Kyllästyttääkö tanssi koskaan?

Sitten kun tekee taas uuden kaadon jaksaa pirteesti eteen päin kohti uusia kaatoja

Tullut tansseissa käytyä. Tanssi-iltojen välillä kuluu joskus kuukausikin. Siksi jokainen tanssi-ilta ollut tavallaan elämys. Varsinkin kesällä lavatanssista on päässyt hyvin nauttimaan. Toistaiseksi ei kyllästymistä ole päässyt tuntemaan.

"Itse ajattelen joskus, että tässäkö tämä taas oli."

Tuolla lailla ajattelen, jos on tylsä tanssi-ilta takana. Eli en ole saanut tanssia tarpeeksi.

Fyysinen väsymys iskee monen perättäisen tanssi-illan jälkeen ennemmin kuin kyllästyminen tanssimiseen.

Mutta pari päivää lepoa ja taas jaksaa paremmin.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla kävin liian usein tanssimassa ja silloin tuli ajoittain näitä turhautumisen tunteita. Nykyään käyn 1-2 kertaa viikossa ja aina on hyvät fiilikset tanssien jälkeen.

Joo, onpa ollut aikoja jolloin tuli vedettyä jopa 4-6 krt/viikko.
Onneksi tervehtyminen on jo tapahtunut, eli on aivan saletti, että jonkin asteisesta todellisuuden paosta , hysteriasta, maniasta tai mistä lie mielenjärkkymisestä, on kyse kun ihmisen pitää yhtenään ravata tanssimassa.

Näin minäkin "sairauteni" aikohin tanssiuskovaisena olisin tanssinut vaikka joka ilta, olevinaan tanssin takia, mutta ihmis-suhde ongelmathan siellä taustalla oli.

Nyt mielenrauhan saavuttua riittää kerran viikkoon joka on normaalijärkisen sopiva tahti.
Kaikki muu ylimenevä olisi poissa muulta terveeltä ja tärkeältä tekemiseltä.

Tommoset 4 illan tanssiputket menee silleen jos on hyvä kimppakyyti, iltaan tulee uutta ulottuvuutta. Kuten Juhannuksen aikoihin kävi.

Sen sijaan voi istuksia lavan reunassa ajatellen että mitä hemmettiä minä taas täällä teen? Että voisko tehdä jotain muuta välillä? Omat kädenali-veivauksetkin rupeaa kyllästyttämään.

Katkaisuhoidon sijaan järkevää olisi vähentää - ja lyhentää tanssiputkia.

Olisi tosiaan mukava kokea sekin että tulisi lavalle innosta puhkuen.

Kaikkiin liikuntalajeihin kyllästyy ennemmin tai myöhemmin. Suomen harrastetuin liikuntalaji on kävely. Kun kävelee samaa reittiä päivästä toiseen, niin kyllähän sitä kyllästyy.

Kyllä tanssiminen on tässä mielessä paremp. Jos tanssin tarkoituksena on parin etsintä ja sitä paria ei löydy, on tilanne toinen. Ehkä silloin kannattaa kokeillla toisia paikkoja kuten ravintolaa tai nettiä.

Joo tulee ja turhan useasti nykyisin. On tullut tanssittua kesällä välillä viikon putkia ja se on
aivan liian paljon. Onneksi alkavat treenit salilla niin tulee käytyä vain viikonloppuna lavoilla.
Ei ole lavan hakuhelvettiä ja pääsee harjoittelemaan osaavien tuttujen kanssa.

varmaan kuuluu taudin luonteeseen...välillä kyllästyn..tai oikeestaan turhaudun jos ei tule uusia haasteita, mielenkiintoisia tuttavuuksia jne...
ja sitten kun tätä kaikkea saa...saa myös energiaa mahottomasti ja muistaa taas miksi viittii ajaa satoja kilometrejä kuukaudessa tanssin tähden..

Noin 2,5 vuotta on tullut 2-3krt viikossa käytyä.
Vielä ei ole kyllästymispistettä tullut vastaan.
Aina on tuntunut intoa riittävän alusta loppuun esiintyjästä ja väkimäärästä riippumatta.

Tosin joskus tansseihin mennessä saattaa käydä tuo mielettömyys mielessä. Mutta kuitenkin mielissäni olen aina ollut tanssimisesta. No monasti sitten on tullutkin mielettömän kivoja iltoja. Mielelläni... no joo, kauankohan vielä kestää...

No paljon huonomminkin voisin tietysti aikani käytää. esim, sohvaperunana vois tirkistellä ns. "muiden elämää"

.., ei ole vielä koskaan tanssien jälkeen tullut, eikä varmasti nyt enää tulekkaan, kun olen himmannut noita käyntejä. :)

mutta kädenalipellet kyllästyttää, kun valtaavat koko lavan ettei meille tavallisille tanssijoille tahdo olla enää tilaa. Pari viikkoa sitten yksi pelle huitaisi rillini rikki kun hänelle ei enää keskilattia riittänyt, eikä suostunut korvaamaan mitään. Tönityksi tuli moni muukin kun herra elvisteli pitkin poikin lattiaa daaminsa kanssa.