Varmasti tähänkin kysymykseen on monia eri vastauksia, mutta huvittaisi vaan kuulla erilaisia tarinoita.
Jotenkin kolahdutti, kun eräässä keskustelussa 40 vuotta onnellisesti naimisissa ollut mies kertoi mielipiteensä siitä, että suurin osa elää parisuhteessa kumppanin kanssa, johon on joskus ihastunut, mutta jota kohtaan ei ole koskaan tuntenut täydellistä yhteenkuuluvuutta ja syvää rakkautta.. Voi elää kohtalaisen onnellisesti, mutta kuitenkin "sitä jotain" puuttuu.
Olen lukenut myös parisuhdekirjoja ja esim. John Grayn (tai joku sellainen) mars ja venus, seurustelun taito -kirjassa, kuvataan rakastumista ja oikean kumppanin löytämistä sillain, että sen "vain tietää" jossain vaiheessa, että hän on se oikea.
Kuinkahan moni on valinnut sen, jonka kanssa on joskus saattanut olla intohimoakin, mutta sitten suhde tasaantuu, menee ihan mukavasti ym. mutta suuri tunne puuttuu ja lähes koko ajan on taustalla pieni epävarmuus, onko tullut tehtyä oikea valinta. Ympäristöltä tullut palaute kun on sitä, että se on normaalia ja elämään kuuluva juttu.
Mun mielestä älyttömän mielenkiintoinen katsontakanta!
paraneeko vaihtamalla?
53
25722
Vastaukset
- tai sitten ei
Nuo Grayn kirjat ovat totaalisen amerikkalaisia ja popularistisia, mutta kyllä niissä paljon asiaakin on...
Mitä puolison vaihtamiseen tulee, niin kyllä se joskus "vaihtamalla paranee". Me ihmiset nimittäin kasvamme ja muutumme vuosien saatossa. Jos on 2-kymppisenä rakastunut ja sitoutunut niin ei ole mikään ihme jos 4-kymppisenä huomaa olevansa vallan "väärän kumppanin" kanssa. Se on mielestäni luonnollista.
Ja sitten se puuttuva tai läsnä oleva "se jokin" - sekin on muuttuva ja elävä tunne ja käsite. Rakastumisen huuma menee AINA ohi ja tunteet tasaantuvat... rakastumisen tila on siis aina lyhytaikainen. Rakastamiseen kun päästään, niin siinä on sitten jo myös arki mukana... - N-61
Kyllä mun kohdalla ainakin vaihtamalla parani. Eipähän ole nykyisessä liitossa väkivaltaa eikä alkoholismia kuten edellisissä, vaan rakkautta, luottamusta ja tasaisen hyvää arkea.
- meppi
kyl parani. Ei ole enää alkoholismia eikä väkivaltaa. Rakkautta on tosi paljon ja voin louttaa kumppaniin 100%.
- ja huomattavasti!
Kyllä parani täälläkin, vaikka ex-mies oli hänki ihan kunnollinen mies, akateemisessa arvostetussa ammatissa ja uskollinen, ei alkohololia.
MUTTA: Kun ihminen ei osaa näyttää tunteitaan eikä ole empatiakykyä, eikä halua satsata esim. kotitöihin, niin eihän sitä nainen jaksa... ...
Tämä NYKYINEN mies osaa tuon kaiken ja lisäksi omaa nuo alussa mainitut "kunnollisen miehen" ominaisuudet myös ...
Eli suhde toimii loistavasti kaikilla tasoilla :)
- Timppa-81
Olen 26 vuotias mies ja kokenut useamman epäonnistuneen parisuhteen. Epäonnistumiset ovat johtuneen 'sen jonkin' puuttumisesta tai sitten kumppanin pettämisestä. Henkilökohtaisesti olen täysin sitä mieltä, että 'sitä yhtä oikeaa' ei ole olemassa, on vain joukko ihmisiä, joiden kanssa on riittävän kivaa. Tuo riittävän kivaa voi ihmisestä riippuen tarkoittaa eri asioita, kuten esim. yhteistä huumorintajua, hyvää seksiä, syvällisiä keskusteluja, kaveruutta, seikkailuhenkeä jne. Listaa voi jatkaa pitkään. Tärkeintä on kuitenkin, että nuo yhteiset asia, mitä ne sitten ikinä ovatkin, säilyvät yhteisinä suhteen kypsyessä. Jos nämä puuttuvat, voi vaihtaminen olla ainoa ratkaisu.
Mitä tuohon pettämiseen tulee, niin näinkin voi käydä:
http://enitenvituttaakaikki.blogspot.com/2007/07/m-oon-llttv-lski.html
Vaikka tuo jonkun kirjoittama tarina on karrikoitu, on siinä varmasti osa totuutta mukana. - karmaliittaseni
uskon että paranee.Kun vaan vanhoista traumoista toipuu...menee toiset 30vuotta.
- ystävyysliitto
Kyllä suhde voi toimia ja toimiikin vaikkei aluksi niin valtavaa intohimoa ollutkaan!Olen kiintynyt mieheni kiltteyteen ja luonteen rauhallisuuteen vuosien varrella todella syvästi.Raitis ja rehellinen mies.Joka vielä antaa henkisen mielenrauhan.Mikä on tärkeämpää tai parempaa?
Joku muutamassa kuukaudessa hiipuva intohimoko?
Olin rakastunut toiseen ennen miestäni,mutta viikko siitä kun olin maailman onnellisin kuulin hänen seurustelevan toisen kanssa?Tälläinen mieskö mun olis pitänyt valita?Ei ikinä.- joskus tunteiden palo sammuu
liian suurella palava liekki sammuu joskus,polttaa itsensä loppuun.kannattaa valita se hitaampi liekki,kestää sellainen rakkaus pidempään.
- paha ihminen
Jos on elänyt huonossa suhteessa, jossa on ollut esim. väkivaltaa, päihde-, mielenterveysongelmaa, pettämistä jne., niin turvallisen suhteen löytyminen voi tuntua taivaalliselta, vaikkei siinä olisikaan intohimoa. Turvallisuudentunne nousee niin korkealle jalustalle ja tottakai se on hyvän suhteen perusedellytys.
Mutta mitä, jos elää ns.hyvässä ja turvallisessa suhteessa, muttei vain tunne yhteenkuuluvuutta kumppaniin.. jotain oleellista puuttuu??!! Tyytyykö ihminen elämään kuolemaansa saakka siinä tietoisuudessa, ettei tunne täydellistä rakkautta?
Onko olemassa täydellistä rakkautta, jossa on syvä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunne, vai odotanko elämältä liikaa? - Nimetön
paha ihminen kirjoitti:
Jos on elänyt huonossa suhteessa, jossa on ollut esim. väkivaltaa, päihde-, mielenterveysongelmaa, pettämistä jne., niin turvallisen suhteen löytyminen voi tuntua taivaalliselta, vaikkei siinä olisikaan intohimoa. Turvallisuudentunne nousee niin korkealle jalustalle ja tottakai se on hyvän suhteen perusedellytys.
Mutta mitä, jos elää ns.hyvässä ja turvallisessa suhteessa, muttei vain tunne yhteenkuuluvuutta kumppaniin.. jotain oleellista puuttuu??!! Tyytyykö ihminen elämään kuolemaansa saakka siinä tietoisuudessa, ettei tunne täydellistä rakkautta?
Onko olemassa täydellistä rakkautta, jossa on syvä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunne, vai odotanko elämältä liikaa?Mitä on täydellinen rakkaus?Kuka sen pystyy määrittelemään?Minusta se voi olla vaikka yksi yö ilmisen kanssa jonka tunnet olevan sielunkumppanisi?
Näistä jutuista ei vain aina tule pysyviä.Eivätkä ne aina johda muuhun kuin läpi elämän vietäviin kauniisiin muistoihin.
Kaikki ihmiset eivät löydä täydellistä rakkautta koskaan elämässään.
Kuitenkin myös henkinen mielenrauha ja toiseen luottaminen ovat niin kovia juttuja että joskus kannattaa avioitua toisen kanssa.Rakastaa voi monella tavalla.Ja mielenrauha on tärkeä asia ja nimenomaan se että pystyy toisen kanssa olemaan aivan oma itsensä!
Terveisin:Nainen joka rakastaa kahta miestä.Yhtäpaljon eritavalla. - Joskus tyytyy...
paha ihminen kirjoitti:
Jos on elänyt huonossa suhteessa, jossa on ollut esim. väkivaltaa, päihde-, mielenterveysongelmaa, pettämistä jne., niin turvallisen suhteen löytyminen voi tuntua taivaalliselta, vaikkei siinä olisikaan intohimoa. Turvallisuudentunne nousee niin korkealle jalustalle ja tottakai se on hyvän suhteen perusedellytys.
Mutta mitä, jos elää ns.hyvässä ja turvallisessa suhteessa, muttei vain tunne yhteenkuuluvuutta kumppaniin.. jotain oleellista puuttuu??!! Tyytyykö ihminen elämään kuolemaansa saakka siinä tietoisuudessa, ettei tunne täydellistä rakkautta?
Onko olemassa täydellistä rakkautta, jossa on syvä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunne, vai odotanko elämältä liikaa?Sinällään hassu kysymys mutta oleellinen. Ihminen tyytyy ainakin ennen oltiin saman kumppanin kanssa vaikka monella elämän osaalueella oli ongelmia. Mutta onneksi nykyaikaan on mahdollista saada apua ongelmaan kuin ongelmaan. Jopa siinämäärin että ihmiset eivät enää viitsi edes hakea apua vaan vaihtavat uuteen suhteeseeen.
- .......
Ei pidä päästää toista eristäytymään niin, että ei enää tehtäisi asioita yhdessä. Hyvä aloittaa parin kanssa uusia yhteisiä asioita ja harrastuksia. Paljon on tapauskohtaista, että paraneeko suhde vaihtamalla. Jos itse esim. hakee aina räväkkää, riitaista ja väkivaltaista ihmistä, koska se on jännittävää, niin aina törmää suhteessaan väkivaltaan. Jos tunnistaa taas itsensä ja minkä takia aikaisemmat suhteet menivät pieleen, onko itsellä taipumus hakea esim. väkivaltaista kumppania, voi vaihtaminen olla parannus.
Aikaisempina aikoina kumppani valittiin paljolti muiden syiden kuin rakkauden takia. Miehet hakivat kodinhoitajaa naisesta, naiset turvaa ja parisuhde ei ollut tasa-arvoinen. Suhdetta ei voinut kokeilla asumalla ensin yhdessä, koska avoliittoja ei katsottu hyvällä. Tällaisissa suhteissa on myös vastuullisen ihmisen mahdotonta erota, koska toinen jää tyhjän päälle, jos ammattia ei ole. Sosiaalinen paine oli myös kovaa ja eronnut hyvissä piireissä epäonnistunut. Nykyisin suurin osa naisista käy töissä ja mitään pakkoa seurusteluun ei ole, eikä sosiaalista painetta. Nykyisin erotaan hyvin helposti, jos yhteenkuuluvuutta ei ole. Pitäisi oikeastaan olla enemmän malttia kaikessa parisuhteeseen liittyvässä, nykyisin lapsia hankitaan liian kepein perustein ilman aikomustakaan sitoutua kumppaniin. Ruoho ei ole aina vihreämpää aidan toisella puolella.- kesääkohti
olin 30 vuotta yhden ja saman miehen kanssa ja luulin olevani maailman onnellisin. kunnes totuus paljastui, hän petti minua koko ajan ja siitä huolimatta annoin kaiken anteeksi ja kuvittelin että meidän liitto kestää.... tuli kuvioihin kuningas alkoholi joka tuhosi kaiken. Otin eron ja haukut niskaani, miten huono olin ollut. Nyt olen löytänyt uuden rakkauden ja voin sanoa että koko 30 vuoden liiton aikana en ole saanut niin paljon Rakkautta kun nyt olen saanut. Vaihtaminen kannattaa.. On miehiä jotka osaa kunnioittaa ja rakastaa naista.
- samoilta
kesääkohti kirjoitti:
olin 30 vuotta yhden ja saman miehen kanssa ja luulin olevani maailman onnellisin. kunnes totuus paljastui, hän petti minua koko ajan ja siitä huolimatta annoin kaiken anteeksi ja kuvittelin että meidän liitto kestää.... tuli kuvioihin kuningas alkoholi joka tuhosi kaiken. Otin eron ja haukut niskaani, miten huono olin ollut. Nyt olen löytänyt uuden rakkauden ja voin sanoa että koko 30 vuoden liiton aikana en ole saanut niin paljon Rakkautta kun nyt olen saanut. Vaihtaminen kannattaa.. On miehiä jotka osaa kunnioittaa ja rakastaa naista.
tiimoilta.Elin aviossa reilu 6v.,nykyään kuulemma aika pitkä aika joidenkin tahojen mielestä,mutta ajatteli eläväni koko elämän tässä liitossa.Mutta eteen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta toinen nainen kuvioon ja riisti liittoni ja tuhosi perheeni täysin.Siis täysin,kuin pahasti,kukaan ei voi sitä kuvailla sanoin!Löysin nuoruudestani uuden rakkaan jota rakastin jo teininä ja lapsen saatiin elävänä vihdoin aikaiseksi.Menimme kihloihin,mutta epäluulo silti kalvaa,onnistuuko tämäkään kun ei onnistunut edellinenkää?Syyllistän itseäni,vaikka en ollut se pettävä osapuoli edellisessä liitossa.EX haukkui rumaksi,ei kukaan huoli minua,vaikka tiesin olevani hoikka ja kaunis ja kuin monet miehet yrittivät piirittää eron jälkeen.Siitä haukkumisesta jäi jokin trauma joka nyt riipii nykyisessä liitossa ja vaikuttaa seksisuhteessa etenkin.Ennen niin kaunis,nyt ruma.Mutta en nykyisen silmissä,hän rakastaa minua yli satasella!Tiedän sen!
- fklfjg
kesääkohti kirjoitti:
olin 30 vuotta yhden ja saman miehen kanssa ja luulin olevani maailman onnellisin. kunnes totuus paljastui, hän petti minua koko ajan ja siitä huolimatta annoin kaiken anteeksi ja kuvittelin että meidän liitto kestää.... tuli kuvioihin kuningas alkoholi joka tuhosi kaiken. Otin eron ja haukut niskaani, miten huono olin ollut. Nyt olen löytänyt uuden rakkauden ja voin sanoa että koko 30 vuoden liiton aikana en ole saanut niin paljon Rakkautta kun nyt olen saanut. Vaihtaminen kannattaa.. On miehiä jotka osaa kunnioittaa ja rakastaa naista.
Niimpä on niitä miehiä maailmassa jotka osaa kunnioittaa naista;)...Mut ne on ikävä kyllä vähenemässä täällä, nykypvänä se on jopa harvinaisuus kun sellasen miehen löytää, joka rakastaa, kunnioittaa naista, ja tietty toistepäin., eli vaihtamalla paranee, jossain elämän saralla, jos alkoholi ym paheet hallitsee miehen ku miehen elämää nii saa kadota ja hävetä itsekseen jossain erakkomaisemissa....Olispa maailma rauhallinen, avioliittoa kannustava, parisuhdetta kannustava enemmän enemmän, vaan ei.. Ja onha se nähty jopa ihannoidaan eroja, mitä pikemmin sen paremmin..Eriasia ett alkoholi sotkee kaiken elämän alueilla, työ yms..se valitettavaa..Ja kukaan nainen ei ansaitse väkiv. alkoholisoitunutta, yms tahallisesti itse aiheutuvia asioista tällasta miestä. Painukoon pois maailmasta häiritsemästä muitaki fiksuja ihmisiä yleensäkkin. Se näkyy siten suhteessa kaaosmaisena enemmin tai myöhemmin...
- KIM61
Joo minäkin tiedän monia samanlaisia avioliittoja, minun mielestäni se oikea on olemmassa, mutta sen rakkautta pitää Ruokkia jos on nälkä?.
En osaa sanoa olenko oikeassa? mutta ei sitä kirjoista OPI!!!, se intohimo on sitä mitä kumpikin osapuoli haluaa.
Tottakai jos "INTOHIMO JA RAKKAUS" muttuu kaveri suhteeksi, jos näitä asioita ei ihmiset osaa ymmärtää? niin tuntuu kuin aivain kaikki tyijoittasi vaan omaan napaansa.
Eikö sellaisilta ? puutu kunnioitus? moraali ? itseluottamus?. Vai yhteiskunnan rakenteetko määrää missä mennään ja kuinka käyttäydytään.? Se siitä vaihtamisesta. PS. HYVÄ KYMYSYS. - valinnan
kun pohdin vuosia samaa asiaa. Nyt ajattelen, että suurin osa todellakin elää sellaisen kumppanin kanssa, jota kohtaan tunnetaan kumppanuutta, kaveruutta, ystävyyttä jne. Vain aniharva saa osakseen syvää rakkautta ja yhteenkuuluvuutta.
Joskus joku viisas on sanonut että parisuhteessa toinen on aina rakastuneempi kuin toinen. Siinä toinen voi todella olla syvästi rakastunut mutta toinen nauttii ollessaan rakastettu vaikkei itse niin syvästi tunnekaan. Useimmille se riittää ja asian kanssa oppii elämään.
Omalla kohdallani kävi niin, että valitettavasti menin ystävän kanssa naimisiin. Uskoin kovasti tuohon, että kyllä se rakkaus siitä joskus kasvaa. Niin ei käynyt, päinvastoin. 14 vuotta kului, joista viimeiset neljä vuotta nukuttiinkin jo eri huoneissa. Hellyyttä ja intohimoa ei koskaan ollutkaan eikä tullut.
Kävin kovan sisäisen kamppailun siitä, onko toisiaan avioliiton tarkoitus tarjota koti vain lapsille? Pystynkö elämään loppuelämän ilman katkeroitumista, etten koskaan saa tuntea edes yhteenkuluvuutta kenenkään kanssa, saati rakastaa toista ihmistä. Mikä on uhrautumisen hinta lopulta? Riittäkö että lapset voivat hyvin, vaikka itse voi huonosti? Mikä on itsekkyyttä ja normaalia itsestä huolehtimista? Kukaan ei antanut vastauksia tuolloin. Kuulemma ristinsä oli kannettava kun kerran sellaisen oli ottanut ja lasten takia pitää silloin kärsiä!
Vieläkin muistan etten kestänyt olla edes kylässä sellaisten parien luona, jotka ilmiselvästi rakastivat toisiaan - se näkyi katseissa, kosketuksissa ja arkisisessa tekemisessä. Jopa elokuvat tuottivat kamalan ahdistuksen. Halveksin kaikkia rakastuneita ihmisiä, pidin sitä jotenkin vain huumaantumisena ja pakena arjesta ja "todellisuudesta".
Tosi rakkauden kohtaa ehkä vain kerran elämässään, eikä ole sanottua tuleeko siitä edes suhdetta. Otin kuitenkin riskin, erosin ja elin yksinhuoltajana 15 vuotta. Pitkiä vuosia, jolloin usko monesti loppui ja teki mieli langeta "hyvään suhteeseen".
Mutta sitten hän löytyi. Ja se oli todellakin ensikatseesta asti. Kohtasimme jotain, mikä oli henkisesti syvemmällä kuin ennen. Me näemme toisissamme muuta kuin pinnan. Ymmärrämme toisiamme sanattomastikin, jatkamme joskus toisiemme lauseet kuin yhdestä suusta. Mutta olemme kuitenkin erilaisia.
Järkevämpää on tehdä sellainen valinta, että menee sen mukavan ja sopivan kanssa yhteen, etenkin jos haluaa perheen. Jos on hyvä onni, syvän rakkauden voi löytää jo tuolloinkin. Itseään ei pidä morkata, ellei löydä. Se on todellakin normaalia ja elämään kuuluva juttu. Tai sitten pitää elää sillä riskillä tuota syvää rakkautta odottaesaan, ettei ehkä löydä sitä koskaan. Mutta kuinka moni on valmis ottamaan sellaisen riskin noin parikymppisenä?- katsottu teksti.
Kiitos siitä. Olen itse kolmenkympin tietämissä, mietin pitäisikö vain etsiä sopiva kumppani ja perustaa perhe, aikaa ei ole loputtomiin. Vai luottaako siihen, että odottaa josko jossain olisi sellainen ihminen, jonka kanssa ei tarvitse miettiä haluaako ja ymmärtääkö.
- Ipis
Viiskymppisenä löysin onneni. Ei edellisetkään huonoja olleet,mutta eka hautautui elektroniikkaan ja toinen luuli enemmän kuin pystyi. Nyt on oikea samanhenkinen, tasaveroinen ELÄMÄNTOVERI. Milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa uusi avioliitto. Ja nimenomaan avioliitto, sillä joka ei uskalla mennä naimisiin, ei luota toiseen tai itseensä ja silloin on parempi häipyä kuin roikkua kiusana.
- elämäntoverin
Meikeläisellä tuo 50 on edessä muutaman vuoden päästä, mutta tuntuu kyllä että tämän ikäinen, eronnut ja neljän pienen lapsen äiti on kyllä kaikkea muuta kuin haluttua seuraa. Ja kun edellisistä sinkkuajoista on melkein 30 vuotta, niin aika ei osaa mistään edes seuraa hakea. Sen kyllä tiedän, että täältä kotoa minua ei kyllä kukaan tule hakemaan.
Olen lukenut että jokaisella ihmisellä pitäisi olla kolme aviokumppania; nuoruuden rakkaus, perheen perustaminen ja lopuksi kypsän iän kumppani jonka kanssa vietetään loppuelämä yhdessä. Nyt minä sitten odotan tuota viimeistä, tosin naimisissa olen ollut vain kerran ja oikeastaan mieheni oli myös nuoruuden rakkauteni. - täältä
elämäntoverin kirjoitti:
Meikeläisellä tuo 50 on edessä muutaman vuoden päästä, mutta tuntuu kyllä että tämän ikäinen, eronnut ja neljän pienen lapsen äiti on kyllä kaikkea muuta kuin haluttua seuraa. Ja kun edellisistä sinkkuajoista on melkein 30 vuotta, niin aika ei osaa mistään edes seuraa hakea. Sen kyllä tiedän, että täältä kotoa minua ei kyllä kukaan tule hakemaan.
Olen lukenut että jokaisella ihmisellä pitäisi olla kolme aviokumppania; nuoruuden rakkaus, perheen perustaminen ja lopuksi kypsän iän kumppani jonka kanssa vietetään loppuelämä yhdessä. Nyt minä sitten odotan tuota viimeistä, tosin naimisissa olen ollut vain kerran ja oikeastaan mieheni oli myös nuoruuden rakkauteni.www.match.com
Maksullinen palvelu, mutta oikeasti joillakin tutemillani ihmisillä ikäryhmässäsi johtanut tuloksiin. - N-61
elämäntoverin kirjoitti:
Meikeläisellä tuo 50 on edessä muutaman vuoden päästä, mutta tuntuu kyllä että tämän ikäinen, eronnut ja neljän pienen lapsen äiti on kyllä kaikkea muuta kuin haluttua seuraa. Ja kun edellisistä sinkkuajoista on melkein 30 vuotta, niin aika ei osaa mistään edes seuraa hakea. Sen kyllä tiedän, että täältä kotoa minua ei kyllä kukaan tule hakemaan.
Olen lukenut että jokaisella ihmisellä pitäisi olla kolme aviokumppania; nuoruuden rakkaus, perheen perustaminen ja lopuksi kypsän iän kumppani jonka kanssa vietetään loppuelämä yhdessä. Nyt minä sitten odotan tuota viimeistä, tosin naimisissa olen ollut vain kerran ja oikeastaan mieheni oli myös nuoruuden rakkauteni.Minä löysin päälle nelikymppisenä miehen paikallislehden senssipalstalta. Vastasin neljään ilmoitukseen. Kahden kanssa tein treffit, ja toinen heistä on nykyisin aviomieheni.
On muitakin tapoja kohdata miehiä: harrastukset, joissa kohtaa vastakkaista sukupuolta...tanssiharrastus esimerkiksi on johtanut varmasti moniin parisuhteisiin. Koira-ihmiset kohtaavat lemmikkejä ulkoiluttaessaan toisia koiranystäviä.
Muuan ystäväni meni vasta naimisiin löydettyään elämänsä naisen ensimmäisen kerran vähän alle viisikymppisenä internetin välityksellä.
Pitää olla vaan liikkeellä aina siellä missä on muitakin ihmisiä. Iloinen ja postitiivinen ihminen huomataan aina missä sitten liikkuukin. avioehto!On helpompi erota kun omaisuus on selvä jo valmiksi.Toiseksen,jos kolmannen kerran menee naimisiin niin aika iso riski on senkin epäonnistumisella!
- N-61
arvo-poika kirjoitti:
avioehto!On helpompi erota kun omaisuus on selvä jo valmiksi.Toiseksen,jos kolmannen kerran menee naimisiin niin aika iso riski on senkin epäonnistumisella!
Mielestäni riski on aina yhtä suuri, oli sitten ensimmäisen tai kolmannen kerran naimisissa. Asia lienee aivan tapauskohtainen.
- myöskin
täältä kirjoitti:
www.match.com
Maksullinen palvelu, mutta oikeasti joillakin tutemillani ihmisillä ikäryhmässäsi johtanut tuloksiin.Suomi24-treffejä, sieltä minä (50 )löysin elämäni miehen.Ihanamman, mistä olen osannut haaveillakkaan koskaan.
- elämäntoverin etsijä
myöskin kirjoitti:
Suomi24-treffejä, sieltä minä (50 )löysin elämäni miehen.Ihanamman, mistä olen osannut haaveillakkaan koskaan.
Täytyy varmaan kokeilla vaikka tämä nettimaailma tuntuu vielä vähän oudolta. Voiko todella sitä kautta löytää jotain "oikeaa". Epäilen kyllä, että minun on turha edes yrittää mitään kautta. Ei tällaiset yh-äidit ole kovin haluttua seuraa kun ikääkin on jo aikalailla sekä vyötärökin on muisto vain. Nykypäivänä on nuoruus, hoikkuus ja kauneus valttia joka paikassa.
- Catmam
että ihminen tarvitsee usein eri kumppania eri elämänvaiheessaan,toisin sanoan,kun sanotaan että "kasvoimme erilleen" niin se ei ole vain klisee,vaan ihmisethän kehittyvät yksilöllisesti,eikä puolisot välttämättä kehity samaan suuntaan,mikäli liitto/suhde ei ole tiivis ja toinen huomioon ottava,kunnioittava jne.Eli molemmat puuhailee omia asioitaan,ja sitten "hups" onkin kasvettu erilleen.
Itse toivon kun aikanaan sille "kolmannelle kierrokselle" pääsen,että kumppani haluaisi kiintyä minuun ja meitä yhdistäisi samat intressit,jolloin sitä erilleen kasvua harvemmin tapahtuu.Ainahan sitä muutakin häiriöö voi ilmaantua,ja minusta on ihan asiallista "vaihtaa" jos tätä termiä haluaa käyttää,mieluummin kuin kitua ymmärtämättömässä ja tunneköyhässä suhteessa.Niin =D - rehellisesti sanottuna
elämäntoverin etsijä kirjoitti:
Täytyy varmaan kokeilla vaikka tämä nettimaailma tuntuu vielä vähän oudolta. Voiko todella sitä kautta löytää jotain "oikeaa". Epäilen kyllä, että minun on turha edes yrittää mitään kautta. Ei tällaiset yh-äidit ole kovin haluttua seuraa kun ikääkin on jo aikalailla sekä vyötärökin on muisto vain. Nykypäivänä on nuoruus, hoikkuus ja kauneus valttia joka paikassa.
ei ne miehetkään siellä nettitreffeissä mitään george clooney:ja ole. Ne on voineet kirjoittaa profiileihinsa ihan mitä vaatimuksia tai omia ominaisuuksiaan tahansa, mutta todellisuus on ihan tavallinen. Siellä saattaa lukea, että kaveri on urheilullinen, normaalipainoinen, nuorekas farkkutyyppi, mutta tavatessa ainut tosiasia on ne farkut. Eikä siinä mitään, mukavia kavereita ja sellaistahan se meidän tavallisten elämä on. Olen treffannut muutaman ja aivan normimiehiä ovat olleet, ylipainoisia ja elämän merkitsemiä. Ne on niitä, joita näkee marketeissa, viikonlopun autonäyttelyissä, jääkiekkomatseissa. Osa eronneita, sinkkuja, leskiä ja yllättävän iso osa jännitystä elämäänsä hakevia ukkomiehiä :( Semmoiset vilunkityypit on tietysti ikäviä ja siksi tietty varovaisuus omien tietojen antamisessa kannattaa pitää.
Selvyyden vuoksi totean, että tarkoitukseni on rohkaista sinua, ei niinkään moittia miehiä. Kyllä me naisetkin omia ominaisuuksiamme siellä netissä varmaan vähän väritetään. Kuulin just, yhdeltä kaverilta että oli tavannut "muodokkaan" naisen, joka tosiasiassa oli ollut kaikkien terveysmittareidenkin mukaan liikalihava.
- Taivanrannan maalari
Toinen kaivaa nenäänsä ja toinen takapuoltaan turhavaihtaa.Kun on ristin otanut niin kanna kokoelämä ja piste.
- pessimististä
ja synkkää. Varmaan sinulla on ikävää ristisi kanssa ja kaikilla muillakin pitäisi olla.
- VAIHTAMALLA
Se on juuri noin, että ne intohimot on taakse jäänyttä elämää pitkässä liitossa. Tilalle on tullut se hyvä kaveruus- ja ystävyyssuhde, jota rakkaudeksikin nimitetään. Seksiäkin on, mutta ykkösperuskivijalka on siinä hyvässä harmoniassa, toisen ymmärtäminen puolin ja toisin, ja kaikkine karikkoineen se onnistuu, pitkäkin suhde, ei kannata vaihtaa!
- Tottakai!
Mitä sitä pohtimaan. Moniavioisuus on apinalajimme perimmäinen tyyli, jonka luonto loi.
- 100%
suomi nainen on kuin lumiukko,,rinnat roikkuu kuin kanin korvat,perse kuin hanhella,huonot risat hampaat,huutaa haukkuu miestään useimmiten.
Kun haluaa naista niin ei muuta kuin soitto
sihteriopistoon ja homma rulaa ja tulee paljon halvemmaksi kuin elättää jotakin lumiukkoa.- födfls
Ja sinä olet todella täydellinen mies,mene peilin eteen ja samal mene ulkomaille, ja pysy siellä...Ja suomi mies osa vanh. miehistä on todella kaljavatsoja yms eivät osaa hoitaa itseään on kaljamahaam, hakkaa naisia tosta vaan, kaljuja yök,..Mut suomi nuori mies on sitä mitä todella kiva ihailla yms...Ja ei kun 'gigoloon' ym soitto ja naiset saa minkä ne hakeekin, täydellisen pitkän nautinnon koska vain, miten vain...
- vittu vaihtamalla parane
födfls kirjoitti:
Ja sinä olet todella täydellinen mies,mene peilin eteen ja samal mene ulkomaille, ja pysy siellä...Ja suomi mies osa vanh. miehistä on todella kaljavatsoja yms eivät osaa hoitaa itseään on kaljamahaam, hakkaa naisia tosta vaan, kaljuja yök,..Mut suomi nuori mies on sitä mitä todella kiva ihailla yms...Ja ei kun 'gigoloon' ym soitto ja naiset saa minkä ne hakeekin, täydellisen pitkän nautinnon koska vain, miten vain...
mutta mulla parani sain raittiin uuden eukon
- Hei haloo!
vittu vaihtamalla parane kirjoitti:
mutta mulla parani sain raittiin uuden eukon
No ei se vittu varmaan paljoa ainakaan parane, mutta kun parisuhde on paljon muutakin!
- dfdlföödf
Hei haloo! kirjoitti:
No ei se vittu varmaan paljoa ainakaan parane, mutta kun parisuhde on paljon muutakin!
Ja ei kyrpä/kulli vaihtamalla parane näin naiset sanoo nykyään...mut kuitenki vieras kulli on 'jännempää' ja tuo omat jännityksensä jne...
- Helmer
kaikki,siis evoluution! Hellyyden Anatomia kirjaaa suositellaan.....
PS/ Desmond Morris/Alaston Apina laittaa miettimään! - 11 vuotta
Niin.Vaihdoin 11 vuotta kestäneen suhteen reilu vuosi sitten...ja jos nyt pääsisin ajassa taaksepäin ja samaan risteykseen,niin tuskin enään tekisin samaa valintaa.
Jos toisen kanssa on kuitenkin ok suhde kestänyt jo vuosia,niin ei todellakaan kannata hukata sitä,vaikka houkutus suuri.Tämän olen karvaasti oppinut. eikös sitäkin sanota, että mistä tahansa parisuhteesta saa tyydyttävän, jos kommunikointi pelaa molempiin suuntiin?
toisaalta kenelle riittää se ^^tyydyttävä suhde?- toiseen suhteeseen
Itse erosin pitkästä suhteesta ja avioliitosta. Suhde oli tuttu ja turvallinen mutta siitä nimenomaan puuttui "se jokin" ja oli aina puuttunutkin. Kun ajattelin että minun pitäisi elää "ilman rakkautta" seuraavat 40-50 vuotta, niin päätin etten halua heittää elämääni hukkaan sillä tavalla. Voin sanoa että olen ollut paljon onnellisempi ihan yksin kuin mitä olin avioliitossani, vaikka en onneton siinä ollutkaan.
Ja jos lapsilleen haluaa opettaa miten olla onnellien, ainoa tapa on olla sitä itse!
- Dercon42
Kyllä paranee tai ei ainakaan rupsahdusta pääse tapahtumaan. Eli siis käytän naisia jotka ovat otsikon ikähaarukassa. 16 on ehdoton alaraja, mutta yleensä yli 18v ja tuo 27 alkaa oleen sitten ehdoton yläraja ennen rupsahtamista. Toki jotku naiset pysyy kunnossa kovalla reenillä ja hyvillä geeneillä vielä yli 27, mutta aika harvassa niitä on ainakaan vapailla markkinoilla. Olen todennut hyväksi tämän 18 -> 27 -systeemini ;)
- help help
mikä systeemi! Vartoo vaan poika, kun ikää tulee pian istut yksin ja ihmettelet, miksi.
- kflfgh
Ja toivon ett tyttäres lukee tän viestisi joka on 18v ja sitt ihmettelet, kun oletkin iha yksin josssain vaiheessa, ett älä liioittele kuten vanholla kaljamahoilla on tapana..Nuorekkaat aikuiset Naiset on haluttua/kysyttyä taasen mies kun 25-> ja erotiikka siin vahvasti vaan mukana kun kummatki sitä haluaa jne...Mut toisenlaisiakin suhteita on pitempiaikasta nuorempi mies ja aikuinen nainen...kokonaisuus tärkeä...Sinä rupsahdat näistä sanoista jo...Ett eipäs mahtailla ja kerskuilla pitemmän pääl oletki yksin, kun naiset oman ikästään tossa 18v hakevat ennenpitkää!!!!
- Dercon42
kflfgh kirjoitti:
Ja toivon ett tyttäres lukee tän viestisi joka on 18v ja sitt ihmettelet, kun oletkin iha yksin josssain vaiheessa, ett älä liioittele kuten vanholla kaljamahoilla on tapana..Nuorekkaat aikuiset Naiset on haluttua/kysyttyä taasen mies kun 25-> ja erotiikka siin vahvasti vaan mukana kun kummatki sitä haluaa jne...Mut toisenlaisiakin suhteita on pitempiaikasta nuorempi mies ja aikuinen nainen...kokonaisuus tärkeä...Sinä rupsahdat näistä sanoista jo...Ett eipäs mahtailla ja kerskuilla pitemmän pääl oletki yksin, kun naiset oman ikästään tossa 18v hakevat ennenpitkää!!!!
Oon kyllä aikas komea kvaeri vaikka itse sanonkin ja tuskin tästä rupsahdan ennen 70-80v. En kai muuten noita nuorempia kisuleita saiskaan????
- Dercon42
kflfgh kirjoitti:
Ja toivon ett tyttäres lukee tän viestisi joka on 18v ja sitt ihmettelet, kun oletkin iha yksin josssain vaiheessa, ett älä liioittele kuten vanholla kaljamahoilla on tapana..Nuorekkaat aikuiset Naiset on haluttua/kysyttyä taasen mies kun 25-> ja erotiikka siin vahvasti vaan mukana kun kummatki sitä haluaa jne...Mut toisenlaisiakin suhteita on pitempiaikasta nuorempi mies ja aikuinen nainen...kokonaisuus tärkeä...Sinä rupsahdat näistä sanoista jo...Ett eipäs mahtailla ja kerskuilla pitemmän pääl oletki yksin, kun naiset oman ikästään tossa 18v hakevat ennenpitkää!!!!
Lisäisin tuohon vielä, että kaikki ovat lopulta yksin kuollessaan. Tuolle asialle me ei voida mitään.
- rehellinen tuon
alaikärajan kanssa? Ymmärrän, että sen alittaminen viittaa rikolliseen toimintaan eikä sitä voi ilmaista ääneen. Oletko itse jo parhaat päiväsi nähnyt keski-ikäinen mies? Katseletko koulutyttöpornoa, vilkuilet murkkuikäisten farkkupeppja, olet leikkisä ja poikamainen setä. Niinpä niin, tästä aiheesta aina välillä puhutaan, mutta ei ehkä kuitenkaan tarpeeksi. Toivon vain, ettet lyöttäydy koskaan yksiin yh-naisen kanssa, jolla on toisella kymmenellä oleva tytär.
- systeemi on
help help kirjoitti:
mikä systeemi! Vartoo vaan poika, kun ikää tulee pian istut yksin ja ihmettelet, miksi.
mikä järjenjuoksu? Siis jos nussii paljon nuoria naisia niin on vanhana yksin..vai? Voisitko vähän valottaa tähän kuningasajatukseesi liittyvää logiikkaa?
- Imatran Jallu
Hei! Ilmoituksestasi näkyy selvästi, että olet asiaa tutkinut. Aivan selvästi olet tietoinen omasta tilanteestasi. Epävarma, ehkä pelokas? Minulle tuli ero vaimoni uskottomuuden vuoksi mutta en kanna siitä kaunaa. Vaihto uuteen suhteeseen on joskus ehkä hyväkin vaihtoehto. Itse sain uuden suhteen ja uudenlaisen tunteen myös erotiikassa ja ihmissuhteessa.
- Jos on tarvis!
Kyllä vaihtamalla paranee, jos normaalit ihmissuhdetaidot on kadonneet melkein kokonaan.
Miksi olla ihmissuhteessa jossa toisen mielestä olet täysi nolla jne. ja toinen on vaan minä, minä ja minä, viis muista.
Tosin toisaalta ei parane vaihtamallakaan, kun ne ihmissuhdetaitoiset on harvassa, suurin osa on niitä minä, minä ja minä-ihmisiä nykyään, siksi mitään kestävää ei synny useinkaan.
Pitää olla kaunis ulkoa, jotta voi esitellä toisille kuin mitäkin lelua. Pitää olla paljon harrastuksia, mistä puhua kun mitään muuta ei korvien välistä löydykään - ei ole mitään omaa ajatusta - ei omaa mielipidettä. Sitten tietysti pitää olla vaikka mitä muoti vermeitä ja muoti vempeleitä, jotta olisi muiden mielestä cool.
Ja nyt narinan jälkeen mainostauko, =))...
En oo kaunis, en harrasta oikeastaan mitään, mutta ajatuksia on ihan omia ja mielipiteet on myös omia, ei seuraa muotia vermeissä, eikä vempeleissä, kun luo ihan omia eli kulkee muodin edellä, =)). Ja vaihdettu on, sekä hyväksi havaittu. - 1941
45 v. avioliitossa. kanssa käymistä ei ole ollut sairastumisen jälkeen 6 vuoteen, vaikka haluja on ollut. 8 leikkausta läpikäynyt, hyvä kuntoinen mies, ja tilanne rauhoittunut, seuranta ½ v:tain. Sädehoidot ja sytostaatit läpikäyneenä..Siitä huolimatta elämänmyönteisenä jatkamme urheiluisesta elämää.
- sinkku*61
Tänään olis ollu 20-vuotishääpäivä, jos ei viime talvena oltais erottu. Uutta vakavaa suhdetta en ole vielä aloittanut, koska mies, jonka olen kyllä löytänyt, pelkää että minun kanssani "karkaa mopo käsistä". Tuntuu, että tässä sinkkuelämässä tapaa niin paljon miehiä, jotka ovat niin varovaisia, etteivät oikein sitten uskalla elää. Toivossa elän edelleen tämän miehen suhteen, meillä on mahtavaa huumoria ja toisen ymmärtämistä puolesta sanasta, hellyyttä jota avioliitossani kaipasin.
Avioliittoni oli kyllä ok, ja mieheni kanssa sain ihanat lapset, heistä olen kiitollinen. Myös seksi oli joskus jopa upeaa, mutta jotain puuttui. Mielestäni voisimme tämän "mopo"miehen kanssa sen löytää, mutta sen näyttää vain aika. Toisaalta, aina suhteeseen tulee myös arki, mutta millainen, se on meistä itsestämme kiinni. - Minut vaihdettiin = )
18 vuotiaana mentiin naimisiin ja armeijan jälkeen isäntä rupes kulkemaan vieraissa. Lopulta vaihtoi minut ja lapset toiseen, koska en osannut "pitää hauskaa kun oli muksut" Itse löysin uuden rakkauden vasta 5 vuotta sitten35 vuotiaana. Tätä miestä en ikinä vaihtaisi. Joten ehkä voisin sanoa että vaihtamalla paranee. Exäni hinkuaa takaisn vielä 17 vuoden jälkeen ja sanoo että parempaa ei ole kuin minä mutta en allekirjoita. Viat ne on minussakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata531717Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin
Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l3251511Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?
Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.1021466- 1091185
- 221183
- 701156
Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva171127- 791081
Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f183968Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois40896