V*tun lehmä

Mrs. NoBody

Tästä tulee varmasti melkein romaani, mutta on pakko ”puhua” näin anonyyminä.

Tässä lyhyt historian oppimäärä avioliitostani:
-   naimisiin -87 (hääiltana mies huiteli muiden naisten perässä)
-   ero vireille -89 (mies ei halunnut sitoutua = pettämistä edelliset 2 vuotta)
-   minä itse = reppana, joka olin kiinni miehessäni, VAIKKA tarjolla olisi ollut ties mitä….
-   muutin omaan vuokrakämppään, roikuin miehessäni, vaikka tiesin hänen naisistaan ja ero oli vireillä
-   olin surkea onneton lusmu vuoden verran, mutta sitten hyvien ystävien turvin pääsin jaloilleni, aloin käydä ulkona, tapasin ihmisiä, myös miehiä
-   ja sitten, yksi kerta: mies näkee minut toisen kanssa ja alkaa helvetti. Hän haluaa minut takaisin, ja minä: päähän potkittu idiootti olen onnellinen. Nyt on kaikki hyvin. Ostetaan asunto. Ei saada lasta. Adoptoidaan. Tämä kaikki vei siis vuosia, ei yhdessä yössä.

Alkoi uusi avioelämä. Jäin hoitovapaalle. Ja koska olin hoitovapaalla KAIKKI kodin työt kuuluivat minulle lapsenhoidon lisäksi. Olinhan LOMALLA. No, loma loppui.

Tämän jälkeen mies ei enää osallistunut lapsen hoitoon, koska ”ei osannut”. Minä olin saanut harjoitella vuoden! Siis minun yksin vastuullani lapsi vuosi ”maailmaan tulonsa jälkeen”. Jopa siinä määrin, että kun viikonloppuna matkasin n. 140 km iäkkäitä vanhempiani tapaamaan, tietenkin lapsen aamulla syötettyäni, soi puhelin jo klo 11 ja huuto toisesta päästä: missä vitussa viivyt, tuo lapsi tarvii ruokaa. Oli lapsireppana herättänyt isukin liian aikaisin. Ja ruoka oli valmiina, olisi vain pitänyt nousta sängystä.

Tätä jatkui. Mies otti vastaan ulkomaankomennuksia, tähän päivään mennessä varmaan yhteensä noin 3 vuotta lapsen elämän ajasta. Olen totaalinen yksinhuoltaja. Mies maksaa yhteisiä velkojamme tietyn summan kuussa, ei muuta. Hänen tulonsa ovat (jo päivärahojenkin takia korkeamman koulutuksen aseman vuoksi) huomattavasti suuremman kuin omani. Minä maksan kaiken muun. Teen kaiken kotityön (asumme omakotitalossa) normaalin työpäivän päälle täysin yksin. Ja ennen kaikkea – olen 150 % vastuussa lapsesta. Näin kesäloman aikaan mies ”lomailee” minun perintömökilläni, johon sai kiristettyä minulta 25 % omistusoikeuden, kun jouduimme sisareni uloslunastamiseksi ottamaan lainaa. Muuten mökki on minun lahjakirjan turvin (siinä kyllä todetaan, että puolisolla ei oikeutta mökkiin, mutta sen pankkilainan kautta sai nimensä kiinteistörekisteriin). Kun viikonloppu koittaa hän tulee kotiin ja huutaa kurkku suorana, miten paska olen, lehmä, vitun lehmä – lapsen kuullen täysin surutta.
Meillä on avioehto.
Haluaisin erota, mutta jotenkin ajatus siitä, että joudun yksin myymään asunnon (hakemaan eron, hoitamaan kaikki paperiasiat, laittamaan paikat siihen kuntoon, että kämppä menee paremmin kaupaksi), näkemään kaiken vaivan, tyhjentämään talon, etsimään uuden asunnon, lapselle koulun. Ja hän vain hymyilee v***tumai*sesti ja viettää lomaa. En kestä sitä. Lisäksi joutuisin viemään piikille kaksi rakasta lemmikkiämme (13 V.) - hän ei sitä hoitaisi ja minä en voi vapaita kissoja kerrostaloon kahlita. Tuntuu, että hukun tämän alle.

Kaiken kukkuraksi, kun uhkaan erolla, tämä mies sanoo (huutaa), että vi*** pidän sillä kesäpaikalla niin kovan hinnan, että sinun rahasi häviävät sen 25 %:n ostoon. Paikka on minulle rakkain asia maailmassa ja sen mies tietää, siellä ovat perheeni juuret ja lapseni – jo nyt 11 vuotiaana - kokee samoin.

Kysyn. Voiko mies näin tuhota toisen ihmisen elämän, vain sen takia, että hänellä on enemmän rahaa?
En tarvitse luentoa siitä, miten tyhmä olen ollut. Vain tiedon, miten tästä voi selvitä jaloilleen. En yksinkertaisesti jaksa hoitaa koko prosessia oman vaativan työni ja yksin huoltajuuteni ohella. Näännyn. Onko ketään joka voi auttaa? MITÄ PITÄISI TEHDÄ!

Ja huom! kaikki todellinen elämäni karmeus puuttuu vielä tästä edellä kerrotusta.
Loppukaneettina mainittakoon, että mies on syönyt mielialalääkkeitä 20 vuotta, ei selviä niitä ilman, saa hirveitä raivokohtauksia. Nopeasti kirjoitettuna, pliis help! Mrs. NoBody

28

5365

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ellamaariamuuronen

      aika kamala tilanne, eipä tuohon voi paljon muuta sanoa.
      Ajatus mikä tulee mieleen, on se, että esität useita seikkoja, miksi et voi järjestää eroa, vaikka tiedätkin syyt, miksi siihen ehkä kannattaisi panostaa.Varmaan esteet ovatkin todella suuria, mutta onko ne riittävän suuria elämään tuollaista elämää? Entä onko ne riittävän suuria syitä lapsen elää siinä ?

      Joka tapauksessa joudut uhraamaan jotain: jos jatkat arkuuksissasi yhteiselämää, tai käytät sen rohkeuden joka sinulla on, oman ja lapsesi elämän järjestämiseen. Arvelen, että voimainponnistus omaan elämään ja eroon on kannattavampi kuin yrittää pitää kiinni mahdottomasta.

      Varsinaisia neuvoja kesäpaikan pelastamiseksi tai kissojen hengensäästämiseksi en osaa antaa, koska sellaiset ei ole koskaan itseäni koskettaneet, mutta ajatuksena voin esittää, että elämäsi tuskin pahempaan jamaan voi joutua, vaikka lähtisitkin eri seuraan miehestäsi. Pohjavireenähän on että te olitte jo kerran naimisissa, ja ero vireillä; joku pahanolon siemen oli jo silloin olemassa, olisiko siitä tässä ajassa kasvanut ja varttunut täyteen mittaansa ?

      • eronnut minäkin

        Olet kirjoittanut "tuhat syytä" sille, miksi et voi erota. Kaikki sinänsä päteviä ja järkeen käypiä, MUTTA kun olet tuota rumbaa elänyt noin kauan, niin sinulla on kaksi vaihtoehtoa:

        1) Jäät siihen ja elät siinä sitten loppuelämäsi (niin kauan kuin elät)

        2) Otat viimeisen rutistuksen ja hoidat eron - kaikkine ponnistuksineen ja järestelyineen ja SEN JÄLKEEN alat toipua ja kerätä energiaa ja ELÄÄ LOPPUELÄMÄSI onnellisempana.

        Valitse siitä.

        Hanki itsellesi tukea: terapeutti tai valmentaja.


    • naikkone__n

      miehes on täys kaheli! Kaikesta huolimatta, vaikka se vaikealta tuntuukin, ei ole muuta mahdollisuutta kuin ero! Suhteenne on niin syvällä paskassa, että hankkiudu pois siitä, ennen ku vaivut lopulliseen epätoivoon ja teet jotain harkitsematonta..

      Anna itsellesi mahdollisuus vielä elää, äläkä välitä loppujen lopuksi niin pienistä asioista kuin kesäpaikasta. Kesäpaikka vai elämä?

      Kerää kunnon taustajoukot (sisarukset ja ystävät) koolle ja laita joitakin hommia heille hoidettaviksi, sillä et tule selviämään eroprosessista yksin - eikä tarvitsekaan selvitä. Hakeudu myös terapiaan jos et jo ole! Aina voit hankkia lähestymiskiellon miehelle jos hän on uhkaava.. Älä jää tuleen makaamaan.

    • sen verran, että

      "myy" tilapäisesti kaikki se omaisuus jollekin sukulaiselle, mitä pystyt laillisesti myymään. Tätä kautta mies ei pääse niin helposti käsiksi sinun perintöomaisuuteesi. Hänelle todellakin jää esim. vain se 25 % kesämökistä. Sinä et silloin ole se osapuoli, jota vastaan hän taistelisi vaan joku vahvemmassa roolissa oleva.

      Mielestäni tarvitset taloudellisia neuvoja aika rutkasti. Lakimiestä.

      Miehesi ei todellakaan ole terve. Mutta älli hänellä nähtävästi pelaa, kun hän laskee, että olet liian heikko puolustautumaan.

    • voisivat viihtyä

      rivitalossa, kai sellaisenkin voi ostaa/vuokrata. Verkkoaitaa vaan takapihalle, kyllä vanhatkin kissat oppii.

      Nyt ota sopimuksista ja avioehdosta ym kopiot ja varaa aika lakimiehelle tai yleiselle oikeusavustajalle. Siitä se lähtee.

      Lapsen takia sinun kannattaa jaksaa tehdä kaikki ne luettelemasi asiat. Sitten, kun pääsette pois, elämä helpottuu.

      • voisit

        koettaa järjestää uuteen kotiin, ettei siitä jää pahamieli. ei tervettä luontokappaletta sovi kuitenkaan piikille viedä.

        monet, varsinkin vanhemmat ulkokissat voi oppia hyvinkin sisäkissoiksi, mutta saattaahan se työtäkin vaatia..

        rivitalo ja kissatarha tai verkotettu/lasitettu parveke auttaa kummasti.

        tsemppiä


    • Nimetön

      Valitettavaa on kun ihmisellä saattaa olla ns. kiltin tytön syndrooma.Se vie ihmisen äärimmäisiin tekoihin. Vielä valitettavamampaa on se että löytyy narsisteja jotka käyttävät kilttejä tyttöjä hyväksi. Ja tragedia on valmis.

    • *****

      - Kissat antaisin pois, eikun sana kiertämään tuttavapiiriin.
      - Ottaisin tosta avioehdosta sen verran selvää, että jaatteko kenties avioliiton aikana hommatun omaisuuden. Vai miten se on kirjoitettu?
      - tarjoaisin kesämökistä pienen summan X, jos ei kiinnosta, niin sitten ukollas on osuus mökistä. Ja miettiköön rauhassa sitten mitä sillä tekee. Turha sun on päätäs sillä hintauhkailuilla vaivata. Ei sun ole mikään pakko ostaa sitä ukkos ilmottamalla hinnalla.
      Muista myös että sun ei tartte suostuu mihinkään mitä ukkos sulle sanoo tai ehdottaa. Mietit vaan että mitä sinä itse haluat, ja mikä on sinulle ja lapselle parhainta. Eli älä päästä ukkooskaan halvalla. Ja nimenomaan: OTA ASIOISTA JA LAKIPYKÄLISTÄ SELVILLE! Älä usko mitään mitä ukkos sulle syöttää!
      - täyshuoltajuus lapsesta sinulle
      - asunto myyntiin välittäjälle. Kun asunto on myyty, keräisin vain omat ja lapsen roippeet ja lähtisin menemään.
      - Ja jos nyt teet päätöksen erosta, niin opettele nauramaan äijälles päin kasvoja, äläkä loukkaannu sen kiukutteluista. Ilmota vielä että on suorastaan ilo tehdä kaikki paperi sun muut hommat, että voit varmasti varmistaa että eroon hänestä pääset. Ja että varmasti kaikki tulee tehtyä, että jos ukko ne tekis, niin tuskin oikein tulisi, ja varmasti jotain jäis vielä tekemättä.
      - kaiken sen lopuksi, siis ihan viimeisenä kun ovesta ulos kävelisin. "aivan ihanaa aloittaa seurustelu nyt vapaasti sen Pentin kanssa".

      Opettele tervettä itsekkyyttä!!!

    • Kyseenalaistaja

      Onko sinulla ystäviä ja läheisiä sukulaisia, jotka voisivat olla tukenasi? Vaikka erosta varmasti tulee raskas, mieti mikä on se, mihin tähtäät - onnellinen elämä niin itsellesi kuin lapsellesikin. Se on tavoittelemisen ja taistelemisen arvoinen asia. VOIMIA!

    • ja jostain sitä lopulta sain

      Viha on sitten ihmeellinen voiman lähde. Kun oikein miettii asioita ja saa oikein kunnon vihan provosoitua itselleen, niin sitä pystyy vaikka mihin. Minun mieheni kuulostaa pahasti samanlaiselta narsisitiselta paskiaiselta. Lopulta koin vain vihaa ja katkeruutta häntä kohtaan ja ne tunteet antavat kummasti voimaa tehdä isojakin asioita. Lisäksi rohkeasti kysyin apua ja ostin palveluita jotta sain asiat hoidetuksi ja lapset ja lemmikit.Voimia ja jaksamista.t KOhtalontoveri

    • Apua saanut

      www.narsistienuhrientuki.info

    • asfasfas

      Nyt varovaisesti! Mies vaikuttaa sellaiselle, että voit päästä hengestäsi milloin hyvänsä kuten myös lapsesi! Maksoi mitä maksoi, ero vireelle NYT. Turvaa selustasi eli älä jää koskaan kahden miehesi kanssa. Sama koskee lastasi! Pyydä sukulaisilta ja ystäviltä apua!

      Ja kissoja ei tarvitse lopettaa. Ne sopeutuvat kyllä.

    • ERONNUT05

      Mä tiedän että sen ensimmäisen askeleen ottaminen on hemmetin vaikeeta, mulla meni 2 vuotta ennen kuin uskalsin, mutta kun sen ottaa kaikki lähtee rullaamaan aika itsestään. Suomessa äiti lapsen kanssa on aika hyvässä asemassa ja saat tukea varmasti ympärillesi.
      Mun ero prosessi lähti niin että otin selville vuokra-asunnon, varasin sen, selvitin lapsen päivähoitopaikan ja hommasin turvakodin puhelinnumeron sekä vara turvapaikan äitini ystävättären luokse jos tiukka paikka tulee. Vanhemmilleni ja ystävilleni kerroin missä oon, miten menee ja kaikki oli hälytyksen päässä ja silloin soitin miehelleni, joka silloin oli mökillä 400km päässä että muutan lapsen kanssa pois.. Ehdin siirtää omat tärkeät tavarani (valokuvat, muistot) turvaan, uuteen asuntoon ja miehelleni en vielä tässä vaiheessa uutta osoitettani kertonut.. Myöhemmin jaettiin yhteiset "arvotavarat". Toki Poliisin numero oli pikavalinnoissa puhelimessani kokoajan.
      Kaikki meni kuitenkin hyvin. Mies huusi ja raivosi kun minut näki, mutta muutto joukkoina oli omat vanhempani ja ystävät, eli siinä oli turha aukoa päätään. Viittasin kintaalla Itsemurha uhkauksiaan hän ei koskaan toteuttanut, ei myöskään meidän tappouhkauksia. lähes vuoteen en pitänyt mitään yhteyttä muuta kuin sai tavata lastaan (silloin kuin viitsi ottaa, eli joka toinen kuukausi)
      Tällä hetkellä kaikki hyvin, olen käynyt terapiassa, minulla uusi mies.. AIVAN IHANA!!! =) häät ja vauva suunnittelilla, mies hakee lastani päivähoidosta, myös vie sinne, ostelee lapselleni kalusteita, tietokoneita, pelejä ym. osallistuu kodinhoitoon ja on hauska ulospäinsuuntautunut ja hellä syli..
      OTA SIIS JA LÄHDE!! Omaisuudella ja rahalla ei niin väliksi, mitä te niillä teette kun sinun ja lapsen elämä on ollut pelkkää helvettiä, pelkoa ja alistamista täynnä.
      Sinulla on velvollisuus myös suojella lastasi hirviöltä.
      Voimia, HAE TUKEA! Ota turvakotiin yhteyttä, he osaavat neuvoa.

    • mökin hintaa

      päätä, vaan asunnonvälittäjä, joka sen käy arvioimassa. Samoin omakotitalonne hinnan arvioi välittäjä. Kai teillä sentään on molemmilla nimi sen kauppakirjassa? Hanki ensimmäiseksi itsellesi lakimies, joka sitten järjestelee asioita miehesi kanssa. Minkä omaisuuden avioehto sulkee pois? Aviota ennen olleen vai sen jälkeen tulleen vai molemmat? Tasinkoasiat selviävät sillä, ja sen jälkeen voikin laskeskella jo tarkemmin ositusta.

    • SatuSisko

      Niih... Tekisi mieli sanoa, että olisi kantsinut silloin aikoinaan ajatella. Mutta en sano, koska pystyn kuvittelemaan karmean tilanteen eikä menneelle voi enää mitään.

      Mutta lyhyesti sanottuna: varmasti pärjäät ja voit paremmin lapsesi kanssa yksin kuin niin, että mies on vaan vittuilemassa vierellä. Älä enää vaan uhkaile avioerolla, jos sen aiot tehdä niin tee sanoista totta. Uhkailkoon äijä raha-asioilla niin paljon kuin huvittaa, mutta olen ihan varma että sinä olet se joka koko sörsselistä selviytyy voittajana. Mieti, sulla on aikaa aloittaa "alusta" sitä nopeammin mitä aiemmin pääset eroon siitä pallosta jalassa. Onnellisempi olet sitten kun ei tarvi huolehtia ylimääräisestä huolenaiheesta. Tai niin ainakin olettaisin...

      Ei vaan ole mitään järkeä jäädä kusipään kanssa yhteen. Se ei ole hyväksi sulle eikä taatusti lapsellesikaan.

      Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.

    • Mrs. NoBody

      Kiitos kaikille vastanneille. Olen saaanut näistä jutuista valtavasti voimaa ja uskoa siihen, että selviämme. Laitan eron vireille huomenna. Sen jälkeen valitsen kiinteistönvälittäjän ja kutsun paikalle. Luojan lykky, työnantajallani on tyhjillään oleva kaksio kaupungin keskustassa, jossa varmasti saan asua ainakin kuukauden vastikkeen hinnalla. Sinä aikana löydän uuden asunnon. Tiedän alueen, josta sen haluan. Olen laskenut paljonko lainaa tarvitsen, miten tulemme selviämään. Mökin pidän - hinnalla millä hyvänsä. Se ON elämäni kiintopiste. Asia mitä moni ei varmasti ymmärrä. Lakimiehen löydän tuttavapiiristäni (olen ennen työskennellyt pankkialalla, tunnen useimmat kaupungin juristit henk.koht.) Olen miettinyt jo sisustustakin ja sitä silmällä pitäen olen listannut mielessäni tavarat, jotka otan mukaani tästä vanhasta huushollista. Vain parhaat ja mieluisimmat yhteensopivimmat tietenkin. Saa ukko jäädä ihmettelemään rojuvuoren keskelle! Ensi lauantaina kirpparipöytä paik. tapahtumassa - myyn KAIKEN,mistä ikinä kykenen luopumaan. Ja kissat. Jätän ne tänne. Ilmoitan asiasta naapureille. Jos mies jättää heitteille, saa syytteen. Jos joutuu lopettamaan - en saa sitä tietää. Lapselle kerron, että jäävät asumaan vanhaan kotiin. Nyt alan lukea kaupungin sivuja peruskouluista - en ole varma suunnittelemani alueen koulutilanteesta. Mutta suunnitelmat saavat muuttua, jos lapsen etu sen vaatii. Me hei lähdetään tästä helvetistä! Kiitos teille kaikille! Mrs. SomeBody SomeDay

      • *-*

        Asiat järjestyy varmasti. Ja jos vastoinkäymisiä tulee, usko lujasti tulevaisuuteen! Ja itseesi.
        Tunnet varmasti sen helpotuksen ja vapauden tunteen, joka antaa elämälle siivet.
        Toivon tulevalle elämällesi paljon hyvää :-)


      • nette 30

        Kissat jätät ja ilmoitat naapureille?
        Naapureiden vastuulle?

        Sepä kertoo sinusta jotain...
        ei liene suuri vaiva kaiken avioliittokitumisen jälkeen toimittaa kisulinsa asialliseen hoitoon. Ota yhteyttä johonkin "kodittomat kissat"-järjestöön tai suoraa päätä piikkilääkärin kautta kisujen taivaseen.

        Kissasi ja lapsesi ovat ainoat syyttömät tapahtuneeseen eroon.

        Ihmettelen, miten olette voineet saada adoptoitua lapsen, kun avioliitto on ollut näinkin vaikea.
        Tiedän että adoptioprosessi on tarkka, ja teidät on syynätty niin persoonaltanne kuin elämäntilanteeltanne.
        Miten siis miehesi on luikahtanut sen seulan läpi, niin ettei hänen luonnehäiriötään ole huomattu?
        Teidän on pitänyt näytellä "onnellista avioparia"?

        Taidat olla aika katkeroitunut tällä hetkellä. Älä jätä katkeruutta pysyväksi olotilaksi.
        Muista että olet 50 % osallinen avioliittosi epäonnistumiseen. Miksi?
        Siksi, että yleensä roikuit miehessä, joka jo kerran hylkäsi sinut. Joku luonteenvastaavuus hänessä veti sinua hänen lähelleen.
        Et ole vielä irti hänestä lopullisesti, ennen kuin olet TODELLA selvittänyt oman osuutesi tapahtumiin.


      • o_o01
        nette 30 kirjoitti:

        Kissat jätät ja ilmoitat naapureille?
        Naapureiden vastuulle?

        Sepä kertoo sinusta jotain...
        ei liene suuri vaiva kaiken avioliittokitumisen jälkeen toimittaa kisulinsa asialliseen hoitoon. Ota yhteyttä johonkin "kodittomat kissat"-järjestöön tai suoraa päätä piikkilääkärin kautta kisujen taivaseen.

        Kissasi ja lapsesi ovat ainoat syyttömät tapahtuneeseen eroon.

        Ihmettelen, miten olette voineet saada adoptoitua lapsen, kun avioliitto on ollut näinkin vaikea.
        Tiedän että adoptioprosessi on tarkka, ja teidät on syynätty niin persoonaltanne kuin elämäntilanteeltanne.
        Miten siis miehesi on luikahtanut sen seulan läpi, niin ettei hänen luonnehäiriötään ole huomattu?
        Teidän on pitänyt näytellä "onnellista avioparia"?

        Taidat olla aika katkeroitunut tällä hetkellä. Älä jätä katkeruutta pysyväksi olotilaksi.
        Muista että olet 50 % osallinen avioliittosi epäonnistumiseen. Miksi?
        Siksi, että yleensä roikuit miehessä, joka jo kerran hylkäsi sinut. Joku luonteenvastaavuus hänessä veti sinua hänen lähelleen.
        Et ole vielä irti hänestä lopullisesti, ennen kuin olet TODELLA selvittänyt oman osuutesi tapahtumiin.

        se mies, siellä ottamassa vastuuta kissoista! Äläpä nyt syyllistä kissojen takia näin suurta päätöstä!! Jos mies ei pysty ottamaan vastuuta EDES kissoista, hän saa luvan tehdä päätökset mitä kissoille tapahtuu!
        Tiedäthän sen, että narsistit ovat maailman parhaita ihmisten hurmaajia?! He osaavat vetää todella mahtavan shown...kukaan ei epäile mitään.
        Mieti kaksi kertaa, mitä tänne latelet...


      • nette 30
        o_o01 kirjoitti:

        se mies, siellä ottamassa vastuuta kissoista! Äläpä nyt syyllistä kissojen takia näin suurta päätöstä!! Jos mies ei pysty ottamaan vastuuta EDES kissoista, hän saa luvan tehdä päätökset mitä kissoille tapahtuu!
        Tiedäthän sen, että narsistit ovat maailman parhaita ihmisten hurmaajia?! He osaavat vetää todella mahtavan shown...kukaan ei epäile mitään.
        Mieti kaksi kertaa, mitä tänne latelet...

        Jos mies on narsisti ja kaikin tavoin häiriintynyt, niin kissoja ei pidä edes periaatteessa jättää hänen hoidettavakseen. Hän saattaa jättää ne kylmästi heitteille!
        Mitä itua sellaisessa on?
        Kissat siinä loppupelissä jäävät kärsijöiksi.

        Itse en vastaavassa tapauksessa pystyisi menettelemään noin. En tuomitse vaimoa mistään, mutta elukat ON hoidettava asiallisesti.
        Miestä nyt on turhaa enää "testata" kissojen hoidon kautta.
        Liitto on loppu, ja sillä siisti.


      • ellamaariamuuronen
        nette 30 kirjoitti:

        Jos mies on narsisti ja kaikin tavoin häiriintynyt, niin kissoja ei pidä edes periaatteessa jättää hänen hoidettavakseen. Hän saattaa jättää ne kylmästi heitteille!
        Mitä itua sellaisessa on?
        Kissat siinä loppupelissä jäävät kärsijöiksi.

        Itse en vastaavassa tapauksessa pystyisi menettelemään noin. En tuomitse vaimoa mistään, mutta elukat ON hoidettava asiallisesti.
        Miestä nyt on turhaa enää "testata" kissojen hoidon kautta.
        Liitto on loppu, ja sillä siisti.

        luonnehäiriöiset, narsistit mukaan lukien pystyvät huolehtimaan elämistä, kissoista tai koirista hyvinkin. Monelle etenkin kissa voi olla ainut rehellinen kontakti johonkin lämpimään ja elävään, joten kissojen turvallisutta tässäkään kohtaa en lähtisi suin päin epäilemään. Voihan se olla, että mies tyhjässä talossaan ei tyhjyyttä edes huomaa, kun kissat on siellä.

        Rouva on tehnyt hyvät päätökset, ja tänään on se huominen josta hän puhui. Toivottavasti voimaa on riittänyt toimia asian eteen.


      • nette 30
        ellamaariamuuronen kirjoitti:

        luonnehäiriöiset, narsistit mukaan lukien pystyvät huolehtimaan elämistä, kissoista tai koirista hyvinkin. Monelle etenkin kissa voi olla ainut rehellinen kontakti johonkin lämpimään ja elävään, joten kissojen turvallisutta tässäkään kohtaa en lähtisi suin päin epäilemään. Voihan se olla, että mies tyhjässä talossaan ei tyhjyyttä edes huomaa, kun kissat on siellä.

        Rouva on tehnyt hyvät päätökset, ja tänään on se huominen josta hän puhui. Toivottavasti voimaa on riittänyt toimia asian eteen.

        toivotaan niin, mutta parempi olisi tämän naisen tietää että varmasti elukat tulevat hoidettua.
        Mies ei kuitenkaan ole lapsestaan välittänyt tuon taivaallista...
        rouvan päätöksiin lähteä kodistaan ei minulla ole vastaansanomista. Liitto on jo kuolleena syntynyt, eli kuollut ennen kuin alkoikaan.


    • hmv5

      Hei!!!!

      Haluaisin TODELLA auttaa.Eihän tuo ole mahdollista kahdelle ihmiselle??? Mies ei komennuksella mutta muuten kaikki tuntui kun olisin katsonut elämää taaksepäin.

    • nette 30

      ...kissoistasi!
      Kerroit erotessasi jättäväsi lemmikkisi asuntoon ja ilmoittavasi naapureille, että miehesi hoitaa kissat.

      Muistathan, silti katsoa ihmisten armoilla olevien lemmikkiesi perään, että erokriisissä oleva miehesi todella hoitaa ne asianmukaisesti!

      Please!

      • Aiste

        Vaikka kuinka olet huolissasi kateista, niin mietippä vähän nenääs pidemmälle! Kyseessä on kahden ihmisen henki, menkööt katit mihin tahansa. Ei ole tainnut elämä sinua paljon ihmissuhteissa puhutellut ja koetellut liekö lainkaan, toivottavasti et joudu KOSKAAN itse samaan tilanteeseen


      • nette 30
        Aiste kirjoitti:

        Vaikka kuinka olet huolissasi kateista, niin mietippä vähän nenääs pidemmälle! Kyseessä on kahden ihmisen henki, menkööt katit mihin tahansa. Ei ole tainnut elämä sinua paljon ihmissuhteissa puhutellut ja koetellut liekö lainkaan, toivottavasti et joudu KOSKAAN itse samaan tilanteeseen

        Just.
        Ihan kuin se mies olisi nyt juuri teilaamassa äitiä ja lasta. Ei ole.
        Jos tämä nainen nyt pystyy hoitamaan itselleen asunnon ja omaisuusasiat, niin KAI hän pari kattia voi kiikuttaa vaikka eläinsuojeluun.
        Ja jos hän turvakotiin on menossa, niin kyllä sitäkin kautta viranomainen voi hoitaa eläimet asialliseen hoivaan.
        Oletko kuullut eläinsuojelulaista?
        Ei se tarkoita sitä että avioerotilanteessa ihminen voi jättää lemmikit oman onnensa nojaan.
        Niitähän on kuule nähty, surkeita tapauksia...
        eläin ei osaa itse auttaa itseään

        Minä ajattelenkin nenääni pidemmälle, minusta vain tuntuu nyt, että ao. eroaja haluaa "kostaa" miehelleen jättämällä kissat hänen "hoitoonsa" eli heitteille.
        Elämä on puhutellut minua kovastikin, olen 14-ikäisenä jäänyt orvoksi, mutta se onkin toinen juttu...


    • suski76

      , mutta melkein. meillä oli kolme pientä lasta. kaikki jäivät eron jälkeen minun kontolleni....asunnonmyyminen ja kaikki muut.

      selvisin siitä ja nyt onnellisesti uudessa liitossa, jossa minua rakastetaan ja ei voisi enään peremmin ollakkaan...

    • ViolaUutukainen

      Rakastat lastasi varmasti yli kaiken.Hänen vuokseen sinun on lähdettävä tuollaisesta liitosta.
      Olen itsekin kokenut eron,josta itse lähdin.
      Hääyönämme mies sanoi minulle,että olen varmasti ainoa morsian joka järkkää kuukautiset hääyökseen. Olen kuullut hänen suustaan kaikenlaisia haukkumista siitä lähtien.
      Avioliittomme tapahtumat ovat liian pitkä tarina tähän kirjoitettavaksi. Ex-miehenikin on arvostettu ja pidetty ihminen,joka osaa olla avoin ja ihana ulkopuolisille. Hän ei koskaan ole ollut fyysisesti väkivaltainen, mutta henkisesti sivalsi usein ja kovaa.
      Jossakin vaiheessa maljani tulvi vain yli ja päätin,että nyt riittää.Lähdin hienosta omakotitalostamme enkä ottanut juuri mitään mukaan.Vaadin tietyn rahasumman mukaani ,jotta voin aloittaa uuden elämän ja rakentaa uuden kodin lapsilleni ja itselleni. Jos olisin mennyt virallisten kaavojen mukaan,olisin saanut huomattavasti enemmän,mutta ajattelin säästää itseäni.
      Elän nyt liitossa,jossa on aivan ihana olla ja uusi mieheni on hyväksynyt lapseni ehdoitta. Lapset ovat myös tiiviisti isänsä luona,jolla on myös uusi elämänkumppani rinnalla, 10 vuotta minua nuorempi.
      Ero on aina vaikea enkä päässyt siitä kaikesta huolimatta helposti yli, mutta pikkuhiljaa huomasin ,että elämä jatkuu ja sillä on jopa annettavaa vielä vaikka millä mitalla.
      Olin liitosta lähtijä,joten jouduin syntipukiksi ulkopuolisen maailman näkökannsta. Olihan minulla mitä ihanin mies,josta erosin.
      Hän on saanut kaiken sympatian puolelleen,mutta paistatelkoot sen valossa niin paljon kuin haluaa, itse tiedän asioiden oikean laidan ja minä nautin nyt siitä ihansta sisäisestä rauhallisuudesta,mitä olen eroni jälkeen saanut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4197
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3429
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1788
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1647
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      297
      1422
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      924
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      855
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      824
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      17
      791
    Aihe