tänään, oli kahdeksan vuotta vanha..ja mä oon itkenyt vaan. oli ihmeellinen koira, sellaista ei tule koskaan. Mieskin itki, vaikka ei ole niin koira ihmisiä.
Uusi kohtutuhehduksen ja oli pakko lopettaa. mun paras ystävä, maailman viisain koira, osasi aukaista lukot ja vaikka mitä..ei vois älykkäämpää koiraa olla. mulle ihan liian hieno koira oli hän.
Nyt opettelen olemaan yksin, ei oo tuossa vieressä, haudattiin omalle pihalle, laitoin pomppupallon ja näyttelypalkinto kupin mukaan hautaan. Oli jo kipuja , mutta nyt on hyvä, mun oma paras kaveri, miten tästä selvii...
Mun koira kuoli
(n)
21
3908
Vastaukset
- tunteesi
Itse jouduin lopettamaan reilu vuosi sitten Sakemannini oli jo 12 vuotias oli aivan hirveetä se aika pitkään,kun ei ollut enään ketään iloisena häntää heiluttamassa , kun tulee kotiin :(.
Muistelin vaan hyviä aikoja mitä 12 vuoteen mahtui,mutta kyllä itketti pitkään ja vieläkin tulee surullinen olo , kun asiaa muistelee .
Nyt kotona kasvamassa 6kk ikäinen pentu jolla elämä edessä ja varmasti tulee olemaan erilaisella tavalla ainutlaatuinen .- petra77
...ja jaksamista.Se on aina rankka paikka,kun paras ystävä lähtee sateenkaarisillalle.Aika kultaa muistot.
- (n)
petra77 kirjoitti:
...ja jaksamista.Se on aina rankka paikka,kun paras ystävä lähtee sateenkaarisillalle.Aika kultaa muistot.
..koko ajan mielessä, missä koira on..meenkö laskee ulkoo sisälle.
Mut tämä tilanne oli edessä, tavalla tai toisella. On vain niin tyhjää. Hyvää kesää... - joosjua
(n) kirjoitti:
..koko ajan mielessä, missä koira on..meenkö laskee ulkoo sisälle.
Mut tämä tilanne oli edessä, tavalla tai toisella. On vain niin tyhjää. Hyvää kesää...aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltään sateenkaarisilta
lemmikit,jotka ovat olleet täällä jollekulle hyvin läheisiä,menevät kuoltuaan sateenkaarisillalle.siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.Ruokaa ja vettä ja auringon paistetta on yllin kyllin,ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet ,jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja ,saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,juuri sellaisiksi,kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.on vain yksi pieni asia:kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta,joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä ,mutta tulee päivä,jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset;sen innokas ruumis värisee.yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon
se on havainnut sinut,ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoin tapaatte,te pysytte yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä enää koskaan eroa.iloiset suudelmat satavat kasvoillesi,kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin ,jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten ylitätte sateenkaarisillan yhdessä....
kirjoittaja tuntematon
toivottavasti tämä toisi edes vähä lohtua surun keskelle minä ainakin itse sain suuren lohdun tästä kun oma koiran pentuni kuoli - (n)
joosjua kirjoitti:
aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltään sateenkaarisilta
lemmikit,jotka ovat olleet täällä jollekulle hyvin läheisiä,menevät kuoltuaan sateenkaarisillalle.siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.Ruokaa ja vettä ja auringon paistetta on yllin kyllin,ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet ,jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja ,saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,juuri sellaisiksi,kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.on vain yksi pieni asia:kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta,joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä ,mutta tulee päivä,jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset;sen innokas ruumis värisee.yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon
se on havainnut sinut,ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoin tapaatte,te pysytte yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä enää koskaan eroa.iloiset suudelmat satavat kasvoillesi,kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin ,jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten ylitätte sateenkaarisillan yhdessä....
kirjoittaja tuntematon
toivottavasti tämä toisi edes vähä lohtua surun keskelle minä ainakin itse sain suuren lohdun tästä kun oma koiran pentuni kuolioon sanaton.....
Itken vain, vaikka tiedän se ei tuo koiraani takaisin..ja olisinko saanut sen pelastettua, jos olisin ollut tarkkaavaisempi, huomannut , ettei kaikki ole kunnossa.
Mut liian myöhään..maailman ihanimmalle tervulle jäähyväiset...toista samanlaista ei tule koskaan, oma rapistelija kylmänenäni, hipsuttaja. - joosjua
(n) kirjoitti:
oon sanaton.....
Itken vain, vaikka tiedän se ei tuo koiraani takaisin..ja olisinko saanut sen pelastettua, jos olisin ollut tarkkaavaisempi, huomannut , ettei kaikki ole kunnossa.
Mut liian myöhään..maailman ihanimmalle tervulle jäähyväiset...toista samanlaista ei tule koskaan, oma rapistelija kylmänenäni, hipsuttaja.itse painiskelin saman asian kanssa että jos olisin tehnyt jotain toisin niin olisiko pentuni vielä elossa mutta se on turhaamietiskelyä parempi ainakin näin oman koirani kannalta että pääsi sateenkaarisillalle joutui jo ihan liikaa kärsimään nuoresta iästä huolimatta mutta vaikka otin uudenkoiran pennun ei se ole sama mutta omalla tavalla ainutlaatuinen niin kuin tuossa ennemminkin jo joku kirjoitti itselläni oli koiranpennustani sellainen mieli että se oli niin ihana että en tiedä olisinko ansainnut sitä ja jotenkin vaisosin kaiken aikaa että se on lainassa vain ja kuitenkin että sillä on jokin tarkoitus elämääni toivottavasti aika parantaa haavat ja voit pian alkaa muistelemaan koiraasi sellaisena kuin se oli
- Anonyymi
joosjua kirjoitti:
aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltään sateenkaarisilta
lemmikit,jotka ovat olleet täällä jollekulle hyvin läheisiä,menevät kuoltuaan sateenkaarisillalle.siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.Ruokaa ja vettä ja auringon paistetta on yllin kyllin,ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet ,jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja ,saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,juuri sellaisiksi,kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.on vain yksi pieni asia:kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta,joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä ,mutta tulee päivä,jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset;sen innokas ruumis värisee.yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon
se on havainnut sinut,ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoin tapaatte,te pysytte yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä enää koskaan eroa.iloiset suudelmat satavat kasvoillesi,kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin ,jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten ylitätte sateenkaarisillan yhdessä....
kirjoittaja tuntematon
toivottavasti tämä toisi edes vähä lohtua surun keskelle minä ainakin itse sain suuren lohdun tästä kun oma koiran pentuni kuoliAloin itkemään😭Vaikka meillä on 10vk pentu. Ajattelin kuinka hirveää olisi menettää oma rakas koiransa😭❤️
- sulkeutui..
Rakas koiramme nukkui tänäaamuna pois. Ikä ei näyttänyt painavan vanhusta vielä edes paria tuntia ennen kuin maallinen vaellus päättyi. Sulki vaan silmänsä rauhallisesti ja siihen nukkui syliini. 14 ihanaa, onnellista vuotta se rikastutti meidän elämää. Kova on ikävä ja tuska.
Kovin on tyhjän oloinen koko kotimme.. Kyyneleet ei tunnu loppuvan..- tosi paha olo..
Aivan kauhea olo. Voiko näin kamalaa ollakaan.
Koskaan en enää näe rakkainta olentoa. Se ei enää ikinä katso mua silmiin. En voi koskaan enää silittää maailman kauneinta, silkkistä päätä. Em ole vieläkään pystynyt ottamaan ruokakuppia pois. Viltti on yhä paikollaan ja kaikki.. Ei tämä voi olla totta. Vähän väliä katson olkani yli odottaen että sieltä tassuttelee mun paras ystävä..vaikka tiedän että se on kuollut. Kuollut. - lohduttaa!
tosi paha olo.. kirjoitti:
Aivan kauhea olo. Voiko näin kamalaa ollakaan.
Koskaan en enää näe rakkainta olentoa. Se ei enää ikinä katso mua silmiin. En voi koskaan enää silittää maailman kauneinta, silkkistä päätä. Em ole vieläkään pystynyt ottamaan ruokakuppia pois. Viltti on yhä paikollaan ja kaikki.. Ei tämä voi olla totta. Vähän väliä katson olkani yli odottaen että sieltä tassuttelee mun paras ystävä..vaikka tiedän että se on kuollut. Kuollut.Kuin kohtalon oikusta meille tupsahti uusi koiranpentu!!! Rotu on eri kuin edesmenneellä, mutta täysin on poika valloittanut jo sydämmemme.
Aina välillä tulee jotenkin vaikea olo kun alan hölmöyksissäni miettimään että jonain päivänä joudumme tällekin jättämään haikeat hyvästit..
Tuskainen suru on jo hieman vaihtunut kauniisiin muistoihin, mutta välillä vielä tulee tosi kovia ikävöimiskohtauksia. Eiköhän tämä suru tästä tuon pikkuhurmurin touhuja seuratessa pikkuhiljaa väisty..
- ziiru
miksi koiraa ei leikattu ekan kohtutulehduksen jälkeen heti.....???
- (n)
antibiootit (puhelimella määräys) ja että katsotaan, miten tilanne muotoutuu. Ja koira tuli terveen oloiseksi, mun ajatuksessa ei ees käynyt leikkaus. Eikä silloin ollut siitä leikkauksesta puhetta. Mut meni kuukausi ja sairastu tosi nopeasti uudelleen...ne lääkkeet eivät olleetkaan pureneet. Silloin vein heti lääkäriin.
En ollut itsekään oikein perillä tuosta kohtutulehduksesta..se olisi pitänyt leikata jo vuosia sitten pois, koska ei pentuja tehty. koira oli muuten tosi terve..ei koskaan tullut mieleen.Eikä siitä huomannut mitään muuta, kuin että ei syönyt kunnolla ja oli vaisumpi. Se oli tunneista kiinni.Leikkaus ei heti voitu toteuttaa ja koiran vointi huononi sitten tosi nopeasti. Lääkärin olisi pitänyt se mulle sanoa, että leikkaus on tehtävä heti..hän ei voinut tehdä sitä kuin vasta seuraavana päivänä.
Ja se on hyvin yleinen ja salakavala - ******
(n) kirjoitti:
antibiootit (puhelimella määräys) ja että katsotaan, miten tilanne muotoutuu. Ja koira tuli terveen oloiseksi, mun ajatuksessa ei ees käynyt leikkaus. Eikä silloin ollut siitä leikkauksesta puhetta. Mut meni kuukausi ja sairastu tosi nopeasti uudelleen...ne lääkkeet eivät olleetkaan pureneet. Silloin vein heti lääkäriin.
En ollut itsekään oikein perillä tuosta kohtutulehduksesta..se olisi pitänyt leikata jo vuosia sitten pois, koska ei pentuja tehty. koira oli muuten tosi terve..ei koskaan tullut mieleen.Eikä siitä huomannut mitään muuta, kuin että ei syönyt kunnolla ja oli vaisumpi. Se oli tunneista kiinni.Leikkaus ei heti voitu toteuttaa ja koiran vointi huononi sitten tosi nopeasti. Lääkärin olisi pitänyt se mulle sanoa, että leikkaus on tehtävä heti..hän ei voinut tehdä sitä kuin vasta seuraavana päivänä.
Ja se on hyvin yleinen ja salakavalaKoira pitää leikkauttaa, varsinkin jos ei teetä pentuja. Muuten se kuolee suurella todennäköisyydellä juuri noin. Miksei voi jo nuorena leikkuuttaa niin jää juoksut sun muut harmit kärsimättä.
Kohtutulehduksessa pitää toimia aina heti. Taksilla vaikka toiseen kaupunkiin jos ei lääkäri ehdi leikata.
- mailis
Meidän koira pääsi koirien taivaaseen viikko sitten kolmentoista vuoden ikäisenä. Oli sydänvika ja muitakin vanhuuden vaivoja, tiedän päätöksen olleen oikea, mutta tunteen tasolla sitä ei tahdo hyväksyä. Olen itkenyt ikävääni ja miettinyt, mitä eläimelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Loppuuko kaikki vai mitä tapahtuu?
Toista samanlaista koiraa ei tule, se oli ainutlaatuinen iloinen vipeltäjä loppuun saakka. Käsittämätöntä, miten suuren tyhjyyden rakas koira jättää jälkeensä, sinä varmaan ymmärrät mitä koen. - hpao
Tiedän tunteesi...osaa ottaen!
Minulta kuoli rakas poika koirani(6v) viime syyskuussa. Koirani oli hoidossa koiranhoitajalla ja hän päästi sen auton alle. Voit kuvitella miten kauheaa... Minusta tuntui että pala sydämmestäni lähti irti, jokin kuoli sisälläni. Olen sanonut ihmisille etten siittä pääse koskaan yli, mutta elämä ja ihminen on kuitenkin rakennettu niin että on vain pakko jatkaa elämää ja muistot "haalistuva", se ehkä auttaa. VOIMIA sinulle. Muistutan kuitenkin tässäkin kaikkia koiran omistajia että olkaa tarkkoja, niin liikenteen kanssa kuin sairauksien. Tarkkailkaa lemmikkiänne ja vaatikaa hyvää hoitoa lääkäreiltä. Koskaan ei kuitenkaan tiedä, ehkä se on jokin kohtalo. HYVÄÄ kesää - mistica
Teit oikein, jos koirallasi oli kipuja. Te tapaatte kivuttomina ja iloisina sitten kun sen aika on.
Olen monta koiraa saattanut rajan taa, se on aina yhtä ravistelevaa. Ne ei ikinä ole kokonaan poissa, ihan ku ne kävis välillä kattomassa tai kysymässä jokos meen sinne...en vielä. Niillä on kaikilla huoleton olotila.
Toistan tylsää samaa sanaa:VOIMIA!!!
Ei osaa muutakaan... - ikävä helpottaa....
Meidän rakas koira kuoli toukokuun lopussa 16-vuoden iässä. Ei ole hetkeäkään, ettei koira olisi mielessä. Ikävä on kova.
- henki
Pelinhenki on seuraava: Pennun kun ottaa niin joskus sen joutuu hautaan laittamaan. Asia on on selvä jo pentua otettaessa ja kyllä ihminen sen kestää. Kuolema on elämän palkka.
- mistica
henki kirjoitti:
Pelinhenki on seuraava: Pennun kun ottaa niin joskus sen joutuu hautaan laittamaan. Asia on on selvä jo pentua otettaessa ja kyllä ihminen sen kestää. Kuolema on elämän palkka.
sen jokainen tietää, että elämä päättyy joskus, se vaan ei sitä surua ja ikävää poista tosta vaan, aika ja uudet kujeet parantaa!
(itse jos luenkaan jonkun muistokirjoituksia, tekee kipeetä-olipa kyseessä koira tai pieni lapsi) Tunteet ainakin on olemassa, se on hyvä se.
- Blame
En voi väittää tietäväni miltä susta tuntuu, mutta kuitenkin mä tiedän. Mun koira lopetettiin vuosi sitten suuontelon tulehduksen seurauksena. Se olisi voitu pelastaa, mutta ajatus letkuruokinnasta ilman hampaita ei kuulostanut enää koiranelämältä ja tein elämäni vaikeimman ja raskaimman päätöksen. Oli aika päästää vanha ystäväni Sateenkaarisillan toiselle puolelle.
Tuska hellittää ajan kanssa, ihan totta. Aluksi se on kuin pieni piikki sydämessä ja se pistää siellä koko ajan. Vähitellen sitä kuitenkin selviää. Minäkin selvisin vaikka aikaa se vei.
Ohops. Huomasin että viesti laitettu jo kesäkuussa. No ei se mitään, voimia silti sinne. - Anonyymi
https://www.stara.fi/2020/10/31/huumekoira-dani-on-kuollut-ohjaajalta-koskettava-muistoviesti/
”Tänään on se päivä,
kun minun matkani on kuljettu loppuun.
Olen sairas ja voimani ovat ehtyneet,
älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle,
vaan pidä minua sylissäsi
ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme.
Silitä turkkiani niin kauan
kunnes olen kulkenut rajan yli
ja sydämeni on sammunut.
Muistele minua mutta älä takerru minuun,
vaan jatka eteenpäin.
Kun aika koittaa, kohtaamme jälleen,
emmekä eroa enää koskaan.”
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1811673Mietin sinua nainen
Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten601170Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.55937Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta
Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa69829Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun134806- 38761
Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin
Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi54758- 81699
- 71674
Täällä iImenee vihamielisyys kristinuskoa kohtaan
Ei taida sielunvaellus-/jälleensyntymisväellä olla omasta asiastaan mielekästä sanottavaa, kun pitää kiivaasti hyökätä e308643