Aarneko lahjakas?

Yllätys tosiaankin että sä oot tota mieltä, mut se että sä oot sitä mieltä ei tee siitä faktaa.

Yle Teema/Sininen laulu sivulla on selvästi kirjoitettu näin. Hae googlesta Tapani Kansa ja sieltä näille sivuille. Sen jälkeen saat syyttää minua vääristä tiedoista. Harmittaa tuollaiset paukapäät jotka eivät ota selvää asioista ja syyttävät muita vääristä tiedoista.

Opiskelua kirjoitti:

Yle Teema/Sininen laulu sivulla on selvästi kirjoitettu näin. Hae googlesta Tapani Kansa ja sieltä näille sivuille. Sen jälkeen saat syyttää minua vääristä tiedoista. Harmittaa tuollaiset paukapäät jotka eivät ota selvää asioista ja syyttävät muita vääristä tiedoista.

Lue lisää

Juu, kyllähän tuolla "Sinisen unen" sivuilla näemmä on näemmä mainittu, Tapsan opiskelleen viulunsoittoa Kotkossa vuosina 1956-1967, mutta noista vuosisita kyllä ainakin 1965-1967 ovat sitä lauluopiskelua. Eli, tuon tiedon perusteella ehkä jotain 8-9 vuotta Tapsa viulunsoittoa lapsena opiskeli. Ehkei kovin säännöllisesti vielä niin pienenä, mutta kuitenkin.

Mitä taas tulee tuohon lahjakkuuteen, niin ainakin laulajana Tapani on erittäin lahjakas.

OK. kirjoitti:

Juu, kyllähän tuolla "Sinisen unen" sivuilla näemmä on näemmä mainittu, Tapsan opiskelleen viulunsoittoa Kotkossa vuosina 1956-1967, mutta noista vuosisita kyllä ainakin 1965-1967 ovat sitä lauluopiskelua. Eli, tuon tiedon perusteella ehkä jotain 8-9 vuotta Tapsa viulunsoittoa lapsena opiskeli. Ehkei kovin säännöllisesti vielä niin pienenä, mutta kuitenkin.

Mitä taas tulee tuohon lahjakkuuteen, niin ainakin laulajana Tapani on erittäin lahjakas.

Lue lisää

Sorry, muuten nuo kirjoitusvirheet. Kirjoitin tuon turhan hätäisesti, tekstin oikeinkirjoitusta tarkistamatta.

OK. kirjoitti:

Sorry, muuten nuo kirjoitusvirheet. Kirjoitin tuon turhan hätäisesti, tekstin oikeinkirjoitusta tarkistamatta.

Ja olihan siinä asiavirheitäkin. En sanoisi Kansaa ERITTÄIN lahjakkaaksi, koska Suomessa on sellaisia suuria lahjakkuuksia kuin esim. Leif Segerstam, Kalevi Kiviniemi ja Jorma Hynninen vain muutama mainitakseni. Ehkä Kansaa voi sanoa lahjakkaaksi, mutta heitähän on paljon. Kaikki jotka esiintyvät ammatikseen ovat varmasti jossain määrin lahjakkaita.

kennon kirjoitti:

Ja olihan siinä asiavirheitäkin. En sanoisi Kansaa ERITTÄIN lahjakkaaksi, koska Suomessa on sellaisia suuria lahjakkuuksia kuin esim. Leif Segerstam, Kalevi Kiviniemi ja Jorma Hynninen vain muutama mainitakseni. Ehkä Kansaa voi sanoa lahjakkaaksi, mutta heitähän on paljon. Kaikki jotka esiintyvät ammatikseen ovat varmasti jossain määrin lahjakkaita.

Lue lisää

Joo mut noista yks on vaan laulaja, eli Hynninen. Se Kiviniemi on urkuri ja Segerstam kapellimestari. Ei ne ainakaan laulamisensaralla ole likimainkaan niin lahjakkaita, kun Tapsa.

Opiskelua kirjoitti:

Yle Teema/Sininen laulu sivulla on selvästi kirjoitettu näin. Hae googlesta Tapani Kansa ja sieltä näille sivuille. Sen jälkeen saat syyttää minua vääristä tiedoista. Harmittaa tuollaiset paukapäät jotka eivät ota selvää asioista ja syyttävät muita vääristä tiedoista.

Lue lisää

..voi kun osais' soittaa.Tiedä sitten mistä nuo Ylen tiedot ovat.Olen tätä viulun soittoa kysynyt itseltään Tapani Kansalta.Hän vastasi:".no jaa,se viulun soitto..se jäi aika pian.Keskityin laulunopiskeluun"

Justiinax kirjoitti:

Joo mut noista yks on vaan laulaja, eli Hynninen. Se Kiviniemi on urkuri ja Segerstam kapellimestari. Ei ne ainakaan laulamisensaralla ole likimainkaan niin lahjakkaita, kun Tapsa.

Lue lisää

Kuten kirjoitin vain muutama mainitakseni. Kaikki taidelaulajat ovat Tapani Kansaa lahjakkaampia. Viihdelaulajana pärjää keskinkertaisempikin kyky kuten Tapani Kansa, mutta taidelaulajana, eli ooppera- ja liedlaulajan täytyy olla erikoislahjakkuus.
Käsittääkseni Tapani Kansa ei ole erikoisen arvostettu taidelaulajana, vaikka hän jonkin verran on levyttänyt kevyttä klassista.
Muistan täällä kirjoitetun jutun, miten Leif Segerstam oli laulanut oopperan kenraaliharjoituksessa tenorilaulajan osuuden ja samalla johtanut koko oopperan. Toisella kertaa hän oli laulanut fagotin osuuden matkien täydellisesti fagotin ääntä. Arvosteluissa oli kehuttu kuinka puhtaasti fagotisti oli soittanut.
Olisiko Tapani Kansa pystynyt samaan? Voisiko olla että Segerstam selvitti laulaen tenorilaulajan ja fagotinsoittajan osuuden paremmin kuin Tapani Kansa olisi pystynyt. Jos Justiinax vastaat kyllä, silloin Leif Segerstam on lahjakkaampi laulajana kuin Kansa.

Kennon kirjoitti:

Kuten kirjoitin vain muutama mainitakseni. Kaikki taidelaulajat ovat Tapani Kansaa lahjakkaampia. Viihdelaulajana pärjää keskinkertaisempikin kyky kuten Tapani Kansa, mutta taidelaulajana, eli ooppera- ja liedlaulajan täytyy olla erikoislahjakkuus.
Käsittääkseni Tapani Kansa ei ole erikoisen arvostettu taidelaulajana, vaikka hän jonkin verran on levyttänyt kevyttä klassista.
Muistan täällä kirjoitetun jutun, miten Leif Segerstam oli laulanut oopperan kenraaliharjoituksessa tenorilaulajan osuuden ja samalla johtanut koko oopperan. Toisella kertaa hän oli laulanut fagotin osuuden matkien täydellisesti fagotin ääntä. Arvosteluissa oli kehuttu kuinka puhtaasti fagotisti oli soittanut.
Olisiko Tapani Kansa pystynyt samaan? Voisiko olla että Segerstam selvitti laulaen tenorilaulajan ja fagotinsoittajan osuuden paremmin kuin Tapani Kansa olisi pystynyt. Jos Justiinax vastaat kyllä, silloin Leif Segerstam on lahjakkaampi laulajana kuin Kansa.

Lue lisää

Luin Segerstamin muistelmat ja nuo jutut oli todella siinä. Käsittämättömiä lahjakkuuden osoituksia, Segerstam on jopa nero. Eihän mikään Tapani Kansa tuollaiseen pysty, se on selvä.
Tavallinen musiikin kuulija ei ehkä tule ajatteelleeksi kuinka lahjakkaita ihmisiä on.
Tapani Kansa ei varmastikaan kuulu lahjakkaampien joukkoon. Hän on varustettu ihan hyvin ominaisuuksin ja hän on löytänyt oman alansa missä häntä arvostetaan. Iskelmä ja viihdelaulajana. Häntä on turhaa nostaa parhaimpien laulajien joukkoon.

Musiikko mä kirjoitti:

Luin Segerstamin muistelmat ja nuo jutut oli todella siinä. Käsittämättömiä lahjakkuuden osoituksia, Segerstam on jopa nero. Eihän mikään Tapani Kansa tuollaiseen pysty, se on selvä.
Tavallinen musiikin kuulija ei ehkä tule ajatteelleeksi kuinka lahjakkaita ihmisiä on.
Tapani Kansa ei varmastikaan kuulu lahjakkaampien joukkoon. Hän on varustettu ihan hyvin ominaisuuksin ja hän on löytänyt oman alansa missä häntä arvostetaan. Iskelmä ja viihdelaulajana. Häntä on turhaa nostaa parhaimpien laulajien joukkoon.

Lue lisää

Eikös sitä Leif Segerstamia ole yleisesti neroksi kutsuttukkin ? Jostain luin , että hän on lahjakkain sitten Jean Sibeliuksen.

Kennon kirjoitti:

Kuten kirjoitin vain muutama mainitakseni. Kaikki taidelaulajat ovat Tapani Kansaa lahjakkaampia. Viihdelaulajana pärjää keskinkertaisempikin kyky kuten Tapani Kansa, mutta taidelaulajana, eli ooppera- ja liedlaulajan täytyy olla erikoislahjakkuus.
Käsittääkseni Tapani Kansa ei ole erikoisen arvostettu taidelaulajana, vaikka hän jonkin verran on levyttänyt kevyttä klassista.
Muistan täällä kirjoitetun jutun, miten Leif Segerstam oli laulanut oopperan kenraaliharjoituksessa tenorilaulajan osuuden ja samalla johtanut koko oopperan. Toisella kertaa hän oli laulanut fagotin osuuden matkien täydellisesti fagotin ääntä. Arvosteluissa oli kehuttu kuinka puhtaasti fagotisti oli soittanut.
Olisiko Tapani Kansa pystynyt samaan? Voisiko olla että Segerstam selvitti laulaen tenorilaulajan ja fagotinsoittajan osuuden paremmin kuin Tapani Kansa olisi pystynyt. Jos Justiinax vastaat kyllä, silloin Leif Segerstam on lahjakkaampi laulajana kuin Kansa.

Lue lisää

No ,en mä tiedä olisko Tapsa pystynyt samaan... Se pitäis kokeilla, niin seitten sen osais sanoa. Paitsi ,että koska Tapsa on baritoni, niin tuskin sitä tenorilaulajan osuutta olis laulanut.

Toivo Kärki puhui varmasti Kansasta iskelmälaulajana. Eli täytyy asettaa sanomiset omiin mittasuhteisiinsa.

Huoma kirjoitti:

Toivo Kärki puhui varmasti Kansasta iskelmälaulajana. Eli täytyy asettaa sanomiset omiin mittasuhteisiinsa.

minä pidän Tapsaa lahjakkaana taiteilijana, joka on rohkeasti osoittanut uskaliaisuutta tarttua moneen eri musiikkilajiin (en tiedä onko sana oikein), mutta en minä sitä väitä, etteikö olisi ehkä vielä lahjakkaampia taiteilijoita Suomessakin. He vaan ovat usein kategoroituneet kapeammille 'kentille' kuin Tapsa. Minulle Tapsan taso on riittänyt kovasti, olenhan häntä seurannut livenä vuodesta 1980 asti hyvin erilaisissa tilaisuuksissa. Useimmin olen ollut erittäin tyytyväinen antiin niissä n. 50-60 tapauksessa joissa olen häntä kuullut ja nähnyt. Ainoa, mitä jäi kaipaamaan, oli lastenlevy, josta juttelin Tapsan kanssa joskus 1990-luvun alussa, kun omat ja hänen lapset olivat pieniä. Tapsa lupasi silloin ajatella asiaa, mutta ilmeiseti muut kiireet ajoi sen projektin ohi. Harmi vai onni? Päättäköön kukin ajatuksissaan!
Minä odotan Tapsan 40-vuotis konsertissa enemmän tuntemattomimpien kappaleiden esiinmarssia, koska näitä ikihittejä olemme kuulleet väliin liiaksikin?
Toi ooppera-juttuhan jo kerran keskusteltiin tällä palstalla joskus helmi-maaliskuussa, eli ei siitä enää kannata vääntää. Mutta totuus on kuitenkin se, että ulkomailla kyllä lienee 'lupa' kommentoida esitystä ONLINE, onko se oikein, siihen minä olen ihan väärä hlö vastaamaan.

Huoma kirjoitti:

Toivo Kärki puhui varmasti Kansasta iskelmälaulajana. Eli täytyy asettaa sanomiset omiin mittasuhteisiinsa.

Katselen tuota lausumaa niin, että "lahjakkain laulaja vuosiin" kuvaa Kansaa suhteessa muihin iskelmälaulajiin. Tuon "erittäin musikaalinen" miellän kirjaimellisesti: Tapani Kansa on erittäin musikaalinen. Tästä johtuen hänellä on oltava musikaalista lahjakkuutta yleisesti. Kokonaan toinen asia on, millä tavalla tuota lahjakkuutta pystyy kehittämään.

Otettakoon esimerkki urheilun parista. Muistaakseni Lasse Viren ei menestynyt juniorivuosinaan (viidentoista ikävuoden tienoilla) kovinkaan hyvin. Silti hänestä tuli nelinkertainen olympiavoittaja. Luultavasti häntä lahjakkaampia juoksijoita oli, mutta he eivät halunneet tai eivät pystyneet harjoittelemaan riittävästi noustakseen huipulle.

Kai sinne Sibikseenkin oli 1970-luvulla ja on edelleen jonkinlainen seula, jotta lahjattomat eivät pääsisi sisään. Koska en tuosta opiskeluajasta tiedä juuri mitään, en ota siihen kantaa sen enempää. Totean kuitenkin, että onneksi Tapani Kansasta ei tullut oopperalaulajaa.

Satunnainen matkailija kirjoitti:

Katselen tuota lausumaa niin, että "lahjakkain laulaja vuosiin" kuvaa Kansaa suhteessa muihin iskelmälaulajiin. Tuon "erittäin musikaalinen" miellän kirjaimellisesti: Tapani Kansa on erittäin musikaalinen. Tästä johtuen hänellä on oltava musikaalista lahjakkuutta yleisesti. Kokonaan toinen asia on, millä tavalla tuota lahjakkuutta pystyy kehittämään.

Otettakoon esimerkki urheilun parista. Muistaakseni Lasse Viren ei menestynyt juniorivuosinaan (viidentoista ikävuoden tienoilla) kovinkaan hyvin. Silti hänestä tuli nelinkertainen olympiavoittaja. Luultavasti häntä lahjakkaampia juoksijoita oli, mutta he eivät halunneet tai eivät pystyneet harjoittelemaan riittävästi noustakseen huipulle.

Kai sinne Sibikseenkin oli 1970-luvulla ja on edelleen jonkinlainen seula, jotta lahjattomat eivät pääsisi sisään. Koska en tuosta opiskeluajasta tiedä juuri mitään, en ota siihen kantaa sen enempää. Totean kuitenkin, että onneksi Tapani Kansasta ei tullut oopperalaulajaa.

Lue lisää

Näin on. Tasokkaita ulkomaillakin menestyneitä oopperalaulajiahan meillä on melkeinpä pilvin pimein, todella hyviä ja edukseen erottuvia ns. "viihdemusiikin" laulajia meillä on tänäpäivänä vain kourallinen ja Tapani on yksi heistä.
Tapanin ammattitaito , osaaminen ja monipuolisuus pääsee oikeuksiinsa laulajana, jota ei ole lokeroitu mihinkään tiettyyn genreen, vaan hän voi, haluaa ja saa laulaa eri tyylilajin lauluja. Ja taitojensa vuoksi ihmiset yleisesti Tapanin kohdalla hyväksyvät tämän. Jos esim. joku Danny, Topi Sorsakoski, Jorma Kääriäinen, Jari Sillanpää, Paula Koivuniemi, Katri-Helena tms. alkaisivat laulaa esim. jotain liedejä, niin kyllä sitä katsottaisiin aika kieroon veikkaisin.

pinsio kirjoitti:

minä pidän Tapsaa lahjakkaana taiteilijana, joka on rohkeasti osoittanut uskaliaisuutta tarttua moneen eri musiikkilajiin (en tiedä onko sana oikein), mutta en minä sitä väitä, etteikö olisi ehkä vielä lahjakkaampia taiteilijoita Suomessakin. He vaan ovat usein kategoroituneet kapeammille 'kentille' kuin Tapsa. Minulle Tapsan taso on riittänyt kovasti, olenhan häntä seurannut livenä vuodesta 1980 asti hyvin erilaisissa tilaisuuksissa. Useimmin olen ollut erittäin tyytyväinen antiin niissä n. 50-60 tapauksessa joissa olen häntä kuullut ja nähnyt. Ainoa, mitä jäi kaipaamaan, oli lastenlevy, josta juttelin Tapsan kanssa joskus 1990-luvun alussa, kun omat ja hänen lapset olivat pieniä. Tapsa lupasi silloin ajatella asiaa, mutta ilmeiseti muut kiireet ajoi sen projektin ohi. Harmi vai onni? Päättäköön kukin ajatuksissaan!
Minä odotan Tapsan 40-vuotis konsertissa enemmän tuntemattomimpien kappaleiden esiinmarssia, koska näitä ikihittejä olemme kuulleet väliin liiaksikin?
Toi ooppera-juttuhan jo kerran keskusteltiin tällä palstalla joskus helmi-maaliskuussa, eli ei siitä enää kannata vääntää. Mutta totuus on kuitenkin se, että ulkomailla kyllä lienee 'lupa' kommentoida esitystä ONLINE, onko se oikein, siihen minä olen ihan väärä hlö vastaamaan.

Lue lisää

Asiaa kirjoitat ja se olisi kyllä ihan toivottavaa ,että Tapsan 40-vuotisjuhlakonserteissa kuultaisiin myös, niitä vähän tuntemattomanpia ja harvemmin kuultuja lauluja. Tosin tuskin niitä ikivihreitä hittejäkään voi sivuttaa. Kyllä yleisö varmasti vaatii ja odottaa kuulevansa myös ne Delilahit ja R.A.K.A.S:ät

Uskon ,että niissä juhlakonserteissa kuullaan hyvin kattava, antoisa ja monipuolinen läpileikkaus Tapsan tähänastisesta urasta.

Satunnainen matkailija kirjoitti:

Katselen tuota lausumaa niin, että "lahjakkain laulaja vuosiin" kuvaa Kansaa suhteessa muihin iskelmälaulajiin. Tuon "erittäin musikaalinen" miellän kirjaimellisesti: Tapani Kansa on erittäin musikaalinen. Tästä johtuen hänellä on oltava musikaalista lahjakkuutta yleisesti. Kokonaan toinen asia on, millä tavalla tuota lahjakkuutta pystyy kehittämään.

Otettakoon esimerkki urheilun parista. Muistaakseni Lasse Viren ei menestynyt juniorivuosinaan (viidentoista ikävuoden tienoilla) kovinkaan hyvin. Silti hänestä tuli nelinkertainen olympiavoittaja. Luultavasti häntä lahjakkaampia juoksijoita oli, mutta he eivät halunneet tai eivät pystyneet harjoittelemaan riittävästi noustakseen huipulle.

Kai sinne Sibikseenkin oli 1970-luvulla ja on edelleen jonkinlainen seula, jotta lahjattomat eivät pääsisi sisään. Koska en tuosta opiskeluajasta tiedä juuri mitään, en ota siihen kantaa sen enempää. Totean kuitenkin, että onneksi Tapani Kansasta ei tullut oopperalaulajaa.

Lue lisää

Minun mielestäni se on niin , että jos Tapani Kansa olisi oopperalaulaja , mutta hän haluaisi laulaa ja laulaisi myös viihdemusiikkia, niin siinä hyvin äkkiä menettäisi uskottavuuttansa taidelaulajana. Mutta nyt , kun Tapsa on ikäänkuin tälläinen ns. "musiikin kymmenottelija", niin hän voi uskottavasti laulaa sekä , viihde- että vakavampaakin musiikkia.
Tosin siinä on sitten se kääntöpuolikin, eli kuten tapsa on itse sanonut, niin häneen on aika vaikea ihmisten samaistua , koska hän laulaa musiikkia niin laidasta laitaan.

Ja sen sanoisin sitten myöskin vielä, että se on hyvä, että Tapani on elämänsä aikana kouluttanut ja kehittänyt itseään laulajana. Lauluopiskelu kannattaa aina.
Sitä taas en oikein ymmärä, että aika monia sellaisia uusia laulajia
laulajia , jotka ovat sanoneet , että eivät aio ottaa laulutunteja ja kouluttaa ääntään, koska silloin äänestä katoaisi luonnollisuus ( mm. Anne Mattila on sanonut näin )

Gilla* kirjoitti:

Minun mielestäni se on niin , että jos Tapani Kansa olisi oopperalaulaja , mutta hän haluaisi laulaa ja laulaisi myös viihdemusiikkia, niin siinä hyvin äkkiä menettäisi uskottavuuttansa taidelaulajana. Mutta nyt , kun Tapsa on ikäänkuin tälläinen ns. "musiikin kymmenottelija", niin hän voi uskottavasti laulaa sekä , viihde- että vakavampaakin musiikkia.
Tosin siinä on sitten se kääntöpuolikin, eli kuten tapsa on itse sanonut, niin häneen on aika vaikea ihmisten samaistua , koska hän laulaa musiikkia niin laidasta laitaan.

Ja sen sanoisin sitten myöskin vielä, että se on hyvä, että Tapani on elämänsä aikana kouluttanut ja kehittänyt itseään laulajana. Lauluopiskelu kannattaa aina.
Sitä taas en oikein ymmärä, että aika monia sellaisia uusia laulajia
laulajia , jotka ovat sanoneet , että eivät aio ottaa laulutunteja ja kouluttaa ääntään, koska silloin äänestä katoaisi luonnollisuus ( mm. Anne Mattila on sanonut näin )

Lue lisää

No ne Anne Mattilan veisut nyt on sellaisia ,että eipä niihin kummoista laulutekniikkaa vaaditakkaan.
Ehkä hän aikookin kokoikänsä jatkaa sillä samalla linjalla.

Alkaa kyllästyttämään tuo lainailu eri henkilöiden sanomisista. Jos se on olevinaan niin lahjakas niin miksi sitä pitää todistella ties kenen sanomisia lainaten. Ja jos joku, itseni mikaan lukien, ei tästä "laulajasta", eikä varsinkaan äänestä, tykkää niin se on herttaisen yhdentekevää mitä joku on sanonut. Kas kysymys ei ole uskomisesta vaan makuasioista, miksi kaikkien pitäis "uskoa" tuo. Ihmisenä on ihan sama mulle millainen se on, oma on päänvaivansa(tosin valitettavasti muutkin joutuu sitä sietämään).

hellurei! kirjoitti:

No ne Anne Mattilan veisut nyt on sellaisia ,että eipä niihin kummoista laulutekniikkaa vaaditakkaan.
Ehkä hän aikookin kokoikänsä jatkaa sillä samalla linjalla.

Monikohan näistä vanhoista konkareista ja vuosikymmeniä suosiossa olleista artisteista on ottanut laulutunteja, tuskin monikaan. Anne on upea ja myös olemukseltaan luonnollinen ja luontaisen kaunis ääni. Olisi harmi jos se siitä todellakin häviäisi lauluopintojen myötä. Ja onhan noita esimerkkejä niissä vanhoisskin staroissa siitä että keikkoja riittää vaikka ei olla ymmärretty uudistua ajan mukana ja jopa vedetään samoja biisejä kuin parikymmentä vuotta sitten, niitä joilla on joskus sitä nimeä saatu.

Satunnainen matkailija kirjoitti:

Katselen tuota lausumaa niin, että "lahjakkain laulaja vuosiin" kuvaa Kansaa suhteessa muihin iskelmälaulajiin. Tuon "erittäin musikaalinen" miellän kirjaimellisesti: Tapani Kansa on erittäin musikaalinen. Tästä johtuen hänellä on oltava musikaalista lahjakkuutta yleisesti. Kokonaan toinen asia on, millä tavalla tuota lahjakkuutta pystyy kehittämään.

Otettakoon esimerkki urheilun parista. Muistaakseni Lasse Viren ei menestynyt juniorivuosinaan (viidentoista ikävuoden tienoilla) kovinkaan hyvin. Silti hänestä tuli nelinkertainen olympiavoittaja. Luultavasti häntä lahjakkaampia juoksijoita oli, mutta he eivät halunneet tai eivät pystyneet harjoittelemaan riittävästi noustakseen huipulle.

Kai sinne Sibikseenkin oli 1970-luvulla ja on edelleen jonkinlainen seula, jotta lahjattomat eivät pääsisi sisään. Koska en tuosta opiskeluajasta tiedä juuri mitään, en ota siihen kantaa sen enempää. Totean kuitenkin, että onneksi Tapani Kansasta ei tullut oopperalaulajaa.

Lue lisää

Kun ette tiedä asioista, älkää tehkö omia johtopäätöksiänne. Kun valmentaja Rolf Haikkola rupesi valmentamaan Lasse Vireniä joskus 67 vuoden paikkeilla, hän ihmetteli kuinka Viren, joka oli tallentanut kaikki harjoituskilometrinsä ylös, pystyi niin vähillä harjoitusmäärillä juoksemaan noin hyviä aikoja. Eli tilanne on TÄYSIN toisin kuin väität. Lasse Viren oli valtavan lahjakas juoksija ja menestyi myös juniorivuosina. Eli kaikki mitä väitit on väärin. Älkää esittäkö väitteitä, jotka ei pidä paikkaansa! Tapani Kansahan pääsi Sibelius Akatemiaan aineopiskelijana ja ulkopuolisena. Hän ei suorittanut kurssin kurssi koko aikana. Onko se merkki suuresta lahjakkuudesta? Jos on näitä "lahjakkuuksia" on Suomi täynnä.

True on kirjoitti:

Kun ette tiedä asioista, älkää tehkö omia johtopäätöksiänne. Kun valmentaja Rolf Haikkola rupesi valmentamaan Lasse Vireniä joskus 67 vuoden paikkeilla, hän ihmetteli kuinka Viren, joka oli tallentanut kaikki harjoituskilometrinsä ylös, pystyi niin vähillä harjoitusmäärillä juoksemaan noin hyviä aikoja. Eli tilanne on TÄYSIN toisin kuin väität. Lasse Viren oli valtavan lahjakas juoksija ja menestyi myös juniorivuosina. Eli kaikki mitä väitit on väärin. Älkää esittäkö väitteitä, jotka ei pidä paikkaansa! Tapani Kansahan pääsi Sibelius Akatemiaan aineopiskelijana ja ulkopuolisena. Hän ei suorittanut kurssin kurssi koko aikana. Onko se merkki suuresta lahjakkuudesta? Jos on näitä "lahjakkuuksia" on Suomi täynnä.

Lue lisää

Ja mistähän sä muka sen tiedät ,ettei Tapsa siellä Sibelius-akatemiassa suorittanut yhtään kurssia ?

Justiinax kirjoitti:

Ja mistähän sä muka sen tiedät ,ettei Tapsa siellä Sibelius-akatemiassa suorittanut yhtään kurssia ?

no mistäs sinä tiedät että olisi suorittanut???

killa kirjoitti:

no mistäs sinä tiedät että olisi suorittanut???

justiinaxhan ei väitä mitään, kysyy vaan edellisen nimimerkin tietoa asiasta, joka taas väittää tietävänsä, ettei Tapsa ole suorittanut kurssin kurssia! Onko sitten suorittanut? mulle ainakin saman tekevää. Laulaa hän osaa siitä huolimatta.

pinsio kirjoitti:

justiinaxhan ei väitä mitään, kysyy vaan edellisen nimimerkin tietoa asiasta, joka taas väittää tietävänsä, ettei Tapsa ole suorittanut kurssin kurssia! Onko sitten suorittanut? mulle ainakin saman tekevää. Laulaa hän osaa siitä huolimatta.

Lue lisää

Näin on asia!

pinsio kirjoitti:

justiinaxhan ei väitä mitään, kysyy vaan edellisen nimimerkin tietoa asiasta, joka taas väittää tietävänsä, ettei Tapsa ole suorittanut kurssin kurssia! Onko sitten suorittanut? mulle ainakin saman tekevää. Laulaa hän osaa siitä huolimatta.

Lue lisää

niin ja periaateessahan minä vain kysyin että tietääkö justiinax. En ole väittänyt mitään muuta. Vain yhdellä lauseella justiinaxilta kysyin.

Enkä saanut vastausta.

En kysynyt sulta pinsio yhtään mitään. Edes periaatteessakaan.

killa kirjoitti:

niin ja periaateessahan minä vain kysyin että tietääkö justiinax. En ole väittänyt mitään muuta. Vain yhdellä lauseella justiinaxilta kysyin.

Enkä saanut vastausta.

En kysynyt sulta pinsio yhtään mitään. Edes periaatteessakaan.

Lue lisää

Totta puhut.

killa kirjoitti:

niin ja periaateessahan minä vain kysyin että tietääkö justiinax. En ole väittänyt mitään muuta. Vain yhdellä lauseella justiinaxilta kysyin.

Enkä saanut vastausta.

En kysynyt sulta pinsio yhtään mitään. Edes periaatteessakaan.

Lue lisää

...ei kannata kirjoitella tänne, jos noin pienestä ns. saapas haukkaa vettä. Tämähän nyt kuitenkin on keskustelupalsta, ja täällä saa ottaa kantaa kaikkien kirjoitteluun. Pysytään nyt kuitenkin asialinjalla, eikö vaan?

Justiinax kirjoitti:

Ja mistähän sä muka sen tiedät ,ettei Tapsa siellä Sibelius-akatemiassa suorittanut yhtään kurssia ?

Opiskelin samaan aikaan Akatemiassa kuin TK. Siitä tiedän.

True on kirjoitti:

Opiskelin samaan aikaan Akatemiassa kuin TK. Siitä tiedän.

No, montako kurssia sitten itse suoritit ja mitä ne oli ?
Mä luulenkin ,että sä olet siellä sibelius-akatemiassa ihan himona suorittanut siellä kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin kurssit ja nyt olet sitten katelliinen/kaunainen/katkera, kun Tapanista on tullut suosittu ja tunnettu laulaja ja sä olet jäänyt hikipinkoilustas huolimatta vaan tuntemattomaksi "suuruudeksi".

Justiinax kirjoitti:

No, montako kurssia sitten itse suoritit ja mitä ne oli ?
Mä luulenkin ,että sä olet siellä sibelius-akatemiassa ihan himona suorittanut siellä kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin kurssit ja nyt olet sitten katelliinen/kaunainen/katkera, kun Tapanista on tullut suosittu ja tunnettu laulaja ja sä olet jäänyt hikipinkoilustas huolimatta vaan tuntemattomaksi "suuruudeksi".

Lue lisää

Ihan tyypillinen reakstio sulta. Tuossa nimimerkki True on asiallisesti kertoi tilanteen ja kun et enää pysty vastaankaan väittämään niin sorrut vähättelyyn ja mollaamiseen, ei hyvin mene sulla. Kantsisko joskus vain hyväksyä tosiasiat.

asenne kirjoitti:

Ihan tyypillinen reakstio sulta. Tuossa nimimerkki True on asiallisesti kertoi tilanteen ja kun et enää pysty vastaankaan väittämään niin sorrut vähättelyyn ja mollaamiseen, ei hyvin mene sulla. Kantsisko joskus vain hyväksyä tosiasiat.

Lue lisää

Reaktio, piti kirjoittamani.

Justiinax kirjoitti:

No, montako kurssia sitten itse suoritit ja mitä ne oli ?
Mä luulenkin ,että sä olet siellä sibelius-akatemiassa ihan himona suorittanut siellä kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin kurssit ja nyt olet sitten katelliinen/kaunainen/katkera, kun Tapanista on tullut suosittu ja tunnettu laulaja ja sä olet jäänyt hikipinkoilustas huolimatta vaan tuntemattomaksi "suuruudeksi".

Lue lisää

Kyllähän sitä tuli opiskeltua Akatemiassa vaadittavat kurssit ja jatko-opintojakin ulkomailla.

asenne kirjoitti:

Ihan tyypillinen reakstio sulta. Tuossa nimimerkki True on asiallisesti kertoi tilanteen ja kun et enää pysty vastaankaan väittämään niin sorrut vähättelyyn ja mollaamiseen, ei hyvin mene sulla. Kantsisko joskus vain hyväksyä tosiasiat.

Lue lisää

No, ilmeisesti on sitten niinsitten , ettei Tapsa mitään kursseja siellä Sibelius-Akatemiassa suorittanut, mut Tapsa on saanut synnyinlahjana niin hienot laulunlahjat ja musikaalisuuden, ettei niitä kursseja opiskelemalla saada.

True on kirjoitti:

Kyllähän sitä tuli opiskeltua Akatemiassa vaadittavat kurssit ja jatko-opintojakin ulkomailla.

True on kysyi aika osuvasti, onko Kansa lahjakas koska ei pysty suorittamaan yhtäkään kurssia oltuaan Sibelius-Akatemiassa 4-5 vuotta.
Lahjakkaan ihmisen tunnistaa siitä, että hän selvittää oman alansa opiskelut muita paremmin, nopeammin- kaikki on hänelle kuin lastenleikkiä. Tapani Kansa ei eri tietojen mukaan pystynyt mihinkään suoritukseen vaikka aikaa oli vuosia.
Tälläinen ihminen ei voi olla kovinkaan lahjakas. Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä.

Dipl.joku kirjoitti:

True on kysyi aika osuvasti, onko Kansa lahjakas koska ei pysty suorittamaan yhtäkään kurssia oltuaan Sibelius-Akatemiassa 4-5 vuotta.
Lahjakkaan ihmisen tunnistaa siitä, että hän selvittää oman alansa opiskelut muita paremmin, nopeammin- kaikki on hänelle kuin lastenleikkiä. Tapani Kansa ei eri tietojen mukaan pystynyt mihinkään suoritukseen vaikka aikaa oli vuosia.
Tälläinen ihminen ei voi olla kovinkaan lahjakas. Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä.

Lue lisää

Niin, missä sen Kansan erityislahjakkuus näkyy. Ei opiskelusaavutuksissa ainakaan. 10-vuotta viulunsoittoa-ei tulosta, laulunopiskelua 10 vuotta, ei suorituksen suoritusta. Lahjakas ihminen poikkeaa todellakin muista, että hän on muita nopeampi opinnoissa ja kaikki on hänelle helppoa. Tapani Kansa ei edes tunne nuotteja.

True on kirjoitti:

Kun ette tiedä asioista, älkää tehkö omia johtopäätöksiänne. Kun valmentaja Rolf Haikkola rupesi valmentamaan Lasse Vireniä joskus 67 vuoden paikkeilla, hän ihmetteli kuinka Viren, joka oli tallentanut kaikki harjoituskilometrinsä ylös, pystyi niin vähillä harjoitusmäärillä juoksemaan noin hyviä aikoja. Eli tilanne on TÄYSIN toisin kuin väität. Lasse Viren oli valtavan lahjakas juoksija ja menestyi myös juniorivuosina. Eli kaikki mitä väitit on väärin. Älkää esittäkö väitteitä, jotka ei pidä paikkaansa! Tapani Kansahan pääsi Sibelius Akatemiaan aineopiskelijana ja ulkopuolisena. Hän ei suorittanut kurssin kurssi koko aikana. Onko se merkki suuresta lahjakkuudesta? Jos on näitä "lahjakkuuksia" on Suomi täynnä.

Lue lisää

Yritin löytää tietoja Virenin menestyksestä viidentoista ikävuoden tienoilla, mutta en löytänyt, joten muistikuvani on edelleen tietoni. Jos tämä on väärin, se on sitten väärin, eikä siitä kannata sen enempää vääntää.

Olennainen kysymys on kuitenkin se, millaisena juoksijana Vireniä tuolloin (siis siellä viidentoista vuoden tienoilla) pidettiin: valtavan lahjakkaana, lahjakkaana vai jonain muuna. Kuka siis huomaa lahjakkuuden ja milloin? Haikkola ryhtyi valmentamaan Vireniä 1969, jolloin Virenillä oli esittää muistiinpanot kahden vuoden ajalta.

Jos Viren ei käy esimerkistä, käyneekö Mika Myllylä. Tuskinpa kukaan edes jälkeenpäin väittää Myllylää valtavan lahjakkaaksi. Hänen kohdallaan tinkimätön harjoittelu tuotti olympiakultaa ja maailmanmestaruuksia. Ei siis tarvitse olla huippulahjakas noustakseen huipulle.

Kaikki eivät nouse huipulle, vaikka olisivatkin lahjakkaita. Loistava esimerkki tästä on Ari Paunonen, joka ilmeisesti harjoitteli väärin, ehkäpä liian kovaa.

Otettakoon esimerkki myös ympäristön vaikutuksesta. Andy Cole pelasi Arsenalissa 1990-luvun puolivälissä, mutta ei onnistunut vakiinnuttamaan paikkaa avauskokoonpanoon. Arsenal möi hänen Newcastleen, jossa Colen maalihanat aukesivat. Tämän jälkeen lehdissä kirjoitettiin, että Arsenal teki huonot kaupat. Arsenal sai Colesta markkinahinnan, joten ei se mikään huono kauppa ollut.

Newcastlesta Cole siirtyi Manchester Unitediin, jossa hänen uransa huipentui keväällä 1999 kolmeen mestaruuteen: Englannin valioliiga, Englannin cup ja Mestareiden liiga. Tuo viimeisin mestaruus on ikimuistoinen. Normaalipeliajan täyttyessä Bayern Munchen johti 1 - 0, mutta erotuomarin määräämällä lisäajalla United teki kaksi maalia, ja vei pokaalin Manchesteriin.

Onneksi on vaihtoehtoisia teitä. Kuinka moni lahjakkuus on jäänyt pimentoon siksi, että lahjakkuutta ei osata tunnistaa tai että hänet nujerretaan nujertamisen ilosta.

Satunnainen matkailija kirjoitti:

Yritin löytää tietoja Virenin menestyksestä viidentoista ikävuoden tienoilla, mutta en löytänyt, joten muistikuvani on edelleen tietoni. Jos tämä on väärin, se on sitten väärin, eikä siitä kannata sen enempää vääntää.

Olennainen kysymys on kuitenkin se, millaisena juoksijana Vireniä tuolloin (siis siellä viidentoista vuoden tienoilla) pidettiin: valtavan lahjakkaana, lahjakkaana vai jonain muuna. Kuka siis huomaa lahjakkuuden ja milloin? Haikkola ryhtyi valmentamaan Vireniä 1969, jolloin Virenillä oli esittää muistiinpanot kahden vuoden ajalta.

Jos Viren ei käy esimerkistä, käyneekö Mika Myllylä. Tuskinpa kukaan edes jälkeenpäin väittää Myllylää valtavan lahjakkaaksi. Hänen kohdallaan tinkimätön harjoittelu tuotti olympiakultaa ja maailmanmestaruuksia. Ei siis tarvitse olla huippulahjakas noustakseen huipulle.

Kaikki eivät nouse huipulle, vaikka olisivatkin lahjakkaita. Loistava esimerkki tästä on Ari Paunonen, joka ilmeisesti harjoitteli väärin, ehkäpä liian kovaa.

Otettakoon esimerkki myös ympäristön vaikutuksesta. Andy Cole pelasi Arsenalissa 1990-luvun puolivälissä, mutta ei onnistunut vakiinnuttamaan paikkaa avauskokoonpanoon. Arsenal möi hänen Newcastleen, jossa Colen maalihanat aukesivat. Tämän jälkeen lehdissä kirjoitettiin, että Arsenal teki huonot kaupat. Arsenal sai Colesta markkinahinnan, joten ei se mikään huono kauppa ollut.

Newcastlesta Cole siirtyi Manchester Unitediin, jossa hänen uransa huipentui keväällä 1999 kolmeen mestaruuteen: Englannin valioliiga, Englannin cup ja Mestareiden liiga. Tuo viimeisin mestaruus on ikimuistoinen. Normaalipeliajan täyttyessä Bayern Munchen johti 1 - 0, mutta erotuomarin määräämällä lisäajalla United teki kaksi maalia, ja vei pokaalin Manchesteriin.

Onneksi on vaihtoehtoisia teitä. Kuinka moni lahjakkuus on jäänyt pimentoon siksi, että lahjakkuutta ei osata tunnistaa tai että hänet nujerretaan nujertamisen ilosta.

Lue lisää

Lasse Virenistä on kirjoitettu kaksi kirjaa ja sieltä löydät kyllä tiedot. Lasse Virenin lahjakkuus oli sellaista, että juoksumääräänsä nähden hän saavutti erinomaisia tuloksia. Siihen löytyy muutama syy. Rakenteeltaan hän oli ihannetyyppi: 179-180 cm pitkä, 56-60 kg. Kilpailuissa(tärkeissä) hän pystyi ottamaan itsestään kaiken, jopa yli 100% irti.

Satunnainen matkailija kirjoitti:

Yritin löytää tietoja Virenin menestyksestä viidentoista ikävuoden tienoilla, mutta en löytänyt, joten muistikuvani on edelleen tietoni. Jos tämä on väärin, se on sitten väärin, eikä siitä kannata sen enempää vääntää.

Olennainen kysymys on kuitenkin se, millaisena juoksijana Vireniä tuolloin (siis siellä viidentoista vuoden tienoilla) pidettiin: valtavan lahjakkaana, lahjakkaana vai jonain muuna. Kuka siis huomaa lahjakkuuden ja milloin? Haikkola ryhtyi valmentamaan Vireniä 1969, jolloin Virenillä oli esittää muistiinpanot kahden vuoden ajalta.

Jos Viren ei käy esimerkistä, käyneekö Mika Myllylä. Tuskinpa kukaan edes jälkeenpäin väittää Myllylää valtavan lahjakkaaksi. Hänen kohdallaan tinkimätön harjoittelu tuotti olympiakultaa ja maailmanmestaruuksia. Ei siis tarvitse olla huippulahjakas noustakseen huipulle.

Kaikki eivät nouse huipulle, vaikka olisivatkin lahjakkaita. Loistava esimerkki tästä on Ari Paunonen, joka ilmeisesti harjoitteli väärin, ehkäpä liian kovaa.

Otettakoon esimerkki myös ympäristön vaikutuksesta. Andy Cole pelasi Arsenalissa 1990-luvun puolivälissä, mutta ei onnistunut vakiinnuttamaan paikkaa avauskokoonpanoon. Arsenal möi hänen Newcastleen, jossa Colen maalihanat aukesivat. Tämän jälkeen lehdissä kirjoitettiin, että Arsenal teki huonot kaupat. Arsenal sai Colesta markkinahinnan, joten ei se mikään huono kauppa ollut.

Newcastlesta Cole siirtyi Manchester Unitediin, jossa hänen uransa huipentui keväällä 1999 kolmeen mestaruuteen: Englannin valioliiga, Englannin cup ja Mestareiden liiga. Tuo viimeisin mestaruus on ikimuistoinen. Normaalipeliajan täyttyessä Bayern Munchen johti 1 - 0, mutta erotuomarin määräämällä lisäajalla United teki kaksi maalia, ja vei pokaalin Manchesteriin.

Onneksi on vaihtoehtoisia teitä. Kuinka moni lahjakkuus on jäänyt pimentoon siksi, että lahjakkuutta ei osata tunnistaa tai että hänet nujerretaan nujertamisen ilosta.

Lue lisää

Tosta andy Colesta tuli vaan mieleen ,että mun suosikkijalkapalloilija on italialainen Giafanco Zola ( en tosin tiedä, että pelaako hän enää nykyään ) Siinä on todellinen pallotaituri!

Katsokaapa muuten tämä video Zolasta. Siinä soi pari tosi hienoa biisiäkin taustalla. Erityisesti se viimeinen biisi on upee. Kukahan se nainen on joka siinä laulaa ja mikä on biisin nimi ? Tietääkö joku ?

Tässä linkki :
http://www.youtube.com/watch?v=XG4ATQHt708&mode=related&search=

Onhan hyvä, että voimme keskustella vapaasti eri aiheista. Täällä monet väittävät Kansaa niin erinomaiseksi ja valtavan lahjakkaaksi. Mielestäni on hyvä että joku pystyy faktoilla asettamaan sen kyseenalaiseksi.