Mihin suuntaa Suomea ja sen talouselämää kannattaisi kehittää. Nykyään edelleen maassamme pannaan huomattavia panoksia maa- ja metsätalouden kehittämiseen. Näiden alojen tutkimustoiminnan laajuus lyönee ällikällä monet. Maatalouden suoran tukemisen tietävät kaikki. Sen lisäksi maatalous-Suomeen panostetaan teitä, rakentamalla, erilaisia putkistoja vetämällä, liikkumiseen tarvittavaa polttoainetta kuluttamalla, erilaisia palveluja järjestemällä jne. Ja usein näitä tarvitaan aluekohtaisesti vain pinetä väestömäärää kohden. Kun laskettaisiin kaikki pääluvun mukaan, saataisiin suuria eroja muun toiminnan panostuksiin verrattaessa.
Voi kysyä, mikä se järki tässä takana. Miksi Suomessa tuetaan edelleen niin pontevasti toimintoja, jotka ovat aggraaritalouden aikaisia? Eikö meillä olisi ennemmin muuta annettavaa maailmalle ja itsellemme ihan omaksi parhaaksemme?
Suomessa Kepu tukee tällaista maatalousvetoista hajauttamispolitiikkaa. Kovin selkokielisesti se ei ole tuonut esille sitä, mitä etua me suomalaiset tällä tavoittelemme. Tämä olisi kuiten rehellisyyden nimissä hyvä tuoda päivän valoon. Tavoittelemme tällaisella politiikalla joitain taloudellisia etuja vai onko se vain arvovalinta hajautetun asumisen ja väljemmän elämän puolesta. Ongelma tulee kuitenkin esille siinä, että tällainen valinta on tarkoittanut sitä, että muutkin kuin sen puolesta huutavat, joutuvat ottamaan osaa kustannuksiin.
Pitäisikö sallia siis enemmän alueellisia eroja, joustaa joissain kohdin yhdenvertaisuusperiaatteesta. Eihän sekään ole ihan yhdenvertaista, että rahat siihen yhdenvertaisuuteen kootaan muiden taskuista.
Haja-asutusalueiden nuorten mielipiteitä ja tulvaisuuden visioita pitäisi tutkia. Eri tilanteissa tulee esiin ajatusta, että täältähän lähdetään heti, kun päästään. Onko tällainen ajattelu yleistä ja jos on, mistä se kertoo. Pitäisikö yhteiskunnan silloin luoda valmiuksia poismuutolle ja uudistumiselle eikä kantaa vain jatkuvasti ylläpitorahaa korpiseuduille?
Suomen suunta
44
1429
Vastaukset
- kyse on juuri
perikepulaisen politiikan ytimestä. Kepulle nimittäin maaseutu on se, josta se elää, joten sinne se haluaa kaataa julkista rahaa. Tulevaisuudessa kepu alkaa tukemaan entistäkin voimakkaammin bioenergiaan siirtymistä, koska siitä tulee maanviljelijöiden uusin elinmuoto, kun perinteinen maatalous on ajanut itsensä lopullisesti kuolinkoreisiin ylisuurten tuotantokustannusten takia.
- JormaKKorhonen
…en nyt pyri vastaamaan, vaikka mieleni hieman tekisi, vaan odotan kepulaisten hyviä vastauksia! ;)) No, jos jotain kuitenkin:
Yhteen asiaan esittäisin lievästi vastustavan mielipiteeni. Kyllä myös maa- ja metsätalouden tutkimukseenkin pitää satsata, kun noita elinkeinoja kuitenkin harjoitetaan.
Maataloutta on myös karja- ja maitotalous, ja pitkäaikainen työnantajani Valio satsasi aikoinaan paljon myös tutkimukseen, ja se tuotti tulosta: Valion tuotteiden hyvän maineen maailmalla ja tutkimuskeskuksen johtajalle A.I.Virtaselle Nobelin palkinnon. Minun aikanani (1981-1998) Valio rakensi uuden, hienon tutkimuskeskuksen Pitäjänmäelle, jonne siirtyi 250 ihmistä Kalevankadulta, joita lähtiessäni oli enää hieman yli 100. Lama ja Neuvostoliiton romahtaminen tuon aiheuttivat. Ei kai liene paljon tutkimuksen väkeä ja panostuksia lisätty nytkään, vaikka Valio on taas varsin hyvässä kunnossa ja Venäjän kauppa suurempaa kuin mitä Neuvostoliiton kauppa koskaan oli.
Mutta selvää on, että Suomea ja sen talouselämää pääsääntöisesti pitää kehittää ihan muuhun kuin maa-ja metsätalouden suuntaan, joka siis on kepun tavoittelema pääsuunta. Ja silloin hajauttamispolitiikasta on luovuttava, jolloin alueelliset eroavuudet vääjäämättä korostuvat. Mutta se kuitenkin on kokonaisuuden kannalta tuloksellisinta ja kaikin tavoin parasta.
>> Haja-asutusalueiden nuorten mielipiteitä ja tulvaisuuden visioita pitäisi tutkia. Eri tilanteissa tulee esiin ajatusta, että täältähän lähdetään heti, kun päästään. Onko tällainen ajattelu yleistä ja jos on, mistä se kertoo. Pitäisikö yhteiskunnan silloin luoda valmiuksia poismuutolle ja uudistumiselle eikä kantaa vain jatkuvasti ylläpitorahaa korpiseuduille?- KMa
miksi aikuisväestö on taas paremmin muuttamassa maaseutumaisiin kuntiin?
Näyttä siltä että Helsinki on yksi niitä kuntia joista muuttovirta juuri tuossa ryhmässä on aika kova ja se näkyy siinä että kouluja suljetaan koska lastenmäärä jatkuvasti pienenee.
Totta on että se pienenee kaikkialta, mutta miksi se on noin voimakasta Helsingissä. - JormaKKorhonen
KMa kirjoitti:
miksi aikuisväestö on taas paremmin muuttamassa maaseutumaisiin kuntiin?
Näyttä siltä että Helsinki on yksi niitä kuntia joista muuttovirta juuri tuossa ryhmässä on aika kova ja se näkyy siinä että kouluja suljetaan koska lastenmäärä jatkuvasti pienenee.
Totta on että se pienenee kaikkialta, mutta miksi se on noin voimakasta Helsingissä.Helsinki on viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana kasvanut yli 25 000:lla asukkaalla eli pienen kaupungin verran. Tänne tulijoita olisi edelleen paljon enemmän kuin se pystyy vastaanottamaan. Vaikka asuntojen hinnat ovat nousseet järkyttävästi ja ovat nyt realihinnoiltaan kalliimmat kuin 1980-luvun lopun hulluina vuosina (kertoo tämän aamun HS), se ei tulijoiden tulvaa pidättäisi, jos asuntoja vain olisi tarjolla. Mutta kun ei rakenneta tarpeeksi nopeasti. Pääkaupunkiseudun yhdeksi kunnaksi yhdistäminen olisi välttämätön edellytys sille, että maata päästäisiin kaavoittamaan tarpeeksi asuntotarpeisiin.
Pääkaupunkiseudun muut kunnat, Espoo ja Vantaa kasvavat suhteessa vielä nopeammin, kun siellä on vähän enemmän kaavoitettua maata ja sinne rakennetaan enemmän. Espoon väkiluku on 10 vuodessa kasvanut yli 35 000 ja Vantaan lähes 20 000. Pääkaupunkiseudun asukasluku ylitti hiljattain miljoonan asukkaan rajan.
Ja kun kun katsotaan alueellisesti hieman laajemmin, ns. ympäristökuntiin, n. 50 km:n säteellä Helsingin keskustasta, niin sen alueen kasvu vain kiihtyy. Noissa ympäryskunnissa maa ja asunnot ovat jo merkittävästi halvempia ja työmatkat pääkaupunkiseudullekin kohtuulliset, ja tuleehan työpaikkoja lisää myös noihin kuntiin. Niin ollen niiden vetovoima kasvaa entisestään, ja on vain ajan kysymys, kun kolmasosa suomalaisista asuu tuolla laajennetulla pääkaupunkiseudulla.
Tässä sen alueen alueen kuntia ja niiden asukasluvun muutos 10 vuodessa, 1997>2007: Helsinki 539 693>565 138, Espoo 200 834>235 575, Vantaa 171 297>190 580, Tuusula 29 957>35 490, Kirkkonummi 28 293>34 571, Nurmijärvi 30 880>38 066, Vihti 23 203>26 512, Kerava 29 830>32 589, Järvenpää 34 768>37 639, Mäntsälä 15 833>18 211, Hyvinkää 41 685>44 390
Siis tosi voimakasta pienenemistä, vai? ;))
Lähteet 1997 0salta Facta 1998, tämän vuoden osalta alla oleva linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenmaan_maakunta KMa kirjoitti:
miksi aikuisväestö on taas paremmin muuttamassa maaseutumaisiin kuntiin?
Näyttä siltä että Helsinki on yksi niitä kuntia joista muuttovirta juuri tuossa ryhmässä on aika kova ja se näkyy siinä että kouluja suljetaan koska lastenmäärä jatkuvasti pienenee.
Totta on että se pienenee kaikkialta, mutta miksi se on noin voimakasta Helsingissä.Helsingin osalta muuttoliikettä voi olla lähikuntien suuntaan. Se johtuu osittain siitä, että pientaloasumista suosivat löytävät halvempia asuinkohteita muualta kuin Helsingin keskustasta. Työssäkäyvä väki pitää kuitenkin huolta siitä, että työmatka on kohtuullinen.
Eläkeläisväestöllä on sitten mahdollisuuksia valita asuinpaikkansa muualtakin Suomesta, kun työ ei sido heitä enää pääkaupunkiseudulle. Nämäkin ovat usein kuitenkin niin tottuneita pääkaupunkiseudun palvelu- ja kulttuuritarjontaan, että monilla ei taida mieli kovin kauas tehdä.
Itse olisin valmis muuttamaan vähän pitemmällekin pääkaupunkisudulta, vaikka olen ns. paljasjalkainen stadilainen. Vaimoni on taas kotoisin sieltä ihan muualta eli Kepulandiasta ja tyrmää täysin ajatukseni. Kaikki ystävät, palvelut ja elämänmeno on kuulemma täällä eikä jossain jämähtäneessä pikkukylässä, mistä hän on kerran päässyt lopullisesti irti eikä enää takaisin aio palata ilmapiiriin, missä kaikki vähän kyttäävät toisiaan. Että tähän ne minun talo-järven rannalla lintujen laulua kuunnellessa -haaveeni sitten ovat kariutuneet.Mielipidepankki kirjoitti:
Helsingin osalta muuttoliikettä voi olla lähikuntien suuntaan. Se johtuu osittain siitä, että pientaloasumista suosivat löytävät halvempia asuinkohteita muualta kuin Helsingin keskustasta. Työssäkäyvä väki pitää kuitenkin huolta siitä, että työmatka on kohtuullinen.
Eläkeläisväestöllä on sitten mahdollisuuksia valita asuinpaikkansa muualtakin Suomesta, kun työ ei sido heitä enää pääkaupunkiseudulle. Nämäkin ovat usein kuitenkin niin tottuneita pääkaupunkiseudun palvelu- ja kulttuuritarjontaan, että monilla ei taida mieli kovin kauas tehdä.
Itse olisin valmis muuttamaan vähän pitemmällekin pääkaupunkisudulta, vaikka olen ns. paljasjalkainen stadilainen. Vaimoni on taas kotoisin sieltä ihan muualta eli Kepulandiasta ja tyrmää täysin ajatukseni. Kaikki ystävät, palvelut ja elämänmeno on kuulemma täällä eikä jossain jämähtäneessä pikkukylässä, mistä hän on kerran päässyt lopullisesti irti eikä enää takaisin aio palata ilmapiiriin, missä kaikki vähän kyttäävät toisiaan. Että tähän ne minun talo-järven rannalla lintujen laulua kuunnellessa -haaveeni sitten ovat kariutuneet.Vaikuttaa siltä, että sinulla on erittäin viisas vaimo. Kannattaa pitää kiinni, vaikka joku nuorempi pitkäsäärinen maitotyttö katsoisikin sillä silmällä. Nuoruus ja maalaisromantiikka ovat katoavaa kansanperinnettä, stadilaisuus on ikuista.
- KMa
JormaKKorhonen kirjoitti:
Helsinki on viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana kasvanut yli 25 000:lla asukkaalla eli pienen kaupungin verran. Tänne tulijoita olisi edelleen paljon enemmän kuin se pystyy vastaanottamaan. Vaikka asuntojen hinnat ovat nousseet järkyttävästi ja ovat nyt realihinnoiltaan kalliimmat kuin 1980-luvun lopun hulluina vuosina (kertoo tämän aamun HS), se ei tulijoiden tulvaa pidättäisi, jos asuntoja vain olisi tarjolla. Mutta kun ei rakenneta tarpeeksi nopeasti. Pääkaupunkiseudun yhdeksi kunnaksi yhdistäminen olisi välttämätön edellytys sille, että maata päästäisiin kaavoittamaan tarpeeksi asuntotarpeisiin.
Pääkaupunkiseudun muut kunnat, Espoo ja Vantaa kasvavat suhteessa vielä nopeammin, kun siellä on vähän enemmän kaavoitettua maata ja sinne rakennetaan enemmän. Espoon väkiluku on 10 vuodessa kasvanut yli 35 000 ja Vantaan lähes 20 000. Pääkaupunkiseudun asukasluku ylitti hiljattain miljoonan asukkaan rajan.
Ja kun kun katsotaan alueellisesti hieman laajemmin, ns. ympäristökuntiin, n. 50 km:n säteellä Helsingin keskustasta, niin sen alueen kasvu vain kiihtyy. Noissa ympäryskunnissa maa ja asunnot ovat jo merkittävästi halvempia ja työmatkat pääkaupunkiseudullekin kohtuulliset, ja tuleehan työpaikkoja lisää myös noihin kuntiin. Niin ollen niiden vetovoima kasvaa entisestään, ja on vain ajan kysymys, kun kolmasosa suomalaisista asuu tuolla laajennetulla pääkaupunkiseudulla.
Tässä sen alueen alueen kuntia ja niiden asukasluvun muutos 10 vuodessa, 1997>2007: Helsinki 539 693>565 138, Espoo 200 834>235 575, Vantaa 171 297>190 580, Tuusula 29 957>35 490, Kirkkonummi 28 293>34 571, Nurmijärvi 30 880>38 066, Vihti 23 203>26 512, Kerava 29 830>32 589, Järvenpää 34 768>37 639, Mäntsälä 15 833>18 211, Hyvinkää 41 685>44 390
Siis tosi voimakasta pienenemistä, vai? ;))
Lähteet 1997 0salta Facta 1998, tämän vuoden osalta alla oleva linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenmaan_maakuntasillä tarkoitin lähinnä lasten määrää ja se on laskeva, kuten niiden lakkautettavien koulujen määrästä voi huomata, en kiellä etteikö se olisi muullakin selvä ilmiö.
Mutta on erittäin huolestuttavaa vaikka muuttovoitto on ollut tuollainen kuin esitit niin lasten määrä laskee. Mikä on siihen syynä että lapsi perheet vähenevät? Luultavasti kalliit hinnat asuntojen suhteen ja muutenkin kallis elinympäristö, toisaalta julkinen liikenne siellä on ollut toimiva ainakin silloin kun olen sitä käyttänyt, vaikka viimeksi ollessani käytinkin taksia.
"Pääkaupunkiseudun yhdeksi kunnaksi yhdistäminen olisi välttämätön edellytys sille, että maata päästäisiin kaavoittamaan tarpeeksi asuntotarpeisiin."
noin pitäisi toimia, mutta mikä siinä on esteenä? Muistaakseni tuossa julkisen liikenteen puolellakin on ollut aikoinaan suuriakin ongelmia kaupunkien kesken.
Suuresta maailmasta katsottuna Helsinki on vielä suhteellisen pieni maalaiskylä (kärjistettynä) ja jotta siitä voisi tulla suurkaupunki pitäisi Suomen väkiluvun vähintäänkin kaksinkertaistua.
Ubi bene, ibi patria - JormaKKorhonen
KMa kirjoitti:
sillä tarkoitin lähinnä lasten määrää ja se on laskeva, kuten niiden lakkautettavien koulujen määrästä voi huomata, en kiellä etteikö se olisi muullakin selvä ilmiö.
Mutta on erittäin huolestuttavaa vaikka muuttovoitto on ollut tuollainen kuin esitit niin lasten määrä laskee. Mikä on siihen syynä että lapsi perheet vähenevät? Luultavasti kalliit hinnat asuntojen suhteen ja muutenkin kallis elinympäristö, toisaalta julkinen liikenne siellä on ollut toimiva ainakin silloin kun olen sitä käyttänyt, vaikka viimeksi ollessani käytinkin taksia.
"Pääkaupunkiseudun yhdeksi kunnaksi yhdistäminen olisi välttämätön edellytys sille, että maata päästäisiin kaavoittamaan tarpeeksi asuntotarpeisiin."
noin pitäisi toimia, mutta mikä siinä on esteenä? Muistaakseni tuossa julkisen liikenteen puolellakin on ollut aikoinaan suuriakin ongelmia kaupunkien kesken.
Suuresta maailmasta katsottuna Helsinki on vielä suhteellisen pieni maalaiskylä (kärjistettynä) ja jotta siitä voisi tulla suurkaupunki pitäisi Suomen väkiluvun vähintäänkin kaksinkertaistua.
Ubi bene, ibi patria...tuo lapsiluvun pieneneminen perheissä sitä mukaa, kun "kehitys kehittyy". Sikäli ristiriitaista, että elintason kasvaessa luulisi olevan varaa useampienkin lasten kasvattamiseen, mutta silloin vanhemmille tulee myös muita tavoitteita, joiden saavuttamiseksi lapset saatetaan kokea esteiksi.
Suomessakin suurimmat perheet ovat vähiten kehittyneillä alueilla, siellä "Kepulandiassa", ja se osaltaan selittää kepun kannatuksen pysymistä noinkin suurena.
>> Suuresta maailmasta katsottuna Helsinki on vielä suhteellisen pieni maalaiskylä (kärjistettynä) ja jotta siitä voisi tulla suurkaupunki pitäisi Suomen väkiluvun vähintäänkin kaksinkertaistua.> Ubi bene, ibi patria - isänmaata
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuo lapsiluvun pieneneminen perheissä sitä mukaa, kun "kehitys kehittyy". Sikäli ristiriitaista, että elintason kasvaessa luulisi olevan varaa useampienkin lasten kasvattamiseen, mutta silloin vanhemmille tulee myös muita tavoitteita, joiden saavuttamiseksi lapset saatetaan kokea esteiksi.
Suomessakin suurimmat perheet ovat vähiten kehittyneillä alueilla, siellä "Kepulandiassa", ja se osaltaan selittää kepun kannatuksen pysymistä noinkin suurena.
>> Suuresta maailmasta katsottuna Helsinki on vielä suhteellisen pieni maalaiskylä (kärjistettynä) ja jotta siitä voisi tulla suurkaupunki pitäisi Suomen väkiluvun vähintäänkin kaksinkertaistua.> Ubi bene, ibi patriaon vain syntymämaa.
- KMa
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuo lapsiluvun pieneneminen perheissä sitä mukaa, kun "kehitys kehittyy". Sikäli ristiriitaista, että elintason kasvaessa luulisi olevan varaa useampienkin lasten kasvattamiseen, mutta silloin vanhemmille tulee myös muita tavoitteita, joiden saavuttamiseksi lapset saatetaan kokea esteiksi.
Suomessakin suurimmat perheet ovat vähiten kehittyneillä alueilla, siellä "Kepulandiassa", ja se osaltaan selittää kepun kannatuksen pysymistä noinkin suurena.
>> Suuresta maailmasta katsottuna Helsinki on vielä suhteellisen pieni maalaiskylä (kärjistettynä) ja jotta siitä voisi tulla suurkaupunki pitäisi Suomen väkiluvun vähintäänkin kaksinkertaistua.> Ubi bene, ibi patriaettä edes jostain syntyy tulevaisuuden työntekijöitä?
"Suomessakin suurimmat perheet ovat vähiten kehittyneillä alueilla, siellä "Kepulandiassa", ja se osaltaan selittää kepun kannatuksen pysymistä noinkin suurena."
Itse en välttämättä korreloisi syntyvyyttä ja puolueen kannatusta noin hanakasti toisiinsa.
Nihil esse certi - KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
Helsingin osalta muuttoliikettä voi olla lähikuntien suuntaan. Se johtuu osittain siitä, että pientaloasumista suosivat löytävät halvempia asuinkohteita muualta kuin Helsingin keskustasta. Työssäkäyvä väki pitää kuitenkin huolta siitä, että työmatka on kohtuullinen.
Eläkeläisväestöllä on sitten mahdollisuuksia valita asuinpaikkansa muualtakin Suomesta, kun työ ei sido heitä enää pääkaupunkiseudulle. Nämäkin ovat usein kuitenkin niin tottuneita pääkaupunkiseudun palvelu- ja kulttuuritarjontaan, että monilla ei taida mieli kovin kauas tehdä.
Itse olisin valmis muuttamaan vähän pitemmällekin pääkaupunkisudulta, vaikka olen ns. paljasjalkainen stadilainen. Vaimoni on taas kotoisin sieltä ihan muualta eli Kepulandiasta ja tyrmää täysin ajatukseni. Kaikki ystävät, palvelut ja elämänmeno on kuulemma täällä eikä jossain jämähtäneessä pikkukylässä, mistä hän on kerran päässyt lopullisesti irti eikä enää takaisin aio palata ilmapiiriin, missä kaikki vähän kyttäävät toisiaan. Että tähän ne minun talo-järven rannalla lintujen laulua kuunnellessa -haaveeni sitten ovat kariutuneet.ei siinä mitään ja niin pitääkin olla.
Paikkakunnasta riippuen tuota kyttäämistä on enemmän tai vähemmän, mutta itse pidän outona myös sitä että suuri väkimassa on suhteellisen pienessä tilassa siten että kaikki ovat uppoutuneet mp3 soittimen lumoihin kuin peläten jonkun sanovan heille sanan tai pari. Eikös tuo tunnu yksinäiseltä ja ihmisluonnon vastaiselta.
Kyttäyksen toinen puoli on se että on ollut luonnollista tulla auttamaan naapuriaan hädässä (tosin tuokin taitaa hiipua pikku hiljaa) on järjestetty talkoita ym.
On oltu huolissaan jos naapurista ei ole kuullut pariin päivään mitään ja menty vielä tarkistamaan että onko kaikki on kunnossa.
Palveluita ja kulttuuria on muuallakin ja Suomessa matkan on sen verran lyhyitä, että sekään ei ole ongelma.
Lyhyt työmatka on mukava, itse ainakin pidän oman työmatkan pituudesta, ei liian lähellä eikä liian kaukana, etteikö voisi piipahtaa välillä kotona ja mennä takaisin jos tarve vaatii.
Suum cuique - JormaKKorhonen
KMa kirjoitti:
että edes jostain syntyy tulevaisuuden työntekijöitä?
"Suomessakin suurimmat perheet ovat vähiten kehittyneillä alueilla, siellä "Kepulandiassa", ja se osaltaan selittää kepun kannatuksen pysymistä noinkin suurena."
Itse en välttämättä korreloisi syntyvyyttä ja puolueen kannatusta noin hanakasti toisiinsa.
Nihil esse certiEli näkemyksiin lasten lukumäärän siunauksellisuudesta viittaan otsikolla. Mutta totta kai "lapset ovat Jumalan lahja" ja heidän arvonsa on suurempi monessa muussa mielessä kuin vain työvaoiman tarpeen kannalta.
Tuohon toiseen väittämääsi panen vastaan. Kyllä kepun kannatus on suurinta siellä, missä syntyvyyskin on suurinta - vai pitäisikö sanoa toisinpäin! En siis tiedä, kumpi on syy (ansio?), kumpi seuraus - asiaa kausaliteetin kannalta katsoen.
Mutta kun myös poismuutto on suurinta alueilta, joilla syntyvyys ja kepun kannatus ovat suurinta, ja kun kaupunkeihin muuttavista valtaosa pian luopuu kepun kannatuksesta, ei puolueen kannatus (onneksi) kasva Kepulandian syntyvyyteen korreloiden.
Varmaan Plinius oli oikeassa todetessaan, että "solum certum est nihil esse certi". Mutta tämän saitin kepulaiset ovat kyllä toista mieltä; he ovat hyvin varmoja monistakin asioista, ja varsinkin Kapi-Korhosen olemuksesta!
Ja vaikka jo muinaiset roomalaiset väittivät, että "ex nihilo nihil fit", saittikepiulaisten mielestä niin juuri tapahtuu ja pitääkin tapahtua, sillä heidän mielestään on halveksittavaa kopiointia, jos yrittää esittää jotakin kirjaviisauteen vedoten.
Mutta eiköhän tämä latinan puhuminen jo riitä. Voinemme todeta Urho Kekkosen eräässä myllykirjeessään osuvasti käyttämällä sanonnalla: sapienti sat. - KMa
JormaKKorhonen kirjoitti:
Eli näkemyksiin lasten lukumäärän siunauksellisuudesta viittaan otsikolla. Mutta totta kai "lapset ovat Jumalan lahja" ja heidän arvonsa on suurempi monessa muussa mielessä kuin vain työvaoiman tarpeen kannalta.
Tuohon toiseen väittämääsi panen vastaan. Kyllä kepun kannatus on suurinta siellä, missä syntyvyyskin on suurinta - vai pitäisikö sanoa toisinpäin! En siis tiedä, kumpi on syy (ansio?), kumpi seuraus - asiaa kausaliteetin kannalta katsoen.
Mutta kun myös poismuutto on suurinta alueilta, joilla syntyvyys ja kepun kannatus ovat suurinta, ja kun kaupunkeihin muuttavista valtaosa pian luopuu kepun kannatuksesta, ei puolueen kannatus (onneksi) kasva Kepulandian syntyvyyteen korreloiden.
Varmaan Plinius oli oikeassa todetessaan, että "solum certum est nihil esse certi". Mutta tämän saitin kepulaiset ovat kyllä toista mieltä; he ovat hyvin varmoja monistakin asioista, ja varsinkin Kapi-Korhosen olemuksesta!
Ja vaikka jo muinaiset roomalaiset väittivät, että "ex nihilo nihil fit", saittikepiulaisten mielestä niin juuri tapahtuu ja pitääkin tapahtua, sillä heidän mielestään on halveksittavaa kopiointia, jos yrittää esittää jotakin kirjaviisauteen vedoten.
Mutta eiköhän tämä latinan puhuminen jo riitä. Voinemme todeta Urho Kekkosen eräässä myllykirjeessään osuvasti käyttämällä sanonnalla: sapienti sat.suurempi korrelaatio taitaa löytyä uskonnon ja syntyvyyden suhteesta kuin puolue kannatuksen ja syntyvyyden suhteesta.
"Mutta kun myös poismuutto on suurinta alueilta, joilla syntyvyys ja kepun kannatus ovat suurinta, ja kun kaupunkeihin muuttavista valtaosa pian luopuu kepun kannatuksesta, ei puolueen kannatus (onneksi) kasva Kepulandian syntyvyyteen korreloiden."
En oikein löydä tuolle väittämälle tukea, varsinkin kun tuli vilkaistua tätä tilastoa:
http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/vaalit/vaalit2003/vaalit2003_vaalitilastot_aspuoluekannatus.html
Siitä tosin puuttuu viime vuodentulos mutta sehän on varmasti muistissa muutenkin, eikö vain.
Samoin tämä taulukko kertoo aivan toista mitä sinä väität:
http://www.fsd.uta.fi/hk/sami/taulukko_02.html
On erittäin todennäköistä että kukaan ei ole tutkinut kuinka äänestys käyttäytyminen muuttuu kun vaihtaa asuinkuntaa, ja en oikein usko että muutto olisi merkittävin tekijä
Mikäs siinä, vaikka niitä on kiva käyttää kun osuvat mukavasti aiheeseen.
"viisaalle kylliksi" - oli parempi
KMa kirjoitti:
suurempi korrelaatio taitaa löytyä uskonnon ja syntyvyyden suhteesta kuin puolue kannatuksen ja syntyvyyden suhteesta.
"Mutta kun myös poismuutto on suurinta alueilta, joilla syntyvyys ja kepun kannatus ovat suurinta, ja kun kaupunkeihin muuttavista valtaosa pian luopuu kepun kannatuksesta, ei puolueen kannatus (onneksi) kasva Kepulandian syntyvyyteen korreloiden."
En oikein löydä tuolle väittämälle tukea, varsinkin kun tuli vilkaistua tätä tilastoa:
http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/vaalit/vaalit2003/vaalit2003_vaalitilastot_aspuoluekannatus.html
Siitä tosin puuttuu viime vuodentulos mutta sehän on varmasti muistissa muutenkin, eikö vain.
Samoin tämä taulukko kertoo aivan toista mitä sinä väität:
http://www.fsd.uta.fi/hk/sami/taulukko_02.html
On erittäin todennäköistä että kukaan ei ole tutkinut kuinka äänestys käyttäytyminen muuttuu kun vaihtaa asuinkuntaa, ja en oikein usko että muutto olisi merkittävin tekijä
Mikäs siinä, vaikka niitä on kiva käyttää kun osuvat mukavasti aiheeseen.
"viisaalle kylliksi"jättää v.2007 pois, kun se sotkee ympyröitäsi. Muistettakoon nyt kuitenkin, että edustajien lukumäärä Helsingissä putosi 50%.
- KMa
oli parempi kirjoitti:
jättää v.2007 pois, kun se sotkee ympyröitäsi. Muistettakoon nyt kuitenkin, että edustajien lukumäärä Helsingissä putosi 50%.
kuvioita sinä olisit varmasti esittänyt jotain muuta kuin yhden edustajan putoamisen. Ja eiköhän tilastollista luotettavuutta löydy enemmän 12 vuoden aikajanasta kuin 4 vuoden, voin tietysti olla väärässä tuosta luotettavuuden arvioinnissa, mutta toivoisin että kerrot miksi pidempi ajan jakso ole luotettavampi kuvaaja lyhempään verrattuna.
sinun toivomuksestasi:
KESK:n ääniosuus eduskuntavaaleissa vaalipiireittäin (%)
Vaalipiiri 1991 1995 1999 2003 2007
Helsinki 6 3,7 6,1 8,1 6,9
Uusimaa 12,2 7,7 10,7 13,5 12,4
Varsinais-Suomi 22,9 15 16,9 17,5 15,8
Satakunta 23 20,9 23,7 28,1 24,7
Häme 19,2 14,4 16,8 18,4 20,3
Pirkanmaa 13,3 13,2 14,7 16,6 16,3
Kymi 23,8 18,9 22,6 25,8 23,9
Etelä-Savo 33,4 27 33,5 40,5 37,4
Pohjois-Savo 37,3 32,1 35,7 38,2 35,8
Pohjois-Karjala 34,6 27 30,3 37,6 35,7
Vaasa 33,9 33 31,7 33,9 32,5
Keski-Suomi 31,5 25,6 30,6 34,9 33,2
Oulu 46,8 38,8 43,5 46,6 43,1
Lappi 49,8 39,1 42,8 44,8 43,2
Koko maa 24,8 19,8 22,4 24,7 23,1
Taulukko ei ikävä kyllä pysy aivan järjestyksessä, mutta etköhän sinä siitä selvää saa.
Muistuttaisin tässä samalla että nuo kepun lukemat nousivat esim. Helsingissä jos niitä verrataan vuoden 2004 kunnallisvaaleihin.
Ei edes tuo 2007 lukemat todenna sitä Jorman väittämää, sillä onhan Helsinki ja pääkaupunki seutu muuttovoittoinen seutu vs. pohjanmaan tai minkä tahansa maakunnan tilanteeseen verrattuna.
"Muistettakoon nyt kuitenkin, että edustajien lukumäärä Helsingissä putosi 50%"
Voidaan myös muistella että sdp:ltä putosi edustajien määrä 17% eli prosenteissa laskettuna vain noin puolet vähemmän.
Muistutan myös että nyt tarkastelun alla oli useamman vuoden kehityskaari ei yhden vaalin tarkastelu.
:)
- KMa
"Sen lisäksi maatalous-Suomeen panostetaan teitä, rakentamalla, erilaisia putkistoja vetämällä, liikkumiseen tarvittavaa polttoainetta kuluttamalla, erilaisia palveluja järjestemällä jne"
Teitä tarvitaan jo pelkästään siihen että meillä on nykyinen metsätaloussektori ja jos se halutaan pitää jotenkin voimissaan se vaati kunnollista tieverkkoa.
Samoin ympäri Suomea on erilaista teollisuutta niin konepaja kuin elintarvike teollisuutta, en oikein näe mahdollisena tai edes järkevänä että kaikki Suomessa oleva teollisuus laitettaisiin vain muutamaan rannikko kaupunkiin, koska siinä syntyy erittäin suuria kustannuksia uudisrakennuksien ym. puitteissa.
Voit tietysti olla eri mieltä tieverkon tarpeellisuudesta mutta Suomen teollisuus ei sitä ole varsinkaan metsäteollisuus.
Voit vapaasti kysyä mikä järki on ylläpitää tieverkkoa ja voit sitä kysyä vaikka Kari Rajamäeltä ja SDP:n eduskuntaryhmältä.
heidän mielipide tieverkon tarpeellisuudesta näkyy tässä:
http://209.85.129.104/search?q=cache:EyFxqWxKlTIJ:sdp.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=lh16407160528516&cmd=download metsäteollisuus tiet&hl=fi&ct=clnk&cd=14&gl=fi
Tuo sinun mielestäsi ilmeisesti tarpeeton metsätalous jonka kehittämistä tunnut kritisoivan toi viime vuonna neljäsosan vientituloista, olisi kiva tietää miten tuo aika työvaltainen ala korvataan muilla tuloilla.
Ja tutkimusta tarvitaan aina, kun näyttää yhä vääjäämättömältä että lämpötila nousee ja ihmiskunnan täytyy siihen sopeutua, niin mikä on paras keino siihen varautua, tutkimus. yritys ja erehdys menetelmä voi tulla kalliiksi yhteiskunnalle siispä tarvitaan lisää tutkimustuloksia, jotta sopeutuminen onnistuu paremmin.
Ilman tutkimuksia ei päästöistä olisi mitään tietoa eikä sitä että miten niihin pystytään vaikuttamaan.
Annat ymmärtää että rahat tulevat kasvukeskuksista, mutta kuitenkin neljäsosa vientituloista on täysin riippuvainen korpimaisemista ja siellä toimivista ihmisistä.
Pitäisikö korvista ottaa hyöty niin ettei siitä ole korvissa asuville mitään hyötyä?
Kaikeksi onneksi kaikki eivät ajattele korpea vain pelkkänä kulu eränä vaan myös mahdollisuutena.- puut pitää saada
metsistä pois ja maksaa niistä markkinahinta metsänomistajille. Tietysti myös ne, jotka joko omistamalla tai työtä tekemällä osallistuvat asiaan, maksavat kunnallisveronsa sinne, missä asuvat. Mutta, entä sitten. Jos minä helsinkiläisenä omistan metsää, pitäiskö minun siitä jotenkin kiittää ja palkita maaseudulla asuvia. Metsurit, metsäkoneiden kuljettajat ja autonkuljettajat saavat jo palkkansa. Minulle riittää kantoraha ja työstäni metsäteollisuudessa saatava eläke. Ei tulisi mieleenkään, että minun pitäisi olla joka työvaiheessa rahastamassa.
En ole suinkaan pitänyt metsäteollisuutta turhana. Sehän on ollut maamme talouden tärkein kivijalka. Maailma kuitenkin muuttuu ja siinä sivussa myös kivijalat. Metesäteollisuuskin tuntuu investoiman koko ajan enemmän sinne, missä markkinat ovat lähellä ja raaka-aineen saanti turvattua. Metseäteollisuus on tarvinnut toki maanteitä ja metsäajoteitä, mutta ei kaiken maailman kyläteitä kodilta kirkolle.
Tutkimusta en suinkaan vastusta, vaan pidän sitä erittäin tarpeellisena ja tärkeänä. Kysymys on vain siitä, mihin vähät tutkimusvarat suunnataan. Onko järkeä suunnata valtiorahoitteista tutkimusta esim. yhtä paljon maa- ja metsätalouden tutkimukseen kuin esim. valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tarpeisiin? Ympäristötutkimus on tärkeää ja se on syytä pitää erillään maatalouden tutkimisesta.
Metsänhakkuu ei enää työllistä läheskään sitä määrää ihmisiä kuin ennen. Metsäkoneet tekevät työn ihmisen puolesta. Metsien omistus näyttäisi puolestaan melko lailla jo keskittyneen kaupungeissa asuville. Metsätalouden pyörittäminen ei vaadi kovin suuria ihmnistyöpanoksia korpiseuduille. Suuremmat panostukset se vaatii tehtaisiin eikä niitä ole tarvis sijoittaa Kainuuseen tai Lappiin, vaan lähinnä meren äärelle satamiin.
Korpi on suurelta osin kulua juuri sen vuoksi, että se ei kykene työllistämään metsätalouden eikä maatalouden turvin läheskään kaikkia ihmisiä. Esim. Kainuussa on muissakin osin Kepulandiaa on vallinnut lähes krooninen työttömyys, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tämän lieventämiseksi on pitänyt aina tehdä suunnitelmataloudellisia erityistoimia, kun teollisuus omasta aloitteestaan tuppaa sijoittumaan muualle.
Nämä korpimaisemat voi nähdä mahdollisuutena muutamin paikoin. Tällaisia ovat Kuusamon seutu ja tunturi-Lappi, missä matkailulla voi olla tulevaisuutta.- KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole suinkaan pitänyt metsäteollisuutta turhana. Sehän on ollut maamme talouden tärkein kivijalka. Maailma kuitenkin muuttuu ja siinä sivussa myös kivijalat. Metesäteollisuuskin tuntuu investoiman koko ajan enemmän sinne, missä markkinat ovat lähellä ja raaka-aineen saanti turvattua. Metseäteollisuus on tarvinnut toki maanteitä ja metsäajoteitä, mutta ei kaiken maailman kyläteitä kodilta kirkolle.
Tutkimusta en suinkaan vastusta, vaan pidän sitä erittäin tarpeellisena ja tärkeänä. Kysymys on vain siitä, mihin vähät tutkimusvarat suunnataan. Onko järkeä suunnata valtiorahoitteista tutkimusta esim. yhtä paljon maa- ja metsätalouden tutkimukseen kuin esim. valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tarpeisiin? Ympäristötutkimus on tärkeää ja se on syytä pitää erillään maatalouden tutkimisesta.
Metsänhakkuu ei enää työllistä läheskään sitä määrää ihmisiä kuin ennen. Metsäkoneet tekevät työn ihmisen puolesta. Metsien omistus näyttäisi puolestaan melko lailla jo keskittyneen kaupungeissa asuville. Metsätalouden pyörittäminen ei vaadi kovin suuria ihmnistyöpanoksia korpiseuduille. Suuremmat panostukset se vaatii tehtaisiin eikä niitä ole tarvis sijoittaa Kainuuseen tai Lappiin, vaan lähinnä meren äärelle satamiin.
Korpi on suurelta osin kulua juuri sen vuoksi, että se ei kykene työllistämään metsätalouden eikä maatalouden turvin läheskään kaikkia ihmisiä. Esim. Kainuussa on muissakin osin Kepulandiaa on vallinnut lähes krooninen työttömyys, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tämän lieventämiseksi on pitänyt aina tehdä suunnitelmataloudellisia erityistoimia, kun teollisuus omasta aloitteestaan tuppaa sijoittumaan muualle.
Nämä korpimaisemat voi nähdä mahdollisuutena muutamin paikoin. Tällaisia ovat Kuusamon seutu ja tunturi-Lappi, missä matkailulla voi olla tulevaisuutta.että metsäteollisuus on aina tarvinnut ja tulee tarvitsemaan kyläteitä, sillä onhan paljon mukavampaa mennä kotoa metsään töihin tietä pitkin.
Okei, se oli saivartelua.
Mutta kuten aikaisemmin sanoin metsäteollisuus ei ole ainoa ala maaseudulla joka teitä tarvitsee, siellä on paljon muutakin yritystoimintaa joilla on kauppasuhteita ympäri Suomen ja ulkomaille. En oikein näe mitä hyötyä olisi laittaa kaikki yritykset pariin paikkaan koska teitä ei haluta pitää kunnossa. Tieverkosto pitää yllä myös matkailuelinkeinoa.
"Onko järkeä suunnata valtiorahoitteista tutkimusta esim. yhtä paljon maa- ja metsätalouden tutkimukseen kuin esim. valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tarpeisiin?"
Täytyy heti myöntää että en osaa sanoa onko summat samat molemmissa, mutta se vain että VTT:ssä tutkitaan myös metsäasioita. Niin, sinne rakentaa tällä hetkellä sellaista tutkimusyksikköä joka on ainoa laatuaan, eikä ole halpa mutta toivottavasti toimiva ja onkin sillä sitä hommaa valvoo pätevä kaveri.
Ei suuri rahamäärää aina tarkoita sitä että tehtäisiin laadukasta tutkimusta joskus voi olla hyvä että budjetti ei ole liian suuri että tutkittaisiin juuri niitä asioita josta tulemme tulevaisuudessa hyötymään.
Onhan niitä tutkimuksia tehty jopa hissin käytöstä ja todettu että ensimmäisen kerroksen väki käyttää hissiä vähemmän kuin ylemmänkerroksen väki ja kun tota ei olisi osannut arvata, mitähän hyötyä tuosta tiedosta oli aikoinaan yhteiskunnalle :)
Tulevaisuutta varten täytyy itse tehdä myös maalle tärkeät tutkimukset sillä niitä ei kukaan tee meidän puolestamme ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin maataloutta. Tutkimuksen hyötyä on jo näkyvissä vientimarkkinoilla, sillä etelä-Amerikassa on oltu kovin kiinnostuneita Ay-sonnin spermasta.
"Metsätalouden pyörittäminen ei vaadi kovin suuria ihmnistyöpanoksia korpiseuduille."
ei vaadi ei, mutta kuka uskoo että sinne jäisi asumaan vain ne jotka työskentelevät metsässä.
Mutta kuten sanottua maalla on paljon muutakin, sitä voidaan vaikka tarkastella Sitä kautta että mitä aloja on kaupungissa. Eikö ole niin että mitä suurempi kaupunki sitä vähemmän on varsinaista tuotantoa ja sitä enemmän on palveluita. Tunnetusti palvelut vaativat usein toimiakseen tuotantoa.
Nykyään on aika vaikea laittaa tuotanto laitosta kaupunkiin koska siellä ei tahdo löytyä tilaa ja on erittäin kallista, siispä usein tuotantolaitokset menevätkin maaseudulle. Olenko väärässä tässä asiassa, korjata voi sillä tämä perustuu vain paikan merkitykselle tuotannon perustamista ajatellen teoriaan.
"Korpi on suurelta osin kulua"
toisella puoli lasia on puoliksi tyhjä kun toisella se on puoliksi täynnä.
Tempora mutantur, nos et mutamur in illis - KMa
puut pitää saada kirjoitti:
metsistä pois ja maksaa niistä markkinahinta metsänomistajille. Tietysti myös ne, jotka joko omistamalla tai työtä tekemällä osallistuvat asiaan, maksavat kunnallisveronsa sinne, missä asuvat. Mutta, entä sitten. Jos minä helsinkiläisenä omistan metsää, pitäiskö minun siitä jotenkin kiittää ja palkita maaseudulla asuvia. Metsurit, metsäkoneiden kuljettajat ja autonkuljettajat saavat jo palkkansa. Minulle riittää kantoraha ja työstäni metsäteollisuudessa saatava eläke. Ei tulisi mieleenkään, että minun pitäisi olla joka työvaiheessa rahastamassa.
tulevan hyödyn kansantaloudelle mittaat itsellesi?
Täytyy myös huomioida että nuo metsurit ym. pitää myös kouluttaa ja se maksaa, samoin heidän terveydenhuoltonsa pitää toimia, ilman heitä omistamasi metsä jää hoitamatta, paitsi jos et sitä itse tee, samoin jää puut metsään lojumaan ja lahoamaan (luonnonsuojelijat tosin pitävät tuosta).
Mietipäs seuraava: jos käy niin (mitä en toivo) että sairastut vakavasti ja pitkäksi aikaa, niin se tietää yhteiskunnalle menoja ei tuloja.
Voinko minä ruveta sanomaan, että en halua että minun verorahojani käytetään sinun hoitamiseen, koska olethan jo palkkasi saanut työstäsi.
Ut sementem feeceris, ita metes KMa kirjoitti:
että metsäteollisuus on aina tarvinnut ja tulee tarvitsemaan kyläteitä, sillä onhan paljon mukavampaa mennä kotoa metsään töihin tietä pitkin.
Okei, se oli saivartelua.
Mutta kuten aikaisemmin sanoin metsäteollisuus ei ole ainoa ala maaseudulla joka teitä tarvitsee, siellä on paljon muutakin yritystoimintaa joilla on kauppasuhteita ympäri Suomen ja ulkomaille. En oikein näe mitä hyötyä olisi laittaa kaikki yritykset pariin paikkaan koska teitä ei haluta pitää kunnossa. Tieverkosto pitää yllä myös matkailuelinkeinoa.
"Onko järkeä suunnata valtiorahoitteista tutkimusta esim. yhtä paljon maa- ja metsätalouden tutkimukseen kuin esim. valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tarpeisiin?"
Täytyy heti myöntää että en osaa sanoa onko summat samat molemmissa, mutta se vain että VTT:ssä tutkitaan myös metsäasioita. Niin, sinne rakentaa tällä hetkellä sellaista tutkimusyksikköä joka on ainoa laatuaan, eikä ole halpa mutta toivottavasti toimiva ja onkin sillä sitä hommaa valvoo pätevä kaveri.
Ei suuri rahamäärää aina tarkoita sitä että tehtäisiin laadukasta tutkimusta joskus voi olla hyvä että budjetti ei ole liian suuri että tutkittaisiin juuri niitä asioita josta tulemme tulevaisuudessa hyötymään.
Onhan niitä tutkimuksia tehty jopa hissin käytöstä ja todettu että ensimmäisen kerroksen väki käyttää hissiä vähemmän kuin ylemmänkerroksen väki ja kun tota ei olisi osannut arvata, mitähän hyötyä tuosta tiedosta oli aikoinaan yhteiskunnalle :)
Tulevaisuutta varten täytyy itse tehdä myös maalle tärkeät tutkimukset sillä niitä ei kukaan tee meidän puolestamme ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin maataloutta. Tutkimuksen hyötyä on jo näkyvissä vientimarkkinoilla, sillä etelä-Amerikassa on oltu kovin kiinnostuneita Ay-sonnin spermasta.
"Metsätalouden pyörittäminen ei vaadi kovin suuria ihmnistyöpanoksia korpiseuduille."
ei vaadi ei, mutta kuka uskoo että sinne jäisi asumaan vain ne jotka työskentelevät metsässä.
Mutta kuten sanottua maalla on paljon muutakin, sitä voidaan vaikka tarkastella Sitä kautta että mitä aloja on kaupungissa. Eikö ole niin että mitä suurempi kaupunki sitä vähemmän on varsinaista tuotantoa ja sitä enemmän on palveluita. Tunnetusti palvelut vaativat usein toimiakseen tuotantoa.
Nykyään on aika vaikea laittaa tuotanto laitosta kaupunkiin koska siellä ei tahdo löytyä tilaa ja on erittäin kallista, siispä usein tuotantolaitokset menevätkin maaseudulle. Olenko väärässä tässä asiassa, korjata voi sillä tämä perustuu vain paikan merkitykselle tuotannon perustamista ajatellen teoriaan.
"Korpi on suurelta osin kulua"
toisella puoli lasia on puoliksi tyhjä kun toisella se on puoliksi täynnä.
Tempora mutantur, nos et mutamur in illisEttei jäisi kovin yksipuolista kuvaa, pitää tähän väliin sanoa, että en suinkaan ole ollut vaatimassa koko maaseudun tyhjentämistä. Elinvoimainen maaseutu tulee säilyttää, mutta ei ole järkeä rakentaa ja ylläpitää joka notkoa, niemeä ja saarelmaa. Se mitä olen vastustanut ja vastustan, on haulikkokuvioinen haja-asutus, joka on lähinnä itsetarkoituksellinen. Se on olemassa vain itseään varten ja muiden suuresti kustantamana. Ulkomuseoiksi riittää muutamakin kirkonkylä.
Suomella ei taloudellisesti ajateltu ole varaa jättäytyä pysähtyneisyyden maailmaan ja kieriskellä hevoskärryajan yhteiskunnassa. Ymmärrän kyllä, että sellainen voi olla joidenkin mielestä mukavaa. Silloin pitää vain rehellisesti tuoda esille, että mukavuusarvot menevät taloudellisten arvojen edelle.- KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
Ettei jäisi kovin yksipuolista kuvaa, pitää tähän väliin sanoa, että en suinkaan ole ollut vaatimassa koko maaseudun tyhjentämistä. Elinvoimainen maaseutu tulee säilyttää, mutta ei ole järkeä rakentaa ja ylläpitää joka notkoa, niemeä ja saarelmaa. Se mitä olen vastustanut ja vastustan, on haulikkokuvioinen haja-asutus, joka on lähinnä itsetarkoituksellinen. Se on olemassa vain itseään varten ja muiden suuresti kustantamana. Ulkomuseoiksi riittää muutamakin kirkonkylä.
Suomella ei taloudellisesti ajateltu ole varaa jättäytyä pysähtyneisyyden maailmaan ja kieriskellä hevoskärryajan yhteiskunnassa. Ymmärrän kyllä, että sellainen voi olla joidenkin mielestä mukavaa. Silloin pitää vain rehellisesti tuoda esille, että mukavuusarvot menevät taloudellisten arvojen edelle.sillä siihen sinulla on oikeus ja vapaus.
En minäkään tarkoita sitä että jokaisen mäen päällä pitäisi olla kirkko. Eikä se että Suomessa on maataloutta tarkoita että elettäisiin pysähtyneisyyden ajassa, sillä sen verran se itseään teknologian ja tutkimusten keinoin pyrkinyt kehittämään.
Se että sitä kehitetään ei tarkoita että se kaikki olisi jostain muualta aina pois sillä se voi myös tuoda joillekin mahdollisuuden uuteen tuotantoon tai patenttiin.
Maatalouden kehittyminen on myös vapauttanut työvoimaa muihin tehtäviin, mikä on kansantalouden kannalta hyvä vaikka muuttovirta Ruotsiin oli aikoinaan kova.
Navigare necesse est, vivere non est necesse
- sellainen maa
missä ei maaseutua ole.? Alkaako pankki olla tyhjä kun ei parempia mielipiteitä ole annettavana.Äly hoi älä jätä!
- maaseutua
tietysti on, mutta Suomi on vielä vähiten kaupunkilaistunut maa EU:ssa.
- maa voi
maaseutua kirjoitti:
tietysti on, mutta Suomi on vielä vähiten kaupunkilaistunut maa EU:ssa.
enempää kaupunkilaistua kun asukkaita ei koko maassa ole edes yhden kunnon kaupungin vertaa.
Ja mikä helvetin autuus siinä kaupungissa viehättää?
Maailmaa olen kiertänyt ihan työkseni ja suunnilleen kaikki suurimmat metropolit nähnyt niin nyt mielelläni asun maaseudun rauhassa eläkepäiviä vietellen kun ikääkään ei ole vielä hirveän paljoa.Olen kyllä kaupunkilaispoika syntyjään ja asunutkin kaupungissa mutta kun työni ei välttämättä vaatinut kaupungissa asumista vapaa-ajalla niin rakennsin kotini maaseudulle että sai levätä reissujen jälkeen oikein kunnolla.Kyllä kaupunkielämä on tuttua joka sektorilta mutta en sellaista kaipaa.
Kaupunkiin pääsen tarvittaessa milloin vain.Kyllä tapana on nykyisinkin käydä kerta pari vuodessa milloin missäkin isommassa kaupungissa,en tarkoita helsinki nimistä käpykylää, katselemassa elämän sykettä. - siellä vain
maa voi kirjoitti:
enempää kaupunkilaistua kun asukkaita ei koko maassa ole edes yhden kunnon kaupungin vertaa.
Ja mikä helvetin autuus siinä kaupungissa viehättää?
Maailmaa olen kiertänyt ihan työkseni ja suunnilleen kaikki suurimmat metropolit nähnyt niin nyt mielelläni asun maaseudun rauhassa eläkepäiviä vietellen kun ikääkään ei ole vielä hirveän paljoa.Olen kyllä kaupunkilaispoika syntyjään ja asunutkin kaupungissa mutta kun työni ei välttämättä vaatinut kaupungissa asumista vapaa-ajalla niin rakennsin kotini maaseudulle että sai levätä reissujen jälkeen oikein kunnolla.Kyllä kaupunkielämä on tuttua joka sektorilta mutta en sellaista kaipaa.
Kaupunkiin pääsen tarvittaessa milloin vain.Kyllä tapana on nykyisinkin käydä kerta pari vuodessa milloin missäkin isommassa kaupungissa,en tarkoita helsinki nimistä käpykylää, katselemassa elämän sykettä.kaikessa rauhassa, kunhan et vaadi meitä maksamaan siellä elämistäsi, kuten aika suuri osa maalaisista.
- tärkeä mies...
siellä vain kirjoitti:
kaikessa rauhassa, kunhan et vaadi meitä maksamaan siellä elämistäsi, kuten aika suuri osa maalaisista.
siellä kaupungissa? Kännykänkuoriloitako valmistat vai viljeletkö siirtolapuutarhapalstaa?
- nostelen
tärkeä mies... kirjoitti:
siellä kaupungissa? Kännykänkuoriloitako valmistat vai viljeletkö siirtolapuutarhapalstaa?
kantorahoja metsistäni.
- tukin hinta...
nostelen kirjoitti:
kantorahoja metsistäni.
korkealla. Onkohan se keskustapuolueen ansiota?
http://www.forestindustries.fi/tilastot/tilastot.html?pic=Tukkipuu - sinun varassa
siellä vain kirjoitti:
kaikessa rauhassa, kunhan et vaadi meitä maksamaan siellä elämistäsi, kuten aika suuri osa maalaisista.
minun elämäni.Ole ihan huoleti.On se aika hyvä että sinäkin osaltas osallistut maaseudun ylläpitoon kun kerran käytkin täällä roskaamassa ja luonnossa olosta nauttimassa.Sitten joskus kun tulee joku konflikti niin pitäähän maajusseilla ruokaa olla sinunkin ruokkimiseksi ja majoittamiseksi. En ole ikinä viljellyt mitään muuta kuin pirttiviljelystä ja nekin tuotokset elättää itsensä kaupungeissa.Ettei sinun tarvi niittenkään elämiseen eikä asumiseen osallistua.
Olen oman eläkkeeni itse tienannut toivottavasti elän pitkään että kerkeän saada omani pois.Pyri samaan.Ei minun enää tarvi muuta kuin olla ja elellä.Kepu ja tukiaiset ei ole minun päänsärkyni ,mutta kyllä tottapuhuen vähällä työllä niistä osa elantonsa saa.Entiedä mistä rahansa ottavat mutta hyvin näkyvät pärjäävän.
Luulen että kohta täällä ei edes tukiaisten varassa viljelijää löydy,niin on nuoriso lähtenyt muille seuduille.Ei niitä moniakaan näy kiinnostavan sonnanluonti.Metsärikkaitten kakarat jäävät löhöömään ja helppoa elämää viettämään.
Nykyäänkö siinäkin hommassa on suurin työ papereihin nimen laitto. Mistä sinulle on mahtanut syntyä käsitys, ettei maaseutua saisi minun mielestäni olla? Sellaista en kai ole missään esittänyt.
Kysymys on vain siitä, tarvitaanko me Suomessa näin laajaa maataloutta ja maatalousvetoista maaseutua ympäri Suomen. Ruotsissakin maatalous on keskittynyt siihen osaan maata, joka kokonaisuudessaan sijaitsee Suomea etelämpänä. Islannissa maatalous on keskittynyt saaren laitamille eikä kellekän tullut siellä mieleen pitää koko maa asuttuna maatalouden varassa. Asutuskin on pakkautunut laitamille eikä edes kaikkialle sinne, vaan tiettyihin kohtiin, mistä on hyvät yhteydet merelle.- kansanedustajien palstaa
Mielipidepankki kirjoitti:
Mistä sinulle on mahtanut syntyä käsitys, ettei maaseutua saisi minun mielestäni olla? Sellaista en kai ole missään esittänyt.
Kysymys on vain siitä, tarvitaanko me Suomessa näin laajaa maataloutta ja maatalousvetoista maaseutua ympäri Suomen. Ruotsissakin maatalous on keskittynyt siihen osaan maata, joka kokonaisuudessaan sijaitsee Suomea etelämpänä. Islannissa maatalous on keskittynyt saaren laitamille eikä kellekän tullut siellä mieleen pitää koko maa asuttuna maatalouden varassa. Asutuskin on pakkautunut laitamille eikä edes kaikkialle sinne, vaan tiettyihin kohtiin, mistä on hyvät yhteydet merelle.siellä on minusta aika hyvä ehdotus tämän pitkän maan asioiden kuntoon saattamiseksi vois ehkä antaa sullekkin miettimistä.Minä en ainakaan tyrmäis ajatusta heti ensimmäisenä.OLIS KIVA SITTEN NÄHDÄ SINUN MIELIPITEESI ASIASTA.
maa voi kirjoitti:
enempää kaupunkilaistua kun asukkaita ei koko maassa ole edes yhden kunnon kaupungin vertaa.
Ja mikä helvetin autuus siinä kaupungissa viehättää?
Maailmaa olen kiertänyt ihan työkseni ja suunnilleen kaikki suurimmat metropolit nähnyt niin nyt mielelläni asun maaseudun rauhassa eläkepäiviä vietellen kun ikääkään ei ole vielä hirveän paljoa.Olen kyllä kaupunkilaispoika syntyjään ja asunutkin kaupungissa mutta kun työni ei välttämättä vaatinut kaupungissa asumista vapaa-ajalla niin rakennsin kotini maaseudulle että sai levätä reissujen jälkeen oikein kunnolla.Kyllä kaupunkielämä on tuttua joka sektorilta mutta en sellaista kaipaa.
Kaupunkiin pääsen tarvittaessa milloin vain.Kyllä tapana on nykyisinkin käydä kerta pari vuodessa milloin missäkin isommassa kaupungissa,en tarkoita helsinki nimistä käpykylää, katselemassa elämän sykettä.Et tee nyt riittäviä erittelyjä sen suhteen, mistä näkökulmista asioita tulisi tarkastella. Se on älyllisesti joko laiskaa tai epärehellistä.
Meillä voi olla kansantaloudellinen näkökulma ja sitten voi olla esittämäsi mukavuusnäkökulma. Kansantaloudellisestä näkökulmasta etsitään yleensä sellaista optimaalista tilannetta, missä talous kasvaa parhaiten ja tuottaa ihmisille elintasoa, joiden avulla voi sitten toteuttaa erilaisia mukavuusarvoja.
Sinä lähdet liikkeelle näistä mukavuusarvoista ikään kuin itsestään annettuina. Kun puhutaan vain niistä, voidaankin esittää laillasi ihmetyksen aiheena kysymys, että mikä helvetin autuus siinä kaupungissa viehättää.
Palataan siihen talouteen, koska itse uskon, että se kuitenkin on ollut ja on näiden mukavuusarvojen toteuttamisen ehdoton edellytys. Kaupungeissa asuu paljon ihmisiä. Kaupungit ovat syntyneet teollistumisen myötä, kun tarvittiin paljon ihmisiä samaan paikkaan eli työvoimaa. Sittemmin elintason kohottua, tämä ihmisjoukko on muodostanut markkinat, joille voidaan tuottaa ja myydä erilaisia mukavuusarvoja. Jostain syystä taloudellinen toiminta näkee rationaaliteettina sen, että markkinat ovat suuret, ne ovat lähellä ja tuottavat jatkuvasti uutta kasvua tällaisen prosessin myötä.
Kun nyt seuraavan kerran käyt Helsingissä, kehottaisin avartamaan näkemystä ja katsomaan ympärille. Voit nähdä kaupallista toimintaa suhteellisen paljon ja Suomen mitassa laajalti. Voit käväistä vaikkapa Helsingin Pitäjänmäessä ja bongaillen laskea siellä olevien yritysten määrän. Näin pienellä alalla lienee enemmän yrityksiä kuin mitä kykenet jollain Pohjois-Karjalan karhunkierroksella näkemään, vaikka kiertäisit ympyrän useampaankin kertaan.
Mikä helvetti siis kaupungissa viehättää? Se on taloudellinen vireys ja sen palkintona suuri määrä mukavuusarvoja. Näiden perässä ihmiset menevät. Tähän voi tietysti sanoa, että valitettavasti. Ihmisillä on kuitenkin vapaasti valittavana linkolalainen vapaus maalla ja itsenäs elättäminen kalastamalla vapaana kaiken maailman turhasta roinasta.
Maataalousvaltainen talous kykenee luomaan suurin piirtein sellaisen hyvinvoinnin, mikä vallitsi 30-luvulla, edellyttäen ettei halla pane satoa. Markkinatalousvaltainen jälkiteollinen yhteiskunta pystyy luomaan siihen verrattuna moninkertaisesti hyvinvointia. Sen hintana on kylläkin sopeutuminen kaupunkimaiseen markkinamalliin. Jos haluat käydä viikoittain Hjallis Harkimon hallissa katsomassa jääkiekkoa, live-konsertteja yms., se ei käy oikein kätevästi Ilomantsista, mutta hoituu suht helposti jo Vantaalta. Onko se sitten tarpeellista, on toinen juttu.
Toki voit sanoa, että pääset kaupunkiin milloin vain. Mutta miksi kävisit kaupungissa, jos se ei olisi sellainen, mikä on mahdollista panostamalla kaupunkeihin. Jos eläisimme vain maaseudun ehdoilla, moni joutuisi kulkemaan kaupunkimatkansa hevosella, suksilla tai polkupyrällä. Näin ehkä tapahtuu vielä nytkin sellaisessa maatalousvaltaisessa maassa kuin Valko-Venäjä.
Kaikki suuret keksinnöt on viimeiset 500 vuotta tehty suurissa kaupungeissa. Sinne on kertunyt aivopääomaa, jonka elinehtona on olut uuden kehittäminen. Innovatiivisuus on korvannut pelloilla raatamisen. Asfalttia kun ei voi viljellä eikä sieltä taida paljon kalaakaan saada. Tämä on pakottanut kaupunkiväestön kehityksen tielle ajattelemaan. Se on johtanut siihen, ihmisaivoista on lihasvoiman sijaan tullu paljon merkittävämpi uudistamisen ja hyvinvoinnin lähde.- JormaKKorhonen
Mielipidepankki kirjoitti:
Et tee nyt riittäviä erittelyjä sen suhteen, mistä näkökulmista asioita tulisi tarkastella. Se on älyllisesti joko laiskaa tai epärehellistä.
Meillä voi olla kansantaloudellinen näkökulma ja sitten voi olla esittämäsi mukavuusnäkökulma. Kansantaloudellisestä näkökulmasta etsitään yleensä sellaista optimaalista tilannetta, missä talous kasvaa parhaiten ja tuottaa ihmisille elintasoa, joiden avulla voi sitten toteuttaa erilaisia mukavuusarvoja.
Sinä lähdet liikkeelle näistä mukavuusarvoista ikään kuin itsestään annettuina. Kun puhutaan vain niistä, voidaankin esittää laillasi ihmetyksen aiheena kysymys, että mikä helvetin autuus siinä kaupungissa viehättää.
Palataan siihen talouteen, koska itse uskon, että se kuitenkin on ollut ja on näiden mukavuusarvojen toteuttamisen ehdoton edellytys. Kaupungeissa asuu paljon ihmisiä. Kaupungit ovat syntyneet teollistumisen myötä, kun tarvittiin paljon ihmisiä samaan paikkaan eli työvoimaa. Sittemmin elintason kohottua, tämä ihmisjoukko on muodostanut markkinat, joille voidaan tuottaa ja myydä erilaisia mukavuusarvoja. Jostain syystä taloudellinen toiminta näkee rationaaliteettina sen, että markkinat ovat suuret, ne ovat lähellä ja tuottavat jatkuvasti uutta kasvua tällaisen prosessin myötä.
Kun nyt seuraavan kerran käyt Helsingissä, kehottaisin avartamaan näkemystä ja katsomaan ympärille. Voit nähdä kaupallista toimintaa suhteellisen paljon ja Suomen mitassa laajalti. Voit käväistä vaikkapa Helsingin Pitäjänmäessä ja bongaillen laskea siellä olevien yritysten määrän. Näin pienellä alalla lienee enemmän yrityksiä kuin mitä kykenet jollain Pohjois-Karjalan karhunkierroksella näkemään, vaikka kiertäisit ympyrän useampaankin kertaan.
Mikä helvetti siis kaupungissa viehättää? Se on taloudellinen vireys ja sen palkintona suuri määrä mukavuusarvoja. Näiden perässä ihmiset menevät. Tähän voi tietysti sanoa, että valitettavasti. Ihmisillä on kuitenkin vapaasti valittavana linkolalainen vapaus maalla ja itsenäs elättäminen kalastamalla vapaana kaiken maailman turhasta roinasta.
Maataalousvaltainen talous kykenee luomaan suurin piirtein sellaisen hyvinvoinnin, mikä vallitsi 30-luvulla, edellyttäen ettei halla pane satoa. Markkinatalousvaltainen jälkiteollinen yhteiskunta pystyy luomaan siihen verrattuna moninkertaisesti hyvinvointia. Sen hintana on kylläkin sopeutuminen kaupunkimaiseen markkinamalliin. Jos haluat käydä viikoittain Hjallis Harkimon hallissa katsomassa jääkiekkoa, live-konsertteja yms., se ei käy oikein kätevästi Ilomantsista, mutta hoituu suht helposti jo Vantaalta. Onko se sitten tarpeellista, on toinen juttu.
Toki voit sanoa, että pääset kaupunkiin milloin vain. Mutta miksi kävisit kaupungissa, jos se ei olisi sellainen, mikä on mahdollista panostamalla kaupunkeihin. Jos eläisimme vain maaseudun ehdoilla, moni joutuisi kulkemaan kaupunkimatkansa hevosella, suksilla tai polkupyrällä. Näin ehkä tapahtuu vielä nytkin sellaisessa maatalousvaltaisessa maassa kuin Valko-Venäjä.
Kaikki suuret keksinnöt on viimeiset 500 vuotta tehty suurissa kaupungeissa. Sinne on kertunyt aivopääomaa, jonka elinehtona on olut uuden kehittäminen. Innovatiivisuus on korvannut pelloilla raatamisen. Asfalttia kun ei voi viljellä eikä sieltä taida paljon kalaakaan saada. Tämä on pakottanut kaupunkiväestön kehityksen tielle ajattelemaan. Se on johtanut siihen, ihmisaivoista on lihasvoiman sijaan tullu paljon merkittävämpi uudistamisen ja hyvinvoinnin lähde.>> Kaikki suuret keksinnöt on viimeiset 500 vuotta tehty suurissa kaupungeissa. Sinne on kertunyt aivopääomaa, jonka elinehtona on olut uuden kehittäminen. Innovatiivisuus on korvannut pelloilla raatamisen. Asfalttia kun ei voi viljellä eikä sieltä taida paljon kalaakaan saada. Tämä on pakottanut kaupunkiväestön kehityksen tielle ajattelemaan. Se on johtanut siihen, ihmisaivoista on lihasvoiman sijaan tullu paljon merkittävämpi uudistamisen ja hyvinvoinnin lähde.
- tunnen hyvinkin
Mielipidepankki kirjoitti:
Et tee nyt riittäviä erittelyjä sen suhteen, mistä näkökulmista asioita tulisi tarkastella. Se on älyllisesti joko laiskaa tai epärehellistä.
Meillä voi olla kansantaloudellinen näkökulma ja sitten voi olla esittämäsi mukavuusnäkökulma. Kansantaloudellisestä näkökulmasta etsitään yleensä sellaista optimaalista tilannetta, missä talous kasvaa parhaiten ja tuottaa ihmisille elintasoa, joiden avulla voi sitten toteuttaa erilaisia mukavuusarvoja.
Sinä lähdet liikkeelle näistä mukavuusarvoista ikään kuin itsestään annettuina. Kun puhutaan vain niistä, voidaankin esittää laillasi ihmetyksen aiheena kysymys, että mikä helvetin autuus siinä kaupungissa viehättää.
Palataan siihen talouteen, koska itse uskon, että se kuitenkin on ollut ja on näiden mukavuusarvojen toteuttamisen ehdoton edellytys. Kaupungeissa asuu paljon ihmisiä. Kaupungit ovat syntyneet teollistumisen myötä, kun tarvittiin paljon ihmisiä samaan paikkaan eli työvoimaa. Sittemmin elintason kohottua, tämä ihmisjoukko on muodostanut markkinat, joille voidaan tuottaa ja myydä erilaisia mukavuusarvoja. Jostain syystä taloudellinen toiminta näkee rationaaliteettina sen, että markkinat ovat suuret, ne ovat lähellä ja tuottavat jatkuvasti uutta kasvua tällaisen prosessin myötä.
Kun nyt seuraavan kerran käyt Helsingissä, kehottaisin avartamaan näkemystä ja katsomaan ympärille. Voit nähdä kaupallista toimintaa suhteellisen paljon ja Suomen mitassa laajalti. Voit käväistä vaikkapa Helsingin Pitäjänmäessä ja bongaillen laskea siellä olevien yritysten määrän. Näin pienellä alalla lienee enemmän yrityksiä kuin mitä kykenet jollain Pohjois-Karjalan karhunkierroksella näkemään, vaikka kiertäisit ympyrän useampaankin kertaan.
Mikä helvetti siis kaupungissa viehättää? Se on taloudellinen vireys ja sen palkintona suuri määrä mukavuusarvoja. Näiden perässä ihmiset menevät. Tähän voi tietysti sanoa, että valitettavasti. Ihmisillä on kuitenkin vapaasti valittavana linkolalainen vapaus maalla ja itsenäs elättäminen kalastamalla vapaana kaiken maailman turhasta roinasta.
Maataalousvaltainen talous kykenee luomaan suurin piirtein sellaisen hyvinvoinnin, mikä vallitsi 30-luvulla, edellyttäen ettei halla pane satoa. Markkinatalousvaltainen jälkiteollinen yhteiskunta pystyy luomaan siihen verrattuna moninkertaisesti hyvinvointia. Sen hintana on kylläkin sopeutuminen kaupunkimaiseen markkinamalliin. Jos haluat käydä viikoittain Hjallis Harkimon hallissa katsomassa jääkiekkoa, live-konsertteja yms., se ei käy oikein kätevästi Ilomantsista, mutta hoituu suht helposti jo Vantaalta. Onko se sitten tarpeellista, on toinen juttu.
Toki voit sanoa, että pääset kaupunkiin milloin vain. Mutta miksi kävisit kaupungissa, jos se ei olisi sellainen, mikä on mahdollista panostamalla kaupunkeihin. Jos eläisimme vain maaseudun ehdoilla, moni joutuisi kulkemaan kaupunkimatkansa hevosella, suksilla tai polkupyrällä. Näin ehkä tapahtuu vielä nytkin sellaisessa maatalousvaltaisessa maassa kuin Valko-Venäjä.
Kaikki suuret keksinnöt on viimeiset 500 vuotta tehty suurissa kaupungeissa. Sinne on kertunyt aivopääomaa, jonka elinehtona on olut uuden kehittäminen. Innovatiivisuus on korvannut pelloilla raatamisen. Asfalttia kun ei voi viljellä eikä sieltä taida paljon kalaakaan saada. Tämä on pakottanut kaupunkiväestön kehityksen tielle ajattelemaan. Se on johtanut siihen, ihmisaivoista on lihasvoiman sijaan tullu paljon merkittävämpi uudistamisen ja hyvinvoinnin lähde.en minä mikään landepöpö ole vaikka tällä hetkellä koenkin maalla asumisen parhaaksi asuinympäristökseni.Ei minua helsinkiinkään mikään olisi estänyt muuttamasta kyllä minulla siellä asunto olisi ollut jopa kaksikin mutta halusin että maailmaa on tullut kierrettyä tarpeeksi kauan ja nähtyä sitä eri kolkilta niin valitsin tälläisen vaihtoehdon.Kyllä maalla on ihan hyvä asua kun sen oikein oivaltaa.Kyllä sinulla on ihan väärä kuvitelma maalla asumisesta että siellä ei muka pystyis keksintöjä tekemään.Kyllähän se on muusta kiinni kuin asuinpaikasta.Ole sinä viisautesi kanssa stadissa pulit plääkät jaloissas minä vietän eläkepäiviä täällä maaseudun rauhassa järven rannalla puhdasta ilmaa hengittäen.
- KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
Et tee nyt riittäviä erittelyjä sen suhteen, mistä näkökulmista asioita tulisi tarkastella. Se on älyllisesti joko laiskaa tai epärehellistä.
Meillä voi olla kansantaloudellinen näkökulma ja sitten voi olla esittämäsi mukavuusnäkökulma. Kansantaloudellisestä näkökulmasta etsitään yleensä sellaista optimaalista tilannetta, missä talous kasvaa parhaiten ja tuottaa ihmisille elintasoa, joiden avulla voi sitten toteuttaa erilaisia mukavuusarvoja.
Sinä lähdet liikkeelle näistä mukavuusarvoista ikään kuin itsestään annettuina. Kun puhutaan vain niistä, voidaankin esittää laillasi ihmetyksen aiheena kysymys, että mikä helvetin autuus siinä kaupungissa viehättää.
Palataan siihen talouteen, koska itse uskon, että se kuitenkin on ollut ja on näiden mukavuusarvojen toteuttamisen ehdoton edellytys. Kaupungeissa asuu paljon ihmisiä. Kaupungit ovat syntyneet teollistumisen myötä, kun tarvittiin paljon ihmisiä samaan paikkaan eli työvoimaa. Sittemmin elintason kohottua, tämä ihmisjoukko on muodostanut markkinat, joille voidaan tuottaa ja myydä erilaisia mukavuusarvoja. Jostain syystä taloudellinen toiminta näkee rationaaliteettina sen, että markkinat ovat suuret, ne ovat lähellä ja tuottavat jatkuvasti uutta kasvua tällaisen prosessin myötä.
Kun nyt seuraavan kerran käyt Helsingissä, kehottaisin avartamaan näkemystä ja katsomaan ympärille. Voit nähdä kaupallista toimintaa suhteellisen paljon ja Suomen mitassa laajalti. Voit käväistä vaikkapa Helsingin Pitäjänmäessä ja bongaillen laskea siellä olevien yritysten määrän. Näin pienellä alalla lienee enemmän yrityksiä kuin mitä kykenet jollain Pohjois-Karjalan karhunkierroksella näkemään, vaikka kiertäisit ympyrän useampaankin kertaan.
Mikä helvetti siis kaupungissa viehättää? Se on taloudellinen vireys ja sen palkintona suuri määrä mukavuusarvoja. Näiden perässä ihmiset menevät. Tähän voi tietysti sanoa, että valitettavasti. Ihmisillä on kuitenkin vapaasti valittavana linkolalainen vapaus maalla ja itsenäs elättäminen kalastamalla vapaana kaiken maailman turhasta roinasta.
Maataalousvaltainen talous kykenee luomaan suurin piirtein sellaisen hyvinvoinnin, mikä vallitsi 30-luvulla, edellyttäen ettei halla pane satoa. Markkinatalousvaltainen jälkiteollinen yhteiskunta pystyy luomaan siihen verrattuna moninkertaisesti hyvinvointia. Sen hintana on kylläkin sopeutuminen kaupunkimaiseen markkinamalliin. Jos haluat käydä viikoittain Hjallis Harkimon hallissa katsomassa jääkiekkoa, live-konsertteja yms., se ei käy oikein kätevästi Ilomantsista, mutta hoituu suht helposti jo Vantaalta. Onko se sitten tarpeellista, on toinen juttu.
Toki voit sanoa, että pääset kaupunkiin milloin vain. Mutta miksi kävisit kaupungissa, jos se ei olisi sellainen, mikä on mahdollista panostamalla kaupunkeihin. Jos eläisimme vain maaseudun ehdoilla, moni joutuisi kulkemaan kaupunkimatkansa hevosella, suksilla tai polkupyrällä. Näin ehkä tapahtuu vielä nytkin sellaisessa maatalousvaltaisessa maassa kuin Valko-Venäjä.
Kaikki suuret keksinnöt on viimeiset 500 vuotta tehty suurissa kaupungeissa. Sinne on kertunyt aivopääomaa, jonka elinehtona on olut uuden kehittäminen. Innovatiivisuus on korvannut pelloilla raatamisen. Asfalttia kun ei voi viljellä eikä sieltä taida paljon kalaakaan saada. Tämä on pakottanut kaupunkiväestön kehityksen tielle ajattelemaan. Se on johtanut siihen, ihmisaivoista on lihasvoiman sijaan tullu paljon merkittävämpi uudistamisen ja hyvinvoinnin lähde."Jos eläisimme vain maaseudun ehdoilla, moni joutuisi kulkemaan kaupunkimatkansa hevosella, suksilla tai polkupyrällä. Näin ehkä tapahtuu vielä nytkin sellaisessa maatalousvaltaisessa maassa kuin Valko-Venäjä."
Siihen aikaan kun hevoset olivat käytössä matkan teossa sitä pidettiin erittäin hienona ja tyylikkäänä. Ja jos ei olisi tietoa nykyisestä elintasosta, ei kukaan pitäisi hevoskyytiä huonona vaan loistavana.
Tiedon taso on se mikä vaikuttaa asenteeseen miten suhtaudutaan menneeseen.
Nykyään ihmetellään miten tultiin ennen toimeen kun ei ollut kännyköitä, ei silloin mitään ongelmia ollut eikä kukaan sellaista edes kaivannut, mutta parinkymmen vuoden käytön jälkeen on siitä vaikea luopua.
On vähän tarkoituksen hakuista sanoa että suuret keksinnöt on viimeisen 500 vuoden aikana tehty kaupungissa, en minä sitä kiellä. Totta kai ne on siellä tehty koska sinne on keskittynyt tutkimus ja koulutus, olisihan ollut ihme jos ei sieltä olisi mitään syntynyt.
Mikä on mahdollistanut moisen keskittymän?
Se että heidän enää tarvinnut huolehtia itse omasta ruokahuollostaan vaan sen tekivät muut.
Ensimmäiset keksinnöt liittyivät aina joko ruuan hankintaan tai sodankäyntiin (jousipyssy sopi kyllä molempiin), ehkä useammin sodankäyntiin(?).
Se on hienoa että on sitä aivopääomaa, mutta ei kannata unohtaa näitä jotka tekevät sanotaanko yksinkertaisempaa mutta arvokasta työtä, joka mahdollistaa keksintöjen synnyn.
Monet matemaattiset keksinnöt olisivat jääneet tekemättä jos nämä nerot olisivat itse tekemään ja hankkimaan ruokansa.
Kokonaiskuva on tärkeää huomata, ei kukaan tai mikään ole täysin riippumaton toisesta.
yötä. - voisi kehittää
tunnen hyvinkin kirjoitti:
en minä mikään landepöpö ole vaikka tällä hetkellä koenkin maalla asumisen parhaaksi asuinympäristökseni.Ei minua helsinkiinkään mikään olisi estänyt muuttamasta kyllä minulla siellä asunto olisi ollut jopa kaksikin mutta halusin että maailmaa on tullut kierrettyä tarpeeksi kauan ja nähtyä sitä eri kolkilta niin valitsin tälläisen vaihtoehdon.Kyllä maalla on ihan hyvä asua kun sen oikein oivaltaa.Kyllä sinulla on ihan väärä kuvitelma maalla asumisesta että siellä ei muka pystyis keksintöjä tekemään.Kyllähän se on muusta kiinni kuin asuinpaikasta.Ole sinä viisautesi kanssa stadissa pulit plääkät jaloissas minä vietän eläkepäiviä täällä maaseudun rauhassa järven rannalla puhdasta ilmaa hengittäen.
siellä maallakin ihan yhtä hyvin kuin kaupungissa. Pisteen jälkeen tulee tyhjä väli, Helsinki kirjoitetaan isolla kirjaimella. Lauseita olisi syytä lyhentää, käyttää pilkkuja, sanajärjestys ei saa olla mikä tahansa jne.
- enää välittää
voisi kehittää kirjoitti:
siellä maallakin ihan yhtä hyvin kuin kaupungissa. Pisteen jälkeen tulee tyhjä väli, Helsinki kirjoitetaan isolla kirjaimella. Lauseita olisi syytä lyhentää, käyttää pilkkuja, sanajärjestys ei saa olla mikä tahansa jne.
missä on pisteet ja pilkut.Ennen oli toisin.Piti olla aina tarkkana,eikä ollut krapulassakaan töihin menemistä.Nyt tuollainen hesan nilkki alkaa minua vielä neuvomaan kirjoittamisen taidoissa, niin voin sanoa sinulle että minä olen raittiuskilpakirjoituksissa 50-liuvulla voittanut palkinnonkin.Että revi siitä.Enkä vielä ollut 10:tä vuottakaan täyttänyt.Tuollaiset mukaviisaat kun ei minun silmissäni ole yhtään mitään muuta kuin helvetinmoisia sössöjä vaan.
Menisit sinäkin oikeisiin töihin niin tulis vähän muutakin tietoo päähän kuin tollaista tekoälyä.
Meikäläinen se vaan oli elämäntyönsä kuin NILS HOLGERSSON MARTTI HANHEN SELÄSSÄ.
Siksipä sitä nyt suhteellisen nuorena nautitaan eläkkeestä,mukavissa maalaismaisemissa. - samalla
enää välittää kirjoitti:
missä on pisteet ja pilkut.Ennen oli toisin.Piti olla aina tarkkana,eikä ollut krapulassakaan töihin menemistä.Nyt tuollainen hesan nilkki alkaa minua vielä neuvomaan kirjoittamisen taidoissa, niin voin sanoa sinulle että minä olen raittiuskilpakirjoituksissa 50-liuvulla voittanut palkinnonkin.Että revi siitä.Enkä vielä ollut 10:tä vuottakaan täyttänyt.Tuollaiset mukaviisaat kun ei minun silmissäni ole yhtään mitään muuta kuin helvetinmoisia sössöjä vaan.
Menisit sinäkin oikeisiin töihin niin tulis vähän muutakin tietoo päähän kuin tollaista tekoälyä.
Meikäläinen se vaan oli elämäntyönsä kuin NILS HOLGERSSON MARTTI HANHEN SELÄSSÄ.
Siksipä sitä nyt suhteellisen nuorena nautitaan eläkkeestä,mukavissa maalaismaisemissa.kirjoitustyylillä. Ajattelin, että voisit vähän parantanut uskottavuuttasi. Eipä ne taida enää minua 67 vuotiasta vaaria ottaa töihin. Olen jo ollut 7 vuotta eläkkeellä. Tein muuten jo omana osuutenani 37 vuotta IT-töitä, jos olet niistä joskus kuullut.
- kuullut
samalla kirjoitti:
kirjoitustyylillä. Ajattelin, että voisit vähän parantanut uskottavuuttasi. Eipä ne taida enää minua 67 vuotiasta vaaria ottaa töihin. Olen jo ollut 7 vuotta eläkkeellä. Tein muuten jo omana osuutenani 37 vuotta IT-töitä, jos olet niistä joskus kuullut.
hirveätä jyskettähän se tuo ilmatorjunta pitää.
Niinkuin sinäkin näillä palstoilla yrittäessäsi ampua muiden mielipiteet alas.
On tuolla kirjainparilla kyllä muukin merkitys jonka sinä varmaankin tiedät ja tunnet alanmiehenä paremmin.
Ei muuta kuin rattoisia eläkepäiviä siellä "kusiaispesässä".Käyhän välillä haukkaamassa happea maaseudun rauhassa. - hyvä lopetus
kuullut kirjoitti:
hirveätä jyskettähän se tuo ilmatorjunta pitää.
Niinkuin sinäkin näillä palstoilla yrittäessäsi ampua muiden mielipiteet alas.
On tuolla kirjainparilla kyllä muukin merkitys jonka sinä varmaankin tiedät ja tunnet alanmiehenä paremmin.
Ei muuta kuin rattoisia eläkepäiviä siellä "kusiaispesässä".Käyhän välillä haukkaamassa happea maaseudun rauhassa.Minä nyt kuitenkin totean, että täällä Pohjois-Helsingissä on luonto paljon lähempänä kuin juurikaan enää maaseudulla ainakaan kirkonkylissä. Kuten joku totesi, Haltialan pelloilla ja Keskuspuistossa näkee paljon paremmin luontoa kuin moni kepulaisisäntä tuvan ikkunasta. Mutta paremminhan mahdutaan, kun ei olla änkeämässä samaan paikkaan joten hyvää jatkoa sinullekin.
- Abogado
Jossain Singaporessa tosin maaseudun olemassa olo on vähän kiikun kaakun. Eri asia sitten on, miten paljon maaseudulla on asukkaita. Esimerkisi Hollannissa urbaaniväestön osuus koko väestöstä on luokkaa 90%. Suurimmassa osassa Euroopan maista em. osuus on 80%:n kieppeissä. Mainittakoon, että vanhoista EU-maista vähiten urbanisoitunut maa on Suomi - ja se näkyy sitten mm. muita vanhoja EU-maita alhaisempana elintasona.
- BKT
Abogado kirjoitti:
Jossain Singaporessa tosin maaseudun olemassa olo on vähän kiikun kaakun. Eri asia sitten on, miten paljon maaseudulla on asukkaita. Esimerkisi Hollannissa urbaaniväestön osuus koko väestöstä on luokkaa 90%. Suurimmassa osassa Euroopan maista em. osuus on 80%:n kieppeissä. Mainittakoon, että vanhoista EU-maista vähiten urbanisoitunut maa on Suomi - ja se näkyy sitten mm. muita vanhoja EU-maita alhaisempana elintasona.
käytetään elintasonmittarina on nuo vanhat maat kuten Ranska ja salsa Suomen alapuolella, puhumattakaan portugalista.
No Hollanti löytyy yläpuolelta mutta ei mahdottoman paljon.
http://www.ek.fi/www/fi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/elintaso.php
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1051170
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa116988- 125906
- 91739
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten285704Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait74641Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54596Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64582Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist48569- 72483