Mitä eroa Hesan Steinereilla?

Kantapään kautta minäkin sain vasta tajutuksi, että sielläpä toimii aivan eri säännöt kuin ikinä olisi osannut edes kuvitella! Antroposofia on sikäli vakava uskonto, että vapaamuurarit, nuo Lain yläpuolella olijat, kannattavat sitä. Useat, useat asianajajat kuuluvat vapareihin ja opettajilla on selusta turvattu, jos tapahtuu virkavirheitä.

Sain huomata, että ei lapsi oikeasti ole st-koulussa tärkeä, juuri kiusaaminen rehotti oikein luvallisesti, rajattomat lapset saavat kokeilla toisiin oppilaisiin rajojaan; koulussa oli viidakon laki.

Keskellä viikkoa parhaaseen työaikaan ”ex-steinervanhemmalla” on aikaa surfailla netissä ja etsiä kirjoituksia Steinerista. Kirjoitus osoittaa hyvää kielenkäyttöä, kuten entisellä Steiner-koulun oppilaallakin, joka on kokopäiväinen entinen oppilas, ja joka palstalla ahertaa käyttäen samassa ketjussa eri nimimerkkejä. Hän on todella reaalinen esimerkki siitä, ettei Steiner-koulukaan ole idioottivarma, vaan saattaa perusteellisesti epäonnistua. Ja lisäksi lukeneisuus paistaa kirjoituksista.. Hän on tutustunut kirjoituksiin, jotka on tarkoitettu opettajille ja muille Steiner-virikkeiden opiskelijoille. Niin ainakin luulisin, sillä en minäkään ole niitä lukenut, kuten hän. Mutta mitä hän on lukemastaan ymmärtänyt? Niinpä, siinäpä se.

Hän pitää pahana sitä, että lapset tekevät itse omia vihkojaan, joista tulee usein aluksi suttuisia, mutta käden taitoja ja muotoja harjoittaen. Aluksi ne saattavat ovat sitä, mutta jos pelkää suttuisuutta, hyviä ei tule niistä koskaan. Kaikki oppiminenhan on osaamattomuutensa kanssa kiemurtelua, myös aikuisilla. Mutta harjoitus tekee mestariksi. Oppimattomuus pitää hyväksyä, jos aikoo oppia. Valmis koneteksti ei ole mikään vastaus käden taitoihin.

Lukemaan oppiminen mahdollisimman varhain ei ole mikään tavoiteltava itsestäänselvyys. Ei sitä pidä toki turhanpäiten jarruttaakaan. Jokaisella on oma varsin suuren viisauden luoma kehitystahtinsa. Voimia voidaan viedä lapsen omasta kehitysrytmistä välittämättä vanhempien ihmisten haluamaan suuntaan, mutta silloin ne voimat ovat jostain poissa. Tärkeämmästä? Täytyy omata suurta viisautta voidakseen arvioida kokonaisuutena asioiden tärkeysjärjestystä. Esimerkiksi kysymys: Onko kyseisen lapsen hänelle luontaista aikaisempi lukemaan oppiminen tärkeämpää kuin ehkä hänen fyysinen terveytensä. Se on vaikea kysymys, monelle liian vaikea, mutta reaalinen. Vastaus tähän on helppo, ellei tiedä kuin kysymyksen alkuosan.

Eurytmia herättää näköjään intohimoja henkilössä, joka on joutunut opiskellessaan pänttäämään päähänsä asioita kuin vatsaansa huonosti sulavaa ruokaa. Silloin kaikesta henkisyydestä tulee kuin myrkkyä hänelle. Kaikki, mikä viittakin siihen, että ihminen on muutakin kuin vain fyysinen biomassa sähkökemiallisine reaktioineen, on kuin myrkkyä, jota vastaan pitää hyökätä keinoista piittaamatta. Tarkoitus siinä pyhittää keinot. On ymmärrettävää, että silloin jo alkaa moraalikin lipsua. Kun väittää, että se eurytmia, jota koulussa opetetaan, olisi ”meditatiivinen tanssi”, niin eihän siinä ole häivääkään todellisuudesta. Se mikä ymmärryksessä tällöin menetetään, se pahalla tahdolla korvataan. Eurytmian avulla opetetaan kasvuiässä olevia nuoria hallitsemaan nopean raajojen kasvun hieman kömpelöksi tekemää ruumista ja olemaan tietoinen siitä mitä oman ruumiin ympärillä muut tekevät, eli tietoisuutta myös ympäristöstä. On sairasta katsoa, että siinä olisi jotain huonoa. Sulavan liikunnan ja eloisan sielullisen elämän ei luulisi olevan kenellekään pahasta. Voi se parhaimmillaan estää nuorta fyysisellä tasolla jäämästä auton alle. Näin voin sanoa olematta eurytmisti, vain tavallinen sukankuluttaja, joka on tutustunut hieman keskimääräistä paremmin eurytmiaan.

Kuin keitetystä lampaan päästä on myös väite, että kasvatuksessa otetaan huomioon lapsen entinen elämä. Kirjoittaja on ehkä lukenut pidemmälle kuin ymmärrys riittää. Puuttuu enää lisäväite, että opettajahuoneen seinällä olisi lapsista luettelo, jossa on mainittu hänen edellinen elämänsä ja ohje vierottaa heidät aikaisemmin oppimastaan. Hanurista.

Kirjoittaja väittää, että hänen lapsensa musiikillinen innokkuutensa tapettiin Steiner-koulussa. Paha tähän on ottaa varmaa kantaa, kun ei tunne tapausta. Voi vain kysyä, olisiko selvästi todennäköisempi syy ollut lapsessa itsessään tai hänen vanhemmissaan, joille materialismi oli kaikki kaikessa. Musiikkihan ei ole ihan materialistista.

Kirjoittaja esittää lukeneensa Takoja-lehteä. Se osoittaa erinomaista aktiivisuutta asiaan. Mutta kuten sanotaan , että kauneus on katsojan silmissä, vai sanoa, että myös synkkyys on katsojan silmissä ja mielessä. Jokainen voi tutustua Takoja lehteen itse ja testata, kokeeko sisällön samanlaiseksi kuin nimimerkki ”ex-steinervanhempi” vai oliko se nyt se ”entinen oppilas”, sen tietää vain sheriffi tarkastuttamalla ip-numeron. Itse pidän kyseisestä lehdestä ja sen sanomasta, joka valaa ymmärrystä moneen maailman ilmiöön monen kertojan kautta.

Lopuksi tämä ”ex-steinervanhempi” kirjoittaa perusteettoman väitteen, että Steiner-koulua ylläpitäisi synkkä uskontokunta. Jos katsoo, että kaikki muu kuin materialismi on synkkää uskontoa, tämä väite on hyväksyttävissä, muutoin ei, ehdottomasti ei. Muistaen, mitä nimimerkki ”entinen oppilas” kirjoitti, niin hänen mielestään joko herännäisuskovaisuus tai materialismi on hyväksyttävää, mutta normaalin ihmisen pitäminen fyysis-sielullis-henkisenä olentona taas ei ole hyväksyttävää. Siinä on peruste koulun valinnalle, jos kyseinen seikka on tärkeä. Siinä on riskinsä. Jos valitsee Steiner-koulun, lapsesta voi tulla aikuinen, joka voi toteuttaa itseään, omia taipumuksiaan, fyysis-sielullis-henkisenä ihmisenä vapaana valitsemaan tai sitten hänestä voi tulla entinen oppilas, joita tosin taitaa olla vain promillen verran mahdollisuus, ja jonka elämäntehtävänä on kirjoittaa tälle palstalle eri nimimerkeillä kurjista kokemuksistaan.

Toki pitää ottaa huomioon, että Steiner-koulussa on suuri paino luokan opettajalla. Kaikissa kouluissa on sama asia, mutta luokanopettajan painoarvo ei ole niin suuri kuin Steiner-koulussa, jossa ensimmäinen opettaja opettaa useampia luokkia. Itse kävin vanhanaikaisen koulun, ja sielläkin voin jakaa opettajat ”hyviin ja huonoihin”.

Mitä oppilaitten häirintään tulee, niin sitä varten on vanhemmille systeemiin sisäänrakennettu mahdollisuus vaikuttaa vanhempien illoissa. Niissä voi asiaan vaikuttaa, jos asialla on opettaja , joka ei ymmärrä asian tärkeyttä. Siihen pitää puuttua, jos aihetta on.

myös vanhempi kirjoitti:

Keskellä viikkoa parhaaseen työaikaan ”ex-steinervanhemmalla” on aikaa surfailla netissä ja etsiä kirjoituksia Steinerista. Kirjoitus osoittaa hyvää kielenkäyttöä, kuten entisellä Steiner-koulun oppilaallakin, joka on kokopäiväinen entinen oppilas, ja joka palstalla ahertaa käyttäen samassa ketjussa eri nimimerkkejä. Hän on todella reaalinen esimerkki siitä, ettei Steiner-koulukaan ole idioottivarma, vaan saattaa perusteellisesti epäonnistua. Ja lisäksi lukeneisuus paistaa kirjoituksista.. Hän on tutustunut kirjoituksiin, jotka on tarkoitettu opettajille ja muille Steiner-virikkeiden opiskelijoille. Niin ainakin luulisin, sillä en minäkään ole niitä lukenut, kuten hän. Mutta mitä hän on lukemastaan ymmärtänyt? Niinpä, siinäpä se.

Hän pitää pahana sitä, että lapset tekevät itse omia vihkojaan, joista tulee usein aluksi suttuisia, mutta käden taitoja ja muotoja harjoittaen. Aluksi ne saattavat ovat sitä, mutta jos pelkää suttuisuutta, hyviä ei tule niistä koskaan. Kaikki oppiminenhan on osaamattomuutensa kanssa kiemurtelua, myös aikuisilla. Mutta harjoitus tekee mestariksi. Oppimattomuus pitää hyväksyä, jos aikoo oppia. Valmis koneteksti ei ole mikään vastaus käden taitoihin.

Lukemaan oppiminen mahdollisimman varhain ei ole mikään tavoiteltava itsestäänselvyys. Ei sitä pidä toki turhanpäiten jarruttaakaan. Jokaisella on oma varsin suuren viisauden luoma kehitystahtinsa. Voimia voidaan viedä lapsen omasta kehitysrytmistä välittämättä vanhempien ihmisten haluamaan suuntaan, mutta silloin ne voimat ovat jostain poissa. Tärkeämmästä? Täytyy omata suurta viisautta voidakseen arvioida kokonaisuutena asioiden tärkeysjärjestystä. Esimerkiksi kysymys: Onko kyseisen lapsen hänelle luontaista aikaisempi lukemaan oppiminen tärkeämpää kuin ehkä hänen fyysinen terveytensä. Se on vaikea kysymys, monelle liian vaikea, mutta reaalinen. Vastaus tähän on helppo, ellei tiedä kuin kysymyksen alkuosan.

Eurytmia herättää näköjään intohimoja henkilössä, joka on joutunut opiskellessaan pänttäämään päähänsä asioita kuin vatsaansa huonosti sulavaa ruokaa. Silloin kaikesta henkisyydestä tulee kuin myrkkyä hänelle. Kaikki, mikä viittakin siihen, että ihminen on muutakin kuin vain fyysinen biomassa sähkökemiallisine reaktioineen, on kuin myrkkyä, jota vastaan pitää hyökätä keinoista piittaamatta. Tarkoitus siinä pyhittää keinot. On ymmärrettävää, että silloin jo alkaa moraalikin lipsua. Kun väittää, että se eurytmia, jota koulussa opetetaan, olisi ”meditatiivinen tanssi”, niin eihän siinä ole häivääkään todellisuudesta. Se mikä ymmärryksessä tällöin menetetään, se pahalla tahdolla korvataan. Eurytmian avulla opetetaan kasvuiässä olevia nuoria hallitsemaan nopean raajojen kasvun hieman kömpelöksi tekemää ruumista ja olemaan tietoinen siitä mitä oman ruumiin ympärillä muut tekevät, eli tietoisuutta myös ympäristöstä. On sairasta katsoa, että siinä olisi jotain huonoa. Sulavan liikunnan ja eloisan sielullisen elämän ei luulisi olevan kenellekään pahasta. Voi se parhaimmillaan estää nuorta fyysisellä tasolla jäämästä auton alle. Näin voin sanoa olematta eurytmisti, vain tavallinen sukankuluttaja, joka on tutustunut hieman keskimääräistä paremmin eurytmiaan.

Kuin keitetystä lampaan päästä on myös väite, että kasvatuksessa otetaan huomioon lapsen entinen elämä. Kirjoittaja on ehkä lukenut pidemmälle kuin ymmärrys riittää. Puuttuu enää lisäväite, että opettajahuoneen seinällä olisi lapsista luettelo, jossa on mainittu hänen edellinen elämänsä ja ohje vierottaa heidät aikaisemmin oppimastaan. Hanurista.

Kirjoittaja väittää, että hänen lapsensa musiikillinen innokkuutensa tapettiin Steiner-koulussa. Paha tähän on ottaa varmaa kantaa, kun ei tunne tapausta. Voi vain kysyä, olisiko selvästi todennäköisempi syy ollut lapsessa itsessään tai hänen vanhemmissaan, joille materialismi oli kaikki kaikessa. Musiikkihan ei ole ihan materialistista.

Kirjoittaja esittää lukeneensa Takoja-lehteä. Se osoittaa erinomaista aktiivisuutta asiaan. Mutta kuten sanotaan , että kauneus on katsojan silmissä, vai sanoa, että myös synkkyys on katsojan silmissä ja mielessä. Jokainen voi tutustua Takoja lehteen itse ja testata, kokeeko sisällön samanlaiseksi kuin nimimerkki ”ex-steinervanhempi” vai oliko se nyt se ”entinen oppilas”, sen tietää vain sheriffi tarkastuttamalla ip-numeron. Itse pidän kyseisestä lehdestä ja sen sanomasta, joka valaa ymmärrystä moneen maailman ilmiöön monen kertojan kautta.

Lopuksi tämä ”ex-steinervanhempi” kirjoittaa perusteettoman väitteen, että Steiner-koulua ylläpitäisi synkkä uskontokunta. Jos katsoo, että kaikki muu kuin materialismi on synkkää uskontoa, tämä väite on hyväksyttävissä, muutoin ei, ehdottomasti ei. Muistaen, mitä nimimerkki ”entinen oppilas” kirjoitti, niin hänen mielestään joko herännäisuskovaisuus tai materialismi on hyväksyttävää, mutta normaalin ihmisen pitäminen fyysis-sielullis-henkisenä olentona taas ei ole hyväksyttävää. Siinä on peruste koulun valinnalle, jos kyseinen seikka on tärkeä. Siinä on riskinsä. Jos valitsee Steiner-koulun, lapsesta voi tulla aikuinen, joka voi toteuttaa itseään, omia taipumuksiaan, fyysis-sielullis-henkisenä ihmisenä vapaana valitsemaan tai sitten hänestä voi tulla entinen oppilas, joita tosin taitaa olla vain promillen verran mahdollisuus, ja jonka elämäntehtävänä on kirjoittaa tälle palstalle eri nimimerkeillä kurjista kokemuksistaan.

Toki pitää ottaa huomioon, että Steiner-koulussa on suuri paino luokan opettajalla. Kaikissa kouluissa on sama asia, mutta luokanopettajan painoarvo ei ole niin suuri kuin Steiner-koulussa, jossa ensimmäinen opettaja opettaa useampia luokkia. Itse kävin vanhanaikaisen koulun, ja sielläkin voin jakaa opettajat ”hyviin ja huonoihin”.

Mitä oppilaitten häirintään tulee, niin sitä varten on vanhemmille systeemiin sisäänrakennettu mahdollisuus vaikuttaa vanhempien illoissa. Niissä voi asiaan vaikuttaa, jos asialla on opettaja , joka ei ymmärrä asian tärkeyttä. Siihen pitää puuttua, jos aihetta on.

Lue lisää

silmiini pisti, musikaalisuuden tappaminen vanhempien materiaalisuuden vuoksi kirjoituksessasi? Mikä oli pointtisi? Nehän on kaksi toisistaan eroavaa asiaa... voihan sitä olla materialisti joka rakastaa myös musiikkia, vai miten mun pitäis tulkita toi sun lausahdus????

Hei, on ihan pakko kommentoida, kun ex-steinerilaisen äiti kirjoittaa nyt semmoista mistä ei mitään tiedä.

Hgin steinerkouluun on kova tunku. Sekä A-, että C-luokat ovat täynnä (n. 27 lasta) ja koska lapsia on ollut niin paljon jonossa, niin koulu perustaa 1D -luokan. Lisäksi on ruotsinkieleinen luokka.
Eli koulussa aloittaa syksyllä neljä rinnakkaisluokkaa. Se siitä lapsimäärän vähenemisestä steinerkoulussa. Laadukas pedagogiikka kyllä houkuttelee perheitä.

Tietääkseni myös lopettaneita ei ole kovin montaa per luokka vuodessa. Tulijoita peruskoulun puolelta on kyllä ollut.

Koulussa saa todella laadukasta opetusta, ja ainakin musiikin opetus Lehtikuusentiellä sujuu loistavasti. Kannattaa käydä vaikka juhlissa katsomassa. Lapseni rakastaa musiikkia.

Kannattaa ottaa selvää asioista ennen kuin kirjoittaa julkiselle palstalle.

Jesperi - vanhempi kirjoitti:

Hei, on ihan pakko kommentoida, kun ex-steinerilaisen äiti kirjoittaa nyt semmoista mistä ei mitään tiedä.

Hgin steinerkouluun on kova tunku. Sekä A-, että C-luokat ovat täynnä (n. 27 lasta) ja koska lapsia on ollut niin paljon jonossa, niin koulu perustaa 1D -luokan. Lisäksi on ruotsinkieleinen luokka.
Eli koulussa aloittaa syksyllä neljä rinnakkaisluokkaa. Se siitä lapsimäärän vähenemisestä steinerkoulussa. Laadukas pedagogiikka kyllä houkuttelee perheitä.

Tietääkseni myös lopettaneita ei ole kovin montaa per luokka vuodessa. Tulijoita peruskoulun puolelta on kyllä ollut.

Koulussa saa todella laadukasta opetusta, ja ainakin musiikin opetus Lehtikuusentiellä sujuu loistavasti. Kannattaa käydä vaikka juhlissa katsomassa. Lapseni rakastaa musiikkia.

Kannattaa ottaa selvää asioista ennen kuin kirjoittaa julkiselle palstalle.

Lue lisää

Monet luokat alkavat 20 oppilaan suuruisena ja siitä kun sitten osa siirtyy peruskouluun niin luokasta tulee pieni jos ei uusia oopilaita saada. Lapseni vaihtoi 4.luokalla peruskouluun, nyt kyseiseltä luokalta on tietääkseni lähtenyt jo viisi ja muutama erittäin häiriintynyt tullut peruskoulusta tilalle. Harvoin peruskoulusta normaaleja oppilaita siirtyy steineriin, usein he ovat erityislapsia joiden vanhemmat vastustavat lääketieteellisä tutkimuksia joita peruskouluvaatii. Silloin osa keksii siirtää lapsensa steineriin, missä lapsia ei passiteta neurologisiin tutkimuksiin vaikka tarvetta olisi. Steinerissa heille tarjotaan musiikki- ja maalausterapiaa ongelmiin!

Miten viestisi liittyy ketjun aiheeseen, Helsingin steinerkoulujen välisiin eroihin?

myös ex kirjoitti:

Kantapään kautta minäkin sain vasta tajutuksi, että sielläpä toimii aivan eri säännöt kuin ikinä olisi osannut edes kuvitella! Antroposofia on sikäli vakava uskonto, että vapaamuurarit, nuo Lain yläpuolella olijat, kannattavat sitä. Useat, useat asianajajat kuuluvat vapareihin ja opettajilla on selusta turvattu, jos tapahtuu virkavirheitä.

Sain huomata, että ei lapsi oikeasti ole st-koulussa tärkeä, juuri kiusaaminen rehotti oikein luvallisesti, rajattomat lapset saavat kokeilla toisiin oppilaisiin rajojaan; koulussa oli viidakon laki.

Lue lisää

Nyt kyllä sekoitit soppaan aineksia joista et tiedä. Steinerkoulusta (sen käyneenä !) voin olla jokseenkin samaa mieltä kanssasi. Mutta muurarina en lainkaan. Liittyessäsi muurareihin, sitoudut näet niomenomaan kunnioittamaan suomen lakeja (!) eikä sinua vaadita hyväksymään saati tekemään mitään sellaista mikä olisi vastoin lakia. Vaikka olen ollut muurari kohta 10 v kukaan toinen muurari ei ole vielä yrittänyt käyttää tuota sidettä hyväkseen millän tavalla - ikinä. Enkä ole minäkään. Muurariehin ei toivota littyvän sellaiset ihmiset jotka toivovat hyötyvänsä tuosta organisaatiosta aineellisesti. Muuraiuden aatteet ovat kyllä aika lailla jalompaa sorttia - ainakin meillä Suomessa ja Skanidinaviassa. Paljon hyväntekeväisyyttä harratstetaan (lahjoituksia lastenklinikalle y.m.). Niistä vain ei tehdä mitään "punaulkarummutuksia", vaan ne tehdään vähällä äänellä. Joten toivoisin sinulta sen verran jäitä hattuun, että et noin vain lähtisi tuomitsemaan muurareita vain sen takia, että sinulta puuttuu tieto.

Kerrankin joku kertoo kokemuksiaan, kuten minäkin olen steinerkoulun kokenut :)
Yhdyn täysin ajatuksiisi!

Steinerlaisten äiti kirjoitti:

Kerrankin joku kertoo kokemuksiaan, kuten minäkin olen steinerkoulun kokenut :)
Yhdyn täysin ajatuksiisi!

Hei!

Mielestäni on hyvä, että steiner-koulun tiimoilta käydään keskustelua. Olisi kuitenkin antoisampaa jos kirjoittajat malttaisivat "vihan puuskissaankin" pysyä totuuksissa, eivätkä kertoisi asioita, jotka eivät vastaa todellisuutta. On myös suositeltavaa perustella sanomansa. Kiitos!

Itse olen käynyt steiner-koulun. Peruskoulussa on ongelmia. Steiner-koulussa on ongelmia. Oman kokemukseni pohjalta steiner-koulussa on kuitenkin erittäin paljon positiivista!

Muutama esimerkki:

a) Minua koulukiusattiin. Asiaan puuttui heti vanhempani sekä opettaja. Kiusattu otettiin "puhutteluun". Tämän jälkeen minä ja vanhempani tapasimme koululla kiusaajan ja hänen vanhempansa. Keskustelu oli rakentavaa ja selvitti kiusaamisen juurta jaksaen.

b) Kuvaamataidossa (maalaus ja vihkotyöt) sain maalata ilman, että kukaan arvosteli töitäni. Rakensin itsetuntoni vakaalle pohjalle, ja sain paljon onnistumisen kokemuksia.

c) Opettaja todella tunsi minut. Hän vaikutti elämääni ja oli tärkeä osa minun lapsuuttani ja tunsin että minusta välitettiin kodin lisäksi myös koulussa.

d) Luokkani oli minulle tärkeä ja turvallinen ryhmä, jonka kanssa kasvoimme lapsista nuoriksi, ja myöhemmin aikuisiksi. Meillä oli hyvä ryhmähenki, ja opimme kaikki todella tuntemaan toisemme. Myös erilaiset oppilaat tulivat tutuiksi, eikä ketään syrjitty enää alkuvuosien jälkeen.

Laittaisin varmasti lapseni steiner-kouluun, jos minulle joskus lapsia syntyy.
Ainoa syy minkä keksin steiner-koulua "vastaan" on rohkeus ja "viitsiminen".. Jaksanko perustella steiner-koulua muille ja väsymättä selittää aina uusille (usein ennakkoluuloisille) ihmisille mistä koulussa on kyse? Ja pystynkö pyristelemään vastaan siinä taistelussa että lapset saisivat olla lapsia, leikkiä, piirtää, maalata ja tulla rakastetuksi? Nykyajan trendi kun näyttää olevan uraputkeen tähtääminen jo esikoulusta alkaen.

Hyvää syksyä kaikille!