Karjalanpaisti

ja munuaiset

Joku väitti, että aitoon karjalanpaistiin kuuluu munuaiset pitääkö paikkansa? Itse en kyllä ole moisesta kuullut.

36

12267

Vastaukset

  • joku väitti mulle että makaroonilaatikkoon kuuluu pässin kivekset

    • Olen tehnyt karjalanpaistin naudan, ja sian lihasta. En ole käyttänyt koskaan sisäelimiä. Laittanut kaikki kylmään veteen, myös sipulit, porkkanat ja lantunpalat, kuten myös kok.pippurin ja laakerinlehdet,suolaa unohtamatta.Mutta maku on ehkä siinä että jos teet tämän sähköuunissa, se ei vastaa leivinuunia jossa paistan, etenkin talvisaikaan jälkilämmöllä, mutta kyllä tämäkin ruoka onnistuu sähköuunissa.Mutta rauhassa pienellä lämmöllä 2-3 tuntia...


  • kyllä aitoon Karjalan paistiin kuuluu myös munuaisia ja jopa maksaa. Munuaiset on syytä edellisenä päivänä pistaa kylmään veteen liukenemaan, ne kun ovat eräänlainen viemärilaitos, jotta virtsan maku poistuisi.

    • Älä pahoinpitele minua! Äläkä nimittele minua rasistisin nimikkein! Minäkö jokin "viemärilaitos"!?
      Minua ei tarvtse mitenkään liottaa. Maku vain kärsii, ja tulee "vesipöhö". Siitä vain suoraan leikkelet sopivia paloja ruokaan.
      Karjalanpaistiinkin kuulun, joskin ongelmana on, etten kestä yhtä pitkää kypsytysaikaa kuin muut karjalanpaistilihat. Minulle riittää ihan pari kolme minuuttia, kun muut lihat vaativat tuntikausia.
      Lisää siis minut vasta korkeintaan viisi minuuttia ennen ruoan tarjoilua. Voit myös ruskistaa siivuni pannulla, jolloin maku paranee, ja voit lisätä minut valmiiseen ruokaan.
      Sisäelimet, kuten maksa, munuainen, sydän ja kieli ovat KAIKKEIN PARASTA LIHAA, voittavat kalliit fileet.
      Mutta meitä sisäelimiä (poikkeuksena kieli) ei saa kypsentää liikaa, varsinkin maksan pitää olla sisältä vähintään rosee, ja mielellään (naudan-, lampaan-, poron-) munuainenkin.


    • Munuainen* kirjoitti:

      Älä pahoinpitele minua! Äläkä nimittele minua rasistisin nimikkein! Minäkö jokin "viemärilaitos"!?
      Minua ei tarvtse mitenkään liottaa. Maku vain kärsii, ja tulee "vesipöhö". Siitä vain suoraan leikkelet sopivia paloja ruokaan.
      Karjalanpaistiinkin kuulun, joskin ongelmana on, etten kestä yhtä pitkää kypsytysaikaa kuin muut karjalanpaistilihat. Minulle riittää ihan pari kolme minuuttia, kun muut lihat vaativat tuntikausia.
      Lisää siis minut vasta korkeintaan viisi minuuttia ennen ruoan tarjoilua. Voit myös ruskistaa siivuni pannulla, jolloin maku paranee, ja voit lisätä minut valmiiseen ruokaan.
      Sisäelimet, kuten maksa, munuainen, sydän ja kieli ovat KAIKKEIN PARASTA LIHAA, voittavat kalliit fileet.
      Mutta meitä sisäelimiä (poikkeuksena kieli) ei saa kypsentää liikaa, varsinkin maksan pitää olla sisältä vähintään rosee, ja mielellään (naudan-, lampaan-, poron-) munuainenkin.

      En minä tässä ketään nimittele, tarkoitan vaan, että juuri munuaisten tehtävä on erottaa virtsa elimistöstä. Karjalan paistin idea on siinä, että eri liha- ja sisäelinlaadut sekoittuvat mauiltaan toisiinsa ja se taphtuu hiljalleen hauduttamalla. Pelkän maksan valmistaminen on eri asia kuin Karjalan paisti. Burgundin pata ja merimiespihvi tehdään myös hiljalleen hauduttamalla, vaikka muutoin hyvää lihaa voidaan syödä nopeastikin kypsytettynä. Munuaiset ja maksa tulee pistää Karjalan paistiin vasta kypsytyksen puolivälissä.


    • kokkailija kirjoitti:

      En minä tässä ketään nimittele, tarkoitan vaan, että juuri munuaisten tehtävä on erottaa virtsa elimistöstä. Karjalan paistin idea on siinä, että eri liha- ja sisäelinlaadut sekoittuvat mauiltaan toisiinsa ja se taphtuu hiljalleen hauduttamalla. Pelkän maksan valmistaminen on eri asia kuin Karjalan paisti. Burgundin pata ja merimiespihvi tehdään myös hiljalleen hauduttamalla, vaikka muutoin hyvää lihaa voidaan syödä nopeastikin kypsytettynä. Munuaiset ja maksa tulee pistää Karjalan paistiin vasta kypsytyksen puolivälissä.

      Ei kuuna valkeana sinä ilmoisna ikänä aitoon karjalanpaistiin kuulu pässin ei muutkaa elimet,vain possua ja nautaa,sipulia, maustepippuria ja suolaa.Jos panet muuta se ei ole karjalanpaistia!


    • pässin munat ? kirjoitti:

      Ei kuuna valkeana sinä ilmoisna ikänä aitoon karjalanpaistiin kuulu pässin ei muutkaa elimet,vain possua ja nautaa,sipulia, maustepippuria ja suolaa.Jos panet muuta se ei ole karjalanpaistia!

      Mistähän päin moinen väite on peräisin? Veikkaisin Valamoa tai Salmilaista pätsilihaa, mutta silloin sinulta uupuu porkkana. Olisiko Vuoksenranta oikeampi osoite? Lisänä rikka rokas, hämähäkki taikinas.


    • pässin munat ? kirjoitti:

      Ei kuuna valkeana sinä ilmoisna ikänä aitoon karjalanpaistiin kuulu pässin ei muutkaa elimet,vain possua ja nautaa,sipulia, maustepippuria ja suolaa.Jos panet muuta se ei ole karjalanpaistia!

      Maustepippuri tuli aluksi Espanjaan Kolumbuksen mukana 1492 ja on ihan eri kasvi ja erimakuinen kuin tavallinen (musta-, viher-, valko-) pippuri. Ei ole mitenkään mahdollista että karjalanpaistissa voisi olla maustepippuria! Pippuri sen sijaan tunnettiin Euroopassakin jo kauan ennen Kolumbusta, joten on mahdollista että kohtalaisen varhaisissa karjalanpaisteissa oli jo käytetty kokonaisia mustapippureita.

      Useissa nettiresepteissä näyttäisi karjalanpaistiin tulevan mauste- eikä mustapippuria, mutta ei kannata uskoa noiden reseptien autenttisuuteen.


    • mistä lähtien? kirjoitti:

      Maustepippuri tuli aluksi Espanjaan Kolumbuksen mukana 1492 ja on ihan eri kasvi ja erimakuinen kuin tavallinen (musta-, viher-, valko-) pippuri. Ei ole mitenkään mahdollista että karjalanpaistissa voisi olla maustepippuria! Pippuri sen sijaan tunnettiin Euroopassakin jo kauan ennen Kolumbusta, joten on mahdollista että kohtalaisen varhaisissa karjalanpaisteissa oli jo käytetty kokonaisia mustapippureita.

      Useissa nettiresepteissä näyttäisi karjalanpaistiin tulevan mauste- eikä mustapippuria, mutta ei kannata uskoa noiden reseptien autenttisuuteen.

      Tulleen joskus myöhemmin kuvioihin, mutta se on jo silti perinteinen. Samaa voitaisiin kysyä erinomaisesta suomalaisesta perinneruoasta, herkusta nimeltä lemin särä, jota myös yhdeksi suomen seitsemästä ihmeestä tituleerataan, ruoka johon olen henkilökohtaisesti laivan lääpälläni. Nimittäin kerrotaanhan lemin särän olevan lähes tuhatvuotta vanha perinneruoka, mutta mutta, kun siihen oleellisesti kuuluva peruna (pottu = solanum tuberosum) rantautui suomen-niemelle vasta 1700 luvun keskivaihella Pommerin sodan tuliaisina!
      Eli olisiko peruna kuitenkin syrjäyttänyt alkuperäisemmän nauriin, samoin kuin epäilen katajanmarjan olleen karjalanpaistin alkuperäisemmän mausteen.
      Tiedä häntä, ei ole aikalaisia kertomassa!
      Ps. Särälihat ovat suolaantumassa ja kotikalja on pantunna! Rieskat leivotaan ennen särän paistoa ja sitten herkutellaan. Saapa nähdä onko virolainen lammas makoisaa!


  • Kaupoissa myydään lihalajitelmia, joissa lukee "Karjalanpaistilihaa" Niihin täytyy kylläkin lisätä munuaisia; tarkastin asian eräästä kirjastooni kuuluvata kirjasta 1800-luvun lopulta - ja siinä oli reseptissä myös munuaisia. Munuaiset ovat muutoinkin terveellisiä ja on kahdenlaista kuppikuntaa: 1) Ne, jotka niitä rakastavat ja 2) ne, jotka niitä vihaavat. Oikealla tavalla valmistettuna voissa paistaen munuaiset ovat herkkuruokaa. KArjalan paistissa eri lihojen maut tosin tasoitavat toisian.

  • luulin sen kuuluvan ihan alkuperäiseen karjalanpaistiin...

    • Mutta yleensä metsän kuningasta kunnioitettiin niin suuresti, ettei sitä sekoitettu toisiin "kesympiin" lihoihin. Tosin on joku saattanut niinkin tehdä, ei ole ollut mitään ehdottomia sääntöjä.


    • vanha kokki kirjoitti:

      Mutta yleensä metsän kuningasta kunnioitettiin niin suuresti, ettei sitä sekoitettu toisiin "kesympiin" lihoihin. Tosin on joku saattanut niinkin tehdä, ei ole ollut mitään ehdottomia sääntöjä.

      Meillä karjalanpaisti on tällä hetkellä uunissa ja lihana on käytetty hirvenlihaa... Syntiä tai ei.


  • Aitoa tuntuu olevan kaikki itse käyttämät reseptit ja epäaitoja kaikkien muiden...

    Meillä ei karjalanpaistiin ole koskaan laitettu munuaisia. Kaalikeittoon kylläkin ja hyvää on ollut. Olen Pohjois-Karjalasta ihan itärajalta.

    • etten ole koskaan käyttänyt "sisäelimiä"
      et sillee hei!


    • jossa sanoin kirjoitti:

      etten ole koskaan käyttänyt "sisäelimiä"
      et sillee hei!

      sinulle. Et silleen heippa.


  • Karjalanpaistia ei Karjalassa nimitetty karjalanpaistiksi,vaan sillä oli eri alueilla eri nimet:Etelä-Karjalassa ja Kannaksella LIHAPOTTI,Keski-Karjalassa Laatokan luoteisrannikolla RUUKKUPAISTI,Laatokan pohjoispuolella yleensä UUNIPAISTI.Karjalanpaistin ainekset olivat NAUTAA, LAMMASTA ,SIKAA ,mieluiten luista lihanosa kuten rintaa ja MAKSAA ja MUNUAISIA.Pitkä kypsytys-ja haudutusaika on tarpeen,paistiruukku saa olla uunissa vähintään neljä tuntia.Sitä ei sekoteta välillä.Karjalanpaistin liemen tulee säilyä kirkaana.Yleisin tapa oli tehdä paisti näin luista Naudan-Sian- ja Lampaanlihaa,pippuri,sipuli,suola ja vesi.Valamossa laitettiin 2-3 porkkanaa ,Salmilainen laittaa porkkanaa ja selleriä,Äyräpäässä laakerinletiä,maksa pieninä palasina.Uunipaisti tarkoitti Äyräpäässä uunissa kokonaisena paistettua isohkoa lihanpalaa,joko sian- raavaan- tai lampaanlihaa.Mutta jokainen kokki saa valmistaa oman mieltymyksensä mukaan.Pienen pieni vihje mummoni keitti aina lihasopan uunipaistin liemeen kannattaa muuten kokella joo ja keittojuurekset mukaan.Kaikille hyvää RUOKAHALUA

    • Mukavaa, että joku kaivoi tämän vanhan keskustelun esille - vaikka nyt tuon maustepippurin varjolla.

      Yllä oleva kommentti "Karjalanpaistista" on sikäli aivan oikea, että tästä asiasta kinastelijat ovat lähes poikkeuksetta niitä, jotka eivät ole enää siellä koskaan eläneet, jotka katsovat asioita toisen tai kolmannen polven "evakon" näkökulmasta ja eivät yleensä omaa suurempaa ruokahistoriallista pohjaa asioihin.

      Ei sellaista ole todellakaan ollut olemassakaan kuin Karjalanpaisti - siis siellä jossain "toisella" puolella - on ollut tapoja valmistaa lihaa uunin jälkilämmössä padassa/ruukussa kun ensin oli hoidettu leipomukset alta pois ja uunin ollessa vielä lämmin käytetty jäljelle jäänyt hehku hyödyksi. Syntyi hitaan hauduttamisen - alhaisen lämmön tapa tehdä ruokaa. Tällä tavalla saatiin luisista ja sitkeämmistäkin ruhonosista hyvää syötävää.

      Joka paikkakunnalla Karjalassa on ollut vähän oma tapansa tehdä uunipaistia - kuten tuossa ylempänä ansiokkaasti ja asiantuntevasti kerrotaan. Missä "pottiin" pantiin munuaista, missä ei - missä käytettiin porkkanaa, jossain ei - oliko mukana pippuria tahi laakerinlehteä riippui siitä oliko sitä yleensä paikkakunnalla saatavilla jne.. Karjalanpaistin nimen tapa tehdä ruokaa, sai vasta evakkoajan jälkeen - ja nimeäjinä taisivat olla aivan muut ihmiset kuin karjalaiset itse.

      Tästä asiasta kinastelu ei johda koskaan mihinkään, jos ei tiedetä, millainen ruoka tämä paisti on ollut ja miksi sitä on tehty.


    • crudo kirjoitti:

      Mukavaa, että joku kaivoi tämän vanhan keskustelun esille - vaikka nyt tuon maustepippurin varjolla.

      Yllä oleva kommentti "Karjalanpaistista" on sikäli aivan oikea, että tästä asiasta kinastelijat ovat lähes poikkeuksetta niitä, jotka eivät ole enää siellä koskaan eläneet, jotka katsovat asioita toisen tai kolmannen polven "evakon" näkökulmasta ja eivät yleensä omaa suurempaa ruokahistoriallista pohjaa asioihin.

      Ei sellaista ole todellakaan ollut olemassakaan kuin Karjalanpaisti - siis siellä jossain "toisella" puolella - on ollut tapoja valmistaa lihaa uunin jälkilämmössä padassa/ruukussa kun ensin oli hoidettu leipomukset alta pois ja uunin ollessa vielä lämmin käytetty jäljelle jäänyt hehku hyödyksi. Syntyi hitaan hauduttamisen - alhaisen lämmön tapa tehdä ruokaa. Tällä tavalla saatiin luisista ja sitkeämmistäkin ruhonosista hyvää syötävää.

      Joka paikkakunnalla Karjalassa on ollut vähän oma tapansa tehdä uunipaistia - kuten tuossa ylempänä ansiokkaasti ja asiantuntevasti kerrotaan. Missä "pottiin" pantiin munuaista, missä ei - missä käytettiin porkkanaa, jossain ei - oliko mukana pippuria tahi laakerinlehteä riippui siitä oliko sitä yleensä paikkakunnalla saatavilla jne.. Karjalanpaistin nimen tapa tehdä ruokaa, sai vasta evakkoajan jälkeen - ja nimeäjinä taisivat olla aivan muut ihmiset kuin karjalaiset itse.

      Tästä asiasta kinastelu ei johda koskaan mihinkään, jos ei tiedetä, millainen ruoka tämä paisti on ollut ja miksi sitä on tehty.

      Inkat ovat ehkä jo 5000 vuotta sitten syöneet harvinaisena juhlaruokana (kun liha oli heillä harvinaista) karjalanpaistia. Maustepippuria tietenkin (intiaanien pippuri) ja perunaa lisukkeeksi.

      Nyt suomalaiset ovat omineet tämän inkojen perinnejuhlaruuan muka omaksi kansanperinteekseen.


  • Olen valmistanut hitaasti hauduttaen.

    Oma herkkuruokani on ollut härän häntien nivelet, joita olen latonut kerroksen CORDON BLEU hauduttimen kivi pataan. Hieman sipulia, suolaa ja vettä, että luut juuri ja juuri peittyvät. Kansi paikoilleen, virta päälle ja asian saa unohtaa 12-16 tunniksi. Sitten vain kiehauttaa perunat ja padasta löytyy erittäin maukas liemi ja lihaisa kastike. Luut ovat kaikki irronneet lihoista.

  • Ainakin oman mummoni karjalanpaistiin kuuluivat munuaiset - maksaa en muista lisätyn. Lihaaa oli kolmenlaista: nautaa, sikaa ja lammasta, sika päällimmäiseksi. Väliin suolaa ja pari pippuria, vähän sipulia, mutta ei mitään muuta. Lihat kylmään veteen ja pitkäksi aikaa uuniin hautumaan, liemi ei saanut kiehua, jotta pysyi kirkkaana. Paistihan tehtiin aikanaan piirakanleipomispäivänä uunin jälkilämmössä - aamulla valmista.

    • Olisi äärimmäisen hienoa, jos tänne mielipiteensä ilmaisevat kertoisivat äitiensä ja mummojensa, tai yleensä isovanhempiensa kotiseudun, josta he olivat lähtöisin sieltä Karjalasta. Sillä lähes jokaisella kylällä oli omat tapansa valmistaa kyseistä "uunpottia" tai Karjalanpaistia, niinkuin me länsisuomalaiset sen tunnemme. Kaikki esitetyt tekotavat ovat kyllä oikeita, sillä kyseistä ruokaa ei ole mitenkään sertifioitu, eikä se kuulu myöskään gourmetruokiin, vaikka kulinaristit siitä pitävätkin.


    • vanha kokki kirjoitti:

      Olisi äärimmäisen hienoa, jos tänne mielipiteensä ilmaisevat kertoisivat äitiensä ja mummojensa, tai yleensä isovanhempiensa kotiseudun, josta he olivat lähtöisin sieltä Karjalasta. Sillä lähes jokaisella kylällä oli omat tapansa valmistaa kyseistä "uunpottia" tai Karjalanpaistia, niinkuin me länsisuomalaiset sen tunnemme. Kaikki esitetyt tekotavat ovat kyllä oikeita, sillä kyseistä ruokaa ei ole mitenkään sertifioitu, eikä se kuulu myöskään gourmetruokiin, vaikka kulinaristit siitä pitävätkin.

      .. oli Karjalan Pyhäjärvi. Mikähän lienee nimeltään nykyään?


    • vemp kirjoitti:

      .. oli Karjalan Pyhäjärvi. Mikähän lienee nimeltään nykyään?

      venäjäksi Svjatozero. Minunkin isoäitini oli sieltä kotoisin.


  • koskaan käyttänyt - tai kuullut käytettävän - munuaisia tai kasviksia karjalanpaistissa, mutta en olekaan "aitokarjalainen" vaan sukua lähtöisin Savon ja Karjalan rajalta ;) Sian, naudan - mahd. myös lammasta - lisäksi uunipataan vettä, suolaa ja kokonaisia maustepippureita; haudutetaan hitaasti jälkilämmössä tai n. 175 asteessa sähköuunissa.

    • vielä keitetään perunoita lisukkeeksi - mahdollisesti myös muita kasviksia sekä salaattilisuke on myös hyvää ;)


    • tietysti kirjoitti:

      vielä keitetään perunoita lisukkeeksi - mahdollisesti myös muita kasviksia sekä salaattilisuke on myös hyvää ;)

      oppii ihminen uusia asioita, kun vain katselee ympärilleen, sekä ottaa selvää asioista. Maailma on paljon isompi kuin se oma kotikylä.


    • Maustepippureita ja perunaa - kyseessä 1800-luvun karjalanpaisti joka ei ole sen vanhempaa kuin vaikka Svenska teatern esplanadilla.

      Ukki on kotoisin viipurista (muutti sotaevakkona nykyisen suomen puolelle) ja isä pohjois-karjalasta. Valmistavat karjalanpaistin aina uunissa kannellisessa valuurautapadassa, aluksi 250 asteessa puoli tuntia jolloin lihoistakin tulee väriltään tummia ja sen jälkeen 80 asteeseen hautumaan 5-10 tunniksi. Tarkoituksena varmaankin simuloida leivinuunia, ja paistiin tulee myös lanttua, porkkanaa, laakerinlehti ja sipulia. Kun valmistuksen aloittaa aamulla, karjalanpaisti on valmista klo 18 aikoihin kun sukulaiset tulevat kylään.

      Aidompi karjalanpaisti pitää tehdä leivinuunissa jälkilämmöllä ja savipadassa, ilman maustepippureita, syödään ilmeisesti puulusikoilla ja lisukkeeksi ei pitäisi tulla perunamuussia kuten ukki ja isä tekevät.


    • mistä lähtien? kirjoitti:

      Maustepippureita ja perunaa - kyseessä 1800-luvun karjalanpaisti joka ei ole sen vanhempaa kuin vaikka Svenska teatern esplanadilla.

      Ukki on kotoisin viipurista (muutti sotaevakkona nykyisen suomen puolelle) ja isä pohjois-karjalasta. Valmistavat karjalanpaistin aina uunissa kannellisessa valuurautapadassa, aluksi 250 asteessa puoli tuntia jolloin lihoistakin tulee väriltään tummia ja sen jälkeen 80 asteeseen hautumaan 5-10 tunniksi. Tarkoituksena varmaankin simuloida leivinuunia, ja paistiin tulee myös lanttua, porkkanaa, laakerinlehti ja sipulia. Kun valmistuksen aloittaa aamulla, karjalanpaisti on valmista klo 18 aikoihin kun sukulaiset tulevat kylään.

      Aidompi karjalanpaisti pitää tehdä leivinuunissa jälkilämmöllä ja savipadassa, ilman maustepippureita, syödään ilmeisesti puulusikoilla ja lisukkeeksi ei pitäisi tulla perunamuussia kuten ukki ja isä tekevät.

      Minun kurkijokelainen mummoni käytti paistiin (jota sanottiin aina vain paistiksi) sian- ja naudanlihan lisäksi ainakin lammasta ja maksaa. Mahdollisesti mukana oli munuaisiakin. Mitään muuta kasvista siinä ei ollut kuin sipulia, ja muina mausteina muistaakseni vain suolaa ja pippuria. Paistin lisukkeeksi uunissa hautui myös makaronilaatikko (ilman lihaa, vain makaronista ja munamaidosta) ja joskus isäni mieliksi porkkanalaatikko (oli hänen lempiruokaansa). Perunoista en muista, tarjottiinko ne keitettyinä vai muusina. Muusia oli joka tapauksessa tehty aamulla piirakoita varten (meillä sitä meni paljon, koska kaikki pitivät perunapiirakoista enemmän kuin riisipiirakoista), joten ehkä sitä jäi illalla paistin kanssa syötäväksikin.

      Kaupoissa nykyään myytävä lihasekoitus kaipaa minusta ainakin lammasta ennen kuin siitä tehtyä ruokaa voi sanoa karjalanpaistiksi.


    • tietysti kirjoitti:

      vielä keitetään perunoita lisukkeeksi - mahdollisesti myös muita kasviksia sekä salaattilisuke on myös hyvää ;)

      Aito karjalanpaisti syödään lautaselle paloiteltujen(revittyjen) karjalanpiirakoiden kera!! Ei mitään perunoita ja kasviksia/salaatteja lautaselle kuulu, sinappia ainoastaan mausteeksi!


  • ihan vastaavia "karjalanpaisteja" on tehty kaikkialla muuaallakin.Piirakat varmaan ovatkin karjalaista ruokaa.

    • ovat kyllä tulleet idästäpäin ja levinneet sitten ympäri tämän maan


    • Ihan vastaavia, uunissa haudutettuja lihapatoja ei ole voitu tehdä läntisen rakennusperinteen alueella, koska läntiseen rakennusperinteeseen ei ole kuulunut lämmitettävää uunia, jossa olisi voitu tehdä tuollaista ruokaa.

      Itäiseen rakennusperinteeseen kuului iso ja varaava uuni, joka lämmitettiin kerran-pari viikossa. Kun uuni oli kuuma, siinä leivottiin leipää ja piirakoita. Tästä tulee itäinen pehmeän leivän perinne: leipää, kukkoja ja piirakoita leivottiin usein ja ne syötiin tuoreina. Kun uuni vähän jäähtyi, sinne laitettiin savipotissa lihaa hautumaan kypsäksi.

      Läntisen rakennusperinteen alueella ei ollut taloissa varaavaa uunia. Leivät leivottiin yhteisessä paakarituvassa. Leipää leivottiin kerran-pari vuodessa, ja paljon kerralla. Leipä oli litteä reikäleipä, jossa oli reikä keskellä. Leivät ripustettiin orsille kattoon kuivumaan ja useimmiten syötiin kuivaa leipää. Liha paistettiin vartaassa tai keitettin kolmijalkapadassa tulisijassa. Koska ei ollut varaavaa uunia, ei voitu hauduttaa karjalanpaistin tyyppistä lihapataakaan.


  • Karjalanpaistiin kuuluu myös siirappisiemenet. ja maksajuusto

  • Perimä tietoni mukaan oikeaan karjalanpaistiin kuuluu sian-naudan ja lampaan liha, suola, mustapippuri laakerinlehti eikä mitään muuta.
    Itse pilkon lihat suht pieniksi ja paistan ensin paistin pannussa sen verran että saavat kauniin rusketuksen.
    sen jälkeen uuni vuokaan vettä(niin että lihat peittyy) mausteet ja lihat ja uuniin (sähkö) n. 150 astetta ja n.3h....

    On todella hyvää...

    • Sian,-naudan ja (lampaankin) lihaa kyllä, suolaa, maustepippureita (ei mustapippuria) 2 laakerinlehteä, sipulia ja porkkanoita. Kaikki paistamatta mausteiden kanssa pataan pataan, päälle kiehuvaa vettä senverran että lihat ja kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Uuniin ensin puolisen tuntia ilman kantta 250 asteessa, jonka jälkeen sekoitetaan ja laitetaan kansi päälle ja lasketaan uunin lämpö 150 asteeseen ainakin 3 tunniksi. Mureaa on ja maku tulee juuri sipulista ja maustepippureista.


suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Koronavirus saapunut Suomeen

    Se on Lapissa tuli kiinalaisten turistien mukana. Miten käy joulupukki turismin? Onko lappi eristettävä?
    Maailman menoa
    259
    3786
  2. En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?

    Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se
    Maailman menoa
    80
    994
  3. Tunsiko joku HA n ja missä oli töissä

    Myllymäen kaupunginosa liittyi surulliseen kaupunginosien joukkoon missä on tapahtunut kantasuomalaisten murha laittoman maahanmuuttajan toimesta. Pää
    Hämeenlinna
    40
    503