COPD

Minä luulin että homeesta tulee astma kuten lääkäri sanoi minulle. Ei ole ollut mitään puhetta KAT-sairaudesta.

Tarkastelin juuri lääkärin B1 paperia tuonne sopeutumisvalmennukseen ja siinäkin on tuo J44, joten täytyneen uskoa, että keuhkolääkäri oli ihan tosissaan tuon diagnoosin tehdessään.

Olen kyllä varovainen. ;-)

Olen mietiskellyt jo pitkään COPD:n syntyjä syviä siinä merkityksessä, että voiko ylipäätään allergisen keuhkoputkitulehduksen saaneelle, jonka kroonistumisesta on seurannut astma, lätkäistä ollenkaan COPD-diagnoosia allergeenialtistuksen jälkeen.

Mietiselen sitä vain siksi, että oppikirjojen mukaan vaikeaan astmaa saattaa liittyä samankaltainen obstruktio kuin keuhkoahtaumataudissa. Ja allerginen astmahan vaikeutuu allergeenialtistuksen jälkeen.

Mietiskelen sitä myös siksi, että ennen TTL:lle menoani jo vuosia joogahengitystä harjoittaneena, en saanut TTL:n keuhkoaltistuksen (A. fumigatus) jälkeen puhallettua ilmaa pois keuhkoistani, enkä pystynyt hengittämäänkään kuin keuhkojeni yläosalla. Kun kerroin siitä keuhkolääkärille hän nimitti sitä "ilmalukoksi", joka johtuu pienten ilmatiehyiden tulehduksesta.
Ihmettelen vain nyt jälkeenpäin miksei hän antanut tuon ahtauman toteamiseksi lähetettä spiroon. Paikallaan olisi ollut lähete myös diffuusiokapasiteettimittaukseen ilmoittamani rasitushengenahdistuksen takia.
No onnekseni "ilmalukko" hävisi, kun altistuksesta kului parisen kuukautta, ja samassa ajassa hävisi myös rasitushengenahdistus kuin myös rasitusnivelkivut ja "selkärankareuma".
Altistuksen jälkeen selkäkin jäykistyi kuin sinne olisi työnnetty rautakanki.

Maamme homeguruthan ovat yhtä mieltä siitä, että COPD:n aiheuttaa tupakanpoltto.
Tuossa äskettäin HYKS:in homeguru Tari Haahtela (sisäilmapolin johtaja) totesi radiossa, että COPD johtuu 99 prosenttisesti tupakanpoltosta.
COPD:n toteaminenhan on ihan helppoa, koska apteekkitasokin pystyy sen toteamaan.
Äskettäin paikallinen apteekki ilmoitti testaavansa jälleen kerran COPD:tä ilmoittaen, että 90 prossaa COPD:stä johtuu tupakanpoltosta.
Näitä testauksiahan apteekit järjestävät ympäri Suomen.

Ja siksipä toivon, että te kaikki ei-tupakanpolttaja homeallergikot menisitte noihin apteekkitestauksiin.
Mikäli etukäteen kysytään oletko tupakanpolttaja niin vastaisitte myöntävästi.
Ja olkoonpa tulos mikä tahansa niin korjaisitte tutkimuksen jälkeen, että ette ole tupakanpolttaja.

Tuolla joku aika sitten eräs ei-tupakkaa polttava henkilö tällä palstalla kertoili käynneensä apteekkitutkimuksessa ja saaneensa COPD-diagnoosin.

Voimme homeallergikkoina tutkia itsekin apteekkien avulla kuinka paljon apteekkiCOPD:läisiä löytyy keskuudestamme ja tuoda tuloksia pikkuhiljaa julki tällä palstalla.
Vai mitä mieltä olette?

Tupakkaa yhä edelleen polttavana homeallergikkona en valitettavasti voi itse osallistua tuohon tutkimukseen.
Testaan omalla kohdallani teoriaa tupakanpolton aiheuttamasta kroonisesta keuhkoputkitulehduksesta, josta ei vielä näy häivääkään edes kroonisen aamuyskän muodossa. Testaan myös sairastunko tupakanpolttajana keuhkosyöpään, johon keuhkosyöpään työtoverini sairastui ilman tupakanpolttoa ja sairastuttuaan kuoli.
Jostain syystä minua aikoinaan tutkiva keuhkopolin (homesairaalaksi todettu ihan TTL:n kautta) ei-tupakanpolttaja keuhkolääkäri ja minua tupakanpolton vaaroista valistava, kuoli myös tässä hiljattain keuhkosyöpään. Näin kuulin.

Keuhkoahtaumatauti

Mikä keuhkoahtaumatauti on?
Miten hakeutua hoitoon?
Miten keuhkoahtaumatautia hoidetaan?


Mikä keuhkoahtaumatauti on?
Ihminen tarvitsee keuhkoja pystyäkseen hengittämään. Hengityksen avulla hän saa tarvitsemansa hapen ja pystyy poistamaan muodostuneen hiilidioksidin. Ihminen tarvitsee happea, jotta hänen elimistönsä pystyy käyttämään ravintoa polttoaineena.

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on yleistyvä kansantauti. Miehistä 10-13 prosenttia ja naisista 3-5 prosenttia sairastaa sitä. Suomessa eriasteista keuhkoahtaumaa sairastaa noin 300 000-400 000 henkilöä.

Keuhkoahtaumatauti on keuhkojen ilmavirtausta ahtauttava keuhkokudoksen sairaus. Se on niiden keuhkosairauksien yleisnimi, joissa esiintyy keuhkoputkien pysyvää ahtautumista. Tässä sairauskokonaisuudessa on mukana kolme tekijää:

krooninen, ahtauttava keuhkoputkitulehdus
krooninen, etenevä hengitysteiden ahtauma
keuhkojen laajentuma.
Keuhkoahtaumataudin ylivoimaisesti suurin riskitekijä on tupakointi. Se on syynä 80-90 prosenttiin tautitapauksista. Tupakoitsijoista noin 15-20 prosenttia sairastuu keuhkoahtaumatautiin. Joka toinen säännöllinen tupakoitsija sairastuu krooniseen keuhkoputkitulehdukseen. Se kehittyy joka viidennellä potilaalla keuhkoahtaumataudiksi.

Ahtautuminen alkaa pienimmistä keuhkoputkista. Putkien seinämät menettävät kimmoisuuttaan, jolloin ilman virtaus vaikeutuu. Limaneritys lisääntyy, kun limakalvot paksuuntuvat. Vähitellen tauti johtaa koko keuhkoputkiston ahtautumiseen.

Paitsi suuriin ja pieniin keuhkoputkiin, tupakointi vaikuttaa myös keuhkorakkuloihin. Rakkuloiden seinämien rakenne alkaa tuhoutua. Kudostuho aiheuttaa sen, että keuhkojen happea ja hiilidioksidia vaihtava pinta-ala pienenee. Kun hengityksen ulosvirtaus heikkenee, elimistö pyrkii laajentamaan keuhkokudosta. Tämä voi johtaa keuhkolaajentumaan. Potilaan keuhkojen toiminta heikkenee vähitellen.

Keuhkoahtaumatauti on sairauden alkuvaiheessa oireeton. Ensioire on yleensä pitkittynyt yskä, jota kutsutaan usein myös tupakkayskäksi. Yskään liittyy limaneritystä ja märkäisiä ysköksiä. Lima voi olla sitkeää. Kun potilaalle tulee muitakin oireita, kyseessä on yleensä pitkälle kehittynyt tauti. Hengitys alkaa vähitellen vinkua, hengenahdistusta ilmenee kovassa ja myöhemmin kohtalaisessa ja lievässäkin rasituksessa. Limaisuus ja yskä lisääntyvät. Sairastuneen fyysinen suorituskyky heikkenee, kun hapen siirtyminen verenkiertoon vaikeutuu. Toistuvat keuhkoputken tulehdukset muuttuvat kroonisiksi.

Oireet pahenevat hengitysinfektioiden yhteydessä. Myös väsymys ja päänsärky ovat keuhkoahtaumataudin oireita. Joskus esiintyy myös kuumeilua. Kynnet saattavat kupertua niin sanotuiksi kellonlasikynsiksi. Pitkälle kehittyneessä taudissa hengityslihakset venyttyvät ja niiden toimintakyky alenee.

Miten hakeutua hoitoon?
Keuhkoahtaumataudin hoito alkaa omalla terveysasemalla. Terveyskeskuksessa tehdään tarvittavat diagnostiset tutkimukset, kuten hengitystilavuutta mittaava spirometriatutkimus.

Hoito tapahtuu yleensä terveyskeskuksissa. Taudin ehkäisy, toteaminen ja hoito eivät yleensä vaadi erikoissairaanhoitoa. Lääkäri voi kuitenkin lähettää tarvittaessa potilaan erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi silloin, kun on tarve sulkea pois muita sairauksia, saada arvio apuvälineistä tai tehdä kirurginen toimenpide.

Kaikkien HUS:n sairaanhoitoalueiden sairaaloissa on keuhkosairauksien erikoislääkäreitä. Vaativat tapaukset ohjataan Keuhkosairauksien klinikkaan Helsinkiin. Meilahden sairaalassa on keuhkosairauksien poliklinikka ja vuodeosastoja.

Kiireellisissä sairaustapauksissa sairaaloiden päivystyspoliklinikat ottavat potilaita vastaan ympäri vuorokauden myös ilman lääkärin lähetettä. Vaativat päivystystapaukset ohjataan Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle. Lasten ja nuorten hoito tapahtuu Lasten ja nuorten sairaalassa.


Miten keuhkoahtaumatautia hoidetaan?
Keuhkoahtauma on krooninen tauti, jota ei voida parantaa. Siksi taudin mahdollisimman varhainen toteaminen on tärkeää. Taudin etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa. Taudin määrityksessä käytetään apuna muun muassa spirometritutkimusta eli keuhkojen toimintakoetta, keuhkoröntgenkuvaa ja verikokeita.

Ensimmäinen hoitotoimenpide on tupakoinnin välitön lopettaminen. Aktiivinen, kohtuullisesti kuormittava liikunta auttaa keuhkoahtaumasta kärsivää. Potilaan on myös syytä opetella oikeanlaiset hengitys- ja yskimistekniikat.

Minkään lääkkeen ei ole havaittu estävän itse keuhkoahtaumataudin etenemistä. Lääkkeillä voidaan kuitenkin lieventää oireita ja parantaa potilaan elämänlaatua. Lääkehoitona käytetään usein lääkkeitä, jotka avaavat ahtautuneita keuhkoputkia tai estävät niiden supistumista. Niitä voidaan käyttää säännöllisesti tai silloin, kun hengenahdistus pahenee. Lääkkeet voivat olla lyhyt- tai pitkävaikutteisia. Antibioottikuuria käytetään, kun kyseessä on hengitystietulehdus. Limaa ohentavista yskänlääkkeistäkin saattaa olla hyötyä.

Pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa veren happipitoisuutta voidaan parantaa happihoidolla. Tavallisesti käytetään sähkökäyttöistä happirikastinlaitetta. Potilaalle saattaa liikkuessa olla apua mukana kannettavasta pienestä paine- tai nestehappisäiliöstä.

Hengitystietartuntoja on syytä välttää. Potilaille suositellaan influenssa- ja pneumokokkirokotteita. Pneumokokki on keuhkokuumetta aiheuttava bakteeri. Harvinaisessa perinnöllisessä keuhkojen puolustusmekanismin häiriössä on kokeiltu elimistöstä puuttuvan aineen korvaushoitoa.

Keuhkoahtaumatautia voidaan hoitaa myös kirurgisesti, mutta leikkaushoito on melko harvinaista. Leikkauksessa poistetaan keuhkoista huonosti toimivaa keuhkokudosta. Myös keuhkonsiirtoja on käytetty joissakin tapauksissa keuhkoahtaumataudin hoitona.

Lisätietoa
Keuhkosairauksien klinikka
Keuhkosairaudet
Astma ja keuhkoahtaumatauti
Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Peijaksen sairaala
Hengitysliitto Heli


http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1996,1983