Suomalaisten pahin strateginen virhe maanpuolustuksessa 1930 luvulla oli kahden panssarilaivan tilaaminen. Sotatapahtumat osoittivat, ettei laivoilla ollut mitään käyttöä.
Talvisodassa olivat jäät ja jatkosodassa toinen meni heti pohjaan ja toinen makasi piilossa saaristossa lähes koko sodan ajan.
Niillä rahoilla olisi saatu tuhatkunta putkea tykistölle ja satojatuhansia laukauksia ja runsaasti lentokoneita. Varsinkin Talvisodassa niitä olisi todella tarvittu.
Samaa olivat sukellusveneet, jotka pääasiassa makasivat jatkosodan ajan piilossa.
Talvisodassa olivat jäät ja jatkosodassa toinen meni heti pohjaan ja toinen makasi piilossa saaristossa lähes koko sodan ajan.
Niillä rahoilla olisi saatu tuhatkunta putkea tykistölle ja satojatuhansia laukauksia ja runsaasti lentokoneita. Varsinkin Talvisodassa niitä olisi todella tarvittu.
Samaa olivat sukellusveneet, jotka pääasiassa makasivat jatkosodan ajan piilossa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuo on täysin totta, mutta päättäjien puolustukseksi on sanottava, että vasta toinen maailmansota lopullisesti osoitti raskaiden taistelualusten kelvottomuuden ilma-asetta vastaan ja että kaikkien maiden armeijoiden pääesikunnissa on aina vallinnut sulle-mulle-jaon henki, jossa yhden aselajin isokiho saa uusia leluja, jos joku toinenkin saa. ;)
Väinämöisen ja Ilmarisen hinnoilla oltaisiin saatu puolen tusinaa modernia ja iskukykyistä saattofregattia tai -hävittäjää, joista kukin erikseen olisi palvellut sukellusvene- ja ilmatorjunnassa yhtä tehokkaasti ellei tehokkaammin kuin panssarilaiva.
Suomen sukellusveneet palvelivat varsin hyvin, mutta tottakai ilmasto, vihollisen ilmaherruus ja raskas lähimerialueiden miinoitus tekivät suomalaisten sukellusveneoperaatioista melko turhauttavaa kykkimistä. On totta, ettei niiden olemassaolo isolla kartalla juuri mitään merkinnyt.
Suomessa "säästettiin" ja ostettiin sillä kriteerillä heikkoja Fokkereita, jotka oli alunperin tarkoitettu Hollannin siirtomaasotiin Indonesiassa.
Saksasta tarjottiin Suomelle Messerschmittille hankintakilpailun hävinnyttä kilpailevaa hävittäjää, mutta tätä pidettiin liian kalliina. Ajanmukaisia hävittäjiä olisi saatu myös USA:sta, mutta ei tajuttu ottaa ennen Talvisotaa.
http://www.sci.fi/~fta/zimbo-01_fin.htm
..siinä kävi. Toinen panssarilaivoista taisi mennä pohjaan n. kymmenessä minuutissa. Eipä noista etukäteen oikein osattu arvata silloin. Jokatapauksessa jotakin hyvääkin noista aluksista kuitenkin lieni koitunut. Jos ei muuta niin suomalaisille telakoille varsin arvokasta tietotaitoa ja tietysti työtä saatiin kasaan.
1930-luvun alussa kartta oli erinäköinen. NL oli Suomenlahden pohjukassa. Uuteen suureen maailmansotaan ei uskottu, mutta NL koettiin kuitenkin uhkana. Luulen että meristrategiassa haluttiin turvata kauppamerenkulku Ruotsin suuntaan kaikissa tilanteissa, estää maihinnousu Suomen rannikolle (muistakaa Gallipoli) ja myös turvata pääkaupunki. Suomi ja Virohan tekivät yhteistyötä sulkeakseen Suomenlahden tarvittaessa. Talvisota käytiin kuitenkin tiettynä vuodenaikana, eikä laivasto-operaatoilla ollut käytännön merkitystä. Maihinnousua yritettiin talvisodassa mereltä vain kerran, jäitä pitkin ja se torjuttiin helposti. I ja II maailmansodan laivasto-operaatioita yleisesti tarkastellessa huomataan, että osapuolet ottivat aina toiminnassaan huomioon toisen isot laivat ja niiden käyttömahdollisuuden. Jos talvisota olisikin käyty kesällä, olisi NL:n laivasto joutunut operaatioita suunnitellessaan huomioimaan riskin joutua hankalassa saaristossa taisteluun sinne suunniteltujen panssarilaivojen kanssa, rannikkotykistön lisäksi.
Suurvaltojen kuten Saksan isot laivat olivat muuten täysin eri kokoluokkaa mitoiltaan ja aseistukseltaan. Sen sijaan Suomen panssarilaivat oli suunniteltu toimimaan saaristo-oloissa (matalampi syväys).
Maihinnousua yritettiin talvisodassa mereltä vain kerran, jäitä pitkin ja se torjuttiin helposti. ?????
Taitaa olla Talvisodan tiedot heppoisia. Venäläisethän nousivat Viipurinlahdella meren jäiltä maihin Vilajoen-Tervajoen seutuvilla. Valtasivat Säkkijärven ja katkaisivat ennen rauhan tuloa jo Haminan-Viipurin välisen maantien.
strateginen virhe oli hätiköity rauhan teko 44 tilanteessa, jossa Punaarmeija oli pysäytetty loppukesällä. Röyhkeä vastahyökkäys olisi johtanut parempaan lopputulokseen rajojen suhteen. Ei Stalin olisi pitempään talveen asti kestävää sotaa halunnut, koska tarvitsi miehet etelämpänä eli Saksaa vastaan. Materiaali sekä miesvoimaltaan Suomen armeija oli ehkä suurilukuisin syksyllä 44 tappioista huolimatta. Ilomantsin taistelut, jotka Suomi voitti osoittaa ettei iskukyky suinkaan ollut poissa. Nämähän tapahtuivat torjuntavoiton jälkeen Elokuussa 44.
tapahtui. Olisiko selityksillä Suomen armeijan heikosta kunnosta ja väsymyksestä vain paikkailtu huonoja rauhanehtoja!?
Suurinosa suomalaisista tuskin olisi allekirjoittanut tuollaista paperia ja mieluummin jatkanut voitokasta sotaa.
oli 528 000 miestä kun puna-armeija pysäytettiin.Ja aseita oli mielin määrin.Miksi sota lopetettiin kesken?
En tarkoita talvisodan maihinnousu-yrityksellä Viipurinlahtea, vaan jossain kuvattua yritystä edetä jäitä pitkin maihin jossain rannikolla (Kotkan tai Haminan paikkeilla ?). Yritys torjuttiin konekivääritulella kun se tapahtui valoisan aikaan.