kastelli vai jämerä

Kyllä eroa vaan on muitakin kuin vakuutusmaksut. Jos olet puuverhoilemassa niin en edes ymmärrä miksi havittelet kivitaloa? Kivitalo ei nitise eikä natise, eristää ääntä ja on koskeusvahinkojen suhteen eri planeetalta, palonkesto ja aika merkittävä asia on myös tuo edellisen kirjoittajan mainitsema yksinkertainen rakenne Sipossa. Jos sinulle ei mikään edellämainituista ja ääneneristyskyky merkitse mitään niin haluatko maksaa 20%:a enemmän? Sen rahan saat pois ehkä PK-seudulla myydessä, mutta et muualla.

Rappaus kirjoitti:

Kyllä eroa vaan on muitakin kuin vakuutusmaksut. Jos olet puuverhoilemassa niin en edes ymmärrä miksi havittelet kivitaloa? Kivitalo ei nitise eikä natise, eristää ääntä ja on koskeusvahinkojen suhteen eri planeetalta, palonkesto ja aika merkittävä asia on myös tuo edellisen kirjoittajan mainitsema yksinkertainen rakenne Sipossa. Jos sinulle ei mikään edellämainituista ja ääneneristyskyky merkitse mitään niin haluatko maksaa 20%:a enemmän? Sen rahan saat pois ehkä PK-seudulla myydessä, mutta et muualla.

Lue lisää

Ulkoverhous ei ratkaisen runkorakenteen valintaa. Runkorakenteen, eli talon ominaisuuksien kannalta on aivan sama millä sateensuojalla kivitalon päällystää. Jos kaava määrää, niin sen voi vaikka laudoittaa. Rappaus maksaisi 50€/m2 ja laudoitus jotain... Monet eivät halua huonolaatuisempaa ja riskialttiimpaa materiaalisössöä talon rungoksi.

kivitaloon kirjoitti:

Ulkoverhous ei ratkaisen runkorakenteen valintaa. Runkorakenteen, eli talon ominaisuuksien kannalta on aivan sama millä sateensuojalla kivitalon päällystää. Jos kaava määrää, niin sen voi vaikka laudoittaa. Rappaus maksaisi 50€/m2 ja laudoitus jotain... Monet eivät halua huonolaatuisempaa ja riskialttiimpaa materiaalisössöä talon rungoksi.

Lue lisää

50 eurolla neliöltä? JA mitä sisältää?

kivitaloon kirjoitti:

Ulkoverhous ei ratkaisen runkorakenteen valintaa. Runkorakenteen, eli talon ominaisuuksien kannalta on aivan sama millä sateensuojalla kivitalon päällystää. Jos kaava määrää, niin sen voi vaikka laudoittaa. Rappaus maksaisi 50€/m2 ja laudoitus jotain... Monet eivät halua huonolaatuisempaa ja riskialttiimpaa materiaalisössöä talon rungoksi.

Lue lisää

Omassa kivitaloprojektissa osittainen puuverhous on yksi hyvä vaihtoehto. Osaisikohan joku kertoa rappauksen ja puuverhouksen hintaeroista. Oletan että puuverhous on tekovaiheessa halvempi, mutta maalaamaan pääsee vastaavasti useammin.

Millaista käsittelyä kiviseinä kaipaa siellä laudoituksen alla?

Nuuka ossi kirjoitti:

Omassa kivitaloprojektissa osittainen puuverhous on yksi hyvä vaihtoehto. Osaisikohan joku kertoa rappauksen ja puuverhouksen hintaeroista. Oletan että puuverhous on tekovaiheessa halvempi, mutta maalaamaan pääsee vastaavasti useammin.

Millaista käsittelyä kiviseinä kaipaa siellä laudoituksen alla?

Lue lisää

kivirakenteen, jos se jää laudoituksen alle, jos taas eristeen sisään, ei se mitään pintakäsittelyä tarvitse.

Meillä on 80-luvun alussa tehty sipotalo, jossa villaeriste bituliitti ilmarako pystylomalaudoitus ovat ulkopinnassa.

Se laudoitus on maalattu kerran maassa ja kahdesti uutena seinällä ja maali pysyi hyvin.

Nyt olen harkinnut seinien uusintamaalausta, lähinnä värisävyn haalistumisen ja pinnan likaisuuden vuoksi.
Se siitä jatkuvasta maalaamisesen tarpeesta.
Arvelen vuorilautojen hyvän kunnon johtuvan hyvästä alapuolisesta tuuletuksesta, alahelmasta räystään alle asti ilmaraot.

aivan mainio.
Harkko, olkoon sipoa tai papua sisäseinässä antaa kaikki kivitalon parhaat ominaisuudet ja
ulkopuolelle toteutettu eristys laudoitus (tai rappaus) ei niitä pysty enää pilaamaan.
Monilla kaava-alueilla on vaatimuksena puuverhous.

Aiemmin oli vallalla puisen talorungon päällystys kahi- tai lohkotiilellä, mikä on aivan älytön toteutus.

Tuo nyt ei ole mikään syy valinnalle. Muistaakseni Kasteliin saa kyllä kiviseinät märkätiloihin tai mikä estää ostamasta niitä kiviä rautakaupasta? Kyllä 90% tämän päivän puutaloista tehdään kivisillä märkätilojen seinillä. Muutenkin vedenristykset ovat HIEMAN kehittyneet sitten menneistä vuosikymmenistä eli turha kiihkoilla ja väittää, että tämän päivän puutalo on automaattisesti hometalo.

Mutta asiaan: 2 krs talossa kivirakenteesta on kiistatonta hyötyä ääneneristyksen kannalta. Mutta suuri osa tästäkin hyödystä menetetään, jos tehdään 2 krs korkeita avoimia tiloja tai porrasaukkoja eli ääni liikkuu vapaasti kerrosten välillä. Toiseksi usein ääni liikkuu kaikkein parhaiten ohuiden väliovien läpi ja ennen kaikkea niiden alta, jos niissä on normaalit ilmaraot. No, välipohja ei kivitalossa notku, puutalossa se usein notkuu hyppivien lasten alla, ellei asiaan ole kiinnitetty erityistä huomiota.

Summa summaarum: huolellisella rakentamisella ja asioihin paneutumisella puutalostakin saadaan hyvin ääntäeristävä (yllämainitut oviasiat kuntoon ja esim. makuuhuoneiden seiniin normaalia "pakettitaloratkaisua" tukevampi seinärakenne).

U-arvoiltaan puutalo (esim. Kastelli) tosiaan on Jämerää parempi. Joku osaa varmaan heittää luvut tähän, itse en niitä nyt muista ulkoa.

Kastellin rakentamistapaohjeissa erityisesti suositellaan tekemään märkätilat esim. Kahitiilestä. Itsekin tein näin ja ihan fiksu systeemi. Tein kaikiksi varoiksi myös rossipohjan ontelolaatalle, joten kosteusongemista ei ole vaaraa. Aina voi käydä tarkistamassa että kaikki rakenteet ovat kuivia, kun pääsee ryömimällä katsomaan. Ontelolaatta ei itse asiassa ole maanvaraiseen laattaan verrattuna kuin kuin ehkä tonnin pari kalliimpi, kun ottaa huomioon sen mitä säästää täytöissä ja työssä.

Toki jos haluaa jostain syystä haluaa saunaoston yläkertaan niin sitten muuraaminen ei oikein luonnistu puutaloon. Itse tekisin kyllä jo tästä syystä saunatilat joko kellariin tai alakertaan.

Mutta... kirjoitti:

Tuo nyt ei ole mikään syy valinnalle. Muistaakseni Kasteliin saa kyllä kiviseinät märkätiloihin tai mikä estää ostamasta niitä kiviä rautakaupasta? Kyllä 90% tämän päivän puutaloista tehdään kivisillä märkätilojen seinillä. Muutenkin vedenristykset ovat HIEMAN kehittyneet sitten menneistä vuosikymmenistä eli turha kiihkoilla ja väittää, että tämän päivän puutalo on automaattisesti hometalo.

Mutta asiaan: 2 krs talossa kivirakenteesta on kiistatonta hyötyä ääneneristyksen kannalta. Mutta suuri osa tästäkin hyödystä menetetään, jos tehdään 2 krs korkeita avoimia tiloja tai porrasaukkoja eli ääni liikkuu vapaasti kerrosten välillä. Toiseksi usein ääni liikkuu kaikkein parhaiten ohuiden väliovien läpi ja ennen kaikkea niiden alta, jos niissä on normaalit ilmaraot. No, välipohja ei kivitalossa notku, puutalossa se usein notkuu hyppivien lasten alla, ellei asiaan ole kiinnitetty erityistä huomiota.

Summa summaarum: huolellisella rakentamisella ja asioihin paneutumisella puutalostakin saadaan hyvin ääntäeristävä (yllämainitut oviasiat kuntoon ja esim. makuuhuoneiden seiniin normaalia "pakettitaloratkaisua" tukevampi seinärakenne).

U-arvoiltaan puutalo (esim. Kastelli) tosiaan on Jämerää parempi. Joku osaa varmaan heittää luvut tähän, itse en niitä nyt muista ulkoa.

Lue lisää

että mainitulla rakenteella kastellit jäävät pitkälle jälkeen.

Siporex20cm (tai papuharkko) ulkopuolinen villoitus15cm tuulensuoja ilmarako laudoitus antavat ajan hammasta kestävän U-arvon noin 0.16...0.18.
Näistä U-arvoista ei ole mitään hyötyä, jos muu elämisen tyyli ei suosi säästävää asumistapaa.

Rakenteellisesti kivitalosta on vaikea tehdä huonoa, se on niin yksinkertainen tehdä myös useampikerroksisena.
Kivitalon etu on sen lämpöä tasaava vaikutus sisätiloissa. Massan muodostavat lämpöä eristävät/tasaavat sisäseinät, kovat välipohjat, yläpohja, porraselementit ja toivottavasti myös sydänmuuri (tiilistä tehtynä).
Yläkerran meluisuutta voidaan vähentää kunnollisilla desibeliväliovilla ja asentamalla huonekohtainen tulo- ja poistoilman jakelu, vaikka alakerrassa ei olisi ulko-ovien lisäksi muita uksia.

Ns. puutalon pahvit ja muovihömpötyksen puree hiiri rikki ensimmäisenä talvena ja jos käytät vieraita työmiehiä, he vähät välittävät luomuksesi lämpöeristysarvoista.

Tee vaan precutterpakettisi, saat mielestäsi hyvän talon kipsilevyineen kaikkineen. Vielä kun laitat valmishormin, on kuin telttaa kaminalla lämmittäisi, lämpiää tosi nopeasti, samoin kylmenee. Palstalla on keskusteltu 6m korkeista olohuoneista ja niiden tarpeellisuudesta, tee 9m ja asenna vielä halogeenit kattoon, niin voit harjoitella seinäkiipeilyä kipsilevyllä.

Köyhällä ei ole varaa tehdä huonoa, siksi kivitalo - ellei mielessäsi jo nyt ole muutto parin vuoden päästä parempaan...

Mutta... kirjoitti:

Tuo nyt ei ole mikään syy valinnalle. Muistaakseni Kasteliin saa kyllä kiviseinät märkätiloihin tai mikä estää ostamasta niitä kiviä rautakaupasta? Kyllä 90% tämän päivän puutaloista tehdään kivisillä märkätilojen seinillä. Muutenkin vedenristykset ovat HIEMAN kehittyneet sitten menneistä vuosikymmenistä eli turha kiihkoilla ja väittää, että tämän päivän puutalo on automaattisesti hometalo.

Mutta asiaan: 2 krs talossa kivirakenteesta on kiistatonta hyötyä ääneneristyksen kannalta. Mutta suuri osa tästäkin hyödystä menetetään, jos tehdään 2 krs korkeita avoimia tiloja tai porrasaukkoja eli ääni liikkuu vapaasti kerrosten välillä. Toiseksi usein ääni liikkuu kaikkein parhaiten ohuiden väliovien läpi ja ennen kaikkea niiden alta, jos niissä on normaalit ilmaraot. No, välipohja ei kivitalossa notku, puutalossa se usein notkuu hyppivien lasten alla, ellei asiaan ole kiinnitetty erityistä huomiota.

Summa summaarum: huolellisella rakentamisella ja asioihin paneutumisella puutalostakin saadaan hyvin ääntäeristävä (yllämainitut oviasiat kuntoon ja esim. makuuhuoneiden seiniin normaalia "pakettitaloratkaisua" tukevampi seinärakenne).

U-arvoiltaan puutalo (esim. Kastelli) tosiaan on Jämerää parempi. Joku osaa varmaan heittää luvut tähän, itse en niitä nyt muista ulkoa.

Lue lisää

kevyt betoni taloja tekevä jämerä ei kuulemma hengitä samoin kuin puutalo.

jämerän talot ovat huolettomampia kun ei tarvitse maalata. ja lattiat ei natise.

puurunkoiset talot joissa on tiiliverhoilu, kyllä niissä on sauna ja suihkutilat tehty kivestä ja eristetty hyvin että en usko että kosteusvaurioita on.

mutta kuulemma betoni homettuu myös.

äänieristys tiedän että kun tiili painaa enemmän kuin kevytbetoni niin tiilessä on parempi äänieristys. ja jos ei riitä 1 rivi tiiliä, laita 2 riviä. lisäksi äänieristys materiaalia seinän molemmin puolin niin sitten on aika hyvä vaikka olisi 2 makuuhuonetta vieressä.

nykyään on myös äänieristettyjä myydään, yleensä niitä on mm elokuvateatterissa auditoriossa mutta kyllä sen kotiin voi ostaa myös.

kivitaloiksi luokitellaan kevytbetoni, harkko, tiili, oikea kivi.

tiili on luonnonmateriaali, ja parempi kuin mm kevytbetoni, säilyttää arvonsa myös.

voi tehdä puutalon jossa on ulkoseinät tiiliverhoiltu ja sisällä väliseinät tiilestä, takka muurattu tiilestä.

ja varmasti toimii vähintään yhtä hyvin kuin jämerän kevytbetonitalo

muurattuja märkätiloja kirjoitti:

Kastellin rakentamistapaohjeissa erityisesti suositellaan tekemään märkätilat esim. Kahitiilestä. Itsekin tein näin ja ihan fiksu systeemi. Tein kaikiksi varoiksi myös rossipohjan ontelolaatalle, joten kosteusongemista ei ole vaaraa. Aina voi käydä tarkistamassa että kaikki rakenteet ovat kuivia, kun pääsee ryömimällä katsomaan. Ontelolaatta ei itse asiassa ole maanvaraiseen laattaan verrattuna kuin kuin ehkä tonnin pari kalliimpi, kun ottaa huomioon sen mitä säästää täytöissä ja työssä.

Toki jos haluaa jostain syystä haluaa saunaoston yläkertaan niin sitten muuraaminen ei oikein luonnistu puutaloon. Itse tekisin kyllä jo tästä syystä saunatilat joko kellariin tai alakertaan.

Lue lisää

mutta sitten kannattaa kellari tehdä kivestä / betonista koska nämä materiaalit kestää kosteutta

Anonyymi kirjoitti:

kevyt betoni taloja tekevä jämerä ei kuulemma hengitä samoin kuin puutalo.

jämerän talot ovat huolettomampia kun ei tarvitse maalata. ja lattiat ei natise.

puurunkoiset talot joissa on tiiliverhoilu, kyllä niissä on sauna ja suihkutilat tehty kivestä ja eristetty hyvin että en usko että kosteusvaurioita on.

mutta kuulemma betoni homettuu myös.

äänieristys tiedän että kun tiili painaa enemmän kuin kevytbetoni niin tiilessä on parempi äänieristys. ja jos ei riitä 1 rivi tiiliä, laita 2 riviä. lisäksi äänieristys materiaalia seinän molemmin puolin niin sitten on aika hyvä vaikka olisi 2 makuuhuonetta vieressä.

nykyään on myös äänieristettyjä myydään, yleensä niitä on mm elokuvateatterissa auditoriossa mutta kyllä sen kotiin voi ostaa myös.

kivitaloiksi luokitellaan kevytbetoni, harkko, tiili, oikea kivi.

tiili on luonnonmateriaali, ja parempi kuin mm kevytbetoni, säilyttää arvonsa myös.

voi tehdä puutalon jossa on ulkoseinät tiiliverhoiltu ja sisällä väliseinät tiilestä, takka muurattu tiilestä.

ja varmasti toimii vähintään yhtä hyvin kuin jämerän kevytbetonitalo

Lue lisää

nykyään myös äänieristettyjä ovia myydään, yleensä niitä on mm elokuvateatterissa auditoriossa mutta kyllä sen kotiin voi ostaa myös.

lienet tehnyt kivestä kivi ulkopinnassa, jos kaavamääräykset edellyttävät puuvuorausta.

Nimenomaan kiviaineksen sijoittaminen sisäpintaan on 'se rakenteellinen juttu', yritä oppia ymmärtämään järki kädessä tai päässä.
Rakennusmääräykset sallivat kerrosalan ylityksen yli 25 sentin seinän paksuuden osalta, mikäli kantava runko on kiviainesta.

Oikein toteutettuna seinät eivät halkeile toki missään vaihtoehdossa, mutta kaikki talot elävät kuivuessaan, joten ajan myötä muovitilkkeistä voikin tulla seula.
Palstalla on aiemmin keskusteltu kovan yläpohjan tiiviydestä. Kivirakenteisena luku on noin 1 ja kevytrunkoisena 3-4 eli vuotoa on saman verran enemmän.

taloa kirjoitti:

lienet tehnyt kivestä kivi ulkopinnassa, jos kaavamääräykset edellyttävät puuvuorausta.

Nimenomaan kiviaineksen sijoittaminen sisäpintaan on 'se rakenteellinen juttu', yritä oppia ymmärtämään järki kädessä tai päässä.
Rakennusmääräykset sallivat kerrosalan ylityksen yli 25 sentin seinän paksuuden osalta, mikäli kantava runko on kiviainesta.

Oikein toteutettuna seinät eivät halkeile toki missään vaihtoehdossa, mutta kaikki talot elävät kuivuessaan, joten ajan myötä muovitilkkeistä voikin tulla seula.
Palstalla on aiemmin keskusteltu kovan yläpohjan tiiviydestä. Kivirakenteisena luku on noin 1 ja kevytrunkoisena 3-4 eli vuotoa on saman verran enemmän.

Lue lisää

Kuten mainitsin, ja kuten varmasti itsekin ketjun aloittajan viestistä luit, ei kysyjä pitänyt seinän rakenteellisia seikkoja ,lämmönvaraavuutta tai äänieristystä kovinkaan paljoakaan valintaa ohjaavana kriteerinä. Tässä tilanteessa en ymmärrä mitä etua olisi valita rakennusmateriaaliksi sipoa. Varsinkin jos vähääkään laittaa panoarvoa sille, että puutalopakettitoimittajilta saa edes jonkinnäköisen paketin toimitettuna ja kasattuna, jos niin haluaa.

Asumisen kannalta - taas rakenteellisia seikkoja sen enempää huomoimatta - on aivan sama onko kuivien asuintilojen sisäseinät kiviainesta tai kipsilevyä. Ja jos ajatellaan todellista asumista (eli käytetään aika asumiseen eikä niiden ulkoseinien lämpötilojen, kosteuspitoisuuksien, kastepisteiden ja läpi johtuvien desibelien mittaamiseen), niin siposeinässä ei ole kyllä montakaan argumenttia miksi se olisi kipsilevyseinää parempi. Ja kun ne nyt vaan halkeavat kipsilevyseinää helpommin teki ne sitten niin tai näin ja ovat vielä tyyriimmät, niin huomaa kyllä mihin vaakakuppi kallistuu.

Ja ei, en ole rakentanut harkkotaloa puuverhouksella. Ainoastaan rapattuina. Ja jos joskus sellaiseen paikkaan rakentaisin, jossa kaava puuverhousta edellyttäisi, ja vasinkin jos muita harkkoja kuin sipo ei olisi vaihtoehtoina, kallistuisi vaaka varmastikin kastellin suuntaan.

käteen kirjoitti:

Kuten mainitsin, ja kuten varmasti itsekin ketjun aloittajan viestistä luit, ei kysyjä pitänyt seinän rakenteellisia seikkoja ,lämmönvaraavuutta tai äänieristystä kovinkaan paljoakaan valintaa ohjaavana kriteerinä. Tässä tilanteessa en ymmärrä mitä etua olisi valita rakennusmateriaaliksi sipoa. Varsinkin jos vähääkään laittaa panoarvoa sille, että puutalopakettitoimittajilta saa edes jonkinnäköisen paketin toimitettuna ja kasattuna, jos niin haluaa.

Asumisen kannalta - taas rakenteellisia seikkoja sen enempää huomoimatta - on aivan sama onko kuivien asuintilojen sisäseinät kiviainesta tai kipsilevyä. Ja jos ajatellaan todellista asumista (eli käytetään aika asumiseen eikä niiden ulkoseinien lämpötilojen, kosteuspitoisuuksien, kastepisteiden ja läpi johtuvien desibelien mittaamiseen), niin siposeinässä ei ole kyllä montakaan argumenttia miksi se olisi kipsilevyseinää parempi. Ja kun ne nyt vaan halkeavat kipsilevyseinää helpommin teki ne sitten niin tai näin ja ovat vielä tyyriimmät, niin huomaa kyllä mihin vaakakuppi kallistuu.

Ja ei, en ole rakentanut harkkotaloa puuverhouksella. Ainoastaan rapattuina. Ja jos joskus sellaiseen paikkaan rakentaisin, jossa kaava puuverhousta edellyttäisi, ja vasinkin jos muita harkkoja kuin sipo ei olisi vaihtoehtoina, kallistuisi vaaka varmastikin kastellin suuntaan.

Lue lisää

Nyt on mennyt rakennustekninen tieto hukkaan, kun vertaat siposeinää kastelliseinään ja päädyt sataprosenttisesti väärään arvioon. Jos mainitsemiasi seikkoja puntaroidaan, mikään ei puolla monikerrosseinän valintaa. Halkeiluväite kruunaa koko hölmöyden.

seinärakenteesta kirjoitti:

Nyt on mennyt rakennustekninen tieto hukkaan, kun vertaat siposeinää kastelliseinään ja päädyt sataprosenttisesti väärään arvioon. Jos mainitsemiasi seikkoja puntaroidaan, mikään ei puolla monikerrosseinän valintaa. Halkeiluväite kruunaa koko hölmöyden.

Lue lisää

Mutta kun nyt ei kyse ollutkaan siitä seinän rakenteesta. Unohda se ja keskitä ajatuksesi niihin kriteereihin, jotka tämän säikeen aloittaja asetti kriteereiksi tämän keskustelun pohjalle.

käteen kirjoitti:

Kuten mainitsin, ja kuten varmasti itsekin ketjun aloittajan viestistä luit, ei kysyjä pitänyt seinän rakenteellisia seikkoja ,lämmönvaraavuutta tai äänieristystä kovinkaan paljoakaan valintaa ohjaavana kriteerinä. Tässä tilanteessa en ymmärrä mitä etua olisi valita rakennusmateriaaliksi sipoa. Varsinkin jos vähääkään laittaa panoarvoa sille, että puutalopakettitoimittajilta saa edes jonkinnäköisen paketin toimitettuna ja kasattuna, jos niin haluaa.

Asumisen kannalta - taas rakenteellisia seikkoja sen enempää huomoimatta - on aivan sama onko kuivien asuintilojen sisäseinät kiviainesta tai kipsilevyä. Ja jos ajatellaan todellista asumista (eli käytetään aika asumiseen eikä niiden ulkoseinien lämpötilojen, kosteuspitoisuuksien, kastepisteiden ja läpi johtuvien desibelien mittaamiseen), niin siposeinässä ei ole kyllä montakaan argumenttia miksi se olisi kipsilevyseinää parempi. Ja kun ne nyt vaan halkeavat kipsilevyseinää helpommin teki ne sitten niin tai näin ja ovat vielä tyyriimmät, niin huomaa kyllä mihin vaakakuppi kallistuu.

Ja ei, en ole rakentanut harkkotaloa puuverhouksella. Ainoastaan rapattuina. Ja jos joskus sellaiseen paikkaan rakentaisin, jossa kaava puuverhousta edellyttäisi, ja vasinkin jos muita harkkoja kuin sipo ei olisi vaihtoehtoina, kallistuisi vaaka varmastikin kastellin suuntaan.

Lue lisää

ja ne kaikki ovat kipsilevyä parempia seinäpintana. Tätä olen tässä moneen kertaan yrittänyt sinulle tolkuttaa.

seinärakenteesta kirjoitti:

Nyt on mennyt rakennustekninen tieto hukkaan, kun vertaat siposeinää kastelliseinään ja päädyt sataprosenttisesti väärään arvioon. Jos mainitsemiasi seikkoja puntaroidaan, mikään ei puolla monikerrosseinän valintaa. Halkeiluväite kruunaa koko hölmöyden.

Lue lisää

en paljon enempää tiedä, oletan, että se on puuta, pahvia ja eristettä, sisäpinnaltaan muovitettua kipsilevyä tai panelia (=sekarakenne jos mikä). Sitä vaan en ymmärrä, mikä siinä tasaa lämmönvaihteluita tai toimii massana.

Joku palstalla laskeskeli 20-senttisen harkon ja siihen yhdistetyn 15 sentin villan U-arvon, oli 0.16...0.18 toteutustavasta riippuen. Oikeastaan rakenteethan eivät poikkea toisistaan kuin siinä, että toisessa on harkko sisäpinnalla ja
toisessa muovitettu rakennuslevy/paneli.

Siitä rakennetekniikasta, nääs 100% varmasti harkkoseinät hiushalkeilevat, jos niissä ei käytetä vaakaraudoitusta esim joka neljännessä varvissa.

Kaiken voit tehdä tai ymmärtää väärin.

rakenteesta kirjoitti:

Mutta kun nyt ei kyse ollutkaan siitä seinän rakenteesta. Unohda se ja keskitä ajatuksesi niihin kriteereihin, jotka tämän säikeen aloittaja asetti kriteereiksi tämän keskustelun pohjalle.

Lue lisää

Säikeen aloittajan motiivit ovat niin ilmiselvästi provokatooriset, ettei niistä edes kannata keskustella.

arvoista kirjoitti:

en paljon enempää tiedä, oletan, että se on puuta, pahvia ja eristettä, sisäpinnaltaan muovitettua kipsilevyä tai panelia (=sekarakenne jos mikä). Sitä vaan en ymmärrä, mikä siinä tasaa lämmönvaihteluita tai toimii massana.

Joku palstalla laskeskeli 20-senttisen harkon ja siihen yhdistetyn 15 sentin villan U-arvon, oli 0.16...0.18 toteutustavasta riippuen. Oikeastaan rakenteethan eivät poikkea toisistaan kuin siinä, että toisessa on harkko sisäpinnalla ja
toisessa muovitettu rakennuslevy/paneli.

Siitä rakennetekniikasta, nääs 100% varmasti harkkoseinät hiushalkeilevat, jos niissä ei käytetä vaakaraudoitusta esim joka neljännessä varvissa.

Kaiken voit tehdä tai ymmärtää väärin.

Lue lisää

ei käytetä kutistumateräksiä, kyseessä on vakava rakennusvirhe. Kukapa tieten tahtoen sutta tekisi. Yhtä viisasta olisi pohtia puuseinän tulevaisuutta, jos asentaa höyrysulun tuulensuojalevyn alle.

jos tekee kastellitalon puurungolla, siihen verhoilu ulkoseinät tiilestä, ja sisälle väliseinät tiilestä

kerrostalo on usein tehty betonista ja aika harvoin sisällä seinät halkeilee, hyvin usein myös on ulkoseinä tiilestä, joskus pellitetty. sisällä ei ole mitään villoja, joku on voinu laittaa paneelit puusta seinään tunnelmaa luomaan

käteen kirjoitti:

Kuten mainitsin, ja kuten varmasti itsekin ketjun aloittajan viestistä luit, ei kysyjä pitänyt seinän rakenteellisia seikkoja ,lämmönvaraavuutta tai äänieristystä kovinkaan paljoakaan valintaa ohjaavana kriteerinä. Tässä tilanteessa en ymmärrä mitä etua olisi valita rakennusmateriaaliksi sipoa. Varsinkin jos vähääkään laittaa panoarvoa sille, että puutalopakettitoimittajilta saa edes jonkinnäköisen paketin toimitettuna ja kasattuna, jos niin haluaa.

Asumisen kannalta - taas rakenteellisia seikkoja sen enempää huomoimatta - on aivan sama onko kuivien asuintilojen sisäseinät kiviainesta tai kipsilevyä. Ja jos ajatellaan todellista asumista (eli käytetään aika asumiseen eikä niiden ulkoseinien lämpötilojen, kosteuspitoisuuksien, kastepisteiden ja läpi johtuvien desibelien mittaamiseen), niin siposeinässä ei ole kyllä montakaan argumenttia miksi se olisi kipsilevyseinää parempi. Ja kun ne nyt vaan halkeavat kipsilevyseinää helpommin teki ne sitten niin tai näin ja ovat vielä tyyriimmät, niin huomaa kyllä mihin vaakakuppi kallistuu.

Ja ei, en ole rakentanut harkkotaloa puuverhouksella. Ainoastaan rapattuina. Ja jos joskus sellaiseen paikkaan rakentaisin, jossa kaava puuverhousta edellyttäisi, ja vasinkin jos muita harkkoja kuin sipo ei olisi vaihtoehtoina, kallistuisi vaaka varmastikin kastellin suuntaan.

Lue lisää

mikä ihmeen juttu tämä on : kastelli vs kevytbetoni (jämerä) ?

onko tämä kevytbetoni tehnyt jonkun niin autuaaksi vai ?

tee tiilitalo, tulee ihan hyvä

vielä tätäkin kätevämpi, niitä voi löytää suoraan oikotieltä.

...toki myyjät myyvät omia tuotteitaan, mutta mitä lisäarvoa saat tehtaalla pätkästyistä lankuista tai brändätystä tuotemerkistä.

Hyvä kokonaisuus (ilman muovipussituksia) tulee, kun päällystät harkkotalon villoitteella ja pintaan joko suoraan rappaus, puu tai harkko tai näiden yhdistelmä.
Tällöin runkoharkon ei tarvitse olla 500-375-340-vahvuineen jötkäle, vaan hyvin käteen sopiva noin (150)200x600x250mm pätkäle, jota apuhenkilökin pystyy siirtelemään. Tiilikin voisi käydä, mutta vielä pienempänä kipaleena pinottaessa edistyminen on hidasta.
Sinulla säilyy vapaus valita betoniset välipohjat ja yläpohja.

Ja tee työt itse, niin opit pelaamaan.
Jos olet palkkatyöläinen, epäilen saatko mistään muusta hommasta parempaa katetta työllesi. Vaikka pitäisit sapattivuoden siviilihommistasi raksaamisen aikana.

Onnea yrityksellesi.

Mulla on m-saha, joten voin kotonakin pätkiä ne laudat ja pilkkeet kivitaloon saunapuiksi.