5 vuotta naimisissa, 2 pientä lasta, ja nyt on alkanut tympiä tosissaan. Mitään suurempia ongelmia ei ole, mies on kunnollinen, juo vaan kerran pari vuodessa, kantaa vastuun perheestä ja tienaa hyvin, on kaikin puolin kunnollinen ja varmasti monen anopin unelmavävy, ainakin oman äitini. Mutta. Olemme niin hiton erilaisia. Olen menevä ja sosiaalinen, haluaisin kyläillä kavereilla, kutsua meille kavereita, käydä reissaamassa ja ELÄÄ, kotielämäkin sopii mulle, kunhan JOSKUS tehtäis jotain muutakin ku nökötettäis telkun edessä.
Mutta mies liimaantuu joka ilta telkkarin eteen, johon sitten nukahtaa loppuviimein. Usein yritän suostutella muuhun, esim. ihan vain juttelemaan kanssani vaikkapa keittiöön ruokaa laittaessani, mutta kun EI NIIN EI, telkkari liimaa äijän totaalisesti. Tiedä sitten onko sillä jotain tekoa että olemme hyvin erilaisista perheistä kotoisin. Miehen kotona on ainoa vapaa-ajanviettotapa ollut tosiaan se telkkari jota koko perhe on tuijottanut joka ikinen ilta, niin arkena kuin viikonloppuna. Mies ei halua reissata, stressaantuu isoissa väkijoukoissa, ei ole järin sosiaalinen jne.
Miten tollaista sohvahirmua voi kannustaa toisenlaiseen elämään? Vai antaako vaan olla? Pitäisikö lähteä etsimään sitä omaa onnea muualta?
Suhteeni tilaa minut sai miettimään etupäässä se, kun ystävystyin läheisesti erään miespuolisen työkaverin kanssa. Hän on omalla tahollaan naimisissa eikä meistä koskaan tule sen enempää. Mutta koska ajatukset osuvat niin hyvin yksiin, tajusin, että ehkä olemme sitten nykyisen kumppanin kanssa liian erilaisia`
Kiitos kaunis kaikille jotka jaksoivat lukea sekavan vuodatuksen alusta loppuun. Pointtina lähinnä se, että saako sohvaperunasta aktiivista ihmistä ja mitä tulisi tehdä kun on koitettu hyvällä ja pahalla, kannustamalla ja nalkuttamalla... Ja kai siitäkin, että missä vaiheessa kannattaa luovuttaa.
Kun kotona olo vaan vituttaa, erilaisuus on suola, vai onko.
18
3320
Vastaukset
- on liikaa
Kamat kantoon vain! Äijä-paha on varmaan jo töitäkin aina liian väsynyt, että siitä ei mitään iloa ole?
Sano ukolle, että alat menemään yksin jos ei lähde mukaan.
Yksin bilettäminen on muuten paljon hauskempaakin!
Anna ukon mädäntyä siihen sohvaan.
Baareissa ja matkoilla tutustut paljon eläväisempiin ihmisiin! - yhteiseloa 14 vuotta
Ihan kuin olisit minun suullani kirjoittanut. Meillä jo 14 vuotta yhteiseloa ja useampi lapsi. Tosin mies viettää aikaa myös konella tosi paljon, ei vain telkun ääressä. Minä olen ratkaissut tilanteen niin, että teen asioita omien ystävien kans. Nyt lähden Tallinnaan tyttökaverin kans ja ulkomailla käyn lasten ja äidin kans. Joskus sovittiin, että lauantai on parisuhdeilta, muttei se kauaa toiminut. Mutta voisittehan kokeilla vaikka sitä, mikäli ukkos suostuu. Eli silloin telkku on kiinni ja vain yhdessätekeminen sallittu: puhuminen, pelaaminen seksi, jne. Mun mielestä tällainen ero on kuitnki pienimmästä päästä huolia ja ei eroon kyllä riitä. Miehesi kuulostaa kuitenki kunnon ihmiseltä, ja hyvältä isältä. Tsemppiä! Eli pointtini on se, ettei toisen muuttaminen ole kovin realistista...
- että menee yksin
sitten kun menottaa.Muuten ollaanki sit aina kotona ja jos joku sattuu kylään pyytää,ni ei varmaan lähe,mut saatan nykyää lähteä yksin lasten kaa.Oonpa muutamia kesälomareissujaki tehny yksin lasten kaa ja mielessäni vaa säälin ukkoani,kun ei nää sitä erilaista iloa lapsissa sillon...
Tarpeeks kauan mä miestäni yritin liikkeelle,ja kärsin,mutta viimein iskostin ittelleni päähän et mä näivetyn kun en saa olla ihmisten kaa tekemisis jos en vaa ite lähe.Alkuun en voinu sitä kuvitellakaa,aattelin et se jakaa jotenki meitä erillee toisistamme.Mut paremmalta elämä on maistunu ku on ihmiskontakteja.
Toiset vaa on enemmän mieluummi omissa oloissaan,tai sit painelee kaverien kaa ryypyillä.Ota omaa elämää enemmän,nii jospa se pahimpaan auttas,ainakaa kokeileminen lasten kaa yksin ei varmaa haitaksi oo...- alaikäsiä vanhempia
vaa, kaa, ite???????????
- edeltävä kirjottaja
alaikäsiä vanhempia kirjoitti:
vaa, kaa, ite???????????
painu muuaalle näiltä palstoilta kun jokaista epäilet alaikäseks vanhemmaks! Sunlaisia kommentteja ei voi tulla kun lapsilta ja tää ei todellakaan oo lapsille sopivaa luettavaa(aikuisten ongelmat!!)
Olen kuule ihan 28 vuotias monen lapsen äiti, ja jos mitenkää voisit kommentoida mitä noi sun kaa kaas tarkottaa nii ihan mukava,koska mun puhekieles en sellasia käytä...
- elämä omiin käsiin
Ota elämä omiin käsiin ja unohda miehesi sinne sohvalle.
Ala harrastaa ja siirry muiden ihmisten seuraan ilman miestäsi. Mikä se parempi lastenvahti kuin mies, joka on aina kotona. Sinulle jää paljon aikaa touhuta omiasi.
Joskus ehkä sitten kävelee sopivampi mies vastaan. Tai sitten ei. Mutta sen varaan ei kannata elämäänsä rakentaa. Vain itsensä varaan. - Johan C.
Meil piristi toimintaa huomattavasti se että telkkari myytiin kokonaan pois.
Oikeasti, ehkä paras valinta pitkään aikaan.
Meillä on kuitenkin sama ongelma periaatteessa. Itse mielelläni kävisin monessakin eri jutussa mutta vaimo on... noh. Tukeva. Hän ei jaksa ja jos lähtee niin sitten matka kestää. Tykkäisin kävellä luonnossa ja niinpoispäin mutta vaimo ei jaksa tahtiani ja minä en kertakaikkiaan innostu laahustamisesta.
Lasten kanssakin on "vähän" se ongelma että päivät tuo istuu sohvalla ja sitten kun tulen töistä kotiin niin saan väsyneenä kaksi yli-energistä lasta joiden energiaa ei ole purettu mihinkään. Se väsyttää sitten minutkin.
Itse oon sellainen että tykkään rauhoittua kunnolla kun rauhoitun mutta myös kaipaan toimintaa. Kumpikaan ei oikein onnistu nykyisen kumppanin kanssa. Oma aikakin kortilla kun kaikki pitäisi aina tehdä yhdessä ja jos yksin tekee jotain niin sitten se yksintekeminen on sitä että minä olen lasten kanssa. Mitään ei pysty tekeen omin nokin, edes korjaan pyörää. Aika sairasta kun asiaa nyt ajattelee.
Sanotaanko että ymmärrän yskäsi oikein hyvin. Mulla itsellä alkaa olla jo mitta täynnä. - seuraavaa menetelmää:
television vahingossa rikkomista. Sun kirje vois olla yhden vanhan ystäväni kirje. Terveisiä vaan, Tintti, jos luet tämän :-) Sun tarina on hyvä opetus meille kaikille :-D Eli...
Yhtensä iltana tässä parisen vuotta sitten tää mun ystävä pimahti ihan täysin: se kaatui ison, kuuman kattilan kanssa ihan metrin päässä ja vielä aika pahasti, eikä mies edes katsonut siihen päin kun tuli joku hyvä ohjelma. Kaverini kilahti ja kaatoi tv:n sisään maitoa kun äijä oli kusella, ja sanoi sitten että lapset on varmaan tehneet jotain tv:lle kun hänellä on silmä välttänyt. HUOM! tää oli lauantai-iltana niin että ei voinut heti seuraavana/samana päivänä juosta ostamaan uutta. Ensin siitä repes kauhee älämölö, tietysti, lapset ei onneksi osanneet vielä puhua silloin riittävästi että oisivat voineet kiistää.
Ne oli sitten istuneet siinä sohvalla ja tuijottaneet mustaa tv-ruutua!!! Koko illan! Mies oli todennut sunnuntaina että ei tässä oo mitään järkee, ja ne oli lähteneet ulos kävelylle (!), mikä oli silloin ihan ennenkuulumatonta. Ja tehneet yhdessä kaikkea muutakin, koko sunnuntai. Varmistaakseen ettei mies osta heti uutta telkkaria, ystäväni pölli vielä miehensä lompakon. Hulluinta tässä on että tää on kaikki totta. Tosin se mies ei tänäkään päivänä tiedä tästä vielä mitään. Me ollaan kyllä naurettu tälle jutulle aivan hulluna tyttöporukalla melkein joka kerta. Yks tv:n hinta on aika pieni hinta parisuhteesta.
Uusi tv tuli vasta seuraavana torstaina tai keskiviikkona, joka tapauksessa useamman päivän päästä, mutta sekin meni rikki jotenkin salaperäisesti (!) ja mies ronttas sitä myymälään ja tahtoi ilmaista korjausta jne... Kaiken soopan jälkeen niillä ei ollut melkein kuukauteen televisiota kuin pari päivää aina kerrallaan. Eikä se äijä enää palannut vanhoihin kaavoihin. Kattoo ne vieläkin paljon, mutta ei ollenkaan niin paljon. Suosittelen lämpimästi ;-D - Amalia Kamalia
jonka kanssa olen ollut jo kohta parikymmentä vuotta. Vietämme mukavaa perhe-elämää keskenämme, mutta minulla on myös oma elämä. Tähän omaan elämään ei kuulu muita miehiä, vaan kaikkea mukavaa ystävien kanssa. Matkustelen ystävieni kanssa ulkomailla (yksin tai lapsen kanssa), kyläilen kavereillani, järjestän juhlia, käyn kuntosalilla tai elokuvissa, teatterissa tai ulkona syömässä ystävieni kanssa. Miksi ihmeessä tätä kaikkea pitäisi tehdä väkisin miehen kanssa, kun se on kivempaakin kaverien kanssa?
- yksi kärsivä
Kommenteista päätellen aika moni näyttää elävän parisuhteessaan yksin. Mies istuu illat kotona, nähtävästi tv:n ääressä ja vaimo menee omia menojaan. Olen itse vähän vastaavassa tilanteessa. Minun mieheni on kunnon mies, joka viihtyy töissä viikonloppuisinkin. Parina kolmena iltana viikossa -yleensä viikonloppuisin- hän käy parin tunnin session paikallisessa pubissa. Minua rassaa se, että arki kyllä sujuu. Lapset eivät vaadi enää ihan joka hetken paapomista, joten pääsen jumppaan ja lenkille. Arjen vastapainona ei ole kuitenkaan kovinkaan paljon yhteisiä juttuja. Kaipaisin kahdenkeskisiä juttuja silloin tällöin, esimerkiksi pieni reissu, ravintolailta tms. Jotenkin tuntuu, että kaikki ilo elämässäni on jossain muualla kuin miehen kanssa. En lähtisi edes pakottamalla paikalliseen pubiin, koska se on lähinnä räkälä. Mieheni taas vierastaa kaikkea vähänkin hienompaa. Hän on sinänsä ihan normaalitapaus, pukeutuu kohtalaisesti ja kohtalaisen siisti. Hänellä on kuitenkin tuolla pubissa muutama tuttu, joita hän nähtävästi siellä jututtaa.
Onko vain lapsellista toivoa jotain yhteistä? Onko suomalainen parisuhde sitä, että kumpikin höyryää tahollaan. Jos haluaa olla yhdessä, tähän pitää tyytyä tai sitten asua yksin? Mistä toisaalta kertoo suomalaisten korkeat uskottomuusluvut? Miehistä puolet on käynyt vieraissa ja naisistakin melkoinen osa. Lasten takiako vain ollaan parhaat vuodet yhdessä?- Sqwawmo
"Lasten takiako vain ollaan parhaat vuodet yhdessä?"
Jos lapset on sinulle "vain", niin ehkä on tosiaan parasta että muutat paremmille biletyssaumoille!
Miehet eivät useinkaan jaksa olla kovin blingblingejä.
Heille riittä kun he hoitavat työnsä ja perheelle siedettävät asuinolosuhteet.
Usko huviksesi, että siinä on aika urakka, vaikka moni nainen sanoo tekevänsä kotona "kaiken"! - yksi kärsivä
Sqwawmo kirjoitti:
"Lasten takiako vain ollaan parhaat vuodet yhdessä?"
Jos lapset on sinulle "vain", niin ehkä on tosiaan parasta että muutat paremmille biletyssaumoille!
Miehet eivät useinkaan jaksa olla kovin blingblingejä.
Heille riittä kun he hoitavat työnsä ja perheelle siedettävät asuinolosuhteet.
Usko huviksesi, että siinä on aika urakka, vaikka moni nainen sanoo tekevänsä kotona "kaiken"!Biletys ei kyllä ole minun leipälajini. Käyn joskus kavereiden kanssa oluella, max kahdella, mutten tanssi tai pahemmin ryypiskele. Biletystä en siis halua, muuta menoa ja harrastusta kyllä. Meillä mies ei ole ainoa, joka hoitaa perheelle kunnon asuinolosuhteet. Tienaan enemmän kuin mieheni ja tulisimme käytännössä toimeen vähemmälläkin työnteolla. Työnteko on miehelläni kuitenkin verissä eikä sillä ole enää mitään tekemistä rahan tarpeen kanssa. Rahaa tarvitaan, mutta yhteinen aikakin olisi kova sana.
Sanoin "lasten takiako vain" siksi, että lapset muuttavat kuitenkin joskus pois kotoa. Meillä ensimmäinen parin vuoden kuluttua. Jos lapset ovat ainoa yhdistävä tekijä, mitä tapahtuu heidän muutettuaan kotoa? Aika moni alkaa ryyppäämään ja sitäkään en haluaisi. - Kukkomies
Itse olen todennut että arki, työ, parisuhde, pari mukulaikäistä kakaraa ja vielä omat tarpeet ja intressit on käytännössä yhtälö jossa tunnit loppuu kesken vuorokaudesta.
Jostain on tingittävä. Käytännössä vaihtoehdoiksi jää joko parisuhde tai omat jutut. Väittäisin että uskottomuuden takana on varsin usein se että ei enää tunneta kumppania ja olla hänen kanssaan = parisuhteesta tinkiminen.
Toisaalta ahdistukset ja masennukset voi hyvinkin poikia siitä ettei omaa aikaa ole ja identiteettiä muodostuu pitkälti perheyhteisöstä.
- swaq
Jaaha, onpa ikävä ongelma. Hmm, mutta kerrohan, milloin miehesi muuttui aktiivisesta alfauroosta sohvapotaatiksi? Aivan. Katso peiliin vaan. Se on aina ollut sellainen. Sitä saa mitä tilaa, turha kitistä jälkeenpäin.
- Tirinä
Tunnen vain yhden sohvaperunan, joka ei minun takiani sohvalta paljon pehvaansa nostanut. Hän on ex-mieheni.
Siinä kävi sitten niin, että jossain vaiheessa huomasin, että kun ei miehestä ole seuraa minulle eikä lapsille, niin mihinpä minä sellaista töllöttimen tuijottajaa edes tarvitsen. En mihinkään. Mies alkoi näyttääkin vastenmieliseltä, koska nukahti aina sohvalle kesken ohjelmien suu auki pää takakenossa ja kuorsasi kuin elukka. Jos joku muu olisikin halunnut katsoa televisiota, ei kuorsaukselta kuullut mitään.
Jotenkin hävetti sekin, että mies tuijotti Kauniita ja rohkeita silmät tapillaan. Öhh! - huomaat että ei tämäkään o...
Kun olet ollut riittävän kauan kenen kanssa tahansa tulet huomaamaan että et olekaan yhtä vaan kaksi eri ihmistä.
- epätoivoinen elsa
Mukavan paljon vastauksia, kiva kuulla, etten ole maailman ainoa, jolla on tämä ongelma.
Reissaaminen yksinään voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta kun mulla on sellainen tunne että hyvässä parisuhteessa pitäisi jaksaa tehdä asioita yhdessä, minäkin voin miehen mieliksi viettää koti-iltoja jos toinen haluaa joskus lähteä kanssani liikkeelle, kyläilemään, ulos syömään, elokuviin, jne.
Mutta miehessä on ärsyttävintä tällä hetkellä se
välinpitämättömyys.
Asiasta on puhuttu monia kertoja, ja sovittu, että tehdään muutakin kuin telkkarin katselua. Mutta sitten loppujen lopuksi vähän päästä homma lipeää taas siihen. Miestä ei kiinnosta oman työn lisäksi mikään. Ei halua harrastaa mitään (paitsi sitä telkkaria). Ongelmallista on se, että mies on kyllä lapsille isänä erittäin kiva, jaksaa touhuta lasten kanssa jne. Mutta parisuhde on mieheni mielestä ilmeisesti "siinä sivussa kulkeva asia".
Olimme jo seurustelun alkaessa erilaisia, silloin erilaisuus viehätti. Mutta nyt tuntuu siltä, että viehättääkö se enää... - onnellinen vaimo ja äiti
epätoivoinen elsa kirjoitti:
Mukavan paljon vastauksia, kiva kuulla, etten ole maailman ainoa, jolla on tämä ongelma.
Reissaaminen yksinään voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta kun mulla on sellainen tunne että hyvässä parisuhteessa pitäisi jaksaa tehdä asioita yhdessä, minäkin voin miehen mieliksi viettää koti-iltoja jos toinen haluaa joskus lähteä kanssani liikkeelle, kyläilemään, ulos syömään, elokuviin, jne.
Mutta miehessä on ärsyttävintä tällä hetkellä se
välinpitämättömyys.
Asiasta on puhuttu monia kertoja, ja sovittu, että tehdään muutakin kuin telkkarin katselua. Mutta sitten loppujen lopuksi vähän päästä homma lipeää taas siihen. Miestä ei kiinnosta oman työn lisäksi mikään. Ei halua harrastaa mitään (paitsi sitä telkkaria). Ongelmallista on se, että mies on kyllä lapsille isänä erittäin kiva, jaksaa touhuta lasten kanssa jne. Mutta parisuhde on mieheni mielestä ilmeisesti "siinä sivussa kulkeva asia".
Olimme jo seurustelun alkaessa erilaisia, silloin erilaisuus viehätti. Mutta nyt tuntuu siltä, että viehättääkö se enää...lähetäpä miehesi lääkäriin. minulla oli samanlainen mies, no mies on sama vieläkin, mutta huomattavan paljon menevämpi, koska lääkäristä tuli diagnoosina paniikkihäiriö, ja siihen sopivat lääkkeet. nyt mies käy ulkona, minun ja uusien ystävien kanssa, ja seksielämäkin on piristynyt huomattavasti!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2624303Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653506Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1551829Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251714Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2991447Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?133957Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18865Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235864en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115855