Säieteoriat voivat selittää - yhtä sun toista...

Ihminen kuvittelee että hallitsee kaiken ja tietää kaiken.

Ihmisen aivotoiminta rajallista ja me tiedetään vain sen verran kuin tarpeen.

Esimerkki: jos tietäisimme miten maailmankaikkeus syntynyt tai esim. mitä kuoleman jlk on, niin toimintatapamme muuttuisi heti toiseksi.

Ihminen on niin viisas kuin on. Meidät on kenties luotu vähän tyhmiksi.

Eikös tuplavee (en tarkoita tätä jenkkiä) löydetty joskus 80-luvun alussa Cernissä. Itse teoria sähkömagnetismin ja heikon vuorovaikutuksen yhdistävästä heikkosähkövoimasta luotiin joskus 60-luvulla. Tekijöinä Steven Weinberg, Abdus Salaam ja joku kolmas - en muista. Nobelin kävivät herrat kuittaamassa, kun hiukkanen löytyi niin kuin laskettu oli.
Kannattaisi katsella mitä mieltä oikeat alan miehet ovat näistä säikeistä. Ne näyttävät olevan enemmän kuin hieman solmussa.
Nykyinen trendihän on se, että jokainen kynnelle kykenevä teoreettinen fyysikko laatii oman teorian. Ne jotka eivät viitsi, keskittyvät kirjoittamaan populistisia teoksia meille tomppeleille näistä teorioista. Molempiin suuntiin apuraha-automaatti tietenkin toimii. Ja jaetaan erilaisia 'tiedon'julkistamispalkintoja.

psq kirjoitti:

Eikös tuplavee (en tarkoita tätä jenkkiä) löydetty joskus 80-luvun alussa Cernissä. Itse teoria sähkömagnetismin ja heikon vuorovaikutuksen yhdistävästä heikkosähkövoimasta luotiin joskus 60-luvulla. Tekijöinä Steven Weinberg, Abdus Salaam ja joku kolmas - en muista. Nobelin kävivät herrat kuittaamassa, kun hiukkanen löytyi niin kuin laskettu oli.
Kannattaisi katsella mitä mieltä oikeat alan miehet ovat näistä säikeistä. Ne näyttävät olevan enemmän kuin hieman solmussa.
Nykyinen trendihän on se, että jokainen kynnelle kykenevä teoreettinen fyysikko laatii oman teorian. Ne jotka eivät viitsi, keskittyvät kirjoittamaan populistisia teoksia meille tomppeleille näistä teorioista. Molempiin suuntiin apuraha-automaatti tietenkin toimii. Ja jaetaan erilaisia 'tiedon'julkistamispalkintoja.

Lue lisää

että porukka kirjoittelee populistisia tekstejä aiheesta, tai se että jotkut fyysikot kehittelevät omia teorioitaan.

Ongelma on se, että koko aihe on niin laaja ja monimutkainen, että sitä eivät useimmat johtavista fyysikoistakaan täsmälleen ymmärrä. He voivat ymmärtää jotakin sen osaa, mutta vasta laboratorioissa niitä osasia yhdistellään.

Monet johtavat fyysikot ovat sanoneet että aihe on enemmän filosofiaa kuin varsinaista tiedettä, ja kuten tiedetään, filosofiassa saa olettaa ihan mitä haluaa kunhan vain perustelee sen hyvin. Tällä hetkellä niitä kykeneviä vastaanpanijoita on vain kourallinen maailmassa, eivätkä he ehdi jokaisen teorian julkistajan väittelyihin mukaan sanomaan että nyt puhut ukko paskaa.

ei ole se kirjoitti:

että porukka kirjoittelee populistisia tekstejä aiheesta, tai se että jotkut fyysikot kehittelevät omia teorioitaan.

Ongelma on se, että koko aihe on niin laaja ja monimutkainen, että sitä eivät useimmat johtavista fyysikoistakaan täsmälleen ymmärrä. He voivat ymmärtää jotakin sen osaa, mutta vasta laboratorioissa niitä osasia yhdistellään.

Monet johtavat fyysikot ovat sanoneet että aihe on enemmän filosofiaa kuin varsinaista tiedettä, ja kuten tiedetään, filosofiassa saa olettaa ihan mitä haluaa kunhan vain perustelee sen hyvin. Tällä hetkellä niitä kykeneviä vastaanpanijoita on vain kourallinen maailmassa, eivätkä he ehdi jokaisen teorian julkistajan väittelyihin mukaan sanomaan että nyt puhut ukko paskaa.

Lue lisää

/"filosofiassa saa olettaa ihan mitä haluaa kunhan vain perustelee sen hyvin."/

jälkimmäistä vaatimusta tarinoissa uforoduista, implanteista ja profeetoista. Paremminkin nämä luonnontieteelliset asiat perustellaan.

Pimeä aine on useiden hypoteesien mukaan maailmankaikkeudessa esiintyvää ainetta, joka ei emittoi tai heijasta riittävästi sähkömagneettista säteilyä, jotta sen voisi havaita suoraan, mutta jonka vaikutuksen tavalliseen aineeseen voi havaita gravitaation kautta. Nykyisten havaintojen mukaan pimeä aine muodostaa suurimman osan havaittavan maailmankaikkeuden massasta.

Pimeä energia on Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustama energia, joka työntää galaksijoukkoja poispäin toisistaan eli saa aikaan maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen. Galaksit itsessään eivät laajene, koska gravitaatio on paljon voimakkaampi voima kuin pimeä energia. Pimeän energian lähdettä tai välittäjähiukkasta ei tunneta.

Pimeä aine on nimensä mukaisesti pimeää eli sitä ei voi normaaleilla havaintomenetelmillä havaita. Koko maailmankaikkeudessa sitä on nykykäsityksen mukaan noin seitsemän kertaa enemmän kuin näkyvää ainetta.

Yksi ehdokas pimeäksi aineeksi on neutraliino joka taas on uusi supersymmetriateorian ennustama todella massiivinen, mutta samalla neutraali hiukkanen.

Pimeä energia taas on jo suhteellisuusteoriasta johdettavissa oleva voima joka saa aikaan maailmakaikkeuden kiihtyvän laajenemisen. Nuo ovat oikeastaan toistensa vastakohtia koska pimeä aine itseasiassa hillitsee tuota laajenemista.

tähän kirjoitti:

Pimeä aine on useiden hypoteesien mukaan maailmankaikkeudessa esiintyvää ainetta, joka ei emittoi tai heijasta riittävästi sähkömagneettista säteilyä, jotta sen voisi havaita suoraan, mutta jonka vaikutuksen tavalliseen aineeseen voi havaita gravitaation kautta. Nykyisten havaintojen mukaan pimeä aine muodostaa suurimman osan havaittavan maailmankaikkeuden massasta.

Pimeä energia on Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustama energia, joka työntää galaksijoukkoja poispäin toisistaan eli saa aikaan maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen. Galaksit itsessään eivät laajene, koska gravitaatio on paljon voimakkaampi voima kuin pimeä energia. Pimeän energian lähdettä tai välittäjähiukkasta ei tunneta.

Lue lisää

Pelkkä gravitaatio ei riitä selittämään sitä mikseivät galaksit laajene. Myös siihen tarvitaan tuota pimeää ainetta ja sitä pitäisi galaksissa olla 25 kertaa enemmän kuin näkyvää ainetta. Toivottavasti muistin suhteen edes hehtaarilleen oikein...

Kadunmies vaan kirjoitti:

Pimeä aine on nimensä mukaisesti pimeää eli sitä ei voi normaaleilla havaintomenetelmillä havaita. Koko maailmankaikkeudessa sitä on nykykäsityksen mukaan noin seitsemän kertaa enemmän kuin näkyvää ainetta.

Yksi ehdokas pimeäksi aineeksi on neutraliino joka taas on uusi supersymmetriateorian ennustama todella massiivinen, mutta samalla neutraali hiukkanen.

Pimeä energia taas on jo suhteellisuusteoriasta johdettavissa oleva voima joka saa aikaan maailmakaikkeuden kiihtyvän laajenemisen. Nuo ovat oikeastaan toistensa vastakohtia koska pimeä aine itseasiassa hillitsee tuota laajenemista.

Lue lisää

”Aavemaiseksi” kuvattu rinkula pimeää ainetta muodostui kahden galaksijoukon törmäyksessä 1-2 miljardia vuotta sitten. Renkaan läpimitta on 2,6 miljoonaa valovuotta. Havainto on toistaiseksi vahvin todiste siitä, että pimeää ainetta todella on olemassa. Pimeän aineen olemassaoloa perustellaan mm. painovoimalaskelmilla: ilman sitä galaksijoukot pyyhältäisivät vauhdilla eroon toisistaan. Vaikka maailmankaikkeuden uskotaan koostuvan enimmäkseen pimeästä aineesta eikä tavallisesta aineesta, josta tähdet ja planeetat rakentuvat, sitä ei voida nähdä, koska se ei heijasta eikä säteile valoa. Se voidaan havaita vain tarkastelemalla, miten sen painovoima vääristää muualta tulevaa valoa. ”Ihan kuin katsoisin lammikon pohjalle heitettyä kiveä niiden renkaiden läpi, joita kivi aiheutti molskahtaessaan veteen. Kivi näyttää muuttavan muotoaan. Samoin tämän pimeän aineen renkaan takana olevat galaksit näyttävät muuttavan muotoaan”, kertoo astronomi M. James Lee.

Lähde NASA: Astronomers Find Ring of Dark Matter With Hubble Space Telescope. NASA Hubble Space Telescope Detects Ring of Dark Matter.


Maailmankaikkeuden ”pimeä aika” alkoi 300 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen ja kesti noin 500 miljoonaa vuotta, kunnes ensimmäiset tähdet muodostuivat. Maailmankaikkeus koostui silloin lähinnä neutraalista vedystä ja heliumista. Universumin syntymähetkestä jäljelle jäänyt säteily auttaa vertailemaan mennyttä ja nykyistä hienorakennevakiota. Eikä vakio ehkä olekaan vakio. Esimerkiksi kvasaarien (miljardien valovuosien päässä olevien tähtimäisten kohteiden) hienorakennevakio on osoittautunut hieman poikkeavaksi ja uudet mittalaitteet pystyvät mittaamaan eron. Havainnon toivotaan antavan osviittaa fyysikoille siitä, mikä monista ”kaiken teorian” malleista voisi yhdistää fysiikan standardimallin muihin teorioihin. Lisäksi sen toivotaan kirkastavan maailmankaikkeuteen tasaisesti kaikkialle jakautuneen pimeän energian salaisuutta.

Lähde: EurekAlert! University of Illinois at Urbana-Champaign


Maailmankaikkeudessa on useita ulottuvuuksia säieteorian mukaan. Havaitsemme niistä neljä: kolmiulotteisen avaruuden ja ajan. Kuuden muun, ”piilossa” olevan ulottuuvuuden geometriset ”muodot” saattavat näkyä alkuräjähdyksessä vapautuneessa kosmisessa energiassa. Mahdollisia muotoja on kymmeniä tuhansia, ja niihin jokaiseen voi liittyä meille vieraita fysiikan lakeja. Kosminen taustasäteily on pysynyt lähes muuttumattomana 13 miljardia vuotta, ja se on kuvattu satelliitein (esim. NASAn WMAPilla [Wilkinson Microwave Anisotropy]). Jos tutkijat onnistuvat tulkitsemaan ”kartasta” säieteorian ennustamien ulottuvuuksien muodot – ikään kuin esineet niiden varjon perusteella – säieteoria saattaa muuttua teoriasta totuudeksi. Säieteoria on suosituin ehdokas fysiikan yhtenäisteoriaksi.

Lähde: EurekAlert!, University of Wisconsin-Madison


Pahan akseli on ehkä sittenkin olemassa: avaruudessa. Kvasaarit näyttävät kiertyvän maailmankaikkeuden lävistävän akselin ympärille kuin korkkiruuvi. Jos ilmiö on todellinen, se saattaa uhata kosmologian standardimallia. Standardimallin mukaan maailmankaikkeus on koko lailla samankaltainen joka suunnalla (isotrooppinen). Kuva kosmisesta mikroaaltosäteilystä (CMB) näyttää kuitenkin mielenkiintoisen seikan: kuumat ja kylmät pisteet eivät olekaan hajautuneet sattumanvaraisesti, vaan tutkijan nimeämälle ”pahan akselille”. Toistaiseksi syytä vain arvaillaan. Se voi olla esimerkiksi alkuräjähdystä seuranneen inflaation (laajenemisnopeuden voimakkaan kasvun) pysähtyminen varhaisessa vaiheessa tai maailmankaikkeuden lävistävät magneettikentät.

Lähde: EurekAlert! New Scientist



Materia muuntuu antimateriaksi huippuvauhtia


Aineen ja antiaineen välillä on käynnissä jatkuva äärimmäisen
nopeatempoinen muuntautumisleikki. Muuntautuminen on tähän mennessä
mitatuista luonnonilmiöistä nopein ja tapahtuu yli 17 triljoonaa (17, 000,
000, 000, 000) kertaa sekunnissa. Nyt ensi kerran mitattu
aine-antiaine-muuntautumistaajuus heijastaa maailmankaikkeuden, aineen ja
voimavaikutusten perusteita ja asettaa nykyfysiikan oletukset testiin.

Mittaus liittyy maailmankaikkeuden erääseen keskeiseen ongelmaan: Minne
universumimme synnyn selittävä antimateria on kadonnut? Big bangin jälkeen
materian ja antimaterian piti hävitä pelkäksi energiaksi, mutta materia
kuitenkin piti pintansa. Nyt CDF-kokeessa on mitattu se valtava taajuus,
jolla ainetta tosiasiassa koko ajan muuntuu antiaineeksi ja päinvastoin.
Tämä Jekyll ja Hyde-leikki saattaa selittää antiaineen näenäennäisen häviämisen havainnoitavasta maailmankaikkeudestamme.

Lähde: Helsingin Yliopisto



Pimeä aine saa tähdet tanssimaan...


http://www.tsv.fi/ttapaht/017/maalampi1.htm

Kosmologien leivontaohjeet ovat siis kokeneet merkittäviä muutoksia viime aikoina.
Nykyisin uskotaan seuraavaan reseptiin:

Pimeä energia 65 %
Pimeä aine 30 %
Tavallinen aine 3-5 %
Neutriinot 0,3 %




"Tiede ei vain sovi yhteen henkisyyden kanssa,
se on henkisyyden syvä lähde."

- Carl Sagan -

Solarman kirjoitti:

”Aavemaiseksi” kuvattu rinkula pimeää ainetta muodostui kahden galaksijoukon törmäyksessä 1-2 miljardia vuotta sitten. Renkaan läpimitta on 2,6 miljoonaa valovuotta. Havainto on toistaiseksi vahvin todiste siitä, että pimeää ainetta todella on olemassa. Pimeän aineen olemassaoloa perustellaan mm. painovoimalaskelmilla: ilman sitä galaksijoukot pyyhältäisivät vauhdilla eroon toisistaan. Vaikka maailmankaikkeuden uskotaan koostuvan enimmäkseen pimeästä aineesta eikä tavallisesta aineesta, josta tähdet ja planeetat rakentuvat, sitä ei voida nähdä, koska se ei heijasta eikä säteile valoa. Se voidaan havaita vain tarkastelemalla, miten sen painovoima vääristää muualta tulevaa valoa. ”Ihan kuin katsoisin lammikon pohjalle heitettyä kiveä niiden renkaiden läpi, joita kivi aiheutti molskahtaessaan veteen. Kivi näyttää muuttavan muotoaan. Samoin tämän pimeän aineen renkaan takana olevat galaksit näyttävät muuttavan muotoaan”, kertoo astronomi M. James Lee.

Lähde NASA: Astronomers Find Ring of Dark Matter With Hubble Space Telescope. NASA Hubble Space Telescope Detects Ring of Dark Matter.


Maailmankaikkeuden ”pimeä aika” alkoi 300 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen ja kesti noin 500 miljoonaa vuotta, kunnes ensimmäiset tähdet muodostuivat. Maailmankaikkeus koostui silloin lähinnä neutraalista vedystä ja heliumista. Universumin syntymähetkestä jäljelle jäänyt säteily auttaa vertailemaan mennyttä ja nykyistä hienorakennevakiota. Eikä vakio ehkä olekaan vakio. Esimerkiksi kvasaarien (miljardien valovuosien päässä olevien tähtimäisten kohteiden) hienorakennevakio on osoittautunut hieman poikkeavaksi ja uudet mittalaitteet pystyvät mittaamaan eron. Havainnon toivotaan antavan osviittaa fyysikoille siitä, mikä monista ”kaiken teorian” malleista voisi yhdistää fysiikan standardimallin muihin teorioihin. Lisäksi sen toivotaan kirkastavan maailmankaikkeuteen tasaisesti kaikkialle jakautuneen pimeän energian salaisuutta.

Lähde: EurekAlert! University of Illinois at Urbana-Champaign


Maailmankaikkeudessa on useita ulottuvuuksia säieteorian mukaan. Havaitsemme niistä neljä: kolmiulotteisen avaruuden ja ajan. Kuuden muun, ”piilossa” olevan ulottuuvuuden geometriset ”muodot” saattavat näkyä alkuräjähdyksessä vapautuneessa kosmisessa energiassa. Mahdollisia muotoja on kymmeniä tuhansia, ja niihin jokaiseen voi liittyä meille vieraita fysiikan lakeja. Kosminen taustasäteily on pysynyt lähes muuttumattomana 13 miljardia vuotta, ja se on kuvattu satelliitein (esim. NASAn WMAPilla [Wilkinson Microwave Anisotropy]). Jos tutkijat onnistuvat tulkitsemaan ”kartasta” säieteorian ennustamien ulottuvuuksien muodot – ikään kuin esineet niiden varjon perusteella – säieteoria saattaa muuttua teoriasta totuudeksi. Säieteoria on suosituin ehdokas fysiikan yhtenäisteoriaksi.

Lähde: EurekAlert!, University of Wisconsin-Madison


Pahan akseli on ehkä sittenkin olemassa: avaruudessa. Kvasaarit näyttävät kiertyvän maailmankaikkeuden lävistävän akselin ympärille kuin korkkiruuvi. Jos ilmiö on todellinen, se saattaa uhata kosmologian standardimallia. Standardimallin mukaan maailmankaikkeus on koko lailla samankaltainen joka suunnalla (isotrooppinen). Kuva kosmisesta mikroaaltosäteilystä (CMB) näyttää kuitenkin mielenkiintoisen seikan: kuumat ja kylmät pisteet eivät olekaan hajautuneet sattumanvaraisesti, vaan tutkijan nimeämälle ”pahan akselille”. Toistaiseksi syytä vain arvaillaan. Se voi olla esimerkiksi alkuräjähdystä seuranneen inflaation (laajenemisnopeuden voimakkaan kasvun) pysähtyminen varhaisessa vaiheessa tai maailmankaikkeuden lävistävät magneettikentät.

Lähde: EurekAlert! New Scientist



Materia muuntuu antimateriaksi huippuvauhtia


Aineen ja antiaineen välillä on käynnissä jatkuva äärimmäisen
nopeatempoinen muuntautumisleikki. Muuntautuminen on tähän mennessä
mitatuista luonnonilmiöistä nopein ja tapahtuu yli 17 triljoonaa (17, 000,
000, 000, 000) kertaa sekunnissa. Nyt ensi kerran mitattu
aine-antiaine-muuntautumistaajuus heijastaa maailmankaikkeuden, aineen ja
voimavaikutusten perusteita ja asettaa nykyfysiikan oletukset testiin.

Mittaus liittyy maailmankaikkeuden erääseen keskeiseen ongelmaan: Minne
universumimme synnyn selittävä antimateria on kadonnut? Big bangin jälkeen
materian ja antimaterian piti hävitä pelkäksi energiaksi, mutta materia
kuitenkin piti pintansa. Nyt CDF-kokeessa on mitattu se valtava taajuus,
jolla ainetta tosiasiassa koko ajan muuntuu antiaineeksi ja päinvastoin.
Tämä Jekyll ja Hyde-leikki saattaa selittää antiaineen näenäennäisen häviämisen havainnoitavasta maailmankaikkeudestamme.

Lähde: Helsingin Yliopisto



Pimeä aine saa tähdet tanssimaan...


http://www.tsv.fi/ttapaht/017/maalampi1.htm

Kosmologien leivontaohjeet ovat siis kokeneet merkittäviä muutoksia viime aikoina.
Nykyisin uskotaan seuraavaan reseptiin:

Pimeä energia 65 %
Pimeä aine 30 %
Tavallinen aine 3-5 %
Neutriinot 0,3 %




"Tiede ei vain sovi yhteen henkisyyden kanssa,
se on henkisyyden syvä lähde."

- Carl Sagan -

Lue lisää

Tuon kun lukee ajatuksella, niin rivien välistä huomaa miten pihalla nykytiede oikeasti on. Itselle on tullut sellainen tunne, että niin pimeä aine kuin pimeä energiakin on repäisty hatusta antamaan tekohengitystä pikkuhiljaa omaan mahdottomuuteensa kaatuville teorioille kosmoksen rakenteesta.

Edelleenkin olen vahvasti sitä mieltä, että on aivan turha yrittää tieteen nimissä perustella avaruusmatkailun mahdottomuutta. Me yksinkertaisesti emme vielä tiedä tarpeeksi jotta tuollaisella väitteellä olisi edes teoreettista pohjaa.

Kadunmies vaan kirjoitti:

Tuon kun lukee ajatuksella, niin rivien välistä huomaa miten pihalla nykytiede oikeasti on. Itselle on tullut sellainen tunne, että niin pimeä aine kuin pimeä energiakin on repäisty hatusta antamaan tekohengitystä pikkuhiljaa omaan mahdottomuuteensa kaatuville teorioille kosmoksen rakenteesta.

Edelleenkin olen vahvasti sitä mieltä, että on aivan turha yrittää tieteen nimissä perustella avaruusmatkailun mahdottomuutta. Me yksinkertaisesti emme vielä tiedä tarpeeksi jotta tuollaisella väitteellä olisi edes teoreettista pohjaa.

Lue lisää

"...niin rivien välistä huomaa miten pihalla nykytiede oikeasti on."

Niin. Se kuuluisa "kysymysten rantaviiva" on aina ollut epämääräinen. Joskus nousuvesi upottaa sen uudelleen, yleensä kuitenkin rantapenkka aikaa myöten vahvistuu. Nämä ongelmat saattavat olla pässinlihaa parinkymmenen vuoden päästä, mutta silloin on taas uusi hetteikkö kasvanut "uuden tietämyksemme" rajoille.

Eikö ollut suorastaan runollista. Heh heh.

Kähmis kirjoitti:

"...niin rivien välistä huomaa miten pihalla nykytiede oikeasti on."

Niin. Se kuuluisa "kysymysten rantaviiva" on aina ollut epämääräinen. Joskus nousuvesi upottaa sen uudelleen, yleensä kuitenkin rantapenkka aikaa myöten vahvistuu. Nämä ongelmat saattavat olla pässinlihaa parinkymmenen vuoden päästä, mutta silloin on taas uusi hetteikkö kasvanut "uuden tietämyksemme" rajoille.

Eikö ollut suorastaan runollista. Heh heh.

Lue lisää

Sitähän se tieteen tekeminen on, jatkuvaa ponnistelua pimeässä eteenpäin. Tuskimpa siinä kuhmuilta välttyy. Saas tosiaan nähdä millainen kosmologinen malli meillä on vaikkapa vaan 20 vuoden päästä.

kirjoittajille. Tässä tulikin sulateltavaa pitkäksi aikaa. Lohdullista tässä teorioiden alati jatkuvassa kehityskulussa on se, että arvokas teoria, kuten esim. Newtonin mekaniikka, ei sinänsä osoittaudu jatkossakaan vääräksi, vaan liittyy käyttökelpoisena likiarvona kehittyneempiin systeemeihin.
Runoa vain pitää hiukan (korjata) :

Nature with its laws
Was hidden in the night
God said, let Newton be
And all was (almost) light !

Kadunmies vaan kirjoitti:

Tuon kun lukee ajatuksella, niin rivien välistä huomaa miten pihalla nykytiede oikeasti on. Itselle on tullut sellainen tunne, että niin pimeä aine kuin pimeä energiakin on repäisty hatusta antamaan tekohengitystä pikkuhiljaa omaan mahdottomuuteensa kaatuville teorioille kosmoksen rakenteesta.

Edelleenkin olen vahvasti sitä mieltä, että on aivan turha yrittää tieteen nimissä perustella avaruusmatkailun mahdottomuutta. Me yksinkertaisesti emme vielä tiedä tarpeeksi jotta tuollaisella väitteellä olisi edes teoreettista pohjaa.

Lue lisää

Tässäpä kuva, jonka matemaattinen sisältö voi johtaa yhtenäisteorian syntyyn:

http://www.newscientist.com/data/images/ns/cms/dn11410/dn11410-1_500.jpg

Kuvassa E-kasin juurisysteemi sisältää 240 vektoria kahdeksanulotteisessa avaruudessa. Vektorit ovat kahdeksanulotteisen objektin kulmia. Objektin nimi on Gossetin polytooppi, tässä kuvattuna kaksiulotteisesti.
E-kasi keksittiin jo 1887. Tämä muoto kuuluu Lie-ryhmään, jonka norjalainen matemaatikko keksi symmetrioita tukiakseen. Lie-ryhmät käsittelevät pallojen, sylintereiden ja suppiloiden tyyppejä, jotka säilyttävät symmetriansa hyvin vähän liikutettuna. (Jos neliötä liikauttaa hiukan, on sen symmetria rikkoutunut: sitä täytyy liikauttaa neljännesosa, kaksi neljännestä, kolme neljännestä tai kokonaan ympäri, jotta se näyttäisi samalta.)
E-kasi toteuttaa geometrisen kappaleen symmetrian, kuten pallon ja sylinterin, mutta 57-ulotteisena. E-kasi omaa itsessään 248 symmetriaa. Tämä matemaattinen malli saattaa ohjata säieteorian pariin, joka kuvaa avaruuden, ajan ja materian samassa teoriassa gravitaatioineen.

Solarman kirjoitti:

Tässäpä kuva, jonka matemaattinen sisältö voi johtaa yhtenäisteorian syntyyn:

http://www.newscientist.com/data/images/ns/cms/dn11410/dn11410-1_500.jpg

Kuvassa E-kasin juurisysteemi sisältää 240 vektoria kahdeksanulotteisessa avaruudessa. Vektorit ovat kahdeksanulotteisen objektin kulmia. Objektin nimi on Gossetin polytooppi, tässä kuvattuna kaksiulotteisesti.
E-kasi keksittiin jo 1887. Tämä muoto kuuluu Lie-ryhmään, jonka norjalainen matemaatikko keksi symmetrioita tukiakseen. Lie-ryhmät käsittelevät pallojen, sylintereiden ja suppiloiden tyyppejä, jotka säilyttävät symmetriansa hyvin vähän liikutettuna. (Jos neliötä liikauttaa hiukan, on sen symmetria rikkoutunut: sitä täytyy liikauttaa neljännesosa, kaksi neljännestä, kolme neljännestä tai kokonaan ympäri, jotta se näyttäisi samalta.)
E-kasi toteuttaa geometrisen kappaleen symmetrian, kuten pallon ja sylinterin, mutta 57-ulotteisena. E-kasi omaa itsessään 248 symmetriaa. Tämä matemaattinen malli saattaa ohjata säieteorian pariin, joka kuvaa avaruuden, ajan ja materian samassa teoriassa gravitaatioineen.

Lue lisää

meni minulta ”yli hilseen”. Otetaan helpompi esimerkki, että pääsen alkuun. Osaan muodostaa kuution muotoisesta kehikosta kohtisuoran tasoprojektion: kaksi sisäkkäistä neliötä (sivut yhdensuuntaiset ja keskipisteet yhtyvät), sisäneliön jokainen nurkka yhdistetty ulkoneliön lähimpään nurkkaan suoralla viivalla. (syntyneet 4 puolisuunnikasta ovat perspektiivin vääristämiä sivutahkoja, jotka yhdistävät katsojaa lähinnä, ja kauimpana olleet , neliöinä kuvautuvat tahkot.
Millainen on neljännen ulottuvuuden , 3-ulotteista kuutiota vastaavan kappaleen (= ”4-ulotteinen kuutio”) projektio kolmannessa ulottuvuudessa? Minä opin parhaiten, kun asiat tehdään rautalangasta vääntäen. Siis: Käytettävissäsi on suoraa rautalankaa , et saa sitä taivuttaa, mutta voit katkoa haluamiasi pätkiä ja juottaa niitä päistään yhteen haluamaasi kulmaan. Kuvaile, millainen on rautalankahäkkyrä, joka kuvaa ”4-ulotteisen kuution” ”kohtisuoraa” projektiota kolmannessa ulottuvuudessa. ( muista ”4-ulotteista kuutiota” rajoittaa tilavuus, ei tasot) Kirjallisiin lähteisiin et saa turvautua!

ufoäijä kirjoitti:

meni minulta ”yli hilseen”. Otetaan helpompi esimerkki, että pääsen alkuun. Osaan muodostaa kuution muotoisesta kehikosta kohtisuoran tasoprojektion: kaksi sisäkkäistä neliötä (sivut yhdensuuntaiset ja keskipisteet yhtyvät), sisäneliön jokainen nurkka yhdistetty ulkoneliön lähimpään nurkkaan suoralla viivalla. (syntyneet 4 puolisuunnikasta ovat perspektiivin vääristämiä sivutahkoja, jotka yhdistävät katsojaa lähinnä, ja kauimpana olleet , neliöinä kuvautuvat tahkot.
Millainen on neljännen ulottuvuuden , 3-ulotteista kuutiota vastaavan kappaleen (= ”4-ulotteinen kuutio”) projektio kolmannessa ulottuvuudessa? Minä opin parhaiten, kun asiat tehdään rautalangasta vääntäen. Siis: Käytettävissäsi on suoraa rautalankaa , et saa sitä taivuttaa, mutta voit katkoa haluamiasi pätkiä ja juottaa niitä päistään yhteen haluamaasi kulmaan. Kuvaile, millainen on rautalankahäkkyrä, joka kuvaa ”4-ulotteisen kuution” ”kohtisuoraa” projektiota kolmannessa ulottuvuudessa. ( muista ”4-ulotteista kuutiota” rajoittaa tilavuus, ei tasot) Kirjallisiin lähteisiin et saa turvautua!

Lue lisää

Tessarakti

ufoäijä kirjoitti:

meni minulta ”yli hilseen”. Otetaan helpompi esimerkki, että pääsen alkuun. Osaan muodostaa kuution muotoisesta kehikosta kohtisuoran tasoprojektion: kaksi sisäkkäistä neliötä (sivut yhdensuuntaiset ja keskipisteet yhtyvät), sisäneliön jokainen nurkka yhdistetty ulkoneliön lähimpään nurkkaan suoralla viivalla. (syntyneet 4 puolisuunnikasta ovat perspektiivin vääristämiä sivutahkoja, jotka yhdistävät katsojaa lähinnä, ja kauimpana olleet , neliöinä kuvautuvat tahkot.
Millainen on neljännen ulottuvuuden , 3-ulotteista kuutiota vastaavan kappaleen (= ”4-ulotteinen kuutio”) projektio kolmannessa ulottuvuudessa? Minä opin parhaiten, kun asiat tehdään rautalangasta vääntäen. Siis: Käytettävissäsi on suoraa rautalankaa , et saa sitä taivuttaa, mutta voit katkoa haluamiasi pätkiä ja juottaa niitä päistään yhteen haluamaasi kulmaan. Kuvaile, millainen on rautalankahäkkyrä, joka kuvaa ”4-ulotteisen kuution” ”kohtisuoraa” projektiota kolmannessa ulottuvuudessa. ( muista ”4-ulotteista kuutiota” rajoittaa tilavuus, ei tasot) Kirjallisiin lähteisiin et saa turvautua!

Lue lisää

Täytyy valitettavasti todeta tietämättömyyteni tästä "himmelistä"...menee asiat helposti solmuun kun alkaa miettimään moniulottuvuuksia. Kolmessakin on monasti aivan riittävästi "särmää"...

Joudun tuottamaan sinulle pettymyksen - kun turvaudun toisten asiaan paremmin perehtyneiden tietoa. Mielestäni tämä kuvaa tätä ulottuvuutta hyvinkin selvästi tai ei - joka tapauksessa mielenkiintoinen pyöritettävä animaatio...kun ei ole ko. kuutiota - Rubikin kuution tapaan käsissä pyöritettävissä...

http://matta.hut.fi/matta2/livegr/4kuutio.html

ps. Sori vaan ! - kun olen laiska ja turvauduin jälleen viisaampien tietoon.



"Tämä maailma on kaiken tietomme ja kaikkien
tieteemmekin jälkeen jokaiselle sitä ajattelevalle vielä ihme:
ihmeellinen, tutkimaton, maaginen ja enemmänkin."

- Thomas Carlyle -

ufoäijä kirjoitti:

meni minulta ”yli hilseen”. Otetaan helpompi esimerkki, että pääsen alkuun. Osaan muodostaa kuution muotoisesta kehikosta kohtisuoran tasoprojektion: kaksi sisäkkäistä neliötä (sivut yhdensuuntaiset ja keskipisteet yhtyvät), sisäneliön jokainen nurkka yhdistetty ulkoneliön lähimpään nurkkaan suoralla viivalla. (syntyneet 4 puolisuunnikasta ovat perspektiivin vääristämiä sivutahkoja, jotka yhdistävät katsojaa lähinnä, ja kauimpana olleet , neliöinä kuvautuvat tahkot.
Millainen on neljännen ulottuvuuden , 3-ulotteista kuutiota vastaavan kappaleen (= ”4-ulotteinen kuutio”) projektio kolmannessa ulottuvuudessa? Minä opin parhaiten, kun asiat tehdään rautalangasta vääntäen. Siis: Käytettävissäsi on suoraa rautalankaa , et saa sitä taivuttaa, mutta voit katkoa haluamiasi pätkiä ja juottaa niitä päistään yhteen haluamaasi kulmaan. Kuvaile, millainen on rautalankahäkkyrä, joka kuvaa ”4-ulotteisen kuution” ”kohtisuoraa” projektiota kolmannessa ulottuvuudessa. ( muista ”4-ulotteista kuutiota” rajoittaa tilavuus, ei tasot) Kirjallisiin lähteisiin et saa turvautua!

Lue lisää

tesserakti se on. Eli rautalangoista juotetaan iso ja pieni kuutio, pieni pannaan ison sisään ja nurkat yhdistetään . Tämä ajatusleikki tuli mieleen kahdesta syystä.

1)   Tesserakti antoi minulle jonkinlaisen ”ahaa-elämyksen” 4:n ulottuvuuden geometrisesta luonteesta. Luin siitä ensimmäistä kertaa R. Nevanlinnan populaarijulkaisusta ”Suhteellisuusteorian periaatteet”, jossa tuo maineikas matemaatikko hyvin havainnollisesti esitti asian suunnilleen seuraavasti: geometrista oliota rajoittaa yhtä ulottuvuutta alhaisemmat oliot, janaa rajoittaa pisteet, pintaa (esim. neliö) janat, tilavuuskpl:tta (esim. kuutio) pinnat (=neliöt). Havaintokykymme loppuu tähän, mutta ulottuvuudet jatkuvat. Neliulotteista kpl:tta rajoittaa tilavuus, esim. 4-ulotteisen kuution rajaelementteinä ovat 3- ulott. kuutiot. Kuten 3d kpl:sta voidaan luoda tasomaailmaan projektioita, voidaan myös 4d kpl:sta luoda projektioita 3d-maailmaan (=rautalankahäkkyrät). 4d maailman hahmottava humanoidi selostaa meille tesseraktia (rautalankähäkkyrää) näin : tuo iso kuutio on katsojaa lähinnä oleva rajakuutio, pienempi kauimpana oleva rajakuutio ja nuo kuusi katkaistua neliöpohjaista pyramidia ovat perspektiivin vääristämiä, edellisiä yhdistäviä rajakuutioita. Sitten vain kuvittelette niiden väliin 4d avaruutta, niin saatte käsityksen 4d kuutiosta.

2)   Edellinen antoi minulle idean algebran havainnollistamiseen. Ammattikoulun matikanopettajan ominaisuudessa mietin, miten oppilaille voisi havainnollistaa binomin kuutiota: (a b)^3=a^3 3a^2b 3ab^2 b^3 Havainnollistus: styroksikuutio leikataan jostakin nurkasta lähteviä särmiä vastaan kohtisuorilla tasoilla niin , että leikkaustaso jakaa kunkin särmän suhteessa a:b. (nurkasta lukien): Paloista syntyy a-särmäinen kuutio, b-särmäinen kuutio, 3kpl suorak. särmiöitä pohjana a^2 korkeutena b ja 3kpl suorak. särmiöitä pohjana b^2 korkeutena a. Nämä edustavat kaavan oikean puolen termejä, joista sopivasti kokoamalla syntyy vasemman puolen alkuperäinen kuutio (a b)^3. Eri oppikirjoissa on esitetty tasopiirroksena (a b)^2=a^2 2ab b^2 mutta binomin kuution havainnollistusta en ole missään nähnyt. Tärkein havainto oli se, että oppilaat olivat asiasta selvästi kiinnostuneita

Hyvää alkavaa viikkoa keskustelijoille: ufoäijä

ufoäijä kirjoitti:

tesserakti se on. Eli rautalangoista juotetaan iso ja pieni kuutio, pieni pannaan ison sisään ja nurkat yhdistetään . Tämä ajatusleikki tuli mieleen kahdesta syystä.

1)   Tesserakti antoi minulle jonkinlaisen ”ahaa-elämyksen” 4:n ulottuvuuden geometrisesta luonteesta. Luin siitä ensimmäistä kertaa R. Nevanlinnan populaarijulkaisusta ”Suhteellisuusteorian periaatteet”, jossa tuo maineikas matemaatikko hyvin havainnollisesti esitti asian suunnilleen seuraavasti: geometrista oliota rajoittaa yhtä ulottuvuutta alhaisemmat oliot, janaa rajoittaa pisteet, pintaa (esim. neliö) janat, tilavuuskpl:tta (esim. kuutio) pinnat (=neliöt). Havaintokykymme loppuu tähän, mutta ulottuvuudet jatkuvat. Neliulotteista kpl:tta rajoittaa tilavuus, esim. 4-ulotteisen kuution rajaelementteinä ovat 3- ulott. kuutiot. Kuten 3d kpl:sta voidaan luoda tasomaailmaan projektioita, voidaan myös 4d kpl:sta luoda projektioita 3d-maailmaan (=rautalankahäkkyrät). 4d maailman hahmottava humanoidi selostaa meille tesseraktia (rautalankähäkkyrää) näin : tuo iso kuutio on katsojaa lähinnä oleva rajakuutio, pienempi kauimpana oleva rajakuutio ja nuo kuusi katkaistua neliöpohjaista pyramidia ovat perspektiivin vääristämiä, edellisiä yhdistäviä rajakuutioita. Sitten vain kuvittelette niiden väliin 4d avaruutta, niin saatte käsityksen 4d kuutiosta.

2)   Edellinen antoi minulle idean algebran havainnollistamiseen. Ammattikoulun matikanopettajan ominaisuudessa mietin, miten oppilaille voisi havainnollistaa binomin kuutiota: (a b)^3=a^3 3a^2b 3ab^2 b^3 Havainnollistus: styroksikuutio leikataan jostakin nurkasta lähteviä särmiä vastaan kohtisuorilla tasoilla niin , että leikkaustaso jakaa kunkin särmän suhteessa a:b. (nurkasta lukien): Paloista syntyy a-särmäinen kuutio, b-särmäinen kuutio, 3kpl suorak. särmiöitä pohjana a^2 korkeutena b ja 3kpl suorak. särmiöitä pohjana b^2 korkeutena a. Nämä edustavat kaavan oikean puolen termejä, joista sopivasti kokoamalla syntyy vasemman puolen alkuperäinen kuutio (a b)^3. Eri oppikirjoissa on esitetty tasopiirroksena (a b)^2=a^2 2ab b^2 mutta binomin kuution havainnollistusta en ole missään nähnyt. Tärkein havainto oli se, että oppilaat olivat asiasta selvästi kiinnostuneita

Hyvää alkavaa viikkoa keskustelijoille: ufoäijä

Lue lisää

Vielä hieman tuosta 4:stä ulottuvuudesta. 4:n d:n geometrian kpl:eet katoavat havaintopiiristämme niin, että joudumme vain tyytymään niiden projektioihin omassa ympäristössämme. Suhteellisuusteorian fysiikassa käsitetään 4 d:llä aikaa, jonka olemus poikkeaa jyrkästi noista aikaisemmista tilaulottuvuuksista, oikeastaan aikahan vasta mahdollistaa liikkeen, ja jos biologinen elämä käsitetään elävän organismien, sen solujen ja niiden atomien liikkeeksi, niin karkeasti voisi sanoa, että aika vasta luo itse elämän.
Joskus on tullut mieleen, että ajastakin meidän havaintomaailmaamme kuvastuu vain tietynkaltainen ”projektio” , nykyhetki, elämme vain nykyhetkeä ja toki aika tapahtumineen oli olemassa menneisyydessä ja toivon mukaan sitä riittää pitkälle tulevaisuuteenkin. Saattaisi kuvitella, että jos aikaulottuvuuden täysin hallitsisi, voisi nykyhetken ohella kokea samalla menneisyyden ja tulevaisuuden tapahtumia. (tosi hyvä kristallipallo tai astrologi tarvitaan jos jälkimmäinen vaihtoehto halutaan toteuttaa, menneisyydenkin osalta täytyy tyytyä vain muisteluun)

Aleksis Kiveä mukaillen:

”Niin lentää täällä miehen aatos, ja kukapa taitaisi asettaa verkkoja sen tielle.”

ufoäijä kirjoitti:

kirjoittajille. Tässä tulikin sulateltavaa pitkäksi aikaa. Lohdullista tässä teorioiden alati jatkuvassa kehityskulussa on se, että arvokas teoria, kuten esim. Newtonin mekaniikka, ei sinänsä osoittaudu jatkossakaan vääräksi, vaan liittyy käyttökelpoisena likiarvona kehittyneempiin systeemeihin.
Runoa vain pitää hiukan (korjata) :

Nature with its laws
Was hidden in the night
God said, let Newton be
And all was (almost) light !

Lue lisää

TYHJIÖ POREILEE

Einsteinin seuraajat eivät itse asiassa pitäneet kosmologista vakiota munauksena mutta kylläkin ongelmana. He käänsivät Einsteinin päättelyn toisin päin: jos kerran mikään ei kiellä kosmologisen vakion olemassaoloa, miksi sitä sitten ei ole? Suhteellisuusteorian laadullinen parametri on gravitaatiovakio, jonka yksiköissä muut energiasuureet on luonnollisinta antaa. Havainnoista on jo pitkään tiedetty, että näissä yksiköissä kosmologisen vakion arvon täytyy olla pienempi kuin 10^{-120}. Tämä on käsittämättömän pieni luku, niin pieni, että kokonainen fyysikkosukupolvi on etsinyt keinoa selittää, miksi kosmologisen vakion olisi oltava täsmälleen nolla. Ongelmaa korostavat entisestään modernit hiukkasteoriat, joista Einstein ei tiennyt mitään. Näissä esiintyy eräänlaista tyhjiön poreilua. Se ilmenee ns. virtuaalisten hiukkasparien spontaanina ilmaantumisena tyhjästä. Ne elävät Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen salliman ajan ja katoavat sitten takaisin tyhjiöön, mutta poreilu jättää mitattavan jäljen. Kvanttielektrodynamiikan yksi juhlituimmista ennusteista, vetyatomin energiatasojen Lambin siirtymä, on eräs esimerkki. Poreilun energia täyttää koko avaruuden ja toimii siis kosmologisena vakiona. Efekti voidaan havaita ns. Casimir-ilmiönä. Siinä kahden metallilevyn väliin ilmestyy pienoinen mutta mitattava näennäinen vetovoima, joka johtuu siitä, että levyjen väliin syntyvien virtuaalisten hiukkasten aallonpituus on rajoitettu. Levyjen etäisyyttä suurempia aallonpituuksia ei yksinkertaisesti mahdu niiden väliin. Sen sijaan niiden ulkopuolella kaikenlaiset virtuaalihiukkaset ovat mahdollisia. Seurauksena on levyjä ulkoapäin yhteen työntävä paine. Tyhjiön poreilun seurauksena syntyvän energiatiheyden suuruus on valtaisa. Esimerkiksi protonin rakenneosasia kvarkkeja kuvaavassa kvanttikromodynamiikassa saisimme kosmologisen vakion, jonka suuruus olisi 10^{76} kertaa sallittua suurempi. Tämän energiatiheyden katoaminen on eräs mysteereistä, jonka gravitaation ja kvanttifysiikan yhdistävän teorian odotetaan joskus selvittävän.


Lähde: Kari Enqvist




"Kun erityinen suhteellisuusteoria alkoi syntyä minussa,
koin kaikenlaisia hermostollisia häiriöitä.
... Lähdin viikoiksi hämmennyksen vallassa tieheni."

- Albert Einstein -

Galaxien rotaatiokäyrät ovat vahvin todiste pimeälle energialle. Mitkä ihmeen rotaatiokäyrät? Tähdet kiertävät gravitaatiolain mukaan galaxinsa keskustaa. !- MUTTA HAVAITAAN -!
kun ne ovat riittävän kaukana galaxin keskustasta, niin ne eivät enää kierräkään galaxinsa keskustaa siten kuin Newtonin tai Einsteinin gravitaatioteoriat ennustavat.(Einsteinin gravitaatioteoria = yleinen suhteellisuusteoria).

Molemmat gravitaatioeoriat pelastuvat sillä oletuksella, että kaukana galaxin keskustasta olevan tähden ja itse keskuskustan väliin jää materiaa, joka vaikuttaa ilmiöön, mutta jota emme voi havaita.

Esimerkki: Jos Maan ja Auringon välissä olisi hyvin paljon pölyä, niin tapahtuisi sama ilmiö. Itse asiassa, jos näin olisi, niin tieteen historia olisi toinen kuin nyt.
Herra Kepler olisi johtanut havainnosta sen, että planeettojen ratanopeudet lähestyvät jotain vakioarvoja kuin että ne vähenisivät kääntäen verrannollisesti etäisyyden neliöön.

Newton olisi päätynyt lakiin, että painovoima muuttuu käänteisessä suhteessa etäisyyteen, mutta ei sen neliöön. Yhtälö olisi mennyt heti nurin, koska silloin puolestaan Kuu ei olisi totellut yhtälöä - se olisi käyttäytynyt kuin 'oikea laki' sanoo. Teoria olisi mennyt ilman muuta roskiin.

(Erikoinen piirre tässä on se, että Newton oli niin tarkka, että todellisuudessa havaittu Kuun poikkeama, joka oli jotain tavallisen menninkäisen mielestä mitätöntä, riitti hänelle syyn vaipua epätoivoon - kunnes saatiin uudet mittaustulokset Maan säteestä - ranskalaisen retkikunnan tekemänä Suomessa. Tuloksen saatuaan Newton oli niin innoissaan, että ei enää pystynyt itse laskemaan, vaan assistentin piti hoitaa laskut. Nyt kaikki täsmäsi ja laki oli valmis esiteltäväksi.

- Hypothesus non fingo, totesi Newton - hypoteeseja en esittele).

Newtonin lakia eivät fyysikot lähde kovin heppoisin perustein muuttamaan.

Laki pysyy pystyssä, jos oletetaan pimeän materian olemassaolo. Se ei tarkoita esimerkin mukaista pölyä, (tai planeettoja mustia-aukkoja tms.) - vaan oikeasti sellaista ainetta, joka vuorovaikuttaa gravitaation kautta, mutta ei sähkömagnetismin.

Pimeän aineen hiukkasille on kyllä nimiä keksitty:
Selektroni, fotino, Sneutriino, Skvarkit, Wino, Zino, Higgsino, Gravitino............

Hypothesus non fingo, sanoisi varmaan Newton.

psq kirjoitti:

Galaxien rotaatiokäyrät ovat vahvin todiste pimeälle energialle. Mitkä ihmeen rotaatiokäyrät? Tähdet kiertävät gravitaatiolain mukaan galaxinsa keskustaa. !- MUTTA HAVAITAAN -!
kun ne ovat riittävän kaukana galaxin keskustasta, niin ne eivät enää kierräkään galaxinsa keskustaa siten kuin Newtonin tai Einsteinin gravitaatioteoriat ennustavat.(Einsteinin gravitaatioteoria = yleinen suhteellisuusteoria).

Molemmat gravitaatioeoriat pelastuvat sillä oletuksella, että kaukana galaxin keskustasta olevan tähden ja itse keskuskustan väliin jää materiaa, joka vaikuttaa ilmiöön, mutta jota emme voi havaita.

Esimerkki: Jos Maan ja Auringon välissä olisi hyvin paljon pölyä, niin tapahtuisi sama ilmiö. Itse asiassa, jos näin olisi, niin tieteen historia olisi toinen kuin nyt.
Herra Kepler olisi johtanut havainnosta sen, että planeettojen ratanopeudet lähestyvät jotain vakioarvoja kuin että ne vähenisivät kääntäen verrannollisesti etäisyyden neliöön.

Newton olisi päätynyt lakiin, että painovoima muuttuu käänteisessä suhteessa etäisyyteen, mutta ei sen neliöön. Yhtälö olisi mennyt heti nurin, koska silloin puolestaan Kuu ei olisi totellut yhtälöä - se olisi käyttäytynyt kuin 'oikea laki' sanoo. Teoria olisi mennyt ilman muuta roskiin.

(Erikoinen piirre tässä on se, että Newton oli niin tarkka, että todellisuudessa havaittu Kuun poikkeama, joka oli jotain tavallisen menninkäisen mielestä mitätöntä, riitti hänelle syyn vaipua epätoivoon - kunnes saatiin uudet mittaustulokset Maan säteestä - ranskalaisen retkikunnan tekemänä Suomessa. Tuloksen saatuaan Newton oli niin innoissaan, että ei enää pystynyt itse laskemaan, vaan assistentin piti hoitaa laskut. Nyt kaikki täsmäsi ja laki oli valmis esiteltäväksi.

- Hypothesus non fingo, totesi Newton - hypoteeseja en esittele).

Newtonin lakia eivät fyysikot lähde kovin heppoisin perustein muuttamaan.

Laki pysyy pystyssä, jos oletetaan pimeän materian olemassaolo. Se ei tarkoita esimerkin mukaista pölyä, (tai planeettoja mustia-aukkoja tms.) - vaan oikeasti sellaista ainetta, joka vuorovaikuttaa gravitaation kautta, mutta ei sähkömagnetismin.

Pimeän aineen hiukkasille on kyllä nimiä keksitty:
Selektroni, fotino, Sneutriino, Skvarkit, Wino, Zino, Higgsino, Gravitino............

Hypothesus non fingo, sanoisi varmaan Newton.

Lue lisää

Tiedemiehet oli 1980 luvulla varsin ihmeissään Pioneer 10 luotaimen käyttäytymisestä. Tälle aavevoimalle saatiin sitten vahvistus Pioneer 11 luotaimen etäännyttyä riittävän kauaksi auringosta. Tuolloin epäiltiin jopa painovoimateorioiden paikkansapitävyyttä. En ole seurannut miten tuossa asiassa sitten loppujenlopuksi kävi.

psq kirjoitti:

Galaxien rotaatiokäyrät ovat vahvin todiste pimeälle energialle. Mitkä ihmeen rotaatiokäyrät? Tähdet kiertävät gravitaatiolain mukaan galaxinsa keskustaa. !- MUTTA HAVAITAAN -!
kun ne ovat riittävän kaukana galaxin keskustasta, niin ne eivät enää kierräkään galaxinsa keskustaa siten kuin Newtonin tai Einsteinin gravitaatioteoriat ennustavat.(Einsteinin gravitaatioteoria = yleinen suhteellisuusteoria).

Molemmat gravitaatioeoriat pelastuvat sillä oletuksella, että kaukana galaxin keskustasta olevan tähden ja itse keskuskustan väliin jää materiaa, joka vaikuttaa ilmiöön, mutta jota emme voi havaita.

Esimerkki: Jos Maan ja Auringon välissä olisi hyvin paljon pölyä, niin tapahtuisi sama ilmiö. Itse asiassa, jos näin olisi, niin tieteen historia olisi toinen kuin nyt.
Herra Kepler olisi johtanut havainnosta sen, että planeettojen ratanopeudet lähestyvät jotain vakioarvoja kuin että ne vähenisivät kääntäen verrannollisesti etäisyyden neliöön.

Newton olisi päätynyt lakiin, että painovoima muuttuu käänteisessä suhteessa etäisyyteen, mutta ei sen neliöön. Yhtälö olisi mennyt heti nurin, koska silloin puolestaan Kuu ei olisi totellut yhtälöä - se olisi käyttäytynyt kuin 'oikea laki' sanoo. Teoria olisi mennyt ilman muuta roskiin.

(Erikoinen piirre tässä on se, että Newton oli niin tarkka, että todellisuudessa havaittu Kuun poikkeama, joka oli jotain tavallisen menninkäisen mielestä mitätöntä, riitti hänelle syyn vaipua epätoivoon - kunnes saatiin uudet mittaustulokset Maan säteestä - ranskalaisen retkikunnan tekemänä Suomessa. Tuloksen saatuaan Newton oli niin innoissaan, että ei enää pystynyt itse laskemaan, vaan assistentin piti hoitaa laskut. Nyt kaikki täsmäsi ja laki oli valmis esiteltäväksi.

- Hypothesus non fingo, totesi Newton - hypoteeseja en esittele).

Newtonin lakia eivät fyysikot lähde kovin heppoisin perustein muuttamaan.

Laki pysyy pystyssä, jos oletetaan pimeän materian olemassaolo. Se ei tarkoita esimerkin mukaista pölyä, (tai planeettoja mustia-aukkoja tms.) - vaan oikeasti sellaista ainetta, joka vuorovaikuttaa gravitaation kautta, mutta ei sähkömagnetismin.

Pimeän aineen hiukkasille on kyllä nimiä keksitty:
Selektroni, fotino, Sneutriino, Skvarkit, Wino, Zino, Higgsino, Gravitino............

Hypothesus non fingo, sanoisi varmaan Newton.

Lue lisää

"...kunnes saatiin uudet mittaustulokset Maan säteestä (oikeastaan litistyneisyydestä) - ranskalaisen retkikunnan tekemänä Suomessa. Tuloksen saatuaan Newton oli niin innoissaan, että ei enää pystynyt itse laskemaan, vaan assistentin piti hoitaa laskut. "

Kiitos hienosta yhteenvedosta.

Ilkeänä ihmisenä en kuitenkaan malta olla piruilematta, vaikka vähän hävettääkin:
Totta kai Newton antoi assistentin hoitaa laskut.
Newton kuoli 1727 (Tähtitieteen sanakirja; Taskufakta) ja Maupertuis oli Lapissa vasta 1736-1737. (Ivar Ekeland: "Paras mahdollisista maailmoista")

Harrastihan Newton toki alkemiaa ja varmaan muitakin salatieteitä, mutta ei kai vanha äijä enää kymmenen vuotta haudassa maattuaan olisi kaivanut sulkakynäänsä esiin ja ruvennut laskeskelemaan.

Tieteen historiassa vastaavia juttuja putkahtelee tuon tuostakin esiin. Joskus hyvä juttu on paljon mukavampi kuin tiukka fakta.

Voihan minunkin lähteeni olla väärässä. En viitsi googlettaa ristiintarkastamiseksi.
(VK)

Ansiokkaasta kirjoituksesta kirjoitti:

"...kunnes saatiin uudet mittaustulokset Maan säteestä (oikeastaan litistyneisyydestä) - ranskalaisen retkikunnan tekemänä Suomessa. Tuloksen saatuaan Newton oli niin innoissaan, että ei enää pystynyt itse laskemaan, vaan assistentin piti hoitaa laskut. "

Kiitos hienosta yhteenvedosta.

Ilkeänä ihmisenä en kuitenkaan malta olla piruilematta, vaikka vähän hävettääkin:
Totta kai Newton antoi assistentin hoitaa laskut.
Newton kuoli 1727 (Tähtitieteen sanakirja; Taskufakta) ja Maupertuis oli Lapissa vasta 1736-1737. (Ivar Ekeland: "Paras mahdollisista maailmoista")

Harrastihan Newton toki alkemiaa ja varmaan muitakin salatieteitä, mutta ei kai vanha äijä enää kymmenen vuotta haudassa maattuaan olisi kaivanut sulkakynäänsä esiin ja ruvennut laskeskelemaan.

Tieteen historiassa vastaavia juttuja putkahtelee tuon tuostakin esiin. Joskus hyvä juttu on paljon mukavampi kuin tiukka fakta.

Voihan minunkin lähteeni olla väärässä. En viitsi googlettaa ristiintarkastamiseksi.
(VK)

Lue lisää

Hyvä, että korjasit ei mitään häpeilemistä. Muistan lukeneeni tämän storyn (jonka laitoin tekstissä tai ainakin piti laittaa sulkuihin) jostain ja kirjoittaessani tuli kyllä mieleen mahtaako tämä sopia aikakauden sisään. Ei ihan mennyt, mutta antoi jutulle hieman draamaa.

"Kadunmiehen" kysymä Pioneeeri-probleemi. Tästä on ollut vääntöä puoleen sun toiseen. On ehdotettu modifikaatiota myös G-lakiin. Ehdotus kaiketi korjaisi myös tuon pimeän aineen aiheuttaman effektin galaxien rotaatiokäyrissä. Tämä on muta-tuntuu -periaatteella sanottu. En viitsi juuri nyt lähteä tarkistamaan.