Eksyin uteliaisuuttani tänne palstalle, koska osui eräs otsikko silmääni. Luettuani joitakin ketjuja läpi huomasin, että en ollut enää katkera, vaan äärimmäisen helpottunut ja vapautunut. Onneksi olen saanut vapautua adventismin kahleista, joihin lapsuus ja nuoruus minut kietoi.
Olen käynyt kouluni Toivonlinnassa ja nuorena pidin monia asioita itsestään selvinä. En kyseenalaistanut asioita, mutta sen sijaan ihmettelin, miten joku voi "mennä maailmaan" kun kerran on oppinut tuntemaan "totuuden".
Sitten onneksi opin ajattelemaan omilla aivoillani. Ja sen lisäksi törmäsin niin ikäviin kokemuksiin ja ihmisiin seurakunnissa, että silmäni avautuivat. Adventistit ovat niin sisäänpäin lämpeäviä, että on unohtunut kokonaan se, että Jeesus vietti aikaa juuri halveksuttujen ihmisten joukossa. Suurin osa adventisteista elää niin laput silmillään. Toin ystäväni, joka oli pahasti mokannut elämässään, seurakunnan tilaisuuteen. Jälkeen päin kuulin, miten seurakunnan vanhin oli ollut järkyttynyt, miten tämä ystäväni kehtasi tulla kirkkoon.
Tämä oli vain yksi tapaus. Enempää en jaksa kertoa. Mutta adventismin muottiin ei sovi tavallinen ihminen. Vai montako duunaria tunnet? Mitkä ovat adventistinuoren toiveammatteja?
Onhan joukossa kaikkia ammattikuntia, mutta... Kaikki läheltä seuranneet tietävät, mitä tarkoitan.
Kun ihmistä sitten kohtaa sairaus ja hätä, mitä seurakunta tekee? Esirukouksen varjolla rukouspiireissä juoruaa ihmisen hädästä, muttei oikeasti tarjoa auttavaa kättään.
Ja sitten kaikki kahvin juontien ja makkaran ostamisen kyttäämiset ;-) Minulla on niistä monta hauskaa kokemusta. Kallioniemen leiritilallakaan ei saanut kahvia keittää rauhassa henkilökunnan keittiössä, vaan niin oli joku tuonut laminoidun lapun kahvin vaaroista.
Vaikka tänne kirjoitan, niin en ole katkera, koska olen vapaa rakastamaan Jumalaa koko sydämestäni. Aikani ei kulu siihen, että Sapattisin pahoittaisin mieleni kirkossa, vaan voin olla onnellinen ja luottaa Jumalan rakkauteen. En usko, että mikään muukaan seurakunta olisi vapaa kaikista ikävistä asioista. Joka paikassa on pahaa.
Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta. Näin sanoo Jeesus. Riittää, että uskoo lapsen tavoin. Ei tarvitse väitellä pienistä teologisista asioista.
TERVEHDYS
16
455
Vastaukset
- Wilhelm II
Kiitos kertomuksestasi!
Mihinkäs seurakuntaan nykyään kuulut?- ap.
En kuulu mihinkään seurakuntaan. Enkä usko, että koskaan liitynkään.
- EKI-50
Samoin kuin sinä,vaikka nimeni on jossain toisessa seurakunnassa,en käy siellä paljoakaan.Mieleni pysyy paljon parempana,kun itse tutkii asioita,ei joudu turhiin taisteluihin.
- ap.
Kiitos, kiva kuulla, että joku ymmärtää :)
Tänne tuli taas paljon kirjoituksia "adventtitotuudesta". Tämä on ehkä yksi asia, mitä en hyväksy. Itse koen, että Jumalan sanoman voi ottaa vastaan ilman, että ottaa jonkun seurakunnan sanoman. Ja on niin monta totuuskäsitystä kuin on ihmistä. Kukaan ihminen ei voi väittää tietävänsä totuutta, koska vain Jumala tietää sen. En tullut tänne mustamaalaamaan adventisteja, vaan kertomaan oman kokemuksen. Olen elänyt vuosia adventtikirkon vaikutuksen alaisena, ja kastettuna seurakunnan jäsenenä, ja joissain "viroissakin" ollut. Jonkinlainen käsitys siinä sitten on syntynyt yleensäkin seurakunnan merkityksestä ihmiselle..
- ex.adventistilla
Jos on nimittäin adventisti---aitoudesta ei voi edes puhua?!
Ovat monia testamentteja mummoilta kääntäneet---hyi miten halveksittava joukko---viimeisellä tuomiolla voivotellaan---jos ette sitä halua; lukekaa Matteusken 24 ja 25 luku...ja tulkaa onnellisten EX-ADVENTISTIEN JOUKKOON!? Tuli mieleen "hauskoja" juttuja nuoruudesta itsellekin. Kyttäiltiin mitä muut ostaa kaupasta jne. Enemmänkin se oli jonkinlaista teiniaikojen herjanheittoa. Vai oliko seurakunnassa kyttäämiskulttuuri sillon jotenkin enemmän voimissaan? Ehkä?
En mä kuitenkaan usko että kukaan enää aikuisena on kyttäämässä mitä muut tekee. Ei ainakaan kukaan niistä adventisteista jotka mä paremmin tunnen. Suvaitsevaisuuttakin kyllä löytyy, mutta myönnän ettei löydy kaikilta.
Pitäisi vaan saada uutta verta ja uutta näkyä toiminnalle. Pikkuasioihin kiinnitetään liikaa huomiota sillon kun ei ole parempaa tekemistä. Siitä syntyy riitoja ja kylmyyttä. Itse koen että minut on hyväksytty sellaisena kuin olen. Vaikka en ihmisten hyväksyntää erityisemmin etsikään, niin ei sellaisessa seurakunnassa voisi viihtyä kauaa jos vaan haukutaan, vaikka oppi olisi periaatteessa ok.
Parempi aina ettei sotkeudu mihinkään riita juttuun ja pysyy täysin puolueettomana. Setviköön asianomaiset juttunsa keskenänsä. Ei sen pidä antaa vaikuttaa seurakunnan toimintaan.
Itsestään selvyytenä ei voi myöskään pitää mitään. Kaikki pitää itse miettiä ja ymmärtää. Sitä olen yrittänyt kertoa niille onnettomille adventisteille, jotka eivät ole vapauttaan ihmisopeista vielä löytäneet. Useimmat onneksi oppivat ajattelemaan omilla aivoillaan aikuiseksi tullessaan. Lapsilta ja nuorilta sitä ei voi vielä edellyttää.- ap.
Kyllä ne minun muistot on sellaisia, joissa aikuiset kyttää toisia, ja kertoo ostaneensa kissalle makkaraa, kun ei voi kertoa itselle ostavansa ;) Kaikki ikävät muistoni liittyvät aikuisiin adventisteihin. Kaikkein pahimpia niiden kohdalla joilla luulisi elämänkokemusta piisaavan.
No, ne on vain muistoja, jotka ei nykyään tosiaankaan ahdista, lähinnä vain naurattavat. Mutta niiden sukulaisteni kautta, jotka ovat edelleen "aktiivisia" adventtikirkon jäseniä, joudun silloin, kun olen heidän kanssaan tekemisissä, kuulemaan sitä samaa ahdasmielisyyttä, tuomiohenkeä, juoruamista, salailua, mitä itsekin aikuisena koin seurakunnassa. Ja lähinnä säälittää ne ihmiset, jotka ovat masentuneita, koska en ole adventisti. Ihan kun en voisi silti olla lähellä Jumalaa (?!) On lapsellista kuvitella, että vain adventistilla voi olla totuus. - ahdas....
ap. kirjoitti:
Kyllä ne minun muistot on sellaisia, joissa aikuiset kyttää toisia, ja kertoo ostaneensa kissalle makkaraa, kun ei voi kertoa itselle ostavansa ;) Kaikki ikävät muistoni liittyvät aikuisiin adventisteihin. Kaikkein pahimpia niiden kohdalla joilla luulisi elämänkokemusta piisaavan.
No, ne on vain muistoja, jotka ei nykyään tosiaankaan ahdista, lähinnä vain naurattavat. Mutta niiden sukulaisteni kautta, jotka ovat edelleen "aktiivisia" adventtikirkon jäseniä, joudun silloin, kun olen heidän kanssaan tekemisissä, kuulemaan sitä samaa ahdasmielisyyttä, tuomiohenkeä, juoruamista, salailua, mitä itsekin aikuisena koin seurakunnassa. Ja lähinnä säälittää ne ihmiset, jotka ovat masentuneita, koska en ole adventisti. Ihan kun en voisi silti olla lähellä Jumalaa (?!) On lapsellista kuvitella, että vain adventistilla voi olla totuus.Ahdas, ahdas, ahdas ja tie kapea.
- voitakaan
ahdas.... kirjoitti:
Ahdas, ahdas, ahdas ja tie kapea.
Pöydällä,ei nouse rukoukset taivaaseen,ja peruukki kuumentaa aivoja. E G White.
ap. kirjoitti:
Kyllä ne minun muistot on sellaisia, joissa aikuiset kyttää toisia, ja kertoo ostaneensa kissalle makkaraa, kun ei voi kertoa itselle ostavansa ;) Kaikki ikävät muistoni liittyvät aikuisiin adventisteihin. Kaikkein pahimpia niiden kohdalla joilla luulisi elämänkokemusta piisaavan.
No, ne on vain muistoja, jotka ei nykyään tosiaankaan ahdista, lähinnä vain naurattavat. Mutta niiden sukulaisteni kautta, jotka ovat edelleen "aktiivisia" adventtikirkon jäseniä, joudun silloin, kun olen heidän kanssaan tekemisissä, kuulemaan sitä samaa ahdasmielisyyttä, tuomiohenkeä, juoruamista, salailua, mitä itsekin aikuisena koin seurakunnassa. Ja lähinnä säälittää ne ihmiset, jotka ovat masentuneita, koska en ole adventisti. Ihan kun en voisi silti olla lähellä Jumalaa (?!) On lapsellista kuvitella, että vain adventistilla voi olla totuus.On joo ehkä ollut aikuisiakin ja hyvin vanhojakin, mutta itse olen ollut silloin niin nuori ja jopa lapsi vielä, kun olen siihen viimeksi törmännyt, että en tietenkään ole osannut samalla tavalla vielä asioita arvioida. Lapsena sitä piti vielä jotenkin normaalina, että on erilaisia kieltoja ja aikuiset opettaa mikä on sallittua ja mikä ei. Ja näin onkin minusta on hyvä, että kasvatetaan nuoria. Kunhan ei mennä liian pikkumaisiin asioihin.
En ole törmännyt aikuisten keskinäiseen kyttäämiseen, eikä ole se tullut mieleenkään sen jälkeen kun itse olen aikuistunut.
Opillisia (ei liity syömisiin ym.) riitoja on joidenkin välillä ja se valitettavasti jakaa ainakin yhtä tuntemaani seurakuntaa. Omassa kotiseurakunnassa on saanut olla sellainen kuin on. Kaikki adventisti sukulaisetkin on tosi ihania ja suvaitsevaisia. Johtunee siitä, ettei ole muita kuin korkeintaan toisessa polvessa olevia adventisteja suvussa ja on yhteyksiä paljon muihinkin seurakuntiin.
Ehkä mä olen vaan osannut "valita" tuttavani oikein. En mä muiden mahdollisista kyttäysongelmista niin piittaa. Toivottavasti heistäkin joku aikuistuu joskus oikeesti.- ap.
nettihiiri kirjoitti:
On joo ehkä ollut aikuisiakin ja hyvin vanhojakin, mutta itse olen ollut silloin niin nuori ja jopa lapsi vielä, kun olen siihen viimeksi törmännyt, että en tietenkään ole osannut samalla tavalla vielä asioita arvioida. Lapsena sitä piti vielä jotenkin normaalina, että on erilaisia kieltoja ja aikuiset opettaa mikä on sallittua ja mikä ei. Ja näin onkin minusta on hyvä, että kasvatetaan nuoria. Kunhan ei mennä liian pikkumaisiin asioihin.
En ole törmännyt aikuisten keskinäiseen kyttäämiseen, eikä ole se tullut mieleenkään sen jälkeen kun itse olen aikuistunut.
Opillisia (ei liity syömisiin ym.) riitoja on joidenkin välillä ja se valitettavasti jakaa ainakin yhtä tuntemaani seurakuntaa. Omassa kotiseurakunnassa on saanut olla sellainen kuin on. Kaikki adventisti sukulaisetkin on tosi ihania ja suvaitsevaisia. Johtunee siitä, ettei ole muita kuin korkeintaan toisessa polvessa olevia adventisteja suvussa ja on yhteyksiä paljon muihinkin seurakuntiin.
Ehkä mä olen vaan osannut "valita" tuttavani oikein. En mä muiden mahdollisista kyttäysongelmista niin piittaa. Toivottavasti heistäkin joku aikuistuu joskus oikeesti.Tämä ns. "kyttäysongelma" on kuitenkin niitä pienimpiä ongelmia. Ole onnellinen, jos et niitä muita ongelmia näe. Minä olen onnellinen, että ne näin ja saan todella olla vapaa.
ap. kirjoitti:
Tämä ns. "kyttäysongelma" on kuitenkin niitä pienimpiä ongelmia. Ole onnellinen, jos et niitä muita ongelmia näe. Minä olen onnellinen, että ne näin ja saan todella olla vapaa.
En nyt sanottavammin muita ongelmia "huomaa". Tai no joo.. ehkä, mutta eiköhän kaikenlaista ongelmaa ole yhtälailla joka paikassa missä ihmisiä liikkuu. Ei mikään adventistien ongelma siis pelkästään.
Vai oonko mä missannut jotain tosi oleellista? Siis jotain muuta kun mahdolliset oppikysymykset, joihin en nyt puutu?- ex-advareilla
nettihiiri kirjoitti:
En nyt sanottavammin muita ongelmia "huomaa". Tai no joo.. ehkä, mutta eiköhän kaikenlaista ongelmaa ole yhtälailla joka paikassa missä ihmisiä liikkuu. Ei mikään adventistien ongelma siis pelkästään.
Vai oonko mä missannut jotain tosi oleellista? Siis jotain muuta kun mahdolliset oppikysymykset, joihin en nyt puutu?näyttää olevan pakonomainen tarve keksiä koko ajan jotain negatiivista sanottavaa advareista.
- ap.
nettihiiri kirjoitti:
En nyt sanottavammin muita ongelmia "huomaa". Tai no joo.. ehkä, mutta eiköhän kaikenlaista ongelmaa ole yhtälailla joka paikassa missä ihmisiä liikkuu. Ei mikään adventistien ongelma siis pelkästään.
Vai oonko mä missannut jotain tosi oleellista? Siis jotain muuta kun mahdolliset oppikysymykset, joihin en nyt puutu?Aloituksessani kirjoitin sen, mitä olen kokenut. Kaikkia asioita ei voi julkisella palstalla kertoa. Erittäin oleellista on juuri oppikysymykset, joissa adventistit kokevat olevansa aina "oikeassa". Näitä asioita ei voi kuvailla henkilöille, joka elää siinä uskossa, että minä olen "hyljännyt totuuden". Minä koen löytäneeni sen vapauden, johon Kristus meidät vapautti.
Sinä tulet itse elämässä huomaamaan, jos olet missannut jotain tosi oleellista. Sitä ei voi kukaan toisen puolesta osoittaa.
Kaikkien ihmisten keskuudessa on varmasti ongelmia, mutta kieltämättä sellaisten keskuudessa, jotka kokevat olevan jotenkin "lopunajan seurakunta", ongelmat ovat erilaisia. Olen nyt useamman päivän ajan lukenut tämän palstan kirjoituksia ja tullut entistä varmemmaksi omassa uskossani. Hyvää jatkoa kaikille Jeesusta rakastaville. Ja Jumalan siunausta kaikille, niillekin jotka luulevat kaikkien ex-adventistien olevan mustia lampaita, jotka haukkuvat seurakuntaa. ap. kirjoitti:
Aloituksessani kirjoitin sen, mitä olen kokenut. Kaikkia asioita ei voi julkisella palstalla kertoa. Erittäin oleellista on juuri oppikysymykset, joissa adventistit kokevat olevansa aina "oikeassa". Näitä asioita ei voi kuvailla henkilöille, joka elää siinä uskossa, että minä olen "hyljännyt totuuden". Minä koen löytäneeni sen vapauden, johon Kristus meidät vapautti.
Sinä tulet itse elämässä huomaamaan, jos olet missannut jotain tosi oleellista. Sitä ei voi kukaan toisen puolesta osoittaa.
Kaikkien ihmisten keskuudessa on varmasti ongelmia, mutta kieltämättä sellaisten keskuudessa, jotka kokevat olevan jotenkin "lopunajan seurakunta", ongelmat ovat erilaisia. Olen nyt useamman päivän ajan lukenut tämän palstan kirjoituksia ja tullut entistä varmemmaksi omassa uskossani. Hyvää jatkoa kaikille Jeesusta rakastaville. Ja Jumalan siunausta kaikille, niillekin jotka luulevat kaikkien ex-adventistien olevan mustia lampaita, jotka haukkuvat seurakuntaa.En missään tapauksessa ajattele ex-adventistien olevan mustia lampaita. Ymmärrän oikein hyvin sen vapauden jonka voi löytää kun lähtee pois seurakunnasta ja se vapauden löytäminen on ilman muuta hyvä asia, kunhan ihminen vaan pitää kiinni uskostaan Kristukseen. Ei uskonelämään seurakuntaa tarvita.
Itse olen löytänyt oman vapauteni kuitenkin niin, etten tunne tarvetta lähteä minnekään omasta seurakunnastani. Jos joskus löydän jonkun muun yhteisön, niin saatan lähteäkin, mutta nyt on hyvä olla niiden ystävien kanssa joihin olen tutustunut. Toimin paljon yhteiskristillisissä puitteissa, koska sinne ei kukaan tule kahvinjuontiakaan arvostelemaan. (En tosin itse juo, kun maistuu pahalle.)
Siunausta kaikille exille ja nyxille.nettihiiri kirjoitti:
En missään tapauksessa ajattele ex-adventistien olevan mustia lampaita. Ymmärrän oikein hyvin sen vapauden jonka voi löytää kun lähtee pois seurakunnasta ja se vapauden löytäminen on ilman muuta hyvä asia, kunhan ihminen vaan pitää kiinni uskostaan Kristukseen. Ei uskonelämään seurakuntaa tarvita.
Itse olen löytänyt oman vapauteni kuitenkin niin, etten tunne tarvetta lähteä minnekään omasta seurakunnastani. Jos joskus löydän jonkun muun yhteisön, niin saatan lähteäkin, mutta nyt on hyvä olla niiden ystävien kanssa joihin olen tutustunut. Toimin paljon yhteiskristillisissä puitteissa, koska sinne ei kukaan tule kahvinjuontiakaan arvostelemaan. (En tosin itse juo, kun maistuu pahalle.)
Siunausta kaikille exille ja nyxille.Olen muuten mennyt joskus kännissäkin kirkkoon ja on suhtauduttu rohkaisevasti. Joten kaikilla ei ole ikäviä kokemuksia.
Terv. tavallinen duunari
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692177
- 441951
- 691834
- 501782
Sointu Borg keikistelee vartaloa nuolevassa mekossa -Kohukaunotar Marika Fingerroos kuittaa "Mikä.."
Sointu Borg ei jätä kylmäksi edes aikansa kohukaunotarta, Marika Fingerroosia. Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihd261759Näytit minulle
aivan uudenlaisen maailman. Sellaisen, jossa peilien pinta ei ole säröillä. Ihastuin sinuun mitä paremmin opin sinut tun461438Persut eivät lähde mukaan hallituksen rasisminvastaiseen kampanjaan
Ja sekö on sille yhdelle hallitusta johtavalle töppöselle ihan ok? 🤪 https://www.is.fi/politiikka/art-2000010657169.htm2971331Kuka huijasi Suomea hakemaan NATO jäsenyyttä?
Huh huh huh… Nuoret sotaintoilijat eivät ymmärrä mitä kirjoittavat. Suomella on mennyt aina hyvin, kun suhteet itäiseen4581246Lapinlahtelaisessa koulussa laulettiin virsiä ja ruokarukouksia, rehtorille vakava huomautus
Suomen kulttuuriin kuuluu jo kristillisyys. Käsittämättömäksi on aika muuttunut. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/la1671213- 201127