Lähes vakavissaan:)

NainenKirjoittaa

Onko jotakin, mistä et rohkenisi vetäistä huumoria?
Saako kaikelle nauraa?
Tai, jos ei saa, niin miksi ei?

Oletko jossain tilanteessa joutunut pidättelemään naurun tirskahdusta, kun muut olivat naama peruslukemilla?
Kuinka tilanteesta selvisit----vai tuliko sinusta silmätikku?

16

1640

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Zeiccu ei.rek.

      Vuosia sitten olin ex-mieheni mummon hautajaisissa. Itkin siellä ihan älyttömästi. Sitten, kun tilaisuus oli kirkossa ohi ja olimme siinä pukemassa ulkotakkia eteisessä päälle, niin ex sanoi jotain mukamas hauskaa. Mä räjähdin nauraan kovaan ääneen. Arvatkaa vaan, hävettikö. Se oli yksi elämäni noloimmista hetkistä. Varmaan suru purkautui jotenkin siinä tilanteessa. En vaan pystynyt lopettamaan nauramista. Tilaisuuden jälkeen ex sai kuulla kunniansa.

      • NainenKirjoittaa

        ovat niin lähellä toisiaan, että ei aivot ehdi niitä toisistaan eroittaa. Hautajaisissa koetaan nauru loukkaavana, vaikka itse vainaja ehkä saattaisi hyvinkin toivoa peijaisissaan iloista tanssia ja hersyvää huumoria.
        Minua nauratti monestikkin sarja: Haudan takana. Yksi ystäväni ei tuosta huumorista tykännyt.
        -Kuolemassa mitään nauramista ole, hän tuohuhtuneena tokaisi.
        Olen ollut mukana hautajaisissa, jossa tapahtui yhtä ja toista nauruhermoja hersyttävää.


      • Yxitypy
        NainenKirjoittaa kirjoitti:

        ovat niin lähellä toisiaan, että ei aivot ehdi niitä toisistaan eroittaa. Hautajaisissa koetaan nauru loukkaavana, vaikka itse vainaja ehkä saattaisi hyvinkin toivoa peijaisissaan iloista tanssia ja hersyvää huumoria.
        Minua nauratti monestikkin sarja: Haudan takana. Yksi ystäväni ei tuosta huumorista tykännyt.
        -Kuolemassa mitään nauramista ole, hän tuohuhtuneena tokaisi.
        Olen ollut mukana hautajaisissa, jossa tapahtui yhtä ja toista nauruhermoja hersyttävää.

        tuli mieleeni kun eräs työkaverini kertoi miten oli käynyt kun serkkunsa kanssa olivat menneet tätinsä hautajaisiin.
        Oli ollut 2 kappelia vierekkäin, ja molemmissa hautajaiset yht'aikaa.
        Olivatkin menneet väärään kappeliin. Istuneet penkkiin, ja alkaneet katseellaan etsimään kirkosta tuttaviaan. Siinä ihmetelleet, kun kaikki outoa porukkaa, ja huomanneet olevansa väärissä hautajaisissa :=))
        Olivat lähteneet nopeesti pois, ja ulkona nauraneet silmät vesissä. Menneet oikeaan kappeliin, mutta naurulle ei ollut meinannut tulla loppua siltikään.

        Itse sairastuin rintasyöpään muutama vuosi sitten.
        Toki se pysäytti, eikä ensin naurattanut. Ensimmäinen reaktio, kun sain sairaudesta tiedon oli ajatus, et onneksi lapset ovat jo aikuisia, jos en selviä.
        Mutta kuitenkin tietoisena ko. sairaudesta, että 80% sairastuneista on elossa vielä kuuden vuoden jälkeen, helpotti.
        Aika pian hoitojen jälkeen pystyin jo laskemaan kaikenlaista huumoria rinnoistani, joka joitain henkilöitä ihmetytti.

        Olen muuten sanonutkin läheisille, et jos pääsevät minusta eroon ennekuin heistä aika jättää, niin mun hautajaisissa ei sitten itketä, vaan siellä soitetaan mun lempimusiikkia, tanssitaan, lauletaan ja otetaan merlot-rypäleestä valmistettua punkkua. Oikeen kunnon pirskeet :=))

        En naura koskaan toisten vakaville sairauksille, enkä muille onnettomuuksille.
        Mutta naurulla, ja leikinlaskulla olen huomannut itseni kohdalla olevan erittäin parantava vaikutus kaikkenlaisiin vastoinkäymisiin :=))


    • useinkin

      Muut vetävät muka huumoria asiasta, joka saa minut lähtemään itkien pois. Käynyt usein seurassa ja niin käy joskus täälläkin.

      Ei naurata 'vitsit' perheväkivallasta, läheisen alkoholismista, henkisistä sairauksista...

      Se on taas ihan eri asia kun 'hullut' keskenään puhuvat omista asioistaan ja nauravat.

      • NainenKirjoittaa

        näille kertomisillesi asioille ei huumoria tahdo löytyä.


    • mayanna

      yhtäkkiä vaikea vastata. Piti vaan tempasta jotain kuin apteekin hyllyltä, mutta hylly olikin aika tyhjä.

      Voisi kai sanoa, että en vitsailisi tai nauraisi asialle, joka joko fyysisesti tai psyykkisesti loukkaa toista. Teot tai sanat, jotka eivät kunnioita elämää sellaisena kuin miksi se on luotu, voi saada hampaani puristumaan yhteen hyvinkin äkkiä.

      Avainsana on siis kunnioitus.

      Joistakin asioista on turvallista laskea leikkiä, mutta muita seurassa olevia ihmisiä tuntematta on helppo eksyä 'vaarallisille vesille'. Kukapa vaikka haluaisi kertoa homovitsin äidille, joka on juuri saanut tietää poikansa sukupuolisesta suuntautumisesta, eikä ole vielä ehtinyt hyväksyä asiaa.... esimerkkejä olisi loputtomiin... Mutta sellainen nyrkkisääntö on, että mikäli syöpää sairastava itse rennosti vitsailee syövästä, tai laulutaidoton laulunlahjoistaan jne. on se kai sallittu muillekin.
      Sitten on niitä 'yleisesti hyväksyttyjä' aiheita kuten pihtaaminen ja vonkaaminen esimerkiksi. Harvapa ajattelee, että seksimurheita saattaa olla myös sillä, joka kovimmalla äänellä nauraa.. ei vaan kehtaa tunnustaa.

      Kuolema, väkivalta, sairaudet, toimeentuloon liittyvät asiat, lastenhankinta, ulkonäköön liittyvät jutut... jne.. onhan niitä vaikeita aiheita. Tuntosarvia tarvitaan, itse vitsailen omista puutteistani ja se 'antaa luvan' muillekin tehdä samoin. Eräs ystäväni vitsailee vakavasta sairaudestaan, toinen taas ei.

      Taisin jossain aiemmin esittää, että huumori syntyy (vähintään) kahden ihmisen välille. *eksyy taas pohdintoihinsa* :D

      Siis, ei saa nauraa, ellei samalla pysty kunnioittamaan toista.

      --

      Noh.. Kerran meillä oli kahvipöydässä eräs muusikko, exäni on myös vähän musiikkimiehiä, joten he keskustelivat jostain keikasta. Kuuntelin sivukorvalla. Kuulin vieraamme (mies) sanovan, että jossain oli sitten ollut lämmittelybändinä Vuokkoset. Havahduin ja kysyin, että mikä? No, Vuokkoset, minua valaistiin, johon minä naurahtaen, että Kas kun ei Always tai Libresse (miehille tiedoks, ovat kaikki kolme terveyssidemerkkejä)!! Meni poppoo hiljaiseks kahvipöydässä... kunnes pikkuhiljaa aloin tajuta, että vastapäätäistuva vieraamme tyttöystävä - siis myös vieraamme - soitti kyseisessä bändissä. Harvoinpa on kahvipöydässä niin hiljaista.
      (psst. Taikis, enksmä sanonu, et osaan olla myös hiljaa :D)

      --

      Eräissä häissä (hienot häät, morsian saksalainen, serkkupoikani suomalainen), pienen vierasjoukon ei sallittu ottaa valokuvia kirkossa, vaan tehtävään oli nimetty yksi henkilö, ettei toimitus häiriintyisi. Kuvaaja oli sitten asettunut hollille alttarin sivuun ja seurasi sieltä toimitusta. Pappi puhui suomeksi ja saksaksi ja seurasimme silmä tarkkana. Yhtäkkiä kuuluu seinustalta kolinaa ja huomaan tyttäreni kanssa, että kuvaaja on törmännyt seinällä roikkuvaan kynttelikköön ja hänellä on vähän vaikeuksia sen kanssa. Katson tytärtäni ja hän katsoo minua. Ja hihityskohtaus on valmis. Yritämme siinä sitten hillitä itseämme, kun koko muu kirkkokansa on hiirenhiljaa... ei auta, hillitön hihittäminen jatkuu ja jatkuu... ja alkaa uudestaan ja uudestaan. Äitini istuu toisella puolen minua ja alkaa mulkoilla pahasti... ja eikun minä ja tytär vaan hihitämme. Se oli oikeasti kamalaa. Vaikka kuinka yritti, se ei ollut loppua ollenkaan. Vesi valui silmistä, mutta onneksi saimme sen verran pidäteltyä, ettei suoranaista hohotusta alkanut kuulua :D

      • jane.london

        Kunnioitus on huumorin ensiaskel,eikä huumoria tule viljeltyä vain vitsin vuoksi.
        Yleensä ne parhaat naurut syntyvätkin läheisten parissa:)


      • NainenKirjoittaa

        luettavaa:=) Ehkä juuri tätä hain aloituksellani.
        Kuinka monesti elämän moninaisuuteen/erilaisuuteen liittyy draaman ja koomisuuden rajatila. Tuntuisi tökerölle naureskella ihmisille, joiden tilanne on vaikea, tuskallinen, tai jotka kärsivät. Aivan kuten sanoitkin; - Elämän kunnioitus ja myötäelämisen kyky
        tulisi sisältyä huumoriin. Osa ihmisiä kykenee siltikin lieventämään myös kipeitä kokemuksiaan huumorilla. Tosin on selkeästi olemassa asioita, joihin ei huumoria voi soveltaa.

        Humoristisuus vaatinee herkyyttä, lempeyttä ja tilannetajua. Vitsit eivät vaan kertakaikkiaan läheskään aina saa nauramaan. Monesti tulee miettineeksi, että onko vaikka hyvin lihava, tai poikkeavan laiha ihminen koomillinen.
        Tuli mieleeni nyt entisiltä ajoilta yksi tuttu. Mies oli kasvoiltaan erikoisen näköinen. Hänellä oli suuri ja kyömy nenä. Poskipäät konkottivat korkealla ja iho kalvakka. Kun hän paljasti ammattinsa, niin olin tyrskähtää väkisinkin nauruun. Hän oli hautausurakoitsija ja sieluni silmin näin hänet harras vakava ilme kasvoillaan suorittamassa tehtäväänsä. En vaan voinut mitään sille, että Luki Luken hauturi piirtyi hänessä näkyviin.
        Monet taitavat koomikot, pilapiirtäjät ja kirjailijat leikittelevät estottamasti korostamalla ihmisten huvittavia piirteitä ja se me useinmiten koetaan harmittomana.

        Olen samaa mieltä, ettei sairaalle tule laskea leikkiä hänen sairaudestaan, ellei hän itse sitä ensin tee.


    • heti ensiksi mieleen nuo lapsentapot ja yleensäkin kaikki missä toista satutetaan..

      Silloin jouduin pidättelemään naurua,kun kaupan ovesta olin menossa sisään ja mun edessä yksi rouva pöllähti nurin..Tais olla kattiloita kassissa,kun kuului niin kauhea kolina..

      • mayanna

        että se vahingonilo todella on paras ilo. Refleksinomaisesti sitä tyrskähtää ensin nauruun ja sitten vasta älyää mennä auttamaan ja kyselemään, että sattuiko. Niin on käynyt monesti... ja monelle..


      • mayanna kirjoitti:

        että se vahingonilo todella on paras ilo. Refleksinomaisesti sitä tyrskähtää ensin nauruun ja sitten vasta älyää mennä auttamaan ja kyselemään, että sattuiko. Niin on käynyt monesti... ja monelle..

        tulee kyllä katottua ekaks,ettei ole käynyt huonommin...Mä en tajua,miten toisten pölähtäminen naurattaa aina nii kamalasti...

        Kerranki talvella oltiin ukon kaa menossa autoon parkkipaikalla,nii koko miäs häipy yhtäkkiä horisontista..Sieltähän se löyty melkeen auton alta.Oli luisinu sinne,ku oli nii jäistä..:DD
        (Nytkin nauran veet silmissä ku sitä muistelin:DD )


      • NainenKirjoittaa

        on usein, niin hätkähdyttävä, ettei ehdi varoa naurun pyrskähdystä.


    • jane.london

      jossa minä tai joku toinen olisi vaarassa en alkaisi vitsailemaan.Uskoisin,että jo adrenaliini veressä estäisi sen....

      Mutta lähes koko elämänkirjon tapahtumat ja ihmiset saattavat aiheuttaa naurunpuuskan ja ihan missä vaan,mutta uskoisin,että naurustani paljastuu hyväntahtoisuus.En naura koskaan pilkallisesti.
      Itku on toinen mitä en voi pidättää.

      • NainenKirjoittaa

        tai pelottavan vaaralliselle tilanteelle ei juurikaan kykene naureskelemaan. Koomilliset asiat saattavat purkaantua vasta jälestäpäin, jos silloinkaan.


    • No humor

      Ei naurata.

    • sisältäni väkisin

      ulos yrittävään nauruun kerran erittäin vakavassa tilanteessa, mutta sain pidettyä kasvoni aivan peruslukemilla ja säästyin täten suuremmalta tuomiolta.
      En laskisi huumoria toisen ahdingosta.

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4206
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3435
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1792
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1657
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      297
      1424
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      925
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      856
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      828
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      17
      797
    Aihe