Karjalanpaisti

Olen tehnyt karjalanpaistin naudan, ja sian lihasta. En ole käyttänyt koskaan sisäelimiä. Laittanut kaikki kylmään veteen, myös sipulit, porkkanat ja lantunpalat, kuten myös kok.pippurin ja laakerinlehdet,suolaa unohtamatta.Mutta maku on ehkä siinä että jos teet tämän sähköuunissa, se ei vastaa leivinuunia jossa paistan, etenkin talvisaikaan jälkilämmöllä, mutta kyllä tämäkin ruoka onnistuu sähköuunissa.Mutta rauhassa pienellä lämmöllä 2-3 tuntia...

Älä pahoinpitele minua! Äläkä nimittele minua rasistisin nimikkein! Minäkö jokin "viemärilaitos"!?
Minua ei tarvtse mitenkään liottaa. Maku vain kärsii, ja tulee "vesipöhö". Siitä vain suoraan leikkelet sopivia paloja ruokaan.
Karjalanpaistiinkin kuulun, joskin ongelmana on, etten kestä yhtä pitkää kypsytysaikaa kuin muut karjalanpaistilihat. Minulle riittää ihan pari kolme minuuttia, kun muut lihat vaativat tuntikausia.
Lisää siis minut vasta korkeintaan viisi minuuttia ennen ruoan tarjoilua. Voit myös ruskistaa siivuni pannulla, jolloin maku paranee, ja voit lisätä minut valmiiseen ruokaan.
Sisäelimet, kuten maksa, munuainen, sydän ja kieli ovat KAIKKEIN PARASTA LIHAA, voittavat kalliit fileet.
Mutta meitä sisäelimiä (poikkeuksena kieli) ei saa kypsentää liikaa, varsinkin maksan pitää olla sisältä vähintään rosee, ja mielellään (naudan-, lampaan-, poron-) munuainenkin.

Munuainen* kirjoitti:

Älä pahoinpitele minua! Äläkä nimittele minua rasistisin nimikkein! Minäkö jokin "viemärilaitos"!?
Minua ei tarvtse mitenkään liottaa. Maku vain kärsii, ja tulee "vesipöhö". Siitä vain suoraan leikkelet sopivia paloja ruokaan.
Karjalanpaistiinkin kuulun, joskin ongelmana on, etten kestä yhtä pitkää kypsytysaikaa kuin muut karjalanpaistilihat. Minulle riittää ihan pari kolme minuuttia, kun muut lihat vaativat tuntikausia.
Lisää siis minut vasta korkeintaan viisi minuuttia ennen ruoan tarjoilua. Voit myös ruskistaa siivuni pannulla, jolloin maku paranee, ja voit lisätä minut valmiiseen ruokaan.
Sisäelimet, kuten maksa, munuainen, sydän ja kieli ovat KAIKKEIN PARASTA LIHAA, voittavat kalliit fileet.
Mutta meitä sisäelimiä (poikkeuksena kieli) ei saa kypsentää liikaa, varsinkin maksan pitää olla sisältä vähintään rosee, ja mielellään (naudan-, lampaan-, poron-) munuainenkin.

Lue lisää

En minä tässä ketään nimittele, tarkoitan vaan, että juuri munuaisten tehtävä on erottaa virtsa elimistöstä. Karjalan paistin idea on siinä, että eri liha- ja sisäelinlaadut sekoittuvat mauiltaan toisiinsa ja se taphtuu hiljalleen hauduttamalla. Pelkän maksan valmistaminen on eri asia kuin Karjalan paisti. Burgundin pata ja merimiespihvi tehdään myös hiljalleen hauduttamalla, vaikka muutoin hyvää lihaa voidaan syödä nopeastikin kypsytettynä. Munuaiset ja maksa tulee pistää Karjalan paistiin vasta kypsytyksen puolivälissä.

kokkailija kirjoitti:

En minä tässä ketään nimittele, tarkoitan vaan, että juuri munuaisten tehtävä on erottaa virtsa elimistöstä. Karjalan paistin idea on siinä, että eri liha- ja sisäelinlaadut sekoittuvat mauiltaan toisiinsa ja se taphtuu hiljalleen hauduttamalla. Pelkän maksan valmistaminen on eri asia kuin Karjalan paisti. Burgundin pata ja merimiespihvi tehdään myös hiljalleen hauduttamalla, vaikka muutoin hyvää lihaa voidaan syödä nopeastikin kypsytettynä. Munuaiset ja maksa tulee pistää Karjalan paistiin vasta kypsytyksen puolivälissä.

Lue lisää

Ei kuuna valkeana sinä ilmoisna ikänä aitoon karjalanpaistiin kuulu pässin ei muutkaa elimet,vain possua ja nautaa,sipulia, maustepippuria ja suolaa.Jos panet muuta se ei ole karjalanpaistia!

pässin munat ? kirjoitti:

Ei kuuna valkeana sinä ilmoisna ikänä aitoon karjalanpaistiin kuulu pässin ei muutkaa elimet,vain possua ja nautaa,sipulia, maustepippuria ja suolaa.Jos panet muuta se ei ole karjalanpaistia!

Lue lisää

Mistähän päin moinen väite on peräisin? Veikkaisin Valamoa tai Salmilaista pätsilihaa, mutta silloin sinulta uupuu porkkana. Olisiko Vuoksenranta oikeampi osoite? Lisänä rikka rokas, hämähäkki taikinas.

pässin munat ? kirjoitti:

Ei kuuna valkeana sinä ilmoisna ikänä aitoon karjalanpaistiin kuulu pässin ei muutkaa elimet,vain possua ja nautaa,sipulia, maustepippuria ja suolaa.Jos panet muuta se ei ole karjalanpaistia!

Lue lisää

Maustepippuri tuli aluksi Espanjaan Kolumbuksen mukana 1492 ja on ihan eri kasvi ja erimakuinen kuin tavallinen (musta-, viher-, valko-) pippuri. Ei ole mitenkään mahdollista että karjalanpaistissa voisi olla maustepippuria! Pippuri sen sijaan tunnettiin Euroopassakin jo kauan ennen Kolumbusta, joten on mahdollista että kohtalaisen varhaisissa karjalanpaisteissa oli jo käytetty kokonaisia mustapippureita.

Useissa nettiresepteissä näyttäisi karjalanpaistiin tulevan mauste- eikä mustapippuria, mutta ei kannata uskoa noiden reseptien autenttisuuteen.

mistä lähtien? kirjoitti:

Maustepippuri tuli aluksi Espanjaan Kolumbuksen mukana 1492 ja on ihan eri kasvi ja erimakuinen kuin tavallinen (musta-, viher-, valko-) pippuri. Ei ole mitenkään mahdollista että karjalanpaistissa voisi olla maustepippuria! Pippuri sen sijaan tunnettiin Euroopassakin jo kauan ennen Kolumbusta, joten on mahdollista että kohtalaisen varhaisissa karjalanpaisteissa oli jo käytetty kokonaisia mustapippureita.

Useissa nettiresepteissä näyttäisi karjalanpaistiin tulevan mauste- eikä mustapippuria, mutta ei kannata uskoa noiden reseptien autenttisuuteen.

Lue lisää

Tulleen joskus myöhemmin kuvioihin, mutta se on jo silti perinteinen. Samaa voitaisiin kysyä erinomaisesta suomalaisesta perinneruoasta, herkusta nimeltä lemin särä, jota myös yhdeksi suomen seitsemästä ihmeestä tituleerataan, ruoka johon olen henkilökohtaisesti laivan lääpälläni. Nimittäin kerrotaanhan lemin särän olevan lähes tuhatvuotta vanha perinneruoka, mutta mutta, kun siihen oleellisesti kuuluva peruna (pottu = solanum tuberosum) rantautui suomen-niemelle vasta 1700 luvun keskivaihella Pommerin sodan tuliaisina!
Eli olisiko peruna kuitenkin syrjäyttänyt alkuperäisemmän nauriin, samoin kuin epäilen katajanmarjan olleen karjalanpaistin alkuperäisemmän mausteen.
Tiedä häntä, ei ole aikalaisia kertomassa!
Ps. Särälihat ovat suolaantumassa ja kotikalja on pantunna! Rieskat leivotaan ennen särän paistoa ja sitten herkutellaan. Saapa nähdä onko virolainen lammas makoisaa!

Munuainen* kirjoitti:

Älä pahoinpitele minua! Äläkä nimittele minua rasistisin nimikkein! Minäkö jokin "viemärilaitos"!?
Minua ei tarvtse mitenkään liottaa. Maku vain kärsii, ja tulee "vesipöhö". Siitä vain suoraan leikkelet sopivia paloja ruokaan.
Karjalanpaistiinkin kuulun, joskin ongelmana on, etten kestä yhtä pitkää kypsytysaikaa kuin muut karjalanpaistilihat. Minulle riittää ihan pari kolme minuuttia, kun muut lihat vaativat tuntikausia.
Lisää siis minut vasta korkeintaan viisi minuuttia ennen ruoan tarjoilua. Voit myös ruskistaa siivuni pannulla, jolloin maku paranee, ja voit lisätä minut valmiiseen ruokaan.
Sisäelimet, kuten maksa, munuainen, sydän ja kieli ovat KAIKKEIN PARASTA LIHAA, voittavat kalliit fileet.
Mutta meitä sisäelimiä (poikkeuksena kieli) ei saa kypsentää liikaa, varsinkin maksan pitää olla sisältä vähintään rosee, ja mielellään (naudan-, lampaan-, poron-) munuainenkin.

Lue lisää

Minä minä henkilö.

Mutta yleensä metsän kuningasta kunnioitettiin niin suuresti, ettei sitä sekoitettu toisiin "kesympiin" lihoihin. Tosin on joku saattanut niinkin tehdä, ei ole ollut mitään ehdottomia sääntöjä.

vanha kokki kirjoitti:

Mutta yleensä metsän kuningasta kunnioitettiin niin suuresti, ettei sitä sekoitettu toisiin "kesympiin" lihoihin. Tosin on joku saattanut niinkin tehdä, ei ole ollut mitään ehdottomia sääntöjä.

Lue lisää

Meillä karjalanpaisti on tällä hetkellä uunissa ja lihana on käytetty hirvenlihaa... Syntiä tai ei.

etten ole koskaan käyttänyt "sisäelimiä"
et sillee hei!

jossa sanoin kirjoitti:

etten ole koskaan käyttänyt "sisäelimiä"
et sillee hei!

sinulle. Et silleen heippa.

Mukavaa, että joku kaivoi tämän vanhan keskustelun esille - vaikka nyt tuon maustepippurin varjolla.

Yllä oleva kommentti "Karjalanpaistista" on sikäli aivan oikea, että tästä asiasta kinastelijat ovat lähes poikkeuksetta niitä, jotka eivät ole enää siellä koskaan eläneet, jotka katsovat asioita toisen tai kolmannen polven "evakon" näkökulmasta ja eivät yleensä omaa suurempaa ruokahistoriallista pohjaa asioihin.

Ei sellaista ole todellakaan ollut olemassakaan kuin Karjalanpaisti - siis siellä jossain "toisella" puolella - on ollut tapoja valmistaa lihaa uunin jälkilämmössä padassa/ruukussa kun ensin oli hoidettu leipomukset alta pois ja uunin ollessa vielä lämmin käytetty jäljelle jäänyt hehku hyödyksi. Syntyi hitaan hauduttamisen - alhaisen lämmön tapa tehdä ruokaa. Tällä tavalla saatiin luisista ja sitkeämmistäkin ruhonosista hyvää syötävää.

Joka paikkakunnalla Karjalassa on ollut vähän oma tapansa tehdä uunipaistia - kuten tuossa ylempänä ansiokkaasti ja asiantuntevasti kerrotaan. Missä "pottiin" pantiin munuaista, missä ei - missä käytettiin porkkanaa, jossain ei - oliko mukana pippuria tahi laakerinlehteä riippui siitä oliko sitä yleensä paikkakunnalla saatavilla jne.. Karjalanpaistin nimen tapa tehdä ruokaa, sai vasta evakkoajan jälkeen - ja nimeäjinä taisivat olla aivan muut ihmiset kuin karjalaiset itse.

Tästä asiasta kinastelu ei johda koskaan mihinkään, jos ei tiedetä, millainen ruoka tämä paisti on ollut ja miksi sitä on tehty.

crudo kirjoitti:

Mukavaa, että joku kaivoi tämän vanhan keskustelun esille - vaikka nyt tuon maustepippurin varjolla.

Yllä oleva kommentti "Karjalanpaistista" on sikäli aivan oikea, että tästä asiasta kinastelijat ovat lähes poikkeuksetta niitä, jotka eivät ole enää siellä koskaan eläneet, jotka katsovat asioita toisen tai kolmannen polven "evakon" näkökulmasta ja eivät yleensä omaa suurempaa ruokahistoriallista pohjaa asioihin.

Ei sellaista ole todellakaan ollut olemassakaan kuin Karjalanpaisti - siis siellä jossain "toisella" puolella - on ollut tapoja valmistaa lihaa uunin jälkilämmössä padassa/ruukussa kun ensin oli hoidettu leipomukset alta pois ja uunin ollessa vielä lämmin käytetty jäljelle jäänyt hehku hyödyksi. Syntyi hitaan hauduttamisen - alhaisen lämmön tapa tehdä ruokaa. Tällä tavalla saatiin luisista ja sitkeämmistäkin ruhonosista hyvää syötävää.

Joka paikkakunnalla Karjalassa on ollut vähän oma tapansa tehdä uunipaistia - kuten tuossa ylempänä ansiokkaasti ja asiantuntevasti kerrotaan. Missä "pottiin" pantiin munuaista, missä ei - missä käytettiin porkkanaa, jossain ei - oliko mukana pippuria tahi laakerinlehteä riippui siitä oliko sitä yleensä paikkakunnalla saatavilla jne.. Karjalanpaistin nimen tapa tehdä ruokaa, sai vasta evakkoajan jälkeen - ja nimeäjinä taisivat olla aivan muut ihmiset kuin karjalaiset itse.

Tästä asiasta kinastelu ei johda koskaan mihinkään, jos ei tiedetä, millainen ruoka tämä paisti on ollut ja miksi sitä on tehty.

Lue lisää

Inkat ovat ehkä jo 5000 vuotta sitten syöneet harvinaisena juhlaruokana (kun liha oli heillä harvinaista) karjalanpaistia. Maustepippuria tietenkin (intiaanien pippuri) ja perunaa lisukkeeksi.

Nyt suomalaiset ovat omineet tämän inkojen perinnejuhlaruuan muka omaksi kansanperinteekseen.

Olisi äärimmäisen hienoa, jos tänne mielipiteensä ilmaisevat kertoisivat äitiensä ja mummojensa, tai yleensä isovanhempiensa kotiseudun, josta he olivat lähtöisin sieltä Karjalasta. Sillä lähes jokaisella kylällä oli omat tapansa valmistaa kyseistä "uunpottia" tai Karjalanpaistia, niinkuin me länsisuomalaiset sen tunnemme. Kaikki esitetyt tekotavat ovat kyllä oikeita, sillä kyseistä ruokaa ei ole mitenkään sertifioitu, eikä se kuulu myöskään gourmetruokiin, vaikka kulinaristit siitä pitävätkin.

vanha kokki kirjoitti:

Olisi äärimmäisen hienoa, jos tänne mielipiteensä ilmaisevat kertoisivat äitiensä ja mummojensa, tai yleensä isovanhempiensa kotiseudun, josta he olivat lähtöisin sieltä Karjalasta. Sillä lähes jokaisella kylällä oli omat tapansa valmistaa kyseistä "uunpottia" tai Karjalanpaistia, niinkuin me länsisuomalaiset sen tunnemme. Kaikki esitetyt tekotavat ovat kyllä oikeita, sillä kyseistä ruokaa ei ole mitenkään sertifioitu, eikä se kuulu myöskään gourmetruokiin, vaikka kulinaristit siitä pitävätkin.

Lue lisää

.. oli Karjalan Pyhäjärvi. Mikähän lienee nimeltään nykyään?

vemp kirjoitti:

.. oli Karjalan Pyhäjärvi. Mikähän lienee nimeltään nykyään?

venäjäksi Svjatozero. Minunkin isoäitini oli sieltä kotoisin.

vielä keitetään perunoita lisukkeeksi - mahdollisesti myös muita kasviksia sekä salaattilisuke on myös hyvää ;)

tietysti kirjoitti:

vielä keitetään perunoita lisukkeeksi - mahdollisesti myös muita kasviksia sekä salaattilisuke on myös hyvää ;)

oppii ihminen uusia asioita, kun vain katselee ympärilleen, sekä ottaa selvää asioista. Maailma on paljon isompi kuin se oma kotikylä.

Maustepippureita ja perunaa - kyseessä 1800-luvun karjalanpaisti joka ei ole sen vanhempaa kuin vaikka Svenska teatern esplanadilla.

Ukki on kotoisin viipurista (muutti sotaevakkona nykyisen suomen puolelle) ja isä pohjois-karjalasta. Valmistavat karjalanpaistin aina uunissa kannellisessa valuurautapadassa, aluksi 250 asteessa puoli tuntia jolloin lihoistakin tulee väriltään tummia ja sen jälkeen 80 asteeseen hautumaan 5-10 tunniksi. Tarkoituksena varmaankin simuloida leivinuunia, ja paistiin tulee myös lanttua, porkkanaa, laakerinlehti ja sipulia. Kun valmistuksen aloittaa aamulla, karjalanpaisti on valmista klo 18 aikoihin kun sukulaiset tulevat kylään.

Aidompi karjalanpaisti pitää tehdä leivinuunissa jälkilämmöllä ja savipadassa, ilman maustepippureita, syödään ilmeisesti puulusikoilla ja lisukkeeksi ei pitäisi tulla perunamuussia kuten ukki ja isä tekevät.

mistä lähtien? kirjoitti:

Maustepippureita ja perunaa - kyseessä 1800-luvun karjalanpaisti joka ei ole sen vanhempaa kuin vaikka Svenska teatern esplanadilla.

Ukki on kotoisin viipurista (muutti sotaevakkona nykyisen suomen puolelle) ja isä pohjois-karjalasta. Valmistavat karjalanpaistin aina uunissa kannellisessa valuurautapadassa, aluksi 250 asteessa puoli tuntia jolloin lihoistakin tulee väriltään tummia ja sen jälkeen 80 asteeseen hautumaan 5-10 tunniksi. Tarkoituksena varmaankin simuloida leivinuunia, ja paistiin tulee myös lanttua, porkkanaa, laakerinlehti ja sipulia. Kun valmistuksen aloittaa aamulla, karjalanpaisti on valmista klo 18 aikoihin kun sukulaiset tulevat kylään.

Aidompi karjalanpaisti pitää tehdä leivinuunissa jälkilämmöllä ja savipadassa, ilman maustepippureita, syödään ilmeisesti puulusikoilla ja lisukkeeksi ei pitäisi tulla perunamuussia kuten ukki ja isä tekevät.

Lue lisää

Minun kurkijokelainen mummoni käytti paistiin (jota sanottiin aina vain paistiksi) sian- ja naudanlihan lisäksi ainakin lammasta ja maksaa. Mahdollisesti mukana oli munuaisiakin. Mitään muuta kasvista siinä ei ollut kuin sipulia, ja muina mausteina muistaakseni vain suolaa ja pippuria. Paistin lisukkeeksi uunissa hautui myös makaronilaatikko (ilman lihaa, vain makaronista ja munamaidosta) ja joskus isäni mieliksi porkkanalaatikko (oli hänen lempiruokaansa). Perunoista en muista, tarjottiinko ne keitettyinä vai muusina. Muusia oli joka tapauksessa tehty aamulla piirakoita varten (meillä sitä meni paljon, koska kaikki pitivät perunapiirakoista enemmän kuin riisipiirakoista), joten ehkä sitä jäi illalla paistin kanssa syötäväksikin.

Kaupoissa nykyään myytävä lihasekoitus kaipaa minusta ainakin lammasta ennen kuin siitä tehtyä ruokaa voi sanoa karjalanpaistiksi.

tietysti kirjoitti:

vielä keitetään perunoita lisukkeeksi - mahdollisesti myös muita kasviksia sekä salaattilisuke on myös hyvää ;)

Aito karjalanpaisti syödään lautaselle paloiteltujen(revittyjen) karjalanpiirakoiden kera!! Ei mitään perunoita ja kasviksia/salaatteja lautaselle kuulu, sinappia ainoastaan mausteeksi!

ovat kyllä tulleet idästäpäin ja levinneet sitten ympäri tämän maan

Ihan vastaavia, uunissa haudutettuja lihapatoja ei ole voitu tehdä läntisen rakennusperinteen alueella, koska läntiseen rakennusperinteeseen ei ole kuulunut lämmitettävää uunia, jossa olisi voitu tehdä tuollaista ruokaa.

Itäiseen rakennusperinteeseen kuului iso ja varaava uuni, joka lämmitettiin kerran-pari viikossa. Kun uuni oli kuuma, siinä leivottiin leipää ja piirakoita. Tästä tulee itäinen pehmeän leivän perinne: leipää, kukkoja ja piirakoita leivottiin usein ja ne syötiin tuoreina. Kun uuni vähän jäähtyi, sinne laitettiin savipotissa lihaa hautumaan kypsäksi.

Läntisen rakennusperinteen alueella ei ollut taloissa varaavaa uunia. Leivät leivottiin yhteisessä paakarituvassa. Leipää leivottiin kerran-pari vuodessa, ja paljon kerralla. Leipä oli litteä reikäleipä, jossa oli reikä keskellä. Leivät ripustettiin orsille kattoon kuivumaan ja useimmiten syötiin kuivaa leipää. Liha paistettiin vartaassa tai keitettin kolmijalkapadassa tulisijassa. Koska ei ollut varaavaa uunia, ei voitu hauduttaa karjalanpaistin tyyppistä lihapataakaan.

Sian,-naudan ja (lampaankin) lihaa kyllä, suolaa, maustepippureita (ei mustapippuria) 2 laakerinlehteä, sipulia ja porkkanoita. Kaikki paistamatta mausteiden kanssa pataan pataan, päälle kiehuvaa vettä senverran että lihat ja kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Uuniin ensin puolisen tuntia ilman kantta 250 asteessa, jonka jälkeen sekoitetaan ja laitetaan kansi päälle ja lasketaan uunin lämpö 150 asteeseen ainakin 3 tunniksi. Mureaa on ja maku tulee juuri sipulista ja maustepippureista.