Miksi ei rahastoihin?

Itse olen käynyt OP-rahastot tarkkaan läpi aivan lähimenneisyydessä.
Minulla oli mm. OP-Kiinteistö pitkään ja sen tuotto oli erinomainen. Kuitenkin kiinteistörahastojen veto on loppunut parin viime kuukauden aikana. Eilenkin tuo rahasto otti takapakkia 3,2%.

Siirsin siis nuo kiinteistörahaston varat hyvällä voitolla kahteen muuhun OP-rahastoon eli OP-EUROOPPA OSAKE-rahastoon ja toisen puolen OP-POHJOLA PIENYHTIÖT-rahastoon.
Molemmat näistä uusista rahastoista ovat nousseet vähän yli kuukaudessa 4-5% eli hyvä tai jopa erinomainen aloitus.

Samaan aikaan lunastamani kiinteistörahasto on ottanut takapakkia lähes 6%.

Nuo esimerkit puhukoot puolestaa.
OP-rahastolla on muitakin erinomaisia rahastoja. Pienen sijoituksen voisi tehdä esim. KIINA-rahastoon.

Yhdistelmärahasto PIRKKA on menestynyt erittäin hyvin.

Jos pelkkään korkotuottoon tyytyy, niin lyhyen koron rahastot tuottavat tällä hetkellä 3,7-3,8%.Korkorahastoissa on se etu, että varat ovat koko ajan käytössä, kun taas määräaikaisilla tileillä olevat varat ovat sidottuja määräajaksi.

esimerkiksi kirjoitti:

Itse olen käynyt OP-rahastot tarkkaan läpi aivan lähimenneisyydessä.
Minulla oli mm. OP-Kiinteistö pitkään ja sen tuotto oli erinomainen. Kuitenkin kiinteistörahastojen veto on loppunut parin viime kuukauden aikana. Eilenkin tuo rahasto otti takapakkia 3,2%.

Siirsin siis nuo kiinteistörahaston varat hyvällä voitolla kahteen muuhun OP-rahastoon eli OP-EUROOPPA OSAKE-rahastoon ja toisen puolen OP-POHJOLA PIENYHTIÖT-rahastoon.
Molemmat näistä uusista rahastoista ovat nousseet vähän yli kuukaudessa 4-5% eli hyvä tai jopa erinomainen aloitus.

Samaan aikaan lunastamani kiinteistörahasto on ottanut takapakkia lähes 6%.

Nuo esimerkit puhukoot puolestaa.
OP-rahastolla on muitakin erinomaisia rahastoja. Pienen sijoituksen voisi tehdä esim. KIINA-rahastoon.

Yhdistelmärahasto PIRKKA on menestynyt erittäin hyvin.

Jos pelkkään korkotuottoon tyytyy, niin lyhyen koron rahastot tuottavat tällä hetkellä 3,7-3,8%.Korkorahastoissa on se etu, että varat ovat koko ajan käytössä, kun taas määräaikaisilla tileillä olevat varat ovat sidottuja määräajaksi.

Lue lisää

saa 4-5% koron, pitäis nyt sen verran tietää omista raha-asioista, et laittaako kuukaudeksi vai pidemmäksi ajaksi, ei sinne kaikkia rahoja tarvitse laittaa!

määräaikaistilillä kirjoitti:

saa 4-5% koron, pitäis nyt sen verran tietää omista raha-asioista, et laittaako kuukaudeksi vai pidemmäksi ajaksi, ei sinne kaikkia rahoja tarvitse laittaa!

Määräaikaisen tuotto 4% brutto. Tuottoa vähentää n. 2,8 % inflaatio ja 28 % vero. Nettotulos 0,08% plussalla. Jos inflaatio on vähänkään kovempi, nettotuotto on negatiivinen.

Määräaikaiset tilit ja samoin korkorahastot ovat rahan säilytyspaikkoja lyhyitä aikoja, kun rahalle haetaan tuottavampia kohteita.

Näistä ei kannata uhota, kun tulos on pyöreä nolla.

määräaikaistilillä kirjoitti:

saa 4-5% koron, pitäis nyt sen verran tietää omista raha-asioista, et laittaako kuukaudeksi vai pidemmäksi ajaksi, ei sinne kaikkia rahoja tarvitse laittaa!

Rahastosijoittajat käyttävät lyhyen koron rahastoja apuvälineenä horjuvien osakekurssien aikaan.
Korkorahastosta varat ovat jälleen helposti sijoitettavissa osakerahastoihin siirrolla.

Osakerahaston oikea-aikainen aloitus on tärkeä. Kun onnistuu merkitsemään rahaston oikeaan aikaan, voi saada useamman prosentin hyödyn jo lähdössä.
Päinvastaisessa tapauksessa rahasto lähtee heti laskusuuntaan, mikä on huono juttu.

Jos varat ovat määräaikaisella tilillä, sieltä ei voi siirtää varoja osakerahastoon haluamanaan ajankohtana.Tästä syystä osakerahastoihin sijoittavien ei kannata käyttää määräaikaisia tilejä, vaikka niissa saa kymmenyksen korkeampaa korkoa kuin lyhyen koron korkorahastoissa.

Omat suositukset.

Jos sijoitettava summa on pienehkö 50-100 €/kk 1000-4000 € valintani olisi seuraava.

2500 OP KorkoPlus (Korkorahasto sijoitus)
1500 OP Pirkka (Osake sijoitus)

Näillä saa hyvin hajautetun korko- ja osakesalkun. Nämä myötäilevät aktiivisesti merkkinoiden kehitystä. KorkoPlus häviää selvästi OP Tuotolle tällä hetkellä, mutta on kustannuksiltaa edullisempi ja tuottaa laskusuhdasnteessakin.

Toinen vaihtoehto on sijoittaa usempaan rahastoon hajauttaasesi sijoitukset: Mielestäni tällä hetkellä hyviä sijoitujskohteita on:

Op vaihtovelkakirjalaina (Pitkäkorko)
OP Suomi Arvo
OP Eurooppa Arvo
OP Itä-Eurooppa
OP Neljä Tiikeriä

Korkorhastot on myös mielestäni tällä hetkellä harkitsemisen arvoinen sijoitus
Op Euro (Muutama kuukausi)
OP High Yield (Vuosi)
OP Oblikaatio (Pari vuotta)

Tällä hetkellä välttelisin:

Op Kiinteistö
OP Intia
OP Kiina
OP Suomi Pienyhtiöt
OP Pohjola Pienyhtiöt
OP Eurooppa pienyhtiöt

Näillä on ollut voimakas nousu takana ja krojausliike on todennäköinen. Pitkällä aika jänteellä näissä on myös hyviä sijoituskohteita. Tällä hetkellä odottaisin niiden ensin notkahtavan alas. Noiden rahastojen kustannukset on myös kärkipäästä.

Ketjun avaajan tavoin puolet suomalaisista ovat luopuneet rahastosijoittamisesta. He pitävät pääasiassa rahojaan käyttelytileillä (korkoa 0% tai 0.15% tai 0.2% tai jopa 0.5% pankista riippuen) tai sitten määräaikaisilla tileillä (reaalituotto 0-0,5%).Muitakin tapoja on.

Toinen puoli suomalaisista kotitalouksista sijoittaa ylimäärän tuottavasti rahastoihin, osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Kurssit ovat nousseet pian viisi vuotta yhtä soittoa ja nämä sijoittajat ovat lisänneet tulotasoaan roimasti tänä aikana sijoitustensa arvon noustessa.

Sijoittaminen ei onneksi ole pakollista. Sallittua on pitää rahoja vaikkapa sukanvarressa, jos niin hyvältä tuntuu.

Rahastojen suosio on noussut nopeasti helppoutensa, kustannustehokkuutensa, helpon seurattavuutensa, jokapäiväisen lunastusmahdollisuutensa ja uudelleen sijoitusmahdollisuutensa, hyvätuottoisuutensa, koko maailman pörssien saavutettavuutensa j.n.e. vuoksi.

Rahastoissa on useita tyyppejä, pääosa on osakerahastoja, korkorahastoja tai näiden yhdistelmiä eli yhdistelmärahastoja. Lisäksi on useita tyyppejä erikoisrahastoja.

Korkorahastot ovat vähäriskisiä, mutta pienituottoisia. Myös yhdistelmä-ja osakerahastoissa on alhaisen riskin rahastoja, joiden tuottomahdollisuudet ovat silti korkeat.

Jos sijoittaa rahastoihin, niin kannattaa kyllä yrittää tutkia rahastojen sisältöjä ja ominaisuuksia.Merkitä rahastoja ja unohtaa on huono sijoitustapa. Ainakin kehitystä pitäisi seurata, kun arvot julkistetaan päivittäin.

SAMANLAISIA kirjoitti:

Ketjun avaajan tavoin puolet suomalaisista ovat luopuneet rahastosijoittamisesta. He pitävät pääasiassa rahojaan käyttelytileillä (korkoa 0% tai 0.15% tai 0.2% tai jopa 0.5% pankista riippuen) tai sitten määräaikaisilla tileillä (reaalituotto 0-0,5%).Muitakin tapoja on.

Toinen puoli suomalaisista kotitalouksista sijoittaa ylimäärän tuottavasti rahastoihin, osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Kurssit ovat nousseet pian viisi vuotta yhtä soittoa ja nämä sijoittajat ovat lisänneet tulotasoaan roimasti tänä aikana sijoitustensa arvon noustessa.

Sijoittaminen ei onneksi ole pakollista. Sallittua on pitää rahoja vaikkapa sukanvarressa, jos niin hyvältä tuntuu.

Rahastojen suosio on noussut nopeasti helppoutensa, kustannustehokkuutensa, helpon seurattavuutensa, jokapäiväisen lunastusmahdollisuutensa ja uudelleen sijoitusmahdollisuutensa, hyvätuottoisuutensa, koko maailman pörssien saavutettavuutensa j.n.e. vuoksi.

Rahastoissa on useita tyyppejä, pääosa on osakerahastoja, korkorahastoja tai näiden yhdistelmiä eli yhdistelmärahastoja. Lisäksi on useita tyyppejä erikoisrahastoja.

Korkorahastot ovat vähäriskisiä, mutta pienituottoisia. Myös yhdistelmä-ja osakerahastoissa on alhaisen riskin rahastoja, joiden tuottomahdollisuudet ovat silti korkeat.

Jos sijoittaa rahastoihin, niin kannattaa kyllä yrittää tutkia rahastojen sisältöjä ja ominaisuuksia.Merkitä rahastoja ja unohtaa on huono sijoitustapa. Ainakin kehitystä pitäisi seurata, kun arvot julkistetaan päivittäin.

Lue lisää

"Merkitä rahastoja ja unohtaa on huono sijoitustapa. Ainakin kehitystä pitäisi seurata, kun arvot julkistetaan päivittäin."

Jos vaikka yhdistelmärahaston omistajan tulee seurata aktiivisesti kursseja päästäkseen hyviin tuloksiin, niin herää kysymys että mistä sille rahastonhoitajalle oikein maksetaan.

Tiheällä kaupankäynnillä rikastuttaa toki rahastoyhtiötään ja pieniä pikavoittoja voi kerätä (tappioiden lisäksi) mutta en usko, että kovinkaan moni pääsee parempaan tulokseen jatkuvalla allokaation vaihdolla, kuin pitämällä kiinni ennalta laaditusta suunitelmasta.

-Teukka- kirjoitti:

"Merkitä rahastoja ja unohtaa on huono sijoitustapa. Ainakin kehitystä pitäisi seurata, kun arvot julkistetaan päivittäin."

Jos vaikka yhdistelmärahaston omistajan tulee seurata aktiivisesti kursseja päästäkseen hyviin tuloksiin, niin herää kysymys että mistä sille rahastonhoitajalle oikein maksetaan.

Tiheällä kaupankäynnillä rikastuttaa toki rahastoyhtiötään ja pieniä pikavoittoja voi kerätä (tappioiden lisäksi) mutta en usko, että kovinkaan moni pääsee parempaan tulokseen jatkuvalla allokaation vaihdolla, kuin pitämällä kiinni ennalta laaditusta suunitelmasta.

Lue lisää

Salkunhoitaja ei voi määrätä, että kurssit jatkuvasti nousevat. Rahastot seuraavat lähes tarkasti indeksien kehitystä.Salkunhoitaja ei tätä voi muuksi muuttaa. Vastuu rahaston kehityksestä on aina viime kädessä rahaston merkitsijällä.

Jokainen sijoittaja tietää erittäin hyvin, että sijoitustoiminnasta voi saada tuottoa vain ostamalla ja myymällä. Pitää ostaa halvalla ja myydä kalliimmalla kuin on ostanut. Rahastosijoittaja ratkaisee milloin ostaa ja milloin myy.

Tuotto tai tappio syntyvät osto-ja myyntihintojen erotuksesta.

-Teukka- kirjoitti:

"Merkitä rahastoja ja unohtaa on huono sijoitustapa. Ainakin kehitystä pitäisi seurata, kun arvot julkistetaan päivittäin."

Jos vaikka yhdistelmärahaston omistajan tulee seurata aktiivisesti kursseja päästäkseen hyviin tuloksiin, niin herää kysymys että mistä sille rahastonhoitajalle oikein maksetaan.

Tiheällä kaupankäynnillä rikastuttaa toki rahastoyhtiötään ja pieniä pikavoittoja voi kerätä (tappioiden lisäksi) mutta en usko, että kovinkaan moni pääsee parempaan tulokseen jatkuvalla allokaation vaihdolla, kuin pitämällä kiinni ennalta laaditusta suunitelmasta.

Lue lisää

Esimerkki elävästä elämästä:

Vuonna 2000 vanhempi naishenkilö sijoitti IT-rahastoon n. 8500 euroa. Hän ei lainkaan ollut perillä mitä näille tapahtui, eikä hän osannut seurata rahaston kehitystä.
Sana IT-kupla oli hänelle päivittäistä uutislässytystä vailla merkitystä.

Tänä keväänä hän marssi pankkinsa sijoitusneuvojan juttusille kyselemään sijoituksensa tuotosta, kun oli tullut rahantarvetta.

Sijoitusneuvoja haki päätteeltä tietoja kyseisestä rahastosta. Hämmästys oli suuri, sillä rahastossa oli euroja vain vähän yli 1700 euroa.

Alkuaan 8500 euron sijoitus oli kutistunut 1700 euroon.

Osta ja unohda voi johtaa tällaiseen lopputulokseen pahimmassa tapauksessa. Luulen, että tämä ei ole ainoa tapaus. IT-kuplan puhjetessa monet kokeneetkin saivat pahasti siipeensä.

SAMANLAISIA kirjoitti:

Ketjun avaajan tavoin puolet suomalaisista ovat luopuneet rahastosijoittamisesta. He pitävät pääasiassa rahojaan käyttelytileillä (korkoa 0% tai 0.15% tai 0.2% tai jopa 0.5% pankista riippuen) tai sitten määräaikaisilla tileillä (reaalituotto 0-0,5%).Muitakin tapoja on.

Toinen puoli suomalaisista kotitalouksista sijoittaa ylimäärän tuottavasti rahastoihin, osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Kurssit ovat nousseet pian viisi vuotta yhtä soittoa ja nämä sijoittajat ovat lisänneet tulotasoaan roimasti tänä aikana sijoitustensa arvon noustessa.

Sijoittaminen ei onneksi ole pakollista. Sallittua on pitää rahoja vaikkapa sukanvarressa, jos niin hyvältä tuntuu.

Rahastojen suosio on noussut nopeasti helppoutensa, kustannustehokkuutensa, helpon seurattavuutensa, jokapäiväisen lunastusmahdollisuutensa ja uudelleen sijoitusmahdollisuutensa, hyvätuottoisuutensa, koko maailman pörssien saavutettavuutensa j.n.e. vuoksi.

Rahastoissa on useita tyyppejä, pääosa on osakerahastoja, korkorahastoja tai näiden yhdistelmiä eli yhdistelmärahastoja. Lisäksi on useita tyyppejä erikoisrahastoja.

Korkorahastot ovat vähäriskisiä, mutta pienituottoisia. Myös yhdistelmä-ja osakerahastoissa on alhaisen riskin rahastoja, joiden tuottomahdollisuudet ovat silti korkeat.

Jos sijoittaa rahastoihin, niin kannattaa kyllä yrittää tutkia rahastojen sisältöjä ja ominaisuuksia.Merkitä rahastoja ja unohtaa on huono sijoitustapa. Ainakin kehitystä pitäisi seurata, kun arvot julkistetaan päivittäin.

Lue lisää

jostain olen lukenut neuvon että kannattaa ostaa ja pitää, nyt sinä sanotkin että osta ja unohda (eli käyt. katsoen sama asia) onkin väärää sijoitusta.

Toinen asia, sanot että kurssit ovat nousseet viisi vuotta, jossain vaiheessa nousukausi varmasti loppuu ja tulee taantuma. Tällöinhän pitäisi älytä lunastaa rahastot mutta kuka tietää onko kyseessä pieni pudotus vai suuremman taantuman aika? Jos arvaakin väärin eikä lunastakaan niin koko hommahan menee hyvin äkkiä tappiolle ja vuosien hyvä kehitys valuu hukkaan muutamassa päivässä kun kurssit putoavat aina niin nopeasti.

Itselläni on kuukausittain sijoitettuna muutama kymppi rahastosäästöön, tällainenkinhan menee tappiolle jos tulee suurempi taantuma vaikka taantuman pohjalla merkityt osuudet tietysti uuden nousun aikana tuottavat voittoa. Olen ajatellut että kannattaa lunastaa nykyiset osuudet voitolla ollessaan ja ehkä sitten mahdollisen taantuman pohjamudissa aloittaa uudelleen tällainen kk-säästäminen rahastoon mutta pankilla on selvästi nihkeä asenne tällaiseen, sanovat ettei pudotukset merkitse mitään kk-rahastosäästämisessä. Olen itse kuitenkin toista mieltä.

vähän sijoittanut rahastoon kirjoitti:

jostain olen lukenut neuvon että kannattaa ostaa ja pitää, nyt sinä sanotkin että osta ja unohda (eli käyt. katsoen sama asia) onkin väärää sijoitusta.

Toinen asia, sanot että kurssit ovat nousseet viisi vuotta, jossain vaiheessa nousukausi varmasti loppuu ja tulee taantuma. Tällöinhän pitäisi älytä lunastaa rahastot mutta kuka tietää onko kyseessä pieni pudotus vai suuremman taantuman aika? Jos arvaakin väärin eikä lunastakaan niin koko hommahan menee hyvin äkkiä tappiolle ja vuosien hyvä kehitys valuu hukkaan muutamassa päivässä kun kurssit putoavat aina niin nopeasti.

Itselläni on kuukausittain sijoitettuna muutama kymppi rahastosäästöön, tällainenkinhan menee tappiolle jos tulee suurempi taantuma vaikka taantuman pohjalla merkityt osuudet tietysti uuden nousun aikana tuottavat voittoa. Olen ajatellut että kannattaa lunastaa nykyiset osuudet voitolla ollessaan ja ehkä sitten mahdollisen taantuman pohjamudissa aloittaa uudelleen tällainen kk-säästäminen rahastoon mutta pankilla on selvästi nihkeä asenne tällaiseen, sanovat ettei pudotukset merkitse mitään kk-rahastosäästämisessä. Olen itse kuitenkin toista mieltä.

Lue lisää

pudotukset ovat kk-rahastosäästäjälle kiva juttu, kun samalla muutamalla kympillä saa paljon enemmän rahasto-osuuksia, jotka sitten seuraavassa nousussa auttavat kivasti. KK-säästäminen on pitkäjänteistä hommaa.

Mutta hyvä kun tiedät, että osaat itse paremmin...kerrothan sitten meille muillekin, milloin tämä "taantuman pohjamutakausi" on meneillään? Nämä "osta kun on halpaa ja myy kun on kallista" -jutut ovat hienoa (joskin simppeliä) teoriaa, paitsi että kukaan meistä ei tiedä milloin romahdukset alkavat ja milloin ne loppuvat...

katastrofitapaus kirjoitti:

Esimerkki elävästä elämästä:

Vuonna 2000 vanhempi naishenkilö sijoitti IT-rahastoon n. 8500 euroa. Hän ei lainkaan ollut perillä mitä näille tapahtui, eikä hän osannut seurata rahaston kehitystä.
Sana IT-kupla oli hänelle päivittäistä uutislässytystä vailla merkitystä.

Tänä keväänä hän marssi pankkinsa sijoitusneuvojan juttusille kyselemään sijoituksensa tuotosta, kun oli tullut rahantarvetta.

Sijoitusneuvoja haki päätteeltä tietoja kyseisestä rahastosta. Hämmästys oli suuri, sillä rahastossa oli euroja vain vähän yli 1700 euroa.

Alkuaan 8500 euron sijoitus oli kutistunut 1700 euroon.

Osta ja unohda voi johtaa tällaiseen lopputulokseen pahimmassa tapauksessa. Luulen, että tämä ei ole ainoa tapaus. IT-kuplan puhjetessa monet kokeneetkin saivat pahasti siipeensä.

Lue lisää

Sijoittaja sijoitti rahastoon X alkuvuodesta 2006, koska se oli noussut hyvin. Se lähtikin laskuun loppukeväästä ja rahaston omistaja päätteli laskukauden alkaneen ja myi, ettei tulisi enempää tappioita. Kurssit lähtivätkin takaisin nousuun ja loppuvuodesta hän osti osuudet takaisin kalliimmalla. Seuraavana kesänä kurssit putosivat taas ja sijoittaja myi jälleen. Välityspalkkioiden ja tappioiden jälkeen sijoittajalle jäi paljon vähemmän rahaa vaikka pörssit olivat koko ajan nousseet.

Osta ja pidä taktiikka on vuorenvarmasti tuottanut vähemmän suuria tappioita toteuttajalleen kuin aktiivinen myyminen ja ostaminen. Kyllä todella moni aktiivinen kaupankävijä sai IT-kuplassa siipeensä.

Jos osakekurssien laskeminen on niin helppo ennustaa, niin miksi niin moni yhdistelmärahasto ottaa rajusti pataan laskussa? Eikö ammattihenkilön pitäisi osata siirtää painoa korkojen ja osakkeiden välillä sopivasti? Jos sitä työkseen tekevä ei onnistu, niin miksi harrastelija kuvittelee pystyvänsä?

-Teukka- kirjoitti:

Sijoittaja sijoitti rahastoon X alkuvuodesta 2006, koska se oli noussut hyvin. Se lähtikin laskuun loppukeväästä ja rahaston omistaja päätteli laskukauden alkaneen ja myi, ettei tulisi enempää tappioita. Kurssit lähtivätkin takaisin nousuun ja loppuvuodesta hän osti osuudet takaisin kalliimmalla. Seuraavana kesänä kurssit putosivat taas ja sijoittaja myi jälleen. Välityspalkkioiden ja tappioiden jälkeen sijoittajalle jäi paljon vähemmän rahaa vaikka pörssit olivat koko ajan nousseet.

Osta ja pidä taktiikka on vuorenvarmasti tuottanut vähemmän suuria tappioita toteuttajalleen kuin aktiivinen myyminen ja ostaminen. Kyllä todella moni aktiivinen kaupankävijä sai IT-kuplassa siipeensä.

Jos osakekurssien laskeminen on niin helppo ennustaa, niin miksi niin moni yhdistelmärahasto ottaa rajusti pataan laskussa? Eikö ammattihenkilön pitäisi osata siirtää painoa korkojen ja osakkeiden välillä sopivasti? Jos sitä työkseen tekevä ei onnistu, niin miksi harrastelija kuvittelee pystyvänsä?

Lue lisää

Yhdistelmärahastoista on annettu ruusuinen kuva, että niissä painotusta siirretään tarpeen mukaan korko-osake puolelle. Osakekurssit ovat ehtineet jo romahtaa, ennen kuin muutokset saadaan aikaan. Lisäksi liikkeelle lähtö asiassa vie oman harkinta-aikansa.

Totuus on aivan toisenlainen. Rahastojen Euromäärä on niin valtava, että äkkinäiset käännökset ovat mahdottomia.

Jo pelkästään osakkeiden myynti ja osto ovat isoja operaatioita suurissa rahastoissa.

Mitä suurempi rahasto on kyseessä, sitä kankeammin se kääntyy haluttuun suuntaa. Esim. Nordean rahamäärältään suurissa rahastoissa tämä kankeus näkyy siten, että tuottoa ei saada samalle tasolle, kuin pienten rahastoyhtiöiden pienissä ja vikkelästi kääntyvissä muuten identtisissä rahastoissa.

Rahamäärältään suurissa rahastoissa tuotto jää usein jälkeen pienistä rahastoista. Toisaalta suuri rahasto on ehkä vakaampi kuin pienempi rahasto.

katastrofitapaus kirjoitti:

Esimerkki elävästä elämästä:

Vuonna 2000 vanhempi naishenkilö sijoitti IT-rahastoon n. 8500 euroa. Hän ei lainkaan ollut perillä mitä näille tapahtui, eikä hän osannut seurata rahaston kehitystä.
Sana IT-kupla oli hänelle päivittäistä uutislässytystä vailla merkitystä.

Tänä keväänä hän marssi pankkinsa sijoitusneuvojan juttusille kyselemään sijoituksensa tuotosta, kun oli tullut rahantarvetta.

Sijoitusneuvoja haki päätteeltä tietoja kyseisestä rahastosta. Hämmästys oli suuri, sillä rahastossa oli euroja vain vähän yli 1700 euroa.

Alkuaan 8500 euron sijoitus oli kutistunut 1700 euroon.

Osta ja unohda voi johtaa tällaiseen lopputulokseen pahimmassa tapauksessa. Luulen, että tämä ei ole ainoa tapaus. IT-kuplan puhjetessa monet kokeneetkin saivat pahasti siipeensä.

Lue lisää

Näin tulee käymään kohta mm. kiinteistörahastoille.

korkeakorkoisella määräaikais talletuksessa saattaa käydä nii että rahan ostovoima korkotulot huomioiden laskee vain marginaalisesti..


Tuossa räknäilin silviissii että jos saat rahastoista 10% vuotuisen kasvun, tarkoittaa se 4.5% kasvua todellisuudessa pääomatulo% ja inflaatio% vähennettynä.. käyttötilillä menettää vuodessa yli 1% rahan ostovoimasta..

nimenomaan... kirjoitti:

pudotukset ovat kk-rahastosäästäjälle kiva juttu, kun samalla muutamalla kympillä saa paljon enemmän rahasto-osuuksia, jotka sitten seuraavassa nousussa auttavat kivasti. KK-säästäminen on pitkäjänteistä hommaa.

Mutta hyvä kun tiedät, että osaat itse paremmin...kerrothan sitten meille muillekin, milloin tämä "taantuman pohjamutakausi" on meneillään? Nämä "osta kun on halpaa ja myy kun on kallista" -jutut ovat hienoa (joskin simppeliä) teoriaa, paitsi että kukaan meistä ei tiedä milloin romahdukset alkavat ja milloin ne loppuvat...

Lue lisää

Olen eri henkilö kuin jolta kysyt mutta .. Pohjamutakausi? Ensi vuoden puolella.

Saattaa olla että ensi viikolla jatkuu pörssien lasku... mutta tähtikarttaa tutkimalla selviää että se on vain tilapäinen korjaus kahden huipun välillä :D

-teu- Kalle kirjoitti:

Yhdistelmärahastoista on annettu ruusuinen kuva, että niissä painotusta siirretään tarpeen mukaan korko-osake puolelle. Osakekurssit ovat ehtineet jo romahtaa, ennen kuin muutokset saadaan aikaan. Lisäksi liikkeelle lähtö asiassa vie oman harkinta-aikansa.

Totuus on aivan toisenlainen. Rahastojen Euromäärä on niin valtava, että äkkinäiset käännökset ovat mahdottomia.

Jo pelkästään osakkeiden myynti ja osto ovat isoja operaatioita suurissa rahastoissa.

Mitä suurempi rahasto on kyseessä, sitä kankeammin se kääntyy haluttuun suuntaa. Esim. Nordean rahamäärältään suurissa rahastoissa tämä kankeus näkyy siten, että tuottoa ei saada samalle tasolle, kuin pienten rahastoyhtiöiden pienissä ja vikkelästi kääntyvissä muuten identtisissä rahastoissa.

Rahamäärältään suurissa rahastoissa tuotto jää usein jälkeen pienistä rahastoista. Toisaalta suuri rahasto on ehkä vakaampi kuin pienempi rahasto.

Lue lisää

Yhdistelmä rahasto käyttäytyy kuten muutkin markkinat. Osakepainotteinen rahasto laskee, kun osakemarkkinat laskee, se on selviö.

Kaikesta huolimatta hyvin hoidettu yhdistelmärahasto mukautuu jatkuvaan markkinatilanteeseen. Korko-osuus syö hivenen tuottoa verattuna suoraan osakerahasto tuottoon hyvinä nousuaikoina, mutta jokaisessa laskussa lasku on hivenen hitaampaa kuin osakerahastolla. Edelleen yhdistelmärahaston hajautuksen vuoksi koko rahasto ei romahda kerralla ja antaa aikaa reagoida hivenen pidempään.

Itsellä on ollut muutamia yhdistelmärahastoja ja moni on moittinut niitä täällä. Kaikesta huolimatta Pirkkani on esimerkkinä pessyt viimeiselle puolelle vuodelle lähes kaikki täällä OP:n rahastoista suositellut rahastot. Juuri kukaan ei ole suositellut kärhjessä olevia Suomi Pienyhtiöitä tai OP Deltaa minulle. Sen sijaan Pirkka rahastoni hoitaja on jossain viidaudessa ostanut salkkuunsa suuren osuuden tuota Deltaa ja pienyhtiöitäkin sieltä on löytynyt, mutta niitä on myyty nyttemin poissa. yhtälailla Salkusta löytyy erinomaisesti tuottanutta OP Suomi Indeksi rahastoas johon minulla ei ole edes mahdollisuutta sijoittaa ilman Pirkkaa.

Yhtälailla minulta löytyy OP Korko Plus. Moni sanoi, että kannattaa mielummin sijoittaa High Yieldiin. Nyt kuiotenkin valintani tuottanut vuosi tasolla 1% parempaa tuottoa.

Itsellä eri ole mikään ruusuinen odotus yhdistelmärahastoista. En odota niistä Morning Starin listan kärkituottoa. Olen kuitenkin todennut niiden tuovan rhastoyhtiöni rahastojen keskimääräistä tuottoa parempaa tuottoa. Minulla on muuttunut salkuuni kuukausi toisen jälkeen niitä hyvin tuottavia osuuksia enemmän kuin huonostyi tuottavia ja sieltä on ollut runsaasti sellaisia osuuksia joihin en itse uskonut, mutta ne on tuottaneet varsin hyvin. Esimerkkinä OP Amerikka on tuottanut viimeiset 3 kk 10,7%.

Kalle kirjoitti:

Salkunhoitaja ei voi määrätä, että kurssit jatkuvasti nousevat. Rahastot seuraavat lähes tarkasti indeksien kehitystä.Salkunhoitaja ei tätä voi muuksi muuttaa. Vastuu rahaston kehityksestä on aina viime kädessä rahaston merkitsijällä.

Jokainen sijoittaja tietää erittäin hyvin, että sijoitustoiminnasta voi saada tuottoa vain ostamalla ja myymällä. Pitää ostaa halvalla ja myydä kalliimmalla kuin on ostanut. Rahastosijoittaja ratkaisee milloin ostaa ja milloin myy.

Tuotto tai tappio syntyvät osto-ja myyntihintojen erotuksesta.

Lue lisää

"Salkunhoitaja ei voi määrätä, että kurssit jatkuvasti nousevat. Rahastot seuraavat lähes tarkasti indeksien kehitystä.Salkunhoitaja ei tätä voi muuksi muuttaa. Vastuu rahaston kehityksestä on aina viime kädessä rahaston merkitsijällä."

Edelleen voi kysyä, jos rahasto seuraa tarkasti indeksiä, niin mistä sille rahastonhoitajalle aktiivisesta salkunhoidosta maksetaan?

Kyllä mun mielestä, jos rahaston hallinnointipalkkio on yli 1,5%:n, niin ainakin tavoitteena olisi ylittää indeksi (kulujen jälkeen) Muussa tapauksessa kannattaakin sijoittaa suoraan indeksirahastoon/ETF:ään.

-Teukka- kirjoitti:

"Salkunhoitaja ei voi määrätä, että kurssit jatkuvasti nousevat. Rahastot seuraavat lähes tarkasti indeksien kehitystä.Salkunhoitaja ei tätä voi muuksi muuttaa. Vastuu rahaston kehityksestä on aina viime kädessä rahaston merkitsijällä."

Edelleen voi kysyä, jos rahasto seuraa tarkasti indeksiä, niin mistä sille rahastonhoitajalle aktiivisesta salkunhoidosta maksetaan?

Kyllä mun mielestä, jos rahaston hallinnointipalkkio on yli 1,5%:n, niin ainakin tavoitteena olisi ylittää indeksi (kulujen jälkeen) Muussa tapauksessa kannattaakin sijoittaa suoraan indeksirahastoon/ETF:ään.

Lue lisää

Valitettavasti indeksirahastoja ei ole tarjolla riittävästi ja joillekin alueille ei lainkaan.

Tosiasiassa alle 10% rahastoista pystyy seuraamaan indeksiään, jos otetaan pois osinkojen nostovaikutus.
Useimmat rahastot ilmoittavat tuon kehityksen niin, että osinkotuotto on rahastossa mukana ja näin tilanne näyttää kauniimmalta.

Muuten olen sitä mieltä, että esim. Nordean hallinnointipalkkio 1,6% ei ole kohtuuton, kun merkintäpalkkiokin on vain 0,8% ja vaihtopalkkio useimmiten 0,5%.

Joillakin kansainvälisillä suur-rahastoilla pelkkä merkintäpalkkio on 5%, esim. Morgan Stan...

-Teukka- kirjoitti:

"Salkunhoitaja ei voi määrätä, että kurssit jatkuvasti nousevat. Rahastot seuraavat lähes tarkasti indeksien kehitystä.Salkunhoitaja ei tätä voi muuksi muuttaa. Vastuu rahaston kehityksestä on aina viime kädessä rahaston merkitsijällä."

Edelleen voi kysyä, jos rahasto seuraa tarkasti indeksiä, niin mistä sille rahastonhoitajalle aktiivisesta salkunhoidosta maksetaan?

Kyllä mun mielestä, jos rahaston hallinnointipalkkio on yli 1,5%:n, niin ainakin tavoitteena olisi ylittää indeksi (kulujen jälkeen) Muussa tapauksessa kannattaakin sijoittaa suoraan indeksirahastoon/ETF:ään.

Lue lisää

on jotenkin typerää määrätä ja rajoittaa rahaston nousua joidenkin pykälien ja byrokratian vuoksi, luulisi että kun on rahasta ja erityisesti rahojen tuotosta kyse niin olisi vain yksi sääntö tai pykälä, maksimaalinen tuotto eikä minkään käppyrän seurailu.

vain voitto merkitsee kirjoitti:

on jotenkin typerää määrätä ja rajoittaa rahaston nousua joidenkin pykälien ja byrokratian vuoksi, luulisi että kun on rahasta ja erityisesti rahojen tuotosta kyse niin olisi vain yksi sääntö tai pykälä, maksimaalinen tuotto eikä minkään käppyrän seurailu.

Lue lisää

Kaikilla rahastoilla ei ole vertailuindeksiä. Ne ovat kuin toisjalkaisia, vaikeasti seurattavia.
Mitään pakkoa ei vertailuindeksiä ole määrittää, mutta se on hyvin yleistä ja parantaa rahaston kehityksen seuraaamista.

Valitettavasti rahastot lähes kaikki huijaavat. Rahaston kehityksen käyrässä on mukana rahaston saamat osingot, vertailuindeksissä taas ei ole. Näin kehityskäyrä antaa vääristyneen kuvan rahaston todellisesta kehityksestä vertailuindeksiin nähden.

Jatkan vielä.. Mandatum Kontrassakin kulut ovat hävyttömät enkä silti ole vakuuttunut että rahaston arvo nousee kun "pörssissä laskee"

Mennyt ei ole tae tulevasta kirjoitti:

Jatkan vielä.. Mandatum Kontrassakin kulut ovat hävyttömät enkä silti ole vakuuttunut että rahaston arvo nousee kun "pörssissä laskee"

Ai että odotat tuollaista kehitystä? Jos rahasi olivat Suomeen sijoittavissa rahastoissa, reaktio lienee paikallaan.
Jos sijoituksesi olivat esim. Aasian markkinoilla, oli toimenpiteesi todennäköisesti liian hätäinen. Aasia on vasta päässyt kovaan vetoon viimeisen puolen vuoden aikana ja veto jatkuu kyllä vielä ainakin toisen mokoman.
Kiinan kurssit voivat niiata ja Intia ehkä samoin, mutta kuoppa täyttyy uudelleen nopeasti.

Itse laitoin merkinnän Aasiaan kuukausi sitten ja tuo rahasto ponkaisi tässä ajassa 8%. Rahastossa ei ole surkeaa Japania, eikä manner-Kiinaa.

Pian alkaa tulla 3. kvartaalin tulosjulkistuksia ja ne saattavat olla erittäin positiivisia. Nyt meneillään oleva lievä notkahdus lienee tilapäistä kovan tulevan nousun alla. Aina ennen tulosjulkistuksia kurssit lievästi tulevat alaspäin.

Utelen sijoituksistasi sen verran, että sijoitatko maailman laajuisesti suoraan osakkeisiin?
Itsekin toivoisin pystyväni siihen, mutta minulla ei ole riittävästi tietoa, miten sen tekisin. Minua kiinnostaa Aasian ja Australian pörssit, missä on houkuttelevia osakkeita. Miten käyt kauppaa mahdollisesti näille alueille? Tuottomahdollisuudet näillä markkinoilla on kovat!