jonka lapsenlapset olisivat ulkomailla?
Ensimmäinen lapsenlapsi syntyi Suomessa ja sain hoitaa häntä paljon. Kun lapsi oli alle kaksivuotias, vanhemmat sitten muuttivat äidin kotimaahan. Se oli kauheaa aikaa.
Pääsimme käymään heillä kyllä ja hekin vierailivat täällä jonkun kerran. Toinen lapsikin sitten syntyi ja on pieni vielä - mutta nyt on avioero edessä.
Suhteemme ei ole erinomainen, sanoisinko se on aika huono tähän lapsemme puolisoon (se ei ollut sitä alussa; luulen, että avioerotilanteessa helposti puolison vanhemmatkin tuntuvat vastenmielisiltä)- hän tuli aikanaan rakastuneena vieraaseen maahan, josta ei sitten pitänyt ollenkaan ja liittokin oli pettymys. Kyllä minä ymmärrän häntä - hän on vielä nuori.
Mutta nyt on sietämätöntä tämä, että lapset kasvavat emmekä näe heitä - omankaan lapsemme asiat eivät ole hyvin, hän on nyt vieraassa maassa eikä tiedä voiko jäädä sinne ainoastaan lasten takia - kaikki tuntuu menevän päin seiniä.
Lapset unohtavat nopeasti kielen, jos eivät sitä kuule. Miten sitten voimme kommunikoida? Ei hyödytä ajatella, että sitten joskus... Jos emme nyt pysty pitämään yhteyksiä yllä ei se myöhemminkään onnistu.
Haluaisin kuulla, miten muut ovat selviytyneet vastaavanlaisesta tilanteesta. Yritämme nyt lähteä sinne käymään, mutta en tiedä miten siinä käy. Olen nähnyt lapset viimeksi maaliskuussa. Joskus olemme nähneet heitä kyllä webbikameran kautta ja se on ollut ihanaa, mutta ei se tapaamista korvaa.
Tuntuu julmalta se, että tämä elämä on niin epäoikeudenmukaista - sellaiset isovanhemmat, jotka haluaisivat nähdä lapsia ja olla heidän kanssaan eivät sitä välttämättä saa ja sitten näitä palstoja lukiessani olen huomannut, että kaikki eivät edes halua -
Lähetän joka viikko kirjeen isommalle lapselle ja yritän keksiä sinne jotakin kivaa. Lähetän myös valokuvia ja pieniä kirjoja - ei niitä kukaan hänelle kuitenkaan lue, koska ei osaa - oma lapsemme ei ymmärrä tuon kielitaidon merkitystä, hän on myös nuori ja hänen elämänsä on nyt sekaisin -
Voi tuskaa!
Onko täällä ketään sellaista,
11
2019
Vastaukset
- kokenut
Minä en saa tavata lapsenlapsiani ja olen ratkaissut ongelman suremalla heitä aivan kuin kuolleita surraan. Ne lapset ovat minulle kuolleet ja heitä ei ole minulle enää olemassa. Ajattelen lapsenlapsistani aivan siten kuin kuolleista ajatellaan, vain joskus muistelen.
- ........................
Mut eikös se sun poika sit voi ottaa lapsia??
Tai sopia että se nainen jää ulkomaille ja lapset ja isä suomeen ja lapset sais käydä lomilla siellä. Kannattaa teidän käydä siellä, ja kirjotella kirjeitä! Missä maassa he nyt ovat?? Entä antaisko äiti lapset suomeen? - Itkevä mummu
........................ kirjoitti:
Mut eikös se sun poika sit voi ottaa lapsia??
Tai sopia että se nainen jää ulkomaille ja lapset ja isä suomeen ja lapset sais käydä lomilla siellä. Kannattaa teidän käydä siellä, ja kirjotella kirjeitä! Missä maassa he nyt ovat?? Entä antaisko äiti lapset suomeen?se Suomeen tulo, äiti on lapsille todella tärkeä ja vasta nyt olen ymmärtänyt, mitä merkitsee ÄIDINKIELI. Lapsille tuo kieli on se äidinkieli ja sitä heidän on saatava käyttää, se ei onnistuisi täällä, eikä pojastamme varmaan olisi yksin lapsista huolehtijaksi - hän on siihen kypsymätön.
Lapsilla on siellä mummola, jossa he saavat olla joskus viikonkin, eli heillä ei ole hätää - vain minulla mummulla, joka en heitä näe.
Ajattelin kyllä tuota suhtautumistapaa, että kuvittelisin heidät kuolleiksi - minä kyllä luovuin siitä, koska uskon tapaavani heidät kyllä ennemmin tai myöhemmin. Se on ymmärrettävä tapa vaikka tuntuukin kauhealta, koska jotenkin on itsekin selvittävä.
Usein ihmiset, joille vasta aikuisena selviää oma tausta tai joilla on vasta aikuisena mahdollisuus selvittää juuriaan myös tuohon selvitystyöhön ryhtyvät. Siksi on mahdollista, että vaikka nyt tulisikin jokin lyhyt aika, jolloin emme toisistamme tiedä, saamme joskus tavata.
Etkö usko sinä toinen mummo, että näin tapahtuisi sinunkin kohdallasi?
Kiitoksia kommenteistanne, ehkä tämä tästä taas sujuu, aamulla tuntui vain niin vaikealta kaikki taas.
Voi kunpa nuoret ihmiset malttaisivat ajatella vähän enemmän ja toimia vähemmän! Ainakin mitä perheenperustamiseen ulkomaalaisen kanssa tulee... - ehdottanut :)
Itkevä mummu kirjoitti:
se Suomeen tulo, äiti on lapsille todella tärkeä ja vasta nyt olen ymmärtänyt, mitä merkitsee ÄIDINKIELI. Lapsille tuo kieli on se äidinkieli ja sitä heidän on saatava käyttää, se ei onnistuisi täällä, eikä pojastamme varmaan olisi yksin lapsista huolehtijaksi - hän on siihen kypsymätön.
Lapsilla on siellä mummola, jossa he saavat olla joskus viikonkin, eli heillä ei ole hätää - vain minulla mummulla, joka en heitä näe.
Ajattelin kyllä tuota suhtautumistapaa, että kuvittelisin heidät kuolleiksi - minä kyllä luovuin siitä, koska uskon tapaavani heidät kyllä ennemmin tai myöhemmin. Se on ymmärrettävä tapa vaikka tuntuukin kauhealta, koska jotenkin on itsekin selvittävä.
Usein ihmiset, joille vasta aikuisena selviää oma tausta tai joilla on vasta aikuisena mahdollisuus selvittää juuriaan myös tuohon selvitystyöhön ryhtyvät. Siksi on mahdollista, että vaikka nyt tulisikin jokin lyhyt aika, jolloin emme toisistamme tiedä, saamme joskus tavata.
Etkö usko sinä toinen mummo, että näin tapahtuisi sinunkin kohdallasi?
Kiitoksia kommenteistanne, ehkä tämä tästä taas sujuu, aamulla tuntui vain niin vaikealta kaikki taas.
Voi kunpa nuoret ihmiset malttaisivat ajatella vähän enemmän ja toimia vähemmän! Ainakin mitä perheenperustamiseen ulkomaalaisen kanssa tulee...Musta kuullosti kyl aika kauheelta toi et kuvittelen ne kuolleiksi :/
Ennemmin käyt tapaamassa lapsia siellä! - olla
Itkevä mummu kirjoitti:
se Suomeen tulo, äiti on lapsille todella tärkeä ja vasta nyt olen ymmärtänyt, mitä merkitsee ÄIDINKIELI. Lapsille tuo kieli on se äidinkieli ja sitä heidän on saatava käyttää, se ei onnistuisi täällä, eikä pojastamme varmaan olisi yksin lapsista huolehtijaksi - hän on siihen kypsymätön.
Lapsilla on siellä mummola, jossa he saavat olla joskus viikonkin, eli heillä ei ole hätää - vain minulla mummulla, joka en heitä näe.
Ajattelin kyllä tuota suhtautumistapaa, että kuvittelisin heidät kuolleiksi - minä kyllä luovuin siitä, koska uskon tapaavani heidät kyllä ennemmin tai myöhemmin. Se on ymmärrettävä tapa vaikka tuntuukin kauhealta, koska jotenkin on itsekin selvittävä.
Usein ihmiset, joille vasta aikuisena selviää oma tausta tai joilla on vasta aikuisena mahdollisuus selvittää juuriaan myös tuohon selvitystyöhön ryhtyvät. Siksi on mahdollista, että vaikka nyt tulisikin jokin lyhyt aika, jolloin emme toisistamme tiedä, saamme joskus tavata.
Etkö usko sinä toinen mummo, että näin tapahtuisi sinunkin kohdallasi?
Kiitoksia kommenteistanne, ehkä tämä tästä taas sujuu, aamulla tuntui vain niin vaikealta kaikki taas.
Voi kunpa nuoret ihmiset malttaisivat ajatella vähän enemmän ja toimia vähemmän! Ainakin mitä perheenperustamiseen ulkomaalaisen kanssa tulee...ajoissa kannustamatta lapsiaan kieliopintoihin, niin pysyvät kotimaassa. Suomen kielellä kun ei ulkomailla pärjää, jotain etua siitä, että ollaan pieni kansa tai jos lapsi ei ole hyvä oppimaan vieraita kieliä :) .
- Sukulainen Suomessa
Itkevä mummu kirjoitti:
se Suomeen tulo, äiti on lapsille todella tärkeä ja vasta nyt olen ymmärtänyt, mitä merkitsee ÄIDINKIELI. Lapsille tuo kieli on se äidinkieli ja sitä heidän on saatava käyttää, se ei onnistuisi täällä, eikä pojastamme varmaan olisi yksin lapsista huolehtijaksi - hän on siihen kypsymätön.
Lapsilla on siellä mummola, jossa he saavat olla joskus viikonkin, eli heillä ei ole hätää - vain minulla mummulla, joka en heitä näe.
Ajattelin kyllä tuota suhtautumistapaa, että kuvittelisin heidät kuolleiksi - minä kyllä luovuin siitä, koska uskon tapaavani heidät kyllä ennemmin tai myöhemmin. Se on ymmärrettävä tapa vaikka tuntuukin kauhealta, koska jotenkin on itsekin selvittävä.
Usein ihmiset, joille vasta aikuisena selviää oma tausta tai joilla on vasta aikuisena mahdollisuus selvittää juuriaan myös tuohon selvitystyöhön ryhtyvät. Siksi on mahdollista, että vaikka nyt tulisikin jokin lyhyt aika, jolloin emme toisistamme tiedä, saamme joskus tavata.
Etkö usko sinä toinen mummo, että näin tapahtuisi sinunkin kohdallasi?
Kiitoksia kommenteistanne, ehkä tämä tästä taas sujuu, aamulla tuntui vain niin vaikealta kaikki taas.
Voi kunpa nuoret ihmiset malttaisivat ajatella vähän enemmän ja toimia vähemmän! Ainakin mitä perheenperustamiseen ulkomaalaisen kanssa tulee...Aina syytetään vanhempia rasistisiksi, jos he varoittavat lapsiaan ulkomaalaisista aviopuolisoista.
Rakkaus on niin kaikkivoipa, eikä tule edes mieleen, ettei se kestäisi.
Kuitenkin toisen osapuolen on muutettava pois kotimaastaan, opeteltava uusi kieli, uudet tavat, ehkä sopeuduttava uuteen uskontoon - tai uskonnottomuuteen - eikä se ole helppoa. Toinen puoliso on hänkin vaikeuksissa, sillä useinmiten perhessä on kieliongelma. Väärinymmärrys on niin lähellä koko ajan. Toisen tapoihin on avioliitossa aina vaikea sopeutua, tavallisessa kotimaisessakin arjessa, saati ulkomaalaisen kanssa.
Miksi nuoret eivät ajattele omia lapsiaan tarpeeksi ajoissa!
Heitä ei pitäisi syntyä, ennen kuin avioparin asiat ovat kunnossa ja yhteisymmärrys luja.
Ei ole todellakaan rasismia varoittaa vanhempien ja kokeneimpien suulla. Sitten kun murheet alkavat, kaikki kärsivät, omaiset ja lapset, ei vain aviopari!
Mutta aina on niin ollut, että nuoret söksyvät elämään pää edellä. Ei auta neuvomiset, ja pahinta on, jos nuori sitten itkee: Mikset varottanut! Olisi sinun pitänyt huomata!! - lapsiani
Sukulainen Suomessa kirjoitti:
Aina syytetään vanhempia rasistisiksi, jos he varoittavat lapsiaan ulkomaalaisista aviopuolisoista.
Rakkaus on niin kaikkivoipa, eikä tule edes mieleen, ettei se kestäisi.
Kuitenkin toisen osapuolen on muutettava pois kotimaastaan, opeteltava uusi kieli, uudet tavat, ehkä sopeuduttava uuteen uskontoon - tai uskonnottomuuteen - eikä se ole helppoa. Toinen puoliso on hänkin vaikeuksissa, sillä useinmiten perhessä on kieliongelma. Väärinymmärrys on niin lähellä koko ajan. Toisen tapoihin on avioliitossa aina vaikea sopeutua, tavallisessa kotimaisessakin arjessa, saati ulkomaalaisen kanssa.
Miksi nuoret eivät ajattele omia lapsiaan tarpeeksi ajoissa!
Heitä ei pitäisi syntyä, ennen kuin avioparin asiat ovat kunnossa ja yhteisymmärrys luja.
Ei ole todellakaan rasismia varoittaa vanhempien ja kokeneimpien suulla. Sitten kun murheet alkavat, kaikki kärsivät, omaiset ja lapset, ei vain aviopari!
Mutta aina on niin ollut, että nuoret söksyvät elämään pää edellä. Ei auta neuvomiset, ja pahinta on, jos nuori sitten itkee: Mikset varottanut! Olisi sinun pitänyt huomata!!jo hyvissä ajoin teini-iässä, että ulkomaalaista puolisoa kannattaa välttää, ettei menetä myöhemmin lapsiaan. Itseäni ei teini-iässä eikä vähän yli parikymppisenäkään äiti päästänyt ulkomaille, varmaan siks, ettei itse menettäisi minua ulkomaille.
- mummo minäkin
lapsiani kirjoitti:
jo hyvissä ajoin teini-iässä, että ulkomaalaista puolisoa kannattaa välttää, ettei menetä myöhemmin lapsiaan. Itseäni ei teini-iässä eikä vähän yli parikymppisenäkään äiti päästänyt ulkomaille, varmaan siks, ettei itse menettäisi minua ulkomaille.
Voisitko kirjoittaa tuolle ex-miniällesi pienen kirjeen, jossa kertoisit ymmärtäväsi niin häntä kuin poikaasikin, etkä halua asettua kummankaan puolelle. Kerro, että haluat kuitenkin olla lapsille isoäiti ja toivot teidän voivan olla yhteydessä jatkossakin. Lapset voisivat tulla vaikka aina kesäisin pitemmäksi aikaa mummolaansa suomeen, se olisi kaikille suuri ilo ja rikkaus. Vaikka lapset eivät puhuisikaan suomea, kyllä he oppivat sen verran, että kanssakäyminen isovanhempien kanssa sujuisi. Lapset ovat yllättävän nopeita oppimaan uutta kieltä.
Eroamisvaihe kaikkine sotkuineen ja kommervenkkeineen on aina vaikea, mutta kun tilanne vaikiintuu, kaikki voi muuttua aivan hyväksi. Lapset kasvavat ja alkavat itsekin kiinnostua suomalaisista sukulaisistaan
Älä heitä kirvestä kaivoon, lapset ovat olemassa ja kaikki on mahdollista. Tällä hetkellä on ehkä tärkeintä, että et sekaannu poikasi ja hänen vaimonsa keskinäisiin asioihin mitenkään, ettet tule vedetyksi mihinkään riitaan mukaan. Anna heidän selvittää asiansa omin voimin.
Et toki ole ainoa isoäiti, jonka lapsenlapset ovat muussa maassa, jotkut niin kaukana että tapaamiset ovat mahdottomia. Jos myöhemmin haluat kirjoittaa lapsille, eiköhän sitä käännösapua ole aina saatavissa, niin että edes jotain voit kirjoittaa heidän omalla kielellään. - Itkevä mummu
mummo minäkin kirjoitti:
Voisitko kirjoittaa tuolle ex-miniällesi pienen kirjeen, jossa kertoisit ymmärtäväsi niin häntä kuin poikaasikin, etkä halua asettua kummankaan puolelle. Kerro, että haluat kuitenkin olla lapsille isoäiti ja toivot teidän voivan olla yhteydessä jatkossakin. Lapset voisivat tulla vaikka aina kesäisin pitemmäksi aikaa mummolaansa suomeen, se olisi kaikille suuri ilo ja rikkaus. Vaikka lapset eivät puhuisikaan suomea, kyllä he oppivat sen verran, että kanssakäyminen isovanhempien kanssa sujuisi. Lapset ovat yllättävän nopeita oppimaan uutta kieltä.
Eroamisvaihe kaikkine sotkuineen ja kommervenkkeineen on aina vaikea, mutta kun tilanne vaikiintuu, kaikki voi muuttua aivan hyväksi. Lapset kasvavat ja alkavat itsekin kiinnostua suomalaisista sukulaisistaan
Älä heitä kirvestä kaivoon, lapset ovat olemassa ja kaikki on mahdollista. Tällä hetkellä on ehkä tärkeintä, että et sekaannu poikasi ja hänen vaimonsa keskinäisiin asioihin mitenkään, ettet tule vedetyksi mihinkään riitaan mukaan. Anna heidän selvittää asiansa omin voimin.
Et toki ole ainoa isoäiti, jonka lapsenlapset ovat muussa maassa, jotkut niin kaukana että tapaamiset ovat mahdottomia. Jos myöhemmin haluat kirjoittaa lapsille, eiköhän sitä käännösapua ole aina saatavissa, niin että edes jotain voit kirjoittaa heidän omalla kielellään.Kirjoitin ja sain vastauksen! Aiomme nyt mennä kyläilemään muutamaksi päiväksi, asumme muualla mutta voimme tavata lapsia!
Yritän kyllä olla puuttumatta perheen asioihin, joskus vain tilanteet tulevat eteen niin yllättäen, ettei itsekään ehdi muuta kuin huomata että kas! tässä sitä ollaan, keskellä sotkua...
Ne on vain sitten selvitettävä.
Tuntuu suorastaan epätodelliselta tämä käänne - uskaltaisiko siitä vielä iloita? Olen aika pessimisti!
Toivotaan parasta! - Miniää haukuttiin turhaan
Itkevä mummu kirjoitti:
Kirjoitin ja sain vastauksen! Aiomme nyt mennä kyläilemään muutamaksi päiväksi, asumme muualla mutta voimme tavata lapsia!
Yritän kyllä olla puuttumatta perheen asioihin, joskus vain tilanteet tulevat eteen niin yllättäen, ettei itsekään ehdi muuta kuin huomata että kas! tässä sitä ollaan, keskellä sotkua...
Ne on vain sitten selvitettävä.
Tuntuu suorastaan epätodelliselta tämä käänne - uskaltaisiko siitä vielä iloita? Olen aika pessimisti!
Toivotaan parasta!No niin, taas soimattiin miniää ihan turhaan. Ei se niin paha ihmminen ollutkaan.
- Mummo minäkin
Miniää haukuttiin turhaan kirjoitti:
No niin, taas soimattiin miniää ihan turhaan. Ei se niin paha ihmminen ollutkaan.
Eihän tämä Itkevä mummu mitenkään soimannut miniäänsä. Ei ruveta nyt syyllistämään ketään, ollaan onnellisia vain siitä, että asiat edes vähän tuntuvat edistyvän. Pidetään kovasti peukkuja pystyssä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.2652418Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."752396- 1201568
Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee
Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis441412Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj641367- 1331339
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711230Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.821029Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli731009Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki102999