmannella, vaikka minun kehitystäni tarkkailtiin syntymäni jälkeen todella pitään parin eri tutkijan toimesta. Nykyään opiskelen yliopistossa ensimmäistä vuotta.

      • moiikd

        100cm? :D


    • Äiti vm. 57

      Kuopukseni syntyi -84 viikolla 26. Paino 1070 g ja pituus 36 cm. Ensimmäisen vuorokauden hengityskone avusti hengitystä ja sitten hän pärjäsi omilla keuhkoillaan.
      Viikolla 25 alkoi lorahdella lapsivettä, ei supistuksia,, viikon verran tätä ja sitten alkoi supistukset. Tämä kypsytti keuhkoja. Keisarinleikkauksella tuli maailmaan. Kotiin pääsi noin kuukausi ennen todellista laskettua aikaa. Motorinen kehitys tuli jälkijunassa. Erittäin vilkas kaveri oli ja on vieläkin.
      Tällä hetkellä pituutta miehellä on 190 cm ja painoa n. 100 kg ja on kolmen ihanan lapsen isukki.

    • Vm-87

      Olen 25v mies. Synnyin rv 27, painoa 970g, pituutta en muista. Äidilläni oli raskausmyrkytys, kaksi vanhempaa sisarusta syntyneet normaalisti.

      Lapsena oli kuulemma flunssia usein, tosin monilla lapsilla on. Aikuisiällä on lievät allergiat alkaneet vaivata. Samoin lievää mielenterveysongelmaa on, tosin työelämässä silti olen ja opiskelen myös. Alkanut kuitenkin tuntua, että asioilla voi olla yhteyksiä.

      Lapsena olin arka ja tunnollinen, jälkimmäistä olen vieläkin. Jossain tutkimuksessa se liitettiin pikkukeskosten persoonallisuuteen.

    • vuosimallia -94

      Ite oon nyt 18 ja synnyin keskosena. Synnyin kuukautta liian aikasin. Pituutta mulla oli joku 43 senttii ja painoa joku vähä päälle 2000g. Jossain kaapissa mua kuulemma pidettiin päivä ku olin keltanen tms, happikaappi tai joku? en täl hetkel satu muistaa. Keisarileikkauksella tultiin maailmaan.

      Ei mtn ongelmia oo ollu ja oon normi pitunen ja melkeen normi painonen :)

      • vuosimallia -94

        ...niin piti lisätä että masennusta on nyt ja se on hoidossa, mutta tuskimpa tuohon liittynee


    • Minn85.

      En tuohon ikäryhmään itekkään kuulu, täytän joulukuussa 27..;P Mutta.

      Itse synnyin noin 5 viikkoa etuajassa. Pituutta taisi olla 47cm ja painoa 2290g. Keltaiseksi menin, eli bilirubiinia liikaa. Sain sitten sinivalohoitoa jonkun aikaa ja hyvä tuli. Synnyin siis normaalisti alakautta, äidillä meni lapsivedet mutta jouduttiin silti käynnistämään kun en suostunut ulos tuolemaan.:D

      Mieheni on syntynyt myöskin noin 5 viikkoa etuajassa, äitinsä raskausmyrkytyksen takia. Suht samankokoinen oli kuin minä, painoa muutama kymmenen grammaa enemmän. Hänellä ei keuhkot olleet valmiit, joten nykyään kyljissä pienet arvet mistä on letkut menneet vauvana keuhkoihin. Hätäsektiolla syntynyt, vissiin alakautta kokeilivat mutta käynnistyksestä huolimatta mitään ei tapahtunut. Hyvä hänestäkin tuli.

    • tyttö 95

      Itse synnyin 5vko etuajassa, painoin suht paljon 2,2kg mutta äidillä oli istukka irronnut ja synnyin velttona ja sinisenä. Heti tehtiin intubointi ja vietiin asfyksian eli hengityshäiriön takia teholle muutamaksi viikoksi. Olin sitten vierihoidossa ym ja myöhemmin oli lonkissa ongelmaa, saatiin korjattua samoin aivojen toiminnasssa oli alkuun häiriöitä ja vasen silmä ei ollut kehittynyt kunnolla. Itse täytin juuri 18-vuotta.

    • Kiinnostunut...

      Voisiko edellinen vastaaja tarkentaa vähän ?
      Miten oli aivojen toiminnassa ongelmaa ja miten silmä ei toiminut?

      Onko kaikki nyt kuitenkin ok??

    • 44-vuotias

      Painoin syntyessäni vuonna 1968 vain 1460 grammaa, raskausviikkoa en tiedä. Keskosuudesta minulle jäi näkövamma, sillä toinen silmäni vioittui happikaapissa. Toinen silmä ei ehtinyt kehittyä kunnolla ja on täysin sokea. Tuossa huononäköisessä silmässä on lisäksi verkkokavo repaleinen.

      Keskosuudesta ja näkövammasta huolimatta elän normaalia, onnellista elämää.

    • keskonen vm91

      Itse olen myöskin keskonen vuodelta -91 joten olen 21.vuotias nuori nainen. synnyin melki 2kk ennen laskettua aikaa blansenta ablaation vuoksi (istukan ennenaikainen repeäminen) muuten olin kehittynyt pikkuvauva paitsi kehkot eivät olleet kunnolla kehittyneet joten jouduin keskoskaappiin ja minulle laitettiin happiviikset. painoin syntyessäni 2340g ja olin 46,5cm pitkä ja synnyin rv. 33 olin 3pv.n ikäinen kun minulle annettiin hätäkaste sydämeni löi normaalia lujempaa mutta onneksi se saatiin korjattua. Kun olin 1kk:den ikäinen minulle tuli aivoveren vuoto. Keskoskaapissa olin 4kk ja pinnasängyssä toiset 4kk pääsin äitienpv tienoilla -92 kotia virallisesti, eli sairaalas tuli oltua noin 9kk.tta olin 2.vuotias kun sain nenämaha letkun pois 7.vuotiaana minulle todettiin epilepsia jota minulle ennustettiin jo vauvana. Nyt olen iloinen nuori nainen keskosuudesta minulle on jäänyt lievä kehityksen viivästyminen, astma , epilepsia ja oppimisvaikeuksia. Tsemppiä kaikile pikkukeskosten vanhemmille luottakaa siihen että kyllä pikkuiset selviää (toivon mukaan) :)

    • 21v

      Minä ja kaksoissiskoni synnyttiin rv 25, painoa meillä oli 710g(minä) ja 770g(sisko)
      Pituutta oli 33 ja 35cm. Kummallakin oli heti syntymän jälkeen vaikea aivoverenvuoto, mistä sitten jäikin muistoksi mulle lievä CP-vamma. Siskollani sitten olikin vähän enemmän vammoja vaikean CP-vammansa lisäksi mm. epilepsia ja kehitysvammaisuus.

      Ei olisi sillon kyllä vielä uskonut että jäätäisiin henkiin(pisteitä mulla oli yksi ja siskolla kolme), mutta tässä sitä nyt ollaan 21v :)

    • MoiJuuMoi

      En tiedä minkä kokoinen olin kun synnyin kuukauden etuajassa. Olisi pitänyt syntyä 27-30 pv syyskuuta... Synnyin 05. elokuuta. Olin vähän yli viikon keskoskaapissa, todettiin aivoverenvuoto ja joku maha-hommeli...
      Vaihdettiin muutontakia sairaalaakin 3v. Todettiin virtsarakontulehdus...
      Ala-asteella olin kiukkuinen ja käyttäydyin kuin pikkukakara. Psykologi luuli minun olleen uhrina hyväksikäyttöön koko lähipiiritutkittiin, syylliseksi napattiin puol-isä. Ei ollut totta, käytös johtui virtsarakon tulehduksesta.
      En tiedä milloin minulta ollaan poistettu Kitarisat ja Nielurisat jonka seurauksena nykyäänkin on paljon kurkkutulehduksia.
      Olen nyt 15, kaksiviikkoa sitten näin viimeisen kerran lääkärini...
      Ihan kivaa...

    • timo vaan

      8 vk etuajassa.keltaisuutta sappitiet tukossa jne ennustettiin pari-kolme päivää elinaikaa no nyt olen 32v,komea mies tuli vähän hoikkanen,motoriikka hieman kömpelö,oppimisvaikeuksia tms...pahinta ovat psyykiset oireet...ahdistusta ,hylkäämisen pelkoa moni parisuhde loppunut näiden takia ja haittaa elämää.terapiassa 3 vuotta asiat ovat alkaneet hieman helpottaa mutta luulen että pitkä prosessi on vielä edessä no kuitenkin elämä jatkuu

      • keskosen isä

        Minä olen syntynyt normaali aikaan, ei se matematikka sujunut koulussa ja yli vilkkauttakin oli ja astmakin vielä..


    • täällä erikoistapaus

      Mä oon keskonen ja oon painanu 660grammaa ja oli ihan tipalla etten kuollut äitini syliin. oon nyt 14v tyttö ja ei ollenkaan minkäännäköisiä vaivoja jäänyt siitä. :) mä oon nyt ihan fine :)

      • ........ lisäystä:D

        Ainii, ja vielä mun viestiin vastattuna, ''Täällä erikoistapaus'' nii olin joku alle 30cm pitkä. Eli olin niin hirveen pieni,että mahduin yhdelle kämmenelle:D


    • ...

      Oli vuosi 1991. Synnyin 3kk etuajassa äidilläni epäiltynä raskausmyrkytys, jonka seurauksena äidilleni tehtiin sektio. Painoa minulla oli syntyessä 620g ja pituutta 30cm. Ainut mitä keskoisuus aiheutti, niin minulla oli oppimisvaikeuksia eniten kielissä ja matematiikassa. Kuitenkin sain kaikki koulut hyvällä arvosanalla suoritettua loppuun. Nykyään ikää 22, pituutta 155cm ja painoa 45kg. :)

    • olenparas.

      Synnyin rv31, painoin 2kg ja pituus oli yli 40cm. Alussa oli lämmönkarkailua, muuten minusta tuli terve. Nyt olen 20v nuori ja normaali naisenalku.

    • nanna1

      Olen 80-luvulla syntynyt kaksonen. Äidilläni oli terveysongelmia ja vakava raskausmyrkytys, hätäsektio tehtiin viikolla 30. Painoin muistaakseni n. 1200g ja sisareni n.1050g, molemmat vähän yli 30 cm pitkiä.
      Olin sairaalassa 3 kk lähinnä kehittymättömien keuhkojen vuoksi, sisareni sai vielä sairaalabakteerin ja oli 6kk. Keskosuudesta aiheutui ilmeisesti jonkinlaista kehityksen viivästymää molemmille, joka tasoittui ajanmittaan. Kouluaineissa pärjäsimme molemmat hyvin.
      Olemme molemmat todella kömpelöitä esim. tanssimaan, luistelemaan ja pyörällä ajamisen oppimiseen meni kauan, huono kasvomuisti ja reittien hahmottaminen. Molemmilla on ollut vaikeaakin masennusta nuoresta lähtien, migreeniä.

    • pikkukeskonen

      Oon ite syntynyt aikaisin.
      Paljon oon sairastanut.
      Toivon, että minun sallittaisiin
      vihdoinkin tulla täysin terveeksi.

    • 16vkeskonen

      Täytän tänä vuonna vasta 17, mutta vastaan tähän ketjuun silti. Synnyin raskausviikolla 34+4, kuukauden etuajassa, 9 apgar -pisteen tyttövauvana. Minut piti leikata keisarileikkauksella, koska äitini lantio oli liian kapea ja olin perätilassa. En muista kuinka pitkä olin, mutta painoin 2250g. Olin melko suurikokoinen viikkoihin nähden, mutta olin keskoskaapissa pidempään kuin olisi tarvinnut, koska painoni tippui ensimmäisten elinpäivieni aikana 1000g. Nyt olen täysin terve, mutta olen hyvin lyhyt, vain 151cm. Koulussa ollut ongelmaa ainoastaan englannin kanssa.
      Pikkuveljeni, nyt 11 -vuotias, syntyi hätäsektiolla 10 päivää ennen laskettua aikaa. Napanuora oli kaulan ympärillä ja sydänäänet laskivat. Hän on täysin normaali ja koulussa muita ikätovereitaan viisaampi, englanti täysi kymppi, vastakohtani siis :D

    • Wihii

      Vähän ihana lukea näitä, tai tulee niin samaistumisen tunne <3 oiskohan kellään kiinnostusta perustaa tai onko olemassa facebook-ryhmää keskosille jossa vois jutella vertaisten kanssa. Itse oon siis vuonna -
      90 raskausviikolla 31 syntynyt, 1200g. Mulla todettu nyt parin vuoden sisällä add ja hahmotushäiriö mihin tuo keskosuus varmasti on ollut osatekijänä vaikuttamassa..

      • Monisairas

        Hyvin pienenä olen myös syntynyt mutta jo 70-luvulla. Välittömiä oireita ei ole todettu, ei papereissa ainakaan mitään lue. Myöhemmin jossain vaiheessa tullut hematooma josta lieviä/keskivaikeita hemipaaresi-oireita. Todettu sattumalta paljon myöhemmin mri-kuvassa. Aiemmin oireita pidetty synnynnäisenä hapenpuutteena tms. Minusta aika uskomatonta, sillä olisihan oireet ollut heti tai lähikuukausina tullut esiin. Digoksiinia olen saanut sydänoireisiin jossain vaiheessa. Voisko olla tähän liittyvää? Olen kysellyt lääkäreiltä ja myös äidiltä mikä selittää tämän. Ei mitään kantaa vaan pikemminkin "turpa kiinni eikä tommosia kysymyksiä tai tulee pakkohoitoa" Sitä sitten tulikin äidin toimesta. Ei kivalta tunnu, kun olisi voinut nätisti vastata. Isältä en kysellyt koska hän kuoli niin varhain. Ihan hyvä näin, sillä hän kuritti herkästi pienestäkin syystä, uhkasi vetää turpaan vanhempana, ei huomioinut terveyttäni ym. Jossain vaiheessa tuli mieleen että vielä minä joskus tapan tuon äijän. Väkisin tulee mieleen että mitä ei haluta kertoa...

        Myöhemmin tuli kilpirauhasen vajaatoimintaa (autoimm.), cauda-tyyppisistä oiretta, diabetes insipidus (natrium-kalium ongelmaa mistä myös caudatyyppistä oireilua)) ilmeisesti anestesiassa tehdyn sössimisen seurauksena. Ylipäänsä aivolisäkkeen vajaatoimintaa ja selkäoiretta.
        Näihin kaikkiin suhtauduttiin jopa yliopistosairaalassa hälläväliä-tyyliin ja oireet komplisoitui, tuli vaikeaa depistä ym. Vanhemmat eivät välittäneet, oli kaikki mun syytä ja olin vain ongelma. Kaikki siksi koska anamneesi eli syntynyt keskosena eli ei välitetty oikein tutkia! Siitäkin huolimatta että tiedetään monen keskosen selvinneen moitteetta. Siis mistähän kyse...?

        Että tämmöistä ja olen nyt myöhemmin kovalla asenteella hakemassa muutosta asioihin. Keskosuus muuten tutkimusten mukaan tekee ihmisistä mm. empaattisempia, vastuuntuntoisempia ja sinnikkäämpiä, mutta näistäkin yritetään tehdä häiriö. Eipä paljon yllätä!
        Minulla on hyvät kognitiiviset kyvyt, mutta en ole työssä koska on kuulemma asennevika....
        Totuus vaan on jotain ihan muuta eli pystyisin kyllä vaativaankin työhön, jossa pääpaino aivotyöllä, mutta ei vain löydy sitä palkanmaksajaa. Vitutus on sanoin kuvaamatonta - jollain muulla tosin asiat vielä huonommin.


      • Monisairas
        Monisairas kirjoitti:

        Hyvin pienenä olen myös syntynyt mutta jo 70-luvulla. Välittömiä oireita ei ole todettu, ei papereissa ainakaan mitään lue. Myöhemmin jossain vaiheessa tullut hematooma josta lieviä/keskivaikeita hemipaaresi-oireita. Todettu sattumalta paljon myöhemmin mri-kuvassa. Aiemmin oireita pidetty synnynnäisenä hapenpuutteena tms. Minusta aika uskomatonta, sillä olisihan oireet ollut heti tai lähikuukausina tullut esiin. Digoksiinia olen saanut sydänoireisiin jossain vaiheessa. Voisko olla tähän liittyvää? Olen kysellyt lääkäreiltä ja myös äidiltä mikä selittää tämän. Ei mitään kantaa vaan pikemminkin "turpa kiinni eikä tommosia kysymyksiä tai tulee pakkohoitoa" Sitä sitten tulikin äidin toimesta. Ei kivalta tunnu, kun olisi voinut nätisti vastata. Isältä en kysellyt koska hän kuoli niin varhain. Ihan hyvä näin, sillä hän kuritti herkästi pienestäkin syystä, uhkasi vetää turpaan vanhempana, ei huomioinut terveyttäni ym. Jossain vaiheessa tuli mieleen että vielä minä joskus tapan tuon äijän. Väkisin tulee mieleen että mitä ei haluta kertoa...

        Myöhemmin tuli kilpirauhasen vajaatoimintaa (autoimm.), cauda-tyyppisistä oiretta, diabetes insipidus (natrium-kalium ongelmaa mistä myös caudatyyppistä oireilua)) ilmeisesti anestesiassa tehdyn sössimisen seurauksena. Ylipäänsä aivolisäkkeen vajaatoimintaa ja selkäoiretta.
        Näihin kaikkiin suhtauduttiin jopa yliopistosairaalassa hälläväliä-tyyliin ja oireet komplisoitui, tuli vaikeaa depistä ym. Vanhemmat eivät välittäneet, oli kaikki mun syytä ja olin vain ongelma. Kaikki siksi koska anamneesi eli syntynyt keskosena eli ei välitetty oikein tutkia! Siitäkin huolimatta että tiedetään monen keskosen selvinneen moitteetta. Siis mistähän kyse...?

        Että tämmöistä ja olen nyt myöhemmin kovalla asenteella hakemassa muutosta asioihin. Keskosuus muuten tutkimusten mukaan tekee ihmisistä mm. empaattisempia, vastuuntuntoisempia ja sinnikkäämpiä, mutta näistäkin yritetään tehdä häiriö. Eipä paljon yllätä!
        Minulla on hyvät kognitiiviset kyvyt, mutta en ole työssä koska on kuulemma asennevika....
        Totuus vaan on jotain ihan muuta eli pystyisin kyllä vaativaankin työhön, jossa pääpaino aivotyöllä, mutta ei vain löydy sitä palkanmaksajaa. Vitutus on sanoin kuvaamatonta - jollain muulla tosin asiat vielä huonommin.

        Niin, omalla kohdalla ei mitään tietoa ennenaikaisen syntymän syystäkään. Mutta jotain on tiedossa kun asiaa on kierretty kuin kissa kuumaa puuroa... Mutta tällä ei välttämättä merkitystä, koska mm. "ihmeaine" kortisoni on tehnyt kovaa työtä.

        Osa asioista on muuten sellaisia että olen itsekin sanonut mitä voisi olla ja pitäisi tehdä mutta ei ole kannattanut koska neuroosi tms. Oleelliset diagnoosit jopa kanteluissa kielletty. Natrium epäsuhta muuten alentanut tajuntaa, vaikeuttanut myös syömistä (jopa), silmäoiretta ym. edellä mainitun lisäksi. Mutta ei kuulemma mitään merkitystä tällaisillakaan - siis halvausoireilla ja keskeisellä nestetasapainoon vaikuttavalla tekijällä ei merkitystä! Ei muuta kuin raksalle vaan vaikka helteellä, kyllä se siitä kunhan muuttaa asennetta - näin mm. Petrean Ismo Takalan toimesta (sisät.lääkäri). Turussa kun ollaan niin onko ihme. Varmasti ettei noin ole vaan että oirekuvan puolesta on parasta sisätyö sopivassa lämpötilassa sekä syö ja juo vähän päivän mittaan. Ei urakkaa. Näin jaksaa, laatu säilyy, cauda paremmin hallinnassa , vähemmän stressiä ym.

        Paljon on virheitä tehty, myös taloudessa vanhempien osalta täysin älyttömien ratkaisujen takia. Niistäkin joutui sitten kärsimään ja jos jotain sanoi niin olinkin jopa syy ongelmiin. Pidän asioita esillä siksi että ihmisten kaltoinkohtelu vähenisi ja vastuu menee sinne kuin kuuluukin.


      • Anonyymi

        -61 syntynyt 12vkoa etuajassa, paino 1000g, pituus 34cm. Normaalisti kehityin, pituus aikuisena 169cm (nainen) Ei mitään sairauksia, mutta turvattomuuden tunne on ollut läpi elämän.


    • Anonyymi

      Itse painoin 800g pituus oli joku varmaan 45

    • Anonyymi

      Itse synnyin keskosena vuonna 1999, rv 26+1. Syntymäpaino oli 815 g ja pituus 35 cm. Olin sairaalassa ensimmäiset 5 kk elämästäni, kun tuli hieman takapakkia matkalla (mm. avoin valtimotiehyt sydämessä ja henkitorven ahtaus, jotka molemmat korjattiin kirurgisesti).
      Olen kuitenkin kasvanut ja kehittynyt normaalisti, eikä keskosuudesta ole jäänyt jäljelle muuta kuin astma ja leikkausarvet.

    • Anonyymi

      Minä synnyin vuonna 1990, painoa 600g ja mahduin isäni kämmenelle. Terveys muutoin hyvä, krooninen keuhkosairaus BPD jäänyt ja astma. Luonteeltani hyvin tunnollisuuteen taipuva, mikä on tyypillistä tutkimusten mukaan keskoslapsille. Erityisiä oppimisvaikeuksia ei ole ollut.

    • Anonyymi

      Oli niin mukava lukea näitä ja samaistua, että kommentoin, vaikka menee jo kauas aloittajan pyytämästä haarukasta ja aikaakin on aloituksesta.

      Synnyin 90-luvun puolivälissä sektiolla äidin vaikean raskausmyrkytyksen takia, noin 2 kk etuajassa ja paino 1500 g. Viisi viikkoa vietin keskoskaapissa. Fyysisesti olen ollut ihan terve ja oppiminen on sujunut oikein hyvin.

      Tunne-elämän puolella on ollut ongelmaa ja nyt olen alkanut miettimään, onko keskosuudesta voinut jäädä tiedostamaton trauma. Minulla on ollut nuoresta asti fobioita (esim. ahtaanpaikankammo, oksentamisen pelko) ja nuorena aikuisena tullut myös masennus, paniikkihäiriö ja uusia pelkoja. Persoonalta olen aina ollut vähän arka, erittäin kiltti ja empaattinen, tunnollinen. Hyviä asioita, mutta välillä myös kirous, kun menee liiallisuuksiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Marin lupaa nopeutettua rajoitusten purkua

      Kohta saa taas mennä ja elää, lupaa pääministeri Marin Tvitterissä. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d817e44a-154e-4139-a6a2-4dc4cdc272c8
      Maailman menoa
      259
      4324
    2. Andy muutti kommuuniin

      nuorten kanssa Helsingissä. Ennakoluuloton veto. Mäkin voisin asua kommuunissa vanhoilla päivilläni. https://www.seiska.fi/Kotimaa/Useasti-haadetty-
      Kotimaiset julkkisjuorut
      92
      4210
    3. Hannu lupailee kertovansa faktaa!

      Hannu oli ilmeisesti tyytymätön eksänsä Martinan antamaan haastatteluun Me Naisissa ja avautui puoliltaöin stoorissaan. Kuvassa Rambo pentu ja tekstiä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      281
      4190
    4. Mitä Sofialle tapahtui Hangossa?

      Miten täällä ei kukaan ole kiinnittänyt Sofian tilanteeseen huomiota?? Sairasti koronaa Hangossa ja viimeiset stoorit sieltä, mainitsi, että jaska aam
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      3321
    5. Sanna Ukkola: " Päivi Räsänen tuomiolla, Isis-naiset vapaina. Mitä ihmettä?"

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1c17b3d7-cced-47fe-8c55-858ccb9e24dc Suomi on järjetön maa.
      Maailman menoa
      510
      2701
    6. Me Naiset: Martina Aitolehti on ekaa kertaa aikuisiällä sinkku - Suhde Pikkarambo Pikkaraiseen ohi

      Yrittäjä ja somepersoona Martina Aitolehti on elämässään uuden edessä, kun parisuhde on päättynyt. Sinkkuus: uhka vai mahdollisuus… https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      79
      2493
    7. Metsävaanija Adrian Rothermel

      Iltalehdessä hymisteltiin tätä Suomeen tuotettua pedofiilia. Oli saanut alennusta tuomioon ilmoittautumalla itse, kyseessä kuitenkin itsekkäät syyt,ei
      Laki ja rikos
      18
      2252
    8. Martinasta hieno haastattelu Me Naiset -lehdessä

      Hieno haastattelu kauniista Martinasta. Jos hän olisi sotkeentunut huumeisiin tai rahanpesuun ja ollut vankilassa niin tuskinpa tekisivät haastattelua
      Kotimaiset julkkisjuorut
      329
      1627
    9. Mitä nainen olet viimeksi saanut?

      Ikäväsi kohteelta?
      Ikävä
      108
      1519
    10. Rita ja Aki Manninen päästävät "köyhät" ökykotiinsa: Hulppeat terassit, saunaosasto, uima-allas...

      Rita Niemi-Manninen ja Aki Manninen päästävät kamerat kotiinsa Rikkaat ja rahattomat tv-sarjassa. Ja kyllä heillä onkin totta tosiaan hulppeat tilat..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      32
      1510
    Aihe