Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Karkuria jalkaan

III/84

Itäsuomalaisessa varuskunnassa oli oikeudenkäyntiä varten pidätettynä varusmies, joka oli jättänyt palaamatta palvelupaikkaansa ajoissa useita kertoja ja jota varten järjestettiin sotilasoikeudenkäyntiä.

Asianomainen meni arestikopin ikkunasta ulos ja lokakuussa hiipi autohalleille, missä kiertovartio huomasi hänet.

Asianmukaisten "seis"-huutojen jälkeen toinen vartiomiehistöä ohjesäännön mukaisesti ampui asianomaista jalkaan kuitenkin siten, että polvilumpioon osui luoti hänen juostessaan metsään päin kohti lampea.

Ammuttu sai vankeustuomion ja ampuja sai neljä päivää kuntoisuuslomaa. Tosin ampuja joutui keskeyttämään omantunnonsyiden vuoksi palveluksensa.

34

6346

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • höhööö!

      Hienoa että Suomessa voi tehdä noin miehelle ja laki sallii sen! Passaisi EU:n sakottaa tuo on jo törkeää jos nykyaikana laki sallisi rauhanaikana tollaisen toiminnan!

      • Dub

        Jos tuosta nimimerkistä voin mitään päätellä, niin kyseinen juttu olisi yli 20 vuotta vanha, jolloin Suomi ei muuten edes ollut EU:n jäsen. Nykypäivänä varmaan tuo "Seis"-sanan huutaminenkin olisi kielletty. Se on simputusta, kun komennetaan pysähtymään.


    • Pakenija tiesi että vartijoilla on ase ja valtuudet käyttää sitä. Ampuja teki oikein.

      • Lucifer 666

        ampuisivat sinua päähän, homo.


      • III/84
        Lucifer 666 kirjoitti:

        ampuisivat sinua päähän, homo.

        Ennen vartijoilla olivat aseet ja toiminta oli Itä-Suomessa ainakin yhdessä joukko-osastossa ohjeiden mukaista.

        Tämän vuoksi useimmat osasivat käyttää aseita eikä ollut pelkoa, että vartijat olisivat antaneet aseensa ryöstettäviksi.


      • I/83
        III/84 kirjoitti:

        Ennen vartijoilla olivat aseet ja toiminta oli Itä-Suomessa ainakin yhdessä joukko-osastossa ohjeiden mukaista.

        Tämän vuoksi useimmat osasivat käyttää aseita eikä ollut pelkoa, että vartijat olisivat antaneet aseensa ryöstettäviksi.

        oli vartiovuorollamme Hiukkavaarassa pidätettynä eräs veitikka joka oli pääsiäisenä lähtenyt lomille ja juhannuksena poliisivoimin tuotu takaisin. Hänelle kuului joka päivä ulkoilulenkki ja sille lenkille lähdettäessä mukaan tulevaa vartiomiestä ohjeistettiin niin että kyseessä ei ole tavallinen arestilainen vaan vangittu, jota saa ampua kovilla ja kohti. Silloiselle parikymppiselle varusmiehelle käsky oli selvä mutta tässä vuosien kuluessa kuluessa olen alkanut ajatella sitä mitä olisi seurannut jos vangittu olisi yrittänyt karata juuri minun vuorollani?


      • höhööö!
        I/83 kirjoitti:

        oli vartiovuorollamme Hiukkavaarassa pidätettynä eräs veitikka joka oli pääsiäisenä lähtenyt lomille ja juhannuksena poliisivoimin tuotu takaisin. Hänelle kuului joka päivä ulkoilulenkki ja sille lenkille lähdettäessä mukaan tulevaa vartiomiestä ohjeistettiin niin että kyseessä ei ole tavallinen arestilainen vaan vangittu, jota saa ampua kovilla ja kohti. Silloiselle parikymppiselle varusmiehelle käsky oli selvä mutta tässä vuosien kuluessa kuluessa olen alkanut ajatella sitä mitä olisi seurannut jos vangittu olisi yrittänyt karata juuri minun vuorollani?

        Tuo on jotain aivan kamalaa! Miten se on mahdollista!! Ja esimiehet selviävät toki ilman syytteitä, jos jotain olisi tapahtunut. Tappo on tappo ja murha on murha sattui se sitten armeijassa tai siviilissä. Kauheita kirjoittelet.


      • tavallaan....

        ... se on niin, että sotilas joutuu noudattamaan käskyjä, mutta kerropa mihin nuo valtuudet perustuvat.

        Ihan vihjeeksi vain, että poliisikaan ei saa ampua ihmistä muuten kuin välittömän henkeen ja terveyteen koskevan uhan alaisena.

        Tosin tuokin saattoi olla toisin vuonna -84, mutta kuitenkin...

        Ja sitten vielä Jurpo, ikävänä keskeytyksenä sinne inttifantasioittesi ääreen, suurin osa noista pakenijan ampumisjutuista on ihan oikeasti tornin huhuja.

        Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa sinun kaltaisesi lapselliset intoilijat ovat ampuneet toisiaan intissä leikkiessään ladatuilla aseilla.


      • ylimitoitettua

        Armeijasta karkaavan ampuminen on melkoisen ylimitoitettua "rikoksen" vakavuuteen nähden. Saattaa olla, että joskus vuosikymmeniä sitten sitäkin tapahtui.


      • Arkon
        I/83 kirjoitti:

        oli vartiovuorollamme Hiukkavaarassa pidätettynä eräs veitikka joka oli pääsiäisenä lähtenyt lomille ja juhannuksena poliisivoimin tuotu takaisin. Hänelle kuului joka päivä ulkoilulenkki ja sille lenkille lähdettäessä mukaan tulevaa vartiomiestä ohjeistettiin niin että kyseessä ei ole tavallinen arestilainen vaan vangittu, jota saa ampua kovilla ja kohti. Silloiselle parikymppiselle varusmiehelle käsky oli selvä mutta tässä vuosien kuluessa kuluessa olen alkanut ajatella sitä mitä olisi seurannut jos vangittu olisi yrittänyt karata juuri minun vuorollani?

        Jos lähtee karkuun niin saa tietenkin nikkeliä lumpioon/suoleen/kalloon. (Vartiomiehen ampumataidosta riippuen.)

        Tuollaisessa tilanteessa ei ole mitään epäselvyyksiä muuten kuin moraaliselta kannalta. Juridisia ongelmia siitä ei voi syntyä. Jos on käsketty ampua kovilla ja kohti pakoyrityksen sattuessa niin se siitä sitten.


      • paskapuhetta...
        Arkon kirjoitti:

        Jos lähtee karkuun niin saa tietenkin nikkeliä lumpioon/suoleen/kalloon. (Vartiomiehen ampumataidosta riippuen.)

        Tuollaisessa tilanteessa ei ole mitään epäselvyyksiä muuten kuin moraaliselta kannalta. Juridisia ongelmia siitä ei voi syntyä. Jos on käsketty ampua kovilla ja kohti pakoyrityksen sattuessa niin se siitä sitten.

        ... jos käsky on laiton, siitä seuraa runsaasti juridisia ongelmia.

        Ja tämä koskee niin käskyn antajaa, kuin sen toteuttajaakin. Puolustusvoimilla ei ole minkäänlaisia erivapauksia Suomen Lain noudattamisen suhteen.


      • oli sotaaikana
        tavallaan.... kirjoitti:

        ... se on niin, että sotilas joutuu noudattamaan käskyjä, mutta kerropa mihin nuo valtuudet perustuvat.

        Ihan vihjeeksi vain, että poliisikaan ei saa ampua ihmistä muuten kuin välittömän henkeen ja terveyteen koskevan uhan alaisena.

        Tosin tuokin saattoi olla toisin vuonna -84, mutta kuitenkin...

        Ja sitten vielä Jurpo, ikävänä keskeytyksenä sinne inttifantasioittesi ääreen, suurin osa noista pakenijan ampumisjutuista on ihan oikeasti tornin huhuja.

        Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa sinun kaltaisesi lapselliset intoilijat ovat ampuneet toisiaan intissä leikkiessään ladatuilla aseilla.

        vartiossa ollessaan ollut pakotettu ampumaan,muuten ois oollut meno teloitusjoukon eteen.Ja etulinjas ei ollut aikaa pohtia moraalikysymyksiä.


      • III/84
        I/83 kirjoitti:

        oli vartiovuorollamme Hiukkavaarassa pidätettynä eräs veitikka joka oli pääsiäisenä lähtenyt lomille ja juhannuksena poliisivoimin tuotu takaisin. Hänelle kuului joka päivä ulkoilulenkki ja sille lenkille lähdettäessä mukaan tulevaa vartiomiestä ohjeistettiin niin että kyseessä ei ole tavallinen arestilainen vaan vangittu, jota saa ampua kovilla ja kohti. Silloiselle parikymppiselle varusmiehelle käsky oli selvä mutta tässä vuosien kuluessa kuluessa olen alkanut ajatella sitä mitä olisi seurannut jos vangittu olisi yrittänyt karata juuri minun vuorollani?

        Komppaniamme vartiovuorolla tuli juuri tuollainen PIDÄTETTY (ei siis enää arestilainen, vaan sotilasoikeudenkäyntiä odottava pidätetty) vartioitavaksi.

        Kun aamupäivällä suuri osa vanhoista vartiomiehistä oli jo palannut komppaniaan palvelukseen, valitti pidätetty vatsavaivoja, jolloin heräsi vahva epäilys siitä, että hän voi olla jälleen karkaamassa.

        Vartiopäällikkönä toimiva upseerikokelas kysyi ovella ennen lähtöä:"Saako karkaavaa arestilaista ampua." Vastauksena: "Ei saa, herra kokelas". Sitten kysyttiin:"Saako karkaavaa arestilaista ampua?" Vastauksena: "Kyllä saa, herra kokelas!".

        Oikein! Menkää!


      • III/84
        höhööö! kirjoitti:

        Tuo on jotain aivan kamalaa! Miten se on mahdollista!! Ja esimiehet selviävät toki ilman syytteitä, jos jotain olisi tapahtunut. Tappo on tappo ja murha on murha sattui se sitten armeijassa tai siviilissä. Kauheita kirjoittelet.

        Oikein suoritetusta jalkaan ampumisesta sai neljä päivää kuntoisuuslomaa, koska se toimi esimerkkinä kaikille muille oikeasta ja koulutetusta sekä ohjesäännön mukaisesta toiminnasta.

        1980-luvulla vartioinnin suorittivat kaikki varusmiehet koulutushaarasta riippumatta ja kaikilla oli aseet.

        Näin opittiin oikea aseen käyttö eikä sitä tarvinnut selittää niin paljon kuin nykyään esimerkiksi YK-palvelukseen lähdettäessä.


      • III/84
        tavallaan.... kirjoitti:

        ... se on niin, että sotilas joutuu noudattamaan käskyjä, mutta kerropa mihin nuo valtuudet perustuvat.

        Ihan vihjeeksi vain, että poliisikaan ei saa ampua ihmistä muuten kuin välittömän henkeen ja terveyteen koskevan uhan alaisena.

        Tosin tuokin saattoi olla toisin vuonna -84, mutta kuitenkin...

        Ja sitten vielä Jurpo, ikävänä keskeytyksenä sinne inttifantasioittesi ääreen, suurin osa noista pakenijan ampumisjutuista on ihan oikeasti tornin huhuja.

        Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa sinun kaltaisesi lapselliset intoilijat ovat ampuneet toisiaan intissä leikkiessään ladatuilla aseilla.

        1984 karkuri menetti helpommin henkensä pidätettynä varuskunnasta kuin poliisiputkasta paettuaan. Armeijan säännökset samoja oikeudenkäyntejä odottavia henkilöitä kohtaan olivat tiukemmat.

        Armeijan tarkoituksena oli kouluttaa sodanajan vartiomiehiä, ja määräykset olivat tarkat, mutta suorasukaiset.

        Sittemmin Neuvostoliiton hajottua Suomen armeijastakain katosi "tappamisen meininki" eikä nykyään enää edes sotilaspoliiseja kouluteta siihen, mihin ennen: sodanajan tositoimintaan.

        Varuskunnassa oli yksi paikka, missä vartiomiehet pelkäsivät ja olisivat voineet tappaa. Se oli ammusvarastoalue, josta ammattimaiset rikolliset olivat vohkineet kylkimiinoja.


      • III/84
        ylimitoitettua kirjoitti:

        Armeijasta karkaavan ampuminen on melkoisen ylimitoitettua "rikoksen" vakavuuteen nähden. Saattaa olla, että joskus vuosikymmeniä sitten sitäkin tapahtui.

        Luepas lehtiarkisto lokakuulta 1984.


    • Ressu-79

      Ollaan vartioitu ajoneuvoja kassunpihalla kovat piipussa lähellä kaupungin keskustaa kajaanissa vuonna 98 entä jos joku juoppo olis tullu riekkumaan no käskyt on käskyjä jos joutuu siviilin tappamaan niin voi voi

      • I/83

        Niin, Hoikankangas onkin todella lähellä keskustaa ja kaikenmaailman juoppolallit siellä kulkevat pitkin pihoja!


      • höhööö!

        Ei helvetti minkälaista pelleilyä! Ei keltään saa riistää henkeä. Miten tyhmä pitää olla, että tottelisi tuollaista käskyä? Siinä nuorimies pilaisi oman elämänsä ja vain armeijan tähden. En voi uskoa oikein todeksi tollasta. Ei ehkä pidä uskoa näitä kirjoituksia...


      • .........
        höhööö! kirjoitti:

        Ei helvetti minkälaista pelleilyä! Ei keltään saa riistää henkeä. Miten tyhmä pitää olla, että tottelisi tuollaista käskyä? Siinä nuorimies pilaisi oman elämänsä ja vain armeijan tähden. En voi uskoa oikein todeksi tollasta. Ei ehkä pidä uskoa näitä kirjoituksia...

        Ellei oma henki suoranaisesti ole vaarassa, kannattaa pikkujannun rauhan oloissa ottaa mieluummin mahdollinen intin rangaistus kuin ampua kovilla kohti. Kohti ampuminen sisältää aina hengen menetyksen tai pysyvän vammautumisen vaaran. Koskaan ei tiedä, miten tapaus jää kummittelemaan mieleen.


      • III/84
        höhööö! kirjoitti:

        Ei helvetti minkälaista pelleilyä! Ei keltään saa riistää henkeä. Miten tyhmä pitää olla, että tottelisi tuollaista käskyä? Siinä nuorimies pilaisi oman elämänsä ja vain armeijan tähden. En voi uskoa oikein todeksi tollasta. Ei ehkä pidä uskoa näitä kirjoituksia...

        Koulutus oli aivan oikeaa sodanajan olosuhteisiin. Missään ei käsketty tappaa karkaavaa pidätettyä, mutta piti tai olisi aina pitänyt osua jalkaan.

        Huonon ampujan kanssa on tietenkin ongelma, koska voisi osua selkärankaan, jolloin se olisi ollut menoa tai elinikäinen halvaus.


      • III/84
        ......... kirjoitti:

        Ellei oma henki suoranaisesti ole vaarassa, kannattaa pikkujannun rauhan oloissa ottaa mieluummin mahdollinen intin rangaistus kuin ampua kovilla kohti. Kohti ampuminen sisältää aina hengen menetyksen tai pysyvän vammautumisen vaaran. Koskaan ei tiedä, miten tapaus jää kummittelemaan mieleen.

        " Ellei oma henki suoranaisesti ole vaarassa, kannattaa pikkujannun rauhan oloissa ottaa mieluummin mahdollinen intin rangaistus kuin ampua kovilla kohti."

        Ennen tasa-arvoistumista aliupseerikoulutuksella ja upseerikoulutuksella oli työmarkkinoilla merkitystä luonnekuvauksena: johtaja-ainesta.

        Yksikin poistumiskielto olisi johtanut vartiomieheltä ylentämis- ja au-kelvottomuuteen sekä neljän päivän nuhteettoman palveluksen kuntoisuuslomien menettämiseen.


    • Korppi

      meillä ampu yks v.mies jalan pois känniseltä kapiaisen akalta ja sai vaan kaks päivää, ja se akka sentään kuoli.

    • spol

      kylläpä oli paskoja vartiomiehiä tuolloin. onneks nykyään sotilaspoliisit hoitavat tuon vartioinnin ja he osaavat tehdä muutakin kuin käskyttää ja ampua jalkaan heti ensi silmäyksellä

      • tietäisit....

        ... kuinka monta kertaa on ollut ohikulkijoilla lähtö lähellä, kun kaikki latvabeekakkoset ovat vartioineet kovat piipussa ja paskat housussa jokaisesta pimeässä kuuluvasta rapashduksesta.

        Ei sen puoleen, kyllä spollitkin ovat toisiaan ampuneet leikkiessään pistooleilla vartiokopissa.


      • 132123
        tietäisit.... kirjoitti:

        ... kuinka monta kertaa on ollut ohikulkijoilla lähtö lähellä, kun kaikki latvabeekakkoset ovat vartioineet kovat piipussa ja paskat housussa jokaisesta pimeässä kuuluvasta rapashduksesta.

        Ei sen puoleen, kyllä spollitkin ovat toisiaan ampuneet leikkiessään pistooleilla vartiokopissa.

        Juu ei meillä ainakaan ollu Riihimäellä mitään aseita vartiokopissa. Kiertovartiossa oli pistoolit, mutta ainakin omalla ampumataidolla tähdätessä jalkaan voisin osua päähän tai ohitte. Joten en todellakaan menisi asetta keneekään päin nostamaan. Sen verran oli puutteellista se meidän pistooliharjottelu. Rynkyllä sit ois osunut vaikka mihin. Spolle homma oli kuitenkin jännää.


      • III/84

        eikä mustanpörssin kauppiaiden tai varkaiden tai vihollisen kanssa pitkään neuvotella. Jos vartiosto epäröi, vie vihollinen vartiomieheltä aseet ja tappaa vartiomiehen.


      • III/84
        132123 kirjoitti:

        Juu ei meillä ainakaan ollu Riihimäellä mitään aseita vartiokopissa. Kiertovartiossa oli pistoolit, mutta ainakin omalla ampumataidolla tähdätessä jalkaan voisin osua päähän tai ohitte. Joten en todellakaan menisi asetta keneekään päin nostamaan. Sen verran oli puutteellista se meidän pistooliharjottelu. Rynkyllä sit ois osunut vaikka mihin. Spolle homma oli kuitenkin jännää.

        Pistoolin pitäminen kiertovartiossa on vaarallista, koska pistoolilla ei osu varmasti vain jalkaan pakenijaa, vaan se heilahtaa helposti selkään tai päähän tai mihin tahansa.

        Pistoolilla voi kyllä lopettaa liian lähelle päässeen, mutta se ei ole huolellista aseen käyttöä.

        1984-1985 vain järjestyspartiota johtavilla upseerikokelailla kaupungilla ja varusmieskersanteilla oli kaasuaseen lisäksi pistooli. Kahdella sotilaspoliisilla oli pamput.

        Välillä varuskuntaan tuotiin pakettiautollinen, joskus kaksi riehujia. Kukaan ei mieltänyt pistoolia käytettäväksi kaupungilla kuin jos joku olisi tullut puukolla kurkkuun.

        Ampumisen oikeus pakotilanteessa ei koskenut kuin varmasti ja todistettavasti pidätettyjä, ei arestilaisia eikä kaupungilla riehujia.

        Itse en lähtisi partioimaan hämärällä pistoolin kanssa, vaan joko rynnäkkökiväärin tai rynnäkkökiväärin ja pistoolin kanssa.

        Jotta pistoolilla voisi ampua luotettavasti, pitäisi sillä harjoitella todella paljon.


    • huoranpenikka

      olevasi kova sankari? Tosimiehet ampuu esimiehiään johonki muuhun kuin lumpioon...Ammutaan vanhat kaunat pois...

      • III/84

        Ohjesäännön mukaan jalkaan. Kantapäähän pakoonjuoksina ei osu, joten ainoa miltei paikallaan oleva osa on sääri.

        Kyseiseen kokonaisuuteen kuului vielä varoituslaukauskin eli

        - seis, seis, seis
        - varoituslaukaus
        - jalkaan


    • klaf

      Minusta ei mitään epäselvää tossa, tosin itse oisin ampunu ensin varoituslaukauksen ennekuin kohti ampunu mutta kyllä olisin ampunut.

      • III/84

        Ennen osumaa kyllä ammuttiin varoituslaukaus. Juuri tämän vuoksi vartiomies oli tehnyt TÄYSIN ohjesäännön mukaan oikein ja sai neljä päivää kuntoisuuslomaa.


    • Kelaaja---

      komppanianpäällikön vaimokin vartiomiehen toimesta, niin että tämä naishenkilö kuoli. Koska vartiomies ampui hieman liian ylös ja osui selkään.

      Tämän nainen oli tullut itse komppaniapäällikön varoituksista alkoholin vaikutuksen alaisena kasarmialueelle pyöriin. Ja vartiomiehillä oli silloin oikeus käyttää tulivoimaa tunkeilijan pysäyttymiseen. Jos tunkeilija ei totellut käskyjä.

      No eihän siinä mitään. Sillä sama komppanianpäällikkö kuulemma myönsi sitten tälle ampujalle kuntoisuuslomaa. En tiedä onko totta, mutta tälläisenkin jutun olen kuullut.

      No joka tapauksessa olen kuullut sellaisenkin ohjeistuksen ampuaseen käytössä vartiontitehtävissä. Että aina voi ampua ohi. Itse olisin tosiaankin ampunut ohi jos moiseen tilanteeseen olisin joutunut ja tiennyt, että ammuttava ei ammu takaisin. Toisaalta kun se luoti napsahtaa siihen viereen, niin pakenijakin varmaan miettii, että jos ei sittenkään pakenisi.

      Eri asia on sitten taas se, että joku outo hiippari hiippailisi ja ei tietäisi onko se oikeisti aseistunut vai ei. Niin silloin olisin ampunut kohti olisi se outo hiippari sitten kenraali tai joku hämärätyyppi, joka yrittää varastaa jotain kasarmialueelta.

      • III/84

        Riihimäen varuskunnassa kiersi juttu, minkä mukaan tuo kapteenin rouva olisi hoiperrellut ammusvarastoalueella ja vartiomies uskoi hänen tulleen Riihimäen keskusvankilasta eli olevan vankikarkuri, joka olisi yrittänyt hakea aseita armeijan varastosta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      69
      2207
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2043
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      77
      1652
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1480
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1456
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1367
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1334
    8. 52
      1238
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      62
      1190
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      28
      1169
    Aihe