Taistelut symboleina (Cannae, Custer, Waterloo)

Tali-Ihantala?

Torjuntavoitto, tappion kieltäminen?

.
Tekisi mieleni lainata jotain (melko suoraan) "Kliinisen psykologian ensyklopediaan" (elok. 2007). Jos annat luvan, lähetän kirjan!
.

tämä symbolisoi kirjoitti:

Tali-Ihantala?

Torjuntavoitto, tappion kieltäminen?

.
tulos joulukuussa 2007. Åke on ollut huonossa hapessa.
.

tämä symbolisoi kirjoitti:

Tali-Ihantala?

Torjuntavoitto, tappion kieltäminen?

.
"Tali-Ihantala?
Torjuntavoitto, tappion kieltäminen?"

Katsastin patteristoupseeri Zilliacuksen kanssa paikkoja heti taistelun jälkeen. Ei siellä ollut jäänyt kukaan henkiin.
.

Mielenkiintoisempaa, kuin Nobunagan tuliaseet oli se, mitä Toguwara teki sen jälkeen kun oli tuliasein noussut Shoguniksi.

Eli hänhän löi mm. Nobunagan ja Kagushiman kanssa samuraiarmeijan toisensa jälkeen juuri keveillä sotilailla, jotka olivat aseistautuneet Portugalilaisten hänelle myymillä musketeilla, mutta päästyään Shoguniksi hän kielsi sekä ulkomaankaupan, että tuliaseet ja tuhosipa vielä omat muskettinsa kaupan päälle.

En osaa päättää, oliko ratkaisu nerokas vai uskomattoman typerä.

Nerokas se oli siinä mielessä, että jos Japanissa ei ollut tuliaseita, ei ollut oikein pelkoa kumouksesta. Miekkamies on hankala kouluttaa ja huolehtimalla siitä, että hallitsijalla [tai siis Yleisesikunan Kenraalilla, eli Shogunilla[ on eniten miekkamiehiä, on helppo pitää homma hanskassa. Jos joku ryhtyy kouluttamaan armeijaa joka pärjäisi sinun armeijallesi, niin kuulisit siitä kauan ennenkuin se on valmis ja ehtisit kukistaa vallantavoittelijan ennenkuin hän edes saanut taottua tarpeeksi miekkoja.
Jos vastustajalla olisi tuliaseita, niin häneltä ei vie kuin iltapäivä muuttaa joukko talonpoikia riviksi musketöörejä.

Ja tämä todella toimi. Kului melkein 300 vuotta, ennenkuin Edo-kausi räjähti käsiin ja se tapahtui valitun taktiikan heikkouden takia: Se jätti Japanin jälkijunaan, mitä tuli tuliaseita käyttäviin ulkovaltoihin ja niin Kommadori Perry ja hänen merisotilaansa romuttivat kerralla koko [tässä vaiheessa melko korruptoituneen ja maallistuneen] shogunaatin.

Sopii miettiä, mitä olisi tapahtunut, jos Japani olisi pitänyt tuliaseet vuonna 1599?

tämä symbolisoi kirjoitti:

Tali-Ihantala?

Torjuntavoitto, tappion kieltäminen?

.
"Tali-Ihantala?"

Akateemisen kirja-alessa (2,60!):

Lasse Heikkilä: Balladen on Ihantala. I tolkning av Benedict Zilliacus. 2 upplagan (2004). Borgå: Söderström & C:o Förlag Ab, 2000. 45 s. (Suomeksi julkaistu 1999.)

Harvat tietävät, että ruonoilija Lasse Heikkilä (1925-1961) oli ensimmäinen, joka teki Lapinlahdessa psykologin töitä. Hän teki mielentilatutkimuksiin liittyviä lähinnä älykkyys-testejä. Myöhemmin hän toimi mm. kirjastovirkailija Helsingin Richardinkadun kirjastossa.

http://gamma.nic.fi/~juhatik/pohdinta/lassehei.htm

Psykopatologia kirjoitti:

.
Tekisi mieleni lainata jotain (melko suoraan) "Kliinisen psykologian ensyklopediaan" (elok. 2007). Jos annat luvan, lähetän kirjan!
.

Annan luvan.

shegetz kirjoitti:

Annan luvan.

.
Os.?
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
tulos joulukuussa 2007. Åke on ollut huonossa hapessa.
.

Kyllä, Åke alkaa olla huonossa kunnossa, niin että hän on hankkinut jonkun apulaisohjaajan viemään leffa loppuun. Saattaa olla Åken viimeinen.
Ällöttää tuo sotahypetys, vaikka minä olen kyllä isänmaallinen suomalainen. Sotahypetys alkoi joskus Paavo Lipposen ja Martti Ahtisaaren aikana. Sitä paitsi Paavo Lipponen on takinkääntäjä, sillä hän oli nuorena jonkinlainen sodanvastustaja.

.
"joukkomittaiset regressiot voivat mitään symboloida? Regressiot ovat vain regressioita."

Näin on kuitenkin ajan saatossa käynyt, esim. Abban "Waterloo". Myös hieman vastaavaa sanonnoissa, esim. "Cath-22" (Heller: "Mesotasankarit").

Ei tietenkään mitään "hyvää" symboliikkaa. (Palailen.)
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"joukkomittaiset regressiot voivat mitään symboloida? Regressiot ovat vain regressioita."

Näin on kuitenkin ajan saatossa käynyt, esim. Abban "Waterloo". Myös hieman vastaavaa sanonnoissa, esim. "Cath-22" (Heller: "Mesotasankarit").

Ei tietenkään mitään "hyvää" symboliikkaa. (Palailen.)
.

Lue lisää

.

41. S Y M B O L I S A A T I O
__________________________________________________


Symbolisaatio on *siirtymää, laajimmassa mielessä sitä, että joku (symboli) edustaa jotain muuta (symboloitavaa).

*Psykoanalyyttisen teorian mukaan manifestit oireet symboloivat piilotajuisia ristiriitoja. Tuttuja ovat freudilaiset lipsahdukset (Freud 1904). Esim. Condoleezza# Rice sanoi The New York Times -lehden illallisilla: "Kuten olin sanomassa aviomieh…Kuten olin sanomassa presidentti Bushille." (HS 1.5.2004 A14).

Symbolisaatio liittyy laajemmin koko inhimilliseen kulttuuriin. Olennaista on, että symboli on "eri näköinen" kuin symboloitava. Symbolin määräytyminen on ainakin osin piilotajuista. Voidaan erottaa ainakin 1) privaatit symbolit, 2) sovitut symbolit ja 3) universaalit symbolit.

1) Privaatit symbolit liittyvät jonkun ihmisen sielunelämään ja vain hänen. Esim. unessa jollain voi keppi symboloida (epätyypillisesti) kotia. (Saattaa olla, että häntä on kotona kepitetty.) Tällaisella symboliikalla ei ole yleistä merkitystä päivätajunnassa, ja kommunikaation kannalta privaatti symboliikka on sisäänlämpiävää ja autistista.

2) Sovittu symboli on esim. Postipankin kärrynpyörä. Luja rakenne, joka kuitenkin menee eteenpäin, kuvastaa ilmeisesti pankin dynaamista luonnetta. Symboli on sovittu ja tietoinen, mutta sen määräytyminen kumpuaa osin tiedostamattomasta.

3) Universaalit symbolit ovat varsinaisia symboleja, joilla on sisäinen (intrinsic) mieli; joku voisi sanoa transkendentaalinen merkitys. Esim. sydän (myös kulturellis-traditionaalisesti) rakkauden symbolina voisi olla tällainen.

Platonin (428/7–348/7eKr) ja Aristoteleen (384–322 eKr) mukaan jalot passiot ja sensaatiot sijoittuvat sydämeen. Sydän – toisin kuin aivot – on keskeinen tunnistettavissa oleva sisäelin, joka myös näyttää reagoivan tunteisiin. Kun sydän pompottaa, täytyy hakea apua itseltään tohtori Ben Casey'ltä**(1961–1966), joka osaa "koota särkyneen sydämen" ollen kuitenkin itse pompotuksen syy! Myös verenpuna sinällään kuvastaa vahvoja passioita.*

Hannele Klemettilä (Keskiajan pyövelit, 2004: 112) tuo esiin, että keskiajalla ihmisveren ajateltiin olevan erityisen vaarallista, koska sen ajateltiin olevan "sielun kulkuneuvo" ja sisältävän "itsen" (so. selfin).

Yleisiä ja paljolti piilotajuisesti määräytyneitä ovat myös spesifit psykoanalyyttiset symbolit. Esim. veitset, aseet ja zeppeliinit ovat fallisia symboleja. Tällaisen symbolisaation suunta (dis-placement) on aina ruumiista pois päin. Esim. pistooli toimii fallisena symbolina, mutta penis ei symboloi pistoolia. *Jungilaisessa *analyyttisessä psykologiassa *arkkityypit ovat kollektiivisen piilotajunnan symboleja (animus & anima, varjo, persoona [*roolinotto s. 103] ym.).

Theodore C. Kahn'in (1912–?) symbolien järjestämis-testillä (Kahn Test of Symbol Arrangement, KTSA) voidaan tutkia ihmisen käsitteellistä ja symbolista ajattelua.
_________________

#*con dolcezza (ital.) 'suloisesti'.

*Sydän vs. aivot sielun sijana -debatti jatkui uudelle ajalle. Aivoteorian kannattajat pitivät tärkeinä aivokammioita, joista varastoitu pneuma (nesteen ja ilman seos) liikkui (sieluna)
ruumiin putkistoissa. (Luukkonen 2003: 171–172.) – Aivo-teoria osoittautui tieteellisesti oikeaksi, mutta runoilijat eivät ole siitä
piitanneet!

**Vince Edwards (1928–1996).

Pertti Luukkonen (2004): 50 defenssiä.

Psykopatologia kirjoitti:

.

41. S Y M B O L I S A A T I O
__________________________________________________


Symbolisaatio on *siirtymää, laajimmassa mielessä sitä, että joku (symboli) edustaa jotain muuta (symboloitavaa).

*Psykoanalyyttisen teorian mukaan manifestit oireet symboloivat piilotajuisia ristiriitoja. Tuttuja ovat freudilaiset lipsahdukset (Freud 1904). Esim. Condoleezza# Rice sanoi The New York Times -lehden illallisilla: "Kuten olin sanomassa aviomieh…Kuten olin sanomassa presidentti Bushille." (HS 1.5.2004 A14).

Symbolisaatio liittyy laajemmin koko inhimilliseen kulttuuriin. Olennaista on, että symboli on "eri näköinen" kuin symboloitava. Symbolin määräytyminen on ainakin osin piilotajuista. Voidaan erottaa ainakin 1) privaatit symbolit, 2) sovitut symbolit ja 3) universaalit symbolit.

1) Privaatit symbolit liittyvät jonkun ihmisen sielunelämään ja vain hänen. Esim. unessa jollain voi keppi symboloida (epätyypillisesti) kotia. (Saattaa olla, että häntä on kotona kepitetty.) Tällaisella symboliikalla ei ole yleistä merkitystä päivätajunnassa, ja kommunikaation kannalta privaatti symboliikka on sisäänlämpiävää ja autistista.

2) Sovittu symboli on esim. Postipankin kärrynpyörä. Luja rakenne, joka kuitenkin menee eteenpäin, kuvastaa ilmeisesti pankin dynaamista luonnetta. Symboli on sovittu ja tietoinen, mutta sen määräytyminen kumpuaa osin tiedostamattomasta.

3) Universaalit symbolit ovat varsinaisia symboleja, joilla on sisäinen (intrinsic) mieli; joku voisi sanoa transkendentaalinen merkitys. Esim. sydän (myös kulturellis-traditionaalisesti) rakkauden symbolina voisi olla tällainen.

Platonin (428/7–348/7eKr) ja Aristoteleen (384–322 eKr) mukaan jalot passiot ja sensaatiot sijoittuvat sydämeen. Sydän – toisin kuin aivot – on keskeinen tunnistettavissa oleva sisäelin, joka myös näyttää reagoivan tunteisiin. Kun sydän pompottaa, täytyy hakea apua itseltään tohtori Ben Casey'ltä**(1961–1966), joka osaa "koota särkyneen sydämen" ollen kuitenkin itse pompotuksen syy! Myös verenpuna sinällään kuvastaa vahvoja passioita.*

Hannele Klemettilä (Keskiajan pyövelit, 2004: 112) tuo esiin, että keskiajalla ihmisveren ajateltiin olevan erityisen vaarallista, koska sen ajateltiin olevan "sielun kulkuneuvo" ja sisältävän "itsen" (so. selfin).

Yleisiä ja paljolti piilotajuisesti määräytyneitä ovat myös spesifit psykoanalyyttiset symbolit. Esim. veitset, aseet ja zeppeliinit ovat fallisia symboleja. Tällaisen symbolisaation suunta (dis-placement) on aina ruumiista pois päin. Esim. pistooli toimii fallisena symbolina, mutta penis ei symboloi pistoolia. *Jungilaisessa *analyyttisessä psykologiassa *arkkityypit ovat kollektiivisen piilotajunnan symboleja (animus & anima, varjo, persoona [*roolinotto s. 103] ym.).

Theodore C. Kahn'in (1912–?) symbolien järjestämis-testillä (Kahn Test of Symbol Arrangement, KTSA) voidaan tutkia ihmisen käsitteellistä ja symbolista ajattelua.
_________________

#*con dolcezza (ital.) 'suloisesti'.

*Sydän vs. aivot sielun sijana -debatti jatkui uudelle ajalle. Aivoteorian kannattajat pitivät tärkeinä aivokammioita, joista varastoitu pneuma (nesteen ja ilman seos) liikkui (sieluna)
ruumiin putkistoissa. (Luukkonen 2003: 171–172.) – Aivo-teoria osoittautui tieteellisesti oikeaksi, mutta runoilijat eivät ole siitä
piitanneet!

**Vince Edwards (1928–1996).

Pertti Luukkonen (2004): 50 defenssiä.

Lue lisää

Sen ymmärrän kun sanotaan, että urheileminen on sodankäyntiä symbolisesti, mutta sitä en ymmärrä, mitä sodankäynti voisi symboloida.

suunnat kirjoitti:

Sen ymmärrän kun sanotaan, että urheileminen on sodankäyntiä symbolisesti, mutta sitä en ymmärrä, mitä sodankäynti voisi symboloida.

miehistä uhoa, fallokraattista paradigmaa ja anaalivaiheeseen jäänyttä piilevää autismia.

suunnat kirjoitti:

Sen ymmärrän kun sanotaan, että urheileminen on sodankäyntiä symbolisesti, mutta sitä en ymmärrä, mitä sodankäynti voisi symboloida.

"urheileminen on sodankäyntiä symbolisesti, mutta sitä en ymmärrä, mitä sodankäynti voisi symboloida."

Militariaan liittyvät yksittäisemmät seikat voivat symboloida jotain, ei sodankäynti, per se.
.

Psykopatologia kirjoitti:

"urheileminen on sodankäyntiä symbolisesti, mutta sitä en ymmärrä, mitä sodankäynti voisi symboloida."

Militariaan liittyvät yksittäisemmät seikat voivat symboloida jotain, ei sodankäynti, per se.
.

Lue lisää

No ei se tuo osittaminenkaan ratkaise sitä mihin suuntaan ne ajatusliikkeet kulkevat.

Symbolit eivät ole sama asia kuin ylevöittäminen. Jos näet taisteluissa symbolistisia merkityssisältöjä, vaarana on että ylevöität ne.

Ne ovat kuitenkin pelkkää regressiota.

ylevöittäminen kirjoitti:

No ei se tuo osittaminenkaan ratkaise sitä mihin suuntaan ne ajatusliikkeet kulkevat.

Symbolit eivät ole sama asia kuin ylevöittäminen. Jos näet taisteluissa symbolistisia merkityssisältöjä, vaarana on että ylevöität ne.

Ne ovat kuitenkin pelkkää regressiota.

Lue lisää

susi kokee regressiota hyökätessään peuran kimppuun ja peura kokee regressiota puolustautuessaan sutta vastaan?

Herää jo.

shegetz kirjoitti:

susi kokee regressiota hyökätessään peuran kimppuun ja peura kokee regressiota puolustautuessaan sutta vastaan?

Herää jo.

Susi ei koe regressioita. Eikä hyökkäämistä. Eikä symboleita. Eikä peura puolustaudu. Susien pesässä kasvanut ihminenkään ei koe regressioita. Vaikka onkin silmissämme pelkää regressiota. Koko olento. Ei symboleita. Ei mitään inhimillistä.

Tietoisuudesta ja psyykestä puhuttaessa pitäisi ensin olla jäsennettynä selvästi se mikä on tuolla ulkona ja se mikä siellä on ansiostamme. Tämä ei ole helppoa. Et ole ainoa joka on valveilla unessa.

valvoja... kirjoitti:

Susi ei koe regressioita. Eikä hyökkäämistä. Eikä symboleita. Eikä peura puolustaudu. Susien pesässä kasvanut ihminenkään ei koe regressioita. Vaikka onkin silmissämme pelkää regressiota. Koko olento. Ei symboleita. Ei mitään inhimillistä.

Tietoisuudesta ja psyykestä puhuttaessa pitäisi ensin olla jäsennettynä selvästi se mikä on tuolla ulkona ja se mikä siellä on ansiostamme. Tämä ei ole helppoa. Et ole ainoa joka on valveilla unessa.

Lue lisää

.
Aggressio responssina frustraatioon (Dollard & Miller) on lehtovaaralaisessa mielessä regressiota ("primitiivi"-responssit). Sen sijaan palkkamurhaajan tekemä murha ei ole regressiota.

Tavallisesti termillä regressio kuvataan psyykkistä prosessia, ei esim. tunnetta. Kuitenkin esim. ilmaukset "minulta meni hermot", "itkin kuin pieni lapsi" ja "hädissäni yritin sopertaa jotain", kuvaavat juuri regressiota.

Viitataanko edellä ylevöittämisellä sublimaatioon? Miksi "vaara"?

Hassua, kun joistain sotaa ihannoivista elokuvista on ajan saatossa tullut anti-militaristisia. Se vielä puuttisi, että "Iwo Jima" luettaisiin tähän kastiin!
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Aggressio responssina frustraatioon (Dollard & Miller) on lehtovaaralaisessa mielessä regressiota ("primitiivi"-responssit). Sen sijaan palkkamurhaajan tekemä murha ei ole regressiota.

Tavallisesti termillä regressio kuvataan psyykkistä prosessia, ei esim. tunnetta. Kuitenkin esim. ilmaukset "minulta meni hermot", "itkin kuin pieni lapsi" ja "hädissäni yritin sopertaa jotain", kuvaavat juuri regressiota.

Viitataanko edellä ylevöittämisellä sublimaatioon? Miksi "vaara"?

Hassua, kun joistain sotaa ihannoivista elokuvista on ajan saatossa tullut anti-militaristisia. Se vielä puuttisi, että "Iwo Jima" luettaisiin tähän kastiin!
.

Lue lisää

>> Hassua, kun joistain sotaa ihannoivista elokuvista on ajan saatossa tullut anti-militaristisia.


Siis mikä siinä on hassua? Sotaa rakastava sotilas on pasifismille parasta mainosta.

Käsiteanalyysit, tai siis tässä ennemminkin määrittelyt, eivät ratkaise merkityksenannon ongelmia, ellei kaiken ihmisajattelun symboliluonnetta ole tajuttu. Pitäisi ensin jäsentää erilleen se mikä on "tuolla ulkona" ja mikä on siellä merkityksenantomme seurauksena.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Aggressio responssina frustraatioon (Dollard & Miller) on lehtovaaralaisessa mielessä regressiota ("primitiivi"-responssit). Sen sijaan palkkamurhaajan tekemä murha ei ole regressiota.

Tavallisesti termillä regressio kuvataan psyykkistä prosessia, ei esim. tunnetta. Kuitenkin esim. ilmaukset "minulta meni hermot", "itkin kuin pieni lapsi" ja "hädissäni yritin sopertaa jotain", kuvaavat juuri regressiota.

Viitataanko edellä ylevöittämisellä sublimaatioon? Miksi "vaara"?

Hassua, kun joistain sotaa ihannoivista elokuvista on ajan saatossa tullut anti-militaristisia. Se vielä puuttisi, että "Iwo Jima" luettaisiin tähän kastiin!
.

Lue lisää

Esimerkiksi Edvin Laineen versio Tuntemattomasta sotilaasta on nykyisin suosittu ns. kansallismielisten ja uusnatsien eli homoeroottiseen vahvistamisvaiheeseen jämähtäneiden nuorten miesten keskuudessa. Tunnustuksellisiin jengeihin voidaan kai tässä tapauksessa lukea myös ne kaupparatsut, jotka Tuntemattomasta ammentavat johtamistaidollisia oppeja.

Samaan aikaan elokuvasta on toisaalla toisten silmissä tullut huvittava dokumentti suomalaisen yhtenäiskulttuurin surkeudesta, kansallisesta keskenkasvuisuudesta vielä 50-luvulla. Siinä nähdään jonkinlainen irvokas heinälatoromantiikan muunnos kaikkine alkeellisine taistelulavastuksineen, karrikoituine roolisuorituksineen ja Laineen mukaan liittämine paatosteluineen.

sublimaatio kirjoitti:

>> Hassua, kun joistain sotaa ihannoivista elokuvista on ajan saatossa tullut anti-militaristisia.


Siis mikä siinä on hassua? Sotaa rakastava sotilas on pasifismille parasta mainosta.

Käsiteanalyysit, tai siis tässä ennemminkin määrittelyt, eivät ratkaise merkityksenannon ongelmia, ellei kaiken ihmisajattelun symboliluonnetta ole tajuttu. Pitäisi ensin jäsentää erilleen se mikä on "tuolla ulkona" ja mikä on siellä merkityksenantomme seurauksena.

Lue lisää

.
"Siis mikä siinä on hassua?"

Se että vasemmistolaiset elokuvakriitikot ovat kääntäneet tekijöiden intention päinvastaiseksi.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Siis mikä siinä on hassua?"

Se että vasemmistolaiset elokuvakriitikot ovat kääntäneet tekijöiden intention päinvastaiseksi.
.

Ei kai tekijöillä ole omistusoikeutta kokijoiden merkityksenantoon? Et kai sinäkään kysy lupaa tai tulkintaa kun puhut vasemmistolaisista kriitikoista?

toistuu... kirjoitti:

Ei kai tekijöillä ole omistusoikeutta kokijoiden merkityksenantoon? Et kai sinäkään kysy lupaa tai tulkintaa kun puhut vasemmistolaisista kriitikoista?

.
Puhut "autistisesta" merkityksenannosta, jota determinoi halu nähdä asiat tietyllä tavalla.

Bunuel ihmetteli, että hänen filmeissään nähdään sellaisia merkityksiä joita hän ei ole nähnyt tai tarkoittanut. Voi olla että katsojat oivaltavat oikein oikein asisioita, joita ohjaaja on saanut elokuvaan tietämättään, mutta useimmiten kyse on "luulottelusta".

Vasemmistolaisena osin sotket asioita: Totesit "militaristisen" elokuvan olevan parasta sodanvastaista propagandaa. Jos esim. Iwo Jima mielletään näin, se toimii propagandana jos ihannointi mielletään naurettavana (siis sekundaarinen vaikutus). Ei itse filmissä (primaari vaikutus) mitään suoraa sodanvastaista propagandaa ole.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Puhut "autistisesta" merkityksenannosta, jota determinoi halu nähdä asiat tietyllä tavalla.

Bunuel ihmetteli, että hänen filmeissään nähdään sellaisia merkityksiä joita hän ei ole nähnyt tai tarkoittanut. Voi olla että katsojat oivaltavat oikein oikein asisioita, joita ohjaaja on saanut elokuvaan tietämättään, mutta useimmiten kyse on "luulottelusta".

Vasemmistolaisena osin sotket asioita: Totesit "militaristisen" elokuvan olevan parasta sodanvastaista propagandaa. Jos esim. Iwo Jima mielletään näin, se toimii propagandana jos ihannointi mielletään naurettavana (siis sekundaarinen vaikutus). Ei itse filmissä (primaari vaikutus) mitään suoraa sodanvastaista propagandaa ole.
.

Lue lisää

>> Bunuel ihmetteli, että hänen filmeissään nähdään sellaisia merkityksiä joita hän ei ole nähnyt tai tarkoittanut


Moni taiteentekijä on ihmetellyt samaa. Itse asiassa siinä ei liene mitään ihmettelemistä. Taide on määriteltävissä niin että se rakentaa omat sääntönsä yleisten merkitysten puitteissa. Taide niin sanotusti irtautuu inhimillisestä (Ortega y Gasset). Harvempi sitä inspiraation ja intuition hetkinä edes tietää mitä löytää. Ehkä luovalle taiteelle on ominaista nimenomaan vähittäinen löytyminen.

Vielä viimeisinä vuosinaan Wittgensteinia vaivasi epäily, että koko hänen työnsä saattoi olla suurta erehdystä. Woody Allenilta meni viisi vuotta ennen kuin hän alkoi hitaasti tajuta että "2001 - Avaruusseikkailu" on fantastinen filmi. Näissä esimerkeissä ei ole mitään merkillistä. Ne ovat normaali-ilmiöitä. Tapahtuu joka päivä.


>> ... se toimii propagandana jos ihannointi mielletään naurettavana (siis sekundaarinen vaikutus). Ei itse filmissä (primaari vaikutus) mitään suoraa sodanvastaista propagandaa ole


Ei siinä mitään "ole". Ei sellaista minkä voisi jollakin arkhimedeen pisteellä naulata primaariksi, ei sellaista sekundaaria. Kyllä se on tekijöidensä tekemää mutta vastaanottajiensa vastaanottamaa, eikä pyrkimysten ja tulkintojen tarvitse kohdata toisiaan. Yhtenäiskulttuurin esteetikkojen mielestä taiteen tartuntateoria oli tosi. Ei se ollut.

.
http://custer.over-blog.com/categorie-10044418.html
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
http://custer.over-blog.com/categorie-10044418.html
.

http://www.amazon.com/Hokahey-Good-Day-Die-Casualties/dp/0803273223/ref=pd_sim_b_4/104-0617390-5791925?ie=UTF8&qid=1182876101&sr=1-1

Tarkkaa tietoa intiaanien tappioista ei tiedetä. Kenties taistelussa kuolleiden määrä pyörii siinä 50-100 hujakoilla.

Intiaaneilla oli niin monet edut puolellaan etteivät taatusti kärsineet suurempia tappioita, kuin mitä yhdysvaltain ratsuväki.

Jussipussipussi kirjoitti:

http://www.amazon.com/Hokahey-Good-Day-Die-Casualties/dp/0803273223/ref=pd_sim_b_4/104-0617390-5791925?ie=UTF8&qid=1182876101&sr=1-1

Tarkkaa tietoa intiaanien tappioista ei tiedetä. Kenties taistelussa kuolleiden määrä pyörii siinä 50-100 hujakoilla.

Intiaaneilla oli niin monet edut puolellaan etteivät taatusti kärsineet suurempia tappioita, kuin mitä yhdysvaltain ratsuväki.

Lue lisää

.
Custerin miehillä oli ratsuväen standardi-aseet: "kerranlaukaistava" .44/45 kaliiberin Springfield-karbiini (malli 1873) ja yksitoiminen Colt .45 (1873). Kullakin oli 100 kiväärin patruunaa (puolet ammusvyössä ja puolet satulalaukussa) sekä 24 pistoolin patruunaa. Muulit kuljettivat lisä-ammuksia. Sapelit oli jätetty kotiin.

Intiaaneilla oli pika-tulta ampuvia makasiini-kivääreitä, joiden tehokas kantama kuitenkin oli vain puolet ratsuväen tarkkuus-aseen kantamasta.

Aseistuksen vaikutuksesta taistelun kulkuun on keskusteltu puolesta ja vastaan.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Custerin miehillä oli ratsuväen standardi-aseet: "kerranlaukaistava" .44/45 kaliiberin Springfield-karbiini (malli 1873) ja yksitoiminen Colt .45 (1873). Kullakin oli 100 kiväärin patruunaa (puolet ammusvyössä ja puolet satulalaukussa) sekä 24 pistoolin patruunaa. Muulit kuljettivat lisä-ammuksia. Sapelit oli jätetty kotiin.

Intiaaneilla oli pika-tulta ampuvia makasiini-kivääreitä, joiden tehokas kantama kuitenkin oli vain puolet ratsuväen tarkkuus-aseen kantamasta.

Aseistuksen vaikutuksesta taistelun kulkuun on keskusteltu puolesta ja vastaan.
.

Lue lisää

Custerin miehillä oli yksi haitta: Custer!

Sen miehen ei koskaan olisi pitänyt johtaa armeija yksikköä, eikä olisi johtanutkaan, jos vuonna 1861 ei olisi ollut ilmassa sodan tuulia ja siten koko West Pointin kurssi otettiin upseereiksi. Custer kun oli kyseisen kurssin surkein oppilas ja pitää yhä kyseenalaista titteliä: Surkeimmilla arvosanoilla valmistunut upseeri West Pointista!

Kaikki samanlaisia arvosanoja ja arvioita niittäneet oppilaat on aina myöhemmin heitetty koulusta pihalle, jopa toisen maailmansodan aikaan!

Kun hän sitten johti Unionin ratsuväkirykmenttiä everstinä Yhdysvaltain sisällisodan aikaan, hänen onnistui samaan aikaan ylipuhua eräs kaupunki luomaan vapaaehtoisrykmentti ja nimittää itsensä sen johtajaksi. Hän antoi nimittää itsensä (vapaaehtoisjoukkojen, ei USA:n armeijan) Kenraaliluutnantiksi ja teetti uniikin asepuvun, joka yhä kantaa USA:n historiassa titteliä: Eniten kultaa yhdessä asepuvussa. Tämän jälkeen hän jätti vapaaehtoisrykmentin muiden johdettavaksi, palasi ratsuväkirykmenttiinsä ja ympäröi itsensä lehtimiehillä, joille esitteli itsensä 'kenraalina'.

Muutoinkin hänen lähjakkuutensa oli lähinnä PR-operaatioissa. Tiettävästi Custer ei koskaan tehnyt yhtään muunlaista sotilasmanouveeriä, kuin rynnäkkö. Useimmat niistä olivat katastrofaalisesti ajoitettuja ja yhdenkin aikana hänen altaan ammuttiin 11 hevosta, tai niin Custer kertoi lehtimiehille, mutta on muistettava, että henkilökohtaisella tasolla Custer oli äärettömän, jopa hullun rohkea mies, joten voi olla tottakin. Sen kerran, kun Custer luultavasti tuurilla onnistui rynnäkössä ja ajoi etelävaltion sotilaat pois asemistaan, hänen lehdistötilaisuudessaan (sillä juuri sellaisia Custer piti) hän väitti sitä parhaimmin toteuteksi rynnäköksi sodankäynnin historiassa!

Sisällisodan jälkeen Custer kertoi lehtimiehille hyväksyvänsä 'arvonalennuksen' Everstiksi saadakseen pysyä armeijassa, mikä tietenkin oli täyttä puppua, koska USA:n vakinaisessa armeijassa hän ei koskaan ollutkaan mikään kenraali. Intiaanisodissa hän onnistui munaamaan totaalisesti, lähtien suoran käskyn vastaisesti hyökkäämään (rynnäköllä tottakai) ja joutui sotaoikeuteen saaden arvonalennuksen majuriksi.

Little Big Hornin aikaan hän oli viimein saanut ylennyksen Everstiluutnantiksi, mutta viimeisellä kertaa hänen hullunrohkeutensa ja sotilaallinen taitamattomuutensa lopulta heitti hänet tilanteeseen, jossa hyvät suhteet lehdistöön eivät auttaneet.

Minä osaan hyvin kuvitella mitä tapahtui. Eli rynnäkön epäonnistuttua Custer otti puolustusasemat ja johti valokuvauksellisesti ja rohkeasti ja täysin kaikkien tunnistetavien sotilaallisten oppien vastaisesti tarpeetonta puolustustaistelua. Hän olisi voinut irrottautua, perääntyä tai alun alkaen ottaa mukaansa (kuten hänen komentajansa käski) gatling-konekivääreitä ja tyksitöä, mutta hän ei tehnyt niin. Rohkea, intensiivinen mies, Custer. Erinomainen esiintyjä ja taitava julkisuuden hyväksikäyttäjä . Mutta täysi nolla, mitä tulee sotilaallisiin taitoihin.

On tyypillistä ihmisille, että Custer nousi sankariksi. Ja vielä tyypillisempää, että kuvat, joita ihmisten mielissä on Custerin ulkonäöstä on täysin väärä. Ei hänellä enää ollut liehuvaa 'Cody' tukkaa Little Big Hornissa, eikä hän enää kantanut sitä naurettavan prameilevaa univormua. Custer oli mestari PR:ssä, kuten hänen pääsynsä Amerikan Sankarien Hall of Fame:en osoittaa.

Nojatuolikenraali kirjoitti:

Custerin miehillä oli yksi haitta: Custer!

Sen miehen ei koskaan olisi pitänyt johtaa armeija yksikköä, eikä olisi johtanutkaan, jos vuonna 1861 ei olisi ollut ilmassa sodan tuulia ja siten koko West Pointin kurssi otettiin upseereiksi. Custer kun oli kyseisen kurssin surkein oppilas ja pitää yhä kyseenalaista titteliä: Surkeimmilla arvosanoilla valmistunut upseeri West Pointista!

Kaikki samanlaisia arvosanoja ja arvioita niittäneet oppilaat on aina myöhemmin heitetty koulusta pihalle, jopa toisen maailmansodan aikaan!

Kun hän sitten johti Unionin ratsuväkirykmenttiä everstinä Yhdysvaltain sisällisodan aikaan, hänen onnistui samaan aikaan ylipuhua eräs kaupunki luomaan vapaaehtoisrykmentti ja nimittää itsensä sen johtajaksi. Hän antoi nimittää itsensä (vapaaehtoisjoukkojen, ei USA:n armeijan) Kenraaliluutnantiksi ja teetti uniikin asepuvun, joka yhä kantaa USA:n historiassa titteliä: Eniten kultaa yhdessä asepuvussa. Tämän jälkeen hän jätti vapaaehtoisrykmentin muiden johdettavaksi, palasi ratsuväkirykmenttiinsä ja ympäröi itsensä lehtimiehillä, joille esitteli itsensä 'kenraalina'.

Muutoinkin hänen lähjakkuutensa oli lähinnä PR-operaatioissa. Tiettävästi Custer ei koskaan tehnyt yhtään muunlaista sotilasmanouveeriä, kuin rynnäkkö. Useimmat niistä olivat katastrofaalisesti ajoitettuja ja yhdenkin aikana hänen altaan ammuttiin 11 hevosta, tai niin Custer kertoi lehtimiehille, mutta on muistettava, että henkilökohtaisella tasolla Custer oli äärettömän, jopa hullun rohkea mies, joten voi olla tottakin. Sen kerran, kun Custer luultavasti tuurilla onnistui rynnäkössä ja ajoi etelävaltion sotilaat pois asemistaan, hänen lehdistötilaisuudessaan (sillä juuri sellaisia Custer piti) hän väitti sitä parhaimmin toteuteksi rynnäköksi sodankäynnin historiassa!

Sisällisodan jälkeen Custer kertoi lehtimiehille hyväksyvänsä 'arvonalennuksen' Everstiksi saadakseen pysyä armeijassa, mikä tietenkin oli täyttä puppua, koska USA:n vakinaisessa armeijassa hän ei koskaan ollutkaan mikään kenraali. Intiaanisodissa hän onnistui munaamaan totaalisesti, lähtien suoran käskyn vastaisesti hyökkäämään (rynnäköllä tottakai) ja joutui sotaoikeuteen saaden arvonalennuksen majuriksi.

Little Big Hornin aikaan hän oli viimein saanut ylennyksen Everstiluutnantiksi, mutta viimeisellä kertaa hänen hullunrohkeutensa ja sotilaallinen taitamattomuutensa lopulta heitti hänet tilanteeseen, jossa hyvät suhteet lehdistöön eivät auttaneet.

Minä osaan hyvin kuvitella mitä tapahtui. Eli rynnäkön epäonnistuttua Custer otti puolustusasemat ja johti valokuvauksellisesti ja rohkeasti ja täysin kaikkien tunnistetavien sotilaallisten oppien vastaisesti tarpeetonta puolustustaistelua. Hän olisi voinut irrottautua, perääntyä tai alun alkaen ottaa mukaansa (kuten hänen komentajansa käski) gatling-konekivääreitä ja tyksitöä, mutta hän ei tehnyt niin. Rohkea, intensiivinen mies, Custer. Erinomainen esiintyjä ja taitava julkisuuden hyväksikäyttäjä . Mutta täysi nolla, mitä tulee sotilaallisiin taitoihin.

On tyypillistä ihmisille, että Custer nousi sankariksi. Ja vielä tyypillisempää, että kuvat, joita ihmisten mielissä on Custerin ulkonäöstä on täysin väärä. Ei hänellä enää ollut liehuvaa 'Cody' tukkaa Little Big Hornissa, eikä hän enää kantanut sitä naurettavan prameilevaa univormua. Custer oli mestari PR:ssä, kuten hänen pääsynsä Amerikan Sankarien Hall of Fame:en osoittaa.

Lue lisää

.
"gatling-konekivääreitä"

Prikaatikenraali Terryllä (Dakota Column) oli lähinnä jalkaväen käytössä Gatling-gun Battery jossa oli kolme asetta, joita käytti 25 miestä.

Nämä olivat kuusi-piippuisia tykin painoisia teräshirviöitä, jotka olisivat jääneet jälkeen vaikeassa maastossa (kun muulitkin jäivät!).
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"gatling-konekivääreitä"

Prikaatikenraali Terryllä (Dakota Column) oli lähinnä jalkaväen käytössä Gatling-gun Battery jossa oli kolme asetta, joita käytti 25 miestä.

Nämä olivat kuusi-piippuisia tykin painoisia teräshirviöitä, jotka olisivat jääneet jälkeen vaikeassa maastossa (kun muulitkin jäivät!).
.

Lue lisää

.
19. K U K K O I L U
__________________________________________________

Kukkoilu on suoja alemmuudentuntoja vastaan.

Etenkin miesten kesken saattaa esiintyä jatkuvaa "kukkoilua", johon voi liittyä toisten monenlaista piikittelyä ja vähättelyä. Kaikki pyrkivät panemaan paremmaksi, eikä kukaan halua jäädä ikään kuin alakynteen. Naisten iskemisessä kukkoilu on erilaisia "soidinmenoja". – Kukkoilu on on fallinen defenssi usein anaalisia alammuuden- tuntoja vastaan. Siksi sanonta "kukkona tunkiolla" on osuva. – Linnan "Tuntemattomassa" Lammio sai kuulla olevansa "senkin kuovi".

Menneinä vuosina kukkoilut saattoivat johtaa jopa kaksintaisteluihin, joka on ollut suosittu teema mm. taiteissa. Suomessa ei tiettävästi ole ollut järjestettyjä kaksintaisteluita enää 1800-luvulla. (Vuoden 1682 kaksintaistelu-plakaatti oli määrännyt jo pelkän haasteen rangaistavaksi kahdentuhannen riikintaalerin sakoilla ja kahden vuoden vankeudella.) Kuitenkin nykyäänkin "kaksintaistelut" ovat sangen suosittuja varsinkin viikonloppuisin valomerkin jälkeen, vaikka miekkojen mittoihin ei päästäkään. – Kuuluisa duelisti oli (s. 83) "isonenä" Cyrano de Bergerac (1619–1655).

"Better To Die than be a Coward", kuuluu Kuninkaallisten Gurkha-joukkojen motto. Kukkoilun "mestari", joskus kahta norsunluukahvaisia revolveria kantava ja kiillotetussa kypärässä koreileva dyslektinen ja kimeä-ääninen kenraali George S. Patton Jr. (1885–1945), olisi varmaan hyväksynyt tuon. Elokuussa 1943 Patton löi kahteen eri otteeseen kahta evakuointi-sairaalan "hermo"- potilasta lähellä Nikosiaa. Toiselle heistä, 21-vuotiaalle tykkimiehelle Paul Bennetille hän huusi: "Helvetti sentään, sinä olet pelkkä perkeleen pelkuri, senkin paska- housuinen nartunpenikka. (- -) Minun pitäisi ampua sinut saman tien." (D'Este 1995: 533– 534; Hobbes 2003: 10, 92.) – Sukua kukkoilulle on machismo-kulttuuri (jota on yritetty vääntää mm. man poweriksi ja mies-energiaksi).

Saksalais-yhdysvaltalaisen (1933–) psykoanalyytikon Erik Homburger *Eriksonin (1902–1994) ihmisen kahdeksan kehitysvaiheen kolmas vaihe (vastaten libidinaalista fallista vaihetta) on 'aloitteisuus' versus 'syyllisyydentunne' (1950: 245–247). Osa kukkoilusta juontuu sieltä.


Pertti Luukkonen (2004): 50 defenssiä.
.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
19. K U K K O I L U
__________________________________________________

Kukkoilu on suoja alemmuudentuntoja vastaan.

Etenkin miesten kesken saattaa esiintyä jatkuvaa "kukkoilua", johon voi liittyä toisten monenlaista piikittelyä ja vähättelyä. Kaikki pyrkivät panemaan paremmaksi, eikä kukaan halua jäädä ikään kuin alakynteen. Naisten iskemisessä kukkoilu on erilaisia "soidinmenoja". – Kukkoilu on on fallinen defenssi usein anaalisia alammuuden- tuntoja vastaan. Siksi sanonta "kukkona tunkiolla" on osuva. – Linnan "Tuntemattomassa" Lammio sai kuulla olevansa "senkin kuovi".

Menneinä vuosina kukkoilut saattoivat johtaa jopa kaksintaisteluihin, joka on ollut suosittu teema mm. taiteissa. Suomessa ei tiettävästi ole ollut järjestettyjä kaksintaisteluita enää 1800-luvulla. (Vuoden 1682 kaksintaistelu-plakaatti oli määrännyt jo pelkän haasteen rangaistavaksi kahdentuhannen riikintaalerin sakoilla ja kahden vuoden vankeudella.) Kuitenkin nykyäänkin "kaksintaistelut" ovat sangen suosittuja varsinkin viikonloppuisin valomerkin jälkeen, vaikka miekkojen mittoihin ei päästäkään. – Kuuluisa duelisti oli (s. 83) "isonenä" Cyrano de Bergerac (1619–1655).

"Better To Die than be a Coward", kuuluu Kuninkaallisten Gurkha-joukkojen motto. Kukkoilun "mestari", joskus kahta norsunluukahvaisia revolveria kantava ja kiillotetussa kypärässä koreileva dyslektinen ja kimeä-ääninen kenraali George S. Patton Jr. (1885–1945), olisi varmaan hyväksynyt tuon. Elokuussa 1943 Patton löi kahteen eri otteeseen kahta evakuointi-sairaalan "hermo"- potilasta lähellä Nikosiaa. Toiselle heistä, 21-vuotiaalle tykkimiehelle Paul Bennetille hän huusi: "Helvetti sentään, sinä olet pelkkä perkeleen pelkuri, senkin paska- housuinen nartunpenikka. (- -) Minun pitäisi ampua sinut saman tien." (D'Este 1995: 533– 534; Hobbes 2003: 10, 92.) – Sukua kukkoilulle on machismo-kulttuuri (jota on yritetty vääntää mm. man poweriksi ja mies-energiaksi).

Saksalais-yhdysvaltalaisen (1933–) psykoanalyytikon Erik Homburger *Eriksonin (1902–1994) ihmisen kahdeksan kehitysvaiheen kolmas vaihe (vastaten libidinaalista fallista vaihetta) on 'aloitteisuus' versus 'syyllisyydentunne' (1950: 245–247). Osa kukkoilusta juontuu sieltä.


Pertti Luukkonen (2004): 50 defenssiä.
.
.

Lue lisää

Elokuvassa "Patton" kenraali todellakin hakkaa sairaalavuoteessa makaavan sotilaan, mutta tavalla joka mahdollistaa hieman toisenlaisen tulkinnan.

Patton ei nimittäin kestä sitä että sotilaan itsehillintä pettää ja mies sängyssään rupeaa itkeskelemään ja tunteilemaan. Silmitön aggressio on ainoa keino jolla Patton voi itse niin sanotusti pysyä koossa. Kenraalilla ei ole minkäänlaista kykyä käsitellä omia tunteitaan -- ja regressiivinen raivotila on ainoa mahdollisuus.

Pattonia näyttelevä George S Scott suorittaa tässä osansa hyvin -- kohtaus on koko elokuvassa ainoita psykologisesti osuvia. Muutoinhan elokuva on tyhjä ja vieläpä älyttömien rintamaraporttien kaavamaiseen tyyliin rakenneltu spektaakkeli.

George S Scott kieltäytyi osastaan saamastaan Oscarista. Ilmoitetut syyt vaihtelivat -- itse jaon tapahtuma-aikaan hän kritisoi sekä filmin sisältöä että Oscar-gaalaa. "Lihajuhlat", hän muistaakseni tuhahti.

Aiemmin Stanley Kubrick oli käyttänyt Scottia "Tohtori Outolemmessä", jota on mainittu kaikkien aikojn pasifistisimmaksi elokuvaksi. Kubrick teki Scottille samanlaisen tempun kuin monille muillekin valitsemilleen näyttelijöille, eli monista otoksista valitsi lopulliseen leikkausversioon sellaiset jotka eivät olleet esittäjän mieleen. Kubrickilla oli sääntönä kaivaa näyttelijöiden suorituksista esiin jotain joka edusti sellaista mitä nämä itse eivät välttämättä ymmärtäneet. No, moni muukaan ei Kubrick-elokuvien kummallisia ratkaisuja kättelyssä ymmärrä.

IMDB:ssa kuluttaja-arviointeihin perustuvalla 250-top -elokuvalistalla asettavat Kubrickin filmit kauniisti keskinäiseen järjestykseen sen mukaan miten yksitulkintaisia teokset ovat ja miten paljon niissä on ulkokohtaisestikin vaikuttavia väkivaltaefektejä. Eli suosituimmat Kubrick-elokuvat ovat "Kunnian polut", "Kellopeli-appelsiini", "Full Metal Jacket", jne. Sen sijaan vaikeammat, kuten historiallisen kuvailun ongelmatiikkaa pohdiskeleva Barry Lyndon tai mahtava, tuhannesti läpiajateltu, psykoanalyysille tehty kunnianosoitus Eyes Wide Shut puuttuvat listalta kokonaan.

Psykopatologia kirjoitti:

.
19. K U K K O I L U
__________________________________________________

Kukkoilu on suoja alemmuudentuntoja vastaan.

Etenkin miesten kesken saattaa esiintyä jatkuvaa "kukkoilua", johon voi liittyä toisten monenlaista piikittelyä ja vähättelyä. Kaikki pyrkivät panemaan paremmaksi, eikä kukaan halua jäädä ikään kuin alakynteen. Naisten iskemisessä kukkoilu on erilaisia "soidinmenoja". – Kukkoilu on on fallinen defenssi usein anaalisia alammuuden- tuntoja vastaan. Siksi sanonta "kukkona tunkiolla" on osuva. – Linnan "Tuntemattomassa" Lammio sai kuulla olevansa "senkin kuovi".

Menneinä vuosina kukkoilut saattoivat johtaa jopa kaksintaisteluihin, joka on ollut suosittu teema mm. taiteissa. Suomessa ei tiettävästi ole ollut järjestettyjä kaksintaisteluita enää 1800-luvulla. (Vuoden 1682 kaksintaistelu-plakaatti oli määrännyt jo pelkän haasteen rangaistavaksi kahdentuhannen riikintaalerin sakoilla ja kahden vuoden vankeudella.) Kuitenkin nykyäänkin "kaksintaistelut" ovat sangen suosittuja varsinkin viikonloppuisin valomerkin jälkeen, vaikka miekkojen mittoihin ei päästäkään. – Kuuluisa duelisti oli (s. 83) "isonenä" Cyrano de Bergerac (1619–1655).

"Better To Die than be a Coward", kuuluu Kuninkaallisten Gurkha-joukkojen motto. Kukkoilun "mestari", joskus kahta norsunluukahvaisia revolveria kantava ja kiillotetussa kypärässä koreileva dyslektinen ja kimeä-ääninen kenraali George S. Patton Jr. (1885–1945), olisi varmaan hyväksynyt tuon. Elokuussa 1943 Patton löi kahteen eri otteeseen kahta evakuointi-sairaalan "hermo"- potilasta lähellä Nikosiaa. Toiselle heistä, 21-vuotiaalle tykkimiehelle Paul Bennetille hän huusi: "Helvetti sentään, sinä olet pelkkä perkeleen pelkuri, senkin paska- housuinen nartunpenikka. (- -) Minun pitäisi ampua sinut saman tien." (D'Este 1995: 533– 534; Hobbes 2003: 10, 92.) – Sukua kukkoilulle on machismo-kulttuuri (jota on yritetty vääntää mm. man poweriksi ja mies-energiaksi).

Saksalais-yhdysvaltalaisen (1933–) psykoanalyytikon Erik Homburger *Eriksonin (1902–1994) ihmisen kahdeksan kehitysvaiheen kolmas vaihe (vastaten libidinaalista fallista vaihetta) on 'aloitteisuus' versus 'syyllisyydentunne' (1950: 245–247). Osa kukkoilusta juontuu sieltä.


Pertti Luukkonen (2004): 50 defenssiä.
.
.

Lue lisää

Kukkoilu on sekä miesten että naisten tapa tehdä nokkimisjärjestys selväksi.

Ettei jouduta fyysiseen konfliktiin, jossa nokkimisjärjestys ratkaistaan väkivallalla.

50-1 kirjoitti:

Elokuvassa "Patton" kenraali todellakin hakkaa sairaalavuoteessa makaavan sotilaan, mutta tavalla joka mahdollistaa hieman toisenlaisen tulkinnan.

Patton ei nimittäin kestä sitä että sotilaan itsehillintä pettää ja mies sängyssään rupeaa itkeskelemään ja tunteilemaan. Silmitön aggressio on ainoa keino jolla Patton voi itse niin sanotusti pysyä koossa. Kenraalilla ei ole minkäänlaista kykyä käsitellä omia tunteitaan -- ja regressiivinen raivotila on ainoa mahdollisuus.

Pattonia näyttelevä George S Scott suorittaa tässä osansa hyvin -- kohtaus on koko elokuvassa ainoita psykologisesti osuvia. Muutoinhan elokuva on tyhjä ja vieläpä älyttömien rintamaraporttien kaavamaiseen tyyliin rakenneltu spektaakkeli.

George S Scott kieltäytyi osastaan saamastaan Oscarista. Ilmoitetut syyt vaihtelivat -- itse jaon tapahtuma-aikaan hän kritisoi sekä filmin sisältöä että Oscar-gaalaa. "Lihajuhlat", hän muistaakseni tuhahti.

Aiemmin Stanley Kubrick oli käyttänyt Scottia "Tohtori Outolemmessä", jota on mainittu kaikkien aikojn pasifistisimmaksi elokuvaksi. Kubrick teki Scottille samanlaisen tempun kuin monille muillekin valitsemilleen näyttelijöille, eli monista otoksista valitsi lopulliseen leikkausversioon sellaiset jotka eivät olleet esittäjän mieleen. Kubrickilla oli sääntönä kaivaa näyttelijöiden suorituksista esiin jotain joka edusti sellaista mitä nämä itse eivät välttämättä ymmärtäneet. No, moni muukaan ei Kubrick-elokuvien kummallisia ratkaisuja kättelyssä ymmärrä.

IMDB:ssa kuluttaja-arviointeihin perustuvalla 250-top -elokuvalistalla asettavat Kubrickin filmit kauniisti keskinäiseen järjestykseen sen mukaan miten yksitulkintaisia teokset ovat ja miten paljon niissä on ulkokohtaisestikin vaikuttavia väkivaltaefektejä. Eli suosituimmat Kubrick-elokuvat ovat "Kunnian polut", "Kellopeli-appelsiini", "Full Metal Jacket", jne. Sen sijaan vaikeammat, kuten historiallisen kuvailun ongelmatiikkaa pohdiskeleva Barry Lyndon tai mahtava, tuhannesti läpiajateltu, psykoanalyysille tehty kunnianosoitus Eyes Wide Shut puuttuvat listalta kokonaan.

Lue lisää

Pattonin räjähdys ei ollut primitiivireaktio eikä se myöskään ollut osoitus kenraalin kyvyttömyydestä hallita tunteitaan.

Patton vanhan koulun upseerina piti sitä, ettei sotilas kyennyt hillitsemään itseään, sotilasrikoksena. Vanhan koulun upseereille pelkuruus oli petokseen rinnastettava ja kuolemalla rangaistava rikos. Niinpä Patton suhtautui ko. sotilaaseen kuin rikolliseen yleensä suhtaudutaan: vihalla, halveksunnalla, raivolla ja aggressiolla. Rikollinen on uhmannut teoillaan nokkimisjärjestystä ja häntä pitää sanktioida. Jollei nokkimisjärjestystä uhmaavaa ja lauman järjestystä vastaan rikkovaa koirasta sanktioida, se on uhka koko lauman toimintakyvylle.

Nokkimisjärjestyksessä ylempänä ollut koiras (Patton) siis osoitti alempana olleelle, lauman sääntöjä uhmanneelle koiraalle (sotaneuroosista kärsinyt sotilas) hänen paikkansa lauman nokkimisjärjestyksessä ja sanktioi sääntöjen rikkomista.

Joissakin muissa vastaavissa laumoissa, kuten Puna-armeijassa tai Saksan armeijassa, kyseinen sotilas olisi teloitettu pelkuruudesta.

shegetz kirjoitti:

Pattonin räjähdys ei ollut primitiivireaktio eikä se myöskään ollut osoitus kenraalin kyvyttömyydestä hallita tunteitaan.

Patton vanhan koulun upseerina piti sitä, ettei sotilas kyennyt hillitsemään itseään, sotilasrikoksena. Vanhan koulun upseereille pelkuruus oli petokseen rinnastettava ja kuolemalla rangaistava rikos. Niinpä Patton suhtautui ko. sotilaaseen kuin rikolliseen yleensä suhtaudutaan: vihalla, halveksunnalla, raivolla ja aggressiolla. Rikollinen on uhmannut teoillaan nokkimisjärjestystä ja häntä pitää sanktioida. Jollei nokkimisjärjestystä uhmaavaa ja lauman järjestystä vastaan rikkovaa koirasta sanktioida, se on uhka koko lauman toimintakyvylle.

Nokkimisjärjestyksessä ylempänä ollut koiras (Patton) siis osoitti alempana olleelle, lauman sääntöjä uhmanneelle koiraalle (sotaneuroosista kärsinyt sotilas) hänen paikkansa lauman nokkimisjärjestyksessä ja sanktioi sääntöjen rikkomista.

Joissakin muissa vastaavissa laumoissa, kuten Puna-armeijassa tai Saksan armeijassa, kyseinen sotilas olisi teloitettu pelkuruudesta.

Lue lisää

Elokuvassa "Patton" kenraali todellakin hakkaa sairaalavuoteessa makaavan sotilaan, mutta tavalla joka mahdollistaa hieman toisenlaisen tulkinnan.

Kyllä se on mahdollista nähdä likimain black-outina tuo Pattonin reaktio. Siitä on kaikki välineellinen käyttäytyminen kaukana.

Eikä yleisissä kantimissa ole olennaista voidaanko jokin raja vetää. Olennaista on tajuta ajatusliikkeiden suunta, eli regressio.

toistuu.... kirjoitti:

Elokuvassa "Patton" kenraali todellakin hakkaa sairaalavuoteessa makaavan sotilaan, mutta tavalla joka mahdollistaa hieman toisenlaisen tulkinnan.

Kyllä se on mahdollista nähdä likimain black-outina tuo Pattonin reaktio. Siitä on kaikki välineellinen käyttäytyminen kaukana.

Eikä yleisissä kantimissa ole olennaista voidaanko jokin raja vetää. Olennaista on tajuta ajatusliikkeiden suunta, eli regressio.

Lue lisää

Kun mietitään Pattonin henkilöhistoriaa, hän käyttäytyi juuri sellaisella tavalla kuin eläinkunnassa alfaurokset käyttäytyvät - röyhkeästi, julkeasti, kukkoillen ja henkilökohtaisesti äärimmäisen rohkeasti. Pattonilla siis oli substanssia pöyhkeilynsä taakse.

Patton siis sekä julkeasti mielellään teki nokkimisjärjestyksen selväksi - että myös puolusti asemaansa nokkimisjärjestyksen huipulla. Patton oli äärimmäisen rohkea henkilökohtaisella tasolla, eikä menettänyt hermojaan ankarankaan paineen alla. Kenraaliksi ei ylennytä huonoilla hermoilla. Pattonin henkilöhistoria osoittaa, että kyseessä ei ollut primitiivireaktio, vaan nokkimisjärjestyksen kiistämisestä ja lauman sääntöjä vastaan rikkomisesta seurannut sanktioreaktio.

Yleensä primitiivireaktioihin syyllistyvät ne ihmiset, joilla on hyvin huono paineensietokyky ja jotka eivät muutoinkaan kykene hillitsemään itseään, ja jotka muutoin olisivat siellä nokkimisjärjestyksen pohjilla.

Itselläni on täysin biologinen ihmiskäsitys ja luotan paljon enemmän etologiaan ja biologisiin selitysmalleihin kuin freudilaisiin konstruktioihin. Etologiassa on se hyvä puoli, että se voidaan verifioida luonnontieteellisesti, kun taas freudilaista konstruktiota ei voida.

shegetz kirjoitti:

Kun mietitään Pattonin henkilöhistoriaa, hän käyttäytyi juuri sellaisella tavalla kuin eläinkunnassa alfaurokset käyttäytyvät - röyhkeästi, julkeasti, kukkoillen ja henkilökohtaisesti äärimmäisen rohkeasti. Pattonilla siis oli substanssia pöyhkeilynsä taakse.

Patton siis sekä julkeasti mielellään teki nokkimisjärjestyksen selväksi - että myös puolusti asemaansa nokkimisjärjestyksen huipulla. Patton oli äärimmäisen rohkea henkilökohtaisella tasolla, eikä menettänyt hermojaan ankarankaan paineen alla. Kenraaliksi ei ylennytä huonoilla hermoilla. Pattonin henkilöhistoria osoittaa, että kyseessä ei ollut primitiivireaktio, vaan nokkimisjärjestyksen kiistämisestä ja lauman sääntöjä vastaan rikkomisesta seurannut sanktioreaktio.

Yleensä primitiivireaktioihin syyllistyvät ne ihmiset, joilla on hyvin huono paineensietokyky ja jotka eivät muutoinkaan kykene hillitsemään itseään, ja jotka muutoin olisivat siellä nokkimisjärjestyksen pohjilla.

Itselläni on täysin biologinen ihmiskäsitys ja luotan paljon enemmän etologiaan ja biologisiin selitysmalleihin kuin freudilaisiin konstruktioihin. Etologiassa on se hyvä puoli, että se voidaan verifioida luonnontieteellisesti, kun taas freudilaista konstruktiota ei voida.

Lue lisää

Eläimet eivät ole rohkeita. Henkilöhistorialla ei voida osoittaa, onko mahdollisuus sortua primitiivireaktioihin. "Biologinen ihmiskäsitys" ei tarkoita mitään. Etologia ihmistieteenä kohtaa täsmälleen samat tiedonfilosofiset ongelmat kuin freudilaisuuskin.

kukkaset kirjoitti:

Eläimet eivät ole rohkeita. Henkilöhistorialla ei voida osoittaa, onko mahdollisuus sortua primitiivireaktioihin. "Biologinen ihmiskäsitys" ei tarkoita mitään. Etologia ihmistieteenä kohtaa täsmälleen samat tiedonfilosofiset ongelmat kuin freudilaisuuskin.

Lue lisää

"Eläimet eivät ole rohkeita."

Jokainen koiranomistaja tietää tämän väitteen määräksi.

"Henkilöhistorialla ei voida osoittaa, onko mahdollisuus sortua primitiivireaktioihin."

Kyllä voidaan. Tätä sovelletaan mm. kriminologiassa.

" "Biologinen ihmiskäsitys" ei tarkoita mitään."

Se merkitsee sitä, että luotan enemmän 'koviin' luonnontieteisiin, jotka ovat sekä verifioitavissa että falsifioitavissa, kuin humanistisiin tieteisiin, joihin ei voida soveltaa tieteellistä metodia ja jotka eivät ole verifioitavissa eivätkä falsifioitavissa.

"Etologia ihmistieteenä kohtaa täsmälleen samat tiedonfilosofiset ongelmat kuin freudilaisuuskin."

Ei kohtaa. Ks. tieteellinen metodi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method

shegetz kirjoitti:

"Eläimet eivät ole rohkeita."

Jokainen koiranomistaja tietää tämän väitteen määräksi.

"Henkilöhistorialla ei voida osoittaa, onko mahdollisuus sortua primitiivireaktioihin."

Kyllä voidaan. Tätä sovelletaan mm. kriminologiassa.

" "Biologinen ihmiskäsitys" ei tarkoita mitään."

Se merkitsee sitä, että luotan enemmän 'koviin' luonnontieteisiin, jotka ovat sekä verifioitavissa että falsifioitavissa, kuin humanistisiin tieteisiin, joihin ei voida soveltaa tieteellistä metodia ja jotka eivät ole verifioitavissa eivätkä falsifioitavissa.

"Etologia ihmistieteenä kohtaa täsmälleen samat tiedonfilosofiset ongelmat kuin freudilaisuuskin."

Ei kohtaa. Ks. tieteellinen metodi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method

Lue lisää

Kumpi lienee sitten parempi todistaja, koiranomistaja vai Wikipedia?

Se on huono synestesia tuo "kovat luonnontieteet". Ei luonnontieteiden suhteen ole ratkaistu sen lopullisemmin perimmäisiä tiedonfilosofisia kysymyksiä kuin ihmistieteidenkään. Pohjimmiltaan fenomenologisen kuvailun ja empiirisen tutkimusmetodin välinen kuilu on ja pysyy. Vulgaaripositivismi on nyt tavoittanut maallikot, ja se näkyy asenteissa. Skepsis-huuhaa leviää.

Tieteellinen realismi on vajonnut naturalismin asteelle. Kari Enqvist myy hyvin.

olla.... kirjoitti:

Kumpi lienee sitten parempi todistaja, koiranomistaja vai Wikipedia?

Se on huono synestesia tuo "kovat luonnontieteet". Ei luonnontieteiden suhteen ole ratkaistu sen lopullisemmin perimmäisiä tiedonfilosofisia kysymyksiä kuin ihmistieteidenkään. Pohjimmiltaan fenomenologisen kuvailun ja empiirisen tutkimusmetodin välinen kuilu on ja pysyy. Vulgaaripositivismi on nyt tavoittanut maallikot, ja se näkyy asenteissa. Skepsis-huuhaa leviää.

Tieteellinen realismi on vajonnut naturalismin asteelle. Kari Enqvist myy hyvin.

Lue lisää

sekä koiranomistajien kokemus että Wikipediassa oleva tieto ovat yhteneviä, todistearvo on ilmeinen.

Synestesia tarkoittaa aistien sekoittumista toisiinsa, enkä ymmärrä, miten kovat luonnontieteet merkitsisivät musiikin näkemistä tai värien kuulemista á la Paul Gauguin. On todella surullista, että kaikista mahdollisista paikoista juuri Netissä (joka on luonnontieteiden ja insinööritieteiden riemuvoitto!) aletaan kyseenalaistamaan luonnontieteitä ja tieteellistä metodia.

Loppuosa tekstistäsi tunnetaan virhepäätelmänä asenteellinen kielenkäyttö: "vulgaaripositivismi", "skepsis-huuhaa", "vajonnut naturalismin asteelle". Silloin, jos vulgaaripositivismi tuottaa paremman selitysmallin kuin postmodernismi ja kykenee selittämään todellisuuden postmodernisteja paremmin, se on todennäköisemmin totta. Skepsis-huuhaa puolestaan on sanana oksimoroni. Enkä ymmärrä mitä tuo "tieteellinen realismi on vajonnut naturalismin asteelle" tässä tilanteessa merkitsee. Occamin partaveitsen mukaisesti teoriaan ei ole syytä lisätä yhtään enempää detaljeja kuin mitä tarvitaan asian osoittamiseen.

Katso apinaa, näet ihmisen. Me ihmiset emme lopultakaan ole mitään muuta kuin eläimiä, ja mielestäni ihmistutkimuksen tulisi lähteä eläintutkimuksesta, ja unohtaa freudilainen pseudotiede aivan kokonaan.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"gatling-konekivääreitä"

Prikaatikenraali Terryllä (Dakota Column) oli lähinnä jalkaväen käytössä Gatling-gun Battery jossa oli kolme asetta, joita käytti 25 miestä.

Nämä olivat kuusi-piippuisia tykin painoisia teräshirviöitä, jotka olisivat jääneet jälkeen vaikeassa maastossa (kun muulitkin jäivät!).
.

Lue lisää

Miksi isoilla tykeillä on pitkät putket?

1) Freudilainen tulkinta: ase on peniksen symboli, ja mitä pitempi putki, sitä fallistisempi ase on ja sitä enemmän se symboloi käyttäjänsä fallosta ja antaa signaalin seksuaalisesta kyvykkyydestä. Se toimii myös varoituksena vihollisena ja merkkinä naisille mieskunnosta.

2) Luonnontieteellinen tulkinta: tykki on lämpövoimakone, joka muuttaa ruudin kemiallisen energian kranaatin liike-energiaksi, ja mitä pitempi putki, sitä suurempi osa lämpöenergiasta muuttuu liike-energiaksi 1. kertaluvun differentiaaliyhtälön mukaisesti. Pitkällä putkella saavutetaan myös parempi tarkkuus kuin lyhyellä.

Näistä toinen tulkinta on oikea ja toinen väärä. Kumpi?

shegetz kirjoitti:

Miksi isoilla tykeillä on pitkät putket?

1) Freudilainen tulkinta: ase on peniksen symboli, ja mitä pitempi putki, sitä fallistisempi ase on ja sitä enemmän se symboloi käyttäjänsä fallosta ja antaa signaalin seksuaalisesta kyvykkyydestä. Se toimii myös varoituksena vihollisena ja merkkinä naisille mieskunnosta.

2) Luonnontieteellinen tulkinta: tykki on lämpövoimakone, joka muuttaa ruudin kemiallisen energian kranaatin liike-energiaksi, ja mitä pitempi putki, sitä suurempi osa lämpöenergiasta muuttuu liike-energiaksi 1. kertaluvun differentiaaliyhtälön mukaisesti. Pitkällä putkella saavutetaan myös parempi tarkkuus kuin lyhyellä.

Näistä toinen tulkinta on oikea ja toinen väärä. Kumpi?

Lue lisää

***

Psykopatologia kirjoitti:

***

mörssäreistä.

Haupitseilla ja mörssäreillä ammutaan ylärekisterin kaaritulta, jolloin tarkkuudella ei ole samaa merkitystä kuin kanuunoilla. Haupitseissa usein käytetään myös paljon nopeammin palavaa ruutia kuin kanuunoissa, joka luovuttaa liike-energiansa nopeammin kuin kanuunoissa käytettävä hitaampi ruuti.

shegetz kirjoitti:

sekä koiranomistajien kokemus että Wikipediassa oleva tieto ovat yhteneviä, todistearvo on ilmeinen.

Synestesia tarkoittaa aistien sekoittumista toisiinsa, enkä ymmärrä, miten kovat luonnontieteet merkitsisivät musiikin näkemistä tai värien kuulemista á la Paul Gauguin. On todella surullista, että kaikista mahdollisista paikoista juuri Netissä (joka on luonnontieteiden ja insinööritieteiden riemuvoitto!) aletaan kyseenalaistamaan luonnontieteitä ja tieteellistä metodia.

Loppuosa tekstistäsi tunnetaan virhepäätelmänä asenteellinen kielenkäyttö: "vulgaaripositivismi", "skepsis-huuhaa", "vajonnut naturalismin asteelle". Silloin, jos vulgaaripositivismi tuottaa paremman selitysmallin kuin postmodernismi ja kykenee selittämään todellisuuden postmodernisteja paremmin, se on todennäköisemmin totta. Skepsis-huuhaa puolestaan on sanana oksimoroni. Enkä ymmärrä mitä tuo "tieteellinen realismi on vajonnut naturalismin asteelle" tässä tilanteessa merkitsee. Occamin partaveitsen mukaisesti teoriaan ei ole syytä lisätä yhtään enempää detaljeja kuin mitä tarvitaan asian osoittamiseen.

Katso apinaa, näet ihmisen. Me ihmiset emme lopultakaan ole mitään muuta kuin eläimiä, ja mielestäni ihmistutkimuksen tulisi lähteä eläintutkimuksesta, ja unohtaa freudilainen pseudotiede aivan kokonaan.

Lue lisää

Väärinkäsitysten välttämiseksi kerron vielä, että käytin sanaa synestesia tietoisesti, mutta en ehkä tarpeeksi selvästi.

Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan, tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta.

Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata.

Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia. Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi.

Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin. Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä. Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon.

Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista. Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita. Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä.

shegetz kirjoitti:

Miksi isoilla tykeillä on pitkät putket?

1) Freudilainen tulkinta: ase on peniksen symboli, ja mitä pitempi putki, sitä fallistisempi ase on ja sitä enemmän se symboloi käyttäjänsä fallosta ja antaa signaalin seksuaalisesta kyvykkyydestä. Se toimii myös varoituksena vihollisena ja merkkinä naisille mieskunnosta.

2) Luonnontieteellinen tulkinta: tykki on lämpövoimakone, joka muuttaa ruudin kemiallisen energian kranaatin liike-energiaksi, ja mitä pitempi putki, sitä suurempi osa lämpöenergiasta muuttuu liike-energiaksi 1. kertaluvun differentiaaliyhtälön mukaisesti. Pitkällä putkella saavutetaan myös parempi tarkkuus kuin lyhyellä.

Näistä toinen tulkinta on oikea ja toinen väärä. Kumpi?

Lue lisää

Miksi luonnontieteet kehittyivät vasta eurooppalaisella uudella ajalla?

Koska kehittyäksen ne edellyttivät huomattavaa muutosta maailmankokemis- ja ajattelutavoissa. Antiikin myyttisen maailmanselityksen vallitessa kausalisaatiota ei tajuttu, eikä vielä keskiaikaisen depersonalisaation vallitessa empirian edellyttämiä tarkkailevan subjektin ja tarkasteltavan objektin roolihahmoja ja -jakoa voinut olla olemassa. Ne syntyivät vasta kun individualisaatio käynnistyi.

Jokainen ajatushistoriaan, esp. tieteenhistoriaan edes alkeellisesti paneutunut tietää tällaiset asiat. Ainakin pitäisi tietää.

Eriytyvän subjektin suhde ulkomaailmaan sai sisältönsä samassa prosessissa, sillä uusia sisältöjä ei tietenkään ollut kulttuuriperinnössä käytettävissä. Esimerkiksi fysikaalinen "voiman" käsite on ruumiintuntojen ulkoistus. Fysiikka sai siis peruskäsitteensä varsin "freudilaisella" projektiivisella mekanismilla.

Freudilaisuudesta nykyisin on ilmeisesti hauskaa levittää kaikenlaisia pinnallisia harhakäsityksiä.

Freudin perinnöillä selitetään kuitenkin ajatushistoriaa ja mm. luonnontieteitten syntyä paremmin kuin mitenkään muuten. Nämä tieteethän eivät tiedonfilosofisessa mielessä voi itse itseään oikeuttaa.

pseudotieteenä kirjoitti:

Väärinkäsitysten välttämiseksi kerron vielä, että käytin sanaa synestesia tietoisesti, mutta en ehkä tarpeeksi selvästi.

Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan, tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta.

Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata.

Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia. Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi.

Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin. Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä. Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon.

Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista. Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita. Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä.

Lue lisää

"Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan,"

Tieteellinen realismi lähtee siitä lähtökohdasta, että on olemassa havaitsijasta erillinen, objektiivinen, todellisuus, jossa on havaittavissa olevat luonnonlait ja jossa tapahtuu kvantitavisoitavia eli mitattavissa olevia ilmiöitä. Tämä lähtökohta on länsimaisessa ja miksei itämaisessakin luonnontieteessä paradigma, joten sitä ei tarvitse todistaa erikseen. Sitä ei kuvitella, vaan se on.

"tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta."

Sanahelinää ilman substanssiarvoa. Luonnontieteet eivät kuvittele mitään tiedonkanavia, vaan luonnontieteiden tehtävänä on selittää todellisuutta tieteellisen metodin kautta. Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. En lähde viilaamaan pilkkua ontologiasta, mutta sanottakoon että Sokalin jäynä liittyy tähän asiaan.

Postmodernismissa on tullut tavaksi kyseenalaistaa objektiivisuus ja tieteellinen metodi, mutta postmodernismi ja dekonstruktio ei lopultakaan ole mitään muuta kuin sanahelinää, tai kuten Harry Frankfurt asian ilmaisisi: bullshitting.

"Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata."

Insinööritieteet rakentuvat luonnontieteiden pohjalle. Insinööritieteitä ei voida toteuttaa ilman luonnontieteiden tuntemusta.

"Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia"

Argumentum ad hominem abusivis.

"Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi."

Argumentum ad hominem circumstantiae yhdistyneenä oksimoroniin.

"Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin."

Eikä ole. Freudilaisuus ei ole mitään muuta kuin astrologian tai magian kaltainen pseudotiede. Kun lähtökohdat ovat väärät, myös tulokset ovat väärät.

"Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä."

Perustele.

"Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon."

Kulttuurievoluutiota ei voi olla olemassa ilman biologista evoluutiota, ja kulttuuri ei ole mitään muuta kuin vain pelkkä pintasilaus sille eläimelle, mikä meissä jokaisessa on ja tuo pintasilaus karisee pois kriisitilanteessa. Me olemme geeniemme palvelijoita: emme ehkä orjia mutta joka tapauksessa niistä riippuvaisia.

Siinä, missä biologinen evoluutio perustuu genetiikalle, nykytietämyksen mukaisen paradigman mukaisesti kulttuurievoluutio puolestaan perustuu memetiikalle ja meemeille. Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset.

"Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista."

Ei ole. Se on vain pitkälle oppineesta eläimestä puhumista. Ihmisen tietoisuus ei eroa minkään muun eläimen tietoisuudesta kuin vain pinnallisesti.

"Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita."

Ei ole. Myös muut ihmisapinat kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, ilman kulttuuripohjaa. Tämä on saatu selville opettamalla simpansseille viittomakieltä - simpanssit eivät kykene puhumaan, sillä niiden äänielimet eivät kykene tuottamaan puhetta. Simpanssin älykkyysosamäärä pyörii noin viidenkympin molemmin puolin, mikä on suunnilleen imbesiiliä ihmistä vastaava.

Älykkyys puolestaan on nykytietämylsen mukaan biologisen evoluution tuote ja riippuu ensisijaisesti genetiikasta ja toissijaisesti lapsuuden ravinnonsaannista. Älykkyys ei ole kulttuurievoluution tuote.

" Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä. "

Kuten astrologia, magia, kiromantia, numerologia ja muut pseudotieteet?

pseudotieteenä kirjoitti:

Väärinkäsitysten välttämiseksi kerron vielä, että käytin sanaa synestesia tietoisesti, mutta en ehkä tarpeeksi selvästi.

Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan, tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta.

Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata.

Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia. Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi.

Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin. Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä. Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon.

Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista. Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita. Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä.

Lue lisää

"Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan,"

Tieteellinen realismi lähtee siitä lähtökohdasta, että on olemassa havaitsijasta erillinen, objektiivinen, todellisuus, jossa on havaittavissa olevat luonnonlait ja jossa tapahtuu kvantitavisoitavia eli mitattavissa olevia ilmiöitä. Tämä lähtökohta on länsimaisessa ja miksei itämaisessakin luonnontieteessä paradigma, joten sitä ei tarvitse todistaa erikseen. Sitä ei kuvitella, vaan se on.

"tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta."

Sanahelinää ilman substanssiarvoa. Luonnontieteet eivät kuvittele mitään tiedonkanavia, vaan luonnontieteiden tehtävänä on selittää todellisuutta tieteellisen metodin kautta. Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. En lähde viilaamaan pilkkua ontologiasta, mutta sanottakoon että Sokalin jäynä liittyy tähän asiaan.

Postmodernismissa on tullut tavaksi kyseenalaistaa objektiivisuus ja tieteellinen metodi, mutta postmodernismi ja dekonstruktio ei lopultakaan ole mitään muuta kuin sanahelinää, tai kuten Harry Frankfurt asian ilmaisisi: bullshitting.

"Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata."

Insinööritieteet rakentuvat luonnontieteiden pohjalle. Insinööritieteitä ei voida toteuttaa ilman luonnontieteiden tuntemusta.

"Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia"

Argumentum ad hominem abusivis.

"Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi."

Argumentum ad hominem circumstantiae yhdistyneenä oksimoroniin.

"Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin."

Eikä ole. Freudilaisuus ei ole mitään muuta kuin astrologian tai magian kaltainen pseudotiede. Kun lähtökohdat ovat väärät, myös tulokset ovat väärät.

"Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä."

Perustele.

"Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon."

Kulttuurievoluutiota ei voi olla olemassa ilman biologista evoluutiota, ja kulttuuri ei ole mitään muuta kuin vain pelkkä pintasilaus sille eläimelle, mikä meissä jokaisessa on ja tuo pintasilaus karisee pois kriisitilanteessa. Me olemme geeniemme palvelijoita: emme ehkä orjia mutta joka tapauksessa niistä riippuvaisia.

Siinä, missä biologinen evoluutio perustuu genetiikalle, nykytietämyksen mukaisen paradigman mukaisesti kulttuurievoluutio puolestaan perustuu memetiikalle ja meemeille. Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset.

"Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista."

Ei ole. Se on vain pitkälle oppineesta eläimestä puhumista. Ihmisen tietoisuus ei eroa minkään muun eläimen tietoisuudesta kuin vain pinnallisesti.

"Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita."

Ei ole. Myös muut ihmisapinat kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, ilman kulttuuripohjaa. Tämä on saatu selville opettamalla simpansseille viittomakieltä - simpanssit eivät kykene puhumaan, sillä niiden äänielimet eivät kykene tuottamaan puhetta. Simpanssin älykkyysosamäärä pyörii noin viidenkympin molemmin puolin, mikä on suunnilleen imbesiiliä ihmistä vastaava.

Älykkyys puolestaan on nykytietämylsen mukaan biologisen evoluution tuote ja riippuu ensisijaisesti genetiikasta ja toissijaisesti lapsuuden ravinnonsaannista. Älykkyys ei ole kulttuurievoluution tuote.

" Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä. "

Kuten astrologia, magia, kiromantia, numerologia ja muut pseudotieteet?

shegetz kirjoitti:

"Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan,"

Tieteellinen realismi lähtee siitä lähtökohdasta, että on olemassa havaitsijasta erillinen, objektiivinen, todellisuus, jossa on havaittavissa olevat luonnonlait ja jossa tapahtuu kvantitavisoitavia eli mitattavissa olevia ilmiöitä. Tämä lähtökohta on länsimaisessa ja miksei itämaisessakin luonnontieteessä paradigma, joten sitä ei tarvitse todistaa erikseen. Sitä ei kuvitella, vaan se on.

"tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta."

Sanahelinää ilman substanssiarvoa. Luonnontieteet eivät kuvittele mitään tiedonkanavia, vaan luonnontieteiden tehtävänä on selittää todellisuutta tieteellisen metodin kautta. Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. En lähde viilaamaan pilkkua ontologiasta, mutta sanottakoon että Sokalin jäynä liittyy tähän asiaan.

Postmodernismissa on tullut tavaksi kyseenalaistaa objektiivisuus ja tieteellinen metodi, mutta postmodernismi ja dekonstruktio ei lopultakaan ole mitään muuta kuin sanahelinää, tai kuten Harry Frankfurt asian ilmaisisi: bullshitting.

"Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata."

Insinööritieteet rakentuvat luonnontieteiden pohjalle. Insinööritieteitä ei voida toteuttaa ilman luonnontieteiden tuntemusta.

"Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia"

Argumentum ad hominem abusivis.

"Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi."

Argumentum ad hominem circumstantiae yhdistyneenä oksimoroniin.

"Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin."

Eikä ole. Freudilaisuus ei ole mitään muuta kuin astrologian tai magian kaltainen pseudotiede. Kun lähtökohdat ovat väärät, myös tulokset ovat väärät.

"Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä."

Perustele.

"Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon."

Kulttuurievoluutiota ei voi olla olemassa ilman biologista evoluutiota, ja kulttuuri ei ole mitään muuta kuin vain pelkkä pintasilaus sille eläimelle, mikä meissä jokaisessa on ja tuo pintasilaus karisee pois kriisitilanteessa. Me olemme geeniemme palvelijoita: emme ehkä orjia mutta joka tapauksessa niistä riippuvaisia.

Siinä, missä biologinen evoluutio perustuu genetiikalle, nykytietämyksen mukaisen paradigman mukaisesti kulttuurievoluutio puolestaan perustuu memetiikalle ja meemeille. Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset.

"Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista."

Ei ole. Se on vain pitkälle oppineesta eläimestä puhumista. Ihmisen tietoisuus ei eroa minkään muun eläimen tietoisuudesta kuin vain pinnallisesti.

"Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita."

Ei ole. Myös muut ihmisapinat kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, ilman kulttuuripohjaa. Tämä on saatu selville opettamalla simpansseille viittomakieltä - simpanssit eivät kykene puhumaan, sillä niiden äänielimet eivät kykene tuottamaan puhetta. Simpanssin älykkyysosamäärä pyörii noin viidenkympin molemmin puolin, mikä on suunnilleen imbesiiliä ihmistä vastaava.

Älykkyys puolestaan on nykytietämylsen mukaan biologisen evoluution tuote ja riippuu ensisijaisesti genetiikasta ja toissijaisesti lapsuuden ravinnonsaannista. Älykkyys ei ole kulttuurievoluution tuote.

" Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä. "

Kuten astrologia, magia, kiromantia, numerologia ja muut pseudotieteet?

Lue lisää

Kaksinkertaisena versiona vielä.

Tuskin on kuviteltavissa tunnustuksellisempaa palopuhetta positivismille. Tämän nähtyään tajuaa taas kerran mitä se tieteisuskovaisuus on. Sinne ei oikein ole luokse pääsyä. Eikä sieltä pois.

shegetz kirjoitti:

Miksi isoilla tykeillä on pitkät putket?

1) Freudilainen tulkinta: ase on peniksen symboli, ja mitä pitempi putki, sitä fallistisempi ase on ja sitä enemmän se symboloi käyttäjänsä fallosta ja antaa signaalin seksuaalisesta kyvykkyydestä. Se toimii myös varoituksena vihollisena ja merkkinä naisille mieskunnosta.

2) Luonnontieteellinen tulkinta: tykki on lämpövoimakone, joka muuttaa ruudin kemiallisen energian kranaatin liike-energiaksi, ja mitä pitempi putki, sitä suurempi osa lämpöenergiasta muuttuu liike-energiaksi 1. kertaluvun differentiaaliyhtälön mukaisesti. Pitkällä putkella saavutetaan myös parempi tarkkuus kuin lyhyellä.

Näistä toinen tulkinta on oikea ja toinen väärä. Kumpi?

Lue lisää

.
"Luonnontieteellinen tulkinta: tykki on lämpövoimakone,"

Unessa tulkinta muuttuu.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Luonnontieteellinen tulkinta: tykki on lämpövoimakone,"

Unessa tulkinta muuttuu.
.

onkin pelkkä hallusinaatio, epätodellinen olotila.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Luonnontieteellinen tulkinta: tykki on lämpövoimakone,"

Unessa tulkinta muuttuu.
.

Myös aikojen kuluessa tulkinta on muuttunut.

shegetz kirjoitti:

"Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan,"

Tieteellinen realismi lähtee siitä lähtökohdasta, että on olemassa havaitsijasta erillinen, objektiivinen, todellisuus, jossa on havaittavissa olevat luonnonlait ja jossa tapahtuu kvantitavisoitavia eli mitattavissa olevia ilmiöitä. Tämä lähtökohta on länsimaisessa ja miksei itämaisessakin luonnontieteessä paradigma, joten sitä ei tarvitse todistaa erikseen. Sitä ei kuvitella, vaan se on.

"tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta."

Sanahelinää ilman substanssiarvoa. Luonnontieteet eivät kuvittele mitään tiedonkanavia, vaan luonnontieteiden tehtävänä on selittää todellisuutta tieteellisen metodin kautta. Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. En lähde viilaamaan pilkkua ontologiasta, mutta sanottakoon että Sokalin jäynä liittyy tähän asiaan.

Postmodernismissa on tullut tavaksi kyseenalaistaa objektiivisuus ja tieteellinen metodi, mutta postmodernismi ja dekonstruktio ei lopultakaan ole mitään muuta kuin sanahelinää, tai kuten Harry Frankfurt asian ilmaisisi: bullshitting.

"Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata."

Insinööritieteet rakentuvat luonnontieteiden pohjalle. Insinööritieteitä ei voida toteuttaa ilman luonnontieteiden tuntemusta.

"Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia"

Argumentum ad hominem abusivis.

"Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi."

Argumentum ad hominem circumstantiae yhdistyneenä oksimoroniin.

"Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin."

Eikä ole. Freudilaisuus ei ole mitään muuta kuin astrologian tai magian kaltainen pseudotiede. Kun lähtökohdat ovat väärät, myös tulokset ovat väärät.

"Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä."

Perustele.

"Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon."

Kulttuurievoluutiota ei voi olla olemassa ilman biologista evoluutiota, ja kulttuuri ei ole mitään muuta kuin vain pelkkä pintasilaus sille eläimelle, mikä meissä jokaisessa on ja tuo pintasilaus karisee pois kriisitilanteessa. Me olemme geeniemme palvelijoita: emme ehkä orjia mutta joka tapauksessa niistä riippuvaisia.

Siinä, missä biologinen evoluutio perustuu genetiikalle, nykytietämyksen mukaisen paradigman mukaisesti kulttuurievoluutio puolestaan perustuu memetiikalle ja meemeille. Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset.

"Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista."

Ei ole. Se on vain pitkälle oppineesta eläimestä puhumista. Ihmisen tietoisuus ei eroa minkään muun eläimen tietoisuudesta kuin vain pinnallisesti.

"Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita."

Ei ole. Myös muut ihmisapinat kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, ilman kulttuuripohjaa. Tämä on saatu selville opettamalla simpansseille viittomakieltä - simpanssit eivät kykene puhumaan, sillä niiden äänielimet eivät kykene tuottamaan puhetta. Simpanssin älykkyysosamäärä pyörii noin viidenkympin molemmin puolin, mikä on suunnilleen imbesiiliä ihmistä vastaava.

Älykkyys puolestaan on nykytietämylsen mukaan biologisen evoluution tuote ja riippuu ensisijaisesti genetiikasta ja toissijaisesti lapsuuden ravinnonsaannista. Älykkyys ei ole kulttuurievoluution tuote.

" Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä. "

Kuten astrologia, magia, kiromantia, numerologia ja muut pseudotieteet?

Lue lisää

Tämähän on hyvä vitsi. Nyt lähemmin tarkasteltuna.

Kuittaat "postmodernismin ja dekonstruktion" sanahelinänä. Kuitenkin kaveri käy tieteellisen realismin paradigmojen kimppuun päinvastaisesta suunnasta, eli psyko(analyyttis)historiallisesta kehityskuvasta käsin.

Psykoanalyysin kannalta postmodernismi on sanahelinää. Kun sinä hyökkäät summittaisesti psykoanalyysia vastaan, sijoitut nimenomaan postmodernistien joukkoon.

Tuollainen oppihistoriallinen ristiriitaisuus ei vaivaa sinua, koska olet joksenkin sokea ajattelussasi vallitsevalle koherenssin puutteelle. Olet sisäistänyt koulukunnista vähän nimiä ja pintaa. Katselet kalaa kerrallaan ikään kuin totuus olisi kalassa eikä meressä.

Tai sitten vielä parempi vitsi. Ehkä sinua pitää lukea derridalaisittain dekonstruktion läpi, jolloin ristiriitaisuutesi nousee positiiviseksi tulkintalisä-arvoksi.

Vau. Loistavaa. Jatka samalla linjalla. Mutta niinhän sinä jatkatkin.

shegetz kirjoitti:

"Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan,"

Tieteellinen realismi lähtee siitä lähtökohdasta, että on olemassa havaitsijasta erillinen, objektiivinen, todellisuus, jossa on havaittavissa olevat luonnonlait ja jossa tapahtuu kvantitavisoitavia eli mitattavissa olevia ilmiöitä. Tämä lähtökohta on länsimaisessa ja miksei itämaisessakin luonnontieteessä paradigma, joten sitä ei tarvitse todistaa erikseen. Sitä ei kuvitella, vaan se on.

"tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta."

Sanahelinää ilman substanssiarvoa. Luonnontieteet eivät kuvittele mitään tiedonkanavia, vaan luonnontieteiden tehtävänä on selittää todellisuutta tieteellisen metodin kautta. Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. En lähde viilaamaan pilkkua ontologiasta, mutta sanottakoon että Sokalin jäynä liittyy tähän asiaan.

Postmodernismissa on tullut tavaksi kyseenalaistaa objektiivisuus ja tieteellinen metodi, mutta postmodernismi ja dekonstruktio ei lopultakaan ole mitään muuta kuin sanahelinää, tai kuten Harry Frankfurt asian ilmaisisi: bullshitting.

"Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata."

Insinööritieteet rakentuvat luonnontieteiden pohjalle. Insinööritieteitä ei voida toteuttaa ilman luonnontieteiden tuntemusta.

"Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia"

Argumentum ad hominem abusivis.

"Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi."

Argumentum ad hominem circumstantiae yhdistyneenä oksimoroniin.

"Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin."

Eikä ole. Freudilaisuus ei ole mitään muuta kuin astrologian tai magian kaltainen pseudotiede. Kun lähtökohdat ovat väärät, myös tulokset ovat väärät.

"Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä."

Perustele.

"Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon."

Kulttuurievoluutiota ei voi olla olemassa ilman biologista evoluutiota, ja kulttuuri ei ole mitään muuta kuin vain pelkkä pintasilaus sille eläimelle, mikä meissä jokaisessa on ja tuo pintasilaus karisee pois kriisitilanteessa. Me olemme geeniemme palvelijoita: emme ehkä orjia mutta joka tapauksessa niistä riippuvaisia.

Siinä, missä biologinen evoluutio perustuu genetiikalle, nykytietämyksen mukaisen paradigman mukaisesti kulttuurievoluutio puolestaan perustuu memetiikalle ja meemeille. Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset.

"Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista."

Ei ole. Se on vain pitkälle oppineesta eläimestä puhumista. Ihmisen tietoisuus ei eroa minkään muun eläimen tietoisuudesta kuin vain pinnallisesti.

"Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita."

Ei ole. Myös muut ihmisapinat kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, ilman kulttuuripohjaa. Tämä on saatu selville opettamalla simpansseille viittomakieltä - simpanssit eivät kykene puhumaan, sillä niiden äänielimet eivät kykene tuottamaan puhetta. Simpanssin älykkyysosamäärä pyörii noin viidenkympin molemmin puolin, mikä on suunnilleen imbesiiliä ihmistä vastaava.

Älykkyys puolestaan on nykytietämylsen mukaan biologisen evoluution tuote ja riippuu ensisijaisesti genetiikasta ja toissijaisesti lapsuuden ravinnonsaannista. Älykkyys ei ole kulttuurievoluution tuote.

" Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä. "

Kuten astrologia, magia, kiromantia, numerologia ja muut pseudotieteet?

Lue lisää

"Kuittaat "postmodernismin ja dekonstruktion" sanahelinänä."

Ne ovat pelkkää sanahelinää ilman substanssia.

"Kuitenkin kaveri käy tieteellisen realismin paradigmojen kimppuun päinvastaisesta suunnasta, eli psyko(analyyttis)historiallisesta kehityskuvasta käsin. "

Argumentum ad absurdum.

"Psykoanalyysin kannalta postmodernismi on sanahelinää. Kun sinä hyökkäät summittaisesti psykoanalyysia vastaan, sijoitut nimenomaan postmodernistien joukkoon. "

Dilemman virheasettelu.

Luonnontieteiden kannalta molemmat ovat sanahelinää.

"Tuollainen oppihistoriallinen ristiriitaisuus ei vaivaa sinua,"

Ei vaivaakaan, koska tähän ikään mennessä olen oppinut kyseenalaistamaan kaikki ideologiat, opit, filosofiat ja koulukunnat - ylipäänsä kaiken sellaisen, mitä ei voiverifioida, mitä ei voi falsifioida ja mitä ei voi selittää luonnontieteellelä metodilla. Siksi pidän niin psykoanalyysiä kuin posmodernismiakin pelkkänä huuhaana, ellei niitä jollakin ihmeen konstilla saada täyttämään sekä verifioituvuus- että falsifioituvuuskriteerejä.

Usko sinä vain auktoriteetteihin. Minä uskon siihen, mikä on verifioitavissa, falsifioitavissa, ja täyttää tieteellisen metodin kriteerit.

" koska olet joksenkin sokea ajattelussasi vallitsevalle koherenssin puutteelle."

Ad hominem.

"Olet sisäistänyt koulukunnista vähän nimiä ja pintaa. Katselet kalaa kerrallaan ikään kuin totuus olisi kalassa eikä meressä."

Jos tutkitaan kalaa, totuus on kalassa. Jos tutkitaan merta, totuus on meressä. Metsä ei ole sama asia kuin puu.

"Tai sitten vielä parempi vitsi. Ehkä sinua pitää lukea derridalaisittain dekonstruktion läpi, jolloin ristiriitaisuutesi nousee positiiviseksi tulkintalisä-arvoksi. "

Argumentum ad eloquantiam eli sanahelinää ilman substanssia yhdistyneenä määritelmäkikkailuun.

shegetz kirjoitti:

"Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan,"

Tieteellinen realismi lähtee siitä lähtökohdasta, että on olemassa havaitsijasta erillinen, objektiivinen, todellisuus, jossa on havaittavissa olevat luonnonlait ja jossa tapahtuu kvantitavisoitavia eli mitattavissa olevia ilmiöitä. Tämä lähtökohta on länsimaisessa ja miksei itämaisessakin luonnontieteessä paradigma, joten sitä ei tarvitse todistaa erikseen. Sitä ei kuvitella, vaan se on.

"tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta."

Sanahelinää ilman substanssiarvoa. Luonnontieteet eivät kuvittele mitään tiedonkanavia, vaan luonnontieteiden tehtävänä on selittää todellisuutta tieteellisen metodin kautta. Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. En lähde viilaamaan pilkkua ontologiasta, mutta sanottakoon että Sokalin jäynä liittyy tähän asiaan.

Postmodernismissa on tullut tavaksi kyseenalaistaa objektiivisuus ja tieteellinen metodi, mutta postmodernismi ja dekonstruktio ei lopultakaan ole mitään muuta kuin sanahelinää, tai kuten Harry Frankfurt asian ilmaisisi: bullshitting.

"Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata."

Insinööritieteet rakentuvat luonnontieteiden pohjalle. Insinööritieteitä ei voida toteuttaa ilman luonnontieteiden tuntemusta.

"Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia"

Argumentum ad hominem abusivis.

"Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi."

Argumentum ad hominem circumstantiae yhdistyneenä oksimoroniin.

"Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin."

Eikä ole. Freudilaisuus ei ole mitään muuta kuin astrologian tai magian kaltainen pseudotiede. Kun lähtökohdat ovat väärät, myös tulokset ovat väärät.

"Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä."

Perustele.

"Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon."

Kulttuurievoluutiota ei voi olla olemassa ilman biologista evoluutiota, ja kulttuuri ei ole mitään muuta kuin vain pelkkä pintasilaus sille eläimelle, mikä meissä jokaisessa on ja tuo pintasilaus karisee pois kriisitilanteessa. Me olemme geeniemme palvelijoita: emme ehkä orjia mutta joka tapauksessa niistä riippuvaisia.

Siinä, missä biologinen evoluutio perustuu genetiikalle, nykytietämyksen mukaisen paradigman mukaisesti kulttuurievoluutio puolestaan perustuu memetiikalle ja meemeille. Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset.

"Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista."

Ei ole. Se on vain pitkälle oppineesta eläimestä puhumista. Ihmisen tietoisuus ei eroa minkään muun eläimen tietoisuudesta kuin vain pinnallisesti.

"Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita."

Ei ole. Myös muut ihmisapinat kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, ilman kulttuuripohjaa. Tämä on saatu selville opettamalla simpansseille viittomakieltä - simpanssit eivät kykene puhumaan, sillä niiden äänielimet eivät kykene tuottamaan puhetta. Simpanssin älykkyysosamäärä pyörii noin viidenkympin molemmin puolin, mikä on suunnilleen imbesiiliä ihmistä vastaava.

Älykkyys puolestaan on nykytietämylsen mukaan biologisen evoluution tuote ja riippuu ensisijaisesti genetiikasta ja toissijaisesti lapsuuden ravinnonsaannista. Älykkyys ei ole kulttuurievoluution tuote.

" Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä. "

Kuten astrologia, magia, kiromantia, numerologia ja muut pseudotieteet?

Lue lisää

"Tuskin on kuviteltavissa tunnustuksellisempaa palopuhetta positivismille."

Ad hominem yhdistyneenä asenteelliseen kielenkäyttöön.

"Tämän nähtyään tajuaa taas kerran mitä se tieteisuskovaisuus on."

Tiede ei ole uskonasia. Varsinkaan luonnontieteet.

shegetz kirjoitti:

"Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan,"

Tieteellinen realismi lähtee siitä lähtökohdasta, että on olemassa havaitsijasta erillinen, objektiivinen, todellisuus, jossa on havaittavissa olevat luonnonlait ja jossa tapahtuu kvantitavisoitavia eli mitattavissa olevia ilmiöitä. Tämä lähtökohta on länsimaisessa ja miksei itämaisessakin luonnontieteessä paradigma, joten sitä ei tarvitse todistaa erikseen. Sitä ei kuvitella, vaan se on.

"tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta."

Sanahelinää ilman substanssiarvoa. Luonnontieteet eivät kuvittele mitään tiedonkanavia, vaan luonnontieteiden tehtävänä on selittää todellisuutta tieteellisen metodin kautta. Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. En lähde viilaamaan pilkkua ontologiasta, mutta sanottakoon että Sokalin jäynä liittyy tähän asiaan.

Postmodernismissa on tullut tavaksi kyseenalaistaa objektiivisuus ja tieteellinen metodi, mutta postmodernismi ja dekonstruktio ei lopultakaan ole mitään muuta kuin sanahelinää, tai kuten Harry Frankfurt asian ilmaisisi: bullshitting.

"Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata."

Insinööritieteet rakentuvat luonnontieteiden pohjalle. Insinööritieteitä ei voida toteuttaa ilman luonnontieteiden tuntemusta.

"Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia"

Argumentum ad hominem abusivis.

"Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi."

Argumentum ad hominem circumstantiae yhdistyneenä oksimoroniin.

"Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin."

Eikä ole. Freudilaisuus ei ole mitään muuta kuin astrologian tai magian kaltainen pseudotiede. Kun lähtökohdat ovat väärät, myös tulokset ovat väärät.

"Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä."

Perustele.

"Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon."

Kulttuurievoluutiota ei voi olla olemassa ilman biologista evoluutiota, ja kulttuuri ei ole mitään muuta kuin vain pelkkä pintasilaus sille eläimelle, mikä meissä jokaisessa on ja tuo pintasilaus karisee pois kriisitilanteessa. Me olemme geeniemme palvelijoita: emme ehkä orjia mutta joka tapauksessa niistä riippuvaisia.

Siinä, missä biologinen evoluutio perustuu genetiikalle, nykytietämyksen mukaisen paradigman mukaisesti kulttuurievoluutio puolestaan perustuu memetiikalle ja meemeille. Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset.

"Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista."

Ei ole. Se on vain pitkälle oppineesta eläimestä puhumista. Ihmisen tietoisuus ei eroa minkään muun eläimen tietoisuudesta kuin vain pinnallisesti.

"Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita."

Ei ole. Myös muut ihmisapinat kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, ilman kulttuuripohjaa. Tämä on saatu selville opettamalla simpansseille viittomakieltä - simpanssit eivät kykene puhumaan, sillä niiden äänielimet eivät kykene tuottamaan puhetta. Simpanssin älykkyysosamäärä pyörii noin viidenkympin molemmin puolin, mikä on suunnilleen imbesiiliä ihmistä vastaava.

Älykkyys puolestaan on nykytietämylsen mukaan biologisen evoluution tuote ja riippuu ensisijaisesti genetiikasta ja toissijaisesti lapsuuden ravinnonsaannista. Älykkyys ei ole kulttuurievoluution tuote.

" Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä. "

Kuten astrologia, magia, kiromantia, numerologia ja muut pseudotieteet?

Lue lisää

>> olen oppinut kyseenalaistamaan kaikki ideologiat, opit, filosofiat ja koulukunnat - ylipäänsä kaiken sellaisen, mitä ei voiverifioida, mitä ei voi falsifioida ja mitä ei voi selittää luonnontieteellelä metodilla



Tää on aika kiva myös. Hylkäät kaikki opit ja kannatat sitä mikä on totta. Oikeasti totta.

Ihan loistavaa.

Nyt näitä alkaa olla kasassa jo monta. Koiranomistaja ja Wikipedia. Tykki lämpökoneena. Välineellisesti käyttäytyvä alfauros Patton. Eikö sinunkin kannattaisi jo ajatella kirjan kirjoittamista?

shegetz kirjoitti:

"Halusin siinäkin viitata tieteelliseen realismiin, jossa lähtökohtaisesti kuvitellaan,"

Tieteellinen realismi lähtee siitä lähtökohdasta, että on olemassa havaitsijasta erillinen, objektiivinen, todellisuus, jossa on havaittavissa olevat luonnonlait ja jossa tapahtuu kvantitavisoitavia eli mitattavissa olevia ilmiöitä. Tämä lähtökohta on länsimaisessa ja miksei itämaisessakin luonnontieteessä paradigma, joten sitä ei tarvitse todistaa erikseen. Sitä ei kuvitella, vaan se on.

"tai miltei koetaankin, jonkinlainen erityinen tietoisuutta ja todellisuutta yhdistävä "tieteellinen" tiedonkanava, ikään kuin aisti, jonka välityksellä oikeata tietoa saadaan. Tieteellinen realismi on ohitettu kanta."

Sanahelinää ilman substanssiarvoa. Luonnontieteet eivät kuvittele mitään tiedonkanavia, vaan luonnontieteiden tehtävänä on selittää todellisuutta tieteellisen metodin kautta. Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. En lähde viilaamaan pilkkua ontologiasta, mutta sanottakoon että Sokalin jäynä liittyy tähän asiaan.

Postmodernismissa on tullut tavaksi kyseenalaistaa objektiivisuus ja tieteellinen metodi, mutta postmodernismi ja dekonstruktio ei lopultakaan ole mitään muuta kuin sanahelinää, tai kuten Harry Frankfurt asian ilmaisisi: bullshitting.

"Luonnontieteet kohtaavat tiedonfilosofiset ongelmat. Insinööritiedon ei niitä tarvitse kohdata."

Insinööritieteet rakentuvat luonnontieteiden pohjalle. Insinööritieteitä ei voida toteuttaa ilman luonnontieteiden tuntemusta.

"Syvemmälle tietoteoreettisiin ongelmiin ei kanssasi voi mennä. Käsityksesi asioista ovat todella alkeellisia ja harhaisia"

Argumentum ad hominem abusivis.

"Tarvitsisit rutkasti lisää paneutumista. Moni skepsis-huuhaa -ihminen tarvitsisi."

Argumentum ad hominem circumstantiae yhdistyneenä oksimoroniin.

"Freudilaisuus on alusta alkaen ottanut huomioon niin primitiiviset kulttuurit kuin eläintieteenkin."

Eikä ole. Freudilaisuus ei ole mitään muuta kuin astrologian tai magian kaltainen pseudotiede. Kun lähtökohdat ovat väärät, myös tulokset ovat väärät.

"Ihmisessä voi nähdä apinan, mutta apinassa ei ihmistä."

Perustele.

"Noin suunnaten. Geeneissä ei ole mitään inhimillistä, kaikki minkä inhimillisenä tunnistamme kuuluu kulttuurievoluutioon."

Kulttuurievoluutiota ei voi olla olemassa ilman biologista evoluutiota, ja kulttuuri ei ole mitään muuta kuin vain pelkkä pintasilaus sille eläimelle, mikä meissä jokaisessa on ja tuo pintasilaus karisee pois kriisitilanteessa. Me olemme geeniemme palvelijoita: emme ehkä orjia mutta joka tapauksessa niistä riippuvaisia.

Siinä, missä biologinen evoluutio perustuu genetiikalle, nykytietämyksen mukaisen paradigman mukaisesti kulttuurievoluutio puolestaan perustuu memetiikalle ja meemeille. Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset.

"Inhimillisestä tietoisuudesta tai psyykestä puhuminen on kulttuuri-ihmisestä puhumista."

Ei ole. Se on vain pitkälle oppineesta eläimestä puhumista. Ihmisen tietoisuus ei eroa minkään muun eläimen tietoisuudesta kuin vain pinnallisesti.

"Ajattelumme, myös välineellinen järkemme, ovat kulttuurievoluution tuotteita."

Ei ole. Myös muut ihmisapinat kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, ilman kulttuuripohjaa. Tämä on saatu selville opettamalla simpansseille viittomakieltä - simpanssit eivät kykene puhumaan, sillä niiden äänielimet eivät kykene tuottamaan puhetta. Simpanssin älykkyysosamäärä pyörii noin viidenkympin molemmin puolin, mikä on suunnilleen imbesiiliä ihmistä vastaava.

Älykkyys puolestaan on nykytietämylsen mukaan biologisen evoluution tuote ja riippuu ensisijaisesti genetiikasta ja toissijaisesti lapsuuden ravinnonsaannista. Älykkyys ei ole kulttuurievoluution tuote.

" Freudilainen perinne edustaa yhtä yritystä määrittää yleisinhimillisyyttä meissä. "

Kuten astrologia, magia, kiromantia, numerologia ja muut pseudotieteet?

Lue lisää

"Tää on aika kiva myös. Hylkäät kaikki opit ja kannatat sitä mikä on totta. Oikeasti totta. "

Objektiivisesti totta.

Empiirisesti totta.

Falsifioitavissa totta.

Teenpä sinulle ehdotuksen. Ota tiiliskivi, nosta se leukasi alle ja päästä irti. Noin murto-osasekunnin päästä se osuu jalkoihisi ja parkaiset tuskasta.

Postmodernismi voi suhtautua ontologiaan nihilistisesti ja kieltää totuudet, mutta se ei tee sen enempää gravitaatiota kuin hermoimpulssejakaan epätosiksi. Grvitaatio on ja pysyy, riippumatta siitä, pidätkö sitä pelkkänä sosiaalisena konstruktin ja kuinka sen haluaisit dekonstruoida, ja Maa sekä tiiliskivi vetävät toisiaan puoleensa aiheuttaen tiiliskiven putoamisen vaikka kuinka haluaisit ajatella kiven jäävän leijumaan ilmaan.

Newtonin gravitaatiolaki on objektiivinen totuus, vaikka kuinka haluaisit kiistää sen.

"Ihan loistavaa. "

Eikö olekin? Sellaiselle ihmiselle, joka joko ei ymmärrä luonnontieteitä tai ei piittaa niistä tai suhtautuu niihin yliolkaisesti halveksien, asiassa voi olla jotakin epäselvää, mutta ei kenellekään muulle.

"Nyt näitä alkaa olla kasassa jo monta. Koiranomistaja ja Wikipedia. Tykki lämpökoneena."

1) Koirista voidaan saada empiiristä kokemusta ja eläinpsykologia eli etologia on empiirinen tiede. Jokainen koiranomistaja tietää, että on olemassa rohkeita koiria ja pelkurimaisia koiria, aivan kuin on rohkeita ihmisiä ja pelkurimaisia ihmisiä.

2) Väitteen totuusarvo ei riipu sen esittäjän habituksesta. Eli se, että argumentti on esitetty Wikipediassa, ei tee siitä kategorisesti epätotta.

3) Vain ihminen, jolla ei ole alkeellisintakaan ymmärtämystä fysiikasta, pitää tykkiä jonain maagisena esineenä, mutta kenelle tahansa luonnontieteellisen sivistyksen omaavalle ihmiselle tykki, olipa se kanuuna, mörssäri tai haupitsi, on pelkkä lämpövoimakone, joka muuttaa ruudin kemiallisen energian detonaatio- ja palamisreaktion kautta ammuksen liike-energiaksi. Ei enempää eikä vähempää.

Oma maailmankuvasi on selkeän maaginen. Kiistät luonnonlait ja niiden sovellukset, ja ajattelet asioista magian, tässä tapauksessa sana- ja käsitemagian, kautta.

"Välineellisesti käyttäytyvä alfauros Patton."

Kuka tahansa tippaakaan biologiaa ja etologiaa tunteva ihminen tietää, mitä alfauros tarkoittaa.

Mutta maagisesti ajattelevalle ihmiselle asiassa on paljonkin epäselvyyksiä.

Yleisilme vaikutti, että sivusto olisi tarkoitettu teini-ikäisille.
Saitin foorumin perusteella porukka kirjoittaa enemmän lempijäätelöstä, kuin itse aiheesta

Täältä ainakin löytyi mielenkiintoista tietoa mm. juuri Little Big Hornin taisteluun liittyvää

http://www.kantrikinkerit.fi/foorumi/index.php

Narjus kirjoitti:

Yleisilme vaikutti, että sivusto olisi tarkoitettu teini-ikäisille.
Saitin foorumin perusteella porukka kirjoittaa enemmän lempijäätelöstä, kuin itse aiheesta

Täältä ainakin löytyi mielenkiintoista tietoa mm. juuri Little Big Hornin taisteluun liittyvää

http://www.kantrikinkerit.fi/foorumi/index.php

Lue lisää

.
Luulen että Pattonin itsehillintä oli yleisesti tuntuvan hyvä ja että hän oli henkilökohtaisesti hyvin rohkea. (Olihan hän jo taistellut laajalti ympäri maailmaa ja jo Borodinossakin, Moskovan porteilla.) Kahden sotilaan tapauksessa hänen itsehillintänsä kuitenkin petti; so. kyseessä oli impulsiivinen primitiivi-responssi. - Tapausten jälkeen Ike "kukkoili" hänet pellolle joksikin aikaa.

Etologisten mallien soveltamisessa ihmiseen tulee olla varovainen. Eläinpsykologia on etologiaa paljolti siksi, että eläimet eivät juttele. (Poikkeuksena on tietysti papukaija, joka sekin tekee virheitä: "Terve possu!", kun piti sanoa "sossu".)

Itse olen rankannut Lorenzin psykologian top ten'issä sijalle 10.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Luulen että Pattonin itsehillintä oli yleisesti tuntuvan hyvä ja että hän oli henkilökohtaisesti hyvin rohkea. (Olihan hän jo taistellut laajalti ympäri maailmaa ja jo Borodinossakin, Moskovan porteilla.) Kahden sotilaan tapauksessa hänen itsehillintänsä kuitenkin petti; so. kyseessä oli impulsiivinen primitiivi-responssi. - Tapausten jälkeen Ike "kukkoili" hänet pellolle joksikin aikaa.

Etologisten mallien soveltamisessa ihmiseen tulee olla varovainen. Eläinpsykologia on etologiaa paljolti siksi, että eläimet eivät juttele. (Poikkeuksena on tietysti papukaija, joka sekin tekee virheitä: "Terve possu!", kun piti sanoa "sossu".)

Itse olen rankannut Lorenzin psykologian top ten'issä sijalle 10.
.

Lue lisää

.
Edellä on viitattu termiin sublimaatio. Joskus samassa merkityksessä on käytetty termiä jalostaminen. Myös ylevöittäminen on ollut käytössä, mutta sillä saatetaan viitata myös idealisaatioon (ihannoimiseen).
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Edellä on viitattu termiin sublimaatio. Joskus samassa merkityksessä on käytetty termiä jalostaminen. Myös ylevöittäminen on ollut käytössä, mutta sillä saatetaan viitata myös idealisaatioon (ihannoimiseen).
.

Lue lisää

.
"Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset."

Ja tuloksena on skeidaa:


m e e m i

(kr. mimema imitoitava, eng. memory muisti, ransk. même sama), *geenien mukaan ajateltu ”itseään toistava” kulttuurinen malli tai *käyttäytymis-tapa, joka leviää *luonnonvalinnan kaltaisesti lähimmäisille ja jälkeläisille *imitaation ja *muistin kautta. Tyypillisiä olisivat traditiot, uskomukset ja tavat, esim. sävelmät, kaupunkilegendat ja muoti. Vaikeutena on meemin täsmällinen määrittely. Käsitteen esitti 1976 britt. *etologi Clinton Richard Dawkins (1941–) kirjassaan Geenin itsekkyys (1989; The Selfish Gene, 1976).
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Edellä on viitattu termiin sublimaatio. Joskus samassa merkityksessä on käytetty termiä jalostaminen. Myös ylevöittäminen on ollut käytössä, mutta sillä saatetaan viitata myös idealisaatioon (ihannoimiseen).
.

Lue lisää

tarkoittaa täsmälleen yhtä asiaa: kiinteän aineen olomuodonmuutosta suoraan kaasuksi.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"Meemiteoria selittää tällä hetkellä kulttuurievoluution kaikkein parhaimmin ja tuottaa parhaimmat tulkintatulokset."

Ja tuloksena on skeidaa:


m e e m i

(kr. mimema imitoitava, eng. memory muisti, ransk. même sama), *geenien mukaan ajateltu ”itseään toistava” kulttuurinen malli tai *käyttäytymis-tapa, joka leviää *luonnonvalinnan kaltaisesti lähimmäisille ja jälkeläisille *imitaation ja *muistin kautta. Tyypillisiä olisivat traditiot, uskomukset ja tavat, esim. sävelmät, kaupunkilegendat ja muoti. Vaikeutena on meemin täsmällinen määrittely. Käsitteen esitti 1976 britt. *etologi Clinton Richard Dawkins (1941–) kirjassaan Geenin itsekkyys (1989; The Selfish Gene, 1976).
.

Lue lisää

löytyy osoitteesta

http://en.wikipedia.org/wiki/Meme

Jos väität meemiteoriaa skeidaksi, osoita se myös skeidaksi. Tällä thetkellä se selittää kulttuurievoluution lamarckistisena prosessina paremmin kuin yksikään toinen teoria.

shegetz kirjoitti:

tarkoittaa täsmälleen yhtä asiaa: kiinteän aineen olomuodonmuutosta suoraan kaasuksi.

.
p o s i t i v i s m i,

*Comte’n ”inhimillisen kehityksen lain” (Cours de philosophie positive, 1830-42) teologisen ja metafyysisen vaiheen jälkeen tulevalle positiiviselle vaiheelle pohjaava filosofinen suunta ja tieteellinen metodiikka, joka hylkää spekulaation ja pohjaa vain havaittaviin tieteellisiin faktoihin ja niiden suhteisiin. Positivismille tärkeää on suoran kokemuksen merkitys ilman *hypoteettisia konstruktioita. Usein kvalitatiivinen tutkimus on tuntuvan positivistista. Esim. *psykoanalyysi hoitona on positivistista mutta ei teoriana, koska se sisältää *meta-psykologisia käsitteitä (mm. *id, *ego ja *superego). *Psykologiassa positivistisimpia on *Skinner suhteellisen niukan teoreettisen rakentelun vuoksi. Positivismi kehittyi 1920-luvulla *loogiseksi positivismiksi.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
p o s i t i v i s m i,

*Comte’n ”inhimillisen kehityksen lain” (Cours de philosophie positive, 1830-42) teologisen ja metafyysisen vaiheen jälkeen tulevalle positiiviselle vaiheelle pohjaava filosofinen suunta ja tieteellinen metodiikka, joka hylkää spekulaation ja pohjaa vain havaittaviin tieteellisiin faktoihin ja niiden suhteisiin. Positivismille tärkeää on suoran kokemuksen merkitys ilman *hypoteettisia konstruktioita. Usein kvalitatiivinen tutkimus on tuntuvan positivistista. Esim. *psykoanalyysi hoitona on positivistista mutta ei teoriana, koska se sisältää *meta-psykologisia käsitteitä (mm. *id, *ego ja *superego). *Psykologiassa positivistisimpia on *Skinner suhteellisen niukan teoreettisen rakentelun vuoksi. Positivismi kehittyi 1920-luvulla *loogiseksi positivismiksi.
.

Lue lisää

.
l o o g i n e n .p o s i t i v i s m i,

looginen (lingvistinen) empirismi, *positivismista paljolti *Wienin piirissä kehittynyt *metafysiikan vastainen filosofinen suunta ja metodologia, joka mm. *verifikaatio-prinsiipin kautta pyrki luonnontieteellisen (*fysiikan) tiedon ihanteeseen, jossa keskeistä mm. *operationismi ja kvantifiointi (matematisointi). Puhtaimmassa muodossaan kukoistuskausi n. 1920–50. *Psykologiassa looginen positivismi oli ihanteena varsinkin (*neo-)*behaviorismissa, jossa vallitsee myös *neo-*galtonilainen ote. Eniten loogista positivismia on edustanut *Hull.
.

shegetz kirjoitti:

löytyy osoitteesta

http://en.wikipedia.org/wiki/Meme

Jos väität meemiteoriaa skeidaksi, osoita se myös skeidaksi. Tällä thetkellä se selittää kulttuurievoluution lamarckistisena prosessina paremmin kuin yksikään toinen teoria.

Lue lisää

.
Vetoan vain oppineisuuteeni.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
l o o g i n e n .p o s i t i v i s m i,

looginen (lingvistinen) empirismi, *positivismista paljolti *Wienin piirissä kehittynyt *metafysiikan vastainen filosofinen suunta ja metodologia, joka mm. *verifikaatio-prinsiipin kautta pyrki luonnontieteellisen (*fysiikan) tiedon ihanteeseen, jossa keskeistä mm. *operationismi ja kvantifiointi (matematisointi). Puhtaimmassa muodossaan kukoistuskausi n. 1920–50. *Psykologiassa looginen positivismi oli ihanteena varsinkin (*neo-)*behaviorismissa, jossa vallitsee myös *neo-*galtonilainen ote. Eniten loogista positivismia on edustanut *Hull.
.

Lue lisää

Nekrofilia, mahdollisesti? Frommilaisessa mielessä siis.

Sanakirjamääritelmissä on jotain nekrofiilistä, pysäytettyä, kiteytettyä -- ne on mahdollista ottaa annettuina. Seuraavassa vaiheessa itse opit otetaan annettuina. Ei tarvitse sisäistää mitään, ei muodostaa koherentteja, holistisia, yleiskatsauksellisia kokonaisuuksia, ei miettiä mistä tullaan ja minne mennään. Juuria ja oksia ei ole millään, vain vahva runko, kuin tykin piippu?

Niin orgaani muuttuu esineiseksi, kieli määritelmiksi, sanat kuviksi, yhteinen yksityisomaisuudeksi. Frommilaisittain siis. Olla vai omistaa.

Kysymykset lakkaavat kun vastaukset esitetään tietyn muotoisina. Sen jälkeen ongelmat ovat turhaa sanahelinää. Maailma lakkaa olemasta, totuus legitimoi itsensä, ajaton ja paikaton totuus, jossa pragmatismi ja korrespondenssi yhtyvät.

Näin palataan myyttiin, joka oikeuttaa itse itsensä. Siinä ei ole aikaa, ei syysuhdetta, ei sattumaa.

Näin positivismi ajoi itsensä umpikujaan. Se on ohitettu kanta. Enää skepsis-huuhaa-tyypit tarvitsevat positivismin luomaa harhaa kasvavasta tiedosta ja itseään korjaavasta tieteestä. Wittgenstein ei itse hyväksynyt innoittamansa Wienin piirin suuntaa. Wittgenstein näki että uusi järjestelmä sisälsi ristiriidan, kun tieteellisen totuuden piti olla yhtä aikaa vakuuttava ja kehittyvä.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Vetoan vain oppineisuuteeni.
.

argumentum ad verecundiam, joka on yksi triviaaleimpia virhepäätelmiä ja tunnettu jo skolastikkojen aikana 1100-luvulla.

seuraavaksi? kirjoitti:

Nekrofilia, mahdollisesti? Frommilaisessa mielessä siis.

Sanakirjamääritelmissä on jotain nekrofiilistä, pysäytettyä, kiteytettyä -- ne on mahdollista ottaa annettuina. Seuraavassa vaiheessa itse opit otetaan annettuina. Ei tarvitse sisäistää mitään, ei muodostaa koherentteja, holistisia, yleiskatsauksellisia kokonaisuuksia, ei miettiä mistä tullaan ja minne mennään. Juuria ja oksia ei ole millään, vain vahva runko, kuin tykin piippu?

Niin orgaani muuttuu esineiseksi, kieli määritelmiksi, sanat kuviksi, yhteinen yksityisomaisuudeksi. Frommilaisittain siis. Olla vai omistaa.

Kysymykset lakkaavat kun vastaukset esitetään tietyn muotoisina. Sen jälkeen ongelmat ovat turhaa sanahelinää. Maailma lakkaa olemasta, totuus legitimoi itsensä, ajaton ja paikaton totuus, jossa pragmatismi ja korrespondenssi yhtyvät.

Näin palataan myyttiin, joka oikeuttaa itse itsensä. Siinä ei ole aikaa, ei syysuhdetta, ei sattumaa.

Näin positivismi ajoi itsensä umpikujaan. Se on ohitettu kanta. Enää skepsis-huuhaa-tyypit tarvitsevat positivismin luomaa harhaa kasvavasta tiedosta ja itseään korjaavasta tieteestä. Wittgenstein ei itse hyväksynyt innoittamansa Wienin piirin suuntaa. Wittgenstein näki että uusi järjestelmä sisälsi ristiriidan, kun tieteellisen totuuden piti olla yhtä aikaa vakuuttava ja kehittyvä.

Lue lisää

Tuo teksti ei ollut mitään muuta kuin pelkkä argumentum ad eloquantiam - tyhjää sanahelinää, korulauseita, tyhjänpuhumista, nimilappuja ilman substanssia - sanalla sanoen paljon tekstiä ja vähän asiaa.

Fact without theory is trivia.
Theory without fact is bullshit.

shegetz kirjoitti:

Tuo teksti ei ollut mitään muuta kuin pelkkä argumentum ad eloquantiam - tyhjää sanahelinää, korulauseita, tyhjänpuhumista, nimilappuja ilman substanssia - sanalla sanoen paljon tekstiä ja vähän asiaa.

Fact without theory is trivia.
Theory without fact is bullshit.

Lue lisää

Ihmiselle, joka joko ei ymmärrä luonnontieteitä tai ei piittaa niistä tai suhtautuu niihin yliolkaisesti halveksien, asiassa voi olla jotakin epäselvää, mutta ei kenellekään muulle.

kaikille.... kirjoitti:

Ihmiselle, joka joko ei ymmärrä luonnontieteitä tai ei piittaa niistä tai suhtautuu niihin yliolkaisesti halveksien, asiassa voi olla jotakin epäselvää, mutta ei kenellekään muulle.

Lue lisää

Eli koska joko et ymmärrä luonnontieteitä tai suhtaudut niihin yliolkaisesti halveksien (tai molemmat), olet omaksunut selkeästi maagisen maailmankuvan.

Siitä tuo tarve kiistää tieteellinen metodi ja sen oikeellisuus ja turvautua argumentum ad eloquantiamiin.

shegetz kirjoitti:

Eli koska joko et ymmärrä luonnontieteitä tai suhtaudut niihin yliolkaisesti halveksien (tai molemmat), olet omaksunut selkeästi maagisen maailmankuvan.

Siitä tuo tarve kiistää tieteellinen metodi ja sen oikeellisuus ja turvautua argumentum ad eloquantiamiin.

Lue lisää

"Nekrofilia, mahdollisesti? Frommilaisessa mielessä siis. "

Nekrofilia tarkoittaa seksuaalista kiinnostuneisuutta kuolleisiin ihmisiin. Ei sen enempää eikä vähempää.

Kieli ei ole muuta kuin väline - kommunikoinnin ja ilmaisun väline - ja mitä eksaktimmat substantiivit ja nimilaput ovat käytössä ja mitä vähemmän käytetään omaa jargonia tai annetaan sanoille kaksoismerkityksiä, sen selkeämpää myös ajattelu ja kommunikaatio on.

"Sanakirjamääritelmissä on jotain nekrofiilistä, pysäytettyä, kiteytettyä"

En ymmärrä, miksi sanakirjamäärittelyt tuntisivat seksuaalista mielenkiintoa kuolleisiin ruumiisiin tai saisivat siitä nautintoa.

" -- ne on mahdollista ottaa annettuina."

Ei ole mitään syytä keksiä pyörää uudelleen.

"Seuraavassa vaiheessa itse opit otetaan annettuina."

Kaltevan pinnan argumentti.

"Ei tarvitse sisäistää mitään, ei muodostaa koherentteja, holistisia, yleiskatsauksellisia kokonaisuuksia,"

Non sequitur.

"ei miettiä mistä tullaan ja minne mennään."

Miksi pitäisi?

"Juuria ja oksia ei ole millään, vain vahva runko, kuin tykin piippu?"

Mitä vähemmän teoria sisältää sen ulkopuolisia, todentamattomia olioita, sitä parempi se on.

Tämä periaate tunnetaan nimellä Occamin partaveitsi.

Yksinkertaisin teoria on paras teoria.

"Niin orgaani muuttuu esineiseksi, kieli määritelmiksi, sanat kuviksi, yhteinen yksityisomaisuudeksi. Frommilaisittain siis. Olla vai omistaa."

Subjektivismia. Lähdet puhtaasti solipsistisista lähtökohdista (= vain se, mitä tapahtuu oman pääsi sisällä, on olemassaolevaa) ja kiistät objektiivisen todellisuuden olemassaolon. Samalla vetoat auktoriteettiin (Frommiin).

"Kysymykset lakkaavat kun vastaukset esitetään tietyn muotoisina."

Ei, vaan ne herättävät lisäkysymyksiä. Ja mitä eksaktimpia ja yksikäsitteisempia kysymykset ovat, sitä vähemmän vastauksissa on varaa väärintulkintoihin.

"Sen jälkeen ongelmat ovat turhaa sanahelinää."

Eivät ole.

"Maailma lakkaa olemasta,"

Ei lakkaa. Maailma ei häviä minnekään mustan aukon singulariteettiin, eikä termodynamiikan I laki kumoudu.

"totuus legitimoi itsensä"

Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä sitä, miten niiden tulisi olla. Humen giljotiini.

"ajaton ja paikaton totuus, jossa pragmatismi ja korrespondenssi yhtyvät."

Entä sitten?

"Näin palataan myyttiin, joka oikeuttaa itse itsensä."

Mihin myyttiin?

"Siinä ei ole aikaa, ei syysuhdetta, ei sattumaa."

Aika on entropian gradientti, ei sen enempää eikä myöskään vähempää. Syyn ja seurauksen laki puolestaan on paradigma, ja sattuman käsite liittyy puolestaan Heisenbergin epätarkkuusperiaatteeseen. Lähdetään niistä.

"Näin positivismi ajoi itsensä umpikujaan."

Millä tavoin? Siksikö, että maagisen maailmankuvan omaavat ihmiset väittävät niin?

"Se on ohitettu kanta."

Sanoo kuka? Sinäkö?

"Enää skepsis-huuhaa-tyypit"

Oksimoroni.

"tarvitsevat positivismin luomaa harhaa kasvavasta tiedosta ja itseään korjaavasta tieteestä."

Paradigma ei ole harha.

" Wittgenstein ei itse hyväksynyt innoittamansa Wienin piirin suuntaa. Wittgenstein näki että uusi järjestelmä sisälsi ristiriidan, kun tieteellisen totuuden piti olla yhtä aikaa vakuuttava ja kehittyvä."

Argumentum ad auctoritatem.

shegetz kirjoitti:

Eli koska joko et ymmärrä luonnontieteitä tai suhtaudut niihin yliolkaisesti halveksien (tai molemmat), olet omaksunut selkeästi maagisen maailmankuvan.

Siitä tuo tarve kiistää tieteellinen metodi ja sen oikeellisuus ja turvautua argumentum ad eloquantiamiin.

Lue lisää

Onneksi "tieteellinen metodi ja sen oikeellisuus" on saanut sinussa pontevan puolustajan.

kuitenkin... kirjoitti:

Onneksi "tieteellinen metodi ja sen oikeellisuus" on saanut sinussa pontevan puolustajan.

.
Okkamin partaveitsi,

engl. filosofin ja fransiskaanin Vilhelm Okkamilaisen (Gvlielmi Occhami, engl. William Occam tai Ockham; n. 1285–1349/50) mukaan (liikanimi Dr. invincibilis). "Entia non sunt multiplicanda praeter necessitatem" eli yksityisolioita [oletuksia] ei tule kertoa enempää kuin on välttämätöntä; so. yksinkertaiset selitykset ovat parhaita. Prinsiippi oli tuohon aikaan yleisesti tunnettu. Jo sata vuotta aiemmin oli Robert Grosseteste (n. 1168-1253) esittänyt lex parsimoniaen: 'Luonto operoi lyhimmän kaavan mukaan.' (Suomennos Luukkosen.)
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Okkamin partaveitsi,

engl. filosofin ja fransiskaanin Vilhelm Okkamilaisen (Gvlielmi Occhami, engl. William Occam tai Ockham; n. 1285–1349/50) mukaan (liikanimi Dr. invincibilis). "Entia non sunt multiplicanda praeter necessitatem" eli yksityisolioita [oletuksia] ei tule kertoa enempää kuin on välttämätöntä; so. yksinkertaiset selitykset ovat parhaita. Prinsiippi oli tuohon aikaan yleisesti tunnettu. Jo sata vuotta aiemmin oli Robert Grosseteste (n. 1168-1253) esittänyt lex parsimoniaen: 'Luonto operoi lyhimmän kaavan mukaan.' (Suomennos Luukkosen.)
.

Lue lisää

Occam eli kahden maailman välissä. Taustalla oli keskiaikaisen käsiterealismin läpäisemä skolastiikka ja toisaalla olivat syntymässä yksilökeskeisemmät ajattelutavat, joihin Okkamin voluntarismikin viittasi. Partaveitsessä voidaan nähdä ase käsiterealismin ja deduktiivisen päättelyn ylipuolustautuvuutta vastaan, jolloin se mitä me partaveitsellä tarkoitamme edustaa siis jotain kokonaan muuta jossain ihan toisin tavoin todistelevassa maailmassa.

Sanakirjojen käsitemäärittelyt eivät kerro mitään näistä merkityksiä määräävistä konteksteista. Niiden hahmottamiseksi tarvitaan toisenlaista paneutumista, toisenlaista ajattelua. Täytyy pystyä muodostamaan mielessä koherentteja kokonaisuuksia, joissa ajatukset aikalaistuntoineen asettuvat ristiriidattomaan maailmanjäsennykseen. Historiallisn eläytymisen apuneuvoksi on tarjolla vain itskunkin oma henkilöhistoria. Oppineisuuden määrä ei ratkaise, vaan se missä yksilökohtaiset persoonan rajoitukset tulevat vastaan. Nämä rajat leikkaavat Okkamin partaveistä tehokkaammin kaiken eläytymiskyvyn ulkopuolelle jäävän tiedon pois ymmärryksestä.